Perusopetuksen liikuntaluokkatoiminta ja toiminnan kehittäminen Mikkelissä 2011 >

Transkriptio

1 Perusopetuksen liikuntaluokkatoiminta ja toiminnan kehittäminen Mikkelissä 2011 > Lähtökohdat ja palvelutehtävä Liikuntaluokkatoiminta Mikkelissä käynnistyi syksyllä 1992 Kalevankankaan koulussa. Ensi syksynä toiminta täyttää 20 vuotta. Tällä hetkellä liikunnalla ja hyvinvoinnilla on erityinen merkitys Kalevankankaan koulussa. Koulu on yksi 21:sta Opetusministeriön vuonna 2010 valitsemasta Liikkuvasta koulusta Suomessa. Lisäksi Kalevankankaan koulussa toimivat Mikkelin kaupungin liikuntaluokat ovat ainoat Etelä-Savon maakunnassa. Suomessa on tällä hetkellä liikuntapainotteisia yläkouluja yhteensä 26 kunnassa. Liikuntaluokat tarjoavat erityisen opiskeluvaihtoehdon liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille oppilaille Mikkelissä. Painotetussa liikunnanopetuksessa keskeisiä lähtökohtia ovat monipuolisen liikunnanopetuksen tarjoaminen, liikunnan määrän lisääminen tavanomaiseen liikunnanopetukseen verrattuna, oman liikuntalajin tavoitteellisen harrastamisen tukeminen sekä uusiin liikuntalajeihin tutustumisen mahdollistaminen. Opetukseen on tarkoitus liittää myös oppilaan varsinaiseen päälajiin liittyvä lajivalmennuksen mahdollisuus Etelä-Savon urheiluakatemia- ja urheiluseurayhteistyön avulla. Samalla liikuntaluokat liittyvät luontevalla tavalla toisen asteen koulutuksessa toteutuvaan akatemiavalmennuksen jatkumoon. Liikuntaluokkatoiminnan tarkoituksena on huomioida urheilevan nuoren elämän kokonaisuus siten, että koulunkäynti, urheiluharrastukset ja muu vapaa-aika tukevat tasapainoisesti toisiaan. Liikuntaluokkatoiminta tukee Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa ja visiota, jonka mukaan Mikkeli on vuonna 2020 modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Vastaavaa liikuntaluokkatoimintaa on tarjolla kaikissa Suomen suurimmissa ja kasvavissa kaupungeissa. Liikuntaluokka-toimintamalli Mikkelissä perustuu käyttäjälähtöisten ja hyvinvointia tuottavien palvelujen kehittämiseen. Tällöin innovatiiviset toimintatavat, monipuolinen kumppanuus sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen tuottavat liikuntaluokkatoiminnan avulla myös hyvää mainetta Mikkelille. Lisäksi Mikkelin kaupungin on mahdollista hyödyntää liikuntaluokkien oppilaita kaupungin tapahtumissa ja markkinoinnissa. Oppimisympäristöt Yläkoulun liikuntaluokilla opiskelevien oppilaiden oppimisympäristöinä ovat Kalevankankaan koulun käytössä olevat ajanmukaiset tilat sekä koulun lähiympäristöstä löytyvät monipuoliset liikunnanopetuksen sisä- ja ulkoliikuntatilat. Lisäksi liikuntaluokalla opiskelevien oppilaiden käyttöön tarjotaan riittävät oppilaan henkilökohtaisten liikuntavälineiden säilytystilat sekä kuntosaliharjoitteluun, lihashuoltoon ja urheiluvammojen kuntouttamiseen soveltuvat tilat (esim. kuntosali ja uima-allas). Kalevankankaan koulu / VR

2 Keskeiset liikuntakasvatuksen periaatteet, tavoitteet ja toimintamalli Liikuntaluokkatoiminnan lähtökohtana on liikunnan ilon ja monipuolisen liikunnanopetuksen tarjoaminen. Liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, virkeyttä, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia tavoitteelliseen liikunnan harrastamiseen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Lisäksi opetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itseilmaisua. Painopiste opetuksessa on monipuolisen liikunnan yleistaitavuuden kehittämisessä sekä kehonhallinnan ja lihashuollon harjoittelussa. Liikunnan perustaitojen (mm. voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus, koordinaatiokyky, tasapaino) kehittäminen tukee oppilaan omaa lajiharjoittelua ja vähentää myös vammautumisriskiä. Liikuntaluokkatoimintaan liittyviä tärkeitä osa-alueita ovat 1) yksilön persoonallisuuden kehittyminen (rehdin ja eettiset perusteet tiedostavan urheilijaidentiteetin muodostuminen) 2) sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen kehittyminen 3) harrastuneisuuden lisääntyminen 4) eri liikuntalajeihin tutustuminen ja monipuolisten lajitaitojen oppiminen 5) liikunnan ilon kokeminen ja hyvinvointi 6) fyysisen ja psyykkisen kunnon kehittyminen (itsesäätelyn, motivaatioperustan ja johtajuuden kehittyminen) 7) esiintymis- ja ilmaisutaidon kehittyminen (ohjaustaidot ja esimerkillinen käytös) 8) kilpailutaitojen kehittyminen Opiskelu liikuntaluokalla perustuu oppilaiden yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioimiseen. Tällöin liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsetuntemusta ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja reilua peliä sekä turvallista käyttäytymistä erilaisissa oppimisympäristöissä ja siirtymätilanteissa. Opetuksen järjestämisessä ja arvioinnissa huomioidaan olosuhteet ja vuodenajat, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Liikuntaluokkatoiminnan keskeinen periaate on liikunnan määrän lisääminen, monipuolisen liikunnan tarjoaminen ja uusiin lajeihin tutustuminen liikunnasta kiinnostuneille oppilaille. Liikuntaluokkatoiminta mahdollistaa oppilaalle myös uuden päälajin löytämismahdollisuuden liikunnanopettajien ja asiantuntijavalmentajien ohjauksessa. Kalevankankaan koulun liikuntaluokalla opiskelevien oppilaiden lajikirjo tulee olemaan hyvin laaja. Käytännössä liikuntaluokilla eniten edustettujen lajien valikoima tulee olemaan melko yhteneväinen Mikkelin seudulla harrastajamääriltään suurimpien urheilulajien kanssa. Urheiluakatemiayhteistyön ansiosta yksittäisillä oppilailla on myös mahdollisuus saada omaan päälajiin liittyvää valmennusta luontevasti koulunkäynnin yhteydessä. Monipuolinen liikunta edistää oppilaan hyvää elämää ja auttaa omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Liikuntaluokkatoiminta tukee liikunnallisesti lahjakkaita oppilaita kehittymään omassa lajissaan sekä auttaa oppimaan muilta eri lajeja harrastavilta koulutovereilta uusia taitoja. Opetus pyritään toteuttamaan monipuolisesti, jotta se tukee jokaisen lajin harrastajaa. Kalevankankaan koulu / VR

3 Liikuntalajit ja liikuntamuodot liikuntaluokalla Näkyvin ja tärkein osa liikuntaluokkatoimintaa on liikkuminen liikuntatunneilla monipuolisesti eri lajien ja liikuntamuotojen parissa. Nämä jakaantuvat neljään pääryhmään: 1. valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset koululiikuntalajit (lajitaitojen syventäminen): esim. yleisurheilu, voimistelu, palloilu (jalka-, pesä-, kori- ja lentopallo), musiikkiliikunta ja tanssi, suunnistus ja retkeily, uinti ja vesipelastus sekä talviliikunta (hiihto ja laskettelu) 2. oppilaan oma päälaji (ml. harjoitusmenetelmät ja suoritustekniikat) 3. erityislajit (esim. golf, squash ja kamppailulajit) 4. monipuolisen toimintakyvyn kehittäminen ja lihashuolto: yleistaitavuus, hyvinvoinnin, kunnon ja terveyden seuranta sekä ohjaustaitojen ja liikuntatietouden kehittäminen Opetussuunnitelman perusteiden mukaisten liikuntalajien osalta tarjonta on melko lailla yhteneväinen koulun tarjoaman valinnaisliikunnan kanssa. Merkittävin poikkeus tulee siinä, että erityislajien osuus on valinnaisliikuntaa suurempi ja koulun ulkopuolisia akatemiavalmentajia käytetään asiantuntijaohjaajina liikuntaluokkien yhteydessä. Lisäksi ulkopuolista asiantuntija-apua käytetään liikuntaluokkalaisten suorittaman lasten ohjauksen peruskurssin ohjauksessa, jonka oppilas suorittaa yläkoulun aikana. Liikkumista tukevat opiskelumuodot Liikkumisen ohella liikuntaluokkatoimintaan kuuluu opintoja, joiden aikana käsitellään liikunnan teoriaa, demonstraatioita, kuntoutusta, lihashuoltoa ja kehonhallintaa. Teoriatunneilla jaetaan perustietoja syvempää tietoa valikoiduista asiakokonaisuuksista, joita on jo käsitelty terveystiedossa. Näitä aiheita ovat tavoitteelliseen urheiluun liittyen ravinto ja liikunta, elimistön aineenvaihdunta, harjoittelumenetelmät sekä elämäntaidot. Aiheita käsitellään erityisesti runsaasti liikkuvan nuoren ja mahdollisen tulevan huippu-urheilijan näkökulmasta. Lisäksi teoriatunneilla tarjotaan oppilaille perusvalmiuksia ymmärtää ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa. Liikunnan teoriaopintoihin liitetään myös tuomari- ja toimitsijakoulutusta. Demonstraatiot käsittelevät erilaisia oppilaiden fysiikkaa mittaavia testejä kuten hapenottokyky, anaerobinen kestävyys ja isometrinen voima. Demonstraatioiden aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuus tutustua sykemittareiden käyttöön ja erilaisiin lihaskuntoharjoittelutapoihin (kuntopiiri, nopeus-, maksimi- ja kestävyysvoima). Myös tuomarointi- ja toimitsijaharjoittelut kuuluvat demonstraatioihin. Kehonhallintaosio voi toimia itsenäisesti tai osana demonstraatioita. Tällöin ydinkohtia ovat ryhdin- ja kehonasentojen tunnistaminen sekä tasapainoaistin kehittäminen monipuolisilla harjoituksilla. Koska aktiivisesti liikuntaa harrastaville liikuntaluokkalaisille saattaa tulla liikuntavammoja, niiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen uuden koulun tilat antavat hyvän mahdollisuuden. Oppilaiden kuntouttamiseen on tarjolla uima-allas vesijuoksua varten sekä kuntosali lihasvoiman ylläpitämiseen. Lisäksi liikuntaluokalla on mahdollista toteuttaa ohjeistettuna esim. kylmä-kuumahoitoja, mikäli lääkäri on sellaista määrännyt. Nuorten kehittyvä keho on runsaasti kuormitettu sekä kouluelämässä että omalla vapaaajalla. Siksi liikuntaluokkalaisille opetetaan säännöllisesti kehonhuoltoa, johon kuuluu mm. ohjattua syvävenytystä sekä mahdollisesti hierontaa (esim. fysioterapiaopiskelijoiden Kalevankankaan koulu / VR

4 toimesta). Näillä ennakoivilla toimenpiteillä tuetaan liikuntaluokkalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikuntatuntien määrä liikuntaluokalla Liikuntaluokalla oppilas opiskelee kahden pakollisen liikuntatunnin kaksi tuntia lisäliikuntaa viikossa jokaisella vuosiluokalla. Edellisen lisäksi oppilaalla on mahdollisuus osallistua luokilla kerhoissa vapaaehtoiseen liikunnan opetukseen, joka toteutetaan vaihtuvien lyhytkurssien muodossa. Vastaavasti 9.-luokalla oppilas voi osallistua Etelä-Savon urheiluakatemian järjestämään ympärivuotiseen valmennukseen 4 tuntia viikossa luokkien kerhot pyritään toteuttamaan osittain samaan aikaan Etelä-Savon urheiluakatemian järjestämien harjoitusten kanssa. Oppilaan on mahdollista opiskella pakollista- ja lisäliikuntaa yläkoulun aikana yhteensä 12 vuosiviikkotuntia. Tämän lisäksi oppilaalla on mahdollisuus osallistua kerhojen ja akatemiavalmennuksen myötä vapaaehtoisiin liikunnan opintoihin 8 vuosiviikkotuntia koko yläkoulun aikana. Edellinen tarkoittaa yhteensä noin 530 tuntia lisäliikuntaa yläkoulun aikana tavanomaiseen liikunnanopetukseen verrattuna. Liikuntaluokkalaisten lisäliikuntatunnit pyritään sijoittamaan pääosin aamupäiviin. Etenkin kerhotoiminnan yhteydessä tarjottavat lajivalmennustunnit pidetään pääsääntöisesti aamulla. Koska oppilailla on usein omat harjoitukset koulupäivän jälkeen, tällä tavalla liikuntatuntien ja harjoitusten välillä on riittävästi lepoaikaa. Samalla tämä mahdollistaa sen, että oppilas voi halutessaan toteuttaa kaksi harjoitusta päivässä. Liikuntatuntien määrä vuosiviikkotunteina: 7.- luokka 8.-luokka 9.-luokka pakollinen liikunta - 2 pakollinen liikunta - 2 pakollinen liikunta - 2 pakollinen valinnainen liikunta - 2 pakollinen valinnainen liikunta - 2 pakollinen valinnainen liikunta - 2 Valinnainen ylimääräinen liikunta 2 (kerhomuotoinen/lyhytkurssit) Valinnainen ylimääräinen liikunta 2 (kerhomuotoinen/lyhytkurssit) Akatemiaurheiluliikunta 4 (ti ja to klo 8-10) Liikuntaluokan oppilaiden valitseminen ja sillä opiskelevat oppilaat Kalevankankaan koulun liikuntaluokalla opiskelevat oppilaat valitaan tammikuussa toteutettavan monipuolisen soveltuvuuskokeen avulla siihen ilmoittautuneiden kuudennen luokan oppilaiden ryhmästä. Oikeudenmukaisiin valintakriteereihin perustuva soveltuvuuskoe toteutetaan koulun liikunnanopettajien ohjauksessa. Oppilaat valitaan siten, että tytöillä ja pojilla on omat soveltuvuuskokeet. Oppilaita valitaan vuosittain opetuslautakunnan vahvistama määrä, kuitenkin niin, että yhdelle luokalle valitaan enintään 12 tyttöä ja 12 poikaa. Liikuntaluokkia täydennetään yläkoulun aikana, mikäli oppilaspaikkoja vapautuu. Soveltuvuuskokeen pistemäärän mennessä tasan oppilaiden valinnassa ratkaisevat valmentajien lausunnot sekä kuudennen luokan välitodistuksessa annettu liikunnan arvosana. Liikuntaluokalle oppilaaksi ottamisesta vastaa rehtori. Liikuntaluokkatoiminnan toteuttajat Kalevankankaan koulu / VR

5 Liikuntaluokkatoiminnan kannalta tärkeimmät toimijat ovat Kalevankankaan koulussa liikuntaa opettavat aineenopettajat. He vastaavat toiminnan organisoinnista ja sisällöllisestä kehittämisestä yhteistyössä Etelä-Savon urheiluakatemian, paikallisten urheiluseurojen edustajien, liikuntapedagogiikan asiantuntijatahojen ja kansallisen liikuntaluokkatoiminnan yhteistyöverkoston edustajien kanssa. Liikuntaluokkatoiminnasta tiedottaminen Liikuntaluokkatoiminnasta tiedottamisessa keskeisessä asemassa ovat Kalevankankaan koulun rehtori, oppilaanohjaaja, liikuntaa opettavat aineenopettajat sekä nykyiset ja entiset liikuntaluokkien oppilaat. Liikuntaluokkatoiminnan esittely toteutuu osana 7.-luokalle siirtymiseen liittyvää tiedottamista. Lisäksi liikuntaluokkatoiminnan esittelyssä hyödynnetään uuden teknologian, urheiluseurojen ja Etelä-Savon urheiluakatemian kanssa toteutuvan yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Liikuntaluokkatoimintaan liittyviä esittelytilaisuuksia järjestetään vuosittain erikseen sovittava määrä ennen soveltuvuuskokeiden järjestämistä marras-joulukuussa. Liikuntaluokkien toiminnasta aiheutuvat kustannukset Aikaisempaa toimintaan verrattuna varsinaiset lisäkustannukset aiheutuvat lähinnä kerhotoiminnan laajentamisesta liikuntaluokkatoiminnan yhteyteen (2vvkh / luokilla) sekä aikaisemmin pelkästään toisen asteen koulutukseen suunnatun Etelä-Savon urheiluakatemiatoiminnan laajentamisesta perusopetuksen liikuntaluokilla opiskeleviin oppilaisiin. Tällöin lisäkustannukset aiheutuvat lähinnä urheiluakatemian tarjoamien A- ja B-passien erikseen neuvoteltavista kuntaosuuksista. Liikuntaluokkatoiminnan kehittäminen Peruskoulun liikuntaluokkatoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvun alkupuolella alakouluista. Ensimmäiset viralliset yläkoulujen liikuntaluokat perustettiin kokeiluluontoisena 1980-luvun lopussa. Mikkelissä toiminta käynnistyi Kalevankankaan koulussa vuonna Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen keväällä 2009 julkistaman selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä liikuntapainotteisia yläkouluja 26 kunnassa. Mikkelin liikuntaluokat ovat ainoat Etelä-Savon maakunnassa. Osaa liikuntaluokista kutsutaan myös urheiluluokiksi. Kalevankankaan koulun liikuntaluokkien kunniakkaat perinteet jatkuvat Raviradantiellä. Etelä-Savon maakunnassa ainoana yläkouluna liikuntaluokkatoimintaan liittyvät kehittymisvelvoitteet ovat suuret. Liikuntaluokkatoimintaa tullaan kehittämään pitkäjänteisesti ja oppilaslähtöisesti tiiviissä yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, paikallisten urheiluseurojen, Etelä-Savon urheiluakatemian ja suomalaisten liikuntaluokkakoulujen yhteistyöverkoston edustajien kanssa. Liikuntaluokkatoiminnan tueksi etsitään yhteistyökumppaneita ja käynnistetään toiminnan kehittymistä tukevia yhteistyömuotoja. Kehitystyötä tukevaa asiantuntija-apua voivat tarjota myöhemmin tarkentuvalla tavalla esimerkiksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Suomen Olympiakomitea sekä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Kehitystyöhän kuuluu opetussuunnitelmaperusteisen liikuntapedagogiikan kehitystyön lisäksi myös tavoitteellisen huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen liittyvät teemat. Liikuntaluokat tarjoavat mahdollisuuden kehittää myös kaikkien oppilaiden Kalevankankaan koulu / VR

6 hyvinvointia edistäviä toimintatapoja koulun sisällä ja Mikkelissä. Hyviä käytenteitä jaetaan myös kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkiksi seudullisten yhteystyöverkostojen, Liikkuva koulu-verkoston ja liikuntaluokkaverkoston kautta. Kalevankankaan koulu / VR