ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN"

Transkriptio

1 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN Jyrki Laurila Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄMPÖPUMPPU Ilma-ilma-lämpöpumppu Sanyo TUTKITTAVAN ILMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS Lämpöpumpun teline Ulko- ja sisäyksikön asennus Haaroitus painemittaukselle Laitteiston painekoe ja kylmäainetäytös MITTAUSMENETELMÄT Ilmavirtojen mittaus Paineen mittaus Lämpötilan mittaus Lämpöpumpun ottotehon mittaus Mittaustietojen käsittely MITTAUSTULOKSET Sisäyksikön puhaltimen ilmavirta Puhaltimen ilmavirran suuntaus Puhaltimen imu- ja puhallusilman lämpötilaero Ilmavirrat eri puhallinnopeuksilla Ilmavirtamittausten arviointi Lämpöpumppuprosessin paineet Maksimipaine Minimipaine LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Kompressorin toiminta Höyrystimen sulatus Sulamistoiminnon aloitus ja lopetus Ulko- ja höyrystinlämpötilojen simuloiminen YHTEENVETO

3 LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1. Log (p)-h -piirros Liite 2. Sisäyksikön puhaltimen ilmavirrat Liite 3. Maksimipaine Liite 4. Minimipaine 5

4 1 JOHDANTO Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nousseet viime aikoina yhä enemmän esille mediassa, keskusteluissa ja päätöksenteossa. Energiankäytön aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat yksi ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä tekijä ja päästöjä yritetäänkin nykyään vähentää monin keinoin. Suomessa rakennusten lämmityksen osuus energian loppukäytöstä on yli 20 % (1). Miljoonan suomalaisen omakotitalon lämmittäminen aiheuttaa keskimäärin 7-8 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Tämä vastaa yli kymmentä prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. (2.) Lämpöpumppujen tekniikan kehittämisellä ja laajamittaisella käyttämisellä rakennusten lämmityksessä saavutettaisiin hyviä tuloksia energian säästämisessä ja kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Tämä opinnäytetyö on osa Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön innovatiivista lämpöpumpun kehittämisprojektia, jossa ilma-ilma-lämpöpumppuun tehdään uusi, ohjelmoitava ohjausjärjestelmä. Uudenlaisen ohjauksen tavoitteena on parantaa ilmalämpöpumpun toimintaa ja hyötysuhdetta. Projekti on jaettu kahdeksi opinnäytetyöksi. Toisen osan tekee opinnäytetyönä automaatiotekniikan opiskelija, joka suunnittelee ja ohjelmoi lämpöpumppua ohjaavan logiikan (3). Oma osuuteni projektissa rajoittuu kehitystyön kohteena olevan ilmalämpöpumpun asennukseen, testaukseen, mittausjärjestelyihin ja mittauksiin. Tavoitteena on lämpöpumpun ja sen eri komponenttien toiminnan ja säädön selvittäminen mittauksin sekä aiheeseen liittyviin lähdeaineistoihin perehtymällä. Lisäksi pyritään löytämään keinoja, joilla lämpöpumpun hyötysuhdetta ja toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa voidaan parantaa. Saatuja tietoja käytetään uuden ohjausjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Työhön liittyvät mittaukset tehtiin OAMK:n tekniikan yksikön energiatekniikan laboratoriossa kevään 2009 aikana. Mittauksissa hyödynnettiin aikaisemman insinööriopiskelijan opinnäytetyössään laboratorioon tekemiä jäähdytettyjä tiloja (4). 6

5 2 LÄMPÖPUMPPU Lämpöpumpun toiminta perustuu koneistossa kiertävän kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen. Höyrystyminen vaatii lämpöenergiaa, joka otetaan höyrystimessä matalassa lämpötilassa. Syntyvä höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen, jolloin se lämpenee. Korkeapaineinen lämmin höyry jäähdytetään lauhduttimessa, jossa se nesteytyy. Vapautuva lämpö lämmittää lauhduttimen läpi virtaavan ilman tai nesteen. Kylmäaineneste palautetaan höyrystimeen laskemalla sen paine paisuntaventtiilissä. (5, s. 1.) Lämpöpumput jaetaan ryhmiin sen perusteella, mistä kylmäprosessiin tarvittava energia kompressorin sähköenergian lisäksi saadaan ja mihin kylmäaineen sitoma energia luovutetaan. Ulkoilmalämpöpumppu ottaa energian ulkoilmasta, maalämpöpumppu maasta tai vedestä. Lämpöenergia luovutetaan joko huoneilmaan tai veteen. (4, s ) (Kuva 1.) KUVA 1. Ilma-ilma-lämpöpumpun toimintaperiaate (6) 7

6 2.1 Ilma-ilma-lämpöpumppu Ilma-ilma-lämpöpumppu on Suomessa myytävistä lämpöpumpputyypeistä hinnaltaan edullisin ja ylivoimaisesti suosituin (7). Nimensä mukaisesti lämpöenergia saadaan ulkoilmasta ja se luovutetaan sisäilmaan. Nestemäinen kylmäaine höyrystyy ulkoyksikön lamellilämmönsiirtimessä ja sitoo samalla lämpöenergiaa ulkoilmasta. Muodostunut kylmäainehöyry virtaa sisäyksikön lamellilämmönsiirtimen läpi ja luovuttaa lauhtuessaan lämpöenergiaa huoneilmaan. 2.2 Sanyo Sanyo Electric on Japanissa vuonna 1947 perustettu, aluksi pyöränlamppuja tehtaillut elektroniikka-alan yritys. Nykyään yritys valmistaa monenlaisia elektronisia laitteita GPS-paikantimista pesukoneisiin. Suomessa Sanyo on yksi johtavista ilmalämpöpumppumerkeistä. (8.) Työssä tutkittava laite on Sanyon valmistama ilmalämpöpumppu mallimerkinnältään SAP-KCRV123EHNA. Valmistajan mukaan lämpöpumpun lämmitysteho on 7 C:n ulkolämpötilalla ja 20 C:n huonelämpö tilalla 4,20 kw (9, s. 6), joten se on teholtaan normaaliin omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon soveltuva ja tällaisissa tiloissa paljon käytetty lisälämmityslaite. Ilmalämpöpumppuun kuuluu sisälle asennettava sisäyksikkö sekä ulossijoitettava ulkoyksikkö. Tila- ja ääniteknisistä syistä sisäyksikössä ovat vain puhallin ja lämmönsiirrin sekä lämpöpumpun automatiikkaa. Kompressori on sijoitettu ulkoyksikköön, vaikka lämmöntuotannon kannalta olisi parempi sijoittaa se sisätilaan, jolloin kompressorin hukkalämpö voitaisiin hyödyntää rakennuksen lämmityksessä. Sanyoon kuuluu langaton kaukosäädin, jolla lämpöpumpun toimintaa voidaan ohjata. Käyttäjä voi valita joko lämmityksen, jäähdytyksen, kuivauksen tai pelkän sisäilman kierron. Haluttu huonelämpötila valitaan kaukosäätimestä. Lämpöpumppu mittaa huonelämpötilaa valinnan mukaan joko kaukosäätimestä tai suoraan sisäyksiköstä. (10, s ) 8

7 3 TUTKITTAVAN ILMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS 3.1 Lämpöpumpun teline Ilmalämpöpumppu asennettiin OAMK:n tekniikan yksikön energiatekniikan laboratoriossa sitä varten suunniteltuun ja OSAO:lta opiskelijatyönä tilattuun telineeseen. Telineen suunnittelussa tuli kiinnittää huomiota siihen, että se on riittävän kokoinen ilmalämpöpumpulle ja siihen liittyville mittauslaitteille. Telinettä pitää pystyä siirtelemään paikasta toiseen, joten se ei saa olla liian iso mahtuakseen ovista. Telineen taustalevyksi valittiin kestävää puulevyä, johon sisäyksikkö ja mittausvälineet voidaan turvallisesti kiinnittää. Taustalevyyn laitettiin ikkuna, josta höyrystimen kennoa voidaan tarkkailla. Telineen pohjana toimii 2 mm:n teräspellistä valmistettu sulamisvesikaukalo, joka kannattelee ulkoyksikköä. Sulamisvesikaukalo valmistettiin tarkoituksella paksusta pellistä, jotta telineen painopiste saatiin mahdollisimman alas. Näin teline ei ylös asennetun sisäyksikön painosta kaadu. Lisäksi ohuempi levy olisi ollut myös vaarallisempi terävine reunoineen. Telineen pohjaan kiinnitettiin pyörät siirtämisen helpottamiseksi. 3.2 Ulko- ja sisäyksikön asennus Ulkoyksikkö asennettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti kumityynyjen päälle kompressorin tärinästä aiheutuvien äänihaittojen minimoimiseksi. Ulkoyksikön höyrystimen imupuolen ja telineen taustalevyn väliin jätettiin n. 15 cm:n väli. Mittausten mukaan alle 10 cm:n väli aiheuttaa höyrystimen läpi menevän ilmavirran pienentymisen ja lämpökertoimen huonontumisen (4, s. 12). (Kuva 2.) 9

8 KUVA 2. Ulkoyksikkö telineelle asennettuna Sisäyksikkö kiinnitettiin 150 cm:n korkeudelle telineen lämpimälle puolelle valmistajan ohjeiden mukaisesti. Taustalevyyn porattiin kaksi 30 mm:n reikää kylmäaineputkia ja kondenssivesiputkea varten. Sähköjohdolle porattiin erillinen reikä. Kylmäaineputket taivutettiin vaakasuoraan levyn taustapuolelle. Pak- 10

9 summassa 3/8 :n putkessa oli tehdasasenteinen taivutusjousi helpottamassa taivutusta; pienempää 1/4 :n putkea voi taivuttaa ilman joustakin. Kondenssivesiputki johdettiin suoraan taustalevyn läpi sulamisvesikaukaloon. (Kuva 3.) KUVA 3. Sisäyksikkö ja mittalaitteet telineelle asennettuna 11

10 Ulkoyksikön ja sisäyksikön välinen putkiosuus tehtiin valmistajan antamien putkikokojen mukaisesti kylmälaadun kupariputkesta. Nestejohtoon lisättiin näkölasi kylmäaineen olomuodon tarkastelua varten. Liitokset ovat kylmäainelaitteistoissa käytettyjä laippamutteriliitoksia. Jokaiseen liitokseen laitettiin ennen kiristystä tippa kylmäkoneöljyä. Mutterit kiristettiin momenttiavaimella asennusohjeen mukaiseen kireyteen. Kylmäaineputket lämpöeristettiin Armaflexeristeellä. 3.3 Haaroitus painemittaukselle Painemittauksia varten kompressorin imu- ja paineputket jouduttiin katkaisemaan, joten kylmäaine piti poistaa lämpöpumpusta liitostöiden ajaksi. Lämpöpumpussa käytettävää R410A-kylmäainetta ei saa päästää ilmakehään, joten se piti varastoida kylmäainepulloon. Kylmäaineen siirron vuoksi hankittiin tyhjä kylmäainepullo ja siihen juotettiin sopivat huoltoventtiilit. Juotosten pitävyyden tarkastamiseksi pulloon laskettiin kuivaa typpeä 11 bar(abs), minkä jälkeen liitosten tiiviys tarkastettiin vuodonilmaisuaineella. Painekokeen jälkeen kylmäainepulloon imettiin tyhjiöpumpulla tyhjiö ja lämpöpumpun kylmäaine siirrettiin pulloon kylmäaineen talteenottolaitetta käyttäen. Kylmäainepullo oli toimenpiteen ajan puntarilla, josta nähtiin, että lähes kaikki g:n kylmäainetäytöksestä saatiin talteen. Kompressorin imu- ja paineputkia katkaistaessa putkista valui hieman kylmäkoneöljyä. Liian vähäinen öljyn määrä kompressorissa voi aiheuttaa kompressorin rikkoontumisen, joten öljyä lisättiin kylmäainetäytön yhteydessä arviolta sama määrä kuin putkiston katkaisussa poistui. Putkien katkaisukohtiin juotettiin kupariset T-haarat painemittausta varten. Juotoskohtien lähellä olevien herkkien komponenttien vuoksi jäähdytykseen ja suojaukseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Juotettaessa putkiin puhallettiin typpikaasua estämään hilseen muodostumista ja jäähdyttämään arkoja komponentteja. Lisäksi arat komponentit käärittiin märkään kankaaseen ja suojattiin peltilevyin. 12

11 T-haaroista vedettiin 1/4 :n kylmälaadun kupariputkella ja vinyyliletkulla mittausyhteet telineen toiselle puolelle. Vinyyliletkua käytettiin vaimentamaan kompressorin aiheuttama tärinä vinyyliletkun joustaviin loiviin mutkiin. Kupariputket kannakoitiin ja niihin lisättiin huoltoventtiilit tyhjiöintiä ja kylmäainetäytöstä varten. Telineen lämpimälle puolelle asennettiin osoittava korkeapainemittari ja -lähetin sekä matalapainemittari ja -lähetin (kuva 4). KUVA 4. Painemittarit ja -lähettimet 3.4 Laitteiston painekoe ja kylmäainetäytös Ennen lopullista kylmäainetäytöstä laitteistolle on tehtävä painekoe. Kaikkien liitosten on oltava ehdottoman pitäviä, ettei kylmäainetta pääse vuotamaan ympäristöön. Pienikin kylmäainevuoto laitteistossa aiheuttaa paineen alenemista kylmäaineputkistossa ja sen seurauksena lopulta lämpöpumpun toimimattomuuden. 13

12 Painekokeen ensimmäisessä vaiheessa putkistoon laskettiin typpeä 10 bar ja liitoksiin sumutettiin vuodonilmaisuainetta. Vuodonilmaisuaineen voimakas kupliminen vuotokohdassa paljastaa mahdolliset juotosten epäonnistumiset. Toisessa vaiheessa typen sekaan lisättiin hieman kylmäainetta. Kylmäainevuotojen havaitsemiseen kehitetyllä elektronisella vuodonilmaisimella käytiin huolellisesti läpi koko kylmäaineputkisto. Laitteen äänimerkkien perusteella löytyvät pienimmätkin kylmäainevuodot. Kun liitosten tiiviys oli varmistettu, koko putkisto piti saada täysin kuivaksi kylmäaineen lisäämistä varten. Toiseen huoltoventtiileistä liitettiin alipainemittari ja toiseen laitettiin tyhjiöpumppu imemään putkistoa tyhjäksi. Mittausyhteiden liitostöistä aiheutunut öljyhävikki korvattiin lisäämällä muutama millilitra kylmäkoneöljyä putkistoon tyhjiöinnin yhteydessä. Kun tyhjiö oli saavutettu, se rikottiin typellä ja tyhjiöinti aloitettiin uudelleen. Tyhjiöpumpun käytyä noin tunnin ajan putkisto oli täysin tyhjä ja kuiva. Alipainemittarissa ei näkynyt veden höyrystymisestä aiheutuvaa äkillistä paineen nousua eikä myöskään vuodon ilmaisevaa hidasta paineen nousua, kun venttiili suljettiin ja tyhjiöpumppu sammutettiin (kuva 5). 14

13 KUVA 5. Alipainemittari osoittaa putkistossa vallitsevaa painetta tyhjiöinnin jälkeen Lämpöpumpun kylmäainetäytös on valmistajan mukaan g. Tarkan täyttömäärän varmistamiseksi kylmäainepullo laitettiin vaa alle täytön ajaksi. Kylmäaine lisättiin putkistoon samaa letkua pitkin, mistä tyhjiöinti tehtiin. Letkussa oli sulkuventtiilit molemmissa päissä, joten sen sisällä oli tyhjiö samoin kuin putkistossakin. Lämpöpumpussa käytetty R410A-kylmäaine on seoskylmäaine, joten se on lisättävä nesteenä, ettei komponenttien seossuhde muutu. Tämän vuoksi kylmäainepullo oli vaa alla ylösalaisin. Vaa an mukaan kylmäainetta lisättiin vaadittavat g. 15

14 4 MITTAUSMENETELMÄT Mittausjärjestelyjä suunniteltaessa tavoitteena oli saada tutkittua lämpöpumppuprosessin toimintaa ja lämpöpumpun käyttäytymistä eri olosuhteissa. Painemittauksilla saadaan tarkkaa tietoa hetkellisistä höyrystymis- ja lauhtumispaineista ja näin ollen myös höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloista. Lisäksi painemittauksilla saadaan selville lämpöpumppuprosessin maksimi- ja minimipaineet. Painemittauksista saatavia tietoja voidaan käyttää, kun ohjataan lämpöpumppua erillisellä logiikalla. Lämpötilamittauksien avulla voidaan seurata kylmäaineen lämpötilojen muutoksia lämpöpumppuprosessin eri osien välillä, jolloin prosessin toimintaa voidaan tarkastella ja analysoida erilaisissa mittaustilanteissa. Lämpöpumpun omien antureiden mittaustietojen perusteella voidaan tutkia pumpun automatiikan toimintaa ja saatua tietoa voidaan soveltaa lämpöpumpun logiikkaa ohjelmoitaessa. Ilmavirtojen mittauksella saadaan selvitettyä puhaltimista saatavat ilmavirrat ja eri tekijöiden vaikutukset puhaltimien tuottamaan tilavuusilmavirtaan. Lämpötila- ja paineantureiden asennuspaikat näkyvät lämpöpumpun kytkentäkaaviossa (kuva 6). 16

15 KUVA 6. Sanyo-ilmalämpöpumpun mittapisteet järjestelmän periaatekuvassa 4.1 Ilmavirtojen mittaus Ilmalämpöpumpun sisäyksikön tilavuusilmavirran suuruuteen vaikuttavat useat tekijät. Puhaltimen puhallusnopeutta sekä vertikaalista puhallussuuntaa voidaan ohjata kaukosäätimellä. Puhallusnopeuden ja -suunnan lisäksi ilmavirtaan vaikuttaa myös puhallus- ja imuilman lämpötilaero. Ilmavirran mittaamiseen käytettiin Alnor-balometriä, joka muuttaa paine-erosta johtuvan sivuvirtausnopeuden suoraan tilavuusilmavirraksi. Ilmavirtojen määrittämiseksi tehtiin mittausjärjestely, jossa mitattiin ilmavirrat lämmityskäytössä puhaltimen painepuolelta kaikilla puhallinnopeuksilla ja ilmavirtaa ohjaavan läpän asennoilla. Lämpötilaeroina käytettiin 0 C ja 25 C. Samat mittaukset tehtiin myös puhaltimen imupuolelta, jolloin mittaustulokset ovat tarkempia mittauselimeen kohdistuvan tasaisemman virtauksen vuoksi (kuva 7). 17

16 Reuna on kuvanottohetkellä vielä tukkimatta KUVA 7. Ilmavirran mittaus sisäyksikön puhaltimen imupuolelta 4.2 Paineen mittaus Höyrystymis- ja lauhtumispaineet mitattiin kompressorin imu- ja paineputkista. Paineantureiksi valittiin alapainetta mittaamaan Danfoss ADAP-KOOL AKS 33 -painelähetin ja yläpainetta saman valmistajan malli AKS 32. Osoittavat painemittarit ovat kylmälaitteistoissa käytettäviä painemittareita. Alapainemittarissa on asteikko -0,1...1,8 MPa(yp) ja yläpainemittarissa -0,1...3,8 MPa(yp). Tutkittavassa lämpöpumpussa käytetyn R410A-kylmäaineen lämpötilaa ei valituista painemittareista voida suoraan lukea, koska sopivia mittareita ei ollut asennushetkellä saatavilla. Painetta vastaava lämpötila voidaan lukea R410B:n log(p)-h -kuvaajasta, kun painemittarin osoittama paine muutetaan absoluuttiseksi paineeksi (liite 1). 4.3 Lämpötilan mittaus Lämpöpumppuprosessin tutkimista varten lämpöpumpun putkien pintaan asennettiin prosessin kannalta oleellisiin kohtiin lämpötila-antureita. Lämpötilaanturit ovat U-tyypin termistoreja (kuva 8), joiden käyttöön päädyttiin niiden hy- 18

17 vän häiriönsietokyvyn vuoksi. Halvempia termopareja käytettäessä mittaustarkkuus kärsii oleellisesti häiriöiden vuoksi (4, s. 38). Termistorien pintaan laitettiin ennen asennusta lämmönsiirtotahnaa parhaan mittaustuloksen saavuttamiseksi. Kupariputken pintaan termistorit kiinnitettiin vulkanointinauhalla ja Armaflexlämmöneristysteipillä. Eristys on tärkeää suorittaa huolellisesti, jotta lämpötilaanturin lämpötila vastaisi putken sisällä olevaa lämpötilaa riittävän tarkasti. KUVA 8. U-tyypin termistori 4.4 Lämpöpumpun ottotehon mittaus Lämpöpumpun ottotehoa mitattiin Oulun Kojeistotarvikkeen valmistamalla mittauskeskuksella. Mittauskeskukseen on integroitu energiamittarina toimiva Rish Master digitaalinen monifunktiomittari ja 50/5 A -virtamuuntajat. Energiamittarissa on ohjelmoitava milliampeeriviestilähtö, joka on kytketty Grant loggeriin. (4, s. 40.) 4.5 Mittaustietojen käsittely Termistoreissa ja painelähettimissä syntyvät jännite- ja virtaviestit muunnetaan vastaaviksi lämpötiloiksi ja paineiksi Grant loggerilla, joka on kytketty tietokoneeseen USB-kaapelilla (kuva 9). Myös mitattava ottoteho tallentuu loggerin muistiin. Tietokoneessa olevalla Squirrelview-ohjelmalla voidaan ohjata loggeria, ja lisäksi mittaustiedot näkyvät reaaliaikaisena tietokoneen näytöllä. Loggerin muistiin tallentuneet mittaustiedot voidaan purkaa tietokoneelle, jolloin niiden analysointi onnistuu esimerkiksi Microsoft Excel -ohjelman avulla. 19

18 KUVA 9. Grant loggeri 20

19 5 MITTAUSTULOKSET 5.1 Sisäyksikön puhaltimen ilmavirta Valmistajan antamien tietojen mukaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön puhaltimen tuotto on lämmityskäytössä 530 m 3 /h suurimmalla puhallinnopeudella (9, s. 6). Tilavuusilmavirtaan vaikuttavat muutamat eri tekijät, joita teknisissä tiedoissa ei ole ilmavirran osalta eritelty. Näistä tekijöistä etenkin ilmavirtaa ohjaavan läpän asennon ja puhallusilman lämpötilan vaikutus saatavaan tilavuusvirtaan on mitattujen arvojen perusteella oleellinen. Kuvassa 10 on havainnollistettu eri tekijöiden vaikutusta ilmavirtaan. Puhaltimen tilavuusilmavirta m 3 /h Lämpötilaero 0 'C Lämpötilaero 25 'C Ilmavirran ohjausläpän asento (1=vaaka 6=pystysuoraan alas) KUVA 10. Lämpötilaeron ja ilmavirtaa ohjaavan läpän vaikutus puhaltimesta saatavaan tilavuusilmavirtaan 21

20 5.1.1 Puhaltimen ilmavirran suuntaus Ilmavirtaa ohjaavan läpän asennolla on selkeä vaikutus puhaltimesta saatavaan ilmavirtaan. Läpän voi asettaa kuuteen eri asentoon, joista kakkosasennolla saatiin mittauksissa poikkeuksetta suurin ilmavirta. Ilmeisesti kyseinen asento aiheuttaa puhaltimessa pienimmän painehäviön, jolloin ilma pääsee vapaimmin virtaamaan huoneilmaan. (Kuva 11.) KUVA 11. Puhaltimen ilmavirran suuntaus (muokattu 9, s. 1, 18; 10, s. 21) Suurimman puhaltimesta saatavan tilavuusilmavirran ero pienimpään läpän asentoa muuttamalla on yli 150 m 3 /h. Näin suuri ero aiheutuu kuitenkin mittausmenetelmän epätarkkuudesta painepuolen pyörteilevästä ilmavirrasta mitatessa. Imuilmasta mitattuna suurimmaksi eroksi saatiin suurimmillaan noin 60 m 3 /h, jota voidaan pitää todellista eroa paremmin vastaavana. (Liite 2.) Puhaltimen imu- ja puhallusilman lämpötilaero Imu- ja puhallusilman lämpötilaerolla on vaikutusta puhaltimen tilavuusvirtaan. Imuilma lämpiää lauhduttimen kennossa ennen puhallinta. Lämmetessään ilma laajenee, joten puhaltimen huoneilmasta ottama ilmatilavuus on pienempi kuin puhaltimesta saatava ilmatilavuus. Lämpötilaeron aiheuttaman laajenemisen ei itsessään pitäisi vaikuttaa puhaltimen tuottamaan tilavuusilmavirtaan, vaan pelkästään imupuolelta saataviin arvoihin. Pienitehoisessa puhaltimessa laajentu- 22

21 misesta aiheutunut tiheyden muutoskaan ei vaikuta tilavuusvirtaan, jos pyörimisnopeus ei muutu (11, s. 42). Tästä huolimatta lämpötilaeron muuttuessa myös saatava tilavuusilmavirta muuttuu selvästi. Ilmavirtojen mittaukset tehtiin lämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön ollessa samassa 23 C:n huonelämpötilassa. Puhaltimesta saada an suurin tilavuusvirta, kun puhallusilman lämpötila on lähellä huonelämpötilaa. Puhaltimen tuottama tilavuusvirta painepuolelta mitattuna on m 3 /h, kun lämpötilat imu- ja painepuolella ovat samat. Imupuolelta mitattiin m 3 /h olevia ilmavirtoja samoilla lämpötiloilla. Kuvasta 10 nähdään, että ilmavirrat ovat selvästi pienempiä 25 C:n lämpötilaerolla eli puhallettaessa 48 C ilmaa. (Liite 2.) Lämpötilaeron kasvamisen aiheuttamaan ilmavirran pienentymiseen voi olla monia syitä. Vaikka ilman laajeneminen kennossa ei vaikutakaan saatavaan ilmavirtaan, lämpötilalla on silti merkitystä. Kuumaa ilmaa puhallettaessa lämpöpumppu ottaa sähköverkosta suuremman tehon kuin lämmöntarpeen ollessa pieni ja puhallusilman lämpötila lähellä imuilman lämpötilaa. Lämpöpumpun suuri sähkövirta saattaa aiheuttaa muutoksen sisäyksikön puhaltimen käyttöjännitteessä, vaikka puhallinnopeus on asetettu pysymään koko ajan samana. Jo muutaman watin tehonpudotus puhaltimessa pienentää saatavaa ilmavirtaa useita kymmeniä kuutiometrejä tunnissa. Imupuolen mittausten perusteella puhallinnopeuden pudottaminen täysteholta pykälää pienemmäksi pienentää puhaltimen ottamaa sähkötehoa 4 W ja puhaltimen ilmavirtaa m 3 /h (liite 2). Pumpun käydessä ei sisäyksikön puhaltimen ottamaa tehoa käytetyillä mittausmenetelmillä voitu erikseen määrittää, joten tehon pienentymistä ei voitu varmistaa. Tehon muutoksen lisäksi ilmavirtaan voivat vaikuttaa myös lauhduttimen kennon lamellien ja putkien lämpeneminen. Lämmetessään osat laajenevat ja voivat näin aiheuttaa ilmavirtaan vaikuttavan painehäviön kasvamisen ja ilmavirran pienentymisen kennon läpi. 23

22 5.1.3 Ilmavirrat eri puhallinnopeuksilla Täysteholla eli kolmosnopeudella puhaltimen ottama sähköteho on noin 30 W. Tilavuusilmavirta on imupuolen mittaustulosten mukaan m 3. Kakkosnopeudella ottosähköteho on 26 W ja tuotto m 3. Alimmalla puhallusnopeudella puhaltimen ottama sähköteho on 22 W tuoton ollessa m 3. Valmistajan lupaama 530 m 3 :n tuotto ei kolmosnopeudella vielä toteudu, mutta lämpöpumpun HIGH POWER -toiminnolla saadaan puhaltimeen vielä yksi tehotaso lisää (9, s. 35). Tällöin päästään luvattuihin lukemiin, mutta normaalikäytössä teho on maksimissaan kolmosnopeudella. (Kuva 12.) KUVA 12. Ilmavirran mittaus sisäyksikön puhaltimen painepuolelta Ilmavirtamittausten arviointi Käytetty mittausmenetelmä osoittautui tulosten perusteella melko epätarkaksi. Kun imu- ja puhallusilman lämpötilat ovat samat, tilavuusilmavirtojen pitäisi olla puhaltimen imu- ja painepuolella samansuuruiset. Tuloksissa näiden ilmavirtojen välillä esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Mittaustarkkuus kärsi etenkin 24

23 puhaltimen painepuolen kovasti pyörteilevästä ilmavirrasta mitattaessa. Imupuolella ilmavirta mittalaitteen läpi on tasaista, joten imupuolelta mitatut arvot ovat oletettavasti tarkemmat. 5.2 Lämpöpumppuprosessin paineet Lämpöpumppuprosessissa esiintyvien painerajojen tuntemista voidaan hyödyntää myöhemmin lämpöpumpun ohjaamisessa. Lauhtumis- ja höyrystymispaineisiin vaikuttavat halutut lauhtumis- ja höyrystymislämpötilat sekä käytettävä kylmäaine. Painemuutoksiin vaikuttaa suoraan kompressorin tehomuutokset. Tehon kasvaessa lauhtumispaine kasvaa ja höyrystymispaine laskee. Tutkittavassa lämpöpumpussa käytetyn R410A:n höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat ovat normaalissa lämmityskäytössä pääasiassa 25 C:n ja +50 C:n välillä. Tällöin laitteiston minimipaine o n noin 2,5 bar(yp) ja maksimipaine noin 30 bar(yp). (Liite 1.) Maksimipaine Lauhtumislämpötila ja -paine ovat korkeita, kun kompressori käy täydellä teholla. Kun kompressorin imemä kylmäkaasu on valmiiksi lämmintä, lauhdutinlämpötila saadaan varmasti niin korkeaksi, kuin se on pumpun käyntiä säätelevän ohjelman antamien mahdollisuuksien mukaan saatavissa. Maksimipainetta määritettäessä lämpöpumpun sisä- ja ulkoyksiköt olivat noin 23 C:n huonelämpötilassa. Pyyntilämpötila asetetti in maksimiarvoon 30 C ja pumppu HIGH POWER -tilaan. Lauhdutinlämpötila nousi hetkellisesti 57 C:een, mutta lauhtumispainetta mittaavan painel ähettimen maksimiarvo 34 bar(yp) ylittyi jo 50 C:n kohdalla. Kuvassa 13 olevassa osoittavasta painemittarista kuitenkin nähtiin, että lauhtumispaine oli noin 40 bar(yp). Painetta vastaava lauhtumislämpötila oli noin 64 C. Lauhdut inlämpötila on lauhduttimen virtausputkesta mitattu pintalämpötila eikä se vastaa täysin todellista lauhtumislämpötilaa. (Liite 3.) 25

24 KUVA 13. Lauhtumispaine lauhdutinlämpötilalla 57 C. Paineen mukainen lauhtumislämpötila on noin 64 C Minimipaine Pienimmäksi höyrystymispaineeksi mitattiin 3,0 bar(yp), joka vastaa noin 20 C:n höyrystymislämpötilaa. Rajoittavana tekijä nä minimipainetta määritettäessä oli ulkolämpötila, jota ei saatu laboratoriossa laskemaan alle 17 C:n. Alemmilla ulkolämpötiloilla höyrystymislämpötila ja täten myös höyrystymispaine olisivat olleet matalampia. Tutkittua lämpöpumppua ei ole kuitenkaan kompressorin suojausautomatiikan vuoksi mahdollista käyttää alle 20 C lämpötiloissa, joten höyrystymislämpötilan voidaan olettaa olevan minimissään 25 C, jolloin höyrystymispaine on noin 2,5 bar(yp ). (Liite 4.) 26

25 6 LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Lämpöpumpun toimintaa ohjaa ulkoyksikön piirikorttiin ohjelmoitu automatiikka, joka saa ohjaukseen tarvittavat lämpötilatiedot eripuolille pumppua asennetuista lämpötila-antureista. Näitä tehdasasennettuja antureita on yhteensä kuusi, kun kaukosäätimessä oleva huonelämpötila-anturikin otetaan huomioon. Mittauksissa lämpöpumppu oli asetettu mittaamaan huonelämpötilaa kaukosäätimen sijasta sisäyksikön huonelämpötila-anturilla. Tehdasasennettujen antureiden kohdalla olevia lämpötiloja seurattiin näiden antureiden viereen asennetuilla omilla, loggeriin yhdistetyillä lämpötila-antureilla. (Kuva 14.) KUVA 14. Ulkoyksikön piirikortti Ohjaukseen vaikuttavat lämpötila-anturit näkyvät prosessin periaatekuvassa. Ulkoyksikössä ovat ulkoilma-anturi TE-C4, kuumakaasun lämpötila-anturi TE- A1 ja höyrystimen lämpötila-anturi TE-C1. Sisäyksikössä ovat huonelämpötilaa mittaava anturi TE-B2 ja lauhduttimen lämpötila-anturi TE-B1. Muut kuvassa 27

26 näkyvät anturit eivät ole yhteydessä pumpun ohjaukseen, mutta niillä voidaan seurata muita prosessiin liittyviä lämpötiloja ja paineita. (Kuva 6.) Höyrystimen ja lauhduttimen lämpötila-antureilla mitatut lämpötilat ovat höyrystimen ja lauhduttimen pintalämpötiloja. Nämä höyrystin- ja lauhdutinlämpötilat eivät vastaa todellisia höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloja. Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat määritetään abs-paineen ja log(p)-h -kuvaajan perusteella (liite 1). 6.1 Kompressorin toiminta Lämpöpumpun sähköverkosta ottama teho on mittausten mukaan jopa 2,1 kw. Suurin osa tehosta menee kompressorille, joten käytännössä muutokset lämpöpumpun ottamassa tehossa ovat kompressorin tehomuutoksia. Kompressorin tehoa ohjataan muuttelemalla sen taajuutta PWM-menetelmällä (9, s. 34). Pienimmällä nopeudella käydessään kompressorin teho on hieman alle 300 W ja taajuus 20 Hz. Jatkuva maksimiteho W saavutetaan taajuudella 110 Hz. Mittausmenetelmällä tehon määritys oli melko epätarkkaa, mikä näkyy myös mittaustuloksissa. Teho näyttää muuttuvan noin 110 W kerrallaan, vaikka todellisuudessa kompressorin taajuus muuttuu 1 Hz:n välein eli noin W:n portaissa. (9, s. 22.) (Kuva 15.) 28

27 Painejohto (Bar) Ottoteho (W) Bar W :00:00 0:05:00 0:10:00 0:15:00 0:20:00 0:25:00 0:30:00 0:35: KUVA 15. Lämpöpumpun ottaman tehon muuttuminen Tutkittavan lämpöpumpun teknisestä käsikirjasta ei löytynyt tarkkoja tietoja kompressorin taajuuden määräytymisperusteista. Tehtyjen mittausten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että perusteet ovat samankaltaisia kuin esimerkiksi Panasonicin tai Daikinin lämpöpumpuissa. Panasonic-pumpuissa automatiikka määrää kompressorin taajuuden lämpöpumpun ohjausyksikköön ohjelmoidun ohjelman perusteella. Määritettyyn taajuuteen vaikuttavat ulko- ja sisäilman lämpötilojen lisäksi käytössä oleva toiminto. Käytettävä ohjelma on looginen, mutta monimutkainen ja paljon laskentaa sisältävä. Käytännössä pyyntilämpötila muunnetaan lämpötilatietojen ja pumpun käyntitilan perusteella uudeksi sisäiseksi pyyntilämpötilaksi, jonka mukaan säädetään kompressorin taajuutta. Tällöin kompressorin taajuus samalla pyyntilämpötilalla vaihtelee, kun olosuhteet vaihtelevat. Panasonicissa ohjelma määrittää käytettävän taajuuden 30 sekunnin välein. (12, s ) Tutkittavassa lämpöpumpussa ohjelman määrittämä sisäinen pyyntilämpötila vastaa tiettyä lauhdutinlämpötilaa, kun se Panasonicissa vastasi suoraan kompressorin taajuutta. Pyydettäessä esimerkiksi 25 C ohjelma laskee olo- 29

28 suhteita vastaavan sisäisen pyyntilämpötilan ja määrittää sen perusteella lauhdutinlämpötilan asetusarvon. Automatiikka säätää kompressorin taajuutta, jotta asetuslämpötila saavutetaan ja saadaan pidettyä tasaisena. Lauhdutinlämpötilan asetusarvo muuttuu, kun ohjelma muuttuneiden tietojen mukaan asettaa uuden asetusarvon. Kuvasta 16 nähdään, miten pyyntilämpötilan muuttaminen vaikuttaa lauhduttimen lämpötilaan. Mittaus aloitettiin huonelämpötilan ja pyyntilämpötilan ollessa noin 23 C. Huonelämpötila pyrittiin pitämään vakio na, mutta käytännön syistä se mittauksen aikana nousi 2-3 C. Pyyntilämpötil aa nostettiin portaittain 30 C:seen ja laskettiin siitä takaisin 23 C:seen. Lo puksi pumppua käytettiin noin 15 minuuttia HIGH POWER -toiminnolla pyyntilämpötilalla 30 C. B1 Lauhdutin ('C) Pyyntilämpötila ('C) Ottoteho (W) 'C HIGH-POWER W :00 0:10 0:20 0:30 0:40 0:50 1:00 1:10 1:20 1:30 1:40 1: KUVA 16. Pyyntilämpötilan vaikutus lauhdutinlämpötilaan Kuten kuvasta 16 nähdään, pyyntilämpötilaa nostettaessa lauhduttimen lämpötila nousee ja asettuu tietylle tasolle. Vastaavasti pyyntilämpötilaa laskettaessa myös lauhdutinlämpötila laskee. Pyyntilämpötilan nostaminen 27 C:sta 30 C:seen ei nosta lauhdutinlämpötilaa eikä kompre ssorin taajuutta, koska kompressori käy jo jatkuvalla W:n maksimiteholla (9, s. 22). Pumpun käydessä HIGH POWER -tilassa määritetty maksimiarvo voidaan ylittää, jolloin kompressorin taajuus kasvaa ja lauhdutinlämpötila nousee. 30

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-8832-1 5.11.21 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-NE9JKE-1 + CU-NE9JKE-1 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1485-11 21.2.211 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE35VA + MUZ-GE35VAH toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05847-14 18.12.2014

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05847-14 18.12.2014 TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-5847-14 18.12.214 Ilmalämpöpumpun Electrolux EcoHeat EXH9RLEWI + EXH9RLEWE toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

SAP Flexi Multi Split

SAP Flexi Multi Split PB097:0705 SAP Flexi Multi Split Ilmastointilaite lämmitykseen ja jäähdytykseen Vietämme paljon aikaamme sisätiloissa. Hyvä sisäilma on meille ensiarvoisen tärkeää. Puhdas, oikeanlämpöinen ilma on tärkeä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

XW60K JA T620 V620 CX620

XW60K JA T620 V620 CX620 XW60K JA T620 V620 CX620 Malli XW60K on mikroprosessoripohjainen ohjain joka soveltuu käytettäväksi keski- tai matalaa lämpötilaa jäähdyttävien yksiköiden kanssa. Ohjain on varustettu neljällä relelähdöllä,

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

Käyttöohje NILAN VGU250

Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Versio SW 1.23 1.6.2010 Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Järjestelmätyypit Sisältö Ohjausyksikkö on suunniteltu käytettäväksi seuraavien järjestelmien kanssa. Alla

Lisätiedot

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas 32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Usean yksikön samanaikainen jäähdytys ja lämmitys Seinäasennus MAFP Lattia tai kattoasennus Alakattoasennus Kasetti Kanavaasennus KPAFP SPAFP CAFP DSAFP Lisävarusteet

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT

Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT 1. Yleistä Paine-anturia käytetään laitoksissa, joissa pyritään säädettävään ilmavirtaan pitämällä kanaviston paine vakiona. Paineanturia käytetään

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö

Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö Ilmalämpöpumpun hankinta Kun valitset ilmalämpöpumppua, harkitse valintakriteereitä. Tärkeintä on valita oikean tehoinen laite ja sijoittaa se toiminnan kannalta

Lisätiedot

VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw

VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo VITOCAL 200-S Tyyppi AWB 201.B/ AWB 201.C Split-rakenteinen sähkökäyttöinen lämpöpumppu,

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput. IVT Nordic Inverter lämmittää ja säästää. www.ivt.fi

Ilmalämpöpumput. IVT Nordic Inverter lämmittää ja säästää. www.ivt.fi Ilmalämpöpumput IVT Nordic Inverter lämmittää ja säästää. 359 001 www.ivt.fi Ilmalämpöpumpun toiminta Ilmalämpöpumpun toiminta on yksinkertaista ja ympäristöystävällistä. Tekniikka perustuu lämmön keräämiseen

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

NIBE ARIA Ilma/ilma-lämpöpumppu Yleistä

NIBE ARIA Ilma/ilma-lämpöpumppu Yleistä PBD FIX 1519-1XA NIBE TM ARIA M11809 Ilma/ilma-lämpöpumppu TM NIBE ARIA Ilma/ilma-lämpöpumppu Yleistä NIBE ARIA on täydellinen, moderni lämpöpumppujärjestelmä tehokkaaseen energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Käyttöopas. Mitsubishi Heavy Industries SRK20/25/35ZJX-SA

Käyttöopas. Mitsubishi Heavy Industries SRK20/25/35ZJX-SA Käyttöopas Mitsubishi Heavy Industries SRK20/25/35ZJX-SA Sisällysluettelo Laitteen osat 2 Osaluettelo 3 Kaukosäätimen käyttöönotto 3 Ajan asettaminen 3 Ilmansuuntaaminen asennuspaikan mukaisesti 4 Kaukosäätimen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

ComfortZone CE50/CE65

ComfortZone CE50/CE65 ComfortZone CE50/CE65 KÄYTTÖ-OHJE www.scanoffice.fi ComfortZone L Ä M P I M Ä N K O D I N T O I M I V A S Y D Ä N Sisällys - käyttö Ohjauspaneeli ja sen käyttö...3 Käyttöasetukset... 4 Yleistä... 4 Sisälämpötila...

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Jää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l

Jää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l Electroluxin HD-Sarjan jää/pakastekaapit tarjoavat suuren valikoiman erilaisia kaappeja kylmäsäilytykseen. Kaapit ovat niin sisältä kuin ulkoa ruostumatonta terästä, teräsovella, ja kapasiteetti alkaen

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 100% maalämpö suomesta Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti

Lisätiedot

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi 14.0 Esi 17.0 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu

Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu 2011 High Wall Lämpöpumppu Lämpöä ympäri vuoden NEW Huippu laatua jokainen yksityiskohta Korkea energian tehokkuus Hiljainen toiminto 275mm 790mm 205mm Elegantti

Lisätiedot

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput KAUKO-kiinteistölämpöpumput täydentävät Kaukomarkkinoiden talotekniikan tarjontaa. Euroopassa valmistetuissa KAUKO-kiinteistölämpöpumpuissa

Lisätiedot

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Tälle ohjauspaneelille on mahdollista saada wifi-ohjaus, kysy lisää huolto@allastarvike.fi Näppäimien nimet voivat vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Altaan

Lisätiedot

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA 2013 UUTUUS- MALLI Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA HANKINTA- TURVATUOTE Mitsubishi Electric Inverter -ilmalämpöpumput Anna luotettavan Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumpun lämmittää

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11 Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.

Lisätiedot

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA Välttyäksemme vahingoilta ja jotta takuu on voimassa, asettakaa laite pystyasentoon vähintään 2 tuntia ennen käyttöönottoa

Lisätiedot

6 20 kw ILMA/VESI R 410 A. > Lämmitys ja jäähdytys > Veden lämpötila 30/35 C lämmitystilassa

6 20 kw ILMA/VESI R 410 A. > Lämmitys ja jäähdytys > Veden lämpötila 30/35 C lämmitystilassa Usean yksikön Lämpöpumput tasavirtainvertteri mataliin lämpötiloihin R A 0 60 PHR 6/0 Säästöt UUSIUTUVA ENERGIA PHR 6 0 kw > Lämmitys ja jäähdytys > Veden lämpötila 30/35 C lämmitystilassa (ja 8/3 C jäähdytystilassa)

Lisätiedot

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Mukautumisen mestari parhaassa energialuokassa Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

LAF 50 / 100 / 150. Ilmankuivaajat ammattikäyttöön LAF. Rakenne. Sähkölämmitys, lisämerkinnät -E ja -E2. Liitäntä. Hyväksyntä

LAF 50 / 100 / 150. Ilmankuivaajat ammattikäyttöön LAF. Rakenne. Sähkölämmitys, lisämerkinnät -E ja -E2. Liitäntä. Hyväksyntä Ilmankuivaajat 50 / 100 / 150 Ilmankuivaajat ammattikäyttöön VEAB:n ilmankuivaajat on suunniteltu ammattikäyttöön, jolloin niiden suorituskyvylle asetetaan suuria vaatimuksia. soveltuu sen vuoksi erittäin

Lisätiedot

Biomas -hanke. Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila.

Biomas -hanke. Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila. Biomas -hanke Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila. Kiitokset hankkeen mukana olleille kiinnostuksesta. Keräsin yhteenvedon tilan lämmitysmenetelmistä, sillä kaikki eivät varmaankaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

PÖYTÄLASIKKO. Asennus- ja käyttöohjeet

PÖYTÄLASIKKO. Asennus- ja käyttöohjeet PÖYTÄLASIKKO KENTUCKY COLD Asennus- ja käyttöohjeet 4310302, 4310304, 4310322, 4310324 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 2. Laitteen käyttötarkoitus... 1 3. Laitteen käsittely... 1 4. Laitteen sijoitus...

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä i Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Eeva Lehesvuori Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä Kandidaatintyö 7.5.2009 Tarkastaja: TkT, Aki Korpela ii Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. LÄMPÖPUMPUN

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit

TRV 300. Termostaattianturit TRV 300 Termostaattianturit IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Tärkeimmät

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon tai vesistöön asennettavalla

Lisätiedot

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Ilmaverhopuhallinprojekti

Ilmaverhopuhallinprojekti Ilmaverhopuhallinprojekti Lakeuden Ilmastointi Oy Henri Korpinen Janne Rantala Juhana Raja-aho Sami Kaunisto KLAUTE08B SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Ilmaverhopuhaltimet... 4 3. Mittausmenetelmät... 7 4.

Lisätiedot