ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN"

Transkriptio

1 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN Jyrki Laurila Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄMPÖPUMPPU Ilma-ilma-lämpöpumppu Sanyo TUTKITTAVAN ILMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS Lämpöpumpun teline Ulko- ja sisäyksikön asennus Haaroitus painemittaukselle Laitteiston painekoe ja kylmäainetäytös MITTAUSMENETELMÄT Ilmavirtojen mittaus Paineen mittaus Lämpötilan mittaus Lämpöpumpun ottotehon mittaus Mittaustietojen käsittely MITTAUSTULOKSET Sisäyksikön puhaltimen ilmavirta Puhaltimen ilmavirran suuntaus Puhaltimen imu- ja puhallusilman lämpötilaero Ilmavirrat eri puhallinnopeuksilla Ilmavirtamittausten arviointi Lämpöpumppuprosessin paineet Maksimipaine Minimipaine LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Kompressorin toiminta Höyrystimen sulatus Sulamistoiminnon aloitus ja lopetus Ulko- ja höyrystinlämpötilojen simuloiminen YHTEENVETO

3 LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1. Log (p)-h -piirros Liite 2. Sisäyksikön puhaltimen ilmavirrat Liite 3. Maksimipaine Liite 4. Minimipaine 5

4 1 JOHDANTO Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nousseet viime aikoina yhä enemmän esille mediassa, keskusteluissa ja päätöksenteossa. Energiankäytön aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat yksi ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä tekijä ja päästöjä yritetäänkin nykyään vähentää monin keinoin. Suomessa rakennusten lämmityksen osuus energian loppukäytöstä on yli 20 % (1). Miljoonan suomalaisen omakotitalon lämmittäminen aiheuttaa keskimäärin 7-8 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Tämä vastaa yli kymmentä prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. (2.) Lämpöpumppujen tekniikan kehittämisellä ja laajamittaisella käyttämisellä rakennusten lämmityksessä saavutettaisiin hyviä tuloksia energian säästämisessä ja kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Tämä opinnäytetyö on osa Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön innovatiivista lämpöpumpun kehittämisprojektia, jossa ilma-ilma-lämpöpumppuun tehdään uusi, ohjelmoitava ohjausjärjestelmä. Uudenlaisen ohjauksen tavoitteena on parantaa ilmalämpöpumpun toimintaa ja hyötysuhdetta. Projekti on jaettu kahdeksi opinnäytetyöksi. Toisen osan tekee opinnäytetyönä automaatiotekniikan opiskelija, joka suunnittelee ja ohjelmoi lämpöpumppua ohjaavan logiikan (3). Oma osuuteni projektissa rajoittuu kehitystyön kohteena olevan ilmalämpöpumpun asennukseen, testaukseen, mittausjärjestelyihin ja mittauksiin. Tavoitteena on lämpöpumpun ja sen eri komponenttien toiminnan ja säädön selvittäminen mittauksin sekä aiheeseen liittyviin lähdeaineistoihin perehtymällä. Lisäksi pyritään löytämään keinoja, joilla lämpöpumpun hyötysuhdetta ja toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa voidaan parantaa. Saatuja tietoja käytetään uuden ohjausjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Työhön liittyvät mittaukset tehtiin OAMK:n tekniikan yksikön energiatekniikan laboratoriossa kevään 2009 aikana. Mittauksissa hyödynnettiin aikaisemman insinööriopiskelijan opinnäytetyössään laboratorioon tekemiä jäähdytettyjä tiloja (4). 6

5 2 LÄMPÖPUMPPU Lämpöpumpun toiminta perustuu koneistossa kiertävän kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen. Höyrystyminen vaatii lämpöenergiaa, joka otetaan höyrystimessä matalassa lämpötilassa. Syntyvä höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen, jolloin se lämpenee. Korkeapaineinen lämmin höyry jäähdytetään lauhduttimessa, jossa se nesteytyy. Vapautuva lämpö lämmittää lauhduttimen läpi virtaavan ilman tai nesteen. Kylmäaineneste palautetaan höyrystimeen laskemalla sen paine paisuntaventtiilissä. (5, s. 1.) Lämpöpumput jaetaan ryhmiin sen perusteella, mistä kylmäprosessiin tarvittava energia kompressorin sähköenergian lisäksi saadaan ja mihin kylmäaineen sitoma energia luovutetaan. Ulkoilmalämpöpumppu ottaa energian ulkoilmasta, maalämpöpumppu maasta tai vedestä. Lämpöenergia luovutetaan joko huoneilmaan tai veteen. (4, s ) (Kuva 1.) KUVA 1. Ilma-ilma-lämpöpumpun toimintaperiaate (6) 7

6 2.1 Ilma-ilma-lämpöpumppu Ilma-ilma-lämpöpumppu on Suomessa myytävistä lämpöpumpputyypeistä hinnaltaan edullisin ja ylivoimaisesti suosituin (7). Nimensä mukaisesti lämpöenergia saadaan ulkoilmasta ja se luovutetaan sisäilmaan. Nestemäinen kylmäaine höyrystyy ulkoyksikön lamellilämmönsiirtimessä ja sitoo samalla lämpöenergiaa ulkoilmasta. Muodostunut kylmäainehöyry virtaa sisäyksikön lamellilämmönsiirtimen läpi ja luovuttaa lauhtuessaan lämpöenergiaa huoneilmaan. 2.2 Sanyo Sanyo Electric on Japanissa vuonna 1947 perustettu, aluksi pyöränlamppuja tehtaillut elektroniikka-alan yritys. Nykyään yritys valmistaa monenlaisia elektronisia laitteita GPS-paikantimista pesukoneisiin. Suomessa Sanyo on yksi johtavista ilmalämpöpumppumerkeistä. (8.) Työssä tutkittava laite on Sanyon valmistama ilmalämpöpumppu mallimerkinnältään SAP-KCRV123EHNA. Valmistajan mukaan lämpöpumpun lämmitysteho on 7 C:n ulkolämpötilalla ja 20 C:n huonelämpö tilalla 4,20 kw (9, s. 6), joten se on teholtaan normaaliin omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon soveltuva ja tällaisissa tiloissa paljon käytetty lisälämmityslaite. Ilmalämpöpumppuun kuuluu sisälle asennettava sisäyksikkö sekä ulossijoitettava ulkoyksikkö. Tila- ja ääniteknisistä syistä sisäyksikössä ovat vain puhallin ja lämmönsiirrin sekä lämpöpumpun automatiikkaa. Kompressori on sijoitettu ulkoyksikköön, vaikka lämmöntuotannon kannalta olisi parempi sijoittaa se sisätilaan, jolloin kompressorin hukkalämpö voitaisiin hyödyntää rakennuksen lämmityksessä. Sanyoon kuuluu langaton kaukosäädin, jolla lämpöpumpun toimintaa voidaan ohjata. Käyttäjä voi valita joko lämmityksen, jäähdytyksen, kuivauksen tai pelkän sisäilman kierron. Haluttu huonelämpötila valitaan kaukosäätimestä. Lämpöpumppu mittaa huonelämpötilaa valinnan mukaan joko kaukosäätimestä tai suoraan sisäyksiköstä. (10, s ) 8

7 3 TUTKITTAVAN ILMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS 3.1 Lämpöpumpun teline Ilmalämpöpumppu asennettiin OAMK:n tekniikan yksikön energiatekniikan laboratoriossa sitä varten suunniteltuun ja OSAO:lta opiskelijatyönä tilattuun telineeseen. Telineen suunnittelussa tuli kiinnittää huomiota siihen, että se on riittävän kokoinen ilmalämpöpumpulle ja siihen liittyville mittauslaitteille. Telinettä pitää pystyä siirtelemään paikasta toiseen, joten se ei saa olla liian iso mahtuakseen ovista. Telineen taustalevyksi valittiin kestävää puulevyä, johon sisäyksikkö ja mittausvälineet voidaan turvallisesti kiinnittää. Taustalevyyn laitettiin ikkuna, josta höyrystimen kennoa voidaan tarkkailla. Telineen pohjana toimii 2 mm:n teräspellistä valmistettu sulamisvesikaukalo, joka kannattelee ulkoyksikköä. Sulamisvesikaukalo valmistettiin tarkoituksella paksusta pellistä, jotta telineen painopiste saatiin mahdollisimman alas. Näin teline ei ylös asennetun sisäyksikön painosta kaadu. Lisäksi ohuempi levy olisi ollut myös vaarallisempi terävine reunoineen. Telineen pohjaan kiinnitettiin pyörät siirtämisen helpottamiseksi. 3.2 Ulko- ja sisäyksikön asennus Ulkoyksikkö asennettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti kumityynyjen päälle kompressorin tärinästä aiheutuvien äänihaittojen minimoimiseksi. Ulkoyksikön höyrystimen imupuolen ja telineen taustalevyn väliin jätettiin n. 15 cm:n väli. Mittausten mukaan alle 10 cm:n väli aiheuttaa höyrystimen läpi menevän ilmavirran pienentymisen ja lämpökertoimen huonontumisen (4, s. 12). (Kuva 2.) 9

8 KUVA 2. Ulkoyksikkö telineelle asennettuna Sisäyksikkö kiinnitettiin 150 cm:n korkeudelle telineen lämpimälle puolelle valmistajan ohjeiden mukaisesti. Taustalevyyn porattiin kaksi 30 mm:n reikää kylmäaineputkia ja kondenssivesiputkea varten. Sähköjohdolle porattiin erillinen reikä. Kylmäaineputket taivutettiin vaakasuoraan levyn taustapuolelle. Pak- 10

9 summassa 3/8 :n putkessa oli tehdasasenteinen taivutusjousi helpottamassa taivutusta; pienempää 1/4 :n putkea voi taivuttaa ilman joustakin. Kondenssivesiputki johdettiin suoraan taustalevyn läpi sulamisvesikaukaloon. (Kuva 3.) KUVA 3. Sisäyksikkö ja mittalaitteet telineelle asennettuna 11

10 Ulkoyksikön ja sisäyksikön välinen putkiosuus tehtiin valmistajan antamien putkikokojen mukaisesti kylmälaadun kupariputkesta. Nestejohtoon lisättiin näkölasi kylmäaineen olomuodon tarkastelua varten. Liitokset ovat kylmäainelaitteistoissa käytettyjä laippamutteriliitoksia. Jokaiseen liitokseen laitettiin ennen kiristystä tippa kylmäkoneöljyä. Mutterit kiristettiin momenttiavaimella asennusohjeen mukaiseen kireyteen. Kylmäaineputket lämpöeristettiin Armaflexeristeellä. 3.3 Haaroitus painemittaukselle Painemittauksia varten kompressorin imu- ja paineputket jouduttiin katkaisemaan, joten kylmäaine piti poistaa lämpöpumpusta liitostöiden ajaksi. Lämpöpumpussa käytettävää R410A-kylmäainetta ei saa päästää ilmakehään, joten se piti varastoida kylmäainepulloon. Kylmäaineen siirron vuoksi hankittiin tyhjä kylmäainepullo ja siihen juotettiin sopivat huoltoventtiilit. Juotosten pitävyyden tarkastamiseksi pulloon laskettiin kuivaa typpeä 11 bar(abs), minkä jälkeen liitosten tiiviys tarkastettiin vuodonilmaisuaineella. Painekokeen jälkeen kylmäainepulloon imettiin tyhjiöpumpulla tyhjiö ja lämpöpumpun kylmäaine siirrettiin pulloon kylmäaineen talteenottolaitetta käyttäen. Kylmäainepullo oli toimenpiteen ajan puntarilla, josta nähtiin, että lähes kaikki g:n kylmäainetäytöksestä saatiin talteen. Kompressorin imu- ja paineputkia katkaistaessa putkista valui hieman kylmäkoneöljyä. Liian vähäinen öljyn määrä kompressorissa voi aiheuttaa kompressorin rikkoontumisen, joten öljyä lisättiin kylmäainetäytön yhteydessä arviolta sama määrä kuin putkiston katkaisussa poistui. Putkien katkaisukohtiin juotettiin kupariset T-haarat painemittausta varten. Juotoskohtien lähellä olevien herkkien komponenttien vuoksi jäähdytykseen ja suojaukseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Juotettaessa putkiin puhallettiin typpikaasua estämään hilseen muodostumista ja jäähdyttämään arkoja komponentteja. Lisäksi arat komponentit käärittiin märkään kankaaseen ja suojattiin peltilevyin. 12

11 T-haaroista vedettiin 1/4 :n kylmälaadun kupariputkella ja vinyyliletkulla mittausyhteet telineen toiselle puolelle. Vinyyliletkua käytettiin vaimentamaan kompressorin aiheuttama tärinä vinyyliletkun joustaviin loiviin mutkiin. Kupariputket kannakoitiin ja niihin lisättiin huoltoventtiilit tyhjiöintiä ja kylmäainetäytöstä varten. Telineen lämpimälle puolelle asennettiin osoittava korkeapainemittari ja -lähetin sekä matalapainemittari ja -lähetin (kuva 4). KUVA 4. Painemittarit ja -lähettimet 3.4 Laitteiston painekoe ja kylmäainetäytös Ennen lopullista kylmäainetäytöstä laitteistolle on tehtävä painekoe. Kaikkien liitosten on oltava ehdottoman pitäviä, ettei kylmäainetta pääse vuotamaan ympäristöön. Pienikin kylmäainevuoto laitteistossa aiheuttaa paineen alenemista kylmäaineputkistossa ja sen seurauksena lopulta lämpöpumpun toimimattomuuden. 13

12 Painekokeen ensimmäisessä vaiheessa putkistoon laskettiin typpeä 10 bar ja liitoksiin sumutettiin vuodonilmaisuainetta. Vuodonilmaisuaineen voimakas kupliminen vuotokohdassa paljastaa mahdolliset juotosten epäonnistumiset. Toisessa vaiheessa typen sekaan lisättiin hieman kylmäainetta. Kylmäainevuotojen havaitsemiseen kehitetyllä elektronisella vuodonilmaisimella käytiin huolellisesti läpi koko kylmäaineputkisto. Laitteen äänimerkkien perusteella löytyvät pienimmätkin kylmäainevuodot. Kun liitosten tiiviys oli varmistettu, koko putkisto piti saada täysin kuivaksi kylmäaineen lisäämistä varten. Toiseen huoltoventtiileistä liitettiin alipainemittari ja toiseen laitettiin tyhjiöpumppu imemään putkistoa tyhjäksi. Mittausyhteiden liitostöistä aiheutunut öljyhävikki korvattiin lisäämällä muutama millilitra kylmäkoneöljyä putkistoon tyhjiöinnin yhteydessä. Kun tyhjiö oli saavutettu, se rikottiin typellä ja tyhjiöinti aloitettiin uudelleen. Tyhjiöpumpun käytyä noin tunnin ajan putkisto oli täysin tyhjä ja kuiva. Alipainemittarissa ei näkynyt veden höyrystymisestä aiheutuvaa äkillistä paineen nousua eikä myöskään vuodon ilmaisevaa hidasta paineen nousua, kun venttiili suljettiin ja tyhjiöpumppu sammutettiin (kuva 5). 14

13 KUVA 5. Alipainemittari osoittaa putkistossa vallitsevaa painetta tyhjiöinnin jälkeen Lämpöpumpun kylmäainetäytös on valmistajan mukaan g. Tarkan täyttömäärän varmistamiseksi kylmäainepullo laitettiin vaa alle täytön ajaksi. Kylmäaine lisättiin putkistoon samaa letkua pitkin, mistä tyhjiöinti tehtiin. Letkussa oli sulkuventtiilit molemmissa päissä, joten sen sisällä oli tyhjiö samoin kuin putkistossakin. Lämpöpumpussa käytetty R410A-kylmäaine on seoskylmäaine, joten se on lisättävä nesteenä, ettei komponenttien seossuhde muutu. Tämän vuoksi kylmäainepullo oli vaa alla ylösalaisin. Vaa an mukaan kylmäainetta lisättiin vaadittavat g. 15

14 4 MITTAUSMENETELMÄT Mittausjärjestelyjä suunniteltaessa tavoitteena oli saada tutkittua lämpöpumppuprosessin toimintaa ja lämpöpumpun käyttäytymistä eri olosuhteissa. Painemittauksilla saadaan tarkkaa tietoa hetkellisistä höyrystymis- ja lauhtumispaineista ja näin ollen myös höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloista. Lisäksi painemittauksilla saadaan selville lämpöpumppuprosessin maksimi- ja minimipaineet. Painemittauksista saatavia tietoja voidaan käyttää, kun ohjataan lämpöpumppua erillisellä logiikalla. Lämpötilamittauksien avulla voidaan seurata kylmäaineen lämpötilojen muutoksia lämpöpumppuprosessin eri osien välillä, jolloin prosessin toimintaa voidaan tarkastella ja analysoida erilaisissa mittaustilanteissa. Lämpöpumpun omien antureiden mittaustietojen perusteella voidaan tutkia pumpun automatiikan toimintaa ja saatua tietoa voidaan soveltaa lämpöpumpun logiikkaa ohjelmoitaessa. Ilmavirtojen mittauksella saadaan selvitettyä puhaltimista saatavat ilmavirrat ja eri tekijöiden vaikutukset puhaltimien tuottamaan tilavuusilmavirtaan. Lämpötila- ja paineantureiden asennuspaikat näkyvät lämpöpumpun kytkentäkaaviossa (kuva 6). 16

15 KUVA 6. Sanyo-ilmalämpöpumpun mittapisteet järjestelmän periaatekuvassa 4.1 Ilmavirtojen mittaus Ilmalämpöpumpun sisäyksikön tilavuusilmavirran suuruuteen vaikuttavat useat tekijät. Puhaltimen puhallusnopeutta sekä vertikaalista puhallussuuntaa voidaan ohjata kaukosäätimellä. Puhallusnopeuden ja -suunnan lisäksi ilmavirtaan vaikuttaa myös puhallus- ja imuilman lämpötilaero. Ilmavirran mittaamiseen käytettiin Alnor-balometriä, joka muuttaa paine-erosta johtuvan sivuvirtausnopeuden suoraan tilavuusilmavirraksi. Ilmavirtojen määrittämiseksi tehtiin mittausjärjestely, jossa mitattiin ilmavirrat lämmityskäytössä puhaltimen painepuolelta kaikilla puhallinnopeuksilla ja ilmavirtaa ohjaavan läpän asennoilla. Lämpötilaeroina käytettiin 0 C ja 25 C. Samat mittaukset tehtiin myös puhaltimen imupuolelta, jolloin mittaustulokset ovat tarkempia mittauselimeen kohdistuvan tasaisemman virtauksen vuoksi (kuva 7). 17

16 Reuna on kuvanottohetkellä vielä tukkimatta KUVA 7. Ilmavirran mittaus sisäyksikön puhaltimen imupuolelta 4.2 Paineen mittaus Höyrystymis- ja lauhtumispaineet mitattiin kompressorin imu- ja paineputkista. Paineantureiksi valittiin alapainetta mittaamaan Danfoss ADAP-KOOL AKS 33 -painelähetin ja yläpainetta saman valmistajan malli AKS 32. Osoittavat painemittarit ovat kylmälaitteistoissa käytettäviä painemittareita. Alapainemittarissa on asteikko -0,1...1,8 MPa(yp) ja yläpainemittarissa -0,1...3,8 MPa(yp). Tutkittavassa lämpöpumpussa käytetyn R410A-kylmäaineen lämpötilaa ei valituista painemittareista voida suoraan lukea, koska sopivia mittareita ei ollut asennushetkellä saatavilla. Painetta vastaava lämpötila voidaan lukea R410B:n log(p)-h -kuvaajasta, kun painemittarin osoittama paine muutetaan absoluuttiseksi paineeksi (liite 1). 4.3 Lämpötilan mittaus Lämpöpumppuprosessin tutkimista varten lämpöpumpun putkien pintaan asennettiin prosessin kannalta oleellisiin kohtiin lämpötila-antureita. Lämpötilaanturit ovat U-tyypin termistoreja (kuva 8), joiden käyttöön päädyttiin niiden hy- 18

17 vän häiriönsietokyvyn vuoksi. Halvempia termopareja käytettäessä mittaustarkkuus kärsii oleellisesti häiriöiden vuoksi (4, s. 38). Termistorien pintaan laitettiin ennen asennusta lämmönsiirtotahnaa parhaan mittaustuloksen saavuttamiseksi. Kupariputken pintaan termistorit kiinnitettiin vulkanointinauhalla ja Armaflexlämmöneristysteipillä. Eristys on tärkeää suorittaa huolellisesti, jotta lämpötilaanturin lämpötila vastaisi putken sisällä olevaa lämpötilaa riittävän tarkasti. KUVA 8. U-tyypin termistori 4.4 Lämpöpumpun ottotehon mittaus Lämpöpumpun ottotehoa mitattiin Oulun Kojeistotarvikkeen valmistamalla mittauskeskuksella. Mittauskeskukseen on integroitu energiamittarina toimiva Rish Master digitaalinen monifunktiomittari ja 50/5 A -virtamuuntajat. Energiamittarissa on ohjelmoitava milliampeeriviestilähtö, joka on kytketty Grant loggeriin. (4, s. 40.) 4.5 Mittaustietojen käsittely Termistoreissa ja painelähettimissä syntyvät jännite- ja virtaviestit muunnetaan vastaaviksi lämpötiloiksi ja paineiksi Grant loggerilla, joka on kytketty tietokoneeseen USB-kaapelilla (kuva 9). Myös mitattava ottoteho tallentuu loggerin muistiin. Tietokoneessa olevalla Squirrelview-ohjelmalla voidaan ohjata loggeria, ja lisäksi mittaustiedot näkyvät reaaliaikaisena tietokoneen näytöllä. Loggerin muistiin tallentuneet mittaustiedot voidaan purkaa tietokoneelle, jolloin niiden analysointi onnistuu esimerkiksi Microsoft Excel -ohjelman avulla. 19

18 KUVA 9. Grant loggeri 20

19 5 MITTAUSTULOKSET 5.1 Sisäyksikön puhaltimen ilmavirta Valmistajan antamien tietojen mukaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön puhaltimen tuotto on lämmityskäytössä 530 m 3 /h suurimmalla puhallinnopeudella (9, s. 6). Tilavuusilmavirtaan vaikuttavat muutamat eri tekijät, joita teknisissä tiedoissa ei ole ilmavirran osalta eritelty. Näistä tekijöistä etenkin ilmavirtaa ohjaavan läpän asennon ja puhallusilman lämpötilan vaikutus saatavaan tilavuusvirtaan on mitattujen arvojen perusteella oleellinen. Kuvassa 10 on havainnollistettu eri tekijöiden vaikutusta ilmavirtaan. Puhaltimen tilavuusilmavirta m 3 /h Lämpötilaero 0 'C Lämpötilaero 25 'C Ilmavirran ohjausläpän asento (1=vaaka 6=pystysuoraan alas) KUVA 10. Lämpötilaeron ja ilmavirtaa ohjaavan läpän vaikutus puhaltimesta saatavaan tilavuusilmavirtaan 21

20 5.1.1 Puhaltimen ilmavirran suuntaus Ilmavirtaa ohjaavan läpän asennolla on selkeä vaikutus puhaltimesta saatavaan ilmavirtaan. Läpän voi asettaa kuuteen eri asentoon, joista kakkosasennolla saatiin mittauksissa poikkeuksetta suurin ilmavirta. Ilmeisesti kyseinen asento aiheuttaa puhaltimessa pienimmän painehäviön, jolloin ilma pääsee vapaimmin virtaamaan huoneilmaan. (Kuva 11.) KUVA 11. Puhaltimen ilmavirran suuntaus (muokattu 9, s. 1, 18; 10, s. 21) Suurimman puhaltimesta saatavan tilavuusilmavirran ero pienimpään läpän asentoa muuttamalla on yli 150 m 3 /h. Näin suuri ero aiheutuu kuitenkin mittausmenetelmän epätarkkuudesta painepuolen pyörteilevästä ilmavirrasta mitatessa. Imuilmasta mitattuna suurimmaksi eroksi saatiin suurimmillaan noin 60 m 3 /h, jota voidaan pitää todellista eroa paremmin vastaavana. (Liite 2.) Puhaltimen imu- ja puhallusilman lämpötilaero Imu- ja puhallusilman lämpötilaerolla on vaikutusta puhaltimen tilavuusvirtaan. Imuilma lämpiää lauhduttimen kennossa ennen puhallinta. Lämmetessään ilma laajenee, joten puhaltimen huoneilmasta ottama ilmatilavuus on pienempi kuin puhaltimesta saatava ilmatilavuus. Lämpötilaeron aiheuttaman laajenemisen ei itsessään pitäisi vaikuttaa puhaltimen tuottamaan tilavuusilmavirtaan, vaan pelkästään imupuolelta saataviin arvoihin. Pienitehoisessa puhaltimessa laajentu- 22

21 misesta aiheutunut tiheyden muutoskaan ei vaikuta tilavuusvirtaan, jos pyörimisnopeus ei muutu (11, s. 42). Tästä huolimatta lämpötilaeron muuttuessa myös saatava tilavuusilmavirta muuttuu selvästi. Ilmavirtojen mittaukset tehtiin lämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön ollessa samassa 23 C:n huonelämpötilassa. Puhaltimesta saada an suurin tilavuusvirta, kun puhallusilman lämpötila on lähellä huonelämpötilaa. Puhaltimen tuottama tilavuusvirta painepuolelta mitattuna on m 3 /h, kun lämpötilat imu- ja painepuolella ovat samat. Imupuolelta mitattiin m 3 /h olevia ilmavirtoja samoilla lämpötiloilla. Kuvasta 10 nähdään, että ilmavirrat ovat selvästi pienempiä 25 C:n lämpötilaerolla eli puhallettaessa 48 C ilmaa. (Liite 2.) Lämpötilaeron kasvamisen aiheuttamaan ilmavirran pienentymiseen voi olla monia syitä. Vaikka ilman laajeneminen kennossa ei vaikutakaan saatavaan ilmavirtaan, lämpötilalla on silti merkitystä. Kuumaa ilmaa puhallettaessa lämpöpumppu ottaa sähköverkosta suuremman tehon kuin lämmöntarpeen ollessa pieni ja puhallusilman lämpötila lähellä imuilman lämpötilaa. Lämpöpumpun suuri sähkövirta saattaa aiheuttaa muutoksen sisäyksikön puhaltimen käyttöjännitteessä, vaikka puhallinnopeus on asetettu pysymään koko ajan samana. Jo muutaman watin tehonpudotus puhaltimessa pienentää saatavaa ilmavirtaa useita kymmeniä kuutiometrejä tunnissa. Imupuolen mittausten perusteella puhallinnopeuden pudottaminen täysteholta pykälää pienemmäksi pienentää puhaltimen ottamaa sähkötehoa 4 W ja puhaltimen ilmavirtaa m 3 /h (liite 2). Pumpun käydessä ei sisäyksikön puhaltimen ottamaa tehoa käytetyillä mittausmenetelmillä voitu erikseen määrittää, joten tehon pienentymistä ei voitu varmistaa. Tehon muutoksen lisäksi ilmavirtaan voivat vaikuttaa myös lauhduttimen kennon lamellien ja putkien lämpeneminen. Lämmetessään osat laajenevat ja voivat näin aiheuttaa ilmavirtaan vaikuttavan painehäviön kasvamisen ja ilmavirran pienentymisen kennon läpi. 23

22 5.1.3 Ilmavirrat eri puhallinnopeuksilla Täysteholla eli kolmosnopeudella puhaltimen ottama sähköteho on noin 30 W. Tilavuusilmavirta on imupuolen mittaustulosten mukaan m 3. Kakkosnopeudella ottosähköteho on 26 W ja tuotto m 3. Alimmalla puhallusnopeudella puhaltimen ottama sähköteho on 22 W tuoton ollessa m 3. Valmistajan lupaama 530 m 3 :n tuotto ei kolmosnopeudella vielä toteudu, mutta lämpöpumpun HIGH POWER -toiminnolla saadaan puhaltimeen vielä yksi tehotaso lisää (9, s. 35). Tällöin päästään luvattuihin lukemiin, mutta normaalikäytössä teho on maksimissaan kolmosnopeudella. (Kuva 12.) KUVA 12. Ilmavirran mittaus sisäyksikön puhaltimen painepuolelta Ilmavirtamittausten arviointi Käytetty mittausmenetelmä osoittautui tulosten perusteella melko epätarkaksi. Kun imu- ja puhallusilman lämpötilat ovat samat, tilavuusilmavirtojen pitäisi olla puhaltimen imu- ja painepuolella samansuuruiset. Tuloksissa näiden ilmavirtojen välillä esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Mittaustarkkuus kärsi etenkin 24

23 puhaltimen painepuolen kovasti pyörteilevästä ilmavirrasta mitattaessa. Imupuolella ilmavirta mittalaitteen läpi on tasaista, joten imupuolelta mitatut arvot ovat oletettavasti tarkemmat. 5.2 Lämpöpumppuprosessin paineet Lämpöpumppuprosessissa esiintyvien painerajojen tuntemista voidaan hyödyntää myöhemmin lämpöpumpun ohjaamisessa. Lauhtumis- ja höyrystymispaineisiin vaikuttavat halutut lauhtumis- ja höyrystymislämpötilat sekä käytettävä kylmäaine. Painemuutoksiin vaikuttaa suoraan kompressorin tehomuutokset. Tehon kasvaessa lauhtumispaine kasvaa ja höyrystymispaine laskee. Tutkittavassa lämpöpumpussa käytetyn R410A:n höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat ovat normaalissa lämmityskäytössä pääasiassa 25 C:n ja +50 C:n välillä. Tällöin laitteiston minimipaine o n noin 2,5 bar(yp) ja maksimipaine noin 30 bar(yp). (Liite 1.) Maksimipaine Lauhtumislämpötila ja -paine ovat korkeita, kun kompressori käy täydellä teholla. Kun kompressorin imemä kylmäkaasu on valmiiksi lämmintä, lauhdutinlämpötila saadaan varmasti niin korkeaksi, kuin se on pumpun käyntiä säätelevän ohjelman antamien mahdollisuuksien mukaan saatavissa. Maksimipainetta määritettäessä lämpöpumpun sisä- ja ulkoyksiköt olivat noin 23 C:n huonelämpötilassa. Pyyntilämpötila asetetti in maksimiarvoon 30 C ja pumppu HIGH POWER -tilaan. Lauhdutinlämpötila nousi hetkellisesti 57 C:een, mutta lauhtumispainetta mittaavan painel ähettimen maksimiarvo 34 bar(yp) ylittyi jo 50 C:n kohdalla. Kuvassa 13 olevassa osoittavasta painemittarista kuitenkin nähtiin, että lauhtumispaine oli noin 40 bar(yp). Painetta vastaava lauhtumislämpötila oli noin 64 C. Lauhdut inlämpötila on lauhduttimen virtausputkesta mitattu pintalämpötila eikä se vastaa täysin todellista lauhtumislämpötilaa. (Liite 3.) 25

24 KUVA 13. Lauhtumispaine lauhdutinlämpötilalla 57 C. Paineen mukainen lauhtumislämpötila on noin 64 C Minimipaine Pienimmäksi höyrystymispaineeksi mitattiin 3,0 bar(yp), joka vastaa noin 20 C:n höyrystymislämpötilaa. Rajoittavana tekijä nä minimipainetta määritettäessä oli ulkolämpötila, jota ei saatu laboratoriossa laskemaan alle 17 C:n. Alemmilla ulkolämpötiloilla höyrystymislämpötila ja täten myös höyrystymispaine olisivat olleet matalampia. Tutkittua lämpöpumppua ei ole kuitenkaan kompressorin suojausautomatiikan vuoksi mahdollista käyttää alle 20 C lämpötiloissa, joten höyrystymislämpötilan voidaan olettaa olevan minimissään 25 C, jolloin höyrystymispaine on noin 2,5 bar(yp ). (Liite 4.) 26

25 6 LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Lämpöpumpun toimintaa ohjaa ulkoyksikön piirikorttiin ohjelmoitu automatiikka, joka saa ohjaukseen tarvittavat lämpötilatiedot eripuolille pumppua asennetuista lämpötila-antureista. Näitä tehdasasennettuja antureita on yhteensä kuusi, kun kaukosäätimessä oleva huonelämpötila-anturikin otetaan huomioon. Mittauksissa lämpöpumppu oli asetettu mittaamaan huonelämpötilaa kaukosäätimen sijasta sisäyksikön huonelämpötila-anturilla. Tehdasasennettujen antureiden kohdalla olevia lämpötiloja seurattiin näiden antureiden viereen asennetuilla omilla, loggeriin yhdistetyillä lämpötila-antureilla. (Kuva 14.) KUVA 14. Ulkoyksikön piirikortti Ohjaukseen vaikuttavat lämpötila-anturit näkyvät prosessin periaatekuvassa. Ulkoyksikössä ovat ulkoilma-anturi TE-C4, kuumakaasun lämpötila-anturi TE- A1 ja höyrystimen lämpötila-anturi TE-C1. Sisäyksikössä ovat huonelämpötilaa mittaava anturi TE-B2 ja lauhduttimen lämpötila-anturi TE-B1. Muut kuvassa 27

26 näkyvät anturit eivät ole yhteydessä pumpun ohjaukseen, mutta niillä voidaan seurata muita prosessiin liittyviä lämpötiloja ja paineita. (Kuva 6.) Höyrystimen ja lauhduttimen lämpötila-antureilla mitatut lämpötilat ovat höyrystimen ja lauhduttimen pintalämpötiloja. Nämä höyrystin- ja lauhdutinlämpötilat eivät vastaa todellisia höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloja. Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat määritetään abs-paineen ja log(p)-h -kuvaajan perusteella (liite 1). 6.1 Kompressorin toiminta Lämpöpumpun sähköverkosta ottama teho on mittausten mukaan jopa 2,1 kw. Suurin osa tehosta menee kompressorille, joten käytännössä muutokset lämpöpumpun ottamassa tehossa ovat kompressorin tehomuutoksia. Kompressorin tehoa ohjataan muuttelemalla sen taajuutta PWM-menetelmällä (9, s. 34). Pienimmällä nopeudella käydessään kompressorin teho on hieman alle 300 W ja taajuus 20 Hz. Jatkuva maksimiteho W saavutetaan taajuudella 110 Hz. Mittausmenetelmällä tehon määritys oli melko epätarkkaa, mikä näkyy myös mittaustuloksissa. Teho näyttää muuttuvan noin 110 W kerrallaan, vaikka todellisuudessa kompressorin taajuus muuttuu 1 Hz:n välein eli noin W:n portaissa. (9, s. 22.) (Kuva 15.) 28

27 Painejohto (Bar) Ottoteho (W) Bar W :00:00 0:05:00 0:10:00 0:15:00 0:20:00 0:25:00 0:30:00 0:35: KUVA 15. Lämpöpumpun ottaman tehon muuttuminen Tutkittavan lämpöpumpun teknisestä käsikirjasta ei löytynyt tarkkoja tietoja kompressorin taajuuden määräytymisperusteista. Tehtyjen mittausten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että perusteet ovat samankaltaisia kuin esimerkiksi Panasonicin tai Daikinin lämpöpumpuissa. Panasonic-pumpuissa automatiikka määrää kompressorin taajuuden lämpöpumpun ohjausyksikköön ohjelmoidun ohjelman perusteella. Määritettyyn taajuuteen vaikuttavat ulko- ja sisäilman lämpötilojen lisäksi käytössä oleva toiminto. Käytettävä ohjelma on looginen, mutta monimutkainen ja paljon laskentaa sisältävä. Käytännössä pyyntilämpötila muunnetaan lämpötilatietojen ja pumpun käyntitilan perusteella uudeksi sisäiseksi pyyntilämpötilaksi, jonka mukaan säädetään kompressorin taajuutta. Tällöin kompressorin taajuus samalla pyyntilämpötilalla vaihtelee, kun olosuhteet vaihtelevat. Panasonicissa ohjelma määrittää käytettävän taajuuden 30 sekunnin välein. (12, s ) Tutkittavassa lämpöpumpussa ohjelman määrittämä sisäinen pyyntilämpötila vastaa tiettyä lauhdutinlämpötilaa, kun se Panasonicissa vastasi suoraan kompressorin taajuutta. Pyydettäessä esimerkiksi 25 C ohjelma laskee olo- 29

28 suhteita vastaavan sisäisen pyyntilämpötilan ja määrittää sen perusteella lauhdutinlämpötilan asetusarvon. Automatiikka säätää kompressorin taajuutta, jotta asetuslämpötila saavutetaan ja saadaan pidettyä tasaisena. Lauhdutinlämpötilan asetusarvo muuttuu, kun ohjelma muuttuneiden tietojen mukaan asettaa uuden asetusarvon. Kuvasta 16 nähdään, miten pyyntilämpötilan muuttaminen vaikuttaa lauhduttimen lämpötilaan. Mittaus aloitettiin huonelämpötilan ja pyyntilämpötilan ollessa noin 23 C. Huonelämpötila pyrittiin pitämään vakio na, mutta käytännön syistä se mittauksen aikana nousi 2-3 C. Pyyntilämpötil aa nostettiin portaittain 30 C:seen ja laskettiin siitä takaisin 23 C:seen. Lo puksi pumppua käytettiin noin 15 minuuttia HIGH POWER -toiminnolla pyyntilämpötilalla 30 C. B1 Lauhdutin ('C) Pyyntilämpötila ('C) Ottoteho (W) 'C HIGH-POWER W :00 0:10 0:20 0:30 0:40 0:50 1:00 1:10 1:20 1:30 1:40 1: KUVA 16. Pyyntilämpötilan vaikutus lauhdutinlämpötilaan Kuten kuvasta 16 nähdään, pyyntilämpötilaa nostettaessa lauhduttimen lämpötila nousee ja asettuu tietylle tasolle. Vastaavasti pyyntilämpötilaa laskettaessa myös lauhdutinlämpötila laskee. Pyyntilämpötilan nostaminen 27 C:sta 30 C:seen ei nosta lauhdutinlämpötilaa eikä kompre ssorin taajuutta, koska kompressori käy jo jatkuvalla W:n maksimiteholla (9, s. 22). Pumpun käydessä HIGH POWER -tilassa määritetty maksimiarvo voidaan ylittää, jolloin kompressorin taajuus kasvaa ja lauhdutinlämpötila nousee. 30

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-176-14 1.4.214 Ilmalämpöpumpun Toshiba Daiseikai 8 (RAS-25G2KVP-ND + RAS-25G2AVP-ND) toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Huurtumattomat säiliöpakastimet. Jászberény-tehdas

Huurtumattomat säiliöpakastimet. Jászberény-tehdas Huurtumattomat säiliöpakastimet Jászberény-tehdas ESSE-N / A.S. Lokakuu 2004 Yleistä Markkinoiden ensimmäinen huurtumaton säiliöpakastin Tehdas HUC = Jászberény / Unkari yksinkertainen elektroninen säädin

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI Aurinkolämmitin XP2 Käyttöopas FI ID-KOODI: M-1631.2013 ID-KOODI: M-1633.2013 Swim & Fun Scandinavia info@swim-fun.com www.swim-fun.com Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Turvallisuusohjeet 2 2. Laitteen toimintatapa

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus LK OptiFlow EVO II Rakenne LK OptiFlow EVO II on säätöventtiili virtauksen säätöä varten esim. lattialämmitysjärjestelmissä, perinteisissä lämmitysjärjestelmissä sekä jäähdytysjärjestelmissä. Venttiiliä

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Tekninen esite ECC 24

Tekninen esite ECC 24 Käyttö ECC on elektroninen säädin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sarjasäätöön. Sitä käytetään konvektiojärjestelmissä, esim. jäähdytyspalkeissa, pattereissa ja konvektoreissa. ECC 24 voidaan käyttää

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE LUE TÄMÄ KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA VAROITUS Laite on liitettävä suojamaahan ja soveltuvaan 12 tai 24 VDC pistokkeeseen (minimi tehonsyöttökyky 120 WDC).

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

Tehowatti Air PIKA- OHJE. Asentajan pikaohje. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita.

Tehowatti Air PIKA- OHJE. Asentajan pikaohje. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita. PIKA- OHJE Tehowatti Air Asentajan pikaohje D104385 06/2015 ver1 Ohjeen sisältö Sisällysluettelo s. 2

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE. Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä.

TRV 300. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE. Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV 300 Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Malli: NF2500G / NF5000G

Malli: NF2500G / NF5000G Malli: NF2500G / NF5000G Käyttöohje FI 3 251-091124 1 FI Sisältö Tärkeitä ohjeita 3 Pakkauksesta purkaminen ja asennus 3 Sähköiset liitännät 4 Laitteen käynnistäminen, valo ja lukko 4 Termostaatti 5 Sulatus

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa Oulun ylioisto Fysiikan oetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 1 AASULÄMPÖMIARI 1. yön tavoitteet ässä työssä tutustutaan kaasulämömittariin, jonka avulla lämötiloja voidaan määrittää tarkasti. aasulämömittarin

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE Onnittelemme uuden tuotteen valinnasta. Noudata käytössä näitä ohjeita ja säilytä ohjeet aina tuotteen mukana. Huom! 1.Kytke laite maadoitettuun pistorasiaan, jonka

Lisätiedot

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos ENE-C3001 Energiasysteemit 11.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kompressorilämpöpumpun toimintaperiaate ja tunnusluvut... 2 3 Osakuorma-ajo...

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 Sisällysluettelo ALOITTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT 3 A-HÄLYTYKSET 1. Jäätymisvaarahälytys,42 4 2. Huurtumishälytys, 41 5 3. Pumpun hälytys, P40 6 4. Painehälytys, GP40 7

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP-sähkölämmitin Takuutodistus Arvoisa asiakkaamme, Ostamasi tuote täyttää korkeat esteettiset ja käytännön vaatimukset. Olemme ottaneet tuotteen suunnittelussa

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Kytkentäkaavio DHP-S, 400V 3N.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Kytkentäkaavio DHP-S, 400V 3N. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Kytkentäkaavio www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Kytkentäkaavio. DHP-A Opti.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Kytkentäkaavio. DHP-A Opti. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Kytkentäkaavio www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

Wine4U. Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE

Wine4U. Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE Wine4U Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE ESITTELY Onneksi olkoon Wine4U -viininannostelulaitteen hankinnasta. Wine4U on ammattikäyttöön suunniteltu laite, jonka tarkoituksena on pidentään viinin nautinta-aikaa

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Verkkodatalehti. FLOWSIC150 Carflow TILAVUUSVIRTAUKSEN MITTALAITTEET

Verkkodatalehti. FLOWSIC150 Carflow TILAVUUSVIRTAUKSEN MITTALAITTEET Verkkodatalehti FLOWSIC150 Carflow A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Tilaustiedot Tyyppi FLOWSIC150 Carflow Tuotenumero Pyynnöstä Tuotteen tarkat laitespesifikaatiot ja suorituskykytiedot voivat olla

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 - käyttöohje lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

ARIA. Ilmalämpöpumppu. Yleistä. Ilmalämpöpumppu NIBE TM PBD FI

ARIA. Ilmalämpöpumppu. Yleistä. Ilmalämpöpumppu NIBE TM PBD FI PBD FI 1620-3 Ilmalämpöpumppu NIBE TM ARIA TM M11809 NIBE ARIA 5 Ilmalämpöpumppu Yleistä NIBE ARIA -ilmalämpöpumppu on suunniteltu pohjolan markkinoiden kylmään ja kosteaan ilmastoon. Pumppu on todella

Lisätiedot

LK Sulanapito. Yleistä. Jakotukit. Putki

LK Sulanapito. Yleistä. Jakotukit. Putki LK Sulanapito Yleistä LK Sulanapito on putkijärjestelmä, jonka tarkoitus on pitää kadut, torit, ajoluiskat, liikennöintialueet, sillat, lastauslaiturit ym. lumettomina ja jäättöminä. Sulanapitojärjestelmän

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20 KÄYTTÖOHJE Haswing W-20 Omistajalle Kiitos, että valitsitte Haswing- sähköperämoottorin. Se on luotettava ja saastuttamaton sekä helppo asentaa ja kuljettaa. Tässä käyttöohjeessa on tietoja laitteen asennuksesta,

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje MECAIR Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje HUOMIO: Ennen tuotteen käyttöä sinun on luettava on tämä käyttöopas huolellisesti, jotta saat riittävää tietoa tuotteesta Tekniset tiedot Virransyöttö

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Tekninen kuvaus www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin 3 20 30 Sähkölämmitys 5 mallit Lämpöpuhallin Panther 20-30 Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin Käyttökohteet Panther 20-30 on sarja hiljaisia ja tehokkaita lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen.

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 Terveystarkastaja Päivi Lindén 15.5.2009 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 YLEISTÄ Hämeenlinnan seudullinen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow

Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow Helppoon virtauksen säätöön NC Flow -säätöventtiilit NC Flow on tarkoitettu lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön. Väärin asetettu virtaus on yleinen syy laitosten

Lisätiedot

Asennus, käyttö ja huolto

Asennus, käyttö ja huolto Asennus, käyttö ja huolto Sähkökattila EP 26 NIBE 1 1102-2 Toiminta.. 2 Tekniset tiedot 3 Tekniset tiedot..... 3 Yleistä asennuksesta... 4 Ympäristön lämpötila Vedenlaatu Kattilan asennus Kaapeloinnin

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot