Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA"

Transkriptio

1 Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA Pro gradu tutkielma Matkailututkimus / Matkailualan liiketoimintapainotteinen maisteriohjelma (MALIMA) Syksy 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunnassa Salla matkailukohteena Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Tutkimusaineistot ja -menetelmät Keskeiset käsitteet Matkailu Matkailija Matkailutuote ja -palvelu Tuotekehitys Työhyvinvointi Tutkimuksen rakenne TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN Työhyvinvointi työpaikoilla Työhyvinvointi matkailun kontekstissa Työhyvinvointimatkailun mahdollisuudet MATKAILUTUOTTEEN RAKENTUMINEN Matkailutuote palvelutuotteena Asiakaslähtöinen tuotekehitys Kokemus vai elämys Matkailutuotteen tuotekehitys Komppulan ja Boxbergin mukaan TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Metodologiset valinnat Aineistojen hankinta ja analyysi Tutkimuksen luotettavuuden arviointi TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työhyvinvointimatkailun tuotekehitysprosessi Hyvinvoinnin kehittämisen työkalut Hyvinvointia erämaassa Muut hanketoimet osana kehittämistä Johtopäätökset Hyvinvointivalmentajat työhyvinvointimatkailutuotteen mahdollistajina Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin Työhyvinvointimatkailun uusi määritelmä

3 6 POHDINTA KIRJALLISUUS MUUT LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Valtakunnalliset hyvinvointipäivät 2010 ohjelma Liite 2 Tarjouskirje KUVIO- JA KUVALUETTELO Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmallin mukaiset tehtävät ja tavoitteet. Kuvio 2. MEK:n peruskartoituksen suositeltavat nimitykset. Kuvio 3. Matkailutuotteen elementit. Kuvio 4. Asiakaslähtöisen matkailutuotteen välttämättömät edellytykset. Kuvio 5. Työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessi. Kuvio 6. Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin. Kuvio 7. Tutkimustulosten mukainen palvelukonseptin kehittäminen osana matkailutuotteen tuotekehitysprosessia. Kuva 1. Sallan kunnan ja Matkalle Sallaan ry:n viestinnällinen ilme. 3

4 TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Työn nimi: Työhyvinvointimatkailua Sallan malliin: tapaustutkimus Hyvinvointivalmennushankkeen tuotekehitysprosessista Tekijä: Aatsinki, Sonja Koulutusohjelma/oppiaine: Matkailututkimus / Matkailualan liiketoimintapainotteinen maisteriohjelma (MALIMA) Työn laji: Pro gradu työ X Sivulaudaturtyö Lisensiaatintyö Sivumäärä: 93 Vuosi: Syksy 2011 Tiivistelmä: Työelämän muutokset ja talouden vaihtelut vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen työssään. Hyvinvointi työelämässä on menneinä vuosikymmeninä tarkoittanut lähinnä fyysisen kunnon parantamista. Työssä tapahtuneiden muutosten myötä työyhteisö ymmärretään psyko-sosiaalisena kokonaisuutena. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla edellyttää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen näkökulman huomioon ottamista. Siihen on selkeästi tarvetta, kun työelämäkeskusteluiden aiheita ovat työurien pidentäminen, työelämän joustot ja eläkeiän nostaminen. Matkailu on merkittävä toimiala kansallisesti ja globaalisti. Eri syistä johtuvista notkahduksista huolimatta se jatkaa kasvuaan. Työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistäminen on suhteellisen uusi toimintamuoto Suomen matkailun kentässä, mutta jo nyt on olemassa tarve uudenlaiselle työhyvinvointimatkailutuotekonseptille. Tämän tapaustutkimuksen tehtävänä on kuvata työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessia Sallassa toteutetussa Hyvinvointivalmennushankkeessa. Aineistoina olivat hankkeen aikana tehdyt havainnot, dokumentit sekä muistiinpanot, joita on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuva siitä, millaisen prosessin kautta ideasta kehittyy työhyvinvointimatkailutuote, millainen on sen sisältö ja miten siinä hyödynnetään Sallassa koulutettavien, todennäköisesti maan ensimmäisten, hyvinvointivalmentajien osaamista tuotteen toteutuksessa. Lisäksi tutkimuksen tuloksena syntyi tämän päivän työelämän tarpeista lähtevä työhyvinvointimatkailun määritelmä. Sallalainen kokonaisvaltainen työhyvinmatkailutuote hyödyntää erämaista luontoa hyvinvoinnin lähteenä sekä paikallisten hyvinvointivalmentajien osaamista antamalla työyhteisölle työkaluja ehkäistä itse ongelmia ennalta ja parantaa siten omaa hyvinvointiaan. Tuote tarjoaa mahdollisuuden yksilön, mutta ennen kaikkea työyhteisön kehittämiseen ja siten parhaimmassa tapauksessa muutokseen. Paikallisuus tuo esiin tuotteen vahvan sosiaalisen luonteen. Työhyvinvointimatkailutuote on toteutettavissa samansuuntaisena kokonaisuutena myös muissa matkailukohteissa. Avainsanat: Matkailu, matkailutuote, matkailupalvelu, tuotekehitys, työhyvinvointi, tapaustutkimus, Salla Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi X Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi X (vain Lappia koskevat) 4

5 1 JOHDANTO 1990-luvun lama, sitä seuranneet kansainvälisen talouden ja tuotantoelämän rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä 2000-luvun lopun talouden taantuma ovat ravistelleet suomalaista työelämää ankarasti. Tiedotusvälineissä keskustellaan tänä päivänä yhä enenevässä määrin suurten ikäluokkien eläköitymisestä, eliniän noususta ja työikäisten määrän vähenemisestä sekä kaikkien näiden tekijöiden vaikutuksesta työelämään. Selvää on, että työelämä vaatii muutoksia. Muutokset voidaan toteuttaa työuria pidentämällä, ottamalla huomioon työelämän joustot ja parantamalla yritysten johtamiskulttuuria. Työssäoloajan pidentäminen vaatii niin julkiselta vallalta kuin yrityssektorilta selkeitä päätöksiä, joilla voidaan tukea työntekijöiden jaksamista työssään. Työhyvinvointi on kuuma peruna monissa työelämän kehityskeskusteluissa. Työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistäminen voi äkkiseltään vaikuttaa oudolta (Kojonen 2008, 71). Asiaa lähemmin tarkasteltaessa voi todeta, että monella on kokemuksia siitä, kuinka irtautuminen työstä lomamatkan ajaksi rentouttaa mieltä ja ruumista. Matkustaminen edistää ihmisen subjektiivisen hyvinvoinnin kokemusta (Suontausta 2005, 34). Se vaikuttaa positiivisesti myös työelämässä loman jälkeen. Useat suomalaiset ovat osallistuneet työpaikan tai ammattijärjestön kautta haettaville kuntoutusjaksoille; matkustaneet toiselle paikkakunnalle parantamaan omaa kuntoaan ja siten myös edistämään jaksamistaan työssä. Matkailun katsotaan ylläpitävän ihmisen työkykyä, jaksamista ja uudistumista työelämää ja muita velvoitteita varten (Suontausta 2005, 34). Elämme aikaa, jolloin asennoituminen työhön samoin kuin työn arvostuskin ovat muuttumassa (Haavisto 2010). Voisiko myös työhyvinvointimatkailu tarjota uusia ulottuvuuksia? Voisiko työhyvinvointimatkailusta tulla matkailun uusi trendi? Matkailu on merkittävä osa maailman taloutta. World Tourism Organization (WTO) ennustaa pitkän ajan ennusteessaan matkailun kasvun edelleen jatkuvan. Matkailun keskimääräinen vuosikasvu vuoteen 2020 mennessä on ennusteen mukaan 4,1 % ja maailmanlaajuinen matkailijatulo lähes 1,6 miljardia (WTO 2005). World Travel and Tourism Council toteaa kansainvälisen matkailun tointuneen viimeisimmästä talouden alamäestä luultua nopeammin ja arvioi kasvun jatkuvan tasaisena (WTTC, ei vl.). Myös Suomessa matkailun vaikutus talouteen on tunnettu. Matkailuun kulutettiin Suomessa yhteensä 11 miljardia euroa vuonna 2007, mikä on 2,3 % maamme bruttokansantuotteesta. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli 29 prosenttia ja vastasi arvoltaan 3,1 miljardia euroa. (Tilasto- 5

6 keskus, ei vl.) Lapin matkailutilastollisen vuosikirjan 2008 (Lapin liitto, ei vl.) mukaan Lappi oli kolmanneksi merkittävin matkailualue Suomessa, ja vuonna 2007 hotelli- ja majoitusala muodostivat 2,5 % maakunnan kokonaisliiketuotosta. Edellä esitetyn valossa matkailulla ja etenkin Lapin matkailulla voisi olla sanansa sanottavana työhyvinvoinnin edistämisessä. Lappiin tullaan perinteisesti rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta perheittäin ja tuttavaporukoilla, samoin yritykset tuovat työntekijöitään ja asiakkaitaan neuvotteluihin etenkin keväthankien aikaan. Tulevaisuudessa voitaisiin vaikkapa selvitellä työpaikan hyvinvointia työntekijöiden kesken toukokuun rospuuttoajalla. 1.1 Tutkimuksen taustaa Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunnassa Kiinnostuin työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistämisestä työskennellessäni Sallassa Hyvinvointivalmennushankkeessa projektikoordinaattorina. Hanke oli kolmivuotinen pilottihanke, joka toteutettiin Se suunniteltiin Sallassa, ja toteutuksessa yhteistyökumppanina on Maakuntakorkeakoulu. Hankkeen tehtävänä oli hyvinvointivalmennusmallin luominen Sallan kuntaan. Mallissa haluttiin tuoda esille Sallan vahvuudet, mahdollisuudet ja voimavarat toimia hyvinvointivalmennuksen uranuurtajana. Suurimpina haasteina pidettiin hyvinvointivalmentajien koulutuksen järjestämistä yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa sekä hyvinvointivalmennusmallin luomista ja toteuttamista käytännössä. Lisäksi hankkeen tehtäviin kuuluivat Sallan kunnan ja matkailuyritysten yhteistyön kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteistyöverkoston muodostaminen, sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen hyvinvointivalmennuksen toimijoiden kesken ja osapuolten sitoutuminen yhteistyöverkoston yhteisiin tavoitteisiin hyvinvointivalmennuksen hyväksi. (Jääskeläinen 2010, 3.) Käsitteen hyvinvointivalmennus voisi tässä lyhyesti määritellä kuntalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, jota toteutetaan ohjaajan ts. hyvinvointivalmentajan avustuksella. Hyvinvointi matkailun kontekstissa ei ole uusia asia. Matkailu on Sallan kunnassa ainoa kasvava elinkeino, minkä vuoksi siihen halutaan myös panostaa. Hankkeen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti matkailun ja hyvinvoinnin yhdistäminen on nähty potentiaalisena vaihtoehto- 6

7 na edistää kunnan matkailua ja siten lisätä myös kunnan vetovoimaisuutta. Erilaisia hyvinvoinnin kehittämistoimia on suunniteltu aktiivisesti yhdessä hankkeen laaja-alaisesti eri tahoja edustavan työryhmän kanssa (Hyvinvointivalmennus, ei vl.). Hankkeen alussa laadittua hyvinvointivalmennusmallia (kuvio 1) on muotoiltu siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Sallan kunnan hyvinvointikertomus tarjoaa kuntastrategian luomiseen hyvinvointinäkökulman ja sen sisällyttämisen strategiaan. Kuntastrategia toimii hyvinvointivalmennusmallin perustana. Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmallin mukaiset tehtävät ja tavoitteet. Lähde: Hyvinvointivalmennus (ei vl.) Keskiössä on hyvinvointivalmentajien verkosto, joka koordinoi hyvinvointitoimintaa kunnassa ja hoitaa viestinnän toiminta-alueellaan. Hyvinvointivalmentajat toimivat myös henkilökohtaisesti omassa toimintaympäristössään tuki- ja vastuuhenkilöinä. Toteutettavat, hyvin- 7

8 vointiin oleellisesti liittyvät toiminnot on kuviossa kuvattu pienemmillä ympyröillä. Toiminnan taustalla on Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö. Koordinoijana toimii terveyden edistämisen työryhmä sekä Pedasofia, joka on Sallan kansalaisopiston henkilöstö- ja täydennyskoulutusyksikkö. Se voi järjestää koulutuksia tilauksesta, ostaa ja myydä palveluja voittoa tuottamatta. Mallin tavoitteet ovat hankehakemuksessa määritellyt tavoitteet. Hankkeen aikana pilotoitavat toimet toteutettiin Sallan kunnassa, mutta hankkeen päätyttyä saadut kokemukset ja hyvät käytännöt ovat siirrettävissä muihin kuntiin ja maakuntiin kautta Suomen. (Jääskeläinen 2011, ) Hankkeessa valmistunut Sallan kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus (Hänninen 2009) nosti esille toimenpiteitä kuntalaisten yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Parhaiten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja ongelmia ehkäistä silloin, kun kuntalaisia koskevien päätösten terveysvaikutukset otetaan huomioon koko kuntaorganisaation toiminnassa. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä päätöksiä tehdään muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Panostukset puolestaan tulee kohdentaa ehkäisevän työn tukemiseen, jossa yksi tärkeimmistä alueista on kuntalaisten elämänhallinnan parantaminen. Hankkeen tuloksena luotiin yhteistoiminnallinen hyvinvointivalmennusmalli, jonka keskiössä on hyvinvointivalmentajien toimiva verkosto. Toisena tuloksena syntyi pilottina toteutettu hyvinvointivalmentajakoulutus. Lisäksi hankkeen osapuolten toimiva yhteistyö mallinnettiin korkeakoulun ja kunnan väliseksi yhteistyömalliksi, jossa keskeistä on hankkeen tai toiminnan osapuolten tarpeista lähtevä, yhteisesti tapahtuva suunnittelu ja kiinteä yhteistoiminta. (Jääskeläinen 2011, 3.) Eräs hankkeen tehtävistä oli uuden palvelukonseptin kehittäminen kuntalaisten ja matkailijoiden hyödyksi. Työsuhteeni kuluessa heräsi ajatus kehittää työhyvinvointimatkailutuote hyödyntämällä hankkeessa useasti testattuja, hyvinvointia edistäviä keinoja. Matkailuun liittyvästä aihiosta kehittyikin vähitellen pro gradu työni aihe. Tutkimuksessani yhdistyvät sekä Sallan kunnan matkailun kehittäminen että hankkeen keskeiset toiminnot, jotka pyrkivät huomioimaan ennen kaikkea kuntalaisten, mutta myös matkailijoiden hyvinvoinnin. Tuotekehitysprosessi sinällään ei ole uusi ilmiö, mutta sen avulla rakentuva tuotekonsepti voi tuoda jotain uutta Sallan matkailuun samalla, kun se voi antaa yleisemminkin uusia virikkeitä työhyvinvointimatkailun tuotekehitykseen. Uuden palvelukonseptin kehittäminen matkailijoil- 8

9 le on aina haastava tehtävä, mutta olosuhteet, toimintaympäristö sekä toteuttajatahot ovat Sallan matkailussa jo olemassa olevia edellytyksiä. Hyvinvointimatkailuun teemana halutaan panostaa valtakunnallisesti ja työhyvinvointimatkailu sen osa-alueena on kehittämisen arvoinen etenkin nyt, kun työelämän muutokset luovat tarvetta etsiä ratkaisuja niistä syntyneisiin ongelmiin ja häiriötilanteisiin. Koulutetut hyvinvointivalmentajat voisivat tuoda oman osaamisensa matkailutarjontaan, ja heidän avustuksellaan olisi mahdollista suunnitella lisävaihtoehtoja matkailijoille suunnattuun tuotevalikoimaan. Kehitettävä tuote sopisi erinomaisesti etenkin hiljaisten kausien tarjontaan Salla matkailukohteena Salla tutkimukseni matkailukohteena oli luonteva valinta jo siksi, että Hyvinvointivalmennushanke toteutettiin Sallassa ja sen kohderyhminä olivat sallalaiset sekä paikkakunnalle saapuvat matkailijat. Salla on myös kotikuntani, jossa olen syntynyt ja jonne olen tullut takaisin paluumuuttajana. Vuosien varrella olen aina mielenkiinnolla seurannut kotiseutuni uutisia. Lisäksi matkailu on jossain muodossa ollut läheinen teema koko aikuiselämäni ajan, ja nyt, alaa opiskellessani, Sallan matkailu on luonnollinen kiinnostukseni kohde. Tutkimuksessani rajaan Sallan matkailun tarkoittamaan Sallatunturin matkailukeskukseen suuntautuvaa matkailua, sillä se on kunnan keskeisin matkailukohde. Salla on asukasluvultaan pienenevä kunta, asukkaita oli vuoden 2010 lopussa henkilöä (Lapin liitto, ei vl.). Sallan matkailuperinteet juontavat toista maailmansotaa edeltävälle ajalle, jolloin Salla, entinen Kuolajärven pitäjä, sijaitsi nykyisen Venäjän alueella. Ensimmäiset alppihiihdon SM-kisat pidettiin (Vanhassa) Sallassa vuonna 1937 (Sallan matkailu, ei vl.). Toisen maailmansodan jälkeen Salla menetti rauhanehtojen mukaisesti lähes puolet alueestaan Neuvostoliitolle, minkä seurauksena Sallan kuntakeskus perustettiin nykyiselle paikalleen (Heinänen 1993, 351). Sallan matkailu keskittyy Sallatunturin alueelle reilun kymmenen kilometrin päähän kuntakeskuksesta. Sallan Matkailu Oy aloitti toimintansa 1960-luvulla, ja samalla vuosikymmenellä lisääntyi majoitustoiminta (Heinänen 1993, 362). Majoitustiloja rakennettiin Pyhätunturin juurelle, josta nykyään käytetään nimitystä Sallatunturi. Alku oli vaatimatonta toimintaa, mutta Vanhan Sallan kunniakkaita perinteitä laskettelun saralla haluttiin vaalia ja vuosikymmeni- 9

10 en saatossa Sallatunturille on rakennettu edustavat rinteet. Myös muuta infrastruktuuria ja palvelutarjontaa on kehitetty matkailu- ja virkistyskäyttöön: käytössä on mm. laaja latuverkosto, ja tunturiin on rakennettu lisää majoituskapasiteettia. Talvimatkailun tarpeita palveleva moottorikelkkareitistö koko kunnan alueella on kattava ja hyväkuntoinen. Sallasta pääsee kelkkaillen myös valtakunnan rajan yli itään vuonna 2007 avattua kansainvälistä Salla- Alakurtti-kelkkareittiä pitkin, joka on toistaiseksi ainoa Suomesta Venäjälle johtava moottorikelkkareitti (Snowmobile Route Salla-Alakurtti, ei vl.). Viisi vuotta aiemmin avattu Kelloselän rajanylitysasema palvelee niin paikallista kuin koko Lapin matkailua ja elinkeinoelämää. Kesämatkailun tarpeisiin on viime vuosina kehitetty voimakkaasti alueen retkeilyreitistöä ja sen varrelle rakennettuja palveluja. Lisäksi matkustajat voivat tutustua kunnan muihin alueisiin omatoimisesti Sallan Kyläreitin avulla. Se on pienten yritysten, yksityisten henkilöiden ja kyläyhdistysten tuottamien palvelujen ja kohteiden kokoelma, jota markkinoidaan yhteisellä esitteellä. (Sallan matkailu, ei vl.) Matkailukäytössä on noin vuodepaikkaa, joista suurin osa sijaitsee Sallatunturin matkailukeskuksessa (Aspholm-Heimonen 2010). Hotellihuoneita on suhteellisen vähän; enemmistö majoituskapasiteetista koostuu eri matkailuyritysten mökeistä. Lisäksi vuokravälityksessä on yksityismökkejä. Tunturikeskuksen camping-alueelta löytyvät paikat asuntoautoille ja vaunuille sekä vuonna 2009 valmistunut mökkikylä. Tunturikeskuksessa on tarjolla erilaisia liikunta-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Vuonna 2007 avattu kylpylä on merkittävä lisä alueen palveluissa niin matkailijoille kuin kuntalaisille. Sallan matkailun kehitys ja kasvu perustuvat kunnan ja yrittäjien pitkäaikaiseen työhön matkailun hyväksi. Vuonna 2003 perustettu Matkalle Sallaan ry, jonka jäsenistö koostuu matkailu- ja muista yrittäjistä, vastaa yhdessä kunnan kanssa Sallan matkailumarkkinoinnista ja - hankkeista. Suunnan kunnan matkailun nykyiselle kehittämiselle on antanut Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma. Sen pohjalta on työstetty suunnitelma Salla-brändistä, jossa on hyödynnetty kunnan vahvuuksia, kuten erämaita, toimivaa laskettelukeskusta, Venäjän rajaa sekä alueen etelälaidalla sijaitsevaa Oulangan kansallispuistoa (Piirainen 2005, 2). Markkinoinnissa ja brändin luomisessa korostetaan Sallan erämaisia piirteitä, ja Sallan brändilupaus onkin: Salla erämaassa / Salla In the Middle of Nowhere. Asiakkaalle Salla on virikkeellinen, sympaattinen ja turvallinen lintukoto keskellä ei-mitään. Salla ei pyri jäljittelemään toisten keskusten tyyliä, vaan myöntää reilusti olevansa omaperäinen, pieni ja sympaattinen, minkä 10

11 ansiosta se myös erottuu toisten joukosta aitona kohteena. Salla saa voimansa erämaistaan ja historiastaan, jotka ovat koulineet paikallisia suhtautumaan letkeästi elämään ja ihmisiin. Se ei kainostele kertoessaan olevansa keskeltä ei-mitään. (Aspholm-Heimonen 2010.) Salla-brändiä tukee myös kunnan yhtenäinen viestinnällinen ilme (kuva 1), joka on käytössä kaikessa viestinnässä niin kunnan sisällä, ulkoisesti kuin matkailussakin. Kuva 1. Sallan kunnan ja Matkalle Sallaan ry:n viestinnällinen ilme. Lähde: Sallan matkailu (ei vl.) Sallan matkailun kohderyhmiä ovat kotimaiset perheet ja pariskunnat, seniorit sekä luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet matkailijat. Ulkomaalaisten joukossa kohderyhmiä ovat perheet ja kannustematkailijaryhmät, jotka hakevat eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä. Eniten ulkomaalaisia tulee Hollannista, Iso-Britanniasta, Venäjältä, Saksasta, Espanjasta ja Kreikasta. (Aspholm-Heimonen 2010.) Markkinointiviestinnässään Matkalle Sallaan ry on panostanut ja panostaa edelleen internetiin: matkailusivuihinsa ja sosiaaliseen mediaan, jossa myös asiakkaat sekä entiset ja nykyiset sallalaiset on valjastettu markkinoimaan Sallan matkailumahdollisuuksia. Meneillään olevan Erämaasta verkkoon -hankkeen aikana sähköisestä markkinoinnista on tarkoitus tehdä osa Sallan jokapäiväistä markkinointia. (Iso-Heiko 2010.) Hankkeen tuottama syksyn 2010 uutuus on koko alueen yhteinen varausjärjestelmä sekä Erämaa-verkkokauppa. Yhteinen varausjärjestelmä näkyy asiakkaille Sallan palveluiden parempana saatavuutena, ja uuden verkkokaupan kautta voi ostaa niin majoituksen, ohjelmapalvelut kuin hissiliputkin. (Sallan matkailu, ei vl.) 11

12 Kävijämäärät Sallassa ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin edellisen vuoden lopulla alkanut talouden nopea taantuma notkautti matkailualaa kaikkialla Suomessa. Vuotuiset kävijämäärät vuosina ovat olleet :n välillä, joista kotimaisten matkailijoiden osuus on runsas 70 % ja vastaavasti ulkomaalaisten osuus vajaa 30 % (Lapin Liitto, ei vl.). Tilastojen perusteella talouden alamäki ei ole romahduttanut Sallan matkailumääriä, sillä enemmistö kävijöistä on ollut ja on edelleen suomalaisia matkailijoita, jotka taantumankin aikana ovat suosineet tuttua, kotimaista kohdetta (Aspholm-Heimonen 2010). Rekisteröidyillä yöpymisvuorokausilla mitattuna Salla oli eniten kasvanut matkailukeskus koko Pohjois-Suomessa vuonna 2010: kasvua oli kaikkiaan 12,4 % edellisestä vuodesta, ja kasvusta suurin osa tuli kotimaisista matkailijoista. (Sallan matkailu, ei vl.). Vuosittain matkailu työllistää Sallassa useita kymmeniä henkilöitä ja vuosina 2006 ja 2007 liikevaihto alalla oli neljä miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan palvelut työllistävät kunnan työikäisestä väestöstä 75 %. (Lapin liitto, ei vl.) Vuosien varrella tehdyt kehittämistoimet ja sitkeä työ Sallan matkailun hyväksi palkittiin vuonna 2009, jolloin Sallatunturin matkailukeskus sai vuoden 2009 hiihtokeskuksen palkinnon. Valintaraadin mukaan Salla on onnistunut tuotteistamaan mainiosti sijaintinsa keskelläei-mitään. Sen mielestä keskusta on kehitetty rauhassa ja palkintona on erittäin uskollinen asiakaskunta, joka vie Sallan erämaista ilosanomaa ympäri maailman. (Erämaan Salla 2009.) 1.2 Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Pro gradu -työssäni tutkin työhyvinvointimatkailuun liittyvän uuden tuotteen ideointia ja kehittämistä sekä idean muotoutumista tuotteeksi Hyvinvointivalmennushankkeen yhteydessä. Samalla pyrin kehittämään työhyvinvointimatkailulle tämän päivän tarpeita vastaavan määritelmän, sillä kattavaa määritelmää käsitteelle ei ole. Työhyvinvoinnista nimenomaan matkailun näkökulmasta on yllättävän vähän tutkittua tietoa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Läpikäymäni kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella hyvinvointimatkailu on terminä huomattavasti tunnetumpi kuin työhyvinvointimatkailu. Tämä osoittaa, että työhyvinvointimatkailu on hajanainen ja suurelta osin myös hyödyntämätön kokonaisuus matkailun kentässä. Suomessa työhyvinvointimatkailuna on yleisesti pidetty työkykyä ylläpitävää matkailua (tyky-matkailu), joka mielletään usein fyysisiä suori- 12

13 tuksia, hierontaa, yrttikylpyjä ja kunnon mittausta sisältäväksi toimintalomaksi. Työhyvinvointiin liittyvä tuotekehitys vaikuttaisi lähes pysähtyneen sen jälkeen, kun kuntoremontti- ja työkykyä ylläpitävät lomat palvelukonsepteina tulivat muotiin 1990-luvulla. Työelämässä on suuri tarve lähestyä työntekijöiden hyvinvointia aiempaa monipuolisemmasta näkökulmasta. Yksilön fyysinen jaksaminen ja kunnon ylläpitäminen ovat merkittäviä asioita sekä työntekijälle itselleen että muille työntekijöille. Kuitenkin on erittäin tärkeää niin yksilön kuin työyhteisön kannalta tarkastella koko työyhteisön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, sillä kaikki nämä tekijät linkittyvät kiinteästi toisiinsa. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin työhyvinvointimatkailuun liittyvän fyysisen puolen lisäksi myös psyko-sosiaalisen näkökulman, koska sitä voi nykyistä enemmän hyödyntää tuotetarjonnassa ennen kaikkea ryhmille. Kokonaisvaltainen työhyvinvointimatkailutuote tarjoaa eväitä jatkuvien muutosten keskellä painivien työntekijöiden tarpeisiin. Tutkimukseni pääkysymys on Millainen on sallalainen työhyvinvointimatkailutuote? Osakysymyksiä ovat Mitä on työhyvinvointimatkailu? Miten syntyy työhyvinvointimatkailutuote? Mikä on hyvinvointivalmentajan osuus matkailutuotteen toteutuksessa? Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa Komppulan ja Boxbergin teos Matkailuyrityksen tuotekehitys (2002), jossa on kuvattu matkailutuotteen elementit, asiakaslähtöisen matkailutuotteen välttämättömät edellytykset sekä matkailutuotteen tuotekehitysprosessi. Käytännöllisesti katsoen teos on ainoa matkailualan tuotekehitystä laajasti esittelevä kotimainen teorialähde. Kirjassa käytetyt mallit pohjautuvat palvelujen markkinoinnin teoriaan. Näiden mallien pohjalta tarkastelen matkailutuotteen tuotekehitysprosessia Hyvinvointivalmennushankkeen aikana ja kuvaan sen pohjalta syntyvän idean sallalaisesta työhyvinvointimatkailutuotteesta. Oletukseni on, että Sallaan saapuvilla matkailijoilla voisi olla kiinnostusta henkilökohtaista hyvinvointia edistävään tuotteeseen. Lisäksi pidän hyvinkin mahdollisena, että myös työnantajan mielenkiinto edistää työhyvinvointia työntekijöidensä keskuudessa sitä varten suunnitellun matkailutuotteen avulla kasvaa, 13

14 koska juuri nyt työhyvinvointi on koko valtakunnassa erittäin ajankohtainen aihe. Saatavilla olevan materiaalin pohjalta tarkastelen myös nykypäivän työhyvinvointia työpaikoilla. Tutkimukseni asettuu matkailututkimuksen kenttään. Käsitteistön määrittelyssä ja teoriaosuudessa hyödynnän matkailun, markkinoinnin sekä sosiaalipsykologian tutkimusta. Lähdeaineisto on täysin kotimaista työhyvinvointia käsittelevässä luvussa, koska - kuten Kojonenkin (2008, 9) toteaa - työhyvinvointikulttuuri on Suomessa omanlaatuista muihin maihin verrattuna. Matkailun osalta käytän myös ulkomaisia lähteitä. Tavoitteeni on, että tutkimustani voidaan hyödyntää tietolähteenä matkailussa sekä tuotekehityksessä paikallisesti ja laajemminkin - olipa kyseessä matkailutuotteen kehittäminen yleensä tai nimenomaan työhyvinvointimatkailutuotteen kehittäminen. 1.3 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Aineistonkeruu tapahtui havainnoimalla ja itse osallistumalla. Olin mukana hankkeen eri toimissa huhtikuusta 2009 lähtien sekä tutkijana että työntekijänä. Minulla oli erinomainen tilaisuus seurata ja osallistua tuotekehitysprosessiin alusta lähtien. Viimeisimmät tutkimukseen liittyvät toimet olivat marraskuussa Hankeajan toimenpiteitä olivat mm. työryhmien kokoontumiset, koulutustilaisuudet, hyvinvointi-teemalla järjestetty leiri, hyvinvointimittaukset, vuoropuhelut ja muut tapahtumat. Tutkimusaiheeni ei ollut alkuvaiheessa vielä muotoutunut. Hankkeeseen kuului matkailun kehittämiseen liittyvä osio, joten toiveeni tehdä matkailuaiheinen pro gradu työ oli mahdollista toteuttaa. Tutkimuksen tekemistä edisti myös hankkeen tavoite juurruttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueelle yhteistyössä maakuntakorkeakoulun kanssa. Pro gradu työssäni olen hyödyntänyt aiheeseeni liittyvää uusinta tutkimustietoa sekä tiedotusvälineiden välittämää ajankohtaistietoa. Aineiston analyysissa käytin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulee kertoa tutkittavasta ilmiöstä (Eskola 2007), joka tutkimuksessani tarkoittaa sallalaisen työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessia ja sen valittujen vaiheiden tarkastelua. Nämä vaiheet ovat palvelukonseptin ja palveluprosessin kehittäminen sekä kaupallistaminen soveltuvin osin. Varsinainen 14

15 raportointi on teorian ja empirian vuoropuhelua (Eskola 2008, 82), minkä lisäksi kuvailen tuotteen syntyä Komppulan ja Boxbergin (2002) mallien mukaisesti. 1.4 Keskeiset käsitteet Määrittelen tässä lyhyesti tutkimuksessani käytettävät keskeiset käsitteet. Käyttämäni käsitteet liittyvät olennaisesti tutkimukseeni. Avaan käsitteitä tarkemmin jäljempänä olevissa luvuissa Matkailu Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liike-/työmatkan tai muussa tarkoituksessa. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee, jolloin työmatkailu voidaan jakaa kokous- ja kannustematkailuun, varsinaiseen työmatkailuun sekä muuhun työmatkailuun. Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. (Vuoristo 2003, 16 17; Tilastokeskus, ei vl.) Työhyvinvointimatkailu on yksi työmatkailun osa-alue Matkailija Matkailija (tourist, overnight visitor) on henkilö, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa oman maansa paikassa. (Tilastokeskus, ei vl.) Matkailutuote ja -palvelu Pro gradu työssäni puhutaan matkailutuotteista ja -palveluista. Tuote voi olla joko konkreettinen tavara tai aineeton palvelu. Tavallisesti palvelu on oleellinen osa matkailutuotetta. Pal- 15

16 velu tuotetaan ja käytetään samanaikaisesti. Siihen voi sisältyä aineellisia osia, mutta sitä ei voi varastoida tai patentoida. (Komppula & Boxberg 2002, 10.) Tuotekehitys Tuotekehitys on joko kokonaan uuden tuotteen suunnittelua tai markkinoilla jo olevan tuotteen parantelua asiakkaan tarpeisiin perustuen (Raatikainen 2008, 60) Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksista nopeammin. Henkiseen hyvinvointiin liittyy myönteinen perusasenne, tyytyväisyys elämään ja työhön, kohtuullinen paineensietokyky sekä oman itsensä hyväksyminen vahvuuksineen ja puutteineen. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointi näkyy yksilöiden ja työyhteisöjen toiminnan sujumisena ja osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina. (Työterveyslaitos, ei vl.) 1.5. Tutkimuksen rakenne Tutkimukseni koostuu kuudesta luvusta. Edellä olen käsitellyt tutkimukseni taustaa ja kuvannut lyhyesti tutkimusaineistoja ja menetelmää ja perustellut tutkimukseni tekemisen merkitystä. Lisäksi olen määritellyt keskeisimmät käsitteet. Toisessa luvussa perehdytän lukijaa työhyvinvoinnin erilaisiin määritelmiin ja tarkastelen työelämään ja hyvinvointiin liittyviä tilasto- ja tutkimustietoja. Perehdyn työhyvinvointiin myös matkailututkimuksen näkökulmasta ja arvioin työhyvinvointimatkailun mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kolmas luku käsittelee matkailutuotteen rakentumista teoriapohjaisesti, jolloin tarkastelen asiakkaan tarpeita ja motiiveja sekä matkailutuotteen välttämättömiä edellytyksiä ja elementtejä. Pohdin, onko työhyvinvointimatkailutuote asiakkaalle kokemus vai 16

17 elämys. Lopuksi kuvaan työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitystä Komppulan ja Boxbergin (2002) mukaan. Neljännessä luvussa kerron tutkimuksen toteutuksesta ja arvioin sen luotettavuutta. Viidennessä luvussa kerron tutkimustuloksista ja vastaan tutkimuskysymyksiini. Kuudes eli viimeinen luku sisältää päätelmiäni ja pohdintaa tutkimuksen tuloksista ja esityksiä mahdollisista jatkotutkimusaiheista. Lopuksi olen kirjannut työni lähteet ja liitteet. 17

18 2 TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN Tässä luvussa tarkastelen työelämään liittyvää tilastotietoa ja työhyvinvointiin liittyviä määritelmiä. Lisäksi perehdyn tutkimusten ja lehtitietojen valossa tämän päivän tilanteeseen työpaikoilla. Esittelen myös matkailututkimuksen määritelmiä hyvinvointi- ja työhyvinvointimatkailusta sekä arvioin työhyvinvointimatkailun mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessani rajaan työhyvinvointimatkailutuotteen kohdennettavaksi pelkästään suomalaisille asiakkaille. Uusi tuote edellyttää käyttäjäkokemusta ensisijaiselta asiakasryhmältä eli Sallan tapauksessa suomalaisilta työhyvinvointimatkailijoilta. Työhyvinvointimatkailutuotteen markkinointi muille asiakasryhmille voi alkaa sen jälkeen, kun palvelun tekijöille on kertynyt riittävästi kokemusta palvelukokonaisuuden toteutukseen. MEK:n (2005, 58) mukaan tuotteen suomalaisten laatukriteerien tulee täyttyä ennen aktiivista markkinointia ulkomaille. Suomessa työllisten määrä vuonna 2010 marraskuussa oli henkilöä (Tilastokeskus 2010). Eläkeläisten kokonaismäärä oli vuonna 2008 n. 1,4 miljoonaa henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä oli runsas henkilöä. Se on lähes 20 % kaikista eläkeläisistä. (Eläketurvakeskus 2010.) Vaikka työntekijät voivat kokea työssään kiirettä, epävarmuutta ja muita ristiriitoja, he voivat samalla myös arvostaa työtään, nauttia yhdessä tekemisestä työkavereiden kanssa ja innostua onnistumisista. Työhyvinvointitutkimuksessa on viime vuosina Suomessakin yleistynyt ns. kaksisuuntainen hyvinvointikäsitys, jossa jaksamisongelmien ja pahoinvoinnin lisäksi tarkastellaan myönteistä, aktiivista hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy, toteutuu ja kehittyy suurelta osin työpaikoilla työn arjessa. Tästä syystä lähikonteksti ja yhteisö, joissa työtä tekee, ovat avainasemassa työhyvinvoinnin tai pahoinvoinnin kehittymiselle ja edelleen myös hyville tai huonoille organisatorisille seurauksille. (Blom 2009, 26; Hakanen 2009, 5-6.) Hakanen on lanseerannut työhyvinvoinnista termin työn imu, jonka hän määrittelee pysyväksi, myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Hakanen korostaa nimenomaan työhyvinvoinnin positiivista käsitettä pahoinvoinnin sijasta. (Hakanen 2004, 229.) Arkisemmin sanottuna työn imua kokeva työntekijä lähtee pääsääntöisesti aamulla mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä, on ylpeä työstään ja myös sinnikäs vastoinkäymistenkin hetkinä. Hän on myös tuottava ja aikaansaava ja toimii epävirallisestikin työtovereidensa ja paikkansa hyväksi. Työn imuun 18

19 sisältyy sekä asenne- että tunneulottuvuus. Työ on tärkeä ennen kaikkea sen tuottaman sisäisen tyydytyksen takia; aktiivisuus näkyy myös muussa elämässä, ja työn imua kokeva näyttää voivan hyvin myös muussa elämässään ja muissa rooleissaan. (Hakanen 2009, ) Rauramo (2004) lähestyy työhyvinvointia Maslowin motivaatioteoriaa mukaillen, jolloin lähtökohtana on ensisijaisten tarpeiden tyydyttäminen: aina, kun alemman tason tarpeet on tyydytetty, voidaan nousta askel ylemmälle tasolle. Työelämään sovellettuna alimmalla portaalla ovat fysiologiset tarpeet, joita ovat terveydenhuolto, ruoka, virvokkeet, liikunta, lepo, palautuminen ja vapaa-aika. Toisella portaalla on turvallisuuden tarve, joka koskee koko työyhteisöä ja ympäristöä, ergonomiaa, työjärjestelyjä, palkkausta ja työn pysyvyyttä. Kolmas porras koskee liittymisen tarvetta, johon kuuluvat ryhmät, tiimit, johtaminen, esimiestyö ja organisaation me-henki. Tärkeätä on oikeudenmukainen, tasa-arvoinen, kannustava ja innostava työyhteisö, jossa avoimuus, luottamus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat keskeisiä arvoja. Esimies-alaissuhteet ja palaverikäytännöt toimivat. Ponnistettaessa neljännelle portaalle vastaan tulee arvostuksen tarve. Yhteiset missio, visio, arvot ja organisaatiokulttuuri näkyvät kaikessa käytännön toiminnassa. Työntekijä saa arvostusta ja asiallista palautetta. Eettiset arvot ja yhteiskunnallinen vastuu, laatu sekä työhyvinvointi nähdään osana strategiaa ja johtamista. Yrityksessä on käytössä kannustavat, oikeudenmukaiset ja toimintaa tukevat palaute- ja palkitsemisjärjestelmät sekä mittaus- ja arviointimenetelmät. Viimeisenä portaana on itsensä toteuttamisen tarve, joka jakautuu älyllisiin ja esteettisiin tarpeisiin. Työelämässä se tarkoittaa oppimisen ja osaamisen hallintaa, urakehitystä ja suunnittelua, tunneälyä ja luovuutta. Mäkitalon (2008, ) mukaan työhyvinvointia voidaan edistää osallistumalla työn kehittämiseen, jossa sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteistoimintaan kokeiluja ja osaratkaisuja toteuttamalla. Työn kehittämiseen tarvitaan mukaan mahdollistaja, joka toimii asiantuntevana auttajana, tuntee työhyvinvoinnin lähtökohdat, auttaa selvittämään ja tekemään ratkaisuja, mutta ei anna niitä valmiina työyhteisölle, jossa todelliset tekijät ja toteuttajat ovat. Työskentelyn tulee tapahtua yksilön sijasta yhteisöjen kanssa, jolloin työntekijät voivat osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työn kehittämisessä tarvitaan uudenlaista osaamista, uusia menetelmiä ja oman toimintatavan muuttamista sekä luopumista vanhasta. Lisäksi se on jatkuvaa, koska muutoskin jatkuu. Tätä prosessia Mäkitalo nimittää työhyvinvointia edistäväksi työn kehittämiseksi. 19

20 Kehittävän työntutkimuksen pohjalta on syntynyt muutospaja-toiminta, jossa työhyvinvointia edistetään lisäämällä työntekijöiden ja työyhteisöjen aktiivista toimijuutta oman työnsä hallinnassa ja kehittämisessä. Tällöin työhyvinvointia luo mielekäs ja merkitykselliseksi koettu työ. Sitä rakentavat myös työn hallittavuus, johon liittyy kokemus työn sujuvuudesta sekä toimintatavat, käytännön välineet, työnjakoratkaisut ja säännöt, jotka tukevat oman työn suorittamista ja kehittämistä. Työn sujuvuus ja hallinta tuottavat keskeisiä onnistumisen kokemuksia. Työhyvinvointi on siis näin tarkasteltuna tekemisen ja toiminnan tulosta, ei työstä erillään tai ennen toimintaa rakennettu toiminnan edellytys. (Launis ym. 2010, 27.) Muutospajatoiminta nostaa esiin työn sosiaalista ulottuvuutta, jota työelämätutkimuksessa pitäisi entistä painokkaammin huomioida (Blom 2009, 52). Ahonen (ei vl.) arvioi työhyvinvoinnin käsitteen positiiviseksi, mutta ongelmalliseksi: se esimerkiksi asettaa työntekijän edun etualalle ottamatta huomioon työnantajan etua. Työhyvinvoinnilla on silloin potentiaalinen marginalisoitumisen riski, sillä sen edistäminen hankaloituu, mikäli työnantaja ei ole siitä kiinnostunut. Tutkimuksessani työhyvinvointi tarkoittaa työpaikan hyvää arkea, jossa perustarpeet on tyydytetty. Työntekijät luovat hyvää arkeaan yhdessä johdon kanssa. Kaikilla on oma paikkansa ja tehtävänsä työyhteisössä. Muutoksista ja keinoista niiden selvittämiseksi keskustellaan yhteisönä johdon ja tarvittaessa asiantuntevan auttajan kanssa, jolloin työntekijät osallistuvat itse työnsä kehittämiseen ollen osa sisäisesti muuttavaa prosessia. Tärkeää on, että työnantajalla on myönteinen asenne työhyvinvoinnin edistämiseen. 2.1 Työhyvinvointi työpaikoilla Aikamme työelämää kuvaavat kolme iskusanaa: joustavuus, innovatiivisuus ja muutoskykyisyys. Työelämässä pysyvää tuntuu olevan ainoastaan jatkuva muutoksen tila, joka on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana selvästi voimistunut. Muutoksiin ovat vaikuttaneet nopeasti uusiutuva teknologia, tiedon määrän voimakas lisääntyminen, sosiaalisten taitojen korostuminen ja kansainvälistyminen. Muutoksen väitetään olevan välttämätöntä kilpailukyvyn ja asiakaspalvelun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Vuonna % palkansaajista arvioi omalla työpaikalla tapahtuneen viimeisen kolmen vuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka ovat muuttaneet työtä, työtehtäviä tai työmäärää. Työntekijän näkökulmasta muutokset eivät kuitenkaan aina ole kehitystä. Suomessa palkansaajat tekevät lyhyempiä työpäiviä paremmis- 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot