Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA"

Transkriptio

1 Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKAILUA SALLAN MALLIIN: TAPAUSTUTKIMUS HYVINVOINTIVALMENNUSHANKKEEN TUOTEKEHITYSPROSESSISTA Pro gradu tutkielma Matkailututkimus / Matkailualan liiketoimintapainotteinen maisteriohjelma (MALIMA) Syksy 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunnassa Salla matkailukohteena Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Tutkimusaineistot ja -menetelmät Keskeiset käsitteet Matkailu Matkailija Matkailutuote ja -palvelu Tuotekehitys Työhyvinvointi Tutkimuksen rakenne TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN Työhyvinvointi työpaikoilla Työhyvinvointi matkailun kontekstissa Työhyvinvointimatkailun mahdollisuudet MATKAILUTUOTTEEN RAKENTUMINEN Matkailutuote palvelutuotteena Asiakaslähtöinen tuotekehitys Kokemus vai elämys Matkailutuotteen tuotekehitys Komppulan ja Boxbergin mukaan TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Metodologiset valinnat Aineistojen hankinta ja analyysi Tutkimuksen luotettavuuden arviointi TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työhyvinvointimatkailun tuotekehitysprosessi Hyvinvoinnin kehittämisen työkalut Hyvinvointia erämaassa Muut hanketoimet osana kehittämistä Johtopäätökset Hyvinvointivalmentajat työhyvinvointimatkailutuotteen mahdollistajina Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin Työhyvinvointimatkailun uusi määritelmä

3 6 POHDINTA KIRJALLISUUS MUUT LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Valtakunnalliset hyvinvointipäivät 2010 ohjelma Liite 2 Tarjouskirje KUVIO- JA KUVALUETTELO Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmallin mukaiset tehtävät ja tavoitteet. Kuvio 2. MEK:n peruskartoituksen suositeltavat nimitykset. Kuvio 3. Matkailutuotteen elementit. Kuvio 4. Asiakaslähtöisen matkailutuotteen välttämättömät edellytykset. Kuvio 5. Työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessi. Kuvio 6. Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin. Kuvio 7. Tutkimustulosten mukainen palvelukonseptin kehittäminen osana matkailutuotteen tuotekehitysprosessia. Kuva 1. Sallan kunnan ja Matkalle Sallaan ry:n viestinnällinen ilme. 3

4 TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Työn nimi: Työhyvinvointimatkailua Sallan malliin: tapaustutkimus Hyvinvointivalmennushankkeen tuotekehitysprosessista Tekijä: Aatsinki, Sonja Koulutusohjelma/oppiaine: Matkailututkimus / Matkailualan liiketoimintapainotteinen maisteriohjelma (MALIMA) Työn laji: Pro gradu työ X Sivulaudaturtyö Lisensiaatintyö Sivumäärä: 93 Vuosi: Syksy 2011 Tiivistelmä: Työelämän muutokset ja talouden vaihtelut vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen työssään. Hyvinvointi työelämässä on menneinä vuosikymmeninä tarkoittanut lähinnä fyysisen kunnon parantamista. Työssä tapahtuneiden muutosten myötä työyhteisö ymmärretään psyko-sosiaalisena kokonaisuutena. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla edellyttää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen näkökulman huomioon ottamista. Siihen on selkeästi tarvetta, kun työelämäkeskusteluiden aiheita ovat työurien pidentäminen, työelämän joustot ja eläkeiän nostaminen. Matkailu on merkittävä toimiala kansallisesti ja globaalisti. Eri syistä johtuvista notkahduksista huolimatta se jatkaa kasvuaan. Työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistäminen on suhteellisen uusi toimintamuoto Suomen matkailun kentässä, mutta jo nyt on olemassa tarve uudenlaiselle työhyvinvointimatkailutuotekonseptille. Tämän tapaustutkimuksen tehtävänä on kuvata työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessia Sallassa toteutetussa Hyvinvointivalmennushankkeessa. Aineistoina olivat hankkeen aikana tehdyt havainnot, dokumentit sekä muistiinpanot, joita on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuva siitä, millaisen prosessin kautta ideasta kehittyy työhyvinvointimatkailutuote, millainen on sen sisältö ja miten siinä hyödynnetään Sallassa koulutettavien, todennäköisesti maan ensimmäisten, hyvinvointivalmentajien osaamista tuotteen toteutuksessa. Lisäksi tutkimuksen tuloksena syntyi tämän päivän työelämän tarpeista lähtevä työhyvinvointimatkailun määritelmä. Sallalainen kokonaisvaltainen työhyvinmatkailutuote hyödyntää erämaista luontoa hyvinvoinnin lähteenä sekä paikallisten hyvinvointivalmentajien osaamista antamalla työyhteisölle työkaluja ehkäistä itse ongelmia ennalta ja parantaa siten omaa hyvinvointiaan. Tuote tarjoaa mahdollisuuden yksilön, mutta ennen kaikkea työyhteisön kehittämiseen ja siten parhaimmassa tapauksessa muutokseen. Paikallisuus tuo esiin tuotteen vahvan sosiaalisen luonteen. Työhyvinvointimatkailutuote on toteutettavissa samansuuntaisena kokonaisuutena myös muissa matkailukohteissa. Avainsanat: Matkailu, matkailutuote, matkailupalvelu, tuotekehitys, työhyvinvointi, tapaustutkimus, Salla Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi X Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi X (vain Lappia koskevat) 4

5 1 JOHDANTO 1990-luvun lama, sitä seuranneet kansainvälisen talouden ja tuotantoelämän rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä 2000-luvun lopun talouden taantuma ovat ravistelleet suomalaista työelämää ankarasti. Tiedotusvälineissä keskustellaan tänä päivänä yhä enenevässä määrin suurten ikäluokkien eläköitymisestä, eliniän noususta ja työikäisten määrän vähenemisestä sekä kaikkien näiden tekijöiden vaikutuksesta työelämään. Selvää on, että työelämä vaatii muutoksia. Muutokset voidaan toteuttaa työuria pidentämällä, ottamalla huomioon työelämän joustot ja parantamalla yritysten johtamiskulttuuria. Työssäoloajan pidentäminen vaatii niin julkiselta vallalta kuin yrityssektorilta selkeitä päätöksiä, joilla voidaan tukea työntekijöiden jaksamista työssään. Työhyvinvointi on kuuma peruna monissa työelämän kehityskeskusteluissa. Työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistäminen voi äkkiseltään vaikuttaa oudolta (Kojonen 2008, 71). Asiaa lähemmin tarkasteltaessa voi todeta, että monella on kokemuksia siitä, kuinka irtautuminen työstä lomamatkan ajaksi rentouttaa mieltä ja ruumista. Matkustaminen edistää ihmisen subjektiivisen hyvinvoinnin kokemusta (Suontausta 2005, 34). Se vaikuttaa positiivisesti myös työelämässä loman jälkeen. Useat suomalaiset ovat osallistuneet työpaikan tai ammattijärjestön kautta haettaville kuntoutusjaksoille; matkustaneet toiselle paikkakunnalle parantamaan omaa kuntoaan ja siten myös edistämään jaksamistaan työssä. Matkailun katsotaan ylläpitävän ihmisen työkykyä, jaksamista ja uudistumista työelämää ja muita velvoitteita varten (Suontausta 2005, 34). Elämme aikaa, jolloin asennoituminen työhön samoin kuin työn arvostuskin ovat muuttumassa (Haavisto 2010). Voisiko myös työhyvinvointimatkailu tarjota uusia ulottuvuuksia? Voisiko työhyvinvointimatkailusta tulla matkailun uusi trendi? Matkailu on merkittävä osa maailman taloutta. World Tourism Organization (WTO) ennustaa pitkän ajan ennusteessaan matkailun kasvun edelleen jatkuvan. Matkailun keskimääräinen vuosikasvu vuoteen 2020 mennessä on ennusteen mukaan 4,1 % ja maailmanlaajuinen matkailijatulo lähes 1,6 miljardia (WTO 2005). World Travel and Tourism Council toteaa kansainvälisen matkailun tointuneen viimeisimmästä talouden alamäestä luultua nopeammin ja arvioi kasvun jatkuvan tasaisena (WTTC, ei vl.). Myös Suomessa matkailun vaikutus talouteen on tunnettu. Matkailuun kulutettiin Suomessa yhteensä 11 miljardia euroa vuonna 2007, mikä on 2,3 % maamme bruttokansantuotteesta. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli 29 prosenttia ja vastasi arvoltaan 3,1 miljardia euroa. (Tilasto- 5

6 keskus, ei vl.) Lapin matkailutilastollisen vuosikirjan 2008 (Lapin liitto, ei vl.) mukaan Lappi oli kolmanneksi merkittävin matkailualue Suomessa, ja vuonna 2007 hotelli- ja majoitusala muodostivat 2,5 % maakunnan kokonaisliiketuotosta. Edellä esitetyn valossa matkailulla ja etenkin Lapin matkailulla voisi olla sanansa sanottavana työhyvinvoinnin edistämisessä. Lappiin tullaan perinteisesti rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta perheittäin ja tuttavaporukoilla, samoin yritykset tuovat työntekijöitään ja asiakkaitaan neuvotteluihin etenkin keväthankien aikaan. Tulevaisuudessa voitaisiin vaikkapa selvitellä työpaikan hyvinvointia työntekijöiden kesken toukokuun rospuuttoajalla. 1.1 Tutkimuksen taustaa Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunnassa Kiinnostuin työhyvinvoinnin ja matkailun yhdistämisestä työskennellessäni Sallassa Hyvinvointivalmennushankkeessa projektikoordinaattorina. Hanke oli kolmivuotinen pilottihanke, joka toteutettiin Se suunniteltiin Sallassa, ja toteutuksessa yhteistyökumppanina on Maakuntakorkeakoulu. Hankkeen tehtävänä oli hyvinvointivalmennusmallin luominen Sallan kuntaan. Mallissa haluttiin tuoda esille Sallan vahvuudet, mahdollisuudet ja voimavarat toimia hyvinvointivalmennuksen uranuurtajana. Suurimpina haasteina pidettiin hyvinvointivalmentajien koulutuksen järjestämistä yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa sekä hyvinvointivalmennusmallin luomista ja toteuttamista käytännössä. Lisäksi hankkeen tehtäviin kuuluivat Sallan kunnan ja matkailuyritysten yhteistyön kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteistyöverkoston muodostaminen, sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen hyvinvointivalmennuksen toimijoiden kesken ja osapuolten sitoutuminen yhteistyöverkoston yhteisiin tavoitteisiin hyvinvointivalmennuksen hyväksi. (Jääskeläinen 2010, 3.) Käsitteen hyvinvointivalmennus voisi tässä lyhyesti määritellä kuntalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, jota toteutetaan ohjaajan ts. hyvinvointivalmentajan avustuksella. Hyvinvointi matkailun kontekstissa ei ole uusia asia. Matkailu on Sallan kunnassa ainoa kasvava elinkeino, minkä vuoksi siihen halutaan myös panostaa. Hankkeen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti matkailun ja hyvinvoinnin yhdistäminen on nähty potentiaalisena vaihtoehto- 6

7 na edistää kunnan matkailua ja siten lisätä myös kunnan vetovoimaisuutta. Erilaisia hyvinvoinnin kehittämistoimia on suunniteltu aktiivisesti yhdessä hankkeen laaja-alaisesti eri tahoja edustavan työryhmän kanssa (Hyvinvointivalmennus, ei vl.). Hankkeen alussa laadittua hyvinvointivalmennusmallia (kuvio 1) on muotoiltu siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Sallan kunnan hyvinvointikertomus tarjoaa kuntastrategian luomiseen hyvinvointinäkökulman ja sen sisällyttämisen strategiaan. Kuntastrategia toimii hyvinvointivalmennusmallin perustana. Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmallin mukaiset tehtävät ja tavoitteet. Lähde: Hyvinvointivalmennus (ei vl.) Keskiössä on hyvinvointivalmentajien verkosto, joka koordinoi hyvinvointitoimintaa kunnassa ja hoitaa viestinnän toiminta-alueellaan. Hyvinvointivalmentajat toimivat myös henkilökohtaisesti omassa toimintaympäristössään tuki- ja vastuuhenkilöinä. Toteutettavat, hyvin- 7

8 vointiin oleellisesti liittyvät toiminnot on kuviossa kuvattu pienemmillä ympyröillä. Toiminnan taustalla on Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö. Koordinoijana toimii terveyden edistämisen työryhmä sekä Pedasofia, joka on Sallan kansalaisopiston henkilöstö- ja täydennyskoulutusyksikkö. Se voi järjestää koulutuksia tilauksesta, ostaa ja myydä palveluja voittoa tuottamatta. Mallin tavoitteet ovat hankehakemuksessa määritellyt tavoitteet. Hankkeen aikana pilotoitavat toimet toteutettiin Sallan kunnassa, mutta hankkeen päätyttyä saadut kokemukset ja hyvät käytännöt ovat siirrettävissä muihin kuntiin ja maakuntiin kautta Suomen. (Jääskeläinen 2011, ) Hankkeessa valmistunut Sallan kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus (Hänninen 2009) nosti esille toimenpiteitä kuntalaisten yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Parhaiten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja ongelmia ehkäistä silloin, kun kuntalaisia koskevien päätösten terveysvaikutukset otetaan huomioon koko kuntaorganisaation toiminnassa. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä päätöksiä tehdään muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Panostukset puolestaan tulee kohdentaa ehkäisevän työn tukemiseen, jossa yksi tärkeimmistä alueista on kuntalaisten elämänhallinnan parantaminen. Hankkeen tuloksena luotiin yhteistoiminnallinen hyvinvointivalmennusmalli, jonka keskiössä on hyvinvointivalmentajien toimiva verkosto. Toisena tuloksena syntyi pilottina toteutettu hyvinvointivalmentajakoulutus. Lisäksi hankkeen osapuolten toimiva yhteistyö mallinnettiin korkeakoulun ja kunnan väliseksi yhteistyömalliksi, jossa keskeistä on hankkeen tai toiminnan osapuolten tarpeista lähtevä, yhteisesti tapahtuva suunnittelu ja kiinteä yhteistoiminta. (Jääskeläinen 2011, 3.) Eräs hankkeen tehtävistä oli uuden palvelukonseptin kehittäminen kuntalaisten ja matkailijoiden hyödyksi. Työsuhteeni kuluessa heräsi ajatus kehittää työhyvinvointimatkailutuote hyödyntämällä hankkeessa useasti testattuja, hyvinvointia edistäviä keinoja. Matkailuun liittyvästä aihiosta kehittyikin vähitellen pro gradu työni aihe. Tutkimuksessani yhdistyvät sekä Sallan kunnan matkailun kehittäminen että hankkeen keskeiset toiminnot, jotka pyrkivät huomioimaan ennen kaikkea kuntalaisten, mutta myös matkailijoiden hyvinvoinnin. Tuotekehitysprosessi sinällään ei ole uusi ilmiö, mutta sen avulla rakentuva tuotekonsepti voi tuoda jotain uutta Sallan matkailuun samalla, kun se voi antaa yleisemminkin uusia virikkeitä työhyvinvointimatkailun tuotekehitykseen. Uuden palvelukonseptin kehittäminen matkailijoil- 8

9 le on aina haastava tehtävä, mutta olosuhteet, toimintaympäristö sekä toteuttajatahot ovat Sallan matkailussa jo olemassa olevia edellytyksiä. Hyvinvointimatkailuun teemana halutaan panostaa valtakunnallisesti ja työhyvinvointimatkailu sen osa-alueena on kehittämisen arvoinen etenkin nyt, kun työelämän muutokset luovat tarvetta etsiä ratkaisuja niistä syntyneisiin ongelmiin ja häiriötilanteisiin. Koulutetut hyvinvointivalmentajat voisivat tuoda oman osaamisensa matkailutarjontaan, ja heidän avustuksellaan olisi mahdollista suunnitella lisävaihtoehtoja matkailijoille suunnattuun tuotevalikoimaan. Kehitettävä tuote sopisi erinomaisesti etenkin hiljaisten kausien tarjontaan Salla matkailukohteena Salla tutkimukseni matkailukohteena oli luonteva valinta jo siksi, että Hyvinvointivalmennushanke toteutettiin Sallassa ja sen kohderyhminä olivat sallalaiset sekä paikkakunnalle saapuvat matkailijat. Salla on myös kotikuntani, jossa olen syntynyt ja jonne olen tullut takaisin paluumuuttajana. Vuosien varrella olen aina mielenkiinnolla seurannut kotiseutuni uutisia. Lisäksi matkailu on jossain muodossa ollut läheinen teema koko aikuiselämäni ajan, ja nyt, alaa opiskellessani, Sallan matkailu on luonnollinen kiinnostukseni kohde. Tutkimuksessani rajaan Sallan matkailun tarkoittamaan Sallatunturin matkailukeskukseen suuntautuvaa matkailua, sillä se on kunnan keskeisin matkailukohde. Salla on asukasluvultaan pienenevä kunta, asukkaita oli vuoden 2010 lopussa henkilöä (Lapin liitto, ei vl.). Sallan matkailuperinteet juontavat toista maailmansotaa edeltävälle ajalle, jolloin Salla, entinen Kuolajärven pitäjä, sijaitsi nykyisen Venäjän alueella. Ensimmäiset alppihiihdon SM-kisat pidettiin (Vanhassa) Sallassa vuonna 1937 (Sallan matkailu, ei vl.). Toisen maailmansodan jälkeen Salla menetti rauhanehtojen mukaisesti lähes puolet alueestaan Neuvostoliitolle, minkä seurauksena Sallan kuntakeskus perustettiin nykyiselle paikalleen (Heinänen 1993, 351). Sallan matkailu keskittyy Sallatunturin alueelle reilun kymmenen kilometrin päähän kuntakeskuksesta. Sallan Matkailu Oy aloitti toimintansa 1960-luvulla, ja samalla vuosikymmenellä lisääntyi majoitustoiminta (Heinänen 1993, 362). Majoitustiloja rakennettiin Pyhätunturin juurelle, josta nykyään käytetään nimitystä Sallatunturi. Alku oli vaatimatonta toimintaa, mutta Vanhan Sallan kunniakkaita perinteitä laskettelun saralla haluttiin vaalia ja vuosikymmeni- 9

10 en saatossa Sallatunturille on rakennettu edustavat rinteet. Myös muuta infrastruktuuria ja palvelutarjontaa on kehitetty matkailu- ja virkistyskäyttöön: käytössä on mm. laaja latuverkosto, ja tunturiin on rakennettu lisää majoituskapasiteettia. Talvimatkailun tarpeita palveleva moottorikelkkareitistö koko kunnan alueella on kattava ja hyväkuntoinen. Sallasta pääsee kelkkaillen myös valtakunnan rajan yli itään vuonna 2007 avattua kansainvälistä Salla- Alakurtti-kelkkareittiä pitkin, joka on toistaiseksi ainoa Suomesta Venäjälle johtava moottorikelkkareitti (Snowmobile Route Salla-Alakurtti, ei vl.). Viisi vuotta aiemmin avattu Kelloselän rajanylitysasema palvelee niin paikallista kuin koko Lapin matkailua ja elinkeinoelämää. Kesämatkailun tarpeisiin on viime vuosina kehitetty voimakkaasti alueen retkeilyreitistöä ja sen varrelle rakennettuja palveluja. Lisäksi matkustajat voivat tutustua kunnan muihin alueisiin omatoimisesti Sallan Kyläreitin avulla. Se on pienten yritysten, yksityisten henkilöiden ja kyläyhdistysten tuottamien palvelujen ja kohteiden kokoelma, jota markkinoidaan yhteisellä esitteellä. (Sallan matkailu, ei vl.) Matkailukäytössä on noin vuodepaikkaa, joista suurin osa sijaitsee Sallatunturin matkailukeskuksessa (Aspholm-Heimonen 2010). Hotellihuoneita on suhteellisen vähän; enemmistö majoituskapasiteetista koostuu eri matkailuyritysten mökeistä. Lisäksi vuokravälityksessä on yksityismökkejä. Tunturikeskuksen camping-alueelta löytyvät paikat asuntoautoille ja vaunuille sekä vuonna 2009 valmistunut mökkikylä. Tunturikeskuksessa on tarjolla erilaisia liikunta-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Vuonna 2007 avattu kylpylä on merkittävä lisä alueen palveluissa niin matkailijoille kuin kuntalaisille. Sallan matkailun kehitys ja kasvu perustuvat kunnan ja yrittäjien pitkäaikaiseen työhön matkailun hyväksi. Vuonna 2003 perustettu Matkalle Sallaan ry, jonka jäsenistö koostuu matkailu- ja muista yrittäjistä, vastaa yhdessä kunnan kanssa Sallan matkailumarkkinoinnista ja - hankkeista. Suunnan kunnan matkailun nykyiselle kehittämiselle on antanut Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma. Sen pohjalta on työstetty suunnitelma Salla-brändistä, jossa on hyödynnetty kunnan vahvuuksia, kuten erämaita, toimivaa laskettelukeskusta, Venäjän rajaa sekä alueen etelälaidalla sijaitsevaa Oulangan kansallispuistoa (Piirainen 2005, 2). Markkinoinnissa ja brändin luomisessa korostetaan Sallan erämaisia piirteitä, ja Sallan brändilupaus onkin: Salla erämaassa / Salla In the Middle of Nowhere. Asiakkaalle Salla on virikkeellinen, sympaattinen ja turvallinen lintukoto keskellä ei-mitään. Salla ei pyri jäljittelemään toisten keskusten tyyliä, vaan myöntää reilusti olevansa omaperäinen, pieni ja sympaattinen, minkä 10

11 ansiosta se myös erottuu toisten joukosta aitona kohteena. Salla saa voimansa erämaistaan ja historiastaan, jotka ovat koulineet paikallisia suhtautumaan letkeästi elämään ja ihmisiin. Se ei kainostele kertoessaan olevansa keskeltä ei-mitään. (Aspholm-Heimonen 2010.) Salla-brändiä tukee myös kunnan yhtenäinen viestinnällinen ilme (kuva 1), joka on käytössä kaikessa viestinnässä niin kunnan sisällä, ulkoisesti kuin matkailussakin. Kuva 1. Sallan kunnan ja Matkalle Sallaan ry:n viestinnällinen ilme. Lähde: Sallan matkailu (ei vl.) Sallan matkailun kohderyhmiä ovat kotimaiset perheet ja pariskunnat, seniorit sekä luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet matkailijat. Ulkomaalaisten joukossa kohderyhmiä ovat perheet ja kannustematkailijaryhmät, jotka hakevat eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä. Eniten ulkomaalaisia tulee Hollannista, Iso-Britanniasta, Venäjältä, Saksasta, Espanjasta ja Kreikasta. (Aspholm-Heimonen 2010.) Markkinointiviestinnässään Matkalle Sallaan ry on panostanut ja panostaa edelleen internetiin: matkailusivuihinsa ja sosiaaliseen mediaan, jossa myös asiakkaat sekä entiset ja nykyiset sallalaiset on valjastettu markkinoimaan Sallan matkailumahdollisuuksia. Meneillään olevan Erämaasta verkkoon -hankkeen aikana sähköisestä markkinoinnista on tarkoitus tehdä osa Sallan jokapäiväistä markkinointia. (Iso-Heiko 2010.) Hankkeen tuottama syksyn 2010 uutuus on koko alueen yhteinen varausjärjestelmä sekä Erämaa-verkkokauppa. Yhteinen varausjärjestelmä näkyy asiakkaille Sallan palveluiden parempana saatavuutena, ja uuden verkkokaupan kautta voi ostaa niin majoituksen, ohjelmapalvelut kuin hissiliputkin. (Sallan matkailu, ei vl.) 11

12 Kävijämäärät Sallassa ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin edellisen vuoden lopulla alkanut talouden nopea taantuma notkautti matkailualaa kaikkialla Suomessa. Vuotuiset kävijämäärät vuosina ovat olleet :n välillä, joista kotimaisten matkailijoiden osuus on runsas 70 % ja vastaavasti ulkomaalaisten osuus vajaa 30 % (Lapin Liitto, ei vl.). Tilastojen perusteella talouden alamäki ei ole romahduttanut Sallan matkailumääriä, sillä enemmistö kävijöistä on ollut ja on edelleen suomalaisia matkailijoita, jotka taantumankin aikana ovat suosineet tuttua, kotimaista kohdetta (Aspholm-Heimonen 2010). Rekisteröidyillä yöpymisvuorokausilla mitattuna Salla oli eniten kasvanut matkailukeskus koko Pohjois-Suomessa vuonna 2010: kasvua oli kaikkiaan 12,4 % edellisestä vuodesta, ja kasvusta suurin osa tuli kotimaisista matkailijoista. (Sallan matkailu, ei vl.). Vuosittain matkailu työllistää Sallassa useita kymmeniä henkilöitä ja vuosina 2006 ja 2007 liikevaihto alalla oli neljä miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan palvelut työllistävät kunnan työikäisestä väestöstä 75 %. (Lapin liitto, ei vl.) Vuosien varrella tehdyt kehittämistoimet ja sitkeä työ Sallan matkailun hyväksi palkittiin vuonna 2009, jolloin Sallatunturin matkailukeskus sai vuoden 2009 hiihtokeskuksen palkinnon. Valintaraadin mukaan Salla on onnistunut tuotteistamaan mainiosti sijaintinsa keskelläei-mitään. Sen mielestä keskusta on kehitetty rauhassa ja palkintona on erittäin uskollinen asiakaskunta, joka vie Sallan erämaista ilosanomaa ympäri maailman. (Erämaan Salla 2009.) 1.2 Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Pro gradu -työssäni tutkin työhyvinvointimatkailuun liittyvän uuden tuotteen ideointia ja kehittämistä sekä idean muotoutumista tuotteeksi Hyvinvointivalmennushankkeen yhteydessä. Samalla pyrin kehittämään työhyvinvointimatkailulle tämän päivän tarpeita vastaavan määritelmän, sillä kattavaa määritelmää käsitteelle ei ole. Työhyvinvoinnista nimenomaan matkailun näkökulmasta on yllättävän vähän tutkittua tietoa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Läpikäymäni kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella hyvinvointimatkailu on terminä huomattavasti tunnetumpi kuin työhyvinvointimatkailu. Tämä osoittaa, että työhyvinvointimatkailu on hajanainen ja suurelta osin myös hyödyntämätön kokonaisuus matkailun kentässä. Suomessa työhyvinvointimatkailuna on yleisesti pidetty työkykyä ylläpitävää matkailua (tyky-matkailu), joka mielletään usein fyysisiä suori- 12

13 tuksia, hierontaa, yrttikylpyjä ja kunnon mittausta sisältäväksi toimintalomaksi. Työhyvinvointiin liittyvä tuotekehitys vaikuttaisi lähes pysähtyneen sen jälkeen, kun kuntoremontti- ja työkykyä ylläpitävät lomat palvelukonsepteina tulivat muotiin 1990-luvulla. Työelämässä on suuri tarve lähestyä työntekijöiden hyvinvointia aiempaa monipuolisemmasta näkökulmasta. Yksilön fyysinen jaksaminen ja kunnon ylläpitäminen ovat merkittäviä asioita sekä työntekijälle itselleen että muille työntekijöille. Kuitenkin on erittäin tärkeää niin yksilön kuin työyhteisön kannalta tarkastella koko työyhteisön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, sillä kaikki nämä tekijät linkittyvät kiinteästi toisiinsa. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin työhyvinvointimatkailuun liittyvän fyysisen puolen lisäksi myös psyko-sosiaalisen näkökulman, koska sitä voi nykyistä enemmän hyödyntää tuotetarjonnassa ennen kaikkea ryhmille. Kokonaisvaltainen työhyvinvointimatkailutuote tarjoaa eväitä jatkuvien muutosten keskellä painivien työntekijöiden tarpeisiin. Tutkimukseni pääkysymys on Millainen on sallalainen työhyvinvointimatkailutuote? Osakysymyksiä ovat Mitä on työhyvinvointimatkailu? Miten syntyy työhyvinvointimatkailutuote? Mikä on hyvinvointivalmentajan osuus matkailutuotteen toteutuksessa? Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa Komppulan ja Boxbergin teos Matkailuyrityksen tuotekehitys (2002), jossa on kuvattu matkailutuotteen elementit, asiakaslähtöisen matkailutuotteen välttämättömät edellytykset sekä matkailutuotteen tuotekehitysprosessi. Käytännöllisesti katsoen teos on ainoa matkailualan tuotekehitystä laajasti esittelevä kotimainen teorialähde. Kirjassa käytetyt mallit pohjautuvat palvelujen markkinoinnin teoriaan. Näiden mallien pohjalta tarkastelen matkailutuotteen tuotekehitysprosessia Hyvinvointivalmennushankkeen aikana ja kuvaan sen pohjalta syntyvän idean sallalaisesta työhyvinvointimatkailutuotteesta. Oletukseni on, että Sallaan saapuvilla matkailijoilla voisi olla kiinnostusta henkilökohtaista hyvinvointia edistävään tuotteeseen. Lisäksi pidän hyvinkin mahdollisena, että myös työnantajan mielenkiinto edistää työhyvinvointia työntekijöidensä keskuudessa sitä varten suunnitellun matkailutuotteen avulla kasvaa, 13

14 koska juuri nyt työhyvinvointi on koko valtakunnassa erittäin ajankohtainen aihe. Saatavilla olevan materiaalin pohjalta tarkastelen myös nykypäivän työhyvinvointia työpaikoilla. Tutkimukseni asettuu matkailututkimuksen kenttään. Käsitteistön määrittelyssä ja teoriaosuudessa hyödynnän matkailun, markkinoinnin sekä sosiaalipsykologian tutkimusta. Lähdeaineisto on täysin kotimaista työhyvinvointia käsittelevässä luvussa, koska - kuten Kojonenkin (2008, 9) toteaa - työhyvinvointikulttuuri on Suomessa omanlaatuista muihin maihin verrattuna. Matkailun osalta käytän myös ulkomaisia lähteitä. Tavoitteeni on, että tutkimustani voidaan hyödyntää tietolähteenä matkailussa sekä tuotekehityksessä paikallisesti ja laajemminkin - olipa kyseessä matkailutuotteen kehittäminen yleensä tai nimenomaan työhyvinvointimatkailutuotteen kehittäminen. 1.3 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Aineistonkeruu tapahtui havainnoimalla ja itse osallistumalla. Olin mukana hankkeen eri toimissa huhtikuusta 2009 lähtien sekä tutkijana että työntekijänä. Minulla oli erinomainen tilaisuus seurata ja osallistua tuotekehitysprosessiin alusta lähtien. Viimeisimmät tutkimukseen liittyvät toimet olivat marraskuussa Hankeajan toimenpiteitä olivat mm. työryhmien kokoontumiset, koulutustilaisuudet, hyvinvointi-teemalla järjestetty leiri, hyvinvointimittaukset, vuoropuhelut ja muut tapahtumat. Tutkimusaiheeni ei ollut alkuvaiheessa vielä muotoutunut. Hankkeeseen kuului matkailun kehittämiseen liittyvä osio, joten toiveeni tehdä matkailuaiheinen pro gradu työ oli mahdollista toteuttaa. Tutkimuksen tekemistä edisti myös hankkeen tavoite juurruttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueelle yhteistyössä maakuntakorkeakoulun kanssa. Pro gradu työssäni olen hyödyntänyt aiheeseeni liittyvää uusinta tutkimustietoa sekä tiedotusvälineiden välittämää ajankohtaistietoa. Aineiston analyysissa käytin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulee kertoa tutkittavasta ilmiöstä (Eskola 2007), joka tutkimuksessani tarkoittaa sallalaisen työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitysprosessia ja sen valittujen vaiheiden tarkastelua. Nämä vaiheet ovat palvelukonseptin ja palveluprosessin kehittäminen sekä kaupallistaminen soveltuvin osin. Varsinainen 14

15 raportointi on teorian ja empirian vuoropuhelua (Eskola 2008, 82), minkä lisäksi kuvailen tuotteen syntyä Komppulan ja Boxbergin (2002) mallien mukaisesti. 1.4 Keskeiset käsitteet Määrittelen tässä lyhyesti tutkimuksessani käytettävät keskeiset käsitteet. Käyttämäni käsitteet liittyvät olennaisesti tutkimukseeni. Avaan käsitteitä tarkemmin jäljempänä olevissa luvuissa Matkailu Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liike-/työmatkan tai muussa tarkoituksessa. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee, jolloin työmatkailu voidaan jakaa kokous- ja kannustematkailuun, varsinaiseen työmatkailuun sekä muuhun työmatkailuun. Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. (Vuoristo 2003, 16 17; Tilastokeskus, ei vl.) Työhyvinvointimatkailu on yksi työmatkailun osa-alue Matkailija Matkailija (tourist, overnight visitor) on henkilö, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa oman maansa paikassa. (Tilastokeskus, ei vl.) Matkailutuote ja -palvelu Pro gradu työssäni puhutaan matkailutuotteista ja -palveluista. Tuote voi olla joko konkreettinen tavara tai aineeton palvelu. Tavallisesti palvelu on oleellinen osa matkailutuotetta. Pal- 15

16 velu tuotetaan ja käytetään samanaikaisesti. Siihen voi sisältyä aineellisia osia, mutta sitä ei voi varastoida tai patentoida. (Komppula & Boxberg 2002, 10.) Tuotekehitys Tuotekehitys on joko kokonaan uuden tuotteen suunnittelua tai markkinoilla jo olevan tuotteen parantelua asiakkaan tarpeisiin perustuen (Raatikainen 2008, 60) Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksista nopeammin. Henkiseen hyvinvointiin liittyy myönteinen perusasenne, tyytyväisyys elämään ja työhön, kohtuullinen paineensietokyky sekä oman itsensä hyväksyminen vahvuuksineen ja puutteineen. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointi näkyy yksilöiden ja työyhteisöjen toiminnan sujumisena ja osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina. (Työterveyslaitos, ei vl.) 1.5. Tutkimuksen rakenne Tutkimukseni koostuu kuudesta luvusta. Edellä olen käsitellyt tutkimukseni taustaa ja kuvannut lyhyesti tutkimusaineistoja ja menetelmää ja perustellut tutkimukseni tekemisen merkitystä. Lisäksi olen määritellyt keskeisimmät käsitteet. Toisessa luvussa perehdytän lukijaa työhyvinvoinnin erilaisiin määritelmiin ja tarkastelen työelämään ja hyvinvointiin liittyviä tilasto- ja tutkimustietoja. Perehdyn työhyvinvointiin myös matkailututkimuksen näkökulmasta ja arvioin työhyvinvointimatkailun mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kolmas luku käsittelee matkailutuotteen rakentumista teoriapohjaisesti, jolloin tarkastelen asiakkaan tarpeita ja motiiveja sekä matkailutuotteen välttämättömiä edellytyksiä ja elementtejä. Pohdin, onko työhyvinvointimatkailutuote asiakkaalle kokemus vai 16

17 elämys. Lopuksi kuvaan työhyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitystä Komppulan ja Boxbergin (2002) mukaan. Neljännessä luvussa kerron tutkimuksen toteutuksesta ja arvioin sen luotettavuutta. Viidennessä luvussa kerron tutkimustuloksista ja vastaan tutkimuskysymyksiini. Kuudes eli viimeinen luku sisältää päätelmiäni ja pohdintaa tutkimuksen tuloksista ja esityksiä mahdollisista jatkotutkimusaiheista. Lopuksi olen kirjannut työni lähteet ja liitteet. 17

18 2 TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN Tässä luvussa tarkastelen työelämään liittyvää tilastotietoa ja työhyvinvointiin liittyviä määritelmiä. Lisäksi perehdyn tutkimusten ja lehtitietojen valossa tämän päivän tilanteeseen työpaikoilla. Esittelen myös matkailututkimuksen määritelmiä hyvinvointi- ja työhyvinvointimatkailusta sekä arvioin työhyvinvointimatkailun mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessani rajaan työhyvinvointimatkailutuotteen kohdennettavaksi pelkästään suomalaisille asiakkaille. Uusi tuote edellyttää käyttäjäkokemusta ensisijaiselta asiakasryhmältä eli Sallan tapauksessa suomalaisilta työhyvinvointimatkailijoilta. Työhyvinvointimatkailutuotteen markkinointi muille asiakasryhmille voi alkaa sen jälkeen, kun palvelun tekijöille on kertynyt riittävästi kokemusta palvelukokonaisuuden toteutukseen. MEK:n (2005, 58) mukaan tuotteen suomalaisten laatukriteerien tulee täyttyä ennen aktiivista markkinointia ulkomaille. Suomessa työllisten määrä vuonna 2010 marraskuussa oli henkilöä (Tilastokeskus 2010). Eläkeläisten kokonaismäärä oli vuonna 2008 n. 1,4 miljoonaa henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä oli runsas henkilöä. Se on lähes 20 % kaikista eläkeläisistä. (Eläketurvakeskus 2010.) Vaikka työntekijät voivat kokea työssään kiirettä, epävarmuutta ja muita ristiriitoja, he voivat samalla myös arvostaa työtään, nauttia yhdessä tekemisestä työkavereiden kanssa ja innostua onnistumisista. Työhyvinvointitutkimuksessa on viime vuosina Suomessakin yleistynyt ns. kaksisuuntainen hyvinvointikäsitys, jossa jaksamisongelmien ja pahoinvoinnin lisäksi tarkastellaan myönteistä, aktiivista hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy, toteutuu ja kehittyy suurelta osin työpaikoilla työn arjessa. Tästä syystä lähikonteksti ja yhteisö, joissa työtä tekee, ovat avainasemassa työhyvinvoinnin tai pahoinvoinnin kehittymiselle ja edelleen myös hyville tai huonoille organisatorisille seurauksille. (Blom 2009, 26; Hakanen 2009, 5-6.) Hakanen on lanseerannut työhyvinvoinnista termin työn imu, jonka hän määrittelee pysyväksi, myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Hakanen korostaa nimenomaan työhyvinvoinnin positiivista käsitettä pahoinvoinnin sijasta. (Hakanen 2004, 229.) Arkisemmin sanottuna työn imua kokeva työntekijä lähtee pääsääntöisesti aamulla mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä, on ylpeä työstään ja myös sinnikäs vastoinkäymistenkin hetkinä. Hän on myös tuottava ja aikaansaava ja toimii epävirallisestikin työtovereidensa ja paikkansa hyväksi. Työn imuun 18

19 sisältyy sekä asenne- että tunneulottuvuus. Työ on tärkeä ennen kaikkea sen tuottaman sisäisen tyydytyksen takia; aktiivisuus näkyy myös muussa elämässä, ja työn imua kokeva näyttää voivan hyvin myös muussa elämässään ja muissa rooleissaan. (Hakanen 2009, ) Rauramo (2004) lähestyy työhyvinvointia Maslowin motivaatioteoriaa mukaillen, jolloin lähtökohtana on ensisijaisten tarpeiden tyydyttäminen: aina, kun alemman tason tarpeet on tyydytetty, voidaan nousta askel ylemmälle tasolle. Työelämään sovellettuna alimmalla portaalla ovat fysiologiset tarpeet, joita ovat terveydenhuolto, ruoka, virvokkeet, liikunta, lepo, palautuminen ja vapaa-aika. Toisella portaalla on turvallisuuden tarve, joka koskee koko työyhteisöä ja ympäristöä, ergonomiaa, työjärjestelyjä, palkkausta ja työn pysyvyyttä. Kolmas porras koskee liittymisen tarvetta, johon kuuluvat ryhmät, tiimit, johtaminen, esimiestyö ja organisaation me-henki. Tärkeätä on oikeudenmukainen, tasa-arvoinen, kannustava ja innostava työyhteisö, jossa avoimuus, luottamus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat keskeisiä arvoja. Esimies-alaissuhteet ja palaverikäytännöt toimivat. Ponnistettaessa neljännelle portaalle vastaan tulee arvostuksen tarve. Yhteiset missio, visio, arvot ja organisaatiokulttuuri näkyvät kaikessa käytännön toiminnassa. Työntekijä saa arvostusta ja asiallista palautetta. Eettiset arvot ja yhteiskunnallinen vastuu, laatu sekä työhyvinvointi nähdään osana strategiaa ja johtamista. Yrityksessä on käytössä kannustavat, oikeudenmukaiset ja toimintaa tukevat palaute- ja palkitsemisjärjestelmät sekä mittaus- ja arviointimenetelmät. Viimeisenä portaana on itsensä toteuttamisen tarve, joka jakautuu älyllisiin ja esteettisiin tarpeisiin. Työelämässä se tarkoittaa oppimisen ja osaamisen hallintaa, urakehitystä ja suunnittelua, tunneälyä ja luovuutta. Mäkitalon (2008, ) mukaan työhyvinvointia voidaan edistää osallistumalla työn kehittämiseen, jossa sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteistoimintaan kokeiluja ja osaratkaisuja toteuttamalla. Työn kehittämiseen tarvitaan mukaan mahdollistaja, joka toimii asiantuntevana auttajana, tuntee työhyvinvoinnin lähtökohdat, auttaa selvittämään ja tekemään ratkaisuja, mutta ei anna niitä valmiina työyhteisölle, jossa todelliset tekijät ja toteuttajat ovat. Työskentelyn tulee tapahtua yksilön sijasta yhteisöjen kanssa, jolloin työntekijät voivat osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työn kehittämisessä tarvitaan uudenlaista osaamista, uusia menetelmiä ja oman toimintatavan muuttamista sekä luopumista vanhasta. Lisäksi se on jatkuvaa, koska muutoskin jatkuu. Tätä prosessia Mäkitalo nimittää työhyvinvointia edistäväksi työn kehittämiseksi. 19

20 Kehittävän työntutkimuksen pohjalta on syntynyt muutospaja-toiminta, jossa työhyvinvointia edistetään lisäämällä työntekijöiden ja työyhteisöjen aktiivista toimijuutta oman työnsä hallinnassa ja kehittämisessä. Tällöin työhyvinvointia luo mielekäs ja merkitykselliseksi koettu työ. Sitä rakentavat myös työn hallittavuus, johon liittyy kokemus työn sujuvuudesta sekä toimintatavat, käytännön välineet, työnjakoratkaisut ja säännöt, jotka tukevat oman työn suorittamista ja kehittämistä. Työn sujuvuus ja hallinta tuottavat keskeisiä onnistumisen kokemuksia. Työhyvinvointi on siis näin tarkasteltuna tekemisen ja toiminnan tulosta, ei työstä erillään tai ennen toimintaa rakennettu toiminnan edellytys. (Launis ym. 2010, 27.) Muutospajatoiminta nostaa esiin työn sosiaalista ulottuvuutta, jota työelämätutkimuksessa pitäisi entistä painokkaammin huomioida (Blom 2009, 52). Ahonen (ei vl.) arvioi työhyvinvoinnin käsitteen positiiviseksi, mutta ongelmalliseksi: se esimerkiksi asettaa työntekijän edun etualalle ottamatta huomioon työnantajan etua. Työhyvinvoinnilla on silloin potentiaalinen marginalisoitumisen riski, sillä sen edistäminen hankaloituu, mikäli työnantaja ei ole siitä kiinnostunut. Tutkimuksessani työhyvinvointi tarkoittaa työpaikan hyvää arkea, jossa perustarpeet on tyydytetty. Työntekijät luovat hyvää arkeaan yhdessä johdon kanssa. Kaikilla on oma paikkansa ja tehtävänsä työyhteisössä. Muutoksista ja keinoista niiden selvittämiseksi keskustellaan yhteisönä johdon ja tarvittaessa asiantuntevan auttajan kanssa, jolloin työntekijät osallistuvat itse työnsä kehittämiseen ollen osa sisäisesti muuttavaa prosessia. Tärkeää on, että työnantajalla on myönteinen asenne työhyvinvoinnin edistämiseen. 2.1 Työhyvinvointi työpaikoilla Aikamme työelämää kuvaavat kolme iskusanaa: joustavuus, innovatiivisuus ja muutoskykyisyys. Työelämässä pysyvää tuntuu olevan ainoastaan jatkuva muutoksen tila, joka on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana selvästi voimistunut. Muutoksiin ovat vaikuttaneet nopeasti uusiutuva teknologia, tiedon määrän voimakas lisääntyminen, sosiaalisten taitojen korostuminen ja kansainvälistyminen. Muutoksen väitetään olevan välttämätöntä kilpailukyvyn ja asiakaspalvelun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Vuonna % palkansaajista arvioi omalla työpaikalla tapahtuneen viimeisen kolmen vuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka ovat muuttaneet työtä, työtehtäviä tai työmäärää. Työntekijän näkökulmasta muutokset eivät kuitenkaan aina ole kehitystä. Suomessa palkansaajat tekevät lyhyempiä työpäiviä paremmis- 20

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa.

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa. EERIKKILÄN URHEILUOPISTON STRATEGIA 2015-2019 JOHDANTO Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Siksi on hyvä aika ajoin pysähtyä ja tarkastella muuttuvaa maailmaa sekä toimintaympäristöä. Muutoksia on

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot