2/30. Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/30. Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19"

Transkriptio

1 c cc Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Sodankylän kunta

2 2/30 Sisällysluettelo Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoitus 3 Hyvinvointiohjelman taustaa ja valmistelua 3 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 4 Osallisuus - lasten ja nuorten mahdollisuus vaikuttaa 6 Hyvinvoiva lapsi ja nuori 9 Neuvolapalvelut perheiden hyvinvoinnin tukena 9 Koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut lähellä oppilasta 10 Ennaltaehkäisevä työ - tavoitteena terveelliset elämäntavat ja vahva itsetunto 11 Sosiaalityö - tukea ja vahvistusta perheille 13 Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19 Ohjausta ja tukea koulunkäynnissä 19 Sodankylässä voi harrastaa monipuolisesti 22 Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt panostavat lasten ja nuorten vapaaaikaan 24 Yhteistyöllä lisää voimavarjoja nuorisotyöhön 24 Turvallisuuden edistäminen 25 Työllisyys - merkittävä tekijä hyvinvoinnissa 26 Varusmies- ja siviilipalvelu 27 LÄHTEET 29 LIITTEET 30 Päivähoidon varhaiskasvatus - laadukasta ja lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua 17 Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri 18

3 3/30 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoitus Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoituksena on selvittää, mitä palveluja Sodankylän kunta tarjoaa lapsille ja nuorille sekä nostaa esille yhteistyökumppaneiden roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa on otettu huomioon myös lasten ja nuorten omat toimenpide-ehdotukset. Ohjelman laajempi merkitys tulee esille lasten ja nuorten mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristön ja -olojen parantamiseen sekä päättäjien tietoisuuden lisäämisenä ja vastuun ottamisena lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lapsista puhuttaessa hyvinvointiohjelmassa tarkoitetaan pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita ja nuorilla vuotiaita. Hyvinvointiohjelman taustaa ja valmistelua Hyvinvointiohjelma perustuu hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ( ). Sodankylän kunnassa on ensimmäisen kerran laadittu Nuorten elinolot-ohjelma vuosina Ohjelman työstämisen pohjana käytettiin Sodankylän nuorten elinoloista tehtyä tutkimusta. Ohjelma sisälsi toimenpide-ehdotukset vuosille Tammikuussa 2007 valmistui Lasten ja nuorten elinolot-selvitys moniammatillisen työryhmän voimin. Elinolot-selvityksessä kartoitettiin, mitä palveluja Sodankylän kunta tarjoaa lapsille ja nuorille ja nostettiin esille yhteistyökumppaneiden rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän selvitykseen pohjautuen sivistys- ja perusturvalautakunnissa nimettiin omat edustajansa moniammatilliseen työryhmään valmistelemaan Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa vuosille Hyvinvointiohjelmaan on kerätty lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia Maakunnan nuorten ohjelmasta "Tällainen Lappi me tehdään" ja Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueella -selvityksestä. Ohjelman laadintaprosessi Hyvinvointiohjelman laatimisesta vastasi ohjausryhmä, jossa oli luottamushenkilöiden edustus sivistys- ja perusturvalautakunnista, viranhaltijoiden edustus sosiaalitoimesta, sivistystoimesta sekä Sodankylän poliisin ja Sodankylän seurakunnan edustajat. Ohjausryhmään kuului yhteensä 11 jäsentä. Ohjausryhmän lisäksi toimi kaksi moniammatillista asiantuntijaryhmää: 0-12-vuotiaiden ja vuotiaiden ryhmät. Näihin ryhmiin valittiin edustajat eri ammattiryhmistä ja toimijoista hallintokunnittain, oppilaskunnista, nuorisovaltuustosta, Seita-säätiöstä ja työvoimatoimistosta. Asiantuntijaryhmä koostui suurelta osin samoista asiantuntijajäsenistä, jotka olivat olleet mukana valmistelemassa Lasten ja nuorten elinolot-selvitystyötä. Työryhmissä puheenjohtajina ja ohjaajina toimivat ohjausryhmän sihteeri ja kolme ohjausryhmän jäsentä. Moniammatillinen yhteistyö ja lähestymistapa tuntui luontevalta, kun kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa työtä. Kentän toimijat antoivat kuvauksen työstään, sen ongelmakohdista, toimenpideehdotuksista ja onnistumisen alueista. Ohjausryhmän jäsenet: Puheenjohtaja: Raija Bergdahl (sivistyslautakunta), sihteeri: Sarita Helttunen (sivistystoimi), jäsenet: Arja Nieminen (vapaa-aikatoimi), Risto Varis ( sivistystoimi), Leea Seitaniemi (sivistyslautakunta), Anita Maijala (perusturvapalvelut) Marja Tuovinen (perusturvapalvelut),urpo Mokko (perusturvalautakunta), Heidi Alariesto (perusturvalautakunta), Virpi Siila (Sodankylän poliisi) ja Marja-Leena Kaarniemi (Sodankylän seurakunta). Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma löytyy internet-osoitteista: -> Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut -> Sodankylä

4 4/30 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Tavoitteet Sodankyläläisillä lapsilla ja nuorilla on monipuolinen ja turvallinen elinympäristö, jossa on hyvä elää lapsuus ja nuoruus, kasvaa ja kehittyä vastuulliseksi kansalaiseksi ja aikuiseksi. Lasta ja nuorta kuunnellaan ja heidät huomataan. Heille annetaan mahdollisuus tehdä valintoja arjen asioissa ja osallistua heitä itseään koskevien päätösten tekoon. Tuetaan vanhemmuutta ja vahvistetaan lasten ja nuorten kanssa toimivien keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Toimenpide-ehdotusten valmistelu Toimenpide-ehdotukset on valmistellut ohjausryhmä yhdessä lasten ja nuorten sekä moniammatillisten toimijoiden kanssa. Jotta toimenpideehdotukset toteutuisivat tulisi eri hallintokuntien, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyö seurakunnan, kansalaisjärjestöjen, vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Lapset ja nuoret ovat antaneet ohjelmaan omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka heidän mielestään ovat lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Vuonna 2006 Lasten ja nuorten elinolot-työpajassa esitetyt toimenpideehdotukset päivitettiin toukokuussa 2008 Sodankylän lukion oppilaskunnan hallituksen jäsenistä, perusasteen ja 6.- luokkalaisista koostuvissa ryhmissä. Lukion ja yläasteen ryhmissä oli mukana myös sivukylien nuoria. Jokaisessa ryhmässä todettiin, että kaikki aikaisemmin esitetyt toimenpide-ehdotukset olivat vielä ajankohtaisia. Kussakin ryhmässä valittiin kolme tärkeintä toimenpideehdotusta jatkotoimenpiteitä varten. Moniammatillinen työryhmä on painottanut toimenpide-ehdotuksissaan ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä poikkihallinnollisen ja moniammattillisen yhteistyön kehittämistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimeenpaneminen ja koordinointi Toimeenpanossa ja koordinoinnissa periaatteena on poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö. Kukin hallintokunta vastaa omalta osaltaan toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista. Sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan tulee huomioida lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossaan hyvinvointiohjelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ja haasteet. Hyvinvointiohjelmasta tiedottaminen Hyvinvointiohjelmasta tiedotetaan kunnanvaltuustolle, jonka jälkeen hyvinvointiohjelma esitellään paikallislehdissä ja koulujen vanhempainilloissa. Ohjelma esitellään myös nuorisovaltuustolle. Hyvinvointiohjelma laitetaan kunnan ja Sodankylän nuorisotiedotuksen (Sonuti) kotisivuille. Arvioinnista ja seurannasta ovat vastuussa sivistyspalvelut ja sivistyslautakunta. Hyvinvointiohjelman arviointi Perusturva- ja sivistyslautakunta arvioivat hyvinvointiohjelman toimenpide-ehdotusten toteutumista vuosittain. Hyvinvointiohjelman päivittäminen Hyvinvointiohjelman päivitys tulisi tehdä sivistysja perusturvapalveluissa vuoden 2013 aikana. Muut ohjelmat kunnassa Sodankylän kuntastrategia Sivistystoimen strategia Turvallisuussuunnitelma Päihdestrategia Kriisi- ja päihdetyönohjelma Sodankylän vammaispoliittinen ohjelma

5 5/30 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LASTEN JA NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Halutaan uusi nuorisotila/harrastekeskus ja uudenlaista ohjattua nuorisotoimintaa. Nuorisotilan pitäisi olla avoinna myös perjantai-iltaisin ja lauantaisin. Harrastetila-asiassa odotetaan, millaisia tilaratkaisuja tehdään Kitisenrannan koulun osalta. Mikäli Kitisenrannan koulua ei oteta harrastekäyttöön, tulee tilakysymykseen ja nuorisotoiminnan kehittämiseen miettiä uusia ratkaisuja. Päävastuu: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Arviointi: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Seuranta: Sivistyslautakunta Ohjattua kerhotoimintaa sivukyliin. Muutamissa kyläkouluissa tullaan järjestämään ohjattua kerhotoimintaa lukuvuoden aikana Opetushallituksen perusasteen kerhotoimintaan myöntämällä rahoituksella. Rahoitus on tarkoitettu ainoastaan perusasteen oppilaille ja koulujen omaan kerhotoimintaan. Vapaa-aikapalveluissa tulee selvittää kuinka paljon ohjatun kerhotoiminnan järjestämiseen sivukylissä tarvitaan taloudellisia resursseja, millaista toimintaa lapset ja nuoret haluavat ja millaista yhteistyötä voitaisiin tehdä järjestöjen kanssa. Päävastuu: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Arviointi: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Seuranta: Sivistyslautakunta Oppilaitoksiin riittävä määrä terveydenhoitajia, vastuulääkäri ja -psykologi, jotta palvelut toimisivat ja palvelua saisi mahdollisimman nopeasti. Lukioon tarvitaan oma koulukuraattori. Terveydenhuolto kunnan kouluissa on huonontunut jatkuvasti. Erityisen huolestuttava tilanne on Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien toimipisteessä, jossa alakoululaiset saavat terveydenhoitajan palveluja vain osa-aikaisesti, koska terveydenhoitaja on yhteinen Sodankylä-instituutin kanssa. Tilanne terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin palvelujen saatavuudessa on huono kaikissa kunnan kouluissa. Lukioon pitää perustaa koulukuraattorin virka. Terveydenhoitajien, vastuulääkärin ja -psykologin palvelujen saatavuuden parantaminen kunnan kouluissa. Päävastuu: Perusturvapalvelut Arviointi: Perusturvapalvelut Seuranta: Perusturvalautakunta Koulukuraattorin viran perustaminen lukiolle. Koulukuraattorin palveluja tulee tarjota Sodankyläinstituutille. Neuvottelut Lapin ammattiopiston kanssa tulee käynnistää mahdollisimman pian. Päävastuu: Sivistyspalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta Koulujen fyysinen toimintaympäristö/oppimisympäristö viihtyisämmäksi. Oppilaille ja opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaympäristön viihtyvyyteen. Tällä hetkellä kiireellisin tilanne on Aleksanteri Kenan koululla. Koulun sisätilat ovat pientä pintaremonttia vailla ja koululta puuttuvat ulkokatokset, joiden suojissa oppilaat voivat olla välitunneilla vesi- tai räntäsateen sattuessa. Päävastuu: Sivistyspalvelut/Tilapalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta

6 6/30 MONIAMMATILLISEN TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lapsiperheille suunnatussa kotipalvelussa painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Ennalta ehkäisevää työtä tehostetaan neuvolassa mm. tekemällä osa lapsen neuvolatarkastuksista kotona ja rohkaisemalla vanhempia ottamaan yhteyttä kotipalveluun arkielämän ongelmissa ja tarpeissa. Kotipalvelussa tulee olla riittävä, ammattitaitoinen ja pysyvä henkilöstö. Toimintamalli: 1. Ongelmien ennalta ehkäiseminen ja varhaisen tuen antaminen 2. Ongelmiin puuttuminen riittävän ajoissa 3. Ongelmatilanteissa toimenpiteistä sopiminen ja aikatauluttaminen 4. Seuranta ja raportointi Päävastuu: Perusturvapalvelut Arviointi: Perusturvapalvelut Seuranta: Perusturvalautakunta Päivähoidossa, iltapäiväkerhoissa ja kouluissa yhteistyötä vanhempien kanssa tulee kehittää jatkuvasti. Ongelmien ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa työssä koulujen ja sosiaalitoimen tulee kehittää nykyistä toimintamalliaan niin, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi avun ja tukiverkoston ulkopuolelle. Perusasteen 10-luokka olisi tehokas toimenpide estämään nivelvaiheen aikana tapahtuvaa nuorten syrjäytymistä ja tukiverkostosta putoamista. Kiusaamiseen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa, koulumatkalla ja netissä tulee puuttua välittömästi eikä sitä tule hyväksyä missään tapauksessa. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, vähentämiseen ja siihen puuttumiseen päivähoidossa, iltapäiväkerhoissa ja kouluissa tulee tehdä yhteinen toimintamalli, jossa määritellään mm. ennaltaehkäisevät toimenpiteet, miten kiusaamistilanteisiin puututaan ja miten niissä toimitaan, ohjeistus opettajille, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille ja suunnitelma vuosittaisesta arvioinnista. Lisäksi tulee tehdä suunnitelma koulutusten ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä päivähoidon, iltapäiväkerhojen ja koulujen henkilöstölle sekä tukioppilaille, oppilaskunnan hallitukselle, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille. Päävastuu: Sivistyspalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA Lapset ja nuoret kuljetusten järjestäminen harrastuksiin sivukylistä kirkonkylälle informaation parantaminen kunnan järjestämistä nuorten tapahtumista ja toiminnasta ammatillisen koulutuksen pysyvyyden turvaaminen Sodankylässä harrastekeskus/urheilukeskus, jossa voisi harrastaa myös seinäkiipeilyä ja skeittausta uimaranta kuntoon roska-astioita lisää kävely- ja pyöräteiden varsille taajama-alueella Moniammatillinen työryhmä vanhemmuuden tukeminen kodinhoidon tuen kuntalisän maksaminen tukiperhetoiminta ja/tai turvakotitoiminta käynnistäminen perusasteen jatkeena kymppiluokka tai ammatillinen kymppiluokka harrastaminen ilmaiseksi lapsille ja nuorille kunnan tiloissa tasa-arvoiset harrastusmahdollisuudet kaikille katsomatta asuinpaikkaan harrastetilojen kunnossa pitäminen

7 7/30 Osallisuus - lasten ja nuorten mahdollisuus vaikuttaa Osallisuus on kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Osallisuus on oikeutta omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä (tai sitä muistuttavaa yksikköä), ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä (Kiilakoski 2007, 13). Osallisuus on vastuun ottamista itsestään ja toista. Se on sitoutumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi. (Kiilakoski 2007, 14.) Lapset ja nuoret kuntalaisina Kunta on lasten ja nuorten välitön lähiympäristö ja toisaalta toimija, joka tarjoaa puitteet, joissa lapset ja nuoret kasvavat ja oppivat. Kunnallispoliittiset ratkaisut ja kunnan eri hallintokuntien tekemät päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja hyvän elämän edellytyksiin. Suomen laki turvaa lasten ja nuorten kunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Perustuslaki takaa samat oikeudet kaikille iästä riippumatta äänestysoikeutta lukuun ottamatta. Osallisuus lainsäädännössä Perustuslain 2. pykälä toteaa, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Lain 6 :n pykälän mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14 ). Nuorisolain 8. pykälän mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalain 27. pykälä korostaa, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä tulee olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 :n mukaan lasten mielipiteet ja näkemykset täytyy tuoda esille ja niitä täytyy kunnioittaa. Lasten täytyisi saada osallistua niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heihin, siinä määrin kuin se on mahdollista heidän ikänsä huomioon ottaen. Oppilaiden osallisuus koulussa Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Sodankylän perusasteen yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaaksi haetaan täyttämällä hakulomake 8. luokan keväällä. Tukioppilaiden valinnan tekevät edellisen vuoden tukioppilaat haastattelun ja hakulomakkeen perusteella. Tukioppilastoiminta alkaa 9. luokan syyslukukaudella. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti maassamme tukioppilastoiminnan vuonna Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Oppilaskuntaan kuuluu kaikki koulun oppilaat ja sen keskeisenä tehtävänä on edistää Ote Maakunnan nuorten ohjelmasta: Asenneilmapiirille pitäisi tehdä jotain! Järjestetään enemmän kohtaamisia eri sukupolvien välille, vahvistetaan lappilaista itsetuntemusta ja positiivista asennetta.

8 8/30 oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa ja viihtyvyyttä kouluissa. Koulun koosta riippuen voi jokaisella luokalla olla oma edustajansa oppilaskunnan hallituksessa. Jokainen luokka valitsee edustajansa, jonka tehtävänä on viedä luokan viestiä oppilaskunnalle ja sieltä takaisin. Luokan edustaja osallistuu tarvittaessa toimikuntien työskentelyyn sekä toimii yleisesti luokan asioiden välittäjänä. Luokan edustajan kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin. Nuorisovaltuusto - nuoret vaikuttajat Sodankylän kunnan nuorisovaltuusto on kunnanvaltuuston alainen poliittisesti sitoutumaton sodankyläläisten nuorten vaikuttajien ryhmä. Nuorisovaltuusto antaa yhteiskunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia vaikuttamista sekä yhteiskunnallista toimintaa. Nuorisovaltuusto valitaan Sodankylän perusasteen yläluokilta ja toisen asteen oppilaitoksista vaaleilla. Ehdokkaaksi voi asettua vuotias sodankyläläinen. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä edustajan mm. sivistyslautakuntaan ja kunnanvaltuustoon. Kokouksissaan nuorisovaltuusto keskustelee nuorten asioista Sodankylässä ja asioita viedään eteenpäin tarpeen vaatiessa ja resurssien puitteissa. Varsinaista päätös- ja toimeenpanovaltaa sillä ei ole. Nuorisovaltuuston päätökset ovat yksimielisiä. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Sodankylässä. Yhteistyö liittyy yleensä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto kutsutaan myös paikalle, kun halutaan nuorten ääni kuuluviin jossakin asiassa. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä muiden Lapin kuntien nuorisovaltuustojen kanssa. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> Sodankylä -> Sodankylän nuorisovaltuusto Otteita Maakunnan nuorten ohjelmasta "Tällainen Lappi me tehdään": "Nuoria ei kuunnella päätöksiä tehdessä. Virkamiehillä on ennakkoasenteita, joiden mukaan nuoret eivät osaa ajatella itsenäisesti". "Ihmisellä on arvoa, vaikka hän pysyisikin kotiseudullaan. Arvo ei aina ole kosmopoliittisuudessa. Päinvastoin Lapissa globaalisuus on käsillä, tässä ja nyt. Esimerkiksi Sodankylä on filmijuhlien aikaan parhaimmillaan kuin kansainvälinen metropoli - sen sijaan "Helsingin Kalliossa asuu vain lappilaisia". "Arktisessa ympäristössä ihminen jalostuu harkitsevaksi, sillä virheisiin ei juuri ole varaa. Pohjolan ihminen ymmärtää, millä on elämässä merkitystä". Otteita Maakunnan nuorten ohjelmasta ja Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: Käsitellään nuorilta tulleet aloitteet kunnan hallinnossa viivytyksettä. Saamelaisalueen kuntien tulee selvittää ja kuulla lasten ja nuorten mielipiteitä palveluiden järjestämisestä myös kaksikielisyyden ja saamelaisuuden näkökulmasta. Vahvistetaan nuorten osallisuutta yhdyskuntasuunnittelussa sekä huomioidaan nuorten tarpeet ja mielipiteet esimerkiksi katujen ja puistojen käytöstä, julkisesta liikenteestä, vesistöjen hyödyntämisestä ja katutaiteesta.

9 9/30 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Neuvolapalvelut perheiden hyvinvoinnin tukena Neuvolatyö on keskeinen osa suomalaisten lapsiperheiden terveysalan palvelujärjestelmää. Kaikille tasapuolisesti tarjotut palvelut mahdollistavat sen, että niitä hyödyntävät lähes kaikki raskaana olevat ja lapsiperheet. Neuvolatyön perustoimintaa ovat määräaikaistarkastukset, terveysneuvonta, ryhmätoiminta ja rokottaminen. Lisäksi toimintaan tuovat haasteita ennalta ehkäisevä ja voimavaroja vahvistava perhetyö esim. varhaisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa. Kansanterveyslain (1972 ja 2006) mukaan kunnan on järjestettävä perusterveydenhuoltona terveysneuvontaa, johon mm. äitiys- ja lastenneuvolatoiminta kuuluvat. Äitiysneuvolatyön tavoitteena on turvata raskauden normaali kulku, äidin ja koko perheen hyvinvointi, terveen lapsen syntymä ja vanhemmuuden vahvistuminen. Laajempana tavoitteena on vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä heidän auttamisensa myönteisessä suhtautumisessa perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Odottava perhe käy neuvolassa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen kertaa ja 4-5 kertaa lääkärin tutkimuksessa. Lastenneuvolatyön tavoitteena on lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja perheiden hyvinvoinnin paraneminen. Lapsen etu on ensisijaisena päämääränä ja sen saavuttaminen edellyttää varhaista puuttumista kaikkiin lapsen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. "Lastenneuvola lapsiperheiden tukena" -opas 2004:14 sisältää suuntaviivat kunnalle lastenneuvolatoiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen kasvua ja kehitystä seuraa oma terveydenhoitaja ja lääkäri n.11 terveystapaamisen yhteydessä. Leikki-iässä neuvolakäyntejä on vuosittain tai tarpeen mukaan useammin. Neuvolassa tehtävä työ on osa kunnallista terveydenedistämistyötä. Terveyden edistämisen tavoitteena on, että jokainen yksilö ja yhteisö voisi käyttää omia voimavarojaan niin hyvin kuin mahdollista elääkseen omaa elämäänsä ja tukeakseen muiden selviytymistä. Terveyden edistämisen ammattilaisilla on erityinen velvollisuus toimia puolestapuhujina kaikilla yhteiskunnan tasoilla terveyden hyväksi. Terveys kansanterveysohjelman tavoitteeksi on asetettu lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan parantuminen, turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. Neuvolapalvelujen keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Moniammatillisessa työryhmässä on tarkoituksenmukaista olla erityistyöntekijöitä: edustajat päivähoidosta, lastensuojelusta ja perheneuvolasta, perhetyöntekijä, suun terveydenhuollon edustaja, fysioterapeutti sekä seurakunta ja kolmas sektori. Perheneuvolassa tuetaan perheitä, lapsia ja nuoria erilaisten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemisessa. Perheneuvolassa käynnit ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Perheneuvolassa toimii 2 psykologia, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä puheen, kielen ja äänen häiriöitä. Puheterapiassa hoidetaan pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus on osa puheterapiaa, samoin kuin kotona tehtävät harjoitukset. Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden asiantuntijaryhmä (Lanuku) koordinoi lasten tukea ja kuntoutusta Avohuollon toiminnassa on yksi sosiaalityöntekijä ja vammaispalvelusta vastaa yksi sosiaalityöntekijä. Lastenneuvolan terveydenhoitaja ja kunnan sosiaalityöntekijä tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä. Lanuku-asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, terveydenhoitaja ja päivähoidon edustaja. Lanuku-asiantuntijaryhmä koordinoi lasten tuen ja kuntoutuksen, sovittaa yhteen palveluja ja lapsen koulun aloitusta yhdessä

10 10/30 neuvolan fysioterapian ja hammashuollon kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut lähellä oppilasta Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on oppilaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja älyllisen kehityksen ja terveydentilan seurantaa, riskien arviointia määräaikaistarkastusten ja tarvittaessa erityistoimien avulla. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on myös osa oppilashuoltoa, puuttumista, arviointia ja tuen antamista koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen sekä ihmissuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ei kohdistu vain yksittäisiin oppilaisiin, vaan koko koulun fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Tavoitteena on auttaa koululaista saavuttamaan omien kykyjensä mukaisia tuloksia opiskelussa. Toteuttamisen periaatteina ovat yksilöllisyys, inhimillisyys, oman elämän hallinnan saavuttaminen ja itsenäiseksi ja aikuiseksi kasvaminen. Lapselle itselleen kohdistuva terveyskasvatus alkaa ja jatkuu läpi koko kouluiän ja se sisältyy olennaisena osana kaikkiin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kontakteihin. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kuntien tulee järjestää peruskouluille kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveysasetuksessa (802 /1992) täsmennetään kouluterveydenhuoltoon kuuluvia erikoistutkimuksia. Stakesin kouluterveydenhuollonopas (2002) konkretisoi sisältöä. Toteutus Kouluterveydenhuollon ammattilaiset ovat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuolto tarjoaa terveydenhoitopalveluita koko ikäluokalle eli tässä vaiheessa terveysneuvonta ja seuranta tavoittaa kattavasti kaikki. Laaja-alaiset terveystarkastukset tehdään lapsen tullessa kouluun (1lk), murrosiän alkaessa (5lk) ja toisen asteen koulutukseen tai/ja työelämään valmistautuessa (9lk). Terveystarkastus on monivaiheinen ja sen toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Terveystapaamiset ovat laaja-alaisten tarkastusten välivuosina, eli 3lk, 7lk ja 8lk. Kohdennetut terveystarkastukset tehdään erityistä tukea tarvitseville lapsille. Terveystarkastuksia hyödynnetään henkilökohtaisen koulunkäyntisuunnitelman tekemisessä. Pidetään avoimia vastaanottoja, joille oppilaat voivat tulla huolineen ja murheineen ilman ajanvarausta. Ollaan vanhempien tavoitettavissa puhelimitse. Pidetään oppitunteja. Ollaan mukana vanhempainilloissa. Ollaan yhteistyössä sosiaalitoimen, perheneuvolan, poliisin tms. tahojen kanssa. Opiskelijaterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972, 96/2005) 14 :n mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon sisältyvät oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito. Yhteisöön kohdistuvaan ehkäisevän terveydenhuollon verkosto- ja viestintätyöhön sisältyvät mm. opiskeluhuoltotyöhön osallistuminen, päihde- ja kriisityö oppilaitoksessa, yksilöllinen terveydenedistämistyö ja muu verkostotyö opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden, oppilaitoksen työntekijöiden, opiskelijayhdistysten, mielenterveystoimiston, päihdeklinikoiden ja oppilaitospastorien kanssa. Yksilöön kohdistuvaan terveydenhuoltoon sisältyvät mm. terveystarkastus, tartuntalain edellyttämät tarkastukset, ammatinvalintaan liittyvät tar- Ote Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: Elämä on vapaampaa kuin suurissa kasvukeskuksissa. Täällä oppii paljon enemmän käytännön asioista, "joutuu" viettämään terveellisempää elämää. (poika, 17 vuotta)

11 11/30 kastukset tai seurantatarkastukset esimerkiksi vajakuntoisuuden tai syrjäytymisvaaran vuoksi. Terveystarkastus tehdään työterveyshuollon perustein. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun ja työterveydelliseen riskinarvioon sekä ohjaukseen. Kouluterveydenhuollon seurantatiedot ovat usein terveystarkastuksen pohjana. Terveystarkastusten lisäksi opiskelijalle on tarjolla ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta tapahtuva terveydenhoitajan vastaanotto. Tyypillisiä tehtäviä ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, haavojen ja pienten vammojen ensiapuluonteinen hoito, rokotustoiminta, ehkäisytoiminta, jälkiehkäisyn antaminen ja -ohjaus sekä raskauden keskeytyksen ja alkuraskauteen liittyvä ohjaus. Akuuteissa sairastapauksissa opiskelijat hakevat terveydenhoitajalta todistuksen sairaudesta, jolloin poissaolo hyväksytään luvalliseksi. Jokaisessa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä tulee olla nimetty lääkäri, joka on terveydenhoitajan konsultoitavissa. Haasteet: Läsnäolon lisääminen kouluilla palveluiden saatavuus parantuu sijaisen puute, kun vakinainen terveydenhoitaja pois ryhmien vetäminen; vanhemmille ja lapsille esim. painonhallinnasta yhteistyökumppaneiden puute vastuulääkärin ja -psykologin puuttuminen koulujen lakkautus- tai yhdistymisuhat ja jo toteutetut toimenpiteet näkyvät oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnissa ja vaativat panostusta kouluterveydenhuollolta. Koulujen muutosasioissa ei huomioida oppilaiden terveellistä ympäristöä Aleksanteri Kenan koululla liikuntatilojen riittämättömyys. Valtakunnantason haasteet ovat juuri lasten liikunnan lisääminen ja painonhallinta. Ennaltaehkäisevä työ - tavoitteena terveelliset elämäntavat ja vahva itsetunto Päihdetyöllä pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Päihdetyön tavoitteena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Alaikäisten huumeidenkäyttöön pyritään vaikuttamaan hoitoonohjausryhmän avulla. Hoitoonohjausryhmä on eri viranomaisten muodostama yhteistyöryhmä, joka pyrkii välittömästi reagoimaan nuoren huumeidenkäyttöön järjestämällä räätälöidyt tukimuodot nuorelle ja tämän perheelle. Lasten ja nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyn tavoitteena on: Lapsen perusturvallisuus, hyvät kasvuolot ja tarpeiden tyydyttäminen. Lapsen oikeus lapsuuteen oman kehitystasonsa ja ikänsä mukaisesti. Terveelliset elämäntavat: päihdekokeilujen siirtyminen mahdollisimman myöhäiseen ikävaiheeseen. Alaikäisten täysin päihteettömyys. Lapsen hyvä itsetunto, terve minäkuva, kasvu vastuuseen omasta itsestä ja kyky ottaa toiset huomioon. Vahvat selviytymiskeinot ja syrjäytymiskehityksen estyminen. Perheen yhdessäolon vahvistaminen ja vanhempien rohkaiseminen vanhemmuuteen ja vastuun kantamiseen. Vanhempien antama mallin merkityksen tunnistaminen. Lasten ja aikuisten molemminpuolinen arvostus. Nuorille on saatavilla vaihtoehtoisia vapaaajanviettotapoja ja paikkoja. Keinoja vaikuttaa päihteiden saatavuuteen. Terveyskasvatuksen yleistavoitteet: nuori oppii sekä oman että ympäristönsä terveyden ylläpitämisen ja edistämiseen liittyvät perustiedot, -taidot ja toimintavalmiudet, pitää niitä oman ja ympäristönsä hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisinä ja ky-

12 12/30 kenee käyttämään näitä valmiuksia voimavarana elämänsä eri vaiheissa. Terveystiet opetussuunnitelma, jonka suunnittelussa on osaksi ollut mukana opetushenkilöstön lisäksi päihdetyön yhdyshenkilö ja poliisi. Moniammatillinen yhteisyö eri hallintokuntien kanssa. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> päihdehuolto Oppilaiden tupakointiin ja päihdeongelmaan puuttuminen koulussa Sodankylän perusopetuksessa noudatetaan yhteisiä pääperiaatteita tupakoinnin ja päihteiden osalta. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksantoista vuotta nuorempi (tupakkalaki 10 ). Tupakointi on kielletty päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksantoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla (tupakkalaki 12 ). Ennaltaehkäisevää valistusta tupakan terveyshaitoista ja riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista annetaan vuosiluokittain oppilaiden kehitystason mukaisesti. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä annetaan vuosiluokittain oppilaiden kehitystason mukaisesti. Yritetään saada oppilaat ymmärtämään, että useimmat luokkatoverit eivät käytä alkoholia ja että myös arvostettaisiin heitä, jotka valitsevat raittiuden. Vahvistetaan huumeiden vastaista asennetta ja annetaan tietoa huumelainsäädännöstä sekä huumeiden käytön ennakoivista merkeistä. Vahvistetaan valmiuksia sanoa huumeille ei. Sodankylän Nuorisotoimen painopiste alueena on päihdetyö nuorisotyössä Sodankylän Nuorisotoimi on tehnyt pitkäjänteistä päihdetyötä tavoitteena nuorten päihteiden käytön rajoittaminen; ensi kokeilun ikärajan nostaminen sekä päihde kulttuurin muokkaaminen. Toimenpiteinä ovat mm. Sodankylän Nuorisotoimen järjestämien discojen sekä tapahtumien kontrolointi (alcometri). Vuonna 1998 Lapin lääninhallitus palkitsi Sodankylän Nuorisotoimen ideoiman Veikkolan puhalluskortin, jossa ideana oli päihteiden käytön rajoittaminen. Nuoren saapuessa discoon hänet ohjattiin puhalluspisteeseen. Alcometrin osoittaessa nolla promillea hänelle annettiin puhalluskortti, johon laitettiin henkilön nimi sekä leima päivämäärällä. Tällä toiminnalla halusimme antaa vanhemmille mahdollisuuden kontrolloida lastensa perjantai-iltoja sekä aiheuttaa keskustelua päihteiden käytöstä kotona. Annoimme tietoa vanhemmille ko. toiminnasta koulun, paikallislehden sekä nuorten kautta. Vuonna 2000 jälkeen lähes kaikki Lapin kunnat ovat ottaneet käyttöön Sodankylän Nuorisotoimen toimintamallin. Sodankylän Nuorisotoimen toimintamalli on lopettanut kirkonkylällä yksityisten sekä yrityksien järjestämät alaikäisten discot, joissa ei ole kontrolloitu alcometrillä nuorten alkoholinkäyttöä. Nuorisotoimi järjestää joka vuosi 7. luokille tutustumiskäynnit Veikkolaan, jossa käydään läpi nuorisotoimen tarjoamat palvelut sekä keskustellaan päihteistä ja niiden vaaroista. Näillä toimenpiteillä olemme luoneet nuorille terveellisen sekä turvallisen kasvuympäristön. Päihdetyötä nuorten vapaaaikana toteuttaa pääsääntöisesti Sodankylän Nuorisotoimi yhteistyökumppaneinaan seurakunnan nuorisotyö sekä järjestöt. Sodankylän seurakunta mukana päihdetyössä Kouluikäisillä on mahdollisuus osallistua nuorteniltoihin, leireihin, kerhoihin ja isoiskoulutukseen, joissa pohditaan myös itsenäistymiseen, vastuuseen, selviytymiseen ja arvoihin liittyviä kysymyksiä. Rippikoulun sisältöalueisiin kuuluvat elämän taidot, sosiaaliset ongelmat, vastuullisuus itsestä ja toisista, arvot sekä päihdekysymyksistä keskustelu. Nuorisotyöohjaajat tapaavat viikoittain nuoria kouluilla ja vapaa-ajanvietoissa. Erityisnuorisotyö on mukana kunnassa toimivissa eri projekteissa.

13 13/30 Nuorten palveluryhmän jäsenet toimivat avustajina päihdeperheiden lapsille järjestetyillä leireillä, sekä osallistuvat yksinäisten joulujuhlien tehtäviin ja vankilavierailuihin. Diakoniatyö järjestää tukitoimintaa lastensuojeluperheiden lapsille yhdessä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Sosiaalityö-tukea ja vahvistusta perheille Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön eli sosiaalityöntekijöiden antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Tavoitteenamme on palvella Sodankylän kuntalaisia erilaisissa elämän pulmatilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Sosiaalityön keskeisimmät sisältöalueet: lastensuojelu toimeentulotuki lastenvalvojan palvelut perhetyö vammaispalvelut kuntouttava työtoiminta päihdehuolto Yhdessä voimistuen-hankkeella parempaa palvelua Sosiaalityötä Sodankylän sosiaali- ja terveystoimistossa on kehitetty suunnitelmallisesti vuosina yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Yhdessä voimistuen - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista perussosiaalityötä lappilaisessa maaseutuympäristössä. Erityisesti pyritään kehittämään sosiaalityön asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Sosiaalityön kehittämisyksikkö -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Sosiaalityön yleinen prosessimallinnus -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen (Ohjelmateoria) -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen (Väliraportti) Saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö -hanke Kehittämisyksikön tavoitteena on saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämistyön käynnistäminen ja pidemmällä aikavälillä yksikköön liitettävien terveyspalvelujen kehittäminen. Tavoitteena on turvata saamelaisten ja saamenkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, palveluiden kehittäminen, laatu sekä palvelujärjestelmän toimivuus saamelaisten kotiseutualueella. Aluksi painopisteenä on saamenkielisten sosiaalipalveluiden kehittäminen, koordinointi, konsultaatio, tutkimus ja koulutus. Tietoteknologian hyödyntäminen laajasti saamelaisalueella on erityinen tehtävä, koska vähäisen saamankielentaitoisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erityisosaaminen tulisi saada asiakkaiden ulottuville. Saamelaisalueelle luodaan verkostomainen toimintamalli (etäisyydet pitkiä), missä saamenkieleen ja kulttuuriin perehtyneen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisätietoja sosiaalityön hankkeista saa internetosoitteista: -> perusturvapalvelut -> Yhdessä voimistuen- hanke

14 14/30 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan myös kunnan muiden palveluiden piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolassa sekä päivähoidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Lastensuojelutyötä Sodankylän kunnassa tekevät kaikki sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijä. Työtä tehdään parityönä tai moniammatillisena tiimityönä yhteistyössä perheneuvolan, koulujen ja mielenterveystoimiston kanssa. Lisätietoja Lastensuojelulaista saa internetosoitteesta: -> Lastensuojelulaki 2007/417 Toimeentulotuki on lakisääteinen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka ei voi saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muulla tavalla. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki jaetaan perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti tai varaamalla ajan sosiaalityöntekijälle. Kiireellisissä toimeentulotukiasioissa voi asioida sosiaalityön päivystyksessä. Kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämää sosiaalipalvelua ja sitä voidaan toteuttaa kunnan, valtion, seurakunnan ja järjestöjen työpaikoilla Sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä työvoimaneuvojien kanssa asiakkaan sosiaalisen tilanteen ja työllistymisen edistämiseksi. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta pitkäaikaistyöttömille. Suunnitelmassa voidaan sopia erilaisista henkilöä aktivoivista toimenpiteistä. Kuntouttava työtoiminta on toiminut välivaiheena monille henkilöille ja edesauttanut koulutukseen hakeutumista ja työelämään sijoittumista. Sodankylän kunnalla on myös mahdollisuus hankkia työ- ja yksilövalmennuspaikkoja valmennuspalveluita tuottavalta Seitasäätiöltä ja Lapin Sinisarastus ry:ltä. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Kehitysvammaisille tarjotaan heidän tarvitsemansa päivä- ja vapaa-ajan toiminnot sekä tuettu työ toimintakeskuksessa. Kehitysvammaisen asiakkaan ja hänen perheensä tuen tarve on ensisijainen toiminta. Yleisten sosiaalipalveluiden lisäksi vammainen henkilö voi tarvita erityispalveluja esim. asunnon muutostöiden tukemista ja asunnon varustamista tarvittavin apuvälinein. Vaikeavammainen henkilö voi saada liikkumiseen, viestintään ja vapaa-ajan toimintoihin tarvittaviin apuvälineisiin avustusta sosiaalitoimesta. Erityislasten ja -nuorten tilapäishoidon palvelut Tilapäishoidon tavoitteena on tarjota erityislapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan, ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa. Tilapäishoidon palveluja voivat tarvita henkilöt, joiden päivittäinen toimintakyky on heikentynyt vammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden seurauksena. Tilapäishoidon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia tarjoamalla heille mahdollisuus hyvään hoitoon ja virkistymiseen sekä itsenäisen elämän harjoitteluun. Tilapäishoidolla tuetaan myös läheistään hoitavien omaisten jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa. Lyhytaikais- ja tilapäishoidon tarkoituksena on läheisen hoivan lisäksi antaa häntä hoitavalle omaiselle levähdystauko. Tilapäishoidon palvelut mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien vieton. Lystilauantai Kohderyhmänä 4-16-vuotiaat erityislapset ja nuoret, hoidossa kerrallaan enintään 10 lasta. Lystilauantai kestää 4 tuntia, jona aikana lapsille järjestetään turvallista hoitoa ja monipuolista ohjattua toimintaa. Lapsille tarjotaan lämmin ruoka. Päivän järjestämisestä vastaavat Sodankylän seu-

15 15/30 rakunnan diakoniatyö, kunnan kehitysvammahuolto ja paikkakunnalla toimivat oppilaitokset. Vauhtiviikonloput Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksen tiloissa ryhmälomitusta kerran kuukaudessa erityislapsille, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa ja valvontaa. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja tarjota turvallista hoitoa ja laadukasta yhdessäoloa erityislapsille ja -nuorille. Vauhtiviikonloppuun voi osallistua myös esimerkiksi vain yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Vauhtiviikonloppuun osallistumisen edellytyksenä on kunnalta saatu maksusitoumus. Kesäajan hoito Tarkoitettu kotona asuville lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat koulun tai muun opiskelun lomien ajaksi hoitoa ja huolenpitoa vanhempien työssä käymisen aikana. Hoitoa tarjotaan kesäkuun aikana, vanhempien tarpeiden mukaan. Paikkana Jeesiönrannan kaveripysäkin ja toimintakeskuksen tilat, ruokailu on toimintakeskuksessa. Henkilökuntana toimii erityisluokkien koulunkäyntiavustajat ja sosionomi- tai lähihoitajaopiskelijat. Kehitysvammaisille lapsille hoito on maksutonta, muilta peritään ateriamaksu. Tilapäinen perhehoito Perhehoito tarkoittaa henkilön hoidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on luoda hoidettavalle turvalliset puitteet ja tarjota hänen yksilölliset tarpeensa huomioon ottavaa hoitoa. Perhehoito voi kestää muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Perhehoitoa järjestävät kunnan palkkaamat yksityiset perheet. Perhehoitajana voi toimia esimerkiksi sukulainen, naapuri, ystävä tai lapselle ennestään tuttu hoitaja. Sodankylän kunnan alueella toimii myös yksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kouluttama perhehoitaja. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus toteutuneiden hoitopäivien mukaan. Perhelomitus/läheislomitus Vammaisen tai sairaan lapsen kotona tapahtuvaa tilapäistä hoitoa kutsutaan perhelomitukseksi. Perhelomitus kestää yleensä muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Sodankylässä on mahdollisuus Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tai yksityishenkilöiden järjestämään perhelomitustoimintaan. Läheislomituksessa omaishoitaja itse hankkii luotettavan, täysi-ikäisen sekä muut perusturvalautakunnan hyväksymät kriteerit täyttävän lomittajan kotiin. Tilapäishoito ryhmäkodissa tai laitoksessa Tarkoitettu erityislapsille ja -nuorille jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Tilapäishoitoa voidaan järjestää ryhmäkoti Mesikämmenessä tai ostopalveluna Kolpeneen palvelukeskuksessa. Kunnalla on velvollisuus laati kehitysvammaisten erityishoito-ohjelmat. Asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma hänen tarpeidensa mukaan. Palvelusuunnitelman laatiminen on jokaisen vammaisen oikeus. Palvelukokonaisuuden suunnittelussa ovat mukana asiakkaan omaiset ja kehitysvammapalvelun työntekijät. Erityispalveluilla voidaan tarpeen vaatiessa täydentää asiakkaan palvelukokonaisuutta. Vaikeavammaisen tarvitsema tutkimus, kuntoutus ja laitospalvelut kunta ostaa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymältä Rovaniemeltä. Vammaisen nuoren koulutus ja vapaa-ajan mahdollisuudet Sodankylässä Valmentavaa koulutusta Sodankylässä tarjoaa Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutti. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi eritystukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan ja elämäntaitojaan. Tavoitteena on, että opiskelijan itseluottamus kasvaa ja aloitekyky lisääntyy niin, että hän kykenee itsenäisesti tai opastetusti tekemään päätöksiä opiskeluaan ja elämäänsä koskevissa valinnoissa. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan

16 16/30 edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai hankkimaan ammatillisen uudelleenkoulutuksen. Haasteita valmentavan koulutuksen kehittämisessä Mahdollisuuksia ryhmäjakoihin (tila- ja henkilöstöresurssit) instituutin linjojen "kehittäminen" ns. aputyöntekijöiden kouluttamiseksi mm. kiinteistö-, keittiö- ja autoalalle (mm. talonmiehen apulainen, keittiöön esim. tiskikoneen hoitaja ym.) Kapea-alaisen taidon opittuaan nuori yleensä suorittaa tehtävänsä erittäin huolellisesti. Haasteita ohjattuun vapaa-ajan toimintaan Esimerkiksi musiikki, liikunta, kotitalous, askartelu, elokuvat mm. lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat saisivat opintopisteitä toimiessaan erityistä tukea tarvitsevan nuoren avustajana tai olisivat tukena erilaisissa tapahtumissa. Kansalaisopiston, urheiluseurojen ja seurakunnan mahdollisuus järjestää tilaisuuksia, joihin voisi osallistua. Kyyditys kotoa tapahtumaan ja takaisin kotiin olisi myös tärkeää. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> Valmentava ja kuntouttava koulutus Seita-säätiö mukana nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Seita-säätiö on Sodankylän kunnan perustama sosiaalisen työllistämisen yksikkö. Säätiön tarkoituksena on ensisijaisesti Sodankylän kunnan alueella edistää eri henkilöryhmien työllistymisen edellytyksiä, toimia heidän työkykyisyytensä ja ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa kohottamiseksi. Työpajan tarjoaa työn kautta valmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja. Keskeisempiä yhteistyökumppaneita ovat Sodankylän kunta, työhallinto ja Kansaneläkelaitos. Säätiöllä on kahdeksan valmennusyksikköä Puu- ja kuljetusosasto, tekstiili- ja siivousosasto, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja esikäsittelypiste, kahvilatoiminta, mediapaja, pajamyymälä, jossa myydään valmennusyksiköiden valmistamia tuotteita. Valmennusyksiköiden toiminnasta vastaavat työvalmentajat, joilla on alan koulutus. Lisäksi Säätiön henkilökunnalla on työ- ja yksilövalmentajakoulutus. Toiminnan tavoitteena on työttömyyden katkaisu, elämänhallinnan lisääntyminen, työelämään perehdyttäminen, ammattitaidon edistäminen ja työmarkkinakelpoisuuden sekä valmiuksien parantaminen. Jokaiselle valmentautujalle tehdään ammatillinen valmennussuunnitelma, jossa määritellään valmennus jakson tavoitteet ja ohjauksen tarve. Työssä suoriutumista ja tavoitteiden toteutumista seurataan ARVI- tietohallintajärjestelmää apuna käyttäen. Työtoiminnan lisäksi säätiö järjestää ammatillisia täydennyskoulutuksia, elämänhallintaa lisääviä ja ammatillisuutta tukevia toimintoja. Säätiön toimintaan ohjautui vuonna henkilöä, joista 29-henkilöä oli alle 29-vuotiaita. Henkilöistä 80% ohjautui säätiön kautta jatkotoimenpiteisiin. Sovittelu ehkäisee rikoskierrettä Lain rikos- ja riita-asioiden sovittelusta toivotaan tepsivän erityisesti nuoriin rikoksentekijöihin. Nuorten hölmöilyt, tihutyöt ja pahoinpitelyt, voidaan sovitella uhrin kanssa saman pöydän ääressä. Sovittelua hoitaa 10 pohjoisimman kunnan alueella Sodankylän sovittelutoimisto. Vapaaehtoisia sovittelijoita on koulutettu alueelle yli 20. Toimistossa työskentelee kaksi vakituista työntekijää; sovittelutoiminnan vastaava ja ohjaaja. Vuoden 2007 aikana tehtiin 67 sopimusta. Rikosten sovittelu Rikosten sovittelun tarkoituksena on tarjota osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden vahinkojen hyvittämiseen. Sovitella voi muun muassa vahingontekoja, pahoinpitelyjä, varkauksia, näpistyksiä,

17 17/30 riita-asioita ja alle 15-vuotiaiden tekemiä rikkomuksia. Aloitteen sovittelusta voi tehdä kumpi osapuoli tahansa, alaikäisten vanhemmat, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Mahdollisimman pysyvät, aidot ja turvalliset ihmissuhteet lujittavat lapsen kaikenpuolista hyvinvointia. Sosiaaliasiamiehen, edunvalvonnan, talousja velkaneuvonnan palvelut Sodankylän kunta ostaa Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymältä. Vakaviin velkaongelmiin joutunut henkilö voi tietyin edellytyksin velkajärjestelyn avulla saada taloutensa pitkällä tähtäimellä kuntoon. Velkajärjestely on lakiin perustuva järjestelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on, että velallinen sopii velkojen maksusta velkojiensa kanssa. Pohjois-Lapin talousneuvoja antaa myös yksityistalouksille ennaltaehkäisevää tietoa ja apua taloudellisissa ongelmatilanteissa. Edunvalvonta on holhoustoimilain alaista palvelua, joka kuuluu kuntien lakisääteisiin palveluihin. Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa tehtävä toteutetaan kuntien yhteistyönä. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta lain mukaiseen muistutukseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittaisen selvityksen kunnanhallitukselle. Päivähoidon varhaiskasvatus - laadukasta ja lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua Varhaiskasvatus on alle kouluikäisille suunnattua yhteiskunnan järjestämää suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Sodankyläläinen varhaiskasvatus on laadukasta, lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua. Toiminnan lähtökohtana on lapsen kehityksen tukeminen monipuolisen ja luovan toiminnan avulla yhteistyössä vanhempien kanssa. Vahva varhaiskasvatuksen ammatillisuus yhdessä vanhempien asiantuntijuuden kanssa takaavat lapsen kehitykselle parhaan mahdollisen tuen. Tuttu ja turvallinen hoitopaikka, jossa on arkipäivän toimintoja, antaa hyvän kasvualustan lapselle. Lapsi saa olla utelias tutkija, oppija, aktiivinen, luova, oma-aloitteinen ja sosiaalinen. Lapsen kasvua tuetaan ja ohjataan yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen arvot Turvallisuus Pysyvät hoitosuhteet sekä koulutetut kasvattajat luovat lapselle turvallisuutta. Turvalliseen ympäristöön kuuluvat tärkeänä osana ehjät, monipuoliset ja ikää vastaavat leikkivälineet. Vanhempien on voitava jättää lapsensa luottavaisin mielin hoitopaikkaan. Vastuuntunto Hoitopaikassa vastuu lapsesta on kasvattajalla. Kasvattajan tulee sitoutua työhönsä. Hänen on kuunneltava lasta herkällä korvalla ja reagoitava lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Lapsia kasvatetaan vastuuntuntoon antamalla heille pieniä työtehtäviä, joilla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Aikuinen on se, jolla on aina vastuu. Toisten ihmisten ja ympäristön huomioiminen Lapsen täytyy oppia toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Tunteiden näyttäminen on sallittua ja ymmärrettävää. Luontoa ja rakennettua ympäristöä kunnioitetaan.

18 18/30 Luontoa ei roskata, ei vahingoiteta, puita ei revitä, eläimiä ei kiusata, eikä penkkejä hajoteta. Toisen omaisuuteen ei kajota. Toista ihmistä kunnioitetaan, toisia ei kiusata. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tarvittaessa erityishoitoa ja -opetusta. Palveluja järjestetään yhteistyössä kunnan erityispalvelujen asiantuntijoiden; neuvoloiden, koulujen, kehitysvammahuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sodankyläläisen varhaiskasvatuksen painotusalueina ovat pohjoinen kulttuuri ja luontokasvatus sekä liikunta kaikissa muodoissaan. Ammatillisuutta tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja työyhteisöjen omaehtoisella kehittämisellä. Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä ja työyhteisöjensä kehittämiseen. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuutta on hyväksyä kaikki perheet ja lapset yksilöllisine tarpeineen. Suvaitsevaisuus ei tarkoita silmien sulkemista perheiden tai lasten ongelmilta vaan vastuullisuutta puuttua tarpeen mukaan vaikeisiinkin asioihin. Suvaitsevaisuus on myös virheiden ja erehdyksien hyväksymistä. Toisista puhutaan aina kunnioittavaan sävyyn. "Kattiloillakin on korvat". Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, avoimuus, oikean ja väärän pohdinta Lapselle opetetaan, että on puhuttava totta. Kasvattaja on läsnä aikuisena ja hyvänä esikuvana lapsille. Hän on oikeudenmukainen ja ohjaa lapsia oikean ja väärän pohdintaan arkielämän tilanteiden avulla. Kultainen sääntö; kohtele muita, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Hyvät tavat, kunnioitus Kielenkäyttö on oltava kohteliasta ja toiset huomioivaa. Anteeksi, kiitos, ole hyvä ovat perusasioita, jotka kaikkien tulee hallita. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien ja toistensa kokemuksia sekä mielipiteitä. Hyvät tavat kaunistavat. Päivähoito varhaiskasvatuspalveluna Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki, minkä lisänä on yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Hakemuslomakkeita saa Kelalta. Tuki maksetaan suoraan yksityisen päivähoidon palvelun tarjoajalle. Maksutonta esiopetusta (19h /vk) järjestetään päiväkodeissa ja kouluilla. Sivukylien esiopetus järjestetään pääsääntöisesti yhdysluokissa. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koskien lapsen kasvatusta ja opetusta. Vanhemmat arvioivat toimintaa vuosittain esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla. Varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat Sodankylän kunnan päivähoito, Sodankylän seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen, avoin, kannustava ja kiireetön ilmapiiri. Sen tulee tukea sekä oppilaan ja opettajan että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Koulun oma toimintakulttuuri muokkaa oppimisympäristöä. Toimitilojen tulee luoda mahdollisuudet toteuttaa koulun opetussuunnitelmaa.

19 19/30 Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetus ohjaa lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja opettelee niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämää. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen oppimisedellytyksiä: Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Saamenkielisen esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa saamenkielen osaamista ja saamelaista identiteettiä sekä rohkaista käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa. Erityisesti painottuvat joiku, käsityö, tarinaperinne, luonto sekä saamelainen elämäntapa. Yhteistyö oman kyläyhteisön kanssa on perusta saamelaiseen kulttuuriin perehdyttäessä. Esiopetusta voidaan antaa pohjoissaameksi sekä tarvittaessa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Esiopetuksen arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä. Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Huoltajalle annetaan palautetta säännöllisesti keskusteluissa. Yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää lapsen esiopetuksen toteuttamisessa. Tämän yhteistyön toimivuudella on suuri merkitys lapsen viihtyvyyden, kasvun ja oppimisen kannalta. Sodankyläläinen perusopetus huomioi pohjoiset elinolosuhteet ja vahvistaa oppilaan lappilaista sekä suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Jokaisella sodankyläläisellä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, uskonnon ja omantunnon vapauteen, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet elämiseen Sodankylässä, Suomessa ja maailmalla. Opetuksessa korostuvat ilmasto, luonto, elinkeinot, harrastukset ja saamelaisuus kansainvälisyyden rinnalla. Opetuksessa painotetaan pohjoisen luonnon kunnioittamista ja sen erityispiirteiden ymmärtämistä. Koulussa oppilaalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää hänen oppimistaan, tukea ja seurata hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään sekä puuttua mahdollisesti ilmeneviin vaikeuksiin. Opetussuunnitelma Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa Sodankylässä järjestetään iltapäivätoimintaa luokkien oppilaille ja kaikkien erityisluokkien oppilaille. Iltapäivätoiminta (Iltsi) ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta vapaa-ajan viettoa aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Toimintaperiaatteena on tarjota lapsille kodinomaista ja lapsilähtöistä toimintaa. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii, ulkoilee ja harrastaa sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaa, lepoon ja läksyjen tekemiseen. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa kunnan vapaa-aikatoimi, joka ostaa palvelun ostopalveluna Mannerheimin lastensuojeluliitolta ja Sodankylän seurakunnalta. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Liikunnallista iltapäivätoimintaa järjestetään "liikuntariihi" - hankkeen puitteissa kolmessa eri sivukylässä ja kirkonkylässä sählykerhoja. Ohjausta ja tukea koulunkäynnissä Oppilashuoltotyö alkaa lapsen siirtyessä esiopetukseen ja perusopetukseen. Oppilashuollon ta-

20 20/30 voitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työyhteisön luominen. Koulun moniammatillinen oppilashuoltotyö tähtää koko oppilaskunnan ja yksittäisen oppilaan hyvinvointiin jatkuvalla yleisellä ja kohdennetulla erityisellä tuella. Oppilashuoltotyössä noudatetaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Oppilaalle tarjottavan tuen ja ohjauksen muotoja ovat: Oppilaan ja opettajan/opintoohjaajan/koulukuraattorin yhteiset keskustelut oppilaan, opettajan/opinto-ohjaajan/ koulukuraattorin ja huoltajien yhteiset tai erilliset keskustelut yhteiskeskustelut, johon voivat oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi osallistua tarvittavat asiantuntijat oppilashuoltopalaverit vanhempainillat tukiopetus ja erityisopetus oppilaanohjaus luokanvalvojan tunnit asiantuntijavierailut koulunkäyntiavustajan palvelut aihekokonaisuudet integroituina eri oppiaineisiin. Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, opetushenkilöstön, koulukuraattorin, kouluterveydenhuollon ja muiden psykososiaalisesta oppilashuollosta vastaavien asiantuntijoiden ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Opetustyön ja oppilashuollon sujuvuus ja yhteistyö kodin ja koulun välillä parhaimmillaan ehkäisee lasten riskiä syrjäytyä. Oppilashuollosta vastaa ensisijaisesti oppilashuoltotyöryhmä. Terveydenhoito- ja erityisopetushenkilöstö on vanhempien ja opettajien ohella koko esiopetuksen ajan tukemassa lapsen kokonaiskehitystä. Esiopetus nivelletään tavoitteidensa osalta sopusointuun koulua edeltävän varhaislapsuuden ja Ote Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: esiopetusta seuraavan alkuopetuksen kanssa. Koulukuraattorin työ Sodankylässä on peruskoulujen sosiaalityötä. Kuraattorin työn tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyviä ongelmia. Koulukuraattori tekee yhteistyötä rehtorin, opettajien, terveydenhoitajan, oppilashuollon ja muun koulun henkilökunnan kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita paikkakunnalla ovat lapsen vanhemmat, kunnan sosiaalityöntekijät, perheneuvolan työntekijät ja psykologi. Kuraattori on koulussa aikuinen, jonka luo lapsi voi tulla puhumaan huolistaan. Lapselle kuulluksi tuleminen ja avun saaminen muodostaa tärkeän kokemuksen kuinka asioita hoidetaan. Elämänhallintaan liittyy taito osata hakea apua ja lapsen myönteinen kokemus avun hakemisesta ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Oppilashuolto Nivelvaiheen yhteistyö helpotta jatkoopintojen valintaa ja sujuvuutta toisella asteella Nivelvaiheen yhteistyöllä tarkoitetaan perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten tekemää yhteistyötä, jonka tavoitteena on perusasteen 9- luokkien oppilaiden jatko-opintojen valinnan helpottaminen sekä opintojen sujuvuuden edistäminen. Ohjaus 9. luokalla Luokkamuotoinen ohjaus ( 38 tuntia) pienryhmäohjaus (esim. samalle alalle toiselle paikkakunnalle hakevat) henkilökohtainen ohjaus (vähintään 1 tunti / oppilas, useimpien kohdalla enemmän) Niistä oppilaista, jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan, tehdään keväällä siirtohojksit (hojks = henkilökohtaisen opetuksen järjestäminen). Lasten ja nuorten tulee saada osallistua ja vaikuttaa koulunsa arjen ratkaisuihin. Saamelaisalueen kouluissa tulee selvittää ja kuulla lasten ja nuorten mielipiteitä myös saamelaisuuden huomioimisesta.

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot