2/30. Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/30. Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19"

Transkriptio

1 c cc Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Sodankylän kunta

2 2/30 Sisällysluettelo Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoitus 3 Hyvinvointiohjelman taustaa ja valmistelua 3 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 4 Osallisuus - lasten ja nuorten mahdollisuus vaikuttaa 6 Hyvinvoiva lapsi ja nuori 9 Neuvolapalvelut perheiden hyvinvoinnin tukena 9 Koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut lähellä oppilasta 10 Ennaltaehkäisevä työ - tavoitteena terveelliset elämäntavat ja vahva itsetunto 11 Sosiaalityö - tukea ja vahvistusta perheille 13 Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä 19 Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa 19 Ohjausta ja tukea koulunkäynnissä 19 Sodankylässä voi harrastaa monipuolisesti 22 Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt panostavat lasten ja nuorten vapaaaikaan 24 Yhteistyöllä lisää voimavarjoja nuorisotyöhön 24 Turvallisuuden edistäminen 25 Työllisyys - merkittävä tekijä hyvinvoinnissa 26 Varusmies- ja siviilipalvelu 27 LÄHTEET 29 LIITTEET 30 Päivähoidon varhaiskasvatus - laadukasta ja lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua 17 Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri 18

3 3/30 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoitus Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoituksena on selvittää, mitä palveluja Sodankylän kunta tarjoaa lapsille ja nuorille sekä nostaa esille yhteistyökumppaneiden roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa on otettu huomioon myös lasten ja nuorten omat toimenpide-ehdotukset. Ohjelman laajempi merkitys tulee esille lasten ja nuorten mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristön ja -olojen parantamiseen sekä päättäjien tietoisuuden lisäämisenä ja vastuun ottamisena lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lapsista puhuttaessa hyvinvointiohjelmassa tarkoitetaan pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita ja nuorilla vuotiaita. Hyvinvointiohjelman taustaa ja valmistelua Hyvinvointiohjelma perustuu hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ( ). Sodankylän kunnassa on ensimmäisen kerran laadittu Nuorten elinolot-ohjelma vuosina Ohjelman työstämisen pohjana käytettiin Sodankylän nuorten elinoloista tehtyä tutkimusta. Ohjelma sisälsi toimenpide-ehdotukset vuosille Tammikuussa 2007 valmistui Lasten ja nuorten elinolot-selvitys moniammatillisen työryhmän voimin. Elinolot-selvityksessä kartoitettiin, mitä palveluja Sodankylän kunta tarjoaa lapsille ja nuorille ja nostettiin esille yhteistyökumppaneiden rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän selvitykseen pohjautuen sivistys- ja perusturvalautakunnissa nimettiin omat edustajansa moniammatilliseen työryhmään valmistelemaan Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa vuosille Hyvinvointiohjelmaan on kerätty lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia Maakunnan nuorten ohjelmasta "Tällainen Lappi me tehdään" ja Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueella -selvityksestä. Ohjelman laadintaprosessi Hyvinvointiohjelman laatimisesta vastasi ohjausryhmä, jossa oli luottamushenkilöiden edustus sivistys- ja perusturvalautakunnista, viranhaltijoiden edustus sosiaalitoimesta, sivistystoimesta sekä Sodankylän poliisin ja Sodankylän seurakunnan edustajat. Ohjausryhmään kuului yhteensä 11 jäsentä. Ohjausryhmän lisäksi toimi kaksi moniammatillista asiantuntijaryhmää: 0-12-vuotiaiden ja vuotiaiden ryhmät. Näihin ryhmiin valittiin edustajat eri ammattiryhmistä ja toimijoista hallintokunnittain, oppilaskunnista, nuorisovaltuustosta, Seita-säätiöstä ja työvoimatoimistosta. Asiantuntijaryhmä koostui suurelta osin samoista asiantuntijajäsenistä, jotka olivat olleet mukana valmistelemassa Lasten ja nuorten elinolot-selvitystyötä. Työryhmissä puheenjohtajina ja ohjaajina toimivat ohjausryhmän sihteeri ja kolme ohjausryhmän jäsentä. Moniammatillinen yhteistyö ja lähestymistapa tuntui luontevalta, kun kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa työtä. Kentän toimijat antoivat kuvauksen työstään, sen ongelmakohdista, toimenpideehdotuksista ja onnistumisen alueista. Ohjausryhmän jäsenet: Puheenjohtaja: Raija Bergdahl (sivistyslautakunta), sihteeri: Sarita Helttunen (sivistystoimi), jäsenet: Arja Nieminen (vapaa-aikatoimi), Risto Varis ( sivistystoimi), Leea Seitaniemi (sivistyslautakunta), Anita Maijala (perusturvapalvelut) Marja Tuovinen (perusturvapalvelut),urpo Mokko (perusturvalautakunta), Heidi Alariesto (perusturvalautakunta), Virpi Siila (Sodankylän poliisi) ja Marja-Leena Kaarniemi (Sodankylän seurakunta). Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma löytyy internet-osoitteista: -> Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut -> Sodankylä

4 4/30 Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Tavoitteet Sodankyläläisillä lapsilla ja nuorilla on monipuolinen ja turvallinen elinympäristö, jossa on hyvä elää lapsuus ja nuoruus, kasvaa ja kehittyä vastuulliseksi kansalaiseksi ja aikuiseksi. Lasta ja nuorta kuunnellaan ja heidät huomataan. Heille annetaan mahdollisuus tehdä valintoja arjen asioissa ja osallistua heitä itseään koskevien päätösten tekoon. Tuetaan vanhemmuutta ja vahvistetaan lasten ja nuorten kanssa toimivien keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Toimenpide-ehdotusten valmistelu Toimenpide-ehdotukset on valmistellut ohjausryhmä yhdessä lasten ja nuorten sekä moniammatillisten toimijoiden kanssa. Jotta toimenpideehdotukset toteutuisivat tulisi eri hallintokuntien, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyö seurakunnan, kansalaisjärjestöjen, vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Lapset ja nuoret ovat antaneet ohjelmaan omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka heidän mielestään ovat lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Vuonna 2006 Lasten ja nuorten elinolot-työpajassa esitetyt toimenpideehdotukset päivitettiin toukokuussa 2008 Sodankylän lukion oppilaskunnan hallituksen jäsenistä, perusasteen ja 6.- luokkalaisista koostuvissa ryhmissä. Lukion ja yläasteen ryhmissä oli mukana myös sivukylien nuoria. Jokaisessa ryhmässä todettiin, että kaikki aikaisemmin esitetyt toimenpide-ehdotukset olivat vielä ajankohtaisia. Kussakin ryhmässä valittiin kolme tärkeintä toimenpideehdotusta jatkotoimenpiteitä varten. Moniammatillinen työryhmä on painottanut toimenpide-ehdotuksissaan ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä poikkihallinnollisen ja moniammattillisen yhteistyön kehittämistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimeenpaneminen ja koordinointi Toimeenpanossa ja koordinoinnissa periaatteena on poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö. Kukin hallintokunta vastaa omalta osaltaan toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista. Sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan tulee huomioida lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossaan hyvinvointiohjelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ja haasteet. Hyvinvointiohjelmasta tiedottaminen Hyvinvointiohjelmasta tiedotetaan kunnanvaltuustolle, jonka jälkeen hyvinvointiohjelma esitellään paikallislehdissä ja koulujen vanhempainilloissa. Ohjelma esitellään myös nuorisovaltuustolle. Hyvinvointiohjelma laitetaan kunnan ja Sodankylän nuorisotiedotuksen (Sonuti) kotisivuille. Arvioinnista ja seurannasta ovat vastuussa sivistyspalvelut ja sivistyslautakunta. Hyvinvointiohjelman arviointi Perusturva- ja sivistyslautakunta arvioivat hyvinvointiohjelman toimenpide-ehdotusten toteutumista vuosittain. Hyvinvointiohjelman päivittäminen Hyvinvointiohjelman päivitys tulisi tehdä sivistysja perusturvapalveluissa vuoden 2013 aikana. Muut ohjelmat kunnassa Sodankylän kuntastrategia Sivistystoimen strategia Turvallisuussuunnitelma Päihdestrategia Kriisi- ja päihdetyönohjelma Sodankylän vammaispoliittinen ohjelma

5 5/30 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LASTEN JA NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Halutaan uusi nuorisotila/harrastekeskus ja uudenlaista ohjattua nuorisotoimintaa. Nuorisotilan pitäisi olla avoinna myös perjantai-iltaisin ja lauantaisin. Harrastetila-asiassa odotetaan, millaisia tilaratkaisuja tehdään Kitisenrannan koulun osalta. Mikäli Kitisenrannan koulua ei oteta harrastekäyttöön, tulee tilakysymykseen ja nuorisotoiminnan kehittämiseen miettiä uusia ratkaisuja. Päävastuu: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Arviointi: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Seuranta: Sivistyslautakunta Ohjattua kerhotoimintaa sivukyliin. Muutamissa kyläkouluissa tullaan järjestämään ohjattua kerhotoimintaa lukuvuoden aikana Opetushallituksen perusasteen kerhotoimintaan myöntämällä rahoituksella. Rahoitus on tarkoitettu ainoastaan perusasteen oppilaille ja koulujen omaan kerhotoimintaan. Vapaa-aikapalveluissa tulee selvittää kuinka paljon ohjatun kerhotoiminnan järjestämiseen sivukylissä tarvitaan taloudellisia resursseja, millaista toimintaa lapset ja nuoret haluavat ja millaista yhteistyötä voitaisiin tehdä järjestöjen kanssa. Päävastuu: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Arviointi: Vapaa-aikapalvelut/Nuorisotyö Seuranta: Sivistyslautakunta Oppilaitoksiin riittävä määrä terveydenhoitajia, vastuulääkäri ja -psykologi, jotta palvelut toimisivat ja palvelua saisi mahdollisimman nopeasti. Lukioon tarvitaan oma koulukuraattori. Terveydenhuolto kunnan kouluissa on huonontunut jatkuvasti. Erityisen huolestuttava tilanne on Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien toimipisteessä, jossa alakoululaiset saavat terveydenhoitajan palveluja vain osa-aikaisesti, koska terveydenhoitaja on yhteinen Sodankylä-instituutin kanssa. Tilanne terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin palvelujen saatavuudessa on huono kaikissa kunnan kouluissa. Lukioon pitää perustaa koulukuraattorin virka. Terveydenhoitajien, vastuulääkärin ja -psykologin palvelujen saatavuuden parantaminen kunnan kouluissa. Päävastuu: Perusturvapalvelut Arviointi: Perusturvapalvelut Seuranta: Perusturvalautakunta Koulukuraattorin viran perustaminen lukiolle. Koulukuraattorin palveluja tulee tarjota Sodankyläinstituutille. Neuvottelut Lapin ammattiopiston kanssa tulee käynnistää mahdollisimman pian. Päävastuu: Sivistyspalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta Koulujen fyysinen toimintaympäristö/oppimisympäristö viihtyisämmäksi. Oppilaille ja opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaympäristön viihtyvyyteen. Tällä hetkellä kiireellisin tilanne on Aleksanteri Kenan koululla. Koulun sisätilat ovat pientä pintaremonttia vailla ja koululta puuttuvat ulkokatokset, joiden suojissa oppilaat voivat olla välitunneilla vesi- tai räntäsateen sattuessa. Päävastuu: Sivistyspalvelut/Tilapalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta

6 6/30 MONIAMMATILLISEN TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lapsiperheille suunnatussa kotipalvelussa painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Ennalta ehkäisevää työtä tehostetaan neuvolassa mm. tekemällä osa lapsen neuvolatarkastuksista kotona ja rohkaisemalla vanhempia ottamaan yhteyttä kotipalveluun arkielämän ongelmissa ja tarpeissa. Kotipalvelussa tulee olla riittävä, ammattitaitoinen ja pysyvä henkilöstö. Toimintamalli: 1. Ongelmien ennalta ehkäiseminen ja varhaisen tuen antaminen 2. Ongelmiin puuttuminen riittävän ajoissa 3. Ongelmatilanteissa toimenpiteistä sopiminen ja aikatauluttaminen 4. Seuranta ja raportointi Päävastuu: Perusturvapalvelut Arviointi: Perusturvapalvelut Seuranta: Perusturvalautakunta Päivähoidossa, iltapäiväkerhoissa ja kouluissa yhteistyötä vanhempien kanssa tulee kehittää jatkuvasti. Ongelmien ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa työssä koulujen ja sosiaalitoimen tulee kehittää nykyistä toimintamalliaan niin, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi avun ja tukiverkoston ulkopuolelle. Perusasteen 10-luokka olisi tehokas toimenpide estämään nivelvaiheen aikana tapahtuvaa nuorten syrjäytymistä ja tukiverkostosta putoamista. Kiusaamiseen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa, koulumatkalla ja netissä tulee puuttua välittömästi eikä sitä tule hyväksyä missään tapauksessa. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, vähentämiseen ja siihen puuttumiseen päivähoidossa, iltapäiväkerhoissa ja kouluissa tulee tehdä yhteinen toimintamalli, jossa määritellään mm. ennaltaehkäisevät toimenpiteet, miten kiusaamistilanteisiin puututaan ja miten niissä toimitaan, ohjeistus opettajille, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille ja suunnitelma vuosittaisesta arvioinnista. Lisäksi tulee tehdä suunnitelma koulutusten ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä päivähoidon, iltapäiväkerhojen ja koulujen henkilöstölle sekä tukioppilaille, oppilaskunnan hallitukselle, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille. Päävastuu: Sivistyspalvelut Arviointi: Sivistyspalvelut Seuranta: Sivistyslautakunta HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA Lapset ja nuoret kuljetusten järjestäminen harrastuksiin sivukylistä kirkonkylälle informaation parantaminen kunnan järjestämistä nuorten tapahtumista ja toiminnasta ammatillisen koulutuksen pysyvyyden turvaaminen Sodankylässä harrastekeskus/urheilukeskus, jossa voisi harrastaa myös seinäkiipeilyä ja skeittausta uimaranta kuntoon roska-astioita lisää kävely- ja pyöräteiden varsille taajama-alueella Moniammatillinen työryhmä vanhemmuuden tukeminen kodinhoidon tuen kuntalisän maksaminen tukiperhetoiminta ja/tai turvakotitoiminta käynnistäminen perusasteen jatkeena kymppiluokka tai ammatillinen kymppiluokka harrastaminen ilmaiseksi lapsille ja nuorille kunnan tiloissa tasa-arvoiset harrastusmahdollisuudet kaikille katsomatta asuinpaikkaan harrastetilojen kunnossa pitäminen

7 7/30 Osallisuus - lasten ja nuorten mahdollisuus vaikuttaa Osallisuus on kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Osallisuus on oikeutta omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä (tai sitä muistuttavaa yksikköä), ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä (Kiilakoski 2007, 13). Osallisuus on vastuun ottamista itsestään ja toista. Se on sitoutumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi. (Kiilakoski 2007, 14.) Lapset ja nuoret kuntalaisina Kunta on lasten ja nuorten välitön lähiympäristö ja toisaalta toimija, joka tarjoaa puitteet, joissa lapset ja nuoret kasvavat ja oppivat. Kunnallispoliittiset ratkaisut ja kunnan eri hallintokuntien tekemät päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja hyvän elämän edellytyksiin. Suomen laki turvaa lasten ja nuorten kunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Perustuslaki takaa samat oikeudet kaikille iästä riippumatta äänestysoikeutta lukuun ottamatta. Osallisuus lainsäädännössä Perustuslain 2. pykälä toteaa, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Lain 6 :n pykälän mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14 ). Nuorisolain 8. pykälän mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalain 27. pykälä korostaa, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä tulee olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 :n mukaan lasten mielipiteet ja näkemykset täytyy tuoda esille ja niitä täytyy kunnioittaa. Lasten täytyisi saada osallistua niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heihin, siinä määrin kuin se on mahdollista heidän ikänsä huomioon ottaen. Oppilaiden osallisuus koulussa Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Sodankylän perusasteen yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaaksi haetaan täyttämällä hakulomake 8. luokan keväällä. Tukioppilaiden valinnan tekevät edellisen vuoden tukioppilaat haastattelun ja hakulomakkeen perusteella. Tukioppilastoiminta alkaa 9. luokan syyslukukaudella. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti maassamme tukioppilastoiminnan vuonna Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Oppilaskuntaan kuuluu kaikki koulun oppilaat ja sen keskeisenä tehtävänä on edistää Ote Maakunnan nuorten ohjelmasta: Asenneilmapiirille pitäisi tehdä jotain! Järjestetään enemmän kohtaamisia eri sukupolvien välille, vahvistetaan lappilaista itsetuntemusta ja positiivista asennetta.

8 8/30 oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa ja viihtyvyyttä kouluissa. Koulun koosta riippuen voi jokaisella luokalla olla oma edustajansa oppilaskunnan hallituksessa. Jokainen luokka valitsee edustajansa, jonka tehtävänä on viedä luokan viestiä oppilaskunnalle ja sieltä takaisin. Luokan edustaja osallistuu tarvittaessa toimikuntien työskentelyyn sekä toimii yleisesti luokan asioiden välittäjänä. Luokan edustajan kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin. Nuorisovaltuusto - nuoret vaikuttajat Sodankylän kunnan nuorisovaltuusto on kunnanvaltuuston alainen poliittisesti sitoutumaton sodankyläläisten nuorten vaikuttajien ryhmä. Nuorisovaltuusto antaa yhteiskunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia vaikuttamista sekä yhteiskunnallista toimintaa. Nuorisovaltuusto valitaan Sodankylän perusasteen yläluokilta ja toisen asteen oppilaitoksista vaaleilla. Ehdokkaaksi voi asettua vuotias sodankyläläinen. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä edustajan mm. sivistyslautakuntaan ja kunnanvaltuustoon. Kokouksissaan nuorisovaltuusto keskustelee nuorten asioista Sodankylässä ja asioita viedään eteenpäin tarpeen vaatiessa ja resurssien puitteissa. Varsinaista päätös- ja toimeenpanovaltaa sillä ei ole. Nuorisovaltuuston päätökset ovat yksimielisiä. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Sodankylässä. Yhteistyö liittyy yleensä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto kutsutaan myös paikalle, kun halutaan nuorten ääni kuuluviin jossakin asiassa. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä muiden Lapin kuntien nuorisovaltuustojen kanssa. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> Sodankylä -> Sodankylän nuorisovaltuusto Otteita Maakunnan nuorten ohjelmasta "Tällainen Lappi me tehdään": "Nuoria ei kuunnella päätöksiä tehdessä. Virkamiehillä on ennakkoasenteita, joiden mukaan nuoret eivät osaa ajatella itsenäisesti". "Ihmisellä on arvoa, vaikka hän pysyisikin kotiseudullaan. Arvo ei aina ole kosmopoliittisuudessa. Päinvastoin Lapissa globaalisuus on käsillä, tässä ja nyt. Esimerkiksi Sodankylä on filmijuhlien aikaan parhaimmillaan kuin kansainvälinen metropoli - sen sijaan "Helsingin Kalliossa asuu vain lappilaisia". "Arktisessa ympäristössä ihminen jalostuu harkitsevaksi, sillä virheisiin ei juuri ole varaa. Pohjolan ihminen ymmärtää, millä on elämässä merkitystä". Otteita Maakunnan nuorten ohjelmasta ja Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: Käsitellään nuorilta tulleet aloitteet kunnan hallinnossa viivytyksettä. Saamelaisalueen kuntien tulee selvittää ja kuulla lasten ja nuorten mielipiteitä palveluiden järjestämisestä myös kaksikielisyyden ja saamelaisuuden näkökulmasta. Vahvistetaan nuorten osallisuutta yhdyskuntasuunnittelussa sekä huomioidaan nuorten tarpeet ja mielipiteet esimerkiksi katujen ja puistojen käytöstä, julkisesta liikenteestä, vesistöjen hyödyntämisestä ja katutaiteesta.

9 9/30 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Neuvolapalvelut perheiden hyvinvoinnin tukena Neuvolatyö on keskeinen osa suomalaisten lapsiperheiden terveysalan palvelujärjestelmää. Kaikille tasapuolisesti tarjotut palvelut mahdollistavat sen, että niitä hyödyntävät lähes kaikki raskaana olevat ja lapsiperheet. Neuvolatyön perustoimintaa ovat määräaikaistarkastukset, terveysneuvonta, ryhmätoiminta ja rokottaminen. Lisäksi toimintaan tuovat haasteita ennalta ehkäisevä ja voimavaroja vahvistava perhetyö esim. varhaisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa. Kansanterveyslain (1972 ja 2006) mukaan kunnan on järjestettävä perusterveydenhuoltona terveysneuvontaa, johon mm. äitiys- ja lastenneuvolatoiminta kuuluvat. Äitiysneuvolatyön tavoitteena on turvata raskauden normaali kulku, äidin ja koko perheen hyvinvointi, terveen lapsen syntymä ja vanhemmuuden vahvistuminen. Laajempana tavoitteena on vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä heidän auttamisensa myönteisessä suhtautumisessa perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Odottava perhe käy neuvolassa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen kertaa ja 4-5 kertaa lääkärin tutkimuksessa. Lastenneuvolatyön tavoitteena on lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja perheiden hyvinvoinnin paraneminen. Lapsen etu on ensisijaisena päämääränä ja sen saavuttaminen edellyttää varhaista puuttumista kaikkiin lapsen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. "Lastenneuvola lapsiperheiden tukena" -opas 2004:14 sisältää suuntaviivat kunnalle lastenneuvolatoiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen kasvua ja kehitystä seuraa oma terveydenhoitaja ja lääkäri n.11 terveystapaamisen yhteydessä. Leikki-iässä neuvolakäyntejä on vuosittain tai tarpeen mukaan useammin. Neuvolassa tehtävä työ on osa kunnallista terveydenedistämistyötä. Terveyden edistämisen tavoitteena on, että jokainen yksilö ja yhteisö voisi käyttää omia voimavarojaan niin hyvin kuin mahdollista elääkseen omaa elämäänsä ja tukeakseen muiden selviytymistä. Terveyden edistämisen ammattilaisilla on erityinen velvollisuus toimia puolestapuhujina kaikilla yhteiskunnan tasoilla terveyden hyväksi. Terveys kansanterveysohjelman tavoitteeksi on asetettu lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan parantuminen, turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. Neuvolapalvelujen keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Moniammatillisessa työryhmässä on tarkoituksenmukaista olla erityistyöntekijöitä: edustajat päivähoidosta, lastensuojelusta ja perheneuvolasta, perhetyöntekijä, suun terveydenhuollon edustaja, fysioterapeutti sekä seurakunta ja kolmas sektori. Perheneuvolassa tuetaan perheitä, lapsia ja nuoria erilaisten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemisessa. Perheneuvolassa käynnit ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Perheneuvolassa toimii 2 psykologia, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä puheen, kielen ja äänen häiriöitä. Puheterapiassa hoidetaan pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus on osa puheterapiaa, samoin kuin kotona tehtävät harjoitukset. Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden asiantuntijaryhmä (Lanuku) koordinoi lasten tukea ja kuntoutusta Avohuollon toiminnassa on yksi sosiaalityöntekijä ja vammaispalvelusta vastaa yksi sosiaalityöntekijä. Lastenneuvolan terveydenhoitaja ja kunnan sosiaalityöntekijä tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä. Lanuku-asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, terveydenhoitaja ja päivähoidon edustaja. Lanuku-asiantuntijaryhmä koordinoi lasten tuen ja kuntoutuksen, sovittaa yhteen palveluja ja lapsen koulun aloitusta yhdessä

10 10/30 neuvolan fysioterapian ja hammashuollon kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut lähellä oppilasta Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on oppilaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja älyllisen kehityksen ja terveydentilan seurantaa, riskien arviointia määräaikaistarkastusten ja tarvittaessa erityistoimien avulla. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on myös osa oppilashuoltoa, puuttumista, arviointia ja tuen antamista koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen sekä ihmissuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ei kohdistu vain yksittäisiin oppilaisiin, vaan koko koulun fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Tavoitteena on auttaa koululaista saavuttamaan omien kykyjensä mukaisia tuloksia opiskelussa. Toteuttamisen periaatteina ovat yksilöllisyys, inhimillisyys, oman elämän hallinnan saavuttaminen ja itsenäiseksi ja aikuiseksi kasvaminen. Lapselle itselleen kohdistuva terveyskasvatus alkaa ja jatkuu läpi koko kouluiän ja se sisältyy olennaisena osana kaikkiin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kontakteihin. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kuntien tulee järjestää peruskouluille kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveysasetuksessa (802 /1992) täsmennetään kouluterveydenhuoltoon kuuluvia erikoistutkimuksia. Stakesin kouluterveydenhuollonopas (2002) konkretisoi sisältöä. Toteutus Kouluterveydenhuollon ammattilaiset ovat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuolto tarjoaa terveydenhoitopalveluita koko ikäluokalle eli tässä vaiheessa terveysneuvonta ja seuranta tavoittaa kattavasti kaikki. Laaja-alaiset terveystarkastukset tehdään lapsen tullessa kouluun (1lk), murrosiän alkaessa (5lk) ja toisen asteen koulutukseen tai/ja työelämään valmistautuessa (9lk). Terveystarkastus on monivaiheinen ja sen toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Terveystapaamiset ovat laaja-alaisten tarkastusten välivuosina, eli 3lk, 7lk ja 8lk. Kohdennetut terveystarkastukset tehdään erityistä tukea tarvitseville lapsille. Terveystarkastuksia hyödynnetään henkilökohtaisen koulunkäyntisuunnitelman tekemisessä. Pidetään avoimia vastaanottoja, joille oppilaat voivat tulla huolineen ja murheineen ilman ajanvarausta. Ollaan vanhempien tavoitettavissa puhelimitse. Pidetään oppitunteja. Ollaan mukana vanhempainilloissa. Ollaan yhteistyössä sosiaalitoimen, perheneuvolan, poliisin tms. tahojen kanssa. Opiskelijaterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972, 96/2005) 14 :n mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon sisältyvät oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito. Yhteisöön kohdistuvaan ehkäisevän terveydenhuollon verkosto- ja viestintätyöhön sisältyvät mm. opiskeluhuoltotyöhön osallistuminen, päihde- ja kriisityö oppilaitoksessa, yksilöllinen terveydenedistämistyö ja muu verkostotyö opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden, oppilaitoksen työntekijöiden, opiskelijayhdistysten, mielenterveystoimiston, päihdeklinikoiden ja oppilaitospastorien kanssa. Yksilöön kohdistuvaan terveydenhuoltoon sisältyvät mm. terveystarkastus, tartuntalain edellyttämät tarkastukset, ammatinvalintaan liittyvät tar- Ote Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: Elämä on vapaampaa kuin suurissa kasvukeskuksissa. Täällä oppii paljon enemmän käytännön asioista, "joutuu" viettämään terveellisempää elämää. (poika, 17 vuotta)

11 11/30 kastukset tai seurantatarkastukset esimerkiksi vajakuntoisuuden tai syrjäytymisvaaran vuoksi. Terveystarkastus tehdään työterveyshuollon perustein. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun ja työterveydelliseen riskinarvioon sekä ohjaukseen. Kouluterveydenhuollon seurantatiedot ovat usein terveystarkastuksen pohjana. Terveystarkastusten lisäksi opiskelijalle on tarjolla ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta tapahtuva terveydenhoitajan vastaanotto. Tyypillisiä tehtäviä ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, haavojen ja pienten vammojen ensiapuluonteinen hoito, rokotustoiminta, ehkäisytoiminta, jälkiehkäisyn antaminen ja -ohjaus sekä raskauden keskeytyksen ja alkuraskauteen liittyvä ohjaus. Akuuteissa sairastapauksissa opiskelijat hakevat terveydenhoitajalta todistuksen sairaudesta, jolloin poissaolo hyväksytään luvalliseksi. Jokaisessa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä tulee olla nimetty lääkäri, joka on terveydenhoitajan konsultoitavissa. Haasteet: Läsnäolon lisääminen kouluilla palveluiden saatavuus parantuu sijaisen puute, kun vakinainen terveydenhoitaja pois ryhmien vetäminen; vanhemmille ja lapsille esim. painonhallinnasta yhteistyökumppaneiden puute vastuulääkärin ja -psykologin puuttuminen koulujen lakkautus- tai yhdistymisuhat ja jo toteutetut toimenpiteet näkyvät oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnissa ja vaativat panostusta kouluterveydenhuollolta. Koulujen muutosasioissa ei huomioida oppilaiden terveellistä ympäristöä Aleksanteri Kenan koululla liikuntatilojen riittämättömyys. Valtakunnantason haasteet ovat juuri lasten liikunnan lisääminen ja painonhallinta. Ennaltaehkäisevä työ - tavoitteena terveelliset elämäntavat ja vahva itsetunto Päihdetyöllä pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Päihdetyön tavoitteena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Alaikäisten huumeidenkäyttöön pyritään vaikuttamaan hoitoonohjausryhmän avulla. Hoitoonohjausryhmä on eri viranomaisten muodostama yhteistyöryhmä, joka pyrkii välittömästi reagoimaan nuoren huumeidenkäyttöön järjestämällä räätälöidyt tukimuodot nuorelle ja tämän perheelle. Lasten ja nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyn tavoitteena on: Lapsen perusturvallisuus, hyvät kasvuolot ja tarpeiden tyydyttäminen. Lapsen oikeus lapsuuteen oman kehitystasonsa ja ikänsä mukaisesti. Terveelliset elämäntavat: päihdekokeilujen siirtyminen mahdollisimman myöhäiseen ikävaiheeseen. Alaikäisten täysin päihteettömyys. Lapsen hyvä itsetunto, terve minäkuva, kasvu vastuuseen omasta itsestä ja kyky ottaa toiset huomioon. Vahvat selviytymiskeinot ja syrjäytymiskehityksen estyminen. Perheen yhdessäolon vahvistaminen ja vanhempien rohkaiseminen vanhemmuuteen ja vastuun kantamiseen. Vanhempien antama mallin merkityksen tunnistaminen. Lasten ja aikuisten molemminpuolinen arvostus. Nuorille on saatavilla vaihtoehtoisia vapaaajanviettotapoja ja paikkoja. Keinoja vaikuttaa päihteiden saatavuuteen. Terveyskasvatuksen yleistavoitteet: nuori oppii sekä oman että ympäristönsä terveyden ylläpitämisen ja edistämiseen liittyvät perustiedot, -taidot ja toimintavalmiudet, pitää niitä oman ja ympäristönsä hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisinä ja ky-

12 12/30 kenee käyttämään näitä valmiuksia voimavarana elämänsä eri vaiheissa. Terveystiet opetussuunnitelma, jonka suunnittelussa on osaksi ollut mukana opetushenkilöstön lisäksi päihdetyön yhdyshenkilö ja poliisi. Moniammatillinen yhteisyö eri hallintokuntien kanssa. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> päihdehuolto Oppilaiden tupakointiin ja päihdeongelmaan puuttuminen koulussa Sodankylän perusopetuksessa noudatetaan yhteisiä pääperiaatteita tupakoinnin ja päihteiden osalta. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksantoista vuotta nuorempi (tupakkalaki 10 ). Tupakointi on kielletty päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksantoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla (tupakkalaki 12 ). Ennaltaehkäisevää valistusta tupakan terveyshaitoista ja riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista annetaan vuosiluokittain oppilaiden kehitystason mukaisesti. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä annetaan vuosiluokittain oppilaiden kehitystason mukaisesti. Yritetään saada oppilaat ymmärtämään, että useimmat luokkatoverit eivät käytä alkoholia ja että myös arvostettaisiin heitä, jotka valitsevat raittiuden. Vahvistetaan huumeiden vastaista asennetta ja annetaan tietoa huumelainsäädännöstä sekä huumeiden käytön ennakoivista merkeistä. Vahvistetaan valmiuksia sanoa huumeille ei. Sodankylän Nuorisotoimen painopiste alueena on päihdetyö nuorisotyössä Sodankylän Nuorisotoimi on tehnyt pitkäjänteistä päihdetyötä tavoitteena nuorten päihteiden käytön rajoittaminen; ensi kokeilun ikärajan nostaminen sekä päihde kulttuurin muokkaaminen. Toimenpiteinä ovat mm. Sodankylän Nuorisotoimen järjestämien discojen sekä tapahtumien kontrolointi (alcometri). Vuonna 1998 Lapin lääninhallitus palkitsi Sodankylän Nuorisotoimen ideoiman Veikkolan puhalluskortin, jossa ideana oli päihteiden käytön rajoittaminen. Nuoren saapuessa discoon hänet ohjattiin puhalluspisteeseen. Alcometrin osoittaessa nolla promillea hänelle annettiin puhalluskortti, johon laitettiin henkilön nimi sekä leima päivämäärällä. Tällä toiminnalla halusimme antaa vanhemmille mahdollisuuden kontrolloida lastensa perjantai-iltoja sekä aiheuttaa keskustelua päihteiden käytöstä kotona. Annoimme tietoa vanhemmille ko. toiminnasta koulun, paikallislehden sekä nuorten kautta. Vuonna 2000 jälkeen lähes kaikki Lapin kunnat ovat ottaneet käyttöön Sodankylän Nuorisotoimen toimintamallin. Sodankylän Nuorisotoimen toimintamalli on lopettanut kirkonkylällä yksityisten sekä yrityksien järjestämät alaikäisten discot, joissa ei ole kontrolloitu alcometrillä nuorten alkoholinkäyttöä. Nuorisotoimi järjestää joka vuosi 7. luokille tutustumiskäynnit Veikkolaan, jossa käydään läpi nuorisotoimen tarjoamat palvelut sekä keskustellaan päihteistä ja niiden vaaroista. Näillä toimenpiteillä olemme luoneet nuorille terveellisen sekä turvallisen kasvuympäristön. Päihdetyötä nuorten vapaaaikana toteuttaa pääsääntöisesti Sodankylän Nuorisotoimi yhteistyökumppaneinaan seurakunnan nuorisotyö sekä järjestöt. Sodankylän seurakunta mukana päihdetyössä Kouluikäisillä on mahdollisuus osallistua nuorteniltoihin, leireihin, kerhoihin ja isoiskoulutukseen, joissa pohditaan myös itsenäistymiseen, vastuuseen, selviytymiseen ja arvoihin liittyviä kysymyksiä. Rippikoulun sisältöalueisiin kuuluvat elämän taidot, sosiaaliset ongelmat, vastuullisuus itsestä ja toisista, arvot sekä päihdekysymyksistä keskustelu. Nuorisotyöohjaajat tapaavat viikoittain nuoria kouluilla ja vapaa-ajanvietoissa. Erityisnuorisotyö on mukana kunnassa toimivissa eri projekteissa.

13 13/30 Nuorten palveluryhmän jäsenet toimivat avustajina päihdeperheiden lapsille järjestetyillä leireillä, sekä osallistuvat yksinäisten joulujuhlien tehtäviin ja vankilavierailuihin. Diakoniatyö järjestää tukitoimintaa lastensuojeluperheiden lapsille yhdessä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Sosiaalityö-tukea ja vahvistusta perheille Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön eli sosiaalityöntekijöiden antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Tavoitteenamme on palvella Sodankylän kuntalaisia erilaisissa elämän pulmatilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Sosiaalityön keskeisimmät sisältöalueet: lastensuojelu toimeentulotuki lastenvalvojan palvelut perhetyö vammaispalvelut kuntouttava työtoiminta päihdehuolto Yhdessä voimistuen-hankkeella parempaa palvelua Sosiaalityötä Sodankylän sosiaali- ja terveystoimistossa on kehitetty suunnitelmallisesti vuosina yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Yhdessä voimistuen - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista perussosiaalityötä lappilaisessa maaseutuympäristössä. Erityisesti pyritään kehittämään sosiaalityön asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Sosiaalityön kehittämisyksikkö -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Sosiaalityön yleinen prosessimallinnus -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen (Ohjelmateoria) -> perusturvapalvelut -> sosiaalityö -> Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen (Väliraportti) Saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö -hanke Kehittämisyksikön tavoitteena on saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämistyön käynnistäminen ja pidemmällä aikavälillä yksikköön liitettävien terveyspalvelujen kehittäminen. Tavoitteena on turvata saamelaisten ja saamenkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, palveluiden kehittäminen, laatu sekä palvelujärjestelmän toimivuus saamelaisten kotiseutualueella. Aluksi painopisteenä on saamenkielisten sosiaalipalveluiden kehittäminen, koordinointi, konsultaatio, tutkimus ja koulutus. Tietoteknologian hyödyntäminen laajasti saamelaisalueella on erityinen tehtävä, koska vähäisen saamankielentaitoisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erityisosaaminen tulisi saada asiakkaiden ulottuville. Saamelaisalueelle luodaan verkostomainen toimintamalli (etäisyydet pitkiä), missä saamenkieleen ja kulttuuriin perehtyneen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisätietoja sosiaalityön hankkeista saa internetosoitteista: -> perusturvapalvelut -> Yhdessä voimistuen- hanke

14 14/30 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan myös kunnan muiden palveluiden piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolassa sekä päivähoidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Lastensuojelutyötä Sodankylän kunnassa tekevät kaikki sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijä. Työtä tehdään parityönä tai moniammatillisena tiimityönä yhteistyössä perheneuvolan, koulujen ja mielenterveystoimiston kanssa. Lisätietoja Lastensuojelulaista saa internetosoitteesta: -> Lastensuojelulaki 2007/417 Toimeentulotuki on lakisääteinen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka ei voi saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muulla tavalla. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki jaetaan perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti tai varaamalla ajan sosiaalityöntekijälle. Kiireellisissä toimeentulotukiasioissa voi asioida sosiaalityön päivystyksessä. Kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämää sosiaalipalvelua ja sitä voidaan toteuttaa kunnan, valtion, seurakunnan ja järjestöjen työpaikoilla Sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä työvoimaneuvojien kanssa asiakkaan sosiaalisen tilanteen ja työllistymisen edistämiseksi. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta pitkäaikaistyöttömille. Suunnitelmassa voidaan sopia erilaisista henkilöä aktivoivista toimenpiteistä. Kuntouttava työtoiminta on toiminut välivaiheena monille henkilöille ja edesauttanut koulutukseen hakeutumista ja työelämään sijoittumista. Sodankylän kunnalla on myös mahdollisuus hankkia työ- ja yksilövalmennuspaikkoja valmennuspalveluita tuottavalta Seitasäätiöltä ja Lapin Sinisarastus ry:ltä. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Kehitysvammaisille tarjotaan heidän tarvitsemansa päivä- ja vapaa-ajan toiminnot sekä tuettu työ toimintakeskuksessa. Kehitysvammaisen asiakkaan ja hänen perheensä tuen tarve on ensisijainen toiminta. Yleisten sosiaalipalveluiden lisäksi vammainen henkilö voi tarvita erityispalveluja esim. asunnon muutostöiden tukemista ja asunnon varustamista tarvittavin apuvälinein. Vaikeavammainen henkilö voi saada liikkumiseen, viestintään ja vapaa-ajan toimintoihin tarvittaviin apuvälineisiin avustusta sosiaalitoimesta. Erityislasten ja -nuorten tilapäishoidon palvelut Tilapäishoidon tavoitteena on tarjota erityislapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan, ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa. Tilapäishoidon palveluja voivat tarvita henkilöt, joiden päivittäinen toimintakyky on heikentynyt vammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden seurauksena. Tilapäishoidon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia tarjoamalla heille mahdollisuus hyvään hoitoon ja virkistymiseen sekä itsenäisen elämän harjoitteluun. Tilapäishoidolla tuetaan myös läheistään hoitavien omaisten jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa. Lyhytaikais- ja tilapäishoidon tarkoituksena on läheisen hoivan lisäksi antaa häntä hoitavalle omaiselle levähdystauko. Tilapäishoidon palvelut mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien vieton. Lystilauantai Kohderyhmänä 4-16-vuotiaat erityislapset ja nuoret, hoidossa kerrallaan enintään 10 lasta. Lystilauantai kestää 4 tuntia, jona aikana lapsille järjestetään turvallista hoitoa ja monipuolista ohjattua toimintaa. Lapsille tarjotaan lämmin ruoka. Päivän järjestämisestä vastaavat Sodankylän seu-

15 15/30 rakunnan diakoniatyö, kunnan kehitysvammahuolto ja paikkakunnalla toimivat oppilaitokset. Vauhtiviikonloput Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksen tiloissa ryhmälomitusta kerran kuukaudessa erityislapsille, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa ja valvontaa. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja tarjota turvallista hoitoa ja laadukasta yhdessäoloa erityislapsille ja -nuorille. Vauhtiviikonloppuun voi osallistua myös esimerkiksi vain yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Vauhtiviikonloppuun osallistumisen edellytyksenä on kunnalta saatu maksusitoumus. Kesäajan hoito Tarkoitettu kotona asuville lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat koulun tai muun opiskelun lomien ajaksi hoitoa ja huolenpitoa vanhempien työssä käymisen aikana. Hoitoa tarjotaan kesäkuun aikana, vanhempien tarpeiden mukaan. Paikkana Jeesiönrannan kaveripysäkin ja toimintakeskuksen tilat, ruokailu on toimintakeskuksessa. Henkilökuntana toimii erityisluokkien koulunkäyntiavustajat ja sosionomi- tai lähihoitajaopiskelijat. Kehitysvammaisille lapsille hoito on maksutonta, muilta peritään ateriamaksu. Tilapäinen perhehoito Perhehoito tarkoittaa henkilön hoidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on luoda hoidettavalle turvalliset puitteet ja tarjota hänen yksilölliset tarpeensa huomioon ottavaa hoitoa. Perhehoito voi kestää muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Perhehoitoa järjestävät kunnan palkkaamat yksityiset perheet. Perhehoitajana voi toimia esimerkiksi sukulainen, naapuri, ystävä tai lapselle ennestään tuttu hoitaja. Sodankylän kunnan alueella toimii myös yksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kouluttama perhehoitaja. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus toteutuneiden hoitopäivien mukaan. Perhelomitus/läheislomitus Vammaisen tai sairaan lapsen kotona tapahtuvaa tilapäistä hoitoa kutsutaan perhelomitukseksi. Perhelomitus kestää yleensä muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Sodankylässä on mahdollisuus Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tai yksityishenkilöiden järjestämään perhelomitustoimintaan. Läheislomituksessa omaishoitaja itse hankkii luotettavan, täysi-ikäisen sekä muut perusturvalautakunnan hyväksymät kriteerit täyttävän lomittajan kotiin. Tilapäishoito ryhmäkodissa tai laitoksessa Tarkoitettu erityislapsille ja -nuorille jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Tilapäishoitoa voidaan järjestää ryhmäkoti Mesikämmenessä tai ostopalveluna Kolpeneen palvelukeskuksessa. Kunnalla on velvollisuus laati kehitysvammaisten erityishoito-ohjelmat. Asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma hänen tarpeidensa mukaan. Palvelusuunnitelman laatiminen on jokaisen vammaisen oikeus. Palvelukokonaisuuden suunnittelussa ovat mukana asiakkaan omaiset ja kehitysvammapalvelun työntekijät. Erityispalveluilla voidaan tarpeen vaatiessa täydentää asiakkaan palvelukokonaisuutta. Vaikeavammaisen tarvitsema tutkimus, kuntoutus ja laitospalvelut kunta ostaa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymältä Rovaniemeltä. Vammaisen nuoren koulutus ja vapaa-ajan mahdollisuudet Sodankylässä Valmentavaa koulutusta Sodankylässä tarjoaa Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutti. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi eritystukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan ja elämäntaitojaan. Tavoitteena on, että opiskelijan itseluottamus kasvaa ja aloitekyky lisääntyy niin, että hän kykenee itsenäisesti tai opastetusti tekemään päätöksiä opiskeluaan ja elämäänsä koskevissa valinnoissa. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan

16 16/30 edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai hankkimaan ammatillisen uudelleenkoulutuksen. Haasteita valmentavan koulutuksen kehittämisessä Mahdollisuuksia ryhmäjakoihin (tila- ja henkilöstöresurssit) instituutin linjojen "kehittäminen" ns. aputyöntekijöiden kouluttamiseksi mm. kiinteistö-, keittiö- ja autoalalle (mm. talonmiehen apulainen, keittiöön esim. tiskikoneen hoitaja ym.) Kapea-alaisen taidon opittuaan nuori yleensä suorittaa tehtävänsä erittäin huolellisesti. Haasteita ohjattuun vapaa-ajan toimintaan Esimerkiksi musiikki, liikunta, kotitalous, askartelu, elokuvat mm. lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat saisivat opintopisteitä toimiessaan erityistä tukea tarvitsevan nuoren avustajana tai olisivat tukena erilaisissa tapahtumissa. Kansalaisopiston, urheiluseurojen ja seurakunnan mahdollisuus järjestää tilaisuuksia, joihin voisi osallistua. Kyyditys kotoa tapahtumaan ja takaisin kotiin olisi myös tärkeää. Lisätietoja löytyy internet-osoitteesta: -> Valmentava ja kuntouttava koulutus Seita-säätiö mukana nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Seita-säätiö on Sodankylän kunnan perustama sosiaalisen työllistämisen yksikkö. Säätiön tarkoituksena on ensisijaisesti Sodankylän kunnan alueella edistää eri henkilöryhmien työllistymisen edellytyksiä, toimia heidän työkykyisyytensä ja ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa kohottamiseksi. Työpajan tarjoaa työn kautta valmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja. Keskeisempiä yhteistyökumppaneita ovat Sodankylän kunta, työhallinto ja Kansaneläkelaitos. Säätiöllä on kahdeksan valmennusyksikköä Puu- ja kuljetusosasto, tekstiili- ja siivousosasto, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja esikäsittelypiste, kahvilatoiminta, mediapaja, pajamyymälä, jossa myydään valmennusyksiköiden valmistamia tuotteita. Valmennusyksiköiden toiminnasta vastaavat työvalmentajat, joilla on alan koulutus. Lisäksi Säätiön henkilökunnalla on työ- ja yksilövalmentajakoulutus. Toiminnan tavoitteena on työttömyyden katkaisu, elämänhallinnan lisääntyminen, työelämään perehdyttäminen, ammattitaidon edistäminen ja työmarkkinakelpoisuuden sekä valmiuksien parantaminen. Jokaiselle valmentautujalle tehdään ammatillinen valmennussuunnitelma, jossa määritellään valmennus jakson tavoitteet ja ohjauksen tarve. Työssä suoriutumista ja tavoitteiden toteutumista seurataan ARVI- tietohallintajärjestelmää apuna käyttäen. Työtoiminnan lisäksi säätiö järjestää ammatillisia täydennyskoulutuksia, elämänhallintaa lisääviä ja ammatillisuutta tukevia toimintoja. Säätiön toimintaan ohjautui vuonna henkilöä, joista 29-henkilöä oli alle 29-vuotiaita. Henkilöistä 80% ohjautui säätiön kautta jatkotoimenpiteisiin. Sovittelu ehkäisee rikoskierrettä Lain rikos- ja riita-asioiden sovittelusta toivotaan tepsivän erityisesti nuoriin rikoksentekijöihin. Nuorten hölmöilyt, tihutyöt ja pahoinpitelyt, voidaan sovitella uhrin kanssa saman pöydän ääressä. Sovittelua hoitaa 10 pohjoisimman kunnan alueella Sodankylän sovittelutoimisto. Vapaaehtoisia sovittelijoita on koulutettu alueelle yli 20. Toimistossa työskentelee kaksi vakituista työntekijää; sovittelutoiminnan vastaava ja ohjaaja. Vuoden 2007 aikana tehtiin 67 sopimusta. Rikosten sovittelu Rikosten sovittelun tarkoituksena on tarjota osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden vahinkojen hyvittämiseen. Sovitella voi muun muassa vahingontekoja, pahoinpitelyjä, varkauksia, näpistyksiä,

17 17/30 riita-asioita ja alle 15-vuotiaiden tekemiä rikkomuksia. Aloitteen sovittelusta voi tehdä kumpi osapuoli tahansa, alaikäisten vanhemmat, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Mahdollisimman pysyvät, aidot ja turvalliset ihmissuhteet lujittavat lapsen kaikenpuolista hyvinvointia. Sosiaaliasiamiehen, edunvalvonnan, talousja velkaneuvonnan palvelut Sodankylän kunta ostaa Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymältä. Vakaviin velkaongelmiin joutunut henkilö voi tietyin edellytyksin velkajärjestelyn avulla saada taloutensa pitkällä tähtäimellä kuntoon. Velkajärjestely on lakiin perustuva järjestelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on, että velallinen sopii velkojen maksusta velkojiensa kanssa. Pohjois-Lapin talousneuvoja antaa myös yksityistalouksille ennaltaehkäisevää tietoa ja apua taloudellisissa ongelmatilanteissa. Edunvalvonta on holhoustoimilain alaista palvelua, joka kuuluu kuntien lakisääteisiin palveluihin. Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa tehtävä toteutetaan kuntien yhteistyönä. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta lain mukaiseen muistutukseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittaisen selvityksen kunnanhallitukselle. Päivähoidon varhaiskasvatus - laadukasta ja lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua Varhaiskasvatus on alle kouluikäisille suunnattua yhteiskunnan järjestämää suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Sodankyläläinen varhaiskasvatus on laadukasta, lapsilähtöisyyteen perustuvaa palvelua. Toiminnan lähtökohtana on lapsen kehityksen tukeminen monipuolisen ja luovan toiminnan avulla yhteistyössä vanhempien kanssa. Vahva varhaiskasvatuksen ammatillisuus yhdessä vanhempien asiantuntijuuden kanssa takaavat lapsen kehitykselle parhaan mahdollisen tuen. Tuttu ja turvallinen hoitopaikka, jossa on arkipäivän toimintoja, antaa hyvän kasvualustan lapselle. Lapsi saa olla utelias tutkija, oppija, aktiivinen, luova, oma-aloitteinen ja sosiaalinen. Lapsen kasvua tuetaan ja ohjataan yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen arvot Turvallisuus Pysyvät hoitosuhteet sekä koulutetut kasvattajat luovat lapselle turvallisuutta. Turvalliseen ympäristöön kuuluvat tärkeänä osana ehjät, monipuoliset ja ikää vastaavat leikkivälineet. Vanhempien on voitava jättää lapsensa luottavaisin mielin hoitopaikkaan. Vastuuntunto Hoitopaikassa vastuu lapsesta on kasvattajalla. Kasvattajan tulee sitoutua työhönsä. Hänen on kuunneltava lasta herkällä korvalla ja reagoitava lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Lapsia kasvatetaan vastuuntuntoon antamalla heille pieniä työtehtäviä, joilla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Aikuinen on se, jolla on aina vastuu. Toisten ihmisten ja ympäristön huomioiminen Lapsen täytyy oppia toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Tunteiden näyttäminen on sallittua ja ymmärrettävää. Luontoa ja rakennettua ympäristöä kunnioitetaan.

18 18/30 Luontoa ei roskata, ei vahingoiteta, puita ei revitä, eläimiä ei kiusata, eikä penkkejä hajoteta. Toisen omaisuuteen ei kajota. Toista ihmistä kunnioitetaan, toisia ei kiusata. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tarvittaessa erityishoitoa ja -opetusta. Palveluja järjestetään yhteistyössä kunnan erityispalvelujen asiantuntijoiden; neuvoloiden, koulujen, kehitysvammahuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sodankyläläisen varhaiskasvatuksen painotusalueina ovat pohjoinen kulttuuri ja luontokasvatus sekä liikunta kaikissa muodoissaan. Ammatillisuutta tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja työyhteisöjen omaehtoisella kehittämisellä. Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä ja työyhteisöjensä kehittämiseen. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuutta on hyväksyä kaikki perheet ja lapset yksilöllisine tarpeineen. Suvaitsevaisuus ei tarkoita silmien sulkemista perheiden tai lasten ongelmilta vaan vastuullisuutta puuttua tarpeen mukaan vaikeisiinkin asioihin. Suvaitsevaisuus on myös virheiden ja erehdyksien hyväksymistä. Toisista puhutaan aina kunnioittavaan sävyyn. "Kattiloillakin on korvat". Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, avoimuus, oikean ja väärän pohdinta Lapselle opetetaan, että on puhuttava totta. Kasvattaja on läsnä aikuisena ja hyvänä esikuvana lapsille. Hän on oikeudenmukainen ja ohjaa lapsia oikean ja väärän pohdintaan arkielämän tilanteiden avulla. Kultainen sääntö; kohtele muita, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Hyvät tavat, kunnioitus Kielenkäyttö on oltava kohteliasta ja toiset huomioivaa. Anteeksi, kiitos, ole hyvä ovat perusasioita, jotka kaikkien tulee hallita. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien ja toistensa kokemuksia sekä mielipiteitä. Hyvät tavat kaunistavat. Päivähoito varhaiskasvatuspalveluna Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki, minkä lisänä on yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Hakemuslomakkeita saa Kelalta. Tuki maksetaan suoraan yksityisen päivähoidon palvelun tarjoajalle. Maksutonta esiopetusta (19h /vk) järjestetään päiväkodeissa ja kouluilla. Sivukylien esiopetus järjestetään pääsääntöisesti yhdysluokissa. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koskien lapsen kasvatusta ja opetusta. Vanhemmat arvioivat toimintaa vuosittain esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla. Varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat Sodankylän kunnan päivähoito, Sodankylän seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri Sodankyläläisessä oppimisympäristössä vallitsee parhaimmillaan myönteinen, avoin, kannustava ja kiireetön ilmapiiri. Sen tulee tukea sekä oppilaan ja opettajan että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Koulun oma toimintakulttuuri muokkaa oppimisympäristöä. Toimitilojen tulee luoda mahdollisuudet toteuttaa koulun opetussuunnitelmaa.

19 19/30 Esi- ja perusopetus tukee ja vahvistaa oppimisedellytyksiä ja itsetunnon kehitystä Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetus ohjaa lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja opettelee niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämää. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen oppimisedellytyksiä: Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Saamenkielisen esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa saamenkielen osaamista ja saamelaista identiteettiä sekä rohkaista käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa. Erityisesti painottuvat joiku, käsityö, tarinaperinne, luonto sekä saamelainen elämäntapa. Yhteistyö oman kyläyhteisön kanssa on perusta saamelaiseen kulttuuriin perehdyttäessä. Esiopetusta voidaan antaa pohjoissaameksi sekä tarvittaessa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Esiopetuksen arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä. Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Huoltajalle annetaan palautetta säännöllisesti keskusteluissa. Yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää lapsen esiopetuksen toteuttamisessa. Tämän yhteistyön toimivuudella on suuri merkitys lapsen viihtyvyyden, kasvun ja oppimisen kannalta. Sodankyläläinen perusopetus huomioi pohjoiset elinolosuhteet ja vahvistaa oppilaan lappilaista sekä suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Jokaisella sodankyläläisellä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, uskonnon ja omantunnon vapauteen, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet elämiseen Sodankylässä, Suomessa ja maailmalla. Opetuksessa korostuvat ilmasto, luonto, elinkeinot, harrastukset ja saamelaisuus kansainvälisyyden rinnalla. Opetuksessa painotetaan pohjoisen luonnon kunnioittamista ja sen erityispiirteiden ymmärtämistä. Koulussa oppilaalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää hänen oppimistaan, tukea ja seurata hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään sekä puuttua mahdollisesti ilmeneviin vaikeuksiin. Opetussuunnitelma Aamu- ja iltapäivätoiminta - lasten ohjattua toimintaa Sodankylässä järjestetään iltapäivätoimintaa luokkien oppilaille ja kaikkien erityisluokkien oppilaille. Iltapäivätoiminta (Iltsi) ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta vapaa-ajan viettoa aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Toimintaperiaatteena on tarjota lapsille kodinomaista ja lapsilähtöistä toimintaa. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii, ulkoilee ja harrastaa sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaa, lepoon ja läksyjen tekemiseen. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa kunnan vapaa-aikatoimi, joka ostaa palvelun ostopalveluna Mannerheimin lastensuojeluliitolta ja Sodankylän seurakunnalta. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Liikunnallista iltapäivätoimintaa järjestetään "liikuntariihi" - hankkeen puitteissa kolmessa eri sivukylässä ja kirkonkylässä sählykerhoja. Ohjausta ja tukea koulunkäynnissä Oppilashuoltotyö alkaa lapsen siirtyessä esiopetukseen ja perusopetukseen. Oppilashuollon ta-

20 20/30 voitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työyhteisön luominen. Koulun moniammatillinen oppilashuoltotyö tähtää koko oppilaskunnan ja yksittäisen oppilaan hyvinvointiin jatkuvalla yleisellä ja kohdennetulla erityisellä tuella. Oppilashuoltotyössä noudatetaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Oppilaalle tarjottavan tuen ja ohjauksen muotoja ovat: Oppilaan ja opettajan/opintoohjaajan/koulukuraattorin yhteiset keskustelut oppilaan, opettajan/opinto-ohjaajan/ koulukuraattorin ja huoltajien yhteiset tai erilliset keskustelut yhteiskeskustelut, johon voivat oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi osallistua tarvittavat asiantuntijat oppilashuoltopalaverit vanhempainillat tukiopetus ja erityisopetus oppilaanohjaus luokanvalvojan tunnit asiantuntijavierailut koulunkäyntiavustajan palvelut aihekokonaisuudet integroituina eri oppiaineisiin. Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, opetushenkilöstön, koulukuraattorin, kouluterveydenhuollon ja muiden psykososiaalisesta oppilashuollosta vastaavien asiantuntijoiden ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Opetustyön ja oppilashuollon sujuvuus ja yhteistyö kodin ja koulun välillä parhaimmillaan ehkäisee lasten riskiä syrjäytyä. Oppilashuollosta vastaa ensisijaisesti oppilashuoltotyöryhmä. Terveydenhoito- ja erityisopetushenkilöstö on vanhempien ja opettajien ohella koko esiopetuksen ajan tukemassa lapsen kokonaiskehitystä. Esiopetus nivelletään tavoitteidensa osalta sopusointuun koulua edeltävän varhaislapsuuden ja Ote Saamelaisuus on kuin lahja -selvityksestä: esiopetusta seuraavan alkuopetuksen kanssa. Koulukuraattorin työ Sodankylässä on peruskoulujen sosiaalityötä. Kuraattorin työn tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyviä ongelmia. Koulukuraattori tekee yhteistyötä rehtorin, opettajien, terveydenhoitajan, oppilashuollon ja muun koulun henkilökunnan kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita paikkakunnalla ovat lapsen vanhemmat, kunnan sosiaalityöntekijät, perheneuvolan työntekijät ja psykologi. Kuraattori on koulussa aikuinen, jonka luo lapsi voi tulla puhumaan huolistaan. Lapselle kuulluksi tuleminen ja avun saaminen muodostaa tärkeän kokemuksen kuinka asioita hoidetaan. Elämänhallintaan liittyy taito osata hakea apua ja lapsen myönteinen kokemus avun hakemisesta ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Oppilashuolto Nivelvaiheen yhteistyö helpotta jatkoopintojen valintaa ja sujuvuutta toisella asteella Nivelvaiheen yhteistyöllä tarkoitetaan perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten tekemää yhteistyötä, jonka tavoitteena on perusasteen 9- luokkien oppilaiden jatko-opintojen valinnan helpottaminen sekä opintojen sujuvuuden edistäminen. Ohjaus 9. luokalla Luokkamuotoinen ohjaus ( 38 tuntia) pienryhmäohjaus (esim. samalle alalle toiselle paikkakunnalle hakevat) henkilökohtainen ohjaus (vähintään 1 tunti / oppilas, useimpien kohdalla enemmän) Niistä oppilaista, jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan, tehdään keväällä siirtohojksit (hojks = henkilökohtaisen opetuksen järjestäminen). Lasten ja nuorten tulee saada osallistua ja vaikuttaa koulunsa arjen ratkaisuihin. Saamelaisalueen kouluissa tulee selvittää ja kuulla lasten ja nuorten mielipiteitä myös saamelaisuuden huomioimisesta.

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Maria Kaisa Aula Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi kunta- ja palvelumuutoksissa seminaari 11.6.2008 Suolahtisalissa 1 Uutta lapsipolitiikkaa Suomessa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot