Ammattisotilas 2/2013 Aliupseeriliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattisotilas 2/2013 Aliupseeriliitto ry"

Transkriptio

1

2 Ammattisotilas 2/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino PÄÄKIRJOITUS... 3 Suomi tarvitsee kriisinhallinnan veteraaniohjelman... 4 Säädetään, sovitaan tai määrätään... 8 Sotilasmestari Mikkoselle Adolf Ehrnrootin palkinto Ari Manniosta vuoden urheilija Lisää liikettä, istuminen tappaa Koulutusta ja yhteishengen nostatusta...16 Pääluottamusmiehen kynästä Trumpetti vaihtui SAP:iin Lukijoiden kynästä Uutisia Sotamuseo sotilasmuseotoiminnan suunnannäyttäjänä Kirja-arvostelut Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen - Marjo-Riitta Antikainen: Velvollisuuden kutsu - Fanni Luukkonen johtajana Lukuvinkkejä Lottanen: Sinikka ystäväiseni Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Afganistan, Kuva: Anu Köngäs Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/ Ammattisotilas 2/2013

3 Virkapukuhankinnoissa ongelmia Kaksi vuotta sitten valtion pääsopijajärjestöt sopivat, että vuoden 2012 alusta alkaen työnantaja vastaa kaikista edellyttämiensä virkapukujen hankintakustannuksista. Sopimus on kaikkiaan hyvin yksinkertainen ja selvä. Työnantaja vastaa kaikista virkapukineiden kustannuksista. Puolustusvoimille on ollut alusta alkaen vaikeaa hyväksyä valtion pääsopijoiden sopimusta. Puolustusvoimissa asiaan suhtaudutaan, ettei tehty sopimus ollut puolustusvoimien edun mukainen ja näin sitä ei tarvitse kokonaisuudessaan noudattaa. Viimeisen vuoden aikana noin puolet Talousvarikon päällikön tekemistä päätöksistä on ollut kielteisiä. Puolustusvoimat toimii tässä asiassa aivan omalla tavallaan. Millään muulla hallinnonalalla ei ole esiintynyt vastaavia ongelmia. Tästä syystä Aliupseeriliitto nosti virkapukujen maksuttomuuden esille kevään palkkaneuvotteluissa. Kuullun mukaan muiden liittojen jäsenillä ei ole ollut ongelmia maksuttomien virkapukineiden hankinnoissa, joten Aliupseeriliitto sopi asiasta liittokohtaisissa neuvotteluissa. Kevään 2013 aikana selvitetään liiton ja pääesikunnan välillä viimeisen vuoden aikana ilmenneet ongelmat. Neuvottelupöydässä osapuolet olivat täysin yksimielisiä asiasta kaikki työnantajan edellyttämät virkapukineet ovat virkamiehelle ilmaisia. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön sotilas- ja virkapuvut toimittaa nykyään varsinaissuomalainen Topper Uniform. Kyseessä on 30-vuotias työ- ja ammattivaatteisiin erikoistunut kotimainen yritys. Valtion Pukutehtaan konkurssin jälkeen puolustusvoimat päätyi virkapukineiden toimittajana Topperiin. Kiistämätön tosiasia on, että Topperin tultua virkapukineiden toimittajaksi palvelun laatu heikkeni merkittävästi aiempaan verrattuna. Virkapukineiden materiaalit ovat heikompia ja vähemmän kulutusta kestäviä, pukujen kuosit eivät istu kantajansa päälle sotilaspukujen tapaan ja toimitusten laatuvirheet ovat yli ymmärryksen. Syyt eivät kuitenkaan ole pelkästään tavaran toimittajassa eli Topperissa. Topper on normaali liiketalouden lakien toimiva pk-yritys, jonka palvelutuotanto puolustusvoimille perustuu kahdenväliseen sopimukseen. Puolustusvoimien antamien palveluvaatimusten perusteella Topper on laskenut virkapukineille toimitushinnat. Puolustusvoimien maksaman hinnan mukaisesti Topper tarjoaa tietyn palvelutason. Kuva: Petri Asikainen Osa Topperin tilauksista toimitetaan noin vuoden viipeellä. Tuona aikana henkilö on saattanut erota puolustusvoimien palveluksesta tai vaihtaa puolustushaaraa. Siitä huolimatta tilatut pukineet toimitetaan tilaajilleen, vaikkei niille olisi koskaan mitään tarvetta. Virkapukineiden suurten laatuvaihteluiden takia osa on siirtynyt tilaamaan pukineet muilta toimittajilta. Puolustusvoimat maksaa tässä tapauksessa tilaajalle Topperin hinnan ja erotus jää yksittäisen virkamiehen vastuulle. Kentältä kerrottujen kokemusten perusteella virkapukutoimitusten osalta vallitsee todelliset villin lännen periaatteet. Tämä palvelutaso perustuu puolustusvoimien ja Topperin väliseen sopimukseen, jossa on haluttu hakea mahdollisimman halpa ratkaisu. Vanha sananlaskun mukaan köyhällä ei ole varaa halpaan, mutta puolustusvoimat ei olekaan köyhä. Ammattisotilas 2/2013 3

4 4 Ammattisotilas 2/2013

5 Suomi tarvitsee kriisinhallinnan veteraaniohjelman Rahat on löydyttävä Kansanedustaja Timo Heinonen (KOK) esittää kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman tekoa. Hän korostaa, että jos Suomella on varaa lähettää sotilaat kriisinhallintatehtäviin, pitää meillä olla varaa hoitaa heidät kuntoon. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi osallistuu jatkossakin kriisinhallintatehtäviin. Suomi pyrkii vahvistamaan kriisinhallintatoimintansa vaikuttavuutta sekä kykyään osallistua myös vaativaan kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan. Heinonen toteaa, että selonteossa mainitaan operaatioiden riskien kasvaneen. Suomi on siirtynyt rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan ja tämä muutos on tuonut mukanaan uusia riskejä. Selonteossa ei kuitenkaan oteta huomioon kasvaneiden riskien seurauksia. Oma tavoitteeni on, että pian käynnistyvässä selontekokeskustelussa kriha-veteraanien asia nostetaan esille. Veteraani-sanan käyttö kriisinhallintapalveluksessa olleista sotilaista herättää suomalaisissa ristiriitaisia tunteita. Suomalaisten kielenkäytössä veteraaneja ovat Talvi-, Jatko- ja Lapin sodissa taistelleet. Lainsäätäjä on täsmentänyt määritelmää edelleen myöntämällä veteraaneille kohdistettuja sosiaalietuuksia niille, joille on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus. Heinonen haluaakin pitää erillään käsitteet sotaveteraani ja kriha-veteraani. Heinonen on tehnyt eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä kriha-veteraaniohjelmasta. Vastatessaan viimeisimpään Heinosen kysymykseen, sosiaali- ja terveysministeri kuvaa nykyisiä käytäntöjä liittyen hoitoonohjaukseen, sotilastapaturmien korvauksiin ja vapaaehtoisten toteuttamaan vertaistukeen. Heinosen esitykseen ohjelman käynnistämisestä hän ei kuitenkaan ota sanallakaan kantaa. Vastaus paljastaa sen, että asian vakavuutta ei ymmärretä. Kriisinhallintatoiminta on aikaisempaa lähempänä sotaa. Meidän pitää varautua pahimpaan. Meidän tulee varautua siihen, että joku perhe jää ilman isää tai äitiä. Nykyiset vammat hoidettava ensin Heinosen visiossa ohjelmassa on kyse laajasta kokonaisuudesta, mikä kattaa kriisinhallintapalvelukseen sitoutuvan henkilön koko palveluskaaren tehtävään perehdytyksestä takaisin normaaliyhteiskuntaan ja normaaliin toimintakuntoon saattamiseen. Hän näkee asiassa kaksi tärkeää vaihetta. Ensin tähän mennessä vammautuneiden keskeneräiset asiat hoidetaan kuntoon. Sen jälkeen käynnistetään veteraaniohjelma, jossa huomioidaan kriha-veteraanien fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset tarpeet sekä heidän perheidensä tarpeet. Olennaista on, että kun me heidät sinne lähetämme, hoidamme heidät myös kuntoon. Heinonen ottaa malliksi Tanskan veteraaniohjelman, missä on kokonaisvaltaisesti huomioitu sekä sotilaiden että heidän läheistensä tarpeet ennen operaatiota, sen aikana ja kotiin palattaessa. Sotilailla täytyy olla varmuus siitä, että jos he loukkaantuvat kriisinhallintapalveluksen aikana, heidän fyysiset ja psyykkiset vammansa hoidetaan kuntoon. Kuva: Esa Piisilä Ammattisotilas 2/2013 5

6 Timo Heinonen haluaa, että kriha-veteraaniohjelmassa huomioidaan kriha-veteraanien fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset tarpeet sekä heidän perheidensä tarpeet. Tanskan ohjelma on poikkihallinnollinen ja se sisältää kattavan tuen tehokkaasta valmistautumisesta ja omaisten tukemisesta aina julkiseen arvostamiseen, tarvittavaan hoitoon ja monipuolisiin taloudellisiin tukiin Tanska tarjoaa täsmällisen, nopean, tarkoituksenmukaisen, koordinoidun ja kunnioittavan hoidon kaikille fyysisesti tai psyykkisesti vammautuneille veteraaneille. Heinonen haluaa suomalaisille kriisinhallintatehtävissä olleille sotilaille veteraanistatuksen ja varmuuden siitä, että valtio kantaa vastuun operaatiossa loukkaantuneista. Hän peräänkuuluttaa myös valtion vastuuta vammautuneen sotilaan ja hänen läheistensä taloudellisen toimeentulon turvaamisessa. Suomen kriha-veteraaniohjelman tulee sisältää ne periaatteet, joiden mukaan kriisinhallintatehtävissä toimivien asioita hoidetaan. Ohjelman myötä myös mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet selviävät. Ohjelmaan tulee ottaa mukaan koko hallitus, puolustusvoimat, kunnat ja vapaaehtoiset toimijat. Myös perheitä on tuettava Heinonen korostaa sotilaiden ja heidän läheistensä perusteellista valmistautumista operaatioon, omaisten tukemista sekä julkisen tunnustuksen antamista sotilaiden työlle. En halua, että kriisinhallintatehtävistä palaaville sanotaan mitäs menit vapaaehtoisesti. Heinonen on huolissaan sotilaiden läheisten jaksamisesta. Perheen mukana pitäminen ohjelmassa on tärkeää. Heillä on jatkuva huoli läheisestään ja meidän pitää pystyä auttamaan heitä. Myös vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä rooli kriha-veteraanien tukemisessa. Heinosen mukaan ne eivät kuitenkaan voi korvata ammattilaisten apua. Tehtävään koulutetuilla psykologeilla ja muilla ammattilaisilla on tärkeä rooli. Myös vapaaehtoinen vertaistuki on tärkeää. Kriha-veteraaniohjelma on Suomessa uusi avaus, eikä sen ympärillä ole vielä käyty kovin laajaa keskustelua. Tällaisen laajan ohjelman toteuttaminen vaatii poikkihallinnollista lähestymistapaa. Koska sotilaiden terveyteen ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät asiat ovat ohjelman keskiössä, on sosiaalija terveysministeriön panos merkittävä. Vaikka sosiaali- ja terveysministeri ei ole vielä lämmennyt asialle, Heinonen ei ole valmis luovuttamaan. Itse uskon että asia lähtee liikkeelle ja puolustusministeri Carl Haglund on tässä tärkeässä roolissa. Olen ymmärtänyt, että hänelle tämä on tärkeä asia. Puolustusministeri kertoi minulle, että jatkossa kaikki kriisinhallintatehtävistä palaavat pääsevät henkilökohtaiseen psykologin haastatteluun. Käsittääkseni tämä muutos on tulossa lähiaikoina. Jos saamme ohjelman turvallisuuspoliittisen selonteon mietintöön uskon, että asia lähtee liikkeelle. Teksti ja kuvat Asta Ruuskanen Kuva Anu Köngäs 6 Ammattisotilas 2/2013

7 Kansallinen veteraaniohjelma Aliupseeriliiton strategia 2015 Aliupseeriliitto päätti vuonna 2011 strategiassaan, että liitto tekee aloitteen kansallisen veteraaniohjelman laatimisesta. Tavoitteen taustalla on kriisinhallintaoperaatioiden entistä vaativammat ja vaarallisemmat toimintaympäristöt ja sitä kautta sotilaiden riskien kasvaminen. Ohjelmassa olennaisina osina ovat Valtiokonttorin ryhmätapaturmavakuutusten korvaustasojen ajantasaistaminen hyvälle länsieurooppalaiselle tasolle sekä vakuutusten korvauskäytäntöjen kehittäminen. Aliupseeriliiton tavoitteena on, että kriisinhallintatehtävissä fyysisen tai psyykkisen terveytensä menettäneiden ja tapaturmissa loukkaantuneiden vahingot korvataan automaattisesti ja nopeasti täysimääräisesti ja pysyvästi parhaiden mahdollisten asiantuntijoiden hoitamina. Palvelusuhdeasioissa Aliupseeriliiton tavoitteena on, fyysisen ja psyykkisen vamman mahdollistamissa rajoissa, Työnantajan velvollisuus varmistaa palvelussuhteen jatkuminen puolustusvoimiin saadusta viasta tai vammasta huolimatta joko sotilas- tai siviilivirassa tai Työllistämistuki uudelleenkoulutukseen ja tämän jälkeisen työllistymisen varmistaminen Vammautuneen sotilaan irtisanomiskielto, jos hän on edes osittain työkykyinen nsiomenetystakuu, jolla varmistetaan ennen vammautumista tapahtuneen elintason säilyminen Korotettu invaliditeettieläke (työkyvyttömyyseläke), joka kattaa myös vammasta aiheutuvia ylimääräisiä elinkustannuksia kuten asunnon erityisrakenteet ja esikoiskulkuvälineet. Lisää resursseja vertaistukeen Suomen Rauhanturvaajaliitto sai Raha-automaattiyhdistykseltä neljän vuoden rahoituksen vertaistukitoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Rauhanturvaajat vertaisina hankkeen saama avustusmäärä on ensimmäiselle vuodelle euroa. Rauhanturvaajaliitto valitsi hankkeen projektipäälliköksi psykoterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Hannu Piispasen. Piispanen on toiminut pitkään liiton Kotona ja kaukana hankkeessa. Hänellä on takanaan neljä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiota. Liitto aloitti Kotona ja Kaukana hankkeen 1990-luvun lopulla. Nyt sillä on puolustusvoimien kanssa yhteistyösopimus muun muassa tukipuhelintoiminnasta. Liitolla on noin 60 koulutettua, vapaaehtoista tukihenkilöä. Valtakunnallisessa tukipuhelimessa on 25 päivystäjää. Puolustusvoimat tukee toimintaa maksamalla puhelinkustannukset. Maksuton tukipuhelin on tarkoitettu rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä olleille sotilaille ja heidän läheisilleen. Tarvittaessa soittajat ohjataan asianmukaisten ammattilaisten piiriin. Myös sotaveteraanit voivat pyytää tukipuhelimen kautta talkooapua esimerkiksi lumenluontiin ja polttopuiden tekoon. Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen kertoo, että maaliskuussa käynnistyneen Rauhanturvaajat vertaisina -projektin tavoitteena on kehittää nykyjärjestelmän pohjalta valtakunnallinen vertaistukijärjestelmä. Projektin puitteissa koulutetaan henkilöstöä, suunnitellaan ja pilotoidaan järjestelmä sekä juurrutetaan se Suomen Rauhanturvaajaliiton jäsenyhdistyksiin koko valtakunnan kattavaksi ja pysyväksi matalan kynnyksen vertaistukijärjestelmäksi. Projekti sisältää yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa erityisesti koulutuksessa. Ammattisotilas 2/2013 7

8 Työntekemisen moninaiset perusteet Säädetään, sovitaan tai määrätään Arkisessa työnteon virrassa ja kiireessä tulee harvoin esiin tilanteita, joissa pitäisi miettiä, mihin perustuen tai mistä johtuen asiat tehdään niin kuin ne tehdään. Tietyt työelämän kysymykset ovat lainsäädäntöperusteisia, toiset sopimusperusteisia ja tietyt asiat perustuvat työnantajan ja esimiesten työnjohto-oikeuteen. Tällä kirjoituksella on tarkoitus yleistajuisesti jäsentää edellä mainittuja kysymyksiä ja kuvata, minkälaisia mahdollisuuksia ammattijärjestöillä on niihin vaikuttaa. Puolustusvoimien virkamiehiä, siis myös aliupseereita, keskeisimmin koskevat lait ovat virkamieslaki, laki puolustusvoimista, valtion eläkelaki ja kriisinhallintaa koskeva lainsäädäntö. Sopimuskysymyksissä taas tärkeimpiä ehkä ovat puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimus ja työaikasopimus sekä kaikkia valtion virkamiehiä koskevat vuosiloma ja matkakustannusten korvaussopimus yleisen virkaehtosopimuksen ohella. Työnjohto-oikeus taas liittyy esimiesten konkreettiseen työnjakoon ja työnjohtoon eli siihen kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, miten tekee ja missä tekee. Arkisimmin tämä näyttäytyy työvuoroluettelon suunnittelussa ja käytännön päivittäisessä työnjohtamisessa. 8 Ammattisotilas 2/2013

9 Sotilaseläkkeistä ei sovita vaan säädetään lailla Lainsäädäntökysymykset liittyvät yleensä aina virkamiehen asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä kurinpitoon. Lait säätää eduskunta ja niihin ei liity lainkaan sopimustoimintaa. Aliupseeriliitolla ei siis ole sopimustoimijan asemaa lainsäädäntökysymyksissä vaan liiton vaikutusmahdollisuudet perustuvat yleiseen yhteiskuntavaikuttamiseen ja eduskuntakuulemiseen valiokunnissa silloin, kun lainsäädäntövalmistelu aliupseeristoa suoraan tai välillisesti koskee. Eduskunta omassa valmistelussaan ja päätöksenteossaan sitten ottaa tai jättää ottamatta huomioon liiton esittämät kannanotot. Lainsäädäntökysymyksissä ehkä eniten virheellisiä käsityksiä on sotilaseläkekysymyksissä ja kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdoissa. Kumpikin on lainsäädäntökysymyksiä, joissa ei ole sopimusoikeutta. Valtion eläkelain piiriin kuuluvat sotilaseläkkeet kuuluvat vieläpä sopimuskiellon piiriin valtion virkaehtosopimuslain mukaan; niistä ei edes saa sopia vaikka osapuolilla haluja olisikin. Kriisinhallintatehtävissä maksettavista etuuksista eli muun muassa kriha-palkkauksesta ja päivärahoista, on voimassa mitä puolustusministeriö asetuksillaan yksipuolisesti säätää. Niistäkään ei siis sovita. Tämä lähtökohta perustuu lakiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Vaikka puolustusvoimien normaalin virkatyön mukainen palkkaus on virkaehtosopimuksella sovittava asia, kriisinhallintatehtävien palkkaus ei sitä ole lainsäädännön eroista johtuen. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset ja keskustelut kyllä käydään ja näissä liitolla on mahdollisuus vaikuttaa kyseisiin asioihin. Sopimusoikeutta ei kuitenkaan ole. Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista määrätään virkaehtosopimuksilla. Sopimusasioissa Aliupseeriliitolla on vahva rooli. Sotilaseläkkeet ja kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdot ovat lainsaadäntökysymyksiä, joissa ei ole sopimusoikeutta. Sopimukset luovat tasa-arvoisen lähtökohdan Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista määrätään virkaehtosopimuksilla. Palvelussuhteen ehtoja ovat muun muassa työaika- ja palkkauskysymykset sekä pienin poikkeuksin yleensäkin kaikki asiat, jotka liittyvät siihen mitä etuuksia tai oikeuksia virkamiehelle kuuluu siitä työstä, jonka hän tekee esimiehen alaisuudessa tämän työnjohto-oikeuteen perustuen. Voidaan sanoa, että esimiehellä on työnjohto-oikeuteen perustuva oikeus teettää työt mutta virkaehtosopimuksilla on sovittu, miten esimerkiksi työajat lasketaan, palkka maksetaan tai virkamatkakuluja korvataan. Nämä ovat palvelussuhteen ehtoja, jotka eivät kuulu esimiesten työnjohto-oikeuden piiriin. Sopimusasioissa Aliupseeriliitolla on vahva rooli. Onhan se sopijaosapuoli ja tässä suhteessa tasavertaisessa asemassa työnantajatahon kanssa. Sopimusten syntyyn tai olemassa olevien sopimusten Ammattisotilas 2/2013 9

10 muuttamiseen tarvitaan molempien osapuolten hyväksyntä. Yksipuolisesti sopimusasioissa päätöksiä ei voi tehdä. Puolustusvoimien virkamiehiä koskevat sopimukset tehdään pienin poikkeuksin puolustusministeriössä ja puolustusvoimien virkatyössä niitä sitten sovelletaan. Sopimusasioissa liiton luottamusmiehillä on kaksinainen tehtävä. Toisaalta he valvovat, että jäsenistö saa kaikki ne edut mitä heille puolustusvoimien palvelussuhteesta johtuen kuuluu. Toisaalta he ovat velvollisia valvomaan, että jäsenistö noudattaa palvelussuhteen ehdoista annettuja määräyksiä. Tämäkin piirre korostaa sopijaosapuolen roolia. Siitä mistä on sovittu, pidetään kiinni puolin ja toisin. Mahdollisissa erimielisyyskysymyksissä liitolla on mahdollisuus viedä erimielisyys aina työtuomioistuimen ratkaisuun saakka. Tätä ennen on kuitenkin käyty jo kaksi- tai kolmeportainen neuvottelumenettely soveltamiserimielisyydestä asian ratkaisemiseksi. Periaatteena on, että ne jotka ovat asioista sopineet myös erimielisyytensä keskenään ratkaisevat. Virkamiehen on noudatettava työnjohtomääräyksiä. Valtion virkamieslaki, puolustusvoimien työaikasopimus ja Yleinen palvelusohjesääntö määrittelevät esimiesten työnjohto-oikeuteen liittyviä asioita. Puolustusvoimien virkamiehiä, siis myös aliupseereita, keskeisimmin koskevat lait ovat virkamieslaki, laki puolustusvoimista, valtion eläkelaki ja kriisinhallintaa koskeva lainsäädäntö. Eduskunnassa työskentelevät 200 kansanedustajaa säätävät lait. Esimiesten työjohtomääräyksiä on noudatettava Työnjohtomääräysten noudattamisen velvoite kuuluu virkamiehen velvollisuuksiin useammankin eri kanavan kautta. Valtion virkamieslaki toteaa, että virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä että hänen tulee noudattaa työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Puolustusvoimien työaikasopimus määrittää lisäksi, että virkamies on normaalin työajan lisäksi aina velvollinen tekemään myös ylityötä, mikäli esimies katsoo sen erityisestä palvelussyystä tarpeelliseksi. Myös Yleisen palvelusohjesäännön määräykset painottavat esimiehen antamien käskyjen täsmällistä täyttämistä. Esimiesten työnjohdon on kuitenkin oltava tarkoituksenmukaista, yhdenvertaista ja heidän on huolehdittava siitä, että virkamies saa virkasuhteestaan johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kun ne hänelle kuuluvat. Esimiesten työnjohtamisen on aina oltava asiallista ja asianmukaista. Tätä asianmukaisuutta liiton luottamusmiehet valvovat. Kunkin aliupseerin on kohdallaan aina kysyttävä, menikö jokin asia aivan oikein, jos se jotenkin mieltä askarruttaa. Asian oikeaa tolaa tulisi ensin kysyä esimieheltä ja jos asia ei ota ratketakseen, sitten kääntyä oman luottamusmiehen puoleen, joka ryhtyy selvittämään asiaa. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvat asiat eivät siis ole sopimusasioita, mutta työnteosta johtuvat palvelussuhteen ehtojen mukaisten etuuksien määrä ja laatu ovat. Lopuksi Hyvin toimivissa työyhteisöissä ja esimies alainen suhteissa tässä kirjoituksessa olevilla asioilla ei käytännön työntekemisen kannalta ole suurtakaan merkitystä. Esimerkiksi konkreettinen perinteiseen työnjakoon perustuva työnjohto on nykyään varsin harvinaista työpisteillä, joissa jokainen virkamies suorittaa pääosin omat työtehtävänsä tehtävänkuvausten ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Osaavan jäsenen näkökulmasta taas on hyvä kuitenkin tunnistaa, miten kennelläkin on mahdollisuus asioihin vaikuttaa ja kuka asioista perimmältään päättää tai sopii ja mihin perustuen. Luottamusmies toimii näissä kysymyksissä jäsenen luottopakkina. Teksti Mika Oranen, Päätoiminen pääluottamusmies Kuvat Asta Ruuskanen 10 Ammattisotilas 2/2013

11 Sotilasmestari Mikkoselle Adolf Ehrnrootin palkinto Sotilasmestari Pasi Mikkoselle (49) luovutettiin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin nimeä kantava euron tunnustuspalkinto Helsingissä Säätytalolla Pohjois-Karjalan prikaatissa vartiopäällikkönä palveleva Mikkonen sai tunnustuksen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään vartioston osaamisen ja ammatillisen monipuolisuuden kehittäjänä. Palkitsemisperusteissa korostettiin Mikkosen laajaa kokemusta vartiotehtävissä sekä hänen poikkeuksellista kykyään löytää ratkaisuja monitahoisiin ja haasteellisiin kysymyksiin. Hän on edistänyt positiivisen maanpuolustushengen luomista kaikkien yhteistyötahojen kanssa. Esimiesten mukaan Mikkonen on osoittanut palvelustehtävissään myös poikkeuksellisen korkeaa sotilaallista ammattitaitoa. Mikkonen näkee, että hyvä suoritus vaatii aina koko työyhteisön osallistumista. Esimerkiksi henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön päästään vain sillä, että lähimmät työtoverit ovat samanhenkisiä ja puhaltavat yhteen hiileen. Meidän orkesteri soittaa hyvin yhteen ja siitä olen erittäin kiitollinen. Parasta Mikkosen työssä on sen monipuolisuus. Esimiehet ovat kannustaneet häntä kouluttautumaan jatkuvasti ja monipuolisesti. Oma joukko-osasto on mahdollistanut ja osittain vaatinut vartiostoa osallistumaan myös muuhun Prikaatin toimintaan tukemalla varusmieskoulutusta ja reserviläistoimintaa. Meidän vartiostossa tämä on koettu positiivisena asiana. Tiedän että tämä ei ole edes mahdollista monissa valtakunnan vartiostoissa. Mielekkäällä työllä on myös varjopuolensa. Ikävänä asiana näen nyt, ehkä jopa liian myöhään, että perhe on joutunut vuorotyöstä johtuen soveltamaan joulut, juhannukset ja viikonloput liian usein omalla tavallaan. Perhe oli aika harvoin yhdessä juhlapäivinä, kun lapset olivat pieniä. Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen onnitteli sotilasmestari Mikkosta palkinnon johdosta. Pohjois-Karjalan prikaatin komentaja evrsti Jari Kytölä osallistui Mikkosen kanssa palkitsemistilasiuuteen. Viimeisenä lippua laskemassa Työ Pohjois-Karjalan prikaatissa päättyy kun joukko-osaston toiminta loppuu. Mikkonen tietää jo etukäteen, että siitä tulee raskas päivä. Haluan olla tuona päivänä työvuorossa laskemassa kasarmin kentän Suomen lippua alas. Tilaisuus on meille, jotka ovat työskennelleet varuskunnassa kymmeniä vuosia, varmasti koskettava. Mikkonen aloittaa ensi vuoden alussa Maasotakoulussa sotilaspoliisialiupseerin tehtävässä. Vaimo ilmoitti jo vuosia sitten että jos minulta työpaikkakunta vaihtuu, perhe ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia muuttaa mukana. Tähän tietysti vaikuttaa vaimon työn saanti uudella paikkakunnalla. Tällä hetkellä vanhempi tytär on jo omissa ympyröissään ja nuorempi on lähdön kynnyksellä. Mikkosella on noin neljä vuotta virkauraa jäljellä. Kovaa kiirettä hänellä ei kuitenkaan eläkkeelle ole. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mitään suurempaa kiinnostusta eläkepäivinä työssä käymiseen ei ole. Toivoisin, että joku kaunis päivä voisin olla täysipäiväinen ukki, jolla olisi aikaa ja terveyttä kuskailla, vahtia, opettaa, neuvoa ja ennen kaikkea kertoilla hirmuisen jänniä tarinoita sotilasurasta jälkikasvulle. Mutta siihen on vielä toivottavasti aikaa. Teksti ja kuva Asta Ruuskanen Adolf Ehrnrootin tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain yhdelle tai useammalle sotilaalle yksittäisestä teosta, toiminnasta tai työstä sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi. Päätöksen palkinnon myöntämisestä tekee Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö puolustusvoimain komentajan esityksestä. Sotilasmestari Pasi Mikkosen lisäksi muita palkittuja olivat insinöörieversti Kari Renko Ilmavoimien materiaalilaitokselta, everstiluutnantti Matti Santtila pääesikunnan henkilöstöosastolta ja kapteeniluutnantti Markku Kaukoranta Merisotakoulusta. Ammattisotilas 2/

12 Ari Manniosta vuoden urheilija Aliupseeriliitto on valinnut vuoden 2012 urheilijaksi keihäänheittäjä Ari Mannion (25). Vuosi oli kersantti Manniolle mieleenpainuva. Ensimmäinen kerta olympialaisissa ja ensimmäinen aikuisten arvokisamitali kotiareenalla olivat urheilijan uran tähtihetkiä. Viime vuoden merkittävimmät kilpailut Manniolle olivat Helsingin EM-kilpailut ja Lontoon olympialaiset. Viime vuosi oli merkittävä. Olin ensimmäistä kertaa olympialaisissa ja heitin 11. sijalle. Sain myös ensimmäisen aikuisten arvokisapronssin Helsingistä. Mannio työskentelee opetusaliupseerina Urheilukoulussa Lahdessa. Osan ajasta hän toimii urheilijana puolustusvoimien edustusvalmennusryhmässä. Muuna aikana hän toimii varusmiespalvelustaan suorittavien urheilijoiden kouluttajana. Mannio kertoo, että häneen otettiin yhteyttä avoimena olevasta urheilijan vakanssista. Hänen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, tarttako mahdollisuuteen. Toimin alokaskouluttajana Urheilukoulun kesälajin varusmiehille. Eli kun uudet varusmiehet tulevat lokakuussa, toimin kouluttajana koko P-kauden ajan. Mannio ei näe ongelmana tämänhetkisessä työssään yhdistää huippu-urheilua ja työntekoa. Nämä kaksi työtä täydentävät hyvin toisiaan. Kovan kesärupeaman jälkeen on mukava palata töihin, kun saa urheilun lisäksi muutakin ajateltavaa. 12 Ammattisotilas 2/2013

13 Tukiverkosto mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun Manniolla on hyvä tukiverkosto ympärillään, joten hänen ei tarvitse keskittyä sponsoreiden hankintaan. Näin hän pystyy keskittymään täysillä urheilemiseen. Syksyllä harjoitan peruskuntoa, jotta jaksan harjoitella talvella. Talvella mukaan tulee tekniikan hiominen ja harjoittelu on peruskuntopainotteista eli määrät on korkealla. Kevättä kohti mentäessä harjoittelumäärät hieman vähenevät, mutta tehoja nostetaan korkeammalle. Kesällä sitten ulosmitattaan sen mitä olen talvella saanut aikaan ja otan kropasta kaiken mahdollisen irti. Mannio oli jo nuorena monipuolisesti kiinnostunut eri urheilulajeista. Teiniikäisenä hänellä oli useampia lajeja, joista hän oli kiinnostunut ja joita hän harrasti aktiivisesti. Pienempänä tuli harrastettua melkein kaikkia mahdollisia pallopelejä ja yksilölajeja. Jääkiekko oli 17-vuotiaaksi se ykköslaji ja keihäs tuli sen rinnalla. Sitten yksilölajin viehätys vei voiton. Toki jääkiekko kulkee tälläkin Positiivinen ja helposti lähestyttävä Mannio on esikuva monelle urheilijanalulle. hetkellä vielä mukana talviharjoittelussa. Menestynyt kilpaurheilija hakee tasapainoa kovaan harjoitteluun luonnosta. Metsästäminen ja kalastaminen auttavat rauhoittumaan ja tuovat mukavaa vastapainoa muulle elämälle. Teksti Asta Ruuskanen Kuvat: Cresta Vuoden urheilija Aliupseeriliiton hallitus nimeää Aliupseeriliiton vuoden urheilijan, urheiluvastaavan esityksen pohjalta, vuosittain liiton jäsenistön keskuudesta. Aliupseeriyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä suoraan esitys vuoden urheilijasta. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset edellisenä vuonna liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotUL:n, Sot-SM-, CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut sekä Olympialaiset tai muut vastaavat kansalliset tai kansainväliset kilpailut. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Ammattisotilas 2/

14 Lisää liikettä, istuminen tappaa! Puolustusvoimien uuden liikuntateeman tavoitteena on tukea henkilöstön liikunnallista elämäntapaa entistä paremmin. Puolustusvoimien liikuntapäällikkö Matti Santtila korostaa, että tämä tarkoittaa ensisijaisesti toimenpiteitä liikkumattoman ajan vähentämiseksi. Santtila kertoo, että liikkumattomuus ei ole yksinomaan suomalaisten ongelma. Se on noussut Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan neljänneksi vakavimmaksi elintasosairauksien riskitekijäksi maailmassa. Siksi WHO on nostanut liikkumattomuuden perinteisempien riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, kolesterolin ja tupakoinnin ohella yhdeksi merkittävimmistä terveysongelmista maailmassa. Liikunnalla on suuri merkitys myös masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Vaikka henkilö liikkuisi riittävästi, muu passiivisuus mitätöi liikunnan positiiviset vaikutukset. Puolet suomalaisista istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Siksi myös puolustusvoimat on lähtenyt mukaan liikkumattomuuden haittojen torjumiseen. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan noin puolet puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Täysin liikkumattomia on vain 5 %. Tällä hetkellä sotilasvirkoihin hakeutuu entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Aliupseerit liikkuvat selvästi vähemmän kuin muut sotilashenkilöstöryhmät. Toisaalta sotilaat ovat oman ikäluokkansa miehiä paremmassa kunnossa. Siviilityöntekijät liikkuvat vähiten. Myös koulutustausta vaikuttaa liikkumiseen. Korkeasti koulutetut liikkuvat enemmän kuin alhaisemman koulutustason omaavat. Santtila pitää liikkumattomuuden näkökulmasta haasteellisimpina henkilöstöryhminä esikunnissa sekä teknisissäja valvontatehtävissä työskenteleviä. Näissä tehtävissä työskennellään pitkiäkin jaksoja paikoillaan. 14 Ammattisotilas 2/2013

15 Vuosille tehdyn liikuntastrategian mukaisesti puolustusvoimat suosittelee, että jokainen palveluksessa oleva harrastaisi liikuntaa säännöllisesti vähintään kolmesta viiteen kertaa viikossa, noin minuuttia kerrallaan. Henkilökunnalla on käytössään lukuisia ulko- ja sisäliikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluita. Haasteena on, miten saada työntekijät hyödyntämään varuskuntien olemassa olevia palveluita. Myös ulkopuoliset tahot ovat kiinnittäneet huomiota puolustusvoimien monipuoliseen henkilöstö-liikuntaohjelmaan. Vuonna 2011 Suomen Kuntoliikuntaliitto nimitti puolustusvoimat Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi. Työpaikoille liikunta-aktivaattoreita Santtila kertoo, että joukko-osastoihin ja muihin hallintoyksiköihin nimetään tulevien vuosien aikana liikunta-aktivaattoreita. Uutta tehtävää pilotoidaan muutamassa hallintoyksikössä tämän vuoden aikana. Jatkossa jokainen työpiste nimeää vertaisen, joka toimii liikunta-aktivaattorina omassa työpisteessään. Aktivaattoreiden tehtävänä on kertoa, kannustaa ja tukea henkilökuntaa arkiliikunnassa. Liikunta-aktivaattoreiden rekrytointi on käynnistynyt Karjalan prikaatissa. Liikunnanohjaaja Miamari Kuronen kertoo, että Urheilukoulun edustaja kävi helmikuussa joukko-osastossa esittelemässä koulutuksen sisältöä ja puhumassa aktivaattorien rektytoinnista. Meillä on tavoitteena saada ensimmäiseen koulutukseen henkilöä. Etsimme liikunnasta kiinnostuneita ihmisiä ja sellaisia persoonia, jotka kannustavat muita liikkumaan. Koulutuksen keskiössä on arkiliikunta ja erityisesti se, miten liikunta saadaan yhdistettyä työpäivään. Lisäksi aktivaattoreille koulutetaan lihaskuntoon ja liikehallintaan sekä kestävyyskuntoon ja lihashuoltoon liittyviä asioita. Kuronen kertoo, että vähän liikkuvat ja liikkumattomat työntekijät ovat toiminnan pääkohderyhmä. Toiminnalla saamme työpisteille ihmisiä, jotka ottavat vähän liikkuvat henkilöt mukaan esimerkiksi kävelylenkille. Näin ehkäisemme kansasairauksia ja parannamme työntekijän terveyttä ja toimintakykyä. Matti Santtila haluaa kiinnittää henkilökunnan huomion siihen, että vaikka henkilö liikkuisi riittävästi, muu passiivisuus mitätöi liikunnan positiiviset vaikutukset. Varuskuntien urheiluseurat mukaan talkoisiin Suomen Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja Timo Kakkola näkee, että varuskuntien urheiluseuroilla voi olla tärkeä rooli henkilökunnan liikuttamisessa. Ne voivat kannustaa liikkumaan järjestämällä henkilökuntaa kiinnostavia liikuntamahdollisuuksia. Kakkola näkee, että henkilöstö voisi aktivoitua liikkumaan nykyistä enemmän, jos olisi tarkemmin tiedossa, mikä henkilökuntaa kiinnostaa. Liikuntaa harrastavien mieltymykset pääosin tiedetään. Haasteena on se, että passiivisten henkilöiden syyt passiivisuuteen ja erityisesti heidän mahdolliset lajimieltymyksensä ja liikuntamuototoiveensa ovat usein hämärän peitossa. Kakkola pitää hyvänä, että työnantaja tiedottaa liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden vaaroista eri tavoin. Hän näkee, että joskus myös ravistelu ja herättely asian vakavuuteen ovat paikallaan. Henkilökunnalla on Kakkolan mielestä hyvät edellytykset liikuntaharrastukseen työnantajan tarjoamissa puitteissa. Hän näkee, että kun työajalla tapahtuvaan liikuntaan liittää sopivan vapaa-ajalla tapahtuvan liikkumisen, saadaan henkilöstön fyysinen ja psyykkinen kunto nousemaan. Kakkola korostaa liikkumisessa vertaistuen merkitystä. Lähiympäristö voi vaikuttaa merkittävästi liikuntaan kannustamisessa Ehkä puuttuu se kaveri, joka kannustaa kuntoon. Esimiehillä tärkeä rooli Santtilan mukaan elämäntapamuutokseen kannustaminen on myös esimiestyötä. Esimiehen tuki ja kannustus sekä hänen antama esimerkki ovat ratkaisevia. Tämän vuoden alusta lukien kehityskeskustelussa käsitellään myös työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Vastuullinen esimies hoitaa tämän tyylikkäästi. Esimiesten tehtävänä on muun muassa huolehtia, että alaiset käyvät määräaikaisterveystarkastuksissa. Liikuntastrategian mukaisesti työnantaja järjestää fyysisen työkyvyn tavoitetason alle jääville ja merkittävästi ylipainoisille työntekijöille terveys-, kunto- ja ravinto-ohjausta yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Työnantaja voi halutessaan vähentää passiivista aikaa rakenteellisilla muutoksilla. Santtilan mukaan esimerkiksi toimistotyössä perinteiset kalusteet kuten matalat pöydät ja toimistotuolit, edistävät passivoitumista. Sähköisesti säädettävät työpöydät ja muu seisomatyötä tukevat kalustevalinnat edistävät työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Santtilan mukaan liikkumisen edistämisessäkin pienet teot ovat avain menestykseen. Esimerkiksi ruokailun jälkeen pieni kävelylenkki edistää ruoan palamista kehossa ja edistää muutenkin terveyttä. Päivittäinen aktiivisuus on olennaisempaa kuin satunnaiset liikuntasuoritukset. Ihmisen oma henkilökohtainen motivaatio on ratkaiseva. Sitä ei kukaan pysty antamaan. Teksti ja kuvat Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

16 Koulutusta ja yhteishengen nostatusta Kaartin jääkärirykmentin aliupseeri-iltapäivä Kaartin jääkärirykmentin komentaja eversti Pekka Saariaho järjesti joukkoosastonsa aliupseereille aliupseeri-iltapäivän maaliskuussa. Tapahtumaan osallistui myös kymmenen Etelä-Suomen huoltorykmentin aliupseeria. Varsinaisen koulutuksen lisäksi tilaisuuden tarkoituksena oli yhteishengen ja ammatti-identiteetin kehittäminen. Lisäksi rykmentin johto halusi tarjota vuonna 2015 yhdistyvien joukkojen aliupseereille mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Kaartin jääkärirykmentissä, niin kuin muissakin joukko-osastoissa, on paljon nuoria peruskoulutettuja aliupseereita. Kehittyäkseen kisällitasolta mestaritasolle he tarvitsevat edelleen tukea. Pyrimme tukemaan aliupseeria erityisesti ydinosaamisen - esimerkiksi koulutustaito - kehittämisessä. Saariaho haluaa, että myös aliupseerit omaksuvat sotilaana olemisen ytimen. On tärkeää, että virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet ovat tiedossa. Haluan myös tukea aliupseerien ammattikunnan identiteetin kehittymistä. On tärkeää, että Kaartin jääkärirykmentissä vaikuttaa vahvan ammatti-identiteetin omaava ja ammatistaan ylpeä aliupseeristo. Rautaisannos henkilöstöasioita Kaartin Jääkärirykmentin luottamusmies Jyrki Surkka kertoo, että tilaisuuden koulutuksellinen osio sisälsi laajasti henkilöstöasioita ja sotilaana toimimista käsitteleviä teemoja. Komentaja ja henkilöstösektorin johtaja kapteeni Pekka Siikala olivat paikalla koko tilaisuuden ajan. Siikala kertoi meille henkilöstöasioista, virkaehtosopimuksesta, työaikaasioista, koulutuksesta sekä virkamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi käsittelimme sotilaana olemisen pelisääntöjä. Aliupseeriliiton päätoiminen Kaartin jääkärirykmentin komentaja eversti Saariaho pitää tärkeänä, että rykmentissä vaikuttaa vahvan ammatti-identiteetin omaava ja ammatistaan ylpeä aliupseeristo. pääluottamusmies Mika Oranen piti puheenvuoron ajankohtaisista työmarkkinaasioista. Tilaisuuteen osallistui noin 30 aliupseeria eli noin puolet joukko-osaston aliupseereista. Myös tilaisuudesta pois jääneet pääsevät osalliseksi sen sisällöstä. Materiaali on tallennettu tietojärjestelmään, mistä sen voi käydä lukemassa. Olemme menossa komentajan kanssa soittokuntaan pitämään korvaavan tilaisuuden. Surkka pitää tämänkaltaisia tilaisuuksia hyödyllisenä aliupseereille. Saimme vastauksia ja linjauksia suoraan komentajalta ja henkilöstöjohdolta. Toisaalta tarjolla oli myös liiton näkemyksiä ja kantoja useisiin käsiteltyihin aiheisiin. Jatkosta on jo sovittu komentajan kanssa ja vastaavan tyyppinen tilaisuus on tarkoitus järjestää jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Surkka pitää hyvänä myös sitä, että aliupseerit näkivät suuren määrän kol- 16 Ammattisotilas 2/2013

17 legojaan samaan aikaan samassa tilassa ja pääsivät tutustumaan uusiin ihmisiin. Hän on saanut jäseniltä pelkästään positiivista palautetta. Me-hengen ylläpitäminen tärkeää Etelä-Suomen huoltorykmentti ja Kaartin jääkärirykmentti yhdistetään vuoden 2015 alussa. Luottamusmies Matti Paajanen kertoo, että myös huoltorykmentin komentaja on ollut aktiivinen aliupseeriston me-hengen edistämisessä ja ammatti-identiteetin parantamisessa. Komentajan ja luottamusmiesten kanssa sovittiin lähentymisestä Kaartin aliupseerikunnan kanssa. He ovat ottaneet meidät avosylin toimintaan mukaan. Tämä tilaisuus oli hienoa ennakointia 2015 tapahtuvaan joukkojen yhdentymiseen liittyen. Ensimmäiseen yhteiseen tilaisuuteen osallistui kymmenen huoltorykmentissä työskentelevää aliupseeria. Pois jäivät ainoastaan virkavapaalla ja pitkillä kursseilla olevat. Paajanen koki, että aliupseerit saivat vastauksia moneen avoimeen ja mieltä vaivanneeseen kysymykseen. Myös keskustelu oli vilkasta. Erityisen hienoa oli komentajan läsnäolo tilaisuudessa koko sen ajan. Mika Orasen puheenvuoro oli omiaan lisäämään aliupseereiden tietoa Aliupseeriliitosta ja toivon mukaan ne jotka eivät liittoon kuulu, miettivät tämän tilaisuuden jälkeen uudestaan. Saimme pelkkää positiivista palautetta. Tätä halutaan lisää. Paajasen mielestä vastaaville tilaisuuksille on jatkossakin tarvetta. Aion itse esittää huoltorykmentin komentajalle, että meidän aliupseerit voisivat myös jatkossa osallistua kyseisiin tilaisuuksiin. Toivottavasti saamme myös yhteistä iltaohjelmaa järjestettyä parantamaan yhteishenkeä. Teksti ja kuva Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

18 Pääluottamusmiehen kynästä Virastoeräneuvotteluissa saavutettiin tulos Huhtikuun alusta lukien kaikkia vaatipalkkoja sekä tiettyjä lisäpalkkioita, kuten ilmavoimallisia lisiä, sotilaallisen harjoituksen ja meripalveluksen korvauksia korotetaan 1,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Korviini on kantautunut kommentteja siitä että tilanteessa, jossa omalle kohdalle ei osu kohdennettua palkankorotusta vaan ainoastaan yleiskorotus, koetaan, että taaskaan en saanut mitään. Jostain ihmeellisestä syystä yleiskorotusta ei pidetä liittojen neuvottelemana palkankorotuksena vaan ajatellaan, että työnantaja maksaisi sen hyvää hyvyyttään kaikille. Myös sellaista ajattelua on ilmassa, että yleiskorotus ei ole palkankorotus, koska sen saavat kaikki. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Liittojen tavoitteiden mukaisesti pääsopijat neuvottelivat yleiskorotuksen nimenomaan turvatakseen kaikille jäsenille palkkojen korotuksen. Yleiskorotuksen lisäksi tällekin sopimuskaudelle neuvoteltiin virastoerä, jolla voidaan sopimusaloittain kohdennetusti korjata kunkin sopimusalan palkkarakennetta. Tuota virastoerää ei voi, eikä saa jakaa tasapuolisesti kaikille vaan se on nimenomaan kohdennettava tiettyjen neuvottelumääräysten mukaisesti. Neuvottelumääräykset huomioiden liitot asettavat omat tavoitteensa virastoeräneuvotteluihin ja neuvottelevat niiden mukaisesti. Aliupseeriliitto neuvotteli Puolustusministeriön kanssa virastoerän kohdentamisesta AU-sopimusalalla liiton hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Neuvoteltava varallisuus oli 0,5 prosenttia palkkasummasta. Neuvottelutulos edellyttää vielä Valtiovarainministeriön hyväksynnän,. asta sitten neuvottelutulos muuttuu sopimukseksi. Aiemmilla neuvottelukierroksilla tuo hyväksyntä on tullut neuvottelutuloksen mukaisena. Toivottavasti niin tapahtuu nytkin ja hyväksyntä saadaan nopealla aikataululla, jotta korotukset saadaan maksuun sopimuksen mukaisesti huhtikuun alusta lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopimukset on oltava hyväksyttyinä maaliskuun kuluessa, jotta korotukset ehtivät palkanmaksuun. Korotuksia vaatipalkkoihin Virastoerä kohdennettiin tällä kerralla seuraavasti. Vaativuusluokkien 3 ja 3B palkkausta korotettiin 42 euroa. Palkkausluokassa 4B korotus on 9 euroa, vaativuusluokan 6 palkkausta korotettiin 39,83 euroa ja vaativuusluokan 7 palkkausta korotettiin 51 euroa. Vaativuusluokan 3 korotus kohdentuu pitkään perustehtävissä toimineille, joille ei kohdennettua korotusta ole tullut vuosikausiin. Myös kouluttajatehtävien arvostaminen oli yhtenä kriteerinä tuolle korotukselle. 3B ja 4B luokkien korotus on liiton strategian mukainen kohdennus, jolla kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan. Vaativuusluokkien 6 ja 7 korotuksilla parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi neuvottelumääräysten mukaisesti. Vaativuusluokissa 4, 5 ja palkkausluokassa 5B on noin 66 prosenttia au-sopimusalan henkilöstöstä, siksi virastoerää ei tällä kerralla voitu kohdentaa kyseisiin vaativuusluokkiin. Tällainen kohdentaminen olisi tulkittu yleiskorotustyyppiseksi korotukseksi ja se olisi ollut neuvottelumääräysten vastainen, eikä olisi näin ollen todennäköisesti saanut Valtiovarainministeriön hyväksyntää. Muutoksia ilmavoimallisiin lisiin Puolustusvoimien lisäpalkkioita koskeva liite 5 muutettiin siten, että siinä huomioidaan puolustusvoimauudistuksen tuomat organisaatiomuutoksen vaikutukset. Lisäpalkkioliite koskettaa jatkossa puolustusvoimien sotilasilmailun piirissä olevia tehtäviä. Periaatteet ovat samat kuin aiemmin ilmavoimallisten lisien osalta, mutta nyt siis myös muualla puolustusvoimissa tehtävä sotilasilmailuun liittyvä työ on lisien piirissä. Uutena ryhmänä lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän piiriin liitettiin miehittämättömien ilma-alusten huoltotehtävät. Lisän saaminen edellyttää kyseisen tehtävän lisäksi, että henkilöllä on sopimuksen mukainen soveltuva teknillinen peruskoulutus. Miehittämättömien Kuva: Petri Asikainen sotilaslentolaite- 18 Ammattisotilas 2/2013

19 AU-palkkataulukko lukien toiminnan tehtävien osalta sovittiin, että tehtävät ja niiden mahdollinen liittäminen lennonvarmistuslisän piiriin tarkastellaan. Asiasta neuvotellaan tarvittaessa seuraavien virastoeräneuvotteluiden yhteydessä. Takuupalkkamääräystä täsmennettiin Takuupalkkauksesta todettiin, että palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 3 kohdan 2 momentin takuupalkkamääräyksellä on tarkoitettu, että yhden vaativuusluokan aleneminen huomioidaan aina korkeimmasta vaativuusluokasta, jonka mukaista tehtävää henkilö on hoitanut virkaehtosopimuksen 8 3 kohdan 1 momentin mukaisen ajan. Au-sopimusalan keskushallintotason arviointi- ja kehittämisryhmälle annettiin selvitystehtävä. Ryhmä selvittää palkkausjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita kuluvan sopimuskauden loppuun mennessä. Virkapukineiden hankinnan osalta todettiin, että sopimuksen mukaisesti työnantaja vastaa palveluksessaan olevalle henkilöstölle hankittavien virkapukujen hankintakustannuksista täysimääräisesti alkaen. Osapuolet tarkastelevat yhteisesti puolustusvoimien virkavaatehankintoja koskevan ohjeistuksen toimivuutta toteutuneen soveltamiskäytännön valossa. Yhteisesti todetut epätarkkuudet työnantajan edellyttämien virkavaatehankintojen soveltamisratkaisuissa korjataan. Työ tehdään kevään 2013 kuluessa. Jatkossa ei enää pitäisi tulla kielteisiä päätöksiä työnantajan edellyttämien pukineiden hankinnan osalta. Sitouttamisjärjestelmää tarkastellaan Edellä mainittujen muutosten ja pöytäkirjausten lisäksi sovittiin useista muista asioista. Muun muassa sitouttamisjärjestelmän kokonaistarkastelu tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Muutto- ja siirtokustannustyöryhmä sekä puolustusministeriön työaikatyöryhmä jatkavat toimintaansa sopimuskauden loppuun saakka. Työnantajan määräämien koulutustilaisuuksien koulutuspäivien kestoa seurataan sopimuskauden loppuun saakka. Joustavien työaikamuotojen käyttöön kiinnitetään huomiota ja hajautetun työn käyttämistä edistetään. Jaksotyössä kahta kolmeviikkoisjaksoa käyttämällä voidaan tukea joustavuutta. Jatkossa kahden kolmeviikkoisjakson käyttäminen voidaan sopia koskemaan tiettyä työpistettä, henkilöstöryhmää tai yksittäistä virkamiestä. Työaikasopimukseen tuli joitakin soveltamisohjetarkennuksia. Muun muassa sotilaallisen harjoituksen tai meripalveluksen keskeydyttyä harjoitukseen tai meripalvelukseen kuulumattoman työn vuoksi, keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi. Lisäksi työaikasopimuksen 2 :n soveltamisohjeen 8. kohta tarkennetaan. Kyseisessä kohdassa määritellään työpisteet, joissa noudatetaan virastotyöaikaa. Selvitys tehdään kevään 2013 kuluessa. Paljon asioita neuvoteltiin tällä kierroksella, mutta paljon jäi asioita myös jatkoneuvoteltavaksi ja selvitettäväksi ennen sopimuskauden päättymistä. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 2/

20 Trumpetti vaihtui SAP:iin Musiikin maisteri, ylikersantti Markus Virtala (34) vaihtoi sotilassoittajan tehtävän määräaikaiseen siviilitehtävään pääesikunnassa. Sotilasmusiikkialan intendentin tehtävä tarjoaa hänelle näköalapaikan toimialan uudelleenjärjestelyyn. Virtala työskentelee pääesikunnan viestintäosastolla ylikapellimestarin työparina tämän vuoden loppuun asti. Tällä hetkellä häntä työllistävät puolustusvoimauudistuksen lisäksi muun muassa kesän kotimaiset ja kansainväliset sotilasmusiikkitapahtumat. Järjestelen kahta ulkomaille suuntaavaa tattoo-matkaa sekä MILjazzkiertueen viestintää. Lapin, Oulun ja Kajaanin soittokunnat lähtevät Ranskaan ja Varusmiessoittokunta Venäjälle tattoo-tapahtumaan. Valmistelemme pääesikunnassa myös puolustusvoimauudistukseen liittyviä asioita, kuten soitinmateriaalin siirtoja. Virtala on tyytyväinen uuteen työhönsä. Keskeisenä syynä tehtävän vaihtoon oli uteliaisuus. Halusin nähdä mitä alalla oikeasti tapahtuu. Paras tapa oppia uutta on hypätä uuteen junaan ja avoimin mielin ruveta tekemään töitä. Koen myös, että minulla on paljon annettavaa tälle alalle ja sen julkisuuskuvalle. Olen saanut kannustavaa palautetta ryhtyessäni tähän tehtävään. Toisaalta muusikon työ on niin kokonaisvaltaista, että olen myös kohdannut ihmetystä, miksi halusin vaihtaa soittimen sappiin. Uusia urakehitysmahdollisuuksia Sotilasmusiikkiala on suuren muutoksen edessä. Kahdestatoista ammattisoittokunnasta seitsemän lakkautetaan. Jäljelle jäävien soittokuntien vahvuus suurenee ja henkilöstökokoonpano muuttuu. Virtalalla on ainutlaatuinen mahdollisuus seurata muutosta koko toimialan laajuudelta ja osallistua myös tulevien 20 Ammattisotilas 2/2013

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä Sopimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa (jäljempänä Tekes). Sopimus on tehty 28 päivänä

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 Väestörekisterikeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet 29.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAORKESTERIN JÄSENIÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 Palkat vuonna 2013 SOPIJAPUOLET Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, jäljempänä kannatusyhdistys, ja

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset VES 280151 PL 01 Tarkentava virkaehtosopimus vuoden 2011 virasto- ja tasaarvoerän kohdentamisesta valtiovarainministeriössä ja ministeriön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt.

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299551 PL 02 PR 201-212 VES 299351 PL 01 PR 102-112 VES 299751 PL 01-05 PR 101-504 VES 299251 PL 01 PR 102-112 VES 290851 PL 01 PR 102-107 1 Sopimuksen perusteet OPETUS-

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. DNo YM 1/10/2012 Ympäristöministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä on 9.1.2012 tehty

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

1 Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymistä koskeva liite 1 tarkistetaan oheisen liitteiden 1 ja 2 mukaiseksi.

1 Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymistä koskeva liite 1 tarkistetaan oheisen liitteiden 1 ja 2 mukaiseksi. 1 Tarkentava virkaehtosopimus ulkoasiainministeriön, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys Uhvy ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:n välillä ulkoasiainhallinnon virkamiehiin sovellettavasta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VES: 260651 29.11.2002 PL: 01

VES: 260651 29.11.2002 PL: 01 VES: 260651 29.11.2002 PL: 01 Väestörekisterikeskus ja Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Valtion erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry ovat tehneet 29. päivänä marraskuuta 2002 tarkentavan

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto RVLPJTARKVES APTK 22.4.2005 (VM 3.5.2005) Päivitetty 1.10.2007 1 ( 7 ) Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, SKL Suomen Konepäällystöliitto

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta opetusministeriön kulttuurihallinnonalalla eli Kansallisessa audiovisuaalisessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot