Transkriptio

1 Seikkailu- ja senioripuistoja kaivataan Kaarinaan s. 3 Terveyttä ja laatua elämään ravinnosta ja liikunnasta s. 7 Ilmainen kuntopassi 70-vuotta täyttäneille kaarinalaisille s.4 s.9 Vihreät kunnallisvaaliehdokkaat esittelyssä s. 10 Jokainen päätös on terveyspäätös VIHREIDEN HYVÄN ELÄMÄN TEEMAT s. 2 A1 Media Oy 2004

2 Sivu 2 VAALIOHJELMA Kaarinan Vihreät ry Kaarinan vihreiden kunnallispoliittinen ohjelma KAARINAN Olemme onnistuneet monessa asiassa Kaarinan vihreät ovat olleet keskeisesti mukana tämän valtuustokauden työssä. Olemme etsineet ja löytäneet muiden puolueiden kanssa yhteisiä näkemyksiä ja kompromisseja. Ilahduttavan usein olemme löytäneet yksimielisyyden. Monia isoja hankkeita on viety läpi tai aloitettu: Kotimäen koulu, vuoropäiväkoti Rinkelin saneeraus, jäähalli ja kumirouhehiekkatekonurmet. On sitouduttu energiansäästösopimukseen, hyväksytty kestävän kehityksen ohjelma ja määritelty luokkien oppilasmäärille maksimikoot. Kaikissa asioissa emme ole olleet muiden kanssa samaa mieltä: useimmiten kysymyksessä ovat olleet luontoon ja ympäristöön liittyvät asiat kuten juomavetemme pilaantumisvaara, Papinholman suojelu, vanhat rakennuksemme ja metsänhakkuut. Taloutta on hoidettu hyvin VIHREÄT Kaupungin talous on ollut hyvässä kunnossa. Kiitos siitä kuuluu ensi sijassa veronmaksajille, mutta myös yllätyksenä tulleet valtionosuudet ovat olleet vahvistamassa talouttamme. Toisaalta myös kaupungin henkilöstö on tehnyt työnsä tehokkaasti ja laadukkaasti. Valitettavaa on, että epäilymme jäähallin rahoituksen riittävyydestä on osoittautumassa todeksi. Siksi kaupunki on joutunut takaamaan hallin uusia lainoja. Hyvä asia on, että Kotimäen koululle on saatu odotettua suuremmat valtionosuudet. Lähivuosien haasteellinen tehtävä on saada rahat riittämään palvelutason parantamiseen ja toteutettujen hankkeiden ylläpitämiseen. Kasvava väestömäärä vaatii uusia palveluja. Yli-Lemun 5000 asukkaan alueen teiden ja verkostojen rakentaminen on hyvin kallista, ellemme rakenna aluetta taloudellisesti edullisessa järjestyksessä. On siis syytä suhtautua uusiin suuriin rakennushankkeisiin varovaisesti, mikäli ne johtavat palvelujen leikkaamiseen ja veronkorotuksiin. Näkemyksemme kuitenkin on, että ajanmukainen kirjastotalo kaupunkilaisten harraste- ja näyttelytiloin tarvitaan. Kaupunki on kasvanut yli tuhannella asukkaalla Kaupungin väestömäärä oli vuoden 2000 lopussa asukasta. Tämän vuoden toteutuman perusteella väkilukumme on vuoden lopussa yli asukasta. Kaarinalaisia on enemmän kuin neljä vuotta sitten: vuosittainen väestönkasvu on ollut keskimäärin 331 asukasta eli 1,5 %. Tällä väestönkasvulla pystymme vielä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin. Kaupunkiin kaavoitetaan kuitenkin jatkuvasti uusia asuntoalueita, vaikka edelliset ovat vielä rakentamatta. Vuosia keskeneräiset alueet heikentävät asumisviihtyisyyttä ja rumentavat kaupunkikuvaa. Tästä pahin esimerkki on Piispanristin Piispanlähteen alue, joka on pian kymmenen vuotta ollut kuin maankaatopaikka. Kaarinasta palveluiltaan paras kaupunki Turun seudulla Me vihreät kannatamme nykyistä enemmän täydennysrakentamista ja hallittua etenemistä, jolloin kasvuprosentti on yhden tuntumassa. Hyvää asuinympäristöä ei pidä rakentaa grynderien vaan kaupunkilaisten ehdoilla. Näin menetellen kaupunki saa voimavaroja myös palvelujen kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Tavoitteeksi on asetettava, että Kaarina on palveluiltaan paras kaupunki Turun kaupunkiseudulla. Aluetoiminta lisää yhteisöllisyyttä Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen hyvän ympäristön ja oikein mitoitettujen palveluiden avulla luo arkiviihtyvyyttä ja asukastyytyväisyyttä. Me vihreät haluamme, että kaupunki kehittää kunnanosatoimintaa. Tarvitsemme jokaiseen kaupunginosaan aluekeskuksia ja -puistoja, joissa on tapaamis- ja toimintatiloja kaikenikäisille kaarinalaisille. Tällaisia tiloja on jo käyttämättöminä mm. kouluissa ja toimintakeskuksissa. Hanketta toteuttamaan on innostettava eri alojen työntekijäryhmiä. Oppia voidaan ottaa alueyhteistyöhön vaikka Oulusta, jossa tällaista toimintaa on kehitetty pitkälle. Kestävän kehityksen toteuttamiseen on saatava voimavaroja Pitkäsalmi, Vaarniemen kalliolta kuvattuna, Taustalla häämöttää Turun satama. Hyvän elämän teemat Teman för ett gott liv Jokainen päätös on terveyspäätös. Varje beslut är hälsobeslut. Arkiviihtyvyys on kaikkien kaarinalaisten asia. Trivsel i vardagen tillhör alla S:t Karinsbor. Lapsille ja nuorille on luotava hyvät kasvuedellytykset. En bra grund för uppväxt skall skapas för barn och ungdom. Perheiden tukemiseen tarvitsemme uusia toimintatapoja ja monipuolisuutta. Det behövs nya och mångsidiga sätt att stöda familjer. Vanhukset ansaitsevat arvostusta ja palveluja. De äldre behöver respekt och service. Kirjasto ja kulttuuritarjonta rikastuttavat elämää. Bibliotek och kulturtjänster berikar livet. Maankäytön suunnittelussa on nähtävä tulevaisuuteen. Man bör se långt i framtiden då man gör en stadsplan. Tarkka taloudenpito takaa kohtuulliset verot ja maksut. En noggrann ekonomi garanterar drägliga skatter och avgifter. Kestävä kehitys on vastuunottoa tulevaisuudesta. Hållbar utveckling betyder ansvar för framtiden. Kaupunkilaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia on lisättävä. Möjligheterna för medborgarinflytande skall utökas. Kestävä kehityksen ajatus on jo Suomen lainsäädännössä. Se tarkoittaa luonnonvarojen ja ympäristön käyttämistä niin, että tuleville sukupolville jäävät hyvän elämän mahdollisuudet. Olemme saaneet myös Kaarinaan asiasta oman ohjelman, mutta kestävän kehityksen toimikunta on joutunut työskentelemään niukin voimavaroin koko valtuustokauden. Kaarinaan perustettavaan hankintakeskukseen ja kaupungin kiinteistöjen hoitoon on saatava kestävän kehityksen asiantuntemusta. On luotava yhteinen tahtotila kestävän kehityksen jalostamiseksi ja viemiseksi yhä enemmän kaupunkilaisten arkeen. Kaupungin toiminnoissa ja arkipäivässä sen pitäisi olla luonnollinen tapa toimia. Onnistunut toiminta säästää luonnonvaroja ja rahaa. Julkaisija / Utgivare: Kaarinan Vihreät ry - De Gröna i St Karins PL KAARINA Lokakuu 2004 Toimitus / Redaktion: Hannu Rautanen (vastaava) Anne-Leena Gröning Hannele Haapaniemi Tomi Kurkilahti Jenni Rautanen Kuvat / Foto: A1 Media Oy Tomi Kurkilahti Mika Kurkilahti Hannu Rautanen Taitto / Layout: A1 Media Oy Painos 9300 kpl Salon Lehtitehdas Jakelu: SuomenPosti

3 Kaarinan Vihreät ry VAALIOHJELMA Sivu 3 1 Jokainen päätös on terveyspäätös Jokainen kaupungin päätös on myös terveyspäätös. Asuinympäristön sijainti, meluolosuhteet, päästöhaitat, sosiaalisten kontaktien mahdollisuudet ja virkistysalueet ovat tekijöitä, joilla on merkittäviä välillisiä terveysvaikutuksia. Väestön terveyden kannalta inhimillisin ja halvin ratkaisu on ennaltaehkäisy. Siihen meidän on Kaarinassa aikaisempaa enemmän keskityttävä. Terveyden vaalimisesta ja sairauksien hoitamisesta pitää päästä yhteisymmärrykseen. Kasvavat kustannukset huolestuttavat meitä kaikkia. Terveyskeskukselle on taattava edellytykset kehittää ja tehostaa toimintaansa. Nopea pääsy terveydenhuoltohenkilöstön ja lääkärin vastaanotolle on tärkeää. Vihreiden terveystavoitteet: Asiakkaiden on päästävä hoitotakuun mukaisesti jonottamatta lääkärin vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgenpalvelut on saatava myös jatkossa Kaarinasta. Kouluterveydenhuolto ja lastenneuvola tarvitsevat lisää työntekijöitä. Terveyskeskuksen vuodeosastolla on kyettävä hoitamaan potilaita yksilöllisesti. Koululääkärien ja -terveydenhoitajien on tärkeä osallistua moniammatillisiin aluetyöryhmiin. Koulujen, päiväkotien ja laitosten ruuan terveellisyys tutkitaan ja tuloksista tiedotetaan julkisesti. Terveystarkastuksen on syytä puuttua nykyistä tiukemmin rakennusten huonoon sisäilman laatuun ja vaatia kosteusvaurioiden välitöntä korjaamista. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön kehittämistä on perusteltua jatkaa yhtenäisten työkäytäntöjen luomiseksi. Terveyskeskuksen tulee aloittaa koko laitosta koskeva kestävän kehityksen työ. Terveyskeskuksen työntekijöiden tasavertainen kohtelu kaupungin työntekijöiden kanssa on tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaupungin suuria päätöksiä - yleiskaavat ja taloussuunnitelmat - tehtäessä on ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi arvioitava terveysvaikutuksia. 2 Arkiviihtyvyys on kaikkien kaarinalaisten asia Hyvä arki toteutuu viihtyisässä ja turvallisessa asuinympäristössä, jossa päiväkodit ja koulut ovat lähellä. Bussiyhteydet toimivat ja polkupyörällä pääsee kauppaan tai vaikkapa töihin. Melu ei häiritse eivätkä ilmansaasteet haittaa. Autolla voi ajaa tarvittaessa lyhintä reittiä asioille turhia kiertelemättä. Asuinalueilla on metsäisiä virkistysalueita merkittyine polkuineen, sieni- ja marjametsineen. Harrastusmahdollisuuksia ja yhteisiä tapahtumia on tarjolla omalla alueella. Naapurit tuntevat toisensa ja lähiyhteisö osallistuu talkoisiin, joita kaupunki tukee toimittamalla tarvikkeita tai istutettavia kasveja. Jokaiseen kaupunginosaan on luotava aluekeskuksia, joissa kuntalaiset voivat kokoontua, käydä internetissä, suunnitella talkoita, kuulla virkamiehiä, keskustella tai olla muuten vaan. Tällaisia ovat jo Silvolan tila Auranlaaksossa, Monitoimitalo ja kohta Kotimäen koulu Littoisissa, Kuovinkadun toimintakeskus ja vaikkapa Piispanristin koulu. Kyse on siitä, että toimintaa aktivoidaan, tiloja pidetään auki ja alueella toimiva kaupungin henkilöstö ryhtyy aluetoimintaan yhdessä. Tarvitaan tahtoa ja oma-aloitteisuutta. Hyvään ympäristöön kuuluvat erilaiset metsät ja monipuolinen luonto. Liitooravat, lepakot, eri kasvi- ja lintulajit kertovat Kaarinan erikoislaatuisuudesta. Asumme onneksi kaupungissa, jossa on vielä alkuperäistä luontoa. Se on meidän pääomaamme, jota kannattaa puolustaa. Kaarinan rakentaminen on edennyt alueille, joilla ei ole palveluja. Lapset joudutaan viemään autolla kauas päivähoitoon ja kouluun. Kauppa voi olla kilometrien päässä, eivätkä bussiyhteydet toimi. Tätä menoa päivittäistavarat saa kotiinsa vain omalla autolla ajamalla. Harrastuspaikat ovat kaukana ja asuinalueiden tiet ovat kunnostamatta. Vihreiden arkiviihtyvyystavoitteet: Kaarina valitsee strategiakseen Oulun-tyyppisen aluetoimintamallin perustamalla eri kaupunginosiin aluekeskuksia ja -puistoja. Lapset ja vanhukset on otettava suunnittelussa aikaisempaa paremmin huomioon. Tämä merkitsee mm. leikkipaikkoja, pihakatuja, suojateitä, lähikenttiä ja penkkejä. Tärkeää on taata myös esteetön liikkuminen lastenvaunujen, kävelykepin tai pyörätuolin kanssa. Kaarina voisi kuulua edelläkävijöihin ja rakentaa eri puolille kaupunkia esimerkiksi lasten leikkipuistojen yhteyteen uudenlaisia vanhus- eli senioripuistoja. Kevyenliikenteen turvallisuutta on edelleen parannettava. Reittien ei aina tarvitse seurata meluista ja saasteista autotietä. Kuusiston uudelle asuntoalueelle on saatava päivähoitopaikkoja. Bussiyhteyksiä on parannettava mm. avaamalla tieyhteys Auranlaaksosta Kohmoon. Palvelulinjan reitistön laajentamismahdollisuudet on selvitettävä. Keskeneräiset ja rumat alueet on kunnostettava ja hoidettava. Kaupungin talousarvioon on varattava tuntuva määräraha kuntalaistalkoisiin. Kaupungin on ostettava tilaisuuden tullen asuinalueiden lähimetsiä avohakkuiden välttämiseksi. Luonnolle - varsinkin suojelluille liito-oraville ja lepakoille - on varattava omat elinalueensa, jossa mekin voimme virkistyä. Uusille asuntoalueille on tehtävä palvelut ja rakennettava ympäristö valmiiksi samaan aikaan, kun asukkaat muuttavat alueelle. Kaarinassa on kaksi riippusiltaa, toinen niistä on Aurajoen ylittävä kevyenliikenteenpuuriippusilta Haagassa. Seikkailu- ja senioripuistoja kaivataan Kaarinaan Kaarinalaiset perheet ovat vuosikymmeniä käyneet lapsineen Turun Kupittaan Seikkailupuistossa. Tänään Kaarinassa on niin paljon lapsia, että monipuolinen ja hyvä seikkailu- ja leikkipuisto on aika rakentaa. Sen yhteyteen on järkevä toteuttaa myös ikääntyneemmille kuntalaisille oma senioripuistonsa, jossa on välineitä tasapainoharjoituksiin ja notkeuden edistämiseen. Kyseinen välineistö on parhaillaan kehittelyn alla. Saaristotien liikenneturvallisuutta on parannettava Kuusistossa Liikennemäärät ovat Saaristotiellä niin suuret, että Kuusistossa on jatkuvasti vaaratilanteita, kun sivukaduilta ajetaan liikennevirtaan. Tielaitos pitkittää tahallaan nykyisen tien liikenneturvallisuusparannuksia, vaikka kaupunki on jo budjetissakin niihin varautunut. Vaadimme toimenpiteitä! Jos ja kun uusi Saaristotie rakennetaan, se tulee tehdä tunneliin Kuusistonsalmen ja osin Kuusiston ali. Niin vähennämme ympäristöhaittoja.

4 Sivu 4 3 Lapsille AJANKOHTAISTA ja nuorille on luotava hyvät kasvuedellytykset Wihurihalli, jota kaupunki vahvasti tukee, on omalta osaltaan monipuolistanut kaupunkilaisten harrastusmahdollisuuksia. Vihreiden lapsi- ja nuorisotavoitteet: Perheille on tarjottava nykyistä enemmän vaihtoehtoja pienten lasten hoitamiseksi. Kaarina-lisän käyttöönotto pitää tutkia. Lasten ryhmäkokoja on pienennettävä päiväkodeissa. Vihreät kannattavat Lapsipoliittisen ohjelman 2010 esittämää ajatusta, että päivähoidossa on otettava tavoitteeksi enintään 12 lasta alle 3-vuotiaiden ryhmissä ja enintään 21 lasta 3-6-vuotiaiden ryhmissä. Koululaisten aamukerhot on aloitettava syksyllä Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhoille on saatava kunnolliset tilat ja välineet. Hoidosta perittävän maksun on oltava sama järjestäjästä riippumatta. Perusopetuksen luokkien maksimioppilasmäärien tulee olla korkeintaan 20 luokilla 1-2 ja 25 luokilla 3-6. Oppilaskerhoille on varattava nykyistä enemmän määrärahoja siten, että kouluilla on mahdollisuus toimia kokopäiväkouluina. Päiväkoteja ja kouluja on kohdeltava määrärahojen ja tilojen suhteen tasavertaisesti. Poikluoman päiväkoti on mitä pikimmin saneerattava perusteellisesti tai rakennettava kokonaan uusi päiväkoti. Piispanristin ja Hovirinnan koulut piha-alueineen on saneerattava. Ruotsinkielinen koulu (ensi vaiheessa luokat 1-2) päiväkoteineen ja muine tiloineen voidaan toteuttaa esimerkiksi Poikluomaan. Kannatamme yhtenäiskouluja (luokat 1-9) siellä, missä se on järkevää toteuttaa. Vihreiden esittämä nuorisovaltuusto on perustettava, jotta nuoret pääsevät vaikuttamaan ja oppimaan päätöksentekoa. Eri kaupunginosissa lasten kanssa työskentelevien tulee tehostaa moniammatillista yhteistyötä. Lastentarhanopettajat, opettajat, psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät yhdistävät voimansa ja ryhtyvät toimimaan yhdessä alueensa lasten ja perheiden hyväksi. Viime vuosina on koululaisten olosuhteita parannettu. Opetusryhmien kokoa on pienennetty ja luokille asetettu maksimikoot. On saatu kolme uutta erityisopettajaa, toinen koulupsykologi ja -kuraattori. Kouluterveydenhoitajilla on kouluissa aikaisempaa enemmän työaikaa, vaikkakaan ei vielä riittävästi. Maahanmuuttajien suomen kielen opetus on toteutunut ja kymppiluokka on muodostettu, kun oppilaita on tullut riittävästi. Kotimäen koulu on rakenteilla ja Ristikallion vanhan koulun saneerauksesta on yhteisesti sovittu. 4 Perheiden tukemiseen uusia toimintatapoja Perheet elävät yhteiskunnan kehityksen mukana. Kiireinen työtempo, vapaa-ajan niukkuus ja valtava tietotulva kuvaavat monen perheen arkea. Yhteisiä hetkiä on vähän ja perheiden hajoaminen on yleistynyt. Monella lapsiperheellä ei ole sukulaisverkostoa lähellään ja ystäväpiirikin voi olla pieni kiireisen työtahdin tai uuden asuinpaikan takia. Vihreiden perhetavoitteet: Koulujen määrärahat ovat riittäneet tukiopetukseen ja jonkin verran myös oppilaskerhoihin. Ruotsinkieliset kaarinalaiset ovat halunneet oman koulun, mikä vihreiden mielestä on kannatettava ajatus. Viisainta olisi rakentaa kokonaisuus, jossa toimivat koulu, päiväkoti sekä koululaisten aamuja iltapäivähoito. Lasten päivähoidossa ryhmät ovat edelleen suuria. Esimerkiksi alle kolmevuotiaat lapset voivat olla yli 20 lapsen ryhmissä. Myönteistä on, Vanhempien pätkätyöt luovat epävarmuutta ja stressiä, mikä ei voi olla heijastumatta lasten arkeen. Kaupungin tärkeä tehtävä on luoda turvaverkkoja ja sosiaalista pääomaa kuntalaisille edistämällä sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan luoda perheille mahdollisuuksia kontakteihin samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Kaarinan Vihreät ry että vuoropäiväkoti Rinkeli on laajennettu ja saneerattu. Iltapäiväkerhoja on kaikissa kouluissa, mutta tilat ovat enimmäkseen hyvin puutteelliset. Aamukerhoja ei ole aloitettu, vaikka tarve on ilmeinen. Nuorten paja on vakiinnuttanut toimintansa ja erityisnuorisotyöhön on saatu merkittävästi rahaa. Moniammatillinen Sateenkaarinahanke on jatkunut edistäen päihteetöntä nuoruutta. SOS- Lapsikylä on aloittanut ja tuonut lähiympäristölleen uutta ilmettä ja erilaisia tapahtumia. Äitiysneuvolan tärkeä tehtävä on tukea äitiä ja perhettä jo varhaisessa vaiheessa. Terveydenhoitajilla on oltava enemmän aikaa jokaiselle asiakkaalle. Aluekeskusten kehittämisellä saadaan myös aivan pienten lasten vanhemmille kohtaamispaikkoja, joissa he voivat luoda vertaisverkostoja ja saada ystäviä. Päiväkotien ja koulujen on tärkeä kehittää vanhemmille sopivia kasvatusiltoja ja vanhempain kahviloita, joissa on mahdollisuus tavata muita vanhempia. Kaarinaan tulee kehittää perhetapahtumia, joissa lapset ja vanhemmat voivat yhdessä kokoontua. Kaarinan on tuettava aktiivisesti maahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista. Sairaan lapsen hoitoa on tuettava entisestään. Apua voidaan antaa sekä ostopalveluna että kaupungin omana työnä. Sairaan lapsen paras hoitaja on kuitenkin äiti tai isä. Päivähoidossa on oltava erilaisia vaihtoehtoja: päiväkoti, perhepäivähoito ja kotihoito. Valinta on perheellä, mutta kaikkia tapoja on myös kaupungin taloudellisesti tuettava. Kaupungin on syytä välttää pätkätöitä. Työsuhteet on pyrittävä vakinaistamaan. Kaarina osoittaa perheystävällisyytensä ja tutkii vuoden 2005 alussa, voisiko kaupunki antaa koulunsa aloittavan lapsen vanhemmalle ensimmäisen koulukuukauden palkallisena virkavapaana. 5 Vanhukset ansaitsevat arvostusta ja palveluja Väestömme ikääntyy myös Kaarinassa ja samalla vanhusten määrä lisääntyy. Kaupunginvaltuuston hyväksymä vanhuspoliittinen asiakirja on hyvä ohjenuora, jonka tavoitteiden mukaan tulee toimia. Yhä iäkkäämmät kuntalaiset haluavat ja pystyvät olemaan pitkään kotona. Kotihoidolle on kysyntää. Siksi juuri perustettu kotihoitokeskus, jossa kodinhoitajat ja kotisairaanhoito ovat yhdistäneet voimansa ja suunnittelevat yhdessä työtänsä, ansaitsee tunnustuksen. Vanhuksilla on oltava kunnon asunto ja virkistystoimintaa. Omaishoitajien korvauksia on nostettava huomattavasti ja heidän jaksamistaan on tuettava erilaisin järjestelyin. Aluetoiminnan avulla voidaan vanhuksille järjestää monia mahdollisuuksia tavata eri ikäisiä naapureitaan. Vihreiden vanhustavoitteet: Ystäväpalvelua ja vapaaehtoistyötä on tuettava. Vanhuksille rakennetaan lasten leikkipuistojen yhteyteen tai läheisyyteen senioripuistoja, joiden välineet ja laitteet on suunniteltu vanhuksia varten. Vihreiden aloitteesta saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet kaarinalaiset lukien yhden kenkäparinsa pohjaan piikit liukastumisten välttämiseksi. Tätä hanketta on syytä jatkaa, mikäli se osoittautuu ensi talven aikana hyväksi. 70-vuotta täyttäneille kaarinalaisille annetaan ilmainen kuntopassi, joka oikeuttaa maksuttomaan uimahallin ja kuntosalin käyttöön. Vanhuksille tulee järjestää iltaisin mahdollisuuksia tietokoneen käytön harjoitteluun ja käyttöön kouluissa. Maankäytön suunnittelussa on muistettava, kuinka tärkeitä lähipalvelut ovat juuri vanhuksille. Esteetön ympäristö on vanhusten liikkumisen edellytys. Se on muistettava suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaarinan vanhusten pavelukeskuksen säätiön palveluasunnoissa asuu tyytyväisiä vanhuksia

5 Kaarinan Vihreät ry AJANKOHTAISTA Sivu 5 6 Kirjasto ja kulttuuritarjonta rikastuttavat elämää Kaarinassa lainataan paljon kirjoja ja kirjasto on suurelle osalle kaarinalaisia tärkeä paikka. Kirjastomme sijaitsee kaupan yläkerrassa. Tilat ovat huonot eivätkä mitenkään Kaarinan arvoiset. Kaupunkimme kuuluu sentään väestöltään maan kymmenen koulutetuimman kunnan joukkoon. Teatteritoiminnalla on idylliset tilat, jotka kuitenkin tarvitsevat kunnostusta ja parantamista. Itse teatteritoiminta on taitavien osaajien ansiosta tunnettua ja arvostettua. Sen sijaan kunnollisia musiikinharrastajien tiloja ei ole. Myös Kansalaisopisto tarvitsee asianmukaiset tilat. Lasten kulttuuriharrastuksia haetaan paljon Turusta. Kaarinaan olisi tärkeä saada lapsille ja nuorille lisää kulttuuritoimintaa, jotta heitä ei tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja. Vihreiden kirjasto- ja kulttuuritavoitteet: Kirjaston kirjamäärärahoja on nostettava nykytasosta ottaen huomioon väestömäärän kasvun ja suuren lainausmäärän. Kaarinaan on rakennettava uusi kirjastotalo, jossa on riittävät monikäyttötilat musiikin ja taiteiden harrastajille, kansalaisopistolle, kokouksille ja erilaisille näyttelyille. Piispanristin koulun lastenkirjastoa on ryhdyttävä pitämään auki myös iltaisin: samalla paikka toimii yhtenä aluekeskuksena, jossa on mahdollisuus päästä myös nettiin ja tavata tuttuja. Kaarinaan on rakennettava seikkailupuisto, jonka yhteydessä on senioripuisto ja luovan toiminnan talo. Kaupungin tärkeimmistä kulttuurikohteista on laadittava oma sivustonsa kaupungin kotisivuille. Kaarinalaiset muinaismuistot ja kulttuurikohteet ansaitsevat esittelytaulunsa. 7 Maankäytön suunnittelussa on nähtävä tulevaisuuteen Maankäytön suunnittelu eli kaavoitus on yksi harvoista asioista, joista kaupunki päättää ilman sitovaa lainsäädäntöä. Kaupungin ulkonäkö kertoo samalla vallankäyttäjistä. Suuret asuntoalueet ovat grynderivallan muistomerkkejä, jolloin aluerakentajat ovat toteuttaneet mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon. Kaupungilla olisi oltava vaihtoehtoisia visioita kaupungin kehittämisestä. Ilman yhteistä näkemystä kaupunki rakentuu kuin tilkkutäkki. Vihreiden mielestä Kaarinasta on tehtävä merellinen puutarhakaupunki, jossa puurakentamisella on sijansa ja painopiste omakoti- ja pientaloissa. Parhaiten siinä voidaan onnistua Yli- Lemun alueella, koska se on vielä suunnittelupöydällä. Tärkeää on täydennysrakentaa eli toteuttaa uusia alueita vanhojen lähelle. Näin tiet, viemärit, vesijohdot, kaukolämpö, päiväkodit, koulut ja joukkoliikenne ovat lähellä. Ei synny turhaa liikkumista, melua ja ilmansaasteita. Rahaakin säästyy. KAARINAN VIHREÄT 8 Tarkka taloudenpito takaa kohtuulliset verot ja maksut Kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Hyvä verotulokertymä ja jopa odotettua suuremmat valtionosuudet ovat taanneet hyvän kehityksen. Veroja, maksuja ja taksoja ei ole tarvinnut juurikaan korottaa. Viimeiset suuret rakennushankkeet lisäävät kuitenkin lähivuosina velkataakkaa ja aiheuttavat myös käyttötalouskuluja, jotka ovat rakentamisinnossa jäämässä liian vähälle huomiolle. Kaupungin rakennustoiminnassa pääpaino on päiväkotien ja koulujen saneerauksessa ja rakentamisessa. Jos rahaa vielä jää, on uuden kirjastotalon vuoro. Suurta, kallista ja käyttökustannuksiltaan raskasta kulttuuritaloa ei kannata rakentaa. Väestömäärän kasvu ja palvelujen lisätarve nostavat kustannuksia. Tärkeää olisi löytää uusia toimintamalleja, koska kaupungin henkilöstön määrää ei voida jatkuvasti kasvattaa. On totuttu, että palvelut tuotetaan kaupungin toimesta. Hyvä on kokeilla myös yksityisten palvelujen käyttöä. Vihreiden maankäyttötavoitteet: Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus asuntoon. Siksi kaupungissa on oltava tarjolla erilaisia asumismuotoja. Kaarinan on päätettävä yhteisestä rakentamisen visiosta eli millaisen Kaarinan me haluamme rakentaa. Tämä on liitettävä osaksi yleiskaavatyötä ja tehtävä kerran neljässä vuodessa. Vihreät toimivat ihmis- ja luontoläheisen merellisen puutarhakaupungin puolesta. Uusia alueita on toteutettava täydennysrakentamalla eikä luomalla irrallisia satelliittialueita. Vapaita rantoja, riittävän suuria virkistysalueita ja metsiä on jäätävä kaikkien käyttöön. Kaupungin on ryhdyttävä sellaisiin toimiin, että Piispanristin vanhan sorakuopan alue, jota Piispanlähteen asuntoalueeksi kutsutaan, siistitään tavalla tai toisella. Se on rumentanut kaupunkikuvaa jo yli kymmenen vuotta. Vaarniemen koulun vieressä olevan Herrasniityn alueen kaavoittamisesta ja rakentamisesta on päästävä uudella valtuustokaudella ratkaisuun. Alue on mitä parhain täydennysrakentamiskohde. Lemunniemen alueen kaavoituksessa on muistettava kunnioittaa kulttuurihistoriaa ja ympäristöarvoja. Siteet historiaan yhdistävät meidät merkitykselliseen elettyyn elämään. Kartanoiden lähialueet on jätettävä puisoiksi. Maakuntakaavassa ja Kaarinan yleiskaavassa on varattu uudelle Paraistentielle paikka yli Kuusistonsalmen ja Kuusiston. Vihreät ovat vastustaneet tietä ja jääneet asiassa vähemmistöön. Pidämme tärkeänä, että uusi tie, jos se joskus rakennetaan, alittaa salmen ja osan Kuusistoa tunnelissa. Paraistentien liikenneturvallisuutta on parannettava Kuusistossa mahdollisimman pian riippumatta siitä, milloin uusi tieyhteys rakennetaan. Kaupungin on tärkeä ottaa kaavatyön alkuvaiheessa käyttöön myös julkinen kaavakävely, jolloin kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua uuteen alueeseen paikan päällä. Vihreiden mielestä Kaarinan ei tarvitse kasvaa 200 asukasta enempää vuodessa. Silloin voimme huolehtia kasvavista palvelutarpeista. Vihreiden taloustavoitteet: Kaupungin taloutta on hoidettava kestävällä periaatteella. On aina tarkasteltava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä ja otettava huomioon uusien toimintojen kokonaiskustannukset. Veroja, maksuja ja taksoja ei tule turhaan korottaa eikä lainamäärää lisätä. Jos korotuksia harkitaan, niitä kannattaa esittää vain silloin, kun palvelujen laatu ja taso uhkaavat merkittävästi heiketä. Ylimitoitetut rakennushankkeet eivät ole peruste verojen korottamiselle. Seudullinen elinkeinopolitiikka on tärkeä toimiala, jossa kaupungin täytyy olla tosissaan mukana. Oma puuhastelu ei ole tätä päivää. Vihreiden mielestä työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen vuosittain vähintään 3%:lla on saavutettavissa oleva tavoite. Työpaikat tuovat kaupunkiin verotuloja, toimeliaisuutta ja usein myös veronmaksajia. Kaarinan pitää olla entistä joustavampi kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä. Meidän kannattaa nähdä tässäkin asiassa pitemmälle. Yksin elämällä ja henkseleitä paukuttelemalla ei alueiden Euroopassa pärjätä. Parasta säästäväisyyttä on huolenpito kaupunkilaisista ja kaupungin työntekijöistä. Terve ihminen ei ole sairaslomalla eikä joudu turvautumaan terveyskeskukseen tai muihin terveyspalveluihin ja kaupungin tukitoimiin. Hyvää taloudenhoitoa on omaisuuden kunnossapito. Sairaat rakennukset on tutkittava ja korjattava kunnolla, ennen kuin henkilöstö ja lapset oireilevat. Viemäreitä ja vesiputkia kannattaa myös uusia, teitä paikata ja rakennuksia peruskorjata. Kaupungin kiinteistöistä laaditaan tiedosto, josta käy selville niiden kunto, energiankulutus, korjaustarpeet, sähkön- ja vedenkulutus, jätehuolto ja hallintasuhteet sekä tase vuosittaisista kuluista ja tuloista. Tiedoston avulla tehdään pitkän aikavälin kunnostussuunnitelmat kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Kaarinan yleiskaavaan on liitettävä taloudellisten vaikutusten tarkastelu: mitä arvioituja kustannuksia on jo rakennetuista alueista, mitä kustannuksia ja kuinka paljon synnyttää kunkin alueen toteuttaminen.

6 6 Sivu Kaarinan Vihreät ry AJANKOHTAISTA Kestävä kehitys on vastuuta tulevaisuudesta 9Kestävää kehitystä arvioidaan kolmesta näkökulmasta: ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta. Onpa viime aikoina tähän lisätty vielä kulttuurinen ja terveydellinen näkökulma. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että elämme ja toimimme siten, että sekä itsellämme että luonnolla on hyvä olla tänään ja tulevaisuudessa. Periaate on yksinkertainen, mutta ihminen toimii vain usein liian lyhytjänteisesti ajaen ahtaasti omaa etuaan. Kestävä kehitys sisältyy Kaarinan toiminta-ajatuksessa, mutta käytännön tasolla sen toteuttamisessa on paljon parannettavaa. Asiaa ei ole sisäistetty, vaikka useimmiten kyse on paremmasta ympäristöstä ja rahan-säästöstä. Vielä erikoisemmaksi tilanne tulee, kun viime elokuun alussa otettiin kaikissa suomalaisissa kouluissa käyttöön uusi opetus-suunnitelma, jossa edellytetään opetettavaksi kestävän kehityksen periaatetta. Miksi kestävään kehitykseen suhtaudutaan nuivasti kaupungin arkikäytännöissä? Vihreiden kestävän kehityksen tavoitteet: Vihreiden mielestä Kokemäenjoen veden johtaminen Virttaanharjulle ja siitä tekopohjaveden tekeminen uhkaavat pilata Kaarinan käyttämän aidon pohjaveden. Siksi vaadimme hankkeesta luopumista. Pohjaveden pilaantumisuhka ei ole kestävää kehitystä. Kaupungin uuteen hankintakeskukseen ja tilahallintoon hankitaan kestävän kehityksen asiantuntemusta. Samalla Agenda-työ ulotetaan kaikkiin kaupungin toimintoihin. Kaikille johtavassa asemassa oleville viranhaltijoille järjestetään ympäristöjohtamiskoulutusta. Sen jälkeen koulutusta järjestetään työntekijöille kaikilla palvelualoilla. Kaupungin taloussuunnitelmassa esitetään vuosittain kaikille palvelusektoreille kestävän kehityksen tavoitteet ja ne arvioidaan muiden tavoitteiden tapaan. Kaupunki ottaa käyttöön ympäristötilinpidon: kaarinalaista kulutusta, luonnon tilaa ja luonnonvarojen kulutusta arvioidaan vuosittain tilinpäätöksellä. Joukkoliikennettä tehdään tunnetuksi ja suositummaksi järjestämällä ensin Kaarina-päivänä ja sen jälkeen muinakin ajankohtina maksuttomia joukkoliikennepäiviä, jolloin kaarinalaiset voivat matkustaa seutuliikenteen busseissa ilmaiseksi. Kaupunki edistää työntekijöittensä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla. Kaupungin laitosten tarjoaman ruuan alkuperästä kerrotaan avoimesti kaarinalaisille: tavoitteeksi otetaan lähi- ja luomuruuan käyttö. Kaupungin metsien hoidossa ja käytössä otetaan huomioon myös virkistysarvot. Kierrätyskeskuksen toimintaa edistetään ja tuetaan. Kierrätystä suositaan ja edesautetaan. Huomennakin pitää lapsillamme olla yhtä hyvä, ellei parempi, päivä kuin meillä tänään oli. 10 Kaarina on ollut eturivin kaupunkeja tietotekniikan hyödyntämisessä. Kaupungin laskujen hyväksyntä on tapahtunut jo jonkin aikaa sähköisesti. Kaupunginhallitus saa esityslistan sähköisesti ja ensimmäiset sähköiset kyselyt on tehty kaupungin sisällä. Me vihreät esitimme jo kymmenen vuotta sitten visiomme Kaarinasta kestävän kehityksen tietokaupunkina. Visiotamme kohti on selkeästi edetty, mutta matkaa on vielä. Kaupunkilaiset eivät ole vielä kovinkaan paljon päässeet osallisiksi tästä kehityksestä. Nyt on aika astua uusi ja merkittävä askel. Kaikille kaarinalaisille on tarjottava mahdollisuus tietoverkkojen käyttöön. Aiemmin tässä ohjelmassa esittämiimme aluekeskuksiin on luotava nettitoreja, jos niitä ei jo ennestään siellä ole. Tällä hetkellä kaupunkilaisille tarkoitettujen Kaupunkilaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia on lisättävä tietokoneiden käyttö on mahdollista vain kirjastossa. Vaikuttamiseen täytyy olla tilaisuuksia myös suoraan. Virkamiesten ja poliitikkojen on jalkauduttava Vihreiden vaikuttamistavoitteet: kaupunkilaisten pariin esittelemään asioita paikan päälle, kuulemaan ja kuulostelemaan kaupunkilaisten ajatuksia, näkemyksiä ja tuntoja. Paikallisdemokratia on kohtaamista. Kaarina tutkii laajakaistayhteyksien rakentamismahdollisuudet ja niiden saamisen kaikkien kaarinalaisten ulottuville. Kaupunkiin perustettaviin aluekeskuksiin on perustettava nettitoreja, joissa on tietokoneita kirjaston tapaan kaupunkilaisten käytössä. Kaarinalaisille on luotava sähköinen palaute- ja keskustelukanava. Sitä voidaan käyttää erilaisissa rakennushankkeissa palautteen saamiseksi ja toiminnan parantamiseksi välittömästi. Kaupungin palveluista järjestetään säännöllisesti sähköisiä kuntalaiskyselyjä. Koulut varustetaan kunnollisin ja ajanmukaisin tietoteknisin valmiuksin. Kaupunkilaisille järjestetään eri kaupunginosissa alueiltoja, joissa säännöllisesti esitellään kaupunkilaisia koskevia hankkeita ja asioita. Kaarinan Vihreiden ARVOT AVOIMUUS Kaupungin on tiedotettava asioiden valmistelusta entistä aktiivisemmin ja avoimemmin. Kaiken toiminnan - asioiden valmistelu, keskustelu ja päätöksenteko on tapahduttava avoimesti ja oikeudenmukaisesti. INHIMILLISYYS Me vihreät olemme sitä mieltä, että kaupunkilaisia on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Jokaisen kaupunkilaisen erilaisuus ja ihmisarvo on tunnustettava. Suvaitsevaisuus on kaupungin sivistyneisyyden mitta. LÄHIDEMOKRAATTISUUS Vihreät kannattavat aluetoimintaa: kaupungin on kehitettävä kaupunginosatoimintaa, jonka avulla kaarinalaiset voivat halutessaan tuoda tietonsa, taitonsa ja osaamisensa kaupungin kehittämiseen. Me arvostamme vuoropuhelua ja yhteistoimintaa. Ne lisäävät yhteisyyttä, ymmärrystä ja hyvinvointia. RIIPPUMATTOMUUS Vihreät ovat riippumattomia ja vastuussa vain kaarinalaisille. Pyrimme kannanotoissamme yksimielisyyteen, vaikka hyväksymme perustellut eriävät mielipiteet. Meitä sitovat omatunto ja oma ajattelu ei ahdistava ryhmäkuri. Toimintaamme ohjaavat yhdessä laaditut ja hyväksytyt arvot ja tavoitteet. Emme ole riippuvaisia myöskään ulkopuolisista rahoittajista. EKOLOGISUUS Kaupungin suunnittelussa ja arkipäivässä on otettava huomioon ympäristön kestokyky ja minimoitava ympäristölle koituva kuormitus. Rakentamisessa painopiste on oltava täydennysrakentamisessa. Kierrätys, energiansäästö ja säästäväisyys ovat ekologisia hyveitä. VASTUULLISUUS Tehtäessä päätöksiä, jotka vaikuttavat pysyvästi kaarinalaisiin, ympäristöön ja kaupungin talouteen, on erityinen vastuullisuus tarpeen. Kaarinalaisten on tiedettävä, kuka milloinkin on vastuussa tehdystä päätöksestä. On myös muistettava, että maailma ei lopu Kaarinan rajalle.

7 Kaarinan Vihreät ry AJANKOHTAISTA Sivu 7 Ketä kunnallisvaalit koskettavat? Jenni Rautanen biologian opiskelija Lukiolaisen arkipäivä Yöpöydän kulmalla vaativasti hälyttävä käsipuhelin joutuu aamun kolmannen kestävyyskokeen kohteeksi ja putoaa lopulta räsähtäen lattialle. Takakuori irtoaa, mutta hälytysääni jatkaa sinnikkäästi. Lukiolaisen arki ei anna periksi: suunnistat silmät sykkyrällä kylpyhuoneeseen pesemään hampaitasi Virttaankankaan pohjavedellä - taloyhtiönne kuuluu Kaarinan kaupungin vesijohtoverkkoon. Vajaan tunnin päästä poljet melkoisessa kiireessä Pyhän Katariinantietä läpi keskustan. Pyörätie on vihdoin saanut asfalttia pintaan koko kesän kestäneen myllerryksen jälkeen. Keskustan yleisilme ei silti mairittele: Massiiviset betoni- ja peltilaatikot sekä jalkapallonkentän kokoiset paikoitusalueet hallitsevat tilaa. Ystäviesi kanssa kaipaisitte tunnelmallista kahvilaa virkeän torin laidalla, mutta Kaarinasta sellaista ei tahdo löytää. Ruokatunnilla joku kertoo kiertäneensä Lemunniemessä Pyhän Katariinan retkeilyreitin. Se on toteutettu partiolaisten ja kaupungin yhteistyönä. Maisemat ovat hienot, mutta niiden kohtalo mietityttää. Lemunniemeä ollaan kaavoittamassa viidelle tuhannelle asukkaalle. Päätät tutustua reitistöön lähiaikoina, kunhan sateiset säät hellittävät. Sovit ystäväsi kanssa, että tänä iltana menette vastikään remontoituun Kaarinan uimahalliin kuntosalille ja sitten uimaan. Veriletut ja puolukkahillo katoavat tottuneesti kakkosluokkalaisten lautasilta; menossa on yhdestoista vuosi kaupungin kouluruokaa. Iltapäivällä kurvaat kaupungin kirjaston kautta kotiin. Kirjaston valikoimat ovat mainiot, mutta tilat riittämättömät. Illalla palaat tyytyväisenä uimahallilta. Huomaamattasi Kaarinan kaupunki on koskettanut arkipäivääsi useita kertoja: Vesijohtovesi, pyörätiet, rakentaminen, kaavoitus, koulut, kouluruoka, kirjasto ja vapaa-ajanpalvelut ovat esimerkkejä asioista, joihin voit myös itse vaikuttaa - äänestämällä. Terveyttä ja laatua elämään - ravinnosta ja liikunnasta Kävimme haastattelemassa lastenpsykiatrian erikoislääkäriä Outi Ahonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka toimii tällä hetkellä Salon seudun sairaalan lastenpsykiatrian yksikön vt. ylilääkärinä. Yksikköön kuuluu pieni poliklinikka ja 6-paikkainen ympärivuorokautisena viikko-osastona toimiva vuodeosasto. Yksikkö palvelee sairaanhoitopiirin itäisiä ns. Salon osavastuualueen kuntia, joihin mm. Kaarina kuuluu. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu yksikön laajentaminen toisella poliklinikkayksiköllä, joka tulisi sijoittumaan Kaarinaan. Kansallisen terveyshankkeen myötä on suunnitelmissa myös lisätä ns. kotissairaalatoimintaa eli auttaa vaikeasti oireilevia lapsia ja heidän perheitään omassa arkiympäristössään. Kävimme kuulostelemassa Outi Ahosen kuulumisia hänen työssään. Mitkä tuntuisivat olevan lapsiperheiden suurimmat ongelmat juuri nyt? Suurin ongelma on epäilemättä kiireisen elämän ja lastenkasvatuksen yhdistäminen. Vanhemmilla on paljon töitä ja muita omia menoja ja perheen lapsille jää liian vähän rauhallista, yhteistä aikaa. Vanhemmat ovat iltaisinkin paljon poissa kotoa ja lapset jäävät vähemmälle huomiolle. Myös lapsilla itsellään saattaa olla paljon menoja, urheiluharrastuksia, kerhoja, kavereiden syntymäpäiviä jne. Perheen yhteinen aika jää usein vähiin. Miten tähän saisi kotikonsteilla parannusta? Priorisoinnilla. Täytyy pysähtyä ja miettiä mikä on tärkeää juuri nyt. Oma uralla eteneminen, omat harrastukset vai lapsen kanssa ajan viettäminen. Asioita voi myös laittaa jonoon, kaikkia juttuja ei tarvitse tehdä juuri nyt, vaan osan voi jättää odottamaan lasten kasvamista tai muuten parempaa aikaa. Koska lapsiperheen kannattaa hakea apua ulkopuoliselta? Kun tuntuu, että oma apu ei enää riitä. Apua hakiessa on tärkeää puhua avoimesti, vaikka se ei aina helppoa olisikaan, kun puhutaan perheen sisäisistä asioista. Puhumisen alkuun pääsy voi olla hankalaa, mutta kuitenkin aina lapsen edun mukaista. Mistä apua tarvittaessa saa? Riippuu ongelmasta. Jos kysymys on ensisijaisesti lapseen liittyvästä ongelmasta ensin kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan, päiväkotiin tai opettajaan ja kouluterveydenhuoltoon. Myös sukulaisia, ystäviä ja naapureita kannattaa käyttää arjen apuna ennen kuin ongelmat tulevat liian suuriksi. Yleensä ihmiset jäävät liikaa yksin ongelmiensa kanssa, apua on yleensä saatavissa läheltäkin, jos sitä rohkeasti hakee. Miten lastenpsykiatri rentoutuu rankan työpäivän jälkeen? Ajomatka Salosta kotiin Kaarinaan ja hyvä musiikki autoradiosta auttaa irrottautumaan työpäivästä. Samoin pitkät kävelylenkit, kuoroharrastus ja ystävät tuovat vaihtelua ja lataavat akkuja. Oman perheen arki pitää myös ajatukset poissa töistä. Paula Hakala ravitsemustutkija Terveys on eräs suomalaisten eniten arvostamista asioista. Vaikka luotettavaa tietoa elintapojen vaikutuksista terveyteen on kaikkien saatavilla, sen siirtäminen käytäntöön tuottaa monilla vaikeuksia. Seuraukset ovat nähtävissä varsinkin aikuisissa, mutta myös jo lapsissa. Lihomisen myötä varsinkin aikuisiän diabetes ja verenpainetauti yleistyvät nopeaa tahtia kuluttaen yhä suuremman osan terveydenhuollon resursseista. Nykykehitystä ei voida pysäyttää pelkästään valistuksen keinoin vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan tukea. Kunnallisella päätöksenteolla on mahdollista kehittää sekä ruokailuun että liikuntaan liittyviä palveluja siten, että terveellisten elintapojen noudattaminen helpottuu tai tulee jopa houkuttelevaksi. Lähiruuassa vitamiinit tallella Mitä tuoreempina ruokien raaka-aineet saadaan pellolta pöytään, sitä paremmin ovat vitamiinit tallella, sitä turvallisempaa ruoka on ja sitä paremmalta se maistuu. Tämän vuoksi kouluissa ja muissa kunnan ylläpitämissä laitoksissa olisi hyvä siirtyä käyttämään varsinkin kasvisten osalta ekologisesti viljeltyä lähellä tuotettua ruokaa. Lähiruoan suosiminen säästää myös elinympäristöä monin tavoin. Laadukas ja maukas ruoka vähentää lasten houkutusta korvata kouluateria makeisilla ja limulla. Hyvät kokemukset laitosruoasta antavat virikkeitä myös kotona syötävän ruoan monipuolistamiseen. Laitosruokailu haasteen edessä Hyvä ravitsemustila on edellytys ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Tulevaisuuden ikäihmiset lienevät entistä vaativampia myös ruokapalvelujen suhteen. Tämä merkitsee sitä, että heidän erilaisiin tarpeisiinsa tulee kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Toimintakyvyn heikentyessä varsinkin miehillä on vaara joutua ennenaikaiseen laitoshoitoon. Monille pelkästään laitosruokaa nauttiville vanhuksille ruokailuhetket ovat päivän kohokohtia. Siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että ruokaa on saatavissa säännöllisesti, mutta joustavasti yksilöllisiä tottumuksia kunnioittaen. Monipuolisen liikkumisen saamista osaksi arjen toimintoja pidetään eräänä parhaista keinoista torjua lihomista ja elintapasairauksia. Rakentamalla elinympäristö arkiliikkumiseen virikkeitä antavaksi ja turvalliseksi voidaan kuntalaisia kannustaa liikkumaan. Kampanjoita järjestämällä voidaan houkutella kaikenikäisiä kokeilemaan erilaisia liikuntaharrastuksia ja samalla välittää tietoa liikunnan monenlaisista hyödyistä. Sekä ravinto- että liikuntasuositusten toteutuminen käytännössä vaatii kunnan tasolla monien tahojen aktiivista työpanosta. Varsinkin kuntien päättäjillä, opettajilla, terveydenhuollon edustajilla, erilaisilla järjestöillä sekä tiedotusvälineillä on siinä oma merkittävä osuutensa. On tärkeää, että kaikki "puhaltavat yhteen hiileen" siten, ettei kuntalainen joudu tekemään elintapavalintojaan toisistaan poikkeavien näkemysten ristipaineissa. Lähiruokaa Pohjavettämme ei saa pilata Saamme kirkkaan ja hyvän pohjavetemme koteihimme Alastaron Virttaanharjulta. Turun seudun vesiyhtiö on tehnyt anomuksen Kokemäenjoen veden johtamiseksi vedenottoalueellemme, jotta harjun sisällä muodostuu tekopohjavettä, mikä sitten pumpataan Turkuun. Pumpattavat vesimäärät ovat valtavia. Vaikka jokivesi esipuhdistetaan, on aina olemassa uhka, että pitkällä aikavälillä pohjavesi pilaantuu. Siksi me vihreät emme voi hyväksyä hanketta ja vaadimme, ettei Kokemäenjoen vettä saa johtaa Virttaanharjulle. Tuotakoon vesi joko puhdistettuna tai ilman suoraan Turun vesilaitokselle. Silloin me kaarinalaiset saamme pitää pohjavetemme.

8 Sivu 8 AJANKOHTAISTA Kaarinan Vihreät ry HYVÄ TERVEYDENHOITO ON MYÖS TARKKAA TALOUDENPITOA Jorma Haapaniemi korvalääkäri Vihreiden mielestä jokainen päätös Kaarinan kaupungissa on myös terveyspäätös. Terveys pitää ottaa huomioon kaupungin kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Ennaltaehkäisy tärkeintä Parasta terveyden vaalimista on ennaltaehkäisy. Kaupunkilaisten terveyttä voidaan edistää esimerkiksi pitämällä liikuntapaikat ja pyörätiet kunnossa. Ympäristöterveyteen liittyviin tekijöihin, kuten liikenteen päästöihin, on suhtauduttava riittävän vakavasti. Tarjoamalla terveellistä ruokaa kouluissa ja muissa kunnallisissa ruokapalveluissa ja ehkäisemällä syrjäytymistä voidaan kaupunkilaisten terveyttä edistää. Kaavoitus ja rakentaminen avainasemassa Oikealla kaavoituksella ja rakentamisella päättäjät ja virkamiehet voivat huomattavasti vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja samalla vähentää sairaanhoidon menoja. Kun kaavoituksessa otetaan huomioon luonnon antamat mahdollisuudet ja rakentamisessa noudatetaan hyvää ja terveellistä rakentamistapaa, voidaan useita sairauksia jo etukäteen ennaltaehkäistä. Kaunis asuinympäristö ehkäisee psyykkistä pahoinvointia ja oikeilla rakennusmateriaaleilla ja oikealla rakentamisella estetään esimerkiksi kosteuden aiheuttamat haitat. Julkisten rakennusten huono rakentaminen ja kosteusvauriot ovat Kaarinassakin aiheuttaneet runsaasti ylimääräistä korjausmenoa ja työntekijöiden sairastelua. Kaarina perusterveydenhuolto halpaa Vaikka vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja laadusta on kunnalla, voi saman palvelun tarjota myös yksityinen yritys tai järjestö. Kaarinassa on ostopalveluja käytetty hyvällä menestyksellä ja samalla säästetty erikoissairaanhoidon menoja. Jos perusterveydenhuollon nettokustannusten vertailuluku vuonna 2002 oli Varsinais-Suomessa 100, Kaarinassa se oli 91. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa Kaarinan vertailuluku oli 81. Voidaan siis sanoa, että Kaarinassa saa laadukasta terveydenhoitoa alhaisin kustannuksin. Erikoissairaanhoidon kustannukset pyrkivät kuitenkin aina nousemaan perusterveydenhuollon kustannuksia enemmän. Kunnossa oleva perusterveydenhuolto pitää kuitenkin kurissa myös erikoissairaanhoidon menot. Terveydestä huolehtimiseen voivat terveyskeskuksen lisäksi osallistua niin sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimi, kuin myös kaavoitus-, rakennus- ja tekninen toimi eli kaikki virastot yhdessä ja yhteistyöllä. Kuukausi palkallista lomaa koulunsa aloittavan lapsen vanhemmalle Koulunkäyntinsä aloittavalle lapselle on tärkeää, että vanhemmat voivat olla alussa auttamassa ja tukemassa ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Olemme kehittäneet ajatuksen, että Kaarinan kaupungin palveluksessa olevat työntekijät isä tai äiti saisivat kuukauden palkallisen loman, kun heidän lapsensa aloittaa koulunkäynnin. Ehdotamme, että kaupunki tutkii mahdollisuudet ja laskee kustannukset, jotta ajatusta voidaan harkita vakavammin. Me kannatamme kirjastotalon rakentamista Kaarinan kirjasto on suosittu ja lainauksia on paljon, vaikka kirjaston tilat ovat vaatimattomat. Me vihreät kannatamme uuden kirjastotalon rakentamista, mutta vain tarvittavin ja välttämättömin oheistiloin. Suurta ja kallista kulttuuritaloa emme kannata. Kirjastotalokin on syytä rakentaa tulevalla valtuustokaudella, mikäli se ilman veronkorotusta ja palvelujen karsintaa on mahdollista. Kevyen liikenteen väyliä suunniteltava paremmin Nuorten alkoholinkäyttö Jari Kesäniemi suunnittelija Viime aikoina on puhuttu erittäin paljon nuorten alkoholinkäytön lisääntymisestä ja humalahakuisuudesta. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että lapsuudessa ja nuoruudessa aloitettu alkoholin käyttö on terveydelle erittäin haitallista ja johtaa useammin alkoholiriippuvuuteen kuin aikuisiällä aloitettu alkoholinkäyttö. Nuorten alkoholinkäyttö on haaste koko yhteiskunnalle. Sosiaalisten ongelmien ja kansanterveyden lisäksi kysymys on myös esim. tapaturmista ja tappeluista. Alkoholista aiheutuvat kustannukset tulevat kertautumaan moninkertaisina tulevina vuosikymmeninä. Ongelmaan on puututtava heti. Meillä kaikilla on vastuu nuorista. Joissakin kunnissa on keskusteltu mahdollisuudesta säätää nuorille kotiintuloajat viikonloppuisin. Asian voisi tietenkin kääntää myös toisinpäin. Säädetään kotonaoloajat lasten vanhemmille. Vastuu lapsista on ensisijaisesti vanhemmilla. Sosiaalista vastuuta nuorista huolehtimisesta ei saa, eikä sitä voi siirtää kotoa yhteiskunnan kontolle. Nuorissa on tulevaisuus. Meidän tehtävämme on luoda heille siihen tarvittavat välineet ja näyttää esimerkillämme terveet arvot. Aluetoiminta ja aluekeskukset ovat uusia ajatuksia Esitämme ohjelmassamme, että eri kaupunginosissa lasten parissa työskentelevät viranhaltijat yhdistävät voimansa ja alkavat suunnitella yhdessä työtään. Silloin tavoitamme varhaisessa vaiheessa avuntarvitsijat ja voimme suunnata avun oikein. Sen lisäksi ehdotamme, että aloitamme Kaarinassa Oulun tapaan aluekeskustoiminnan. Tehokkaalla elinkeinopolitiikalla parannetaan työllisyyttä Kaarina on mukana alueellisessa elinkeinotoiminnassa ja markkinoinnissa. Sitä pidämme hyvänä. Emme näe kovin viisaana pienen intressiryhmän puuhastelua asian parissa, jos siihen käytetään kaupungin varoja. Näissä asioissa ei omia henkseleitä paukuttelemalla enää pärjätä. Haluamme lapsiasiamiehen Kaarinassa tehdään parhaillaan lapsipoliittista ohjelmaa. Olemme ohjelmaluonnoksesta innostuneita, koska sen sisältö noudattelee ajamiamme tavoitteita monessa asiassa. Kannatamme pienempiä lapsiryhmiä päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsiasiamiehen saaminen Kaarinaan on myös tärkeä asia. Jarkko Saarinen lehtori Kaupungin kevyen liikenteen väylästö kehittyy koko ajan ja kuntokin on hyvä. Väylien kehittämisessä on kuitenkin otettava tarpeet paremmin huomioon. Minusta vaikuttaa siltä,että väylästön rakentaminen ei ole riittävän suunnitelmallista. Moniin paikkoihin jää turvallisuuden kannalta arveluttavia kohtia. Samaten kevyen liikenteen ohjaus on puutteellista. Kaupungin keskustaa on kehitetty kaupunkimaiseksi. Keskusta näyttää keskustalta. Kevyen liikenteen suunnittelu on kuitenkin jäänyt puolitiehen ja vaaratilanteita syntyy jatkuvasti. Paremmin suunniteltu jalankulun ja pyöräliikenteen ohjaus vähentäisi riskejä. Nyt riskejä on niin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kohtaamisissa ja tietenkin autojen ja kevyen liikenteen kanssa. Liikenneturvallisuutta on keskustassa parannettava Kaarinan keskustassa kevyt liikenne on pääsääntöisesti erotettu hyvin autoliikenteestä. Ongelmallinen alue on edelleen Oskarinaukio, jossa autolta asioimaan pääsee vain autojen joukossa pujottelemalla. Pysäköintialueen sisällä ei ole lainkaan jalankulkuväyliä. Samoin keskustan alueella pyörällä asioivat tietävät sen olevan hankalaa. Nyt pitäisikin tarkastella liikenneturvallisuutta itse kevyen liikenteen väylällä jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta. Tietenkin asennekasvatuksella turvallisuus paranee, mutta väylästön suunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä vahinkojen syntyä. Keskustassa jopa kevyt liikenne ruuhkautuu ja pyörä- ja jalankulkuliikenne pitäisikin ohjata omille väylilleen. Rakentamisaikainen liikenneturvallisuus on laiminlyöty Kaikkien rakennustöiden yhteydessä on tullut tavaksi sulkea kevyen liikenteen väylät työkoneilla. Kevyen liikenteen väyliä käytetään myös työaikaisena parkkipaikkana. Kaikki rakennustyöt tulisikin suunnitella etukäteen siten, että kevyt liikenne pääsisi kulkemaan turvallisesti alueen ohi koko työn ajan. Mikäli työ vaatii kevyen liikenteen väylän katkaisemista, tulisi avata vaihtoehtoinen turvallinen väylä ja osoittaa muutos selvin opastein. Muutettu väylä pitää olla myös helposti mm. pyörätuolilla kuljettavissa. Kesällä keskustan töiden yhteydessä laiminlyötiin pahasti liikenneturvallisuutta, kun kevyenliikenteen kulkua ei ollut ohjattu tai edes suunniteltu oikein. Työmaakuri höltyi myös autojen pysäköinnissä. Rakennustöiden aikana on paremmin otettava huomioon kevyen liikenteen turvallisuus ja liikuntaesteiset.

9 Kaarinan Vihreät ry AJANKOHTAISTA Sivu 9 Hållbar framtid i St. Karins Otto Ilmonen projektplanerare Nya småhusområden, fler naturstigar, större vägar, bättre medborgarinflytande, fler affärer, snabbare kollektivtrafik, utbyggda skolor - St. Karins växer så det knakar. Utvecklingen väcker frågor: vart är vi på väg, vilket St. Karins vill vi ha, hur kommer vi dit? Åsikterna är många och går som oftast isär. Som tur är lever vi i demokrati som ger oss alla makten att vara med och bestämma. De Gröna i St. Karins vill att utvecklingen ska gå i hållbar riktning. Päivät työssä kotona lasten kanssa Saila Tuokko on kolmen lapsen äiti ja asuu omakotitalossa Koristonrannassa. Marjut Saarelalla on myös kolme lasta. Hän asuu Ala-Lemussa omakotitalossa. Heitä yhdistää kaksi asiaa: kumpikin tekee töitä kotona ja on vihreä kunnallisvaaliehdokas. Sailan lapset ovat 2-, 10- ja 13- vuotiaita. Hän hoitaa kotia ja lapsia, mutta samalla työskentelee puolisonsa yrityksessä toimistotyöntekijänä. Saila on myös Kaarinan Vihreiden sihteeri ja mukana Suomen Lyme-Borrelioosi yhdistyksen toiminnassa sekä harrastaa aktiivisesti sukututkimusta. Päivä alkaa kuuden aikaan aamulla Sailan päivä alkaa koululaisten aamiaisen valmistamisella pian kello kuuden jälkeen. Puolison lähdettyä työhön seitsemäksi ja lasten poistuttua kouluun yleensä kahdeksaksi, jää hän kaksivuotiaan Katariinan kanssa kahden kotiin. Aamutoimien jälkeen on vuorossa kodin siivousta, kaupassa käyntiä sekä ulkoilua. Iltapäivällä ruuan valmistusta sekä koululaisten tultua kotiin, avustamista läksyissä. Näiden ohessa hän hoitaa yrityksen toimistotöitä: laskujen maksamista, palkanlaskentaa ja kirjanpidon esivalmistelua. Päivät vaihtelevat suuresti. Toisinaan hänen päivänsä sisältää yötä myöten yrityksen asioita, toisinaan vähemmän. Lasten perustarpeet kuten rakkaus, turvallisuus, hyväksyminen, ymmärtäminen ja kuunteleminen pysyvät aina samoina, sanoo Saila. Lapsilleni haluan korostaa rehellisyyden ja avoimuuden merkitystä elämässä Hållbar utveckling kan väcka starka känslor, vissa tycker att det är ofrånkomligt medan för andra låter det flummigt och utvecklingsfientligt. Men vad innebär hållbar utveckling i praktiken, där du bor och bortom alla teoretiska diskussioner? Ett hållbart St. Karins är en bra plats för dig och dina nära att leva i, just nu och i framtiden. Hållbar utveckling innebär naturligtvis bra livsmiljö, ren luft, natur där du bor, tystnad på bakgården och gott driksvatten på vattenkranen. Det innebär även att man tar hänsyn till naturen som så fint omger oss i St. Karins. kuin myös sitä, ettei epäonnistumisia pidä pelätä. On myös hyväksyttävä erilaiset mielipiteet ja arvostettava toisia yksilöinä sekä uskallettava rohkeasti olla oma itsensä. Ensin aamulla on ruokittava ja lypsettävä vuohet Marjutin lapset ovat 4-, 7- ja 8- vuotiaita. Hän on lastentarhanopettaja ja tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoitaja. Päivän ohjelma alkaa kello kuusi, jolloin hän lähtee talliin lypsylle ja ruokkimaan vuohet. Seuraavaksi on aamupalan valmistusta ja hoitolapset tulevat ennen kahdeksaa. Kaksi omaa lasta lähtee kouluun ja nuorin jää kotiin. Tämän jälkeen on vuorossa aamupala, leikkiä ja ulkoilua. Ruokailun jälkeen on päivälepo, jonka aikana pojat tulevat koulusta. Yhdessä he katsovat äidin kanssa läksyt. Marjut käy hoitamassa välillä eläimet ja valmistaa välipalan. Kahden jälkeen he lähtevät ulos. Hoitolapset haetaan neljän aikoihin. Hållbar utveckling förutsätter hållbar ekonomi Hållbar utveckling förutsätter hållbar ekonomi. Ekonomi och ekologi är inte varandras motsatser, tvärtom underlättar bra ekonomiska förhållanden hållbar utveckling. I ett hållbart St. Karins finns det gott om arbetstillfällen och möjligheter till ekonomisk oberoende. Näringslivspolitiken i St. Karins ska vara aktiv och locka hit moderna och resurseffektiva företag som efterfrågar välutbildad arbetskraft. Lika viktigt är det att främja den lokala ekonomin. Ett hållbart St. Karins har ett centrum som är en livlig handelsplats med ett mångsidigt och attraktivt utbud av affärer och service. Hållbar utveckling innebär också social hållbarhet och medborgarinflytande. Vi st. karinsbor ska ha insyn i beslutsfattande och möjligheter att tycka till innan besluten fattas. St. Karins ska också vara bäst i regionen på att informera sina medborgare och samla in synpunkter för fortsatt utveckling av kommunen. Ett hållbart St. Karins betyder också effektiv och välfungerande kommunal service. St. karinsbor ska få den service och omsorg de behöver för sitt fysiska och psykiska välmående. Ett hållbart St. Karins erbjuder stimulerande och trygg miljö både för barn och vuxna att utvecklas och leva i. Loppupäivään kuuluu päivällisen valmistaminen, vuohien lypsy, muiden eläinten hoito sekä lasten iltapala, -pesu ja satu. Lasten mentyä nukkumaan alkaa kodin siistiminen ja seuraavan päivän valmistelu. Työpäivä venyy usein pitkäksi, vaikka virallinen työaika päättyy kello Perhepäivähoitajan ammatti vaikuttaa suuresti koko perheen ja kodin elämään. - Arvoista tärkeimpinä pidän luonnon ja eläinten kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, toisten huomioonottamista sekä naapuriystävällisyyttä, sanoo Marjut. Hän jatkaa, että naapuriystävällisyys on hyvä keino esimerkiksi vanhusten arkiviihtyvyyden parantamiseksi: kaupassa käyntiapua, roskien vientiä tai kahvikutsujen järjestämistä välipalan aikaan. Haravointi lasten kanssa vanhuksen pihalla on hyödyllistä ja hauskaa ulkoilua. Aikuisten malli on lapsille tehokas opetuskeino. He haluavat olla kotona töissä lapsiaan varten Marjut ja Saila ovat päätyneet jäämään kotiin töihin samoista syistä: he haluavat olla kotona lapsiaan varten. Työ kotona antaa hyvän tilaisuuden välittää omia arvoja lapsille Bostadsområden bör planeras så att den gundläggande servicen är nära de boende. På en mer generell plan innebär hållbarhet att vi planerar St. Karins utveckling mer långsiktigt än vad vi är vana vid. Idag ligger vi i utkanten av Åbo men hur ser det ut om 10 eller 20 år när såväl Skansen, Piispanristi och flera andra närliggande områden är färdigbyggda. Vi har fått massor med nya lägenheter i området och kanske också en hel del kontors- och andra verksamhetslokaler. När man planerar och bygger hållbart är det viktigt att tänka på vilka krav utvcklingen ställer på bra service och kommunikationer i framtiden. Bostadsområden bör planeras så att den gundläggande servicen (dagis, skola, mataffär etc.) är nära de boende. Detta underlättar vardagen samtidigt som den minskar transportbehovet. I framtiden kommer vi även att i större utsträckning kombinera arbete och boende när distansarbete blir vanligare och mer accepterat. För att underlätta detta och motverka långa arbetsresor är det viktigt att blanda bostadsbebyggelse med kontor och andra verksamhetslokaler, t.ex. i bottenvåningen på höghusen. Det är också viktigt att från början planera för effektiv kollektivtrafik samt lättrafik. Vi har alla förutsättningar att fortsätta bygga St. Karins till en hållbar, attraktiv och konkurrenskraftig stad. Det gynnar både dig och miljön, och kräver inga särskilda uppoffringar. ja olla fyysisesti läsnä niin iloissa kuin suruissakin. Siksi kotiäitiydestä pitää saada todellinen vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle, jonka kautta myös sen arvostus nousee. Nyky-yhteiskunnassa kotivanhemmuuden valinta ei ole useinkaan mahdollista taloudellisista syistä. Vaikka puhutaan paljon lasten kotihoidon tärkeydestä, tukimuodot ovat vähäisiä. On totta, että ennen vanhaan lapset hoidettiin itse kotona. Usein kuitenkin lähellä, jopa samassa taloudessa, oli apuna merkittävä sukulaisverkosto. Maailma oli toisenlainen. Nykyisin meillä naisilla on mahdollisuus käydä kodin ulkopuolella työssä. Yhteiskunnan luoma tehokkuuden ja materian ihannointi jopa osaltaan vaatii sitä. Littoistenjärven tila vaatii kunnostustoimia Järvi oireilee tasaisin väliajoin. Vesirutto täyttää järven ja sinileväkukinnoista näyttää tulleen jokavuotisia. Turun yliopiston biologian laitos on tutkinut vihreiden aloitteen pohjalta järven perinpohjin ja tehnyt toimenpideehdotuksia. Me vihreät vaadimme, että järveen tulevat valumavedet puhdistetaan ja kaikki mekaaniset keinot käytetään järven tilan parantamiseksi. Vierastamme kemiallisia kunnostustoimia, jotka saattavat peruuttamattomasti horjuttaa luonnontilaa. Aamuhoito on aika aloittaa elokuussa 2005 Kaarinassa on lain edellyttämiä koululaisten iltapäiväkerhoja, mutta tarvetta olisi myös aamukerhoihin. Monet vanhemmat menevät aamulla aikaisin töihin, eikä pieni koululainen osaa lähteä yksikseen kouluun. Siksi ehdotamme, että aamukerhot on aloitettava kaikissa kouluissa viimeistään ensi syksynä koulujen alkaessa. Kaupunki maksaa ilmaiset liukuesteet kenkiin alkaen Teimme alkuvuodesta aloitteen, että 65-vuotta täyttäneiden kaarinalaisten kengänpohjiin asennettaisiin kaupungin kustannuksella nastat liukastumisten vähentämiseksi. Näin vähennettäisiin loukkaantumisia ja parannettaisiin elämänlaatua. Valtuusto hyväksyi ehdotuksemme syyskuussa. Nyt sitten vaan hakemaan yhteispalvelupisteestä todistus, jotta kenkäpari saa nastat. 70-vuotiaille kaarinalaisille ehdotamme ilmaisia kuntopasseja Kuntoilu ja muiden tapaaminen ovat hyviä keinoja pitää kunto hyvänä ja mieli virkeänä. Olemmekin ottaneet ohjelmaamme ehdotuksen, että 70-vuotiaille kaarinalaisille annetaan ilmainen kuntopassi, joka oikeuttaa uimahallin ja kuntosalin käyttöön.

10 Sivu 10 Mikä on ympäristöarvo - entä ympäristön arvo? Ehdokkaamme Kaarinan Vihreät ry Kirsi Lehto tutkija Me kaarinalaiset olemme todella onnekkaita asuessamme upean ympäristön keskellä. Kaarinan eteläosa on jo hienoa sisäsaaristoa, meren rantaa. Sekä Kuusistossa että mantereen puolella meillä on Lounais-Suomen hienoimmat kulttuurimaisemat, upeat rantapellot, muinaishaudat, linnanrauniot, ja vanhasta herraskulttuurista kertovat kartanot. Meillä on Suomen oloissa ainutlaatuisia pähkinäpensas- ja tammilehtoja, joissa keväisin kukkivat valko- ja sinivuokkokentät ja laulavat satakielet. Kuusistonsalmen rantalaitureilla voi vielä toistaiseksi istua hiljaisuudessa, kuullen vain tuulen suhinaa kaislikossa. Kaarinasta - erityisesti rannoilta ja pelloilta - löytyy vielä luonnonpimeitä paikkoja joissa voi katsella tähtitaivaan koko kirjoa, ainakin itäiseltä ja eteläiseltä suunnalta. Pyhän Katariinan retkipoluilla pääsee haistelemaan metsän tuoksua ja istumaan retkitulilla, ja Rauvolan- ja Kuusistonlahden lintutorneista voi katsella rikasta linnustoa. Syksyisin vielä tuoksuu kypsyvä vilja, ja hanhiparvet lepäilevät pelloilla. Luontoelämysten kärkipäästä pitää vielä mainita Littoistenjärven ladut ja mainiot avantouintimahdollisuudet Littoisissa ja Hovirinnassa. Mainitut asiat ovat keskeinen tekijä monen kaarinalaisen hyvinvoininnissa, ne ovat osa meidän hyvää elinympäristöämme. Suurelle osalle maailman väestöstä - jopa rikkaille keskieurooppalaisille - nämä olisivat suurta ylellisyyttä. Meidänkin olisi syytä tiedostaa näiden asioiden suuri merkitys omalle hyvinvoinnillemme. Niiden arvoa ei voi mitata tonttimaiden hintoina - jo siitä syystä että niiden positiivinen merkitys kohdistuu koko yhteisöön, sekä tämän hetkisiin että myös tuleviin kaarinalaisiin, toivottavasti vielä pitkienkin aikojen kuluessa. Mielestäni näillä tekijöillä on huomattavasti suurempi merkitys kaarinalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitämisessä kuin talojen tai teiden rakennusmaana, jossa niiden positiivinen vaikutus käytetään loppuun tässä ja nyt, lopullisesti. Mielestäni meillä ei ole oikeutta tuhota sellaisia luonnonvaroja kuin perinnemaisemat, luontoelämykset tai hiljaisuus - yhtä vähän kuin meillä on oikeutta tuhota puhdasta ilmaa tai vettä, joista tulevien sukupolvien terveys ja hyvinvointi riippuvat. Meillä Kaarinassa on siis vielä monta hyvää ympäristöasiaa - mutta on meillä ongelmiakin. Suurin osa kaarinalaisista asuu liikennemelualueilla. Ehkä meluun on totuttu jo niin ettei sitä joka aamu huomata, mutta sitten kun päästään luonnonhiljaiseen paikkaan niin kylläpä tuntuu hyvälle. Myös keskeiset kulttuurimaisemat samoin kuin hiljaiset ja luonnonpimeät alueet ovat kovaa vauhtia katoamassa Kaarinasta. Voivalan rantapellot ovat jäämässä rakennushankkeen alle ensi vuonna, ja Lemunniemen metsät ja pellot tulevat rakennettaviksi lähivuosina. Kuusiston- salmen yli johdettava uusi läntinen silta tulee täysin muuttamaan rantamaiseman, ja sillasta Kirjalansalmeen johdettava uusi Paraisten tie - ja sitä seuraavat rakennushankkeet - tulevat hävittämään läntisen Kuusiston vanhat metsät. Luonnon vesiemme tila on huono tai heikko. Littoistenjärvi on rehevöitymässä umpeen, ja sinilevälautat karkottavat uimarit myös Kuusistonsalmen uimarannoilta - nyt täytyy jo toivoa kylmiä ja sateisia kesiä, jotta kehnot ilmat estäisivät sinilevälauttojen muodostumisen rannoille. Nämä ympäristöongelmat ovat syntyneet useiden vuosikymmenien ymmärtämättömästä ympäristöpolitiikasta, ja niiden korjaaminen vaatii useiden vuosikymmenien pitkäjänteistä työtä ja määrätietoista ympäristölainsäädäntöä. Näistä esimerkeistä jo huomaamme että puhdas, hiljainen ja miellyttävä asuinympäristö ei ole itsestään selvä asia, eikä rahalla mitattavissa: ehkä olisimme jo valmiita maksamaan paljonkin puhtaasta vedestä, hiljaisuudesta tai vanhasta kulttuurimaisemasta, mutta näitä ei voi palauttaa sen jälkeen kun ne on kerran menetetty. Meidän suomalaistenkin elinoloissa vaikuttavat suuret kansainväliset trendit -kaupallistuminen ja globalisaatio: kilpailemme tuotantokustannuksista ja markkinaalueista, olemme elintasokuluttajia. Kaiken tämän myllerryksen keskellä olisi syytä miettiä mikä on meille todella arvokasta ja tärkeää - ja olisi terveellistä arvostaa ja ylläpitää oman paikkakunnan luonnonolosuhteita ja perinnearvoja. Globalisaatiosta huolimatta me voimme itse päättää miten nämä asiat hoidetaan omassa Kaarinassamme. Hyvän Elämän vihreät tekijät Kaarinan kunnallisvaaleissa 2004 Vihreillä on näissä vaaleissa ehdokkaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Listamme on monipuolinen ja nuorekas. Kasvatimme ehdokasmäärämme viime vaaleista 25 ehdokkaasta 41:een. Naisia on listallamme 26 ja miehiä 15. Joukossamme on nuorten perheiden vanhempia, opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, yrittäjiä ja opiskelijoita. Ensimmäisen kerran listaltamme löytyy myös eläinlääkäri ja peräti neljä tohtoria. Asiantuntemusta vihreistä löytyy monelta elämänalueelta. Myös kaikki kahdeksan valtuutettuamme ovat edelleen ehdolla, joten kaarinalaisilla on, mistä valita. Ääni vihreille takaa, että meillä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa tässä lehdessä esittelemäämme tavoiteohjelmaa. Tue sinäkin hyvän elämän tekemistä. Olen 56-vuotias kodinhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Olen toiminut Kaarinakodissa hoitajana yli 20 vuotta. Kaarinan seudun vammaisten hallituksessa olen ollut jäsen useita vuosia. Ehdokkaamme numeroilla Seija Aalto Tunnen, että Kaarinassa on hyvä vanhentua. Vanhustenhuollon suunnitelmassakin on lähtökohdaksi asetettu vanhuksen arvostaminen ja kunnioittaminen. Kaunis tavoite ei riitä, se pitää joka päivä elää, tehdä todeksi. Siinä työntekijöiden, omaisten ja läheisten hyvinvoinnilla ja jaksamisella on merkittävä rooli. Vanhustenhuoltoa kehitetään jatkuvasti. Toivottavasti päätökset ovat sellaisia, että myös me tulevat vanhukset saamme tukea silloin kun sitä tarvitsemme. Eri-ikäisten tarpeita ei tule asettaa vastakkain, toisen elämä ei ole toista arvokkaampi. Kolmen lapsen mummina koen lapset ilona, lapsiperheet ja nuoret tienä tulevaisuuteen. Vaikeinta päätöksenteossa varmaankin on nähdä milloin on oikea aika tukea, ennaltaehkäistä, edesauttaa ja miten. Talous on realiteetti, jonka merkitystä ei voi väheksyä mutta arvoasteikossa ensimmäisenä tulee aina olla elämä - ihminen ja elinvoimainen luonto.

11 Kaarinan Vihreät ry Olen kahden lapsen äiti ja toisen polven yrittäjä. Olen luotsannut graafisen alan perheyritystä jo 12 vuotta. Harrastan pyöräilyä, jumppaa, rullaluistelua, luonnossa liikkumista, musiikkia ja ruoanlaittoa. Tärkein kaikesta on kuitenkin perhe, johon kuuluvat aviomies Tuomas, tokaluokkalainen Isa ja viisivuotias Leo. Kunnallispolitiikkaan 38-vuotiaan Eijan toi aito halu toimia oman elinympäristön puolesta. "Yleinen välinpitämättömyys harmittaa. Itsellä on tapana tarttua asioihin aika hanakasti ja myös hoitaa ne loppuun asti!" Ehdokkaamme Sivu 11 Olen 45-vuotias leski ja yksinhuoltaja. Miehen kuoli odottamatta vuonna 2001 ja jäin kolmen lapseni kasvattajaksi. Tyttäreni ovat 19- ja 17-vuotiaat ja poikani 11-vuotias. Asumme omakotitalossa Littoisten Verkakylässä. Perheeseemme kuuluu myös kaksi terhakkaa terrieriä. Lasteni kanssa olen oppinut arvostamaan yhteisyyttä ja keskinäistä tukea. Olen syntynyt Heidekenillä Turussa ja käynyt siellä kouluni. Opintojeni ohella olen kouluttautunut NLP Masteriksi, vanhempainkoulun ohjaajaksi ja olen mukana vapaaehtoisessa auttamistyössä. Käyn töissä Uudessakaupungissa, jossa työskentelen laivanrakennuksen alihankintayrityksessä vastaten mm. palkanlaskennasta. 173 Eija Adenius-Tiilikainen 175 Outi Ahonen Olen 38-vuotias lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja toimin tällä hetkellä Salon seudun sairaalassa ylilääkärinä. Asun Littoisten Hiiskanmäessä ja perheeseeni kuuluvat oikeustieteilijämiehen lisäksi kolmasluokkalainen Susanna ja ekaluokkalainen Matias. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu. Sen lisäksi minulla on joitakin pienempiä luottamustoimia mm. jäsenyys Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän valtuustossa. Vihreässä liitossa olen toiminut piirin hallituksen jäsenenä ja mm. päihdepoliittisessa työryhmässä. Olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2003 ja menestyin mielestäni ensikertalaisena melko hyvin saadessani ääntä, joilla sijoituin vihreiden listalla neljänneksi. Kunnallispolitiikassa minulle läheisiä ovat lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat. Arvostan laadukkaita kaikkien saatavilla olevia peruspalveluita, mutta erityisen tärkeänä koen kuitenkin sen, että erikoistuneempia palveluita on saatavissa silloin, kun perheet ovat runsaamman tuen tarpeessa. Toisaalta ajattelen, että kunnallinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen hyvin monin tavoin ihan kaavoituksesta ja ympäristön vaalimisesta alkaen. Jäsenyyksiä monenlaisiin yhdistyksiin on matkani varrella kertynyt ja olen mm. Varsinais-Suomen perhetera-piayhdistyksen varapuheenjohtaja. Politiikan ja muun yhdistystoiminnan vastapainoksi harrastan pitkiä kävelylenkkejä ja kuorolaulua turkulaisessa kamarikuoro Meloksessa. 174 Päivi Ahlroos 176 Timo Ahonen Tavoitteeni kunnallispolitiikassa on tuoda päätöksentekoon perheenäidin arkikokemuksia, lähimmäisen auttamishalua ja myönteistä ajattelua. Yritän parantaa nuorten ja koululaisten asemaa ja mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman monella olisi elämässään hyvät ja turvalliset lähtökohdat. Arvostan hyvää ympäristöä ja välittömiä ihmissuhteita. Olen 37-vuotias kahden lapsen isä Littoisista. Työkseni opetan ja tutkin Turun yliopistossa oikeustiedettä, rikosoikeutta ja oikeussosiologiaa. Perheeltä ja työltä jäävän vapaa-aikani käytän ultimaten eli liitokiekkoilun parissa, sekä puuhaten erilaisissa yhdistyksissä kuten esimerkiksi Tieteentekijöiden liitossa ja Amnesty Internationalissa sekä tietysti vihreissä. Kaarinassa olen mm. henkilöstölautakunnan jäsen. Kunnallispoliittisina kiinnostuksen kohteina minulla ovat erityisesti lapset ja lapsiperheet sekä aina haasteelliset kunnan henkilöstökysymykset Olen 40-vuotias 13-, 15- ja 17-vuotiaiden poikien äiti ja puolisoni Hannun vaimo. Olen asunut suurimman osan elämästäni omakotitalossa Littoistenjärven läheisyydessä. Minulla on keittäjän ja hotelli- sekä ravintola-alan tutkinnot. Olen työskennellyt lehtien varhaisjakajana Postin palveluksessa. Nyt luontoyrittäjän opintoni Tuorlassa ovat loppusuoralla. Olen 49-vuotias kolmen nuoren äiti, luokanopettaja ja ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Koristosta. Kuulun myös sosiaalilautakuntaan ja Kaarinan vammaisneuvostoon. Työskentelen Hovirinnan koulussa. Varsinaisen päivätyöni lisäksi toimin yhdettätoista vuotta työsuojeluvaltuutettuna edustaen opetusväkeä ja päiväkoteja sekä Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta. Toissa vuonna minut valittiin Positiiviseksi kaarinalaiseksi. Yritän tehdä työni niin, että olen nimitykseni ansainnut. 177 Satu Alikirri Harrastan pesäpalloa, puutarhanhoitoa ja kaikkea luontoon liittyvää. Tapanani on myös tehdä huolella kaiken loppuun, minkä olen aloittanut. Pidän tärkeänä Littoistenjärven tilan seurantaa ja järven auttamista. Kaavoituksessa arvostan väljyyttä ja luontoa pitää olla kaikkien ulottuvilla. 178 Terttu Eriksson Minua lähellä ovat alati lasten ja nuorten asiat. Kuluneet vuodet sosiaalilautakunnassa ja Kaarinan Vammaisneuvoston jäsenenä ovat opettaneet paljon. Läheisiksi ovat tulleet myös sellaiset ihmisryhmät, jotka eivät itse voi ajaa kovinkaan tehokkaasti asioitaan. >Luonto ja sen tarjoama virkistys ja rauha ovat minulle tärkeitä. Toivon, että jokainen kaarinalainen voi löytää hetkiä itselleen lähiympäristöstään. Olen oppinut, että kaupungissamme asioihin voi halutessaan vaikuttaa. Siihen tarvitaan ihmisyyttä ja rohkeutta. 179 Anne-Leena Gröning Jag är 37 år gammal FM i kemi och bor med min familj på Kustö. Under den gångna fullmäktigeperioden har jag med stort intresse varit med i bygg- och planeringsnämnden, som nämdeman i tingsrätten samt som suppleant i fullmäktige och revisionsnämnden. I föreningen De gröna i S:t Karins är jag för tillfället vice ordförande. Min fritidsintressen sommartid är trädgårdsskötsel och båtliv med familjen och under vintern föreningsverksamhet. Olen 37-vuotias kemian maisteri. Äidinkieleni on ruotsi. Työskentelen Åbo Akademissa. Perheeseeni kuuluu kaksi lasta ja aviomies. Harrastuksiani ovat kesällä puutarhanhoito ja veneily perheen kanssa, talvella yhdistystoiminta. Olen viimeiset neljä vuotta ollut kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen, käräjäoikeuden lautamies sekä toiminut varajäsenenä sekä valtuustossa että tarkastuslautakunnassa. Kaarinan Vihreiden puheenjohtaja olin viime vuonna ja nyt olen varapuheenjohtaja. 180 Hannele Haapaniemi Olen 51-vuotias lastentarhanopettaja ja kolmen nuoren aikuisen äiti Poikluomasta. Olen ollut kaupunginvaltuutettuna kolme kautta ja viimeiset yhdeksän vuotta teknisen lautakunnan jäsenenä. Kaarinalaisten lapsiperheiden arki on minulle tuttu ja erityisesti esiopetukseen liittyvät asiat. Toimin mm. Kaarinan Esiopetustyöryhmän puheenjohtajana. Päivähoidon ammattilaisena ja asiantuntijana haluan olla mukana kehittämässä päivähoidon laatua ja sen eri vaihtoehtoja. Haluan olla tukemassa pienten lasten kotihoitoa sekä kehittämässä erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa. Mielestäni tärkeitä asioita ovat myös kevyen liikenteen turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Toimin Joukkoliikennetyöryhmän puheenjohtajana. Haluan säilyttää Kaarinalaisen luonnon ja kulttuuriympäristön elinvoimaisena siten, että myös uudet sukupolvet voivat juurtua siihen ja oppia arvostamaan sitä. Harrastuksista lähellä sydäntäni ovat kuvataiteet, luonto, kulttuurihistoria ja Viro. Minut voi nähdä pyöräilemässä Poikluomassa ja kaupungin keskustassa.

12 Sivu Jorma Haapaniemi Olen 56-vuotias korvalääkäri ja korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti. Pidän yksityisvastaanottoa ja toimin Turun Korvacenterin ja Raision Lääkärikeskuksen toimitusjohtajana. Olen myös kolmen aikuisen lapsen isä Poikluomasta. Politiikassa olen ollut mukana 12 vuotta ja siitä ajasta viisi vuotta kaupunginvaltuutettuna. Nyt tärkeimmät luottamustoimeni ovat Kaarinan-Piikkiön terveyskeskusyhtymän hallituksessa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa. Minulle tärkeitä asioita ovat hyvä arkielämä, johon olennaisena osana kuuluu perusterveydenhoidosta huolehtiminen, kaupunkikeskustan kehittäminen ja luonnon säilyttäminen ihmisten vapaa-ajan viettoa ja retkeilyä varten. Harrastuksistani tärkeimmät ovat lukeminen, kaikenlainen retkeily, Viro ja hyvät ystävät. Ehdokkaamme 182 Paula Hakala Kaarinan Vihreät ry Olen 53-vuotias filosofian tohtori ja ravitsemustieteen dosentti. Toimin erikoistutkijana Kelan tutkimusosastolla. Minut tunnetaan kansantajuisten ravitsemus- ja terveysaiheisten artikkeleiden sekä kirjojen kirjoittajana ja kokeneena esiintyjänä. Toimin aktiivisesti alani valtakunnallisissa työryhmissä ja järjestöissä. Työskentelyäni kuvastaa tunnollisuus ja vastuuntuntoisuus. Taustaltani olen lapsuudestani saakka ollut vihreähenkinen maalaistalon tytär. Veri on vetänyt minua aina maalle ja niinpä muutin 8 vuotta sitten Turun sykkeestä maaseudun rauhaan Kuusistoon. Työmatkani Turkuun taittuu pyöräillen tai joukkoliikennettä hyödyntäen. Luomuviljelyn lisäksi harrastan melontaa, pyöräretkiä, marjastusta, sienestystä ja luontomatkailua. Talvisin minuun voi törmätä hiihtoladulla. Sydäntäni lähinnä on terveyspalvelujen kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita vauvasta vaariin. Pidän myös tärkeänä, että elinympäristö säilyy viihtyisänä ja turvallisena virkistyksen lähteenä myös tuleville sukupoville. 183 Otto Ilmonen Olen 33-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja hankesuunnittelija. Asun Kaarinan keskustassa avovaimoni Annan ja kohta vuoden täyttävän poikani Amoksen kanssa. Viimeiset kuusi kuukautta olen ollut vanhempainvapaalla hoitaen Amosta. Olen kestävän kehityksen asiantuntija ja työskentelin vuosina Malmön kaupungin Ympäristötoimistossa ympäristö-, energia- ja liikennealan kehityshankkeiden parissa. Suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Mielestäni yhteiskunnan ja talouden kehityksen tulee pohjautua kestäviin periaatteisiin, ei kvartaalikapitalismin tarpeisiin. Keskeistä on päätösten vaikutus kaarinalaisten arkeen ja meitä ympäröivään luontoon nyt ja tulevaisuudessa. Haluan kehittää Kaarinaa seudun parhaana asuinpaikkana panostamalla - nopeaan, tehokkaaseen ja mukavaan seutuliikenteeseen, - toimivaan, kilpailukykyiseen ja viihtyisään kaupunkikeskustaan sekä - laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin peruspalveluihin Lisäksi Kaarina pitää kehittää seudun lapsiystävällisimpänä asuinpaikkana. 184 Jari Kesäniemi Olen 36-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden pienen lapsen isä Kuusistosta. Kunnallisvaaleissa olen ensikertalainen, mutta mm. kansalaistoiminnan lautakunnan varajäsen olen ollut tämän vuoden. Harrastuksiini kuuluvat puutarhanhoito ja kalastus. Minulla on myös vankka partio- ja urheilutausta. Keräilen kirjoja ja kehittäisin Kaarinan kulttuuripalveluita niin, että kaupunkiin saataisiin kunnon kirjasto. Minulla on sosiaalityöntekijän pätevyys ja pääaineeni on valtio-oppi. Sosiaali- ja terveyspalvelun ammattilaisena erityisalueeni ovat vammaiset ja ennaltaehkäisevä kansanterveystyö. Olen mukana työni kautta useissa EU-projekteissa ja kiinnostunut erityisesti Baltian maista. Kunnallispolitiikassa haluan vaikuttaa erityisesti: sosiaalija terveyspalveluiden kehittämiseen, nuorison tavoittamiseen ja kahden lapsen isänä lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntä. 185 Timo Kirjonen 187 Christiina Kuusela Olen 37-vuotias ja ammatiltani metsuri ja sisustusasentaja. Jouduin eläkkeelle diabeteksen aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi vuonna Myöhemmin aloitin opinnot Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa luonto- ja ympäristöalan linjalla. Opinnäytetyönä olen suunnitellut Littoistenjärven luontopolun (taustatukenani V-S Kalastusalue ja Varsin Hyvä-yhdistys). Toteutuksen olen saamassa valmiiksi tämän vuoden lopulla. Jatkosuunnitelminani polulle ovat mm. lasten luontokerho ja reitti liikuntarajoitteisille. Aktiivisena luonto- ja valokuvauksen harrastajana ympäristöasiat ovat teemanani, esimerkkinä Littoistenjärven tila. Isänä, lapsenlapsena ja aviomiehenä myös lasten ja nuorten hyvinvointi sekä vanhustenhoito kuuluvat teemojeni kärkipäähän. Olen 52-vuotias kahden aikuisen tyttären äiti ja luokanopettaja Piispanristin koulussa. Toimin neljättä vuotta sosiaalilautakunnan jäsenenä. Tätä ennen olin ympäristönsuojelulautakunnassa. Näissä luottamustehtävissä olen ollut vaikuttamassa kaarinalaisten arkeen. Koulutuksen ammattilaisena olen osaltani pyrkinyt edistämään lasten kasvattamiseen ja oppimiseen liittyviä parannuksia. Vapaa-aikanani harrastan monenlaista kuntoliikuntaa, lukemista, ruuanlaittoa ja puutarhanhoitoa: kesäpaikkani puutarhassa ja pihapiirissä nautin kasvien hoitamisesta. En käytä myrkkyjä enkä keinolannoitteita. Kotipihani ruoka- ja lehtikomposteissa on aina valmistumassa hyvää multaa. Olen myös innokas vanhan rakennuksen kunnostaja. Mielestäni kaupungin on turvattava laadukkaat palvelut kaikille asukkailleen. Vanhuksista on pidettävä huolta. Kouluissa ja päiväkodeissa on pienennettävä ryhmien kokoa. Siten turvataan lapsille hyvä alku elämän oppimispoluille. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidossa on myös parantamista ja kehittämistä. Viihtyisä ja puhdas asuinympäristö on myös tärkeä jokaisen kaarinalaisen hyvinvoinnille. Suunnittelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota asukasviihtyvyyteen ja lapsiystävällisyyteen. 186 Tomi Kurkilahti 188 Hannu Lahtonen Olen 30-vuotias IT- ja mainosalan yrittäjä sekä syntyperäinen kaarinalainen. Toimin Kaarinan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajana ja toista kautta valtuustossa. Olen sen lisäksi Kaarinan tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, terveyskeskuksen yhtymähallituksen varajäsen, käräjäoikeuden lautamies ja Turun seudun musiikkiopiston hallituksen jäsen. Haluan kehittää Kaarinaa viihtyisäksi ja mukavaksi kunnaksi asua ja yrittää. Olen mukana Kaarinan yrittäjien hallituksessa, partiossa Varsinais-Suomen partiopiirin meripartio-ohjaajana ja Kuusiston Linnanyrjänien venevastaavana. Haluan vaikuttaa Kaarinassa hyvän ja monipuolisen elinympäristön toteutumiseen, koulutuksen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Olen 47-vuotias osastonhoitaja Turun terveystoimessa, naimisissa ja kahden kouluikäisen lapsen isä. Osaan kuunnella muita ja ratkaisen asioita mutkattomalla luovuudellani. Toimin kaavoituslautakunnan jäsenenä ja Agendatoimikunnan puheenjohtajana. Olen ollut kaksi edellistä vuotta Kaarinan Vihreiden puheenjohtaja. Olen myös taitava piirtäjä ja valokuvaaja. Nuoresta asti olen harrastanut lintuja. Minusta löytyy myös sisukas hölkkääjä, josta osoituksena osallistuminen mm. Helsingin City-maratonille. Sisukkuudesta kertoo myös se, että korjaan perheeni kanssa parhaillaan Poikluomassa ns. rintamamiestaloa - en kuitenkaan Juoksuhaudantiellä!

13 Kaarinan Vihreät ry 189 Pirjo Lahtonen 191 Nadja Lilja Olen 43-vuotias erikoissairaanhoitaja TYKS:n aikuisten infektio-osastolla. Minulla on kaksi lasta, jotka molemmat ovat jo koulussa. Harrastuksiani ovat opiskelu, luonnonmukainen palstaviljely ja kierrätys. En pienten lasteni ja työni takia ole ottanut vastaan kuin varajäsenyyksiä muutamissa luottamustehtävissä, vaikka olen nyt toista kertaa ehdokkaana. Olen teknisen lautakunnan varajäsen ja osallistunut aikanaan myös Hovirinnan koulun vanhempainyhdistyksen työhön. Olen 40-vuotias kone- ja metalliteknikko Kairiskulmalta. Olen suomalaisen miehen leski vuodesta Minulla ei ole lapsia, mutta 15-vuotias kissa on, sillä olen eläinrakas. Olen syntynyt Volgan rannalla Tsuvashijan tasavallassa Venäjällä. Siellä kävin kouluni ja jatkoin opintojani Suomessa. Olen työskennellyt aluksi Suomessa siivoojana ja suomen kielen opittuani sain työtä vientialan yrityksestä. Tällä hetkellä olen työtön sairauden takia. Siitä huolimatta harrastan ammattiyhdistystoimintaa ja urheilen kuntoni mukaan. Minulla on useita ystäviä. Ulkoilen ja käyn kuntosalilla, jossa spinning on minun lajini. Minua huolestuttavat tämän päivän ongelmista ikärasismi, naisten epätasa-arvo, mikä vaikuttaa myös siihen, ettei työtä ole helppo saada. En pidä myöskään alkoholin ja seksin mainostamisesta. Kunnallispolitiikassa haluan puolustaa naisten oikeuksia ja luonnon puhtautta. Tärkeitä minulle ovat myös vähemmistöjen asiat: maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset, työttömät ja syrjäytyneet. Ehdokkaamme 190 Kirsi Lehto 192 Heidi Limnell Sivu 13 Olen 48-vuotias, kahden kouluikäisen lapsen äiti Kesämäestä. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat luonnossa liikkuminen, sienestäminen ja lintujen katselu, valokuvaus sekä puutarhan hoito. Ammatiltani olen tutkija ja dosentti, erikoisalanani kasvivirusten molekyylibiologia ja kasvibiotekniikka. Puhdas ympäristö ja luonto ovat mittaamattoman tärkeitä tekijöitä omalle hyvinvoinnillemme.kaarinan hienot perinnemaisemat, merenrannat ja metsät ovat sellaista yhteistä hyvää, josta meillä on oikeus nauttia, mutta jota velvollisuutemme on myös säilyttää ja ylläpitää tuleville sukupolville. Nykyinen teollistunut ja kaupungistunut elämäntapa näyttävät tällä hetkellä muodostavan kohtuuttoman suuren rasitteen ympäristölle. Näihin ongelmiin ollaan kehittämässä uusia, ympäristöä säästäviä ratkaisuja uusien teknologioiden avulla. Mielestäni kunnan tärkeimpiä tehtäviä on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä kasvuympäristö. Kunnassa tarvitaan laadukkaita päivähoito- ja koulupalveluja, mutta myös riittäviä sosiaalipalveluja ja virikkeellisiä ja monimuotoisia virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja kaikille kuntalaisille. Tärkeitä tekijöitä hyvinvointimme kannalta ovat monet aineettomat arvot. Tällaisia ovat naapurustojen ja lähiyhteisöjen yhteisöllisyys, eli ystävällinen ja välittävä ilmapiiri, joiden ansiosta voimme tuntea kuuluvamme omaan kotikyläämme ja kuntaamme. Olen 47-vuotias kuvanveistäjä. Muutin hiljattain 10- vuotiaan tyttäreni kanssa Kaarinaan. Olen ostanut kunnostaakseni Yli-Lemun kartanon rakennukset ja ympäristön. Vanhojen rakennusten ja kulttuuriympäristöjen säilyminen tuleville sukupolville on minulle tärkeä asia. Myös eläimet kuuluvat arkeeni. Tilallani on koria, kissoja ja lampaita. Tulevaisuudessa kartanon suuressa navetassa asuu myös hevosia. Kannatan perinteisiä vihreitä arvoja. Minulle ovat tärkeitä luonto, lapset, eläimet ja viihtyisät elinympäristöt, laajat ulkoilualueet sekä väljä rakentaminen. Olen 46-vuotias peruskoulun luokanopettaja ja vararehtori. Yhdistyskokemusta minulla on mm. Kaarina-Piikkiön luonnonsuojeluyhdistyksestä, erilaisista pienistä luottamustoimista ja Perniön seudun opettajien ammattiyhdistyksen hallituksesta. Minulla on kolme lasta ja rakkaimpina harrastuksina musiikki eri muodoissaan (viime aikoina erityisesti oopperassa käynti) ja urheilu/pallopelit, hiihto ja rullaluistelu. Kesäisin harrastan oleilua kesämökillä ja pienimuotoista veneilyä sisältäen lintujen tarkkailua! Olen 30-vuotias metsätyöteknikko ja eräopas. Opiskelen tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijaksi. Työelämästä ovat tuttuja metsurin työt. Pidän pakkasesta, kahvista, auringosta ja päiväunista. Inhoan ydinvoimaa, mainoslehtiä, moottoriteitä ja välinpitämättömyyttä. Uskon Jumalaan. Kuuntelen Pohjannaulaa, ihmisiä, ylen ykköstä ja Pelle Miljoonaa. Arvostan ahkeruutta, rehellisyyttä, innokasta asennetta ja huumorintajua. 193 Risto Luomala Olen 62-vuotias tutkimusjohtaja ja dosentti Turun yliopistosta. Johdan Eduskuntatutkimuksen keskusta ja eduskunnan 100-vuotishistoriaprojektia. Olen koulutuksen ja tutkimuksen ammattilainen. Kaarinan luottamustoimissa aloitin ensin kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana. Sen jälkeen olen toiminut 10 vuotta koulutuslautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajan tehtävissä. Vielä pitempään olen vaikuttanut asuinalueeni Kairiskulman huolto-, lämpöja taloyhtiöiden johtoelimissä ja alani yhdistysten johtotehtävissä. 194 Vesa Moisio Olen 59-vuotias valtiotieteiden maisteri ja sosiaalijohtaja. Valtuutettuna olen kahdettatoista vuotta ja olen toiminut lähes neljä vuotta kansalaistoiminnan lautakunnan puheenjohtajana. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana olen toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta Minulla on monipuolinen kokemus sosiaalialan eri tehtävistä, etenkin vanhustenhuolto on tuttua oman toimenkuvan ja Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen hallintoneuvoston puheenjohtajuuden kautta. 195 Juhani Mylly Minun mielestäni Kaarinasta tulee tehdä palveluiltaan Turun seudun paras kunta, joka huolehtii myös viihtyisästä asuinympäristöstä. 196 Sirkka Mylly Työni myötä minulla on tietoa ja kokemusta myös lapsiperheiden, päivähoidon ja vammaishuollon asioista. Vapaa-aikaan ja nuorisoon liittyvät kysymykset ovat lautakuntatyöskentelyn kautta nousseet erityisen tärkeiksi ajamieni asioiden joukossa. Lapsiperheiden selviäminen, perheen ja työelämän yhteensovittaminen ja eri vaihtoehtojen kehittäminen lapsiperheiden tukemiseksi ovat sydäntäni lähellä.. Neljä aikuista lasta perheineen ja neljä lastenlasta tuovat lapsiperheiden arjen tutuksi myös käytännön tasolla. Harrastan lukemista, joogaa ja avantouintia.

14 Sivu 14 Ehdokkaamme Kaarinan Vihreät ry 197 Milla Männistö Olen 29-vuotias eläinlääkäri ja syntynyt Kaarinassa. Koulunikin olen käynyt Ylikylässä, Veitenmäessä ja lukiossa. Äidin kertoman mukaan ilmoitin jo kahdeksanvuotiaana sukulaiselleni, että minusta tulee eläinlääkäri. Oma lemmikkini on 10 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoirani Roni. Harrastuksiini kuuluu pienestä pitäen ratsastus ja partiossa kuulun Kaarinan Korpiklaaniin. Partiossa minulla ei ole tällä hetkellä erityistä tehtävää, mutta ensi vuonna olen syysmestaruuskisojen johtaja. Valokuvauksen olen juuri aloittanut. Eläimistä ja luonnosta olen kanssa kiinnostunut. Päätöksenteossa kannatan maalaisjärkisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. En kannata mitään "turhia höpötyksiä", joista ei todellisuudessa ole ihmisille mitään hyötyä. Eläimet ja luonto ovat minulle tärkeitä. 198 Pekka Nikkanen Olen 57-vuotias erityiskoulun rehtori Lausteen perhekuntoutuskeskuksesta ja erityiskoulusta. Olen mukana mm. opetushallituksen työryhmässä valmistelemassa uutta erityisopetuksen opetussuunnitelmaa. Sydäntäni lähellä on koulutoimen paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen. Paikallista Agenda-työtä tekevän puolisoni kautta kestävä kehitys ja ekologinen elämäntapa ovat tulleet tutuiksi ja osaksi omaa arkipäivää. Viihdyn metsässä ja harrastan sienestystä sekä saunapuiden tekoa. Minut voi myös nähdä kiitämässä kaupungin keppikävelijöiden joukossa. Kaarinan kansalaisopistossa alkanut kiinnostus Viron kieleen on jatkunut jo vuosia. Kielitaidosta on ollut myös hyötyä Viron koululaitoksen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Pidän tärkeänä Kaarinan koulujen toimintaedellytysten ja yleisen kouluviihtyvyyden parantamista. Tavoitteenani on saattaa kaupungin koulut kehityksen kärkeen seuraavalla valtuustokaudella. Lisäksi pyrkimykseni on, että lapset ja nuoret saavat nopean avun kasvuun ja oppimiseen liittyviin ongelmiin jo esikoulusta lähtien. 199 Kaisa Nissi-Mäki 201 Hannu Rautanen 203 Marjut Saarela Olen 39-vuotias sairaanhoitaja. Minulla on kaksi lukiossa olevaa lasta ja yksi ekaluokkalainen lapsi. Elän avoliitossa mieheni Juhan kanssa. Olen päättäväinen, positiivinen, aidosti läsnä ja lähellä, mistä on hyötyä työssäni akuuttihoidossa. Minua kiinnostavat lapsiperheiden asiat. Sosiaali- ja terveyspuolella pidän tärkeänä vanhusten hyvää hoitoa. Haluan olla mukana kehittämässä Kaarinaa paikaksi, jossa on hyvän elämän edellytykset kaikille. Pienillä valinnoilla on suuri merkitys, koska ilman niitä ei synny hyvää kokonaisuutta. Olen 53-vuotias luokanopettaja ja Piispanristin koulun rehtori. Minut tunnetaan Kaarinassa erilaisia kokeiluja suorittavan koulun rehtorina, sisukkaana ympäristöaktiivina, kantaaottavana ja yhteistyötaitoisena kunnallispoliitikkona. Harrastan kunnallispolitiikan lisäksi lintujen tarkkailua, valokuvausta, luonnonsuojelua, luonnossa liikkumista, vanhan rakennuksen kunnostusta ja luomuviljelyä. Olen kaupunginvaltuutettu viidettä kautta. Kaupunginhallituksessa olen ollut 12 vuotta: niistä neljä hallituksen puheenjohtajana ja muut vuodet varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin hallituksen edustajana teknisessä lautakunnassa ja terveyskeskuksen hallituksessa yhtymäkokouksen varapuheenjohtajana. Olen myös Turun kaupunkiseudun uuden seutuvaltuuskunnan jäsen. Lähes koko kunnallispolitiikan kenttä asioineen ja ihmisineen - on minulle tuttua pitkän kokemukseni ansiosta. Näen ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävän kehityksen toteuttamisen Kaarinassa tärkeänä, jotta meillä ja tulevilla sukupolvilla olisi hyvän elämän eväät. Se edellyttää, että arvostamme luontoa ja pidämme huolta ihmisistä ja ympäristöstämme, torjumme syrjäytymistä, kunnioitamme kulttuuriympäristöämme ja hoidamme kaupungin taloutta kestävällä tavalla. Olen 34-vuotias lastentarhanopettaja ja toimin tällä hetkellä yksityisenä perhepäivähoitajana. Minulla on 4-, 7- ja 8-vuotiaat lapset. Asun omakotitalossa Ala- Lemussa. Mieheni on yrittäjä. Harrastan ulkoilua koiran kanssa lähimetsissä. Meillä on kaksi vuohta, joita hoitelen ja olemme maidon suhteen omavaraisia. Minulle sydämen asia on lastemme tulevaisuuden luominen turvallisessa ja vihreitä arvoja kunnioittavassa ympäristössä. Asuinalueiden rakentamisessa on otettava huomioon asukkaiden toiveet ja säilytettävä luonnon tasapaino. Terveellinen ja puhdas ruoka on myös tärkeä asia mieluiten lähiruoka. Kaarinalaiset lapset Kaarinan tulevaisuus! 200 Mikko Oivukka 202 Jenni Rautanen 204 Jarkko Saarinen Olen 25-vuotias rotaatiopainaja ja asun Kairiskulmalla. Koko lapsuuteni Kaarinassa asuneena kiinnostukseni luontoa kohtaan alkoi jo varhain Hovirinnan ala-asteen luontokerhosta ja nykyään olen innokas lintuharrastaja, Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksen jäsen sekä Luonnonsuojeluliiton jäsen. Nuorempana olen toiminut yhdistyksen nuorisojaoston puheenjohtajana sekä lasten lintukerhon vetäjänä Kaarinassa. Harrastan lintujen lisäksi valokuvausta, sulkapalloa ja salibandyä. Olen huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta sekä ihmisten piittaamattomuudesta luontoa kohtaan, joihin haluaisin kotikunnassani vaikuttaa. Olen 24-vuotias lopputyötäni eli graduani viimeistelevä biologian opiskelija. Olen Kaarinan nuorin kaupunginvaltuutettu ja ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajana olen toiminut syyskuusta lähtien. Kuluvana lukuvuonna suoritan aineenopettajaksi pätevöitymiseen vaadittavia opintoja ja opetusharjoitteluja. Myös tutkimustyö kiinnostaa minua ja siihen olen päässyt tutustumaan toimimalla tutkimusavustajana Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilin saarella rakkolevän ja sillä laiduntavien selkärangattomien eläinten välisiä suhteita selvittävässä tutkimusprojektissa. Olen kotoisin Hovirinnasta ja kouluni ekaluokasta lukioon olen käynyt Kaarinassa. Nuorempana harrastin partiota Rantakaarinoissa, voimistelin ja valmensin telinevoimistelijoita. Aerobicissa kilpailin maajoukkuetasolla viisi vuotta. Saavutimme kolmen nuoren naisen joukkueessa Suomen mestaruuden, EM-kisoissa olimme kuudensia ja MM-kisoissa seitsemäntenä vuonna Sen jälkeen päätin lopettaa huippu-urheilun ja hakeuduin kokemaan muutakin elämää. Nykyisin vietän vapaa-aikaani mieluiten ulkoilmassa retkeillen, meloen tai maastopyöräillen. Minulle tärkeää on ympäristön suojeleminen sekä luonnon itsensä että ihmisen hyvinvoinnin vuoksi. Mielestäni ympäristönäkökulma tulisi ottaa mukaan kaikkeen kaupungin päätöksentekoon. Lisäksi tahdon tuoda nuorten kaarinalaisten äänen keski-iältään melko iäkkääseen kaupunginvaltuustoon. Olen 42-vuotias lehtori ja opetan fysiikkaa ja muita matemaattisia aineita Veitenmäen koulussa Kaarinassa. Ehdokkaana olen oikeastaan paluumuuttaja Kaarinassa, sillä olen aiemmin istunut niin valtuustossa kuin ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajana 90- luvun alkupuolella. Tällä hetkellä työni ohella olen mukana Airiston kalastusja virkistyskäytön kehittämisessä kalastusalueen hallituksen jäsenenä. Turun Urheiluliiton pyöräilyjaoston valmennustehtävät ja tietenkin oma kilpaileminen pitävät minut kunnossa ja mieleni virkeänä. Rentoudun luonnossa liikkuen, kalastaen tai sitten tähtiharrastuksen parissa tyttäreni kanssa. Uudestaan ehdokkaaksi minut vetivät kaupungin koulutusasiat, liikenneturvallisuus, itäisen kaupunginosan huonot palvelut ja ympäristöasiat.

15 Kaarinan Vihreät ry 205 Katja Samsten Olen 25-vuotias ympäristönhoitaja Tuorlasta ja opiskelija. Elän avoliitossa ja olen 17-vuotiaan tytön sekä 8-vuotiaan pojan "äitipuoli". Opiskelen Turun yliopistossa kasvatustiedettä. Sivuaineinani ovat ympäristötiede, biologia ja psykologia. Ehdin silti olla vielä töissä Katariinan koulussa koulunkäyntiavustajana. Olet voinut tavata minut myös Kaarina Centerin kassalla aikaisemmin. Turun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja olin vuosina ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsen 2001 ja Kaarinan Vihreiden hallituksessa olen tänä vuonna kuten Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirinkin hallituksessa. Harrastuksiini kuuluu myös karate. Minulle tärkeitä asioita ovat Kaarinassa luonto- ja ympäristöasiat. Myös nuorten näkökulman tuominen päätöksentekoon on tavoitteeni. Olen 55-vuotias toimistosihteeri ja Kaarinan-Piikkiön kansalaisopistossa. Olen suorittanut kauppakoulun lisäksi luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Tärkein saavutus on tähän mennessä 27-vuotias poika. Ehdokkaamme 206 Anneli Suutari Sivu 15 Olen 51-vuotias erikoissairaanhoitaja ja työskentelen kotisairaanhoidossa Littoisissa. Perheeseeni kuuluvat aviomies ja kollikissa sekä kaksi aikuista pesästä lentänyttä poikaa. Kaupunginvaltuutettu olen ensimmäistä kautta, samoin kaupunginhallituksen jäsen. Työllistämistoimikunnassa toimin varapuheenjohtajana ja seutuvaltuuskunnassa jäsenenä. Näiden tehtävien lisäksi olen vielä mm. teknisessä lautakunnassa kaupunginhallituksen edustajan varaedustajana. Minulle ovat tärkeitä asioita luonto ja puutarha, ammattiosastotoiminta, Littoisten asuinalueen viihtyvyys ja palvelut. Kannatan myös raideliikenteen kehittämistä välillä Turku-Littoinen-Piikkiö- Paimio-Salo. Viime aikoina huolenaiheeni ovat olleet nuoret ja heidän rapakuntoisuutensa ja ruokatottumuksensa. Haluaisin todella tehdä jotain konkreettista asian parantamiseksi. Samoin nuorten työttömyys pitäisi saada konstilla millä hyvänsä mahdollisemman matalaksi. Asun kissani kanssa Veitenmäessä. Harrastan klassillista musiikkia, vesijumppaa ja puutarhanhoitoa. Olen utelias perehtymään erilaisiin asioihin maan ja taivaan välillä. Kunnioitan eri näkökulmia itsekunkin kohdalla mielipiteissä. 207 Ritva Suvanto 209 Minna Tiainen 211 Juha Tuominen (sit) Poliitikko en ole aiemmin ollut, mutta tärkeänä pitämiini asioihin toivon voivani vaikuttaa. Itsenäisenä ja (itsepäisenä) ihmisenä puolustan heikompiosaisia, joihin katson luonnonkin kuuluvan. Myös siihen haluan vaikuttaa, ettei tämän päivän päätöksillä viedä elämisen mahdollisuutta tulevilta sukupolvilta. Harrastuksiin kuuluvat Lapin vaellukset, lenkkeily lähiluonnossa, lukeminen ja pienimuotoinen luontokuvaus. Olen 31-vuotias lastentarhanopettaja ja töissä Hovirinnan päiväkodissa. Kaarinassa olen asunut koko ikäni; ensin Ala-Lemussa, Kairiskulmassa ja nyt olen muuttamassa Soukkioon. Mukanani muuttavat aviomies ja 4-vuotias poika. Olen toiminut vuosia aktiivisesti partiossa ja sittemmin partiolaisten edustajana varajäsenen roolissa Kaarinan seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Päätöksentekoon pitäisi saada enemmän nuoria, jolloin lasten, nuorten ja ennen kaikkea lapsiperheiden toiveet ja odotukset tulisivat paremmin huomioonotetuiksi. Esimerkiksi kaksikielisen perheen äitinä kannatan ruotsinkielisen alakoulun perustamista Kaarinaan. Olen toimelias ja urheilullinen perheenisä, iältäni 34 vuotta. Asumme Kaarinan Piispanristillä. Perheeseeni kuuluu äitiyslomalla oleva vaimo Miia ja lapset Aleksi, Antti ja Toivo. Neljännen lapsen olisi määrä syntyä näinä päivinä! Työskentelen tuotantopäällikkönä maalaus- ja ilmastointialan perheyrityksessä. Harrastuksena kaukalopallon sm-liiga, pelaan 7. kautta Turun Pyrkivässä. Vapaa-aikaa vietän mieluiten perheen kanssa, tykkään touhuta kotitöiden, korjaushommien ja muun käsillä tekemisen parissa. Kunnallispolitiikkaan haluaisin päästä mukaan, koska haluan vaikuttaa erityisesti lapsiperheiden, lasten ja nuorten asioihin Kaarinassa. Monta asiaa kaupungissamme onkin jo hoidettu loistavasti, mutta parantamisen varaa löytyy aina. Lähellä sydäntäni on mm. lasten kotihoidontuen kuntalisän saaminen takaisin Kaarinaan. Mielestäni vanhemmille on tarjottava todellisia vaihtoehtoja pienten lasten hoitoon ja uskon että kotihoidontuen Kaarina-lisä olisi erittäin tervetullut moneen perheeseen jossa hoidetaan/haluttaisiin hoitaa lapset kotona. Päiväkotien ryhmäkoot olisi pidettävä kurissa ja päivähoidon henkilöstön työsuhteet vakinaistettava. Lapsi on lahja - tehdään Kaarinasta parempi paikka kasvaa ja kasvattaa! 208 Paula Särmä 210 Saila Tuokko 212 Tanja Virtanen Työelämässä olen hoitanut lapsia sekä päiväkodissa että kotipalvelussa, vanhuksia vanhainkodeissa ja avopalvelussa. Kehitysvammaisten hoitoon olen myös osallistunut Paimiossa. Vaaliteemani ovat painottuneet enemmän sosiaali- ja terveysasioihin. Haluan olla vaikuttamassa eritavoin missäkin elämäntilanteissa vaikeuksissa olevien asukkaiden hyvään palveluun moniammatillisesti yhdessä asiakkaiden kanssa. Olen Kaarinan Vihreiden perustajajäseniä ja pari kertaa ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Olen ollut sosiaalilautakunnan varajäsenenä ja Kaarinan Piikkiön kuntayhtymän valtuuston varajäsen. Olen ollut aktiivinen esittämään näille aloille parannusehdotuksia ja visioita. Olen 37-vuotias kolmen lapsen (2-, 10- ja 13-vuotiaat) äiti. Työskentelen kotona aviomieheni yrityksessä toimistotyöntekijänä. Olen perehtynyt kirjanpidon ja EUrahoituksen kiehtovaan maailmaan. Harrastan sukututkimusta sekä toimin monessa yhdistyksessä aktiivijäsenenä. Tärkeintä minulle on perhe. Lapsilleni haluan opettaa, että uusia asioita ei pidä pelätä vaan elämä pitää ottaa vastaan haasteena. Pitää uskaltaa kokeilla uutta ja löytää rohkeutta aloittaa alusta, vaikka välillä epäonnistuisikin. Olen ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa ehdokkaana. Silti olen mukana jo useissa luottamustehtävissä kuten varajäsenenä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa sekä työllistämistoimikunnassa. Haluan vaikuttaa mm. lapsiperheiden arkeen. Lapset ovat yhteiskuntamme peili, jotka heijastavat kotiemme ja koulujemme tilaa. Kaarinassa tarvitaan myös enemmän leikkipuistotoimintaa ja kerhoja alle kouluikäisille. "Kaarinalisä" tulisi saada takaisin ja koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä. Kodinhoitajia kaivataan lisää ja omaishoitajien korvauksia on nostettava. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot ovat edelleen liian suuria. Kouluterveydenhuollossa tarvitaan lisätyövoimaa kuten kotipalvelussakin Olen 29-vuotias fysioterapeutti ja erityisryhmien luontomatkailuohjaaja. Olen liikunnallisena naisena työmatkapyöräilijä: matka Kaarinan keskustasta Hirvensaloon taittuu helposti. Olen saavuttanut myös erävaelluksen SM-kilpailuissa kultaa. Luonteeltani olen tunnollinen ja perusteellinen nuori nainen. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

16 Kaarinan Vihreät ry Liity mukaan Kaarinan Vihreiden toimintaan Yhteystietoja KAARINAN VIHREÄT Sivu 12 YkkösOsoitteeton Vihreät kaupunginvaltuutetut Outi Ahonen Terttu Eriksson Hannele Haapaniemi Tomi Kurkilahti Sirkka Mylly, ryhmän pj Hannu Rautanen Jenni Rautanen Anneli Suutari Vihreät kaupunginhallituksessa Hannu Rautanen I varapuheenjohtaja Anneli Suutari jäsen Tomi Kurkilahti valtuuston I varapuheenjohtaja Vihreitä puheenjohtajia Kaarinan vihreät kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa sunnuntaisin Luhtikadulla Koriston aitalla, SOS lapsikylän naapurissa. Kokouksemme ovat aina avoimia kaikille. Tiedotamme kokoontumisistamme Kaarina lehden seurapalstalla, websivuillamme ja jäsenille lähetettävässä Lehtivihreässä. De Gröna i S:t Karins samlas två gånger månaden söndagar, Luhtikatu Koristo. Våra möten är öppna för alla. Se mera på våra www-sidor och föreningspalten i Kaarina-tidningen. Liity jäseneksi Voit liittyä jäseneksi maksamalla jäsen-maksun tilille ja ilmoittamalla Jäsenmaksu 17 /vuosi. Opiskelija/eläkeläinen/työtön 12 /vuosi. Sirkka Mylly sirkka.mylly@piikkio.fi kansalaistoimen lautakunta Jenni Rautanen jenrau@utu.fi ympäristönsuojelulautakunta Hannu Lahtonen hannu.lahtonen@turku.fi Agenda-toimikunta Tomi Kurkilahti tomi.kurkilahti@kaarina.fi Kaarinan Vihreät ry Kaikkien luottamushenkilöiden tarkemmat yhteystiedot löytyvät Kaarinan kotisivuilta kohdasta organisaatio: Vihreät hyvän elämän tekijät Haluan liittyä Kaarinan Vihreiden jäseneksi Haluan enemmän tietoa Kaarinan Vihreiden toiminnasta Olen kiinnostunut kunnalisvaaliehdokkuudesta Kaarinan Vihreissä Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Tule tapaamaan vihreitä ehdokkaita kunnallisvaalien alla: Voit ottaa yhteyttä myös internetin kautta Koriston aitalle - sunnuntaina klo maanantaina klo tiistaina klo keskiviikkona klo torstaina klo Laavullemme Oskarinaukiolle - - lauantaina klo Koriston tallille vaalivalvojaisiin - sunnuntaina klo VASTAUSLÄHETYS Kaarinan Vihreät ry TUNNUS Kaarinan Vihreät tarjoaa