UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 12/08 Työvaliokunta

Transkriptio

1 UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 12/08 Työvaliokunta KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät maanantai , kello Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone Veijo Koskinen Veijo Koskinen Kaija Haapsalo Ulla Lauttamus Paavo Luukkonen Heidi Nieminen Marja Komppa Pirkko Selin Katja Sorri Aimo Asikainen Briitta Järvenpää Henna Virkkunen Ari Hiltunen Pauli Partanen Paavo Pitkänen Markku Aarnos Kari Ilmonen Tuija Mäkinen Marjaana Wuolio Kari Yksjärvi Marja Leena Makkonen Juhani Starczewski Raija Sipinen Muut läsnäolijat Jouko Asikainen, ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Andersson, kaupunginjohtaja, esittelijä Arto Lepistö, kunnanjohtaja, asiantuntija Timo Koivisto, apulaiskaupunginjohtaja, asiantuntija Pekka Utriainen, sosiaali- ja terveystoimen johtaja, asiantuntija Timo Rusanen, kunnanjohtaja, asiantuntija Risto Kortelainen, muutosjohtaja Merja Vilén, henkilöstön edustaja (vj Aini Suihkonen ) Marja Toikkanen, henkilöstön edustaja (vj Merja Kolari) Jukka Autioniemi, henkilöstön edustaja (vj Seija Pekkarinen) Annaliisa Lehtinen, sihteeri Helinä Mäenpää, viestintä

2 UUSI JYVÄSKYLÄ ESITYSLISTA 12/08 Työvaliokunta KÄSITELTÄVÄT ASIAT NRO ASIAT SIVU 90 KOKOUKSEN AVAUS 3 91 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 92 UUDEN JYVÄSKYLÄN ORGANISAATION RAKENTAMISPROSESSI, AJANKOHTAISTA 4 93 TALOUSARVIO VALMISTELUN ETENEMINEN 8 94 TIKKALAN PÄIVÄKOTI-KOULUN UUDISRAKENNUSHANKE 9 95 SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN LOPETTAMINEN JA OMAISUUDEN REALISOINTI KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA; UUDEN JYVÄSKYLÄN LAUSUNTO ASIASSA VIESTINTÄ AJANKOHTAISTA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18

3 Työvaliokunta KOKOUKSEN AVAUS 91 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Esitys Henna Virkkunen ja Pauli Partanen

4 Työvaliokunta UUDEN JYVÄSKYLÄN ORGANISAATION RAKENTAMISPROSESSI, AJANKOHTAISTA Työvaliokunta on päättänyt organisaation lähtömalliksi kolmen apulaiskaupunginjohtajan mallin. Työvaliokunta on päättänyt, että se asettaa 4 työryhmää, joista kolme on apulaiskaupunginjohtajavetoista ryhmää ja yksi talous- ja investointityöryhmä. Työryhmien tehtävä on avustaa työvaliokuntaa sille hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä hallitusten asettamispäätöksissä annettujen valmistelutehtävien hoitamisessa. Ryhmät ovat 13 jäsenisiä, lukuun ottamatta yhtä ryhmää, jossa on 14 jäsentä. Työryhmiin tulee myös henkilöstön edustus. Työryhmien toimikausi on sama kuin työvaliokunnankin eli se päättyy, kun järjestelytoimikunta on asetettu. Työvaliokunta on päättänyt nimetä työryhmät seuraaville asiakokonaisuuksille: sosiaali- ja terveys, sivistys, yhdyskuntatoimi sekä talous- ja investointi. Työvaliokunta on hyväksynyt työryhmille toimintasäännön. Työvaliokunta nimesi valmistelutyöryhmien kokoonpanot. Työvaliokunta teki myöhemmin asetettavalle järjestelytoimikunnalle esityksen kahdesta uudesta apulaiskaupunginjohtajasta sekä määritteli organisaation rakennelinjaukset esitetyn organisaatiokaavion mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden asema ja vastuu uuden organisaation valmistelussa määriteltiin myös kokouksessa. Organisaation rakentaminen jatkuu koko kevään ajan. Määräpäivä lopulliselle organisaatiolle on Työvaliokunta päätti , että valmistelussa edetään seuraavan aikataulun mukaisesti: - viikoilla palvelualuekohtainen valmistelu - YT-menettely palvelualueiden organisaation ja henkilöstösijoittelun käsittely uudessa johtoryhmässä viikoilla 20 tai 21 organisaatiorakenteen ja henkilöstösijoittelun käsittely yhteisessä yhteistyötoimikuntien kokouksessa/ Uuden Jyväskylän johtoryhmäkäsittely - YT-menettely viikolla 22 päätös organisaatiosta, konsernirakenteesta ja vastuualueen johdosta sekä palvelualuekohtaiset organisaatiot, liikelaitokset, kuntayhtymät ja yhtiöt työvaliokunnassa - viikoilla 22 tai 23 päätös henkilöstön sijoitussuunnitelmasta työvaliokunnassa - elo-syyskuussa johtosääntöjen laadinta - lokakuussa johtosääntöjen käsittely - marras-joulukuussa johtosääntöjen hyväksyminen valtuustossa

5 Työvaliokunta Työvaliokunta päätti lisäksi eräistä valmistelussa noudatettavista periaatteista: - henkilöstöä informoidaan kokonaistilanteesta ja kuullaan valmistelussa - henkilöstöä kuullaan aina asianosaisella organisaatiolla eri organisaation hierarkian rakennusvaiheessa, edetään taso kerralla eteenpäin - yhdenmukaisuus tulee varmistaa organisaation rakentamisessa ja henkilöstön sijoittamisessa - viestinnän rooli on merkittävä kaikissa prosessin vaiheissa - täyttölupamenettely huomioitava Työvaliokunnan kokouksessa apulaiskaupunginjohtajat esittelivät palvelualueensa valmistelun etenemistä: Lepistö ilmoitti sivistyspalvelualueensa valmisteluryhmän aloittavan toimintansa Sivistystoimen johtoryhmien kokous (kaikkien 3 kunnan johtoryhmät) pidetään Henkilöstöinfojen aikataulu on avoin. Kahdenkeskiset keskusteluajat on sovittu. Kouluverkkoselvitystyö on käynnistetty. Kaupungin ja maalaiskunnan viranhaltijoista koottu ohjausryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksensa. Työn tulos on tarkoitus esitellä työvaliokunnalle/järjestelytoimikunnalle viimeistään Elinkeinopoliittinen työryhmä on perustettu, ja sen ensimmäinen kokous on Puheenjohtajana on Arto Lepistö, sihteerinä Timo Rusanen. Työryhmä valmistelee Uuden Jyväskylän elinkeinopolitiikkaa sekä elinkeinopoliittista yhteistyötä. Työn on tarkoitus valmistua mennessä. Utriainen kertoi palvelualueen valmistelutyöryhmän aikataulun: kokoukset pidetään/ on pidetty 2.4.,14.4., 22.4.,29.4.,5.5. ja Sosiaali- ja terveysalueen seitsemän eri valmisteluryhmää ovat: terveydenhuollon palvelut, lasten päivähoitopalvelut, vanhuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, hallinto, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Korpilahti-Muurame terveydenhuollon kuntayhtymä. Näissä valmisteluryhmissä on edustus jokaisesta kolmesta kunnasta. Viikolla 16 on järjestetty vastuualueiden henkilöstöinfot. Isäntäkuntamallin tulevaisuuden näkymät ovat valoisat; mukaan olisivat lähdössä ainakin Hankasalmi, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi ja Muurame. Koivisto ilmoitti kaupunkirakennepalvelujen osalta, että viikolla 13 on pidetty osastopäällikkötason palaveri. Viikolla 14 on pidetty ensimmäinen valmistelutyöryhmän kokous. Siellä hyväksyttiin valmistelun peruslinjat on pidetty ensimmäinen henkilöstöinfo Paviljongissa. Valmisteluvastuulliset on nimetty viikoilla Valmisteluryhmän toinen kokous pidetään Viikolla 22 tulee päätös organisaatiosta ja viikoilla henkilöstön sijoitussuunnitelmasta. Työvaliokunnan kokouksessa apulaiskaupunginjohtajat kertoivat valmistelunsa etenemisestä. Kaupunginjohtaja Andersson kertoi mm. että uusi johtoryhmä on aloittanut toimintansa. Elinkeinopoliittiselta työryhmältä työvalio-

6 Työvaliokunta kunta edellytti säännöllistä raportointia. Kouluverkkotyöryhmän selvitys saadaan työvaliokunnan kokouksessa Työvaliokunnan kokouksessa kansliapäällikkö Maija-Liisa Havia ja tilapalvelun johtaja Esko Eriksson esittelivät organisaatioidensa valmistelua. Myös apulaiskaupunginjohtajat antoivat raportin. Valmistelu kaikilla palvelualueilla etenee aikataulun mukaisesti. Kaupunginjohtaja arveli, että järjestelytoimikunnan asettaminen tapahtunee touko-kesäkuun vaihteessa. Työvaliokunnan kokouksessa Utriainen ja Koivisto antoivat selvityksen ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä uudessa kunnassa. Työvaliokunta päätti esityksen mukaisesti, että ympäristöterveydenhuolto sijoitetaan perusterveydenhuollon alaisuuteen Sivistyksen palvelualueen osalta työvaliokunta päätti, että organisaation valmistelussa voidaan edetä Lepistön esittämällä tavalla. Työvaliokunta nimesi Eino Leisimon valmistelusta vastaavaksi pääsihteeriksi Lepistön esittämien Laila Landenin ja Pirkko Rissasen lisäksi hyvä oppiminen ryhmään. Työvaliokunta tarkensi talous- ja investointityöryhmän tehtävää. Työvaliokunnan kokouksessa Lepistö esitteli yksityiskohtaisemman organisaatiomallin sekä valmistelusta vastaaviksi esittämiään henkilöitä. Työvaliokunta päätti, että sivistyspalvelualueen organisaation valmistelu rakentuu kolmeen eri vastuualueeseen. Vastuualueet jakaantuvat hyvä oppiminen, sivistynyt ja toimintakykyinen kaupunkilainen sekä vetovoimaiset kulttuurilaitokset -alueisiin. Työvaliokunta päätti valmistelusta vastaavista henkilöistä Lepistön esityksen mukaisesti. Tässä kokouksessa Utriainen esittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluorganisaation kokonaisuudessaan palveluyksikkötasoon saakka. Utriainen tekee esityksen myös valmisteluvastuulliseksi varajohtajaksi tehtävään nimettävästä henkilöstä. (esityslistan liite 1) Ympäristöterveyden järjestäminen Uudessa Jyväskylässä valmistellaan tapahtuvaksi perusturvalautakunnan alaisuuteen perustettavassa ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Ympäristöterveydenhuollon isäntäkuntamalli Jyväskylä vetoisesti on noussut esille kuntien ja kuntayhtymien välisissä keskusteluissa. Työvaliokunnan on linjattava kantansa toimialueen laajuuden suhteen. Työvaliokunnan linjaus lähetetään halukkaille ympäristökunnille tiedoksi. Apulaiskaupunginjohtaja ( ) Pekka Utriainen esittelee asian valmistelua. Utriainen esittelee myös maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen ohjausryhmän raportin. Esitys Työvaliokunta käy keskustelun valmistelun etenemisestä ja antaa tarvittavia jatkovalmisteluohjeita. Työvaliokunta antaa ohjeistuksen ympäristöterveydenhuollon osalta muiden kuntien kanssa käytäviin neuvotteluihin.

7 Työvaliokunta Työvaliokunta päättää, että sosiaali- ja terveyspalvelualueen varajohtajan tehtävään valmisteluvasttaavaksi nimetään Anssi Niemelä. Työvaliokunta päättää valmistelutyöryhmien toiminnan jatkumisesta järjestelytoimikunnan asettamisen jälkeen seuraavasti: nykyiset valmistelutyöryhmät jatkavat palvelualuekohtaisina työryhminä sekä talous- ja investointityöryhmä omana ryhmänään. Ryhmiin tehdään tasa-arvolain edellyttämät tarpeelliset muutokset. Ryhmiin tulee luottamushenkilöpuheenjohtajat. Työryhmien toimintaa sääntelee järjestelytoimikunnalle laadittava toimintasääntö.

8 Työvaliokunta TALOUSARVIO VALMISTELUN ETENEMINEN Ari Hirvensalo esittelee työvaliokunnalle talousarvion valmistelun etenemistä. Hirvensalon esitys on liitteenä 2 ja 3. Esitys Merkitään tiedoksi.

9 Työvaliokunta TIKKALAN PÄIVÄKOTI-KOULUN UUDISRAKENNUSHANKE Korpilahden kunta käynnisti v Korpilahden Tikkalan kylään Tikkalan päiväkoti-koulun suunnittelun. Hanke on ollut vireillä Korpilahden kunnassa n. 7 vuotta. Lapset muuttivat parakkeihin sisäilmaongelmien takia v Rakennuksen sijoittumista tutkittiin ensin vanhan koulun tontille, mutta tontin ahtauden ja peruskorjausriskin vuoksi hankkeelle etsittiin uusi sijaintipaikka. Päiväkoti on linjattu 3-ryhmäiseksi 54 lapselle (max mahtuvuus 63 lasta). Lisäksi tulee yhteinen esiopetus- ja iltapäivähoitoluokka (60 m 2 ). Koulu on linjattu 70 oppilaalle 4-luokkaiseksi ja lisäksi 1 jakoluokka. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat esiopetus- ja iltapäivähoitotila, ruokasali, palvelukeittiö, henkilökunnan sosiaalitilat, siivouskeskus ja tekniset tilat. Tilojen monikäyttöisyys on huomioitu salin ja ruokalan osalta omalla sisäänkäynnillä. Ruokalatilaan on suunniteltu vanhusten ruokailupalvelua. Tikkalan kylälle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa (kyläkaavaa). Uuden päiväkotikoulun viereiselle alueelle, kaupungin omistamalle maalle tullaan sijoittamaan uusia pientalotontteja. Rakennuksen valmistuttua voidaan laittaa myyntiin käytöstä poistuvat koulu- ja päiväkotikiinteistöt. Rakentaminen käynnistyy maanrakennusurakalla keväällä 2008 ja muut rakennustyöt käynnistyvät loppukesällä Rakennus otetaan käyttöön syksyllä Hankkeelle on varattu Korpilahden investointiohjelmassa (alv 0 %) vuodelle 2008 ja uuden Jyväskylän investointiohjelmassa on varauduttu (alv 0 %) vuodelle Hankkeen laajuus on nyt 2295 br-m 2 (huoneala 2070 m 2 ) ja kustannusarvio (alv 0 %), joka sisältää rakennusosa-arvion mukaiset rakennuskustannukset (hintatasossa Jyväskylä 78,7 / ) ja tontin rakennuskustannukset varusteineen. Hinnan muutokseen on vaikuttanut mm. tontin muutos, tilaohjelman muutokset ja hintatason vaikutus. Tilaohjelmaa on tarkennettu koko suunnittelun ajan ja hinnan kohotessa suunnittelun loppuvaiheessa karsittiin mm. pihatöiden laajuutta, salin kokoa (nyt 200 m 2 ) ja luovuttiin erillisestä lämpökeskuksesta. Rakennuskustannuksista (alv 0 %) rahoitetaan Korpilahden kunnan budjetista vuonna 2008, jolloin uuden Jyväskylän rahoitettavaksi jää (alv 0 %), mikä tulee huomioida v talousarviossa. Irtokalusteiden ja varusteiden kustannukset rahoitetaan sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen talousarviossa vuonna Päiväkodin alustava tilamäärä on 824 m 2 ja vuosivuokra

10 Työvaliokunta n /v eli 17,00 / m 2 /kk ja koulun alustava vuokrattu tilamäärä on yhteensä 1250 m 2 ja vuosivuokra n /v eli 16,00 / m 2 /kk (hintataso 78,7 / ). Rakennussuunnitelmat valmistuvat toukokuussa Hankkeen käynnistyksestä päättää Korpilahden kunnanhallitus saatuaan Jyväskylän Tilapalvelun johtokunnan ja Uuden Jyväskylän työvaliokunnan myönteisen lausunnon hankkeen tavoitteista. Tilapalvelun johtokunta on päättänyt hyväksyä Tikkalan päiväkoti-koulun tilaohjelman 2295 br-m 2 sekä siihen liittyvän kustannusarvion euroa (alv 0 %). Esitys Työvaliokunta käy Tilapalvelun ehdotuksesta keskustelun ja linjaa kantansa.

11 Työvaliokunta SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN LOPETTAMINEN JA OMAISUUDEN REALISOINTI (Asian valmistelija, Risto Kortelainen, puh ) Suojarinteen kuntayhtymän sijaintikuntana Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt esityksen Suojarinteen kuntayhtymälle ja sen jäsenkunnille kuntayhtymän lopettamisesta ja omaisuuden realisoinnista. Äänekosken kaupunginhallituksen esityksen pohjalta Suojarinteen kuntayhtymähallitus on käsitellyt kuntayhtymän purkamiseen liittyviä toimia edellisen kerran Kokouksessa kuntayhtymähallitus teki jäsenkunnilleen seuraavan esityksen: Suojarinteen kuntayhtymä on perustettu jäsenkuntien yhteisillä päätöksillä. Myös kuntayhtymän sijaintipaikka on valittu kuntien yhteisillä päätöksillä. Kunnat ovat yhteisesti päättäneet myös kuntayhtymän lopettamisesta. Edellä esitettyyn perustuen Suojarinteen kuntayhtymä toivoo, että jäsenkunnat kantaisivat yhteisen vastuunsa myös vaikeimmin kehitysvammaisten hoidon ja kuntoutuksen jatkumisesta Keski-Suomessa niin, että toimintaympäristö ja tilat olisivat ajanmukaiset ja toimintaedellytykset näin turvataan. Näin ollen Suojarinteen kuntayhtymä esittää jäsenkunnilleen, että ne hyväksyisivät Äänekosken kaupungin tekemän ehdotuksen kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön perustamisesta (Äänekosken kaupunginhallituksen päätöksen mukainen vaihtoehto 1). Yhtiö ottaisi vastuulleen nykyisten toimitilojen peruskorjaamisen ja isännöinnin vuokralaisina toimivien yhteisöjen tarpeiden mukaisesti ja siinä laajuudessa, kun tiloja jatkossa tarvitaan. Ohjaus- ja neuvontapalvelun (ent. kuntoutusneuvola) osalta kuntayhtymä esittää jäsenkunnille ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, että toiminta järjestettäisiin jatkossa sairaanhoitopiirin palveluna. Taustaa Keski-Suomen maakunnassa kehitysvammapalvelujen piirissä on vajaa henkilöä, joista henkilöä on Suojarinteen kuntayhtymän asiakastietojärjestelmässä olevia asiakkaita. Uuden Jyväskylän kaupungin alueella on 550 kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (516/1977) mukaisten palvelujen asiakkaita. Keski-Suomen kunnat siirsivät erityishuoltopiirin kuntayhtymältä jo 1990-luvun alkupuolella ison osan kehitysvammaisten avo- ja asumispalveluista kuntien itsensä järjestettäviksi. Suojarinteen kuntayhtymän tehtäviksi jäivät kuntoutusneuvolatoiminta, laitospalvelut sekä jonkin verran asumis- ja päivätoimintapalveluja. Lukuun ottamatta erityishuollon viranomaistehtäviä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstöä edellä mainitut palvelut siirtyivät Keski-Suomen

12 Työvaliokunta vammaispalvelusäätiön tai kuntien itsensä hoidettaviksi vuoden 2007 alussa. Keski-Suomi on ollut kehitysvammaisten palvelujen ns. hajauttamisen l. palvelujen kuntiin siirtämisen edelläkävijämaakunta. Esitetyt Suojarinteen kuntayhtymän purkuun liittyvät vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset Äänekosken kaupunginhallituksen päätöksessä ja erityisesti sen perusteluliitteessä esitellään perusteellisesti kuntayhtymän purkuun liittyviä asioista. Äänekosken kaupunginhallitus asettuu ehdottamaan jäsenkunnille vaihtoehtoa 1. Kehitysvammaisten asunto- ja hoitopalveluiden tuottamisen mahdollistaminen keskitetysti Keski-Suomessa, jonka mukaan Äänekosken kaupunki lunastaa yhtymältä asuntokannan ja sen osan maaomaisuudesta, jota ei tarvita alueelle jäljelle jäävän toiminnan kannalta. Kehitysvammaisten asunto- ja muuta palvelutoimintaa palvelemaan perustetaan kuntien omistama kiinteistöyhtiö, jolle yhtymä siirtää muun omaisuutensa ilman korvausta. Kiinteistöyhtiön omistajiksi tulee saada ainakin maakunnan suurimmat kunnat, jolla varmistetaan kuntien intressiä käyttää tarjottavia palveluja. Mahdollistetaan Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja muiden toimijoiden kehitysvammatyön jatkuminen. Kiinteistöyhtiö saneeraa olemassa olevasta hoitorakennuskannasta sen osan, jota tarvitaan maakunnan kehitysvammaisten palveluun. Muut rakennukset hyödynnetään muussa käytössä tai puretaan. Kiinteistöyhtiön jäsenkunnat takaavat yhtiön lainat Kiinteistöyhtiö tarjoaa palveluita omakustannusperiaatteella, hyödyntäen mm. Asuntorahaston erityisavustukset Kuntayhtymä purkaminen vuoden 2008 loppuun voidaan toteuttaa. Ehdotuksen mukaan Äänekosken kaupunki tarjoaa asunnoista ja maapohjasta kohtuullisen korvauksen, huomioiden rakennusten ja alueen kunnon, investointitarpeet sekä käyttömahdollisuudet. Alueen infrastruktuuria ja rakennuksia on perustelua edelleenkin hyödyntää maakunnan kehitysvammaisten asumis- ja hoitopalveluiden tarjonnassa. Valtakunnallisten hoitolaitosten ja kuntakohtaisten asumis- ja hoitopalveluiden rinnalla on erityisesti pienten kuntien kannalta syytä säilyttää toiminnallisesti ja taloudellisesti sopivan kokoisia toimintayksiköitä. Sen varalta, että 1. vaihtoehto ei ole muiden kuntien taholta hyväksyttävissä, on sen rinnalle valmisteltu 2. vaihtoehto Kehitysvammaisten asunto- ja hoitopalveluiden tuottamisen jatkaminen Ääneseudulla. Tällä vaihtoehdolla Äänekosken kaupunki varautuu järjestämään soveltuvat toimitilat asumiselle ja siihen liittyville tukitoimille äänekoskelaisten kehitysvammaisten lisäksi niille, joiden kotikunnat sitoutuvat riittävän pitkäjänteiseen palvelujen hankkimiseen alueen palvelujen tuottajilta.

13 Työvaliokunta Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa yhtymän velkamäärä on noin 3 milj. euroa. Mikäli 1. vaihtoehto toteutuu, velkamäärä supistuu euroa ja 2. vaihtoehdossa euroa Äänekosken kaupungin maksaman lunastushinnan ansiosta. Jäljellä jäävä osuus tulee jäsenkuntien maksettavaksi. Uuden Jyväskylän osuus kuntien maksettavaksi tulevasta velasta on noin neljännes. Uusi Jyväskylän kaupunki maksaa vaihtoehdosta riippuen kuntayhtymävelkaa euroa. Vaihtoehdossa 1. kaupunki sitoutuu takausvastuuseen kiinteistöyhtiöön nähden. Kummassakin vaihtoehdossa kunnat osallistuvat vuosittain eläkevastuiden kattamiseen. Laitospalvelut tai niihin rinnastettavat asumispalvelut Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Suojarinteen asumispalveluissa, joista osa on laitospalveluihin rinnastettavia palveluja, on seitsemän pitkäaikaishoidossa olevaa Uuden Jyväskylän asukasta. Heistä vain osa on kehitysvammaisten laitospalvelujen tarpeessa. Valmisteilla olevassa vammaispalvelujen lainsäädäntöuudistuksessa lähtökohdaksi on otettu se, että kehitysvammaisten laitoshoidosta siirrytään asteittain hajautettuihin yhteisöpohjaisiin lähipalveluihin ja maan laitosjärjestelmä puretaan pääosiltaan. Lasten laitoshoito korvataan muilla tarpeenmukaisilla palveluilla. (STM:n selvityksiä 2007:73) Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettujen valtion asuntorahaston myöntämien avustusten yläraja nousee ensi vuonna 40 prosenttiin rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Tehtyjen kehittämisehdotusten mukaan avustusten yläraja saattaa nousta lähivuosina 60 prosenttiin. Nämä avustukset koskevat erityisesti kehitysvammaisten asumiseen tehtäviä tilainvestointeja sekä mahdollistavat omalta osaltaan monipuolisen ja erityistarpeisiin vastaavan kehitysvammaisten asumispalvelujen kokonaisuuden. (Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi, 1281/2004) Uusi Jyväskylän kaupunki ottaa mahdollisuuksiensa mukaan huomioon tulevissa palvelulinjauksissaan kehitysvammaisten erityistarpeet asumisessa ja hyödyntää uusia palvelukonsepteja sekä tekee palveluyhteistyötä muiden kuntien kanssa. Tällöin ratkaistaan myös mahdollisten uusien palveluyksiköiden alueelliset sijaintikysymykset. Kehitysvammaisten erityishuollon viranomaistehtävät sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut Nykyisen kehitysvammaisten erityishuoltolain (516/1977) mukaan kunnat ovat jäseniä erityishuoltopiirissä, jolla on kehitysvammaisten asiakasasioiden käsittelyä varten erityishuollon johtoryhmä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain (169/2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Kuntien tulee kuulua alueellaan tällaiseen kuntayhtymään, joka kuntien osoittamassa laajuudessa vastaa palveluista, joista

14 Työvaliokunta erikoissairaanhoidon lisäksi säädetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Puitelain 6 :n määräykset ovat voimassa jatkossa myös siinä tapauksessa, että erityishuoltolain hallintosäännökset siirtyvät sosiaalihuoltolakiin tai myöhemmin valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen hallintolakiin. Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa alkaen on tarkoituksenmukaista, että po. viranomaistehtävät siirtyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviksi. Suojarinteen kuntayhtymän virkasuhteessa on tällä hetkellä kolme ohjaus- ja neuvontapalvelujen viranhaltijaa: lääkäri, psykologi ja kuntoutuksen suunnittelija. Lisäksi yhdellä viranhaltijalla on virkavapaus kuntayhtymästä. Suojarinteen kuntayhtymä on myynyt edellä mainittujen viranhaltijoiden työpanosta Keski-Suomen vammaispalvelusäätiölle, jonka lukuun viranhaltijat ovat tehneet työtään. Vammaispalvelusäätiö on tarjonnut asiakkailleen myös muiden toimeksiantosuhteessa olevia erityisasiantuntijoiden palveluja (puhe-, toiminta-, musiikki- ja fysioterapeuttipalvelut). Ohjaus- ja neuvontapalveluissa oli vuoden 2007 aikana reilu 300 palvelujen käyttäjäasiakasta. Vuoden 2008 alkupuolella asiakasmäärä on ollut jonkin verran kasvussa. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen hieman vajaan euron palvelujen myyntituloista reilu euroa tuli Uuden Jyväskylän kunnilta, euroa muilta maakunnan kunnilta ja euroa muilta tilaajilta. Suojarinteen kuntayhtymän purkamistilanteessa tulee ratkaistavaksi virkasuhteessa olevan ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstön sijoittuminen. Koska erityishuoltolain erityishuollon johtoryhmää koskeva säännökset tulevat jäämään jossakin muodossa voimaan, on tarkoituksenmukaista, että ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstö jatkaa virkasuhteissa. Näin heidän uudeksi sijoitusorganisaatiokseen tulee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Esitys Uudeksi Jyväskylän kaupungiksi yhdistyvät kunnat vastaavat Suojarinteen kuntayhtymälle seuraavasti: 1. Kehitysvammaisten laitospalvelujen tai niihin rinnastettavien asumispalvelujen tarvearvion perusteella Uusi Jyväskylän kaupunki ei osallistu kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön perustamiseen, jonka tarkoituksena olisi rakentaa ja/tai uudistaa palvelujen tarvitsemia toimitiloja Suojarinteen alueella. Muutoin Uusi Jyväskylä suhtautuu myönteisesti kuntien väliseen yhteistoimintaan kunta- ja palvelurakenneuudistuslain 6 :n laajaa väestöpohjaa edellyttävien kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Uusi Jyväskylä on valmis neuvottelemaan seudullisista ja

15 Työvaliokunta myös maakunnallisista kehitysvammaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuvaihtoehdoista muiden kuntien kanssa. 2. Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa alkaen siirtyvät kehitysvammaisten erityishuoltolain (516/1977) mukaiset erityishuoltopiirin johtoryhmän viranomaistehtävät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviksi. 3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain 6 :ssä mainitulla tavalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviin kuuluu jatkossa järjestää laajaa väestöpohjaa edellyttäviä kehitysvammaisten erityispalveluja. Suojarinteen kuntayhtymähallituksen kunnille tekemän ehdotuksen mukaisesti Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää jäsenkunnilleen vuoden 2009 alusta kehitysvammaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut (aiemmalta nimeltään kuntoutusneuvola). Päätös Tämä päätös ilmoitetaan Suojarinteen kuntayhtymälle, Äänekosken kaupungille ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.

16 Työvaliokunta KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA; UUDEN JYVÄSKYLÄN LAUSUNTO ASIASSA (asian valmistelija Jouni Juutilainen, puh ) KOKO on aluekeskusohjelman (AKO), maaseutuohjelman (AMO) ja saaristoohjelman kokoava ja korvaava kilpailukyky- ja koheesio-ohjelma. Ohjelman kohteena on koko maa ja sen toteutusaika on Osaamiskeskusohjelma jatkaa erillisohjelmana. Työvoima- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa KOKO:n ohjelma-asiakirjasta mennessä. Ohjelma-asiakirjan mukaan: Ohjelman tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä. Kilpailukyky ymmärretään laajasti tarkoittaen kaikkia niitä alueen ominaisuuksia, jotka tekevät sen houkuttelevaksi taloudelliselle toiminnalle ja työvoiman sijoittumiselle. Ohjelman toteutustaso on paikallinen, ja sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä. Paikallinen toiminta-alue muodostetaan tarveperusteisesti, ja alueet päättävät itse hakeutumisesta ohjelmaan. Toiminta-alueen tulee muodostua useammasta kuin yhdestä kunnasta. Ohjelman sisältö on rakennettu neljän toimintatavan ja neljän sisällöllisen painopisteen mukaan. Kansalliset painopisteet ovat: elinkeinot, työvoima ja osaaminen sekä elin- ja toimintaympäristö. Toimintatavoissa korostuu verkostojen rakentaminen, ennakointi, oppiminen ja toimijoiden mobilisointi. Paikallisilla toimintaalueilla on mahdollisuus räätälöidä painopisteet omien strategioidensa ja erityispiirteidensä mukaan. Valtioneuvosto osoittaa ohjelman rahoituksen maakunnan kehittämisrahasta ohjelma-alueille ja kansallisiin verkostoihin. Sulautettavien ohjelmien yhteenlaskettu perusrahoitus vuonna 2008 on 11 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti yhteistyömuotojen ja -menettelyjen luomiseen ja ylläpitämiseen, prosessien käynnistämiseen ja mahdollisten esiselvitysten toteuttamiseen. Perusrahoituksen ja omarahoituksen suhde on pääosin 50/50. Ohjelma sisältää kannustimen, jonka mukaan innovatiivista ja vaikuttavaa kehittämistyötä voitaisiin tukea 70 %:lla. Ohjelma on osa aluekehittämisen kokonaisuutta. Suurilla kaupunkiseuduilla ohjelmalla voidaan edistää suurkaupunkipolitiikan toteutumista, ja tukea toimenpiteitä mm. kansainvälisen kilpailukyvyn, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden edistämiseksi.

17 Työvaliokunta Esitys Maakuntakeskuksissa ohjelma voidaan kytkeä mm. Paras - kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamiseen. Ohjelmalla voidaan rahoittaa Paras -yhteistyötä ja tukea yhteistyösuunnitelmissa käyntiin lähteneitä prosesseja, kun niissä tähdätään vetovoimaisten kaupunkiseutujen luomiseen arkielämän sujuvuuden näkökulmasta. Alueilla, joissa käytössä on osaamiskeskusohjelma, KOKO:n tulee keskittyä toimialakehittämistä laaja-alaisempaan kehittämiseen, eivätkä sen painopisteet saa olla päällekkäisiä OSKE:n kanssa. Ohjelma organisoituu kolmelle tasolle: ohjelmasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, toteutusta ohjaa maakunnan liitot ja ohjelman toteuttaa ja vastinrahoituksen osoittaa paikallistaso.. Ohjelmaan hakeutuminen on kaksivaiheinen. Syksyllä 2008 paikallistaso tekee esityksen toiminta-alueista ja alustavasta ohjelmasta. Ohjelmavuosi 2009 on siirtymävaihetta, jolloin saatetaan päätökseen mm. aloitetut AKO -hankkeet. Syksyllä 2009 ohjelmahakemus täydennetään ohjelmaehdotukseksi ja ohjelma vakiintuu vuoden 2010 aikana. 1. Työvaliokunta hyväksyy liitteenä olevan lausuntoluonnoksen (esityslistan liite 4 ) 2) Kunnanjohtajaryhmä vastaa KOKO ohjelmavalmistelusta. 3) Tavoitteena on Äänekosken, Jyväskylän ja Jämsän yhteinen KOKO -ohjelma, jossa Jämsän edustus huomioidaan ohjelman valmistelussa ja ohjauksessa. 4) Ohjelma-alue muodostaa runsaan asukkaan toiminnallisen kokonaisuuden ja kokoavana tunnuksena on Äänekoski- Jyväskylä- Jämsä - kehityskäytävä, jonka sisältö rakentuu vuoden 2008 loppuun mennessä. 5) Ohjelman sisällössä painottuvat seudullisten strategioiden ja PARAS -kaupunkiseutusuunnitelmien toteutus ja niitä tukevien yhteistoimintarakenteiden ylläpito. 6) Ohjelmalla tuetaan suurten kaupunkiseutujen verkottumista sekä varaudutaan rakentamaan kaupunki-maaseutuvuoropuheluun uusia kehittämiskonsepteja. 7) Ohjelman määrätietoinen toteutus tarvitsee tuekseen toimivan yhteistyön ja työnjaon kuntien ja Keski-Suomen liiton sekä muuttuvan valtion aluehallinnon välillä ja hyvät kumppanuussuhteet suurten kaupunkien suuntaan

18 Työvaliokunta VIESTINTÄ AJANKOHTAISTA Helinä Mäenpää esittelee asiaa. Esitys merkitään tiedoksi 98 MUUT ASIAT 98.1.Jyväskylän maalaiskunnalle tehty valtuustoaloite Vesangan koulun urheilusalin sosiaalitilojen rakentamiseksi Valtuustoaloite on lähetty työvaliokunnalle tiedoksi. Esitys merkitään tiedoksi 99 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN