LounaFood Joulukuu 2014

Transkriptio

1 1 uutiset LounaFood Joulukuu 2014

2 2 3 Terveiset LounaFoodista Joulun herkut perinteisine laatikoineen, kinkkuineen, juustoineen, pipareineen ja monine muine makuineen siintävät jo kuluttajien mielissä. Joulun kulutuslukuja katsellessa ymmärtää, että edessä on useiden elintarvikeyritysten kiireisin aika. Lähes kolme neljäsosaa meistä suomalaisista syö jouluna kinkkua, yhteensä noin 6 7 miljoonaa kiloa. Suklaanystävilläkin on edessään huippusesonki, keskimäärin syömme vuodessa noin 6.5 kg suklaata/ asukas. Suurin osa tästä kulutuksesta tapahtuu jouluna noin 1.5 miljoonan valaistun kuusen ympärillä. Ruokaan liittyvien Google-hakujen määrässä huippukausi on syys-joulukuu; marraskuussa haetaan ravintoloita ja joulukuussa reseptejä. Toivottavasti mahdollisimman suuri osuus keskimääräisestä noin 400 euron joululahjabudjetista jää omaan maakuntaamme hyödyttämään paikallisia yrittäjiämme. Me täällä LounaFoodissa olemme syksyn aikana tehneet kovasti Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät Paikallista yritysneuvontaa Loimaan kaupungin yrityspalvelut Ollipekka Hoffrén ollipekka.hoffren@loimaa.fi Marianna Pajula marianna.pajula@loimaa.fi Auranmaan yrityspalvelut Riikka Peippo riikka.peippo@auranmaanyp.fi Yrityssalo Oy Örninkatu 15, Salo Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Engelsbyntie 8, Kemiö Mats Nurmio mats.nurmio@kimitoon.fi Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Ajurikatu 2, Turku Kyösti Vainikainen kyosti.vainikainen@ely-keskus.fi Ukipolis Oy Merilinnuntie 1, Uusikaupunki Heidi Jaakkola heidi.jaakkola@ukipolis.fi töitä elintarvikealan yrittäjäpalveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. EU-ohjelmakausien vaihtuminen tuo päätökseen tutuiksi tulleet elintarvikealan kehittämishankkeemme mistä johtuen onkin ollut syytä suunnata kohti tulevaisuutta. Uusia hankemaailman avauksia odotellessamme jatkamme katkotta nykyisiä yrityksille suunnattuja elintarvikealan neuvonta-, tiedotus- ja koulutuspalvelujemme. Tavoitat meidät kaikki edelleen samoista tutuista lehden takakannesta löytyvistä yhteystiedoista. Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Myllypellontie1, Marttila Taina Sainio jokivarsi@jokivarsi.org Ykkösakseli ry Kitulantie 5, Suomusjärvi Maarit Teuri maarit.teuri@ykkosakseli.fi toimisto@ykkosakseli.fi I samma båt samassa veneessä rf ry Fredrikanaukio 1, Parainen Emil Oljemark emil.oljemark@sameboat.fi Varsin Hyvä ry Liedon kunnantalo, PL 24, Kirkkotie 13, Lieto Pia Poikonen pia.poikonen@lieto.fi Ravakka ry Vihtorinkatu 7, Laitila Ulla Kallio ulla.kallio@ravakka.fi toimisto@ravakka.fi, Hyvää ja maistuvaa joulunodotusta, Leipomokahvila Bulleriina kasvava yritys Leipomokahvilaa Ruskolla vuodesta 2005 alkaen pyörittänyt yrittäjä Tiina Mäkelä perusti toisen lounas-kahvilan Liedon keskustaan tämän vuoden toukokuussa. Louna- Food kävi tutustumassa puolivuotta toimineeseen kahvilaan, sen tuotteisiin ja yrittäjän tarinaan. Tiina Mäkelä on rohkea nainen, joka opiskeluihin kuuluvan työssäoppimisjaksonsa jälkeen päätyikin itse yrittäjäksi. Ensimmäinen ajatukseni yrityksen perustamiseen oli - no ei, toteaa Tiina ja jatkaa samaan hengenvetoon Sitten ajattelin, että miksikäs ei. Mieheni keksi yritykselleni nimen Bulleriina, ja nyt yrityksen nimi ja logo on Patentti- ja rekisterihallituksessa suojattu. Tiina Mäkelä on innovatiivisesti kehittänyt tuotteitaan, kuten suurta kiitosta saaneita Bulleriinan juhlapitkoa ja Bullensilmä -pullia. Paras kiitos ja yrittämisen kannustin onkin asiakkaiden ja kollegojen palaute tuotteista. Niiden avulla jaksaa aina kehittää uutta. Viimeisin uutuustuote on nimikilpailussa Kaneliombun saanut kuppikakku, esittelee Tiina. LounaFoodin asiakasraadin kielen tämä herkku vei mennessään. Parasta yrittämisessä ovat asiakaskontaktit ja asiakkailta saatava palaute. Uskolliset asiakkaat, ja asiakkailta saadut kiitokset pelastavat koko päivän! Syntyy se onnistumisen tunne, jonka avulla jaksaa, toteaa Tiina Mäkelä hymy huulillaan. Tiina Mäkelä korostaa myös yrittäjän jaksamisen merkitystä jatkuvassa kehitystyössä. Yrittäjälle on tärkeää, että hän voi pitää lomaa ja saada uusia ajatuksia. Ilman irtiottoa arjen pitkistä ja kiireisistä työpäivistä, väsyy niin, että luovuus kärsii, eikä yritystoimintaa jaksa enää kehittää. On myös uskallettava antaa tilaa omille työntekijöille. Ja jatkuvasti on kehitettävä uutta ja mentävä eteenpäin, toteaa yrittäjä. Tiina on erityisen mielissään osaavasta henkilökunnastaan. Tällä hetkellä hän työllistää kuusi kokopäiväistä työntekijää. Laajennus Lietoon lähti tarpeesta kehittää yritystoimintaa ja kasvattaa liikevaihtoa. Liikevaihto pysyi samassa ja halusin kehittää yritystoimintaani. Sain apua yritykseni kuntokartoitukseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Sivulauseessa mainitsin konsultille, että voisin laajentaa, kertoo yrittäjä Tiina Mäkelä ja jatkaa: Konsultti kehotti laajentamaan yritystä, johon ensin suhtauduin epäillen, kunnes totesin että miksikäs ei. Näin ilmoituksen lehdessä Liedossa vapautuneesta yritystilasta, ja siitä se lähti, muistelee Tiina. Mahtavat Bullen silmäpullat Liedossa Bulleriina on otettu hyvin vastaan, erityisesti lounasasiakkaat ovat ottaneet paikan omakseen. Bulleriina lounas-kahviloissa kaikki leivonnaiset ja lounasruoka tehdään itse alusta loppuun asti. Samoin Bulleriina hankkii raaka-aineensa läheltä, mitä Tiina pitää yrityksen vahvuutena. Tiina Mäkelä on erityisen kiitollinen LounaFoodin tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista. Erityisesti koulutus, neuvonta, yhteismarkkinointitilaisuudet ja matkat ovat sellaisia. Nytkin Tiina Mäkelä on ilmoittanut koko henkilökuntansa LounaFoodin järjestämään Oiva, näytteenotto ja pakkausmerkinnät -koulutukseen, ja seuraa aktiivisesti LounaFoodin järjestämiä tilaisuuksia. Bulleriinan levonnaisia saa nyt myös Turun keskustasta, kun Tiina Mäkelä aloittaa yhteistyön Lauri Tähkän Lintukoto-kahvilan kanssa. Yrityskuulumisia Bulleriinan suojattu tuotemerkki koristaa Liedon uuden kahvilan ikkunaa Yrittäjä Tiina Mäkelä

3 4 5 Yrityskuulumisia Perniön lihan toimitusjohtaja Rami Himanen Perniön Lihassa korkea laatu on itsestään selvyys Salossa toimiva Perniön liha on vuonna 1930 perustettu perheyritys, joka toimitusjohtajansa Rami Himasen mukaan tunnetaan hyvistä ja laadukkaista tuotteistaan. Vuonna 2008 tapahtuneen yrityskaupan ansiosta yritys tekee tällä hetkellä maistuvia tuotteita sekä Perniön lihan että Helsingin makkaratehtaan brändeillä. Yrityksen päätuotteet ovat luonnonkuoriin valmistetut erikoismakkarat ja maksamakkarat; kaiken kaikkiaan tuotemerkkejä on noin kolmekymmentä ja niissä kaikissa tärkeintä on hyvä maku ja miellyttävä rakenne. Kaikki tuotteet ovat laktoosittomia, gluteenittomia ja soijattomia. Perniön brändillä myydyistä tuotteista menekiltään suurimpia ovat riistaryynimakkara ja maksamakkara, kun taas Helsingin makkaratehtaan tuotteista tunnetuin ja myydyin on yönakki, jota on valmistettu samalla reseptillä jo viisikymmentä luvulta alkaen. Raaka-aineet tulevat pääasiassa kotimaisilta karjankasvattajilta, mieluiten aivan lähialueen tuottajilta. Hyvänä esimerkkinä paikallisesta yhteistyöstä on riistaryynäri, jonka riistanliha on peräisin lähialueen metsästäjiltä. Pysyvissä valikoimissa olevien tuotteiden lisäksi kausituotteet tuovat mukavaa vaihtelua tekemiseen ja parhaimmillaan lisäävät myyntiä. Yrityksen päämarkkinaalue on Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla mutta muutamia tuotteita on myös valtakunnallisessa jakelussa. Vaikka yritys juhlistaa ensi vuonna 85-vuotista historiaansa, tehdas on nykyaikainen ja joustava tuotantoprosessi mahdollistaa riittävän kapasiteetin. Rami Himanen toteaa, että kyse on pienestä ja notkeasta yrityksestä, jossa on mahdollisuus valmistaa ja kehittää korkealaatuisia tuotteita. Lihan alkuperästä ja laadusta voidaan aina olla varmoja. Marketin hyllyllä kalliimman tuotteen on aina lunastettava lupauksensa; Perniön makkaroissa maku puhuu puolestaan. Hyvän laadun ja lähialueen lihantuottajien puolesta Kanttura Oy on Salossa Uhrilähteenkadulla vuosi sitten toimintansa aloittanut lihanleikkaamo ja -pakkaamo. Yrityksen nimi ei kerro totuutta, sillä yrityksen käsittelemä liha tulee vanhojen laihojen lehmien sijaan hyvävointisista liharotuisista eläimistä: sioista, lampaista ja naudoista. Yrittäjä Markus Anttila Kantturan takaa löytyvät veljekset Markus ja Veli-Matti Anttila, joille lähellä tuotettu ja laadukas liha on koko toiminnan lähtökohta. Toiminta pohjautuu vankkaan liha-alan kokemukseen ja osaamiseen, sillä Markukselle on kertynyt jo 20 vuoden kokemus liha-alalta. Lisäksi yrityksen taustajoukkoihin kuuluu alan konkareita, muun muassa yrittäjien isä Jaakko Anttila. Yrittäjien periaatteena on tehdä oma työ mahdollisimman hyvin ja nostaa lihantuottaja huomion keskipisteeseen. Lihan leikkaamisen lisäksi Kanttura Oy myös jalostaa tuotteita esimerkiksi raakakypsyttämällä ja jauhamalla jauhelihaksi. Kanttura Oy haluaa toimia kokoavana tekijänä kuluttajien ja tuottajien välillä, jotta mahdollisimman moni löytäisi oman lähitilansa ja heidän tuotteensa. Yritys myy myös itse lihaa ja tuotteet viedäänkin usein käsistä. Maistuvia maustekurkkuja Salon Vihannes- hallilta Salon Vihanneshalli Oy viljelyttää Salon alueella avomaankurkkua ja jalostaa niistä Artik-tuotemerkillä tunnettuja kurkkutuotteita myytäväksi ympäri Suomea. Yritys on alkujaan perustettu jo 1990-luvun alkuvuosina mutta nykyisellä toimintatavallaan ja nimellään se on toiminut syksystä 2010 lähtien. Tällä hetkellä suunnitelmissa ovat uudet tuotantotilat ja niiden myötä toiveissa laajentunut kapasiteetti. Salon Vihanneshallin valikoimissa on kokonaisia, viipaloituja sekä kuutioituja maustekurkkuja, jotka tunnetaan erityisesti rapeudestaan ja hyvästä maustaan. Toimitusjohtaja Aki Nyyssönen kertoo, että alusta alkaen tavoitteena on ollut jalostaa kotimaisia, salonseudulla viljeltyjä kurkkuja, jotka maustetaan aidolla sokerilla, tuoreella tillillä ja valkosipulilla. Laadun tae on, että kurkut päätyvät purkkeihin aina niin tuoreina kuin mahdollista; viimeistään 16 tunnin sisällä poiminnasta. Valmiin tuotteen rapeus syntyy tehokkaasta ilmakiertoisesta jäähdytyksestä. Jokainen Salon Vihanneshallilta lähtevä kurkkuerä pystytään jäljittämään aina viljelijään asti. Juhannuksesta alkavan noin 10 viikkoa kestävän sesongin aikana Salon Vihanneshalli työllistää noin henkilöä. Salon Vihanneshallin kurkut markkinoidaan Artik-tuotemerkillä Pellolta pöytään Livonsaaren osuuspuutarhan kuulumisia Livonsaaren osuuspuutarhan kolmas satokausi on juuri tullut päätökseen. Yhteensä 15 viikon ajan olemme jakaneet vihanneksia suoraan osuuspuutarhan pellolta jäsenille, heinäkuun alusta lokakuun toiselle viikolle. Laatikoita on toimitettu yhteensä reilut 1300 kappaletta. Lajivalikoima on ollut laaja: olemme viljelleet yli 20 erilaista vihannesta avomaalla, kurkusta kurpitsoihin ja porkkanoista punajuuriin. Alkukaudella toimitimme myös ruukkuyrttejä satolaatikoiden mukana. Livonsaaren osuuspuutarha toimii CSA- eli Community Supported Agriculture -mallia mukaillen. CSA on usein suomennettu kumppanuusmaataloudeksi tai yhteisöviljelyksi. CSA-mallissa jäsenet maksavat viljelijälle etukäteen sadosta, ja näin sitoutuvat ostamaan viljelijän tuotteet. Viljelijä saa rahaa jo ennen kasvukauden alkua, ja toisaalta jäsenet jakavat osaltaan viljelytoiminnan riskit. CSA toimijoita on Suomessa kymmenkunta. Herttoniemen ruokaosuuskunta oli niistä ensimmäinen, ja heidän toimintansa alkoi vuonna Livonsaaren osuuspuutarha perustettiin talvella Ensimmäisenä vuonna mukaan lähti ennakkoluulottomia jäseniä 70 talouden verran. Seuraavana vuonna mukana oli noin 100 taloutta, ja tänä vuonna noin 90. Osuuspuutarhan satomaksu oli kuluneella satokaudella 200 euroa. Satomaksulla katetaan puutarhurin palkka, siemenhankinnat, konetyöt, kastelujärjestelmän ylläpito, pakkaus- ja kuljetuskustannukset sekä joitain muita tarvehankintoja. Tämän vuoden puutarhurina toimi jyväskyläläinen Tuukka Häkkinen. Hänen kokemuksensa näkyi selvästi jäsenten antamassa palautteessa: satolaatikoiden sisältöön oltiin erittäin tyytyväisiä niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Erityisen hienoa on ollut saada niin paljon niin positiivista palautetta satolaatikoista kuin olen saanut. Se on antanut työhön hirveän paljon lisää motivaatiota, iloa ja sisältöä, kertoo Tuukka. Albert ja Plamen vihreyden keskellä salaatinkorjuussa, kuva Tommi Taipale Osuuspuutarha on työnantajana siinä mielessä epätavallinen, että organisaatio on kokonaan vapaaehtoistyön varassa ja puutarhuri on ainoa palkattu työntekijä. Tuukan lisäksi osuuspuutarhan pellolla on työskennellyt kolme European Voluntary Service eli EVS-ohjelman vapaaehtoista, kaksi Bulgariasta ja yksi Ukrainasta. Osuuspuutarhan töiden lisäksi he ovat olleet mukana moninaisissa projekteissa Livonsaaren yhteisökylässä. Toimintaan mukaan liittyneet jäsenet ovat olleet lähiseudun asukkaita. Yksi jakopiste on ollut Livonsaaressa, yksi Askaisissa, yksi Raisiossa ja loput Turun kaupungin alueella. Vihanneslaatikot on toimitettu jakopisteisiin torstaisin. Osa jäsenistä on osallistunut toimintaan myös talkoiden muodossa. Osuuspuutarhan tulevaisuus näyttää sikäli valoisalta, että olemme nyt muutaman vuoden voineet harjoitella, ja käytännöt ovat muodostuneet tehokkaammiksi ja kustannukset ovat tarkemmin tiedossa. Kustannustehokkuus on tietysti aivan eri luokkaa kuin suurilla tiloilla ja tehotuotannossa, mutta osuuspuutarhan jäsenille ruoan tuotantotapa ja puhtaus on tärkeää. Jotta osuuspuutarhan toiminta voisi jatkua ensi vuonna, olemme laskeneet tarvitsevamme vähintään 120 jäsentä, ja todennäköisesti joudumme hieman korottamaan satomaksua. Haluaisimme palkata toisen työntekijän, ja tällöin palkkauskulut haukkaavat yli puolet koko budjetista. Tavoitteenamme on myös pidentää satokautta parilla viikolla, jolloin satolaatikkoja voitaisiin toimittaa neljän kuukauden ajan. Jos olet kiinnostunut osallistumaan toimintaan, osuuspuutarhan nettisivuilla on lomake, jolla voit jättää yhteystietosi. Teksti: Simo Annala Salaattipenkkien takana näkyy avomaan tomaateille rakennettu tukiaita, kuva Tommi Taipale Yrityskuulumisia Rapea ja mehukas kyssäkaali maistuu erinomaiselta sellaisenaan, kuva Tommi Taipale

4 6 Salon vihanneshallin toimitusjohtaja Aki Nyyssönen Biotalousseminaarissa Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta Biotalousseminaarin antia Biotaloudessa ruoalla on merkittävä osa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi Helsingissä 9.9 pidetyssä Biotalousseminaarissa, että viisi edellistä kasvun aaltoamme ovat perustuneet halpaan energiaan ja edullisiin hyödykkeisiin. Nyt olemme siirtymässä kuudenteen aaltoon, joka ei enää perustu edellisiin vaan nojautuu biotalouteen eli ruokaan, lääkkeisiin, kuituihin ja polttoaineisiin. Nyt tarvitaankin rohkeutta ja resursseja kehittää uusia asioita. Esimerkiksi Hollannissa ollaan niin pitkällä että lannasta on pulaa, koska kaikki käytetään biokaasun tuotantoon. Rohkeuden ja resurssien lisäksi myös osaamista on kehitettävä. Ruoka on polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden ohella yksi biotalouden neljästä pääulottuvuudesta. Biotalousstrategian linjausten mukaan suuntaamalla panokset oikein, voidaan strategialla saavuttaa vankkaa kasvua ja työllistämisvaikutuksia, jopa työpaikkaa. Elintarvikkeiden vientiohjelma Merkittävä mahdollisuus on juuri käynnistynyt elintarvikkeiden vientiohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikkeiden vienti 1,6 miljardin euron nykytasosta kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Näin mittava tavoite vaatii Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan koko Suomen brändäämistä elintarvikkeiden tuotantomaana sekä vientityön tekemistä pitkäkestoisesti. Yhdenmukainen ja eri toimijat yhdistävä viennin kehittämisstrategia nostaa Suomiruoan näkyvyyttä kansainvälisesti. Ohjelman erityiskohteena ovat elintarvikealan pk-yritykset, koska niistä vain % tekee tällä hetkellä minkäänlaisia kansainvälisiä markkinatoimenpiteitä. Vastaava luku Ruotsin pk-elintarvikeyrityksillä on 25 %. Vertailuksi Wrang nosti myös Italian, jossa hänen kokemusten mukaan ei ole niin pientä nakkikioskia etteikö se haluaisi vientimarkkinoille. Vientiohjelman tavoitteet ja mahdollisuudet Tavoite on kova ja sen onnistuminen vaatii työtä ja sitoutumista koko ruoan arvoketjussa alkaen maaseudulta. Selvää on, ettei bulkkiviennillä tätä tavoitetta saavuteta. On haettava ja hyödynnettävä ne lukuisat tuoteryhmät, joissa suomalaisilla elintarvikejalostajilla on mahdollisuus erikoistua. Esimerkkinä Wrang mainitsi laktoosittomat ja gluteiinittomat tuotteet, jotka kiinnostavat tällä hetkellä valtavasti ulkomailla. Me emme vain itse tunnista näihin liittyvää huippuosaamistamme. Myös suomalaiset marjat, mm. metsämustikka on kysytty tuote. Mitään tuotetta ei kannata viedä raaka-aineena vaan jalosteena. Viljoista myös kaura ja ohra ovat kiinnostavia tuotteita kansainvälisillä markkinoilla, samoin luomutuotteet. Uutena kuluttajaryhmänä on vahvassa kasvussa iäkkäille suunnatut tuotteet. Kohderyhmä kasvaa ja sillä on ostovoimaa. Pk-yrityksen kokemuksia Elintarvikealan pk-yrityksen näkökulmasta vienti on haastavaa. Näin on myös pitkään alalla toimineen yrityksen näkökulmasta. Salon Vihanneshallin Aki Nyyssösen kokemusten mukaan pienen yrityksen on vaikea tietää mihin kannattaa tarttua, sillä erilaisia vientipalvelun tarjoajia on monia. Pienen yrityksen vahvuus on ketteryys, mutta mihin ketterän kärpän olisi juuri kulloisellakin hetkellä hampaansa iskettävä? Myös eriasteista yhteistyötä ruokaketjussa ja koko siihen liittyvässä arvoverkossa tarvittaisiin Nyyssösen mielestä paljon nykyistä enemmän. Viennin käytännön esteitä ovat mm. tieto eri maiden viranomaisvaatimuksista. Ne saatavat vaihdella jopa rajan puolin ja toisin. Monenlaisen tiedon lisäksi Nyyssösen mukaan tarvittaisiin työlainsäädännöllistä joustoa kun kyseessä on sesonkityö, esimerkiksi työaikoihin ja työttömänä työnhakijana työn tekemisen säädöksiin. Salon Vihanneshalli onkin ilmoittautunut mukaan Elintarvikkeiden vientiohjelmaan ja odottaa mm. edellä mainittuihin asioihin parannuksia. Biotalous on nostettu monissa eri yhteyksissä kehittämisen kärjeksi koko Suomessa. Seminaarialustuksissa esiteltiin tulevaisuushakuisesti biotalouden tilannetta tällä hetkellä. Eri osa-alueilta esiteltiin konkreettisia toimenpiteitä ja nostettiin esille mitä on jo olemassa sekä mitä pitäisi lähteä tekemään. Biotalous nähdään tulevaisuuden mahdollisuutena koko Suomessa. Se on noussut lähes jokaisen maakunnan kehittämisen kärjeksi ja yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Harvaan asutun maaseudun (HAMA) ja Maaseudun elinkeinot ja osaaminen (MESI) -verkostot järjestivät yhteistyössä Biotalousseminaarin 9.9. Tilaisuudessa keskityttiin miettimään miten voidaan vahvistaa biotalouden nousua kehittämisen kärjeksi Suomessa. Tutustu seminaariaineistoon -sivuilla. Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi, puh Uusia ratkaisuja pakkausalalle Åbo Akademista Åbo Akademin tutkijat ovat kehittäneet painettua elektroniikkaa hyödyntävän teknologia-alustan elintarviketeollisuuden pakkaussovelluksiin. Painetun teknologian avulla voidaan havaita esimerkiksi ruoan pilaantumisesta vapautuvia kaasuja tai seurata muutoksia pakkauksen ilmakehässä (happi, kosteus, lämpötila), ja näin lisätä sekä kuluttajien turvallisuutta että elintarvikkeiden käyttöaikaa. Sensorit voidaan painaa sekä muovipohjaisille materiaaleille että paperille käyttäen olemassa olevia painatustekniikoita, mikä mahdollistaa massatuotannon ja edulliset valmistuskustannukset. Painetulle elektroniikalle kehitetty paperinen pohjamateriaali tarjoaa muovia eko- Turun ammattikorkeakoulussa ja Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa alkoi vuosi sitten yhteinen Mausta liiketoimintaa tuotekehitysklinikka. Tuotekehitysklinikassa on yhdessä pk-yritysten kanssa rakennettu toimintamallia kokonaisvaltaiseen tuotekehitykseen. Tässä yrityksen tuotekehitysprosessia on autettu ideoinnista alkaen, tuotteen ja pakkauksen kehittämiseen ja aina tuotelanseeraussuunnitelmaan asti. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus on tuonut tuotekehitysklinikkaan aistittavan laadun osaamisen. Tuotteiden aistinvaraisia ominaisuuksia on kehitetty asiantuntijaraatien ja kuluttajien kokemusten perusteella. Esimerkiksi tuotekehitysklinikassa kehitettyjä tuoteversioita on vertailtu toisiinsa ja markkinoilta jo löytyviin saman tuoteryhmän kilpaileviin tuotteisiin. Aistittavan laadun tutkimusten perusteella tuotteista on tunnistettu vielä hiomista vaativat tuoteominaisuudet tai valittu miellyttävin versio jatkoon. Kun suunnitelmana logisemman materiaalivaihtoehdon kertakäyttöisille tuotteille. Sensoriteknologiasta ja paperisubstraatista on kehitetty prototyyppejä sekä elintarvikealalle että muille painettavan elektroniikan sovelluskohteille. Etsimme nyt teknologialle Aistittavan laadun tutkimuksella selkeyttä tuotekehitykseen on tuoda markkinoille uusi tuote, kannattaa sen ulkonäkö-, maku-, haju- ja rakenneominaisuudet testata ja optimoida. Näin tuotteen menestymismahdollisuuksia kaupassa voi oleellisesti parantaa. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Aistila-palvelut tarjoavat tuotekehitykseen aistittavan laadun osaamista, kuva Arto Puolimatka Painettuja kaasusensoreita kaupallisia hyödyntäjiä tai yhteistyökumppaneita tuotekonseptien jatkokehitykseen. Lisätietoja: Åbo Akademin teknologiansiirtopäällikkö Saara Inkinen, saara.inkinen@abo.fi Lisätietoja: ja Terhi Pohjanheimo, laboratoriopäällikkö, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta 7

5 8 Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta Messujen innovatiivisin pakkausratkaisu Ruokakasvatusaktiviteetteja perunasta Kahdeksassa turkulaisessa päiväkodissa ideoitiin kulttuuripääkaupunkivuonna monenlaisia koko perhettä innostavia perunapuuhia. Näistä ideoista syntyi Vilja vinkkaa: Perunapuuhaa lasten kanssa -opas. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus julkaisi yhteistyössä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU), Turun kaupungin varhaiskasvatuksen ja Arkean ruokapalveluiden kanssa koko perheen perunapuuhakirjan, johon on koottu erilaisia perunan ympärille suunniteltuja ruokakasvatusaktiviteetteja. Elintarviketeollisuuden avaintapahtuma SIAL keräsi lokakuussa Pariisiin noin 6000 näytteilleasettajaa ja messukävijää. Tänä vuonna SIAL juhli 50. juhlavuottaan ja tämä teki tapahtumasta entistä ainutlaatuisemman. Messuilla oli edustettuna koko elintarvikeketju tuotannosta jakeluun ja maahantuonnista tukku- ja vähittäismyyntiin sekä catering-palveluihin. Pääteemaksi oli nostettu innovatiiviset elintarvikkeet. Tuotteiden innovatiivisuus perustui pitkälti pakkausratkaisuihin, terveellisempien raaka-aineiden (pehmeät rasvat, marjat, quinoa) käyttöön sekä gluteenittomuuteen. Voittajaksi oli valittu valmisruoka pasta-annos, jossa kastike ja pasta olivat pakkauksessa erillään. Ennen lämmitystä ne yhdistettiin ja lopuksi syötiin pakkauksen kyljessä olevalla haarukalla. Paljon näkyvyyttä saivat sienten kartonkiset kotikasvatuspakkaukset ja ensimmäistä kertaa esillä olleet syötävät hyönteiset. Hyönteiset on hyväksytty Belgiassa ihmisravinnoksi. Katsotaan miten muut Euroopan maat seuraavat perässä. Me varsinaissuomalaiset saamme olla ylpeitä innovatiivisiin tuotteisiin nostetuista Robertsin marjasmoothieista, joissa on hyödynnetty Ruoka kuuluu arkeen, syömmehän kaikki päivittäin. Sekä ruuan syöminen että tekeminen ovat hauskaa puuhaa ja niistä voi helpostikin saada hyvän mielen. Ruoka tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia yhdessäoloon ja luonnonihmeiden tutkailuun, jos päästämme luovuuden ja rohkeuden irti, sanoo yksi oppaan tekijöistä, akatemiatutkija Mari Sandell Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Oppaasta löytyy esimerkiksi kuvalliset ohjeet Ruokaelämyksiä metsästämässä, SIAL Pariisi marjojen kuoret ja siemenet. Suomalaiset lisäarvotuotteet olivat muutenkin hyvin esillä messuilla. Elintarvikealan Team Finland vientiohjelman ensimmäinen messuesiintyminen kokosi Food from Finland maapaviljonkiin upeita suomalaisia vientituotteita, puhtaita raaka-aineita ja herkullisia makuja. Messuvieraat pääsivät tutustumaan uniikkeihin suomalaisiin tuotteisiin kuten arktisen alueen marjahilloihin, -mehuihin ja jauheisiin, kurkkusalaatteihin, ruusunterälehtihilloon, sillivalmisteisiin, perinteisellä menetelmällä valmistettuun, aitoon hapanmakeaan limppuun sekä innovatiivisiin, kasviproteiinia sisältäviin härkäpaputuotteisiin. Suomalaista juomateollisuutta ja panimoalan osaamista edustavat oluet, siiderit, lonkerot, retrotyyliset limonadit sekä erityislaatuna gluteeniton olut. Osastolla oli esillä lounaissuomalaisista yrityksistä Orkla Foods Finland Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy sekä FP-Kotaja Oy. Näiden lisäksi pääsi maistelemaan Maalahden Limppu Oy:n, Nofu Oy:n, Herkkumaa Oy:n, Kaskein Marja Oy:n ja Olvi Oyj:n tuotteita. Kierros ranskalaisissa kaupoissa vahvisti käsitystä Ranskan kulina- perunan keittämiseen, kuorimiseen ja perunamuusin tekoon, joiden avulla perheen pienimmätkin voivat tutustua perunaan. Vilja vinkkaa: Perunapuuhaa lasten kanssa -opas on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa Lisäksi painettu opas jaetaan turkulaisiin päiväkoteihin. ristisesta ruokakulttuurista. Terveysvaikutteiset tuotteet tai Suomessa trendinä nousseet proteiinirikkaat tuotteet eivät näkyneet tuotetarjonnassa. Sitä vastoin lähes jokaisella kauppaketjulla oli oma luomutuotetuotemerkkinsä ja gluteenittomien tuotteiden valikoima oli selkeästi esillä. Gluteenittomuutta markkinointiin hyvän olon lisääjänä, ei allergiaan nojaten. Kaiken kaikkiaan maku ja laatu korostuivat ohi terveellisyyden. Ranskassa nettikauppa on kasvanut noin 10 % vuosivauhtia. Suuressa suosiossa ovat kauppaketjujen tarjoamat Drive in ratkaisut. Tilaus tehdään netissä ja kaksi tuntia myöhemmin ostokset noudetaan kauppakeskuksen kyljessä olevasta drive in pisteestä. Edelleen kuitenkin valtaosa ranskalaisista, vaikka hyödyntääkin marketteja, hakee tuoreen leivän korttelikaupoista ja vihannekset ja hedelmät torilta. Perheiden ja sukujen yhteiset lounaat kuuluvat viikonloppuun. Tässä olisi myös meillä suomalaisilla opittavaa ruoan arvostuksen siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle. Teksti ja kuva: Mari Norrdal, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Pakkausmerkinnät uudistuvat Muistathan uudistaa myös etikettisi uuden lainsäädännön mukaiseksi. Pakollisten merkintöjen, mm. allergeenien korostamisen, osalta kuluttajatietoasetuksen 1169/2011 siirtymäaika päättyy jo nyt joulukuussa. Varastossa olevat vanhoilla etiketeillä merkityt tuotteet saa silti myydä pois siirtymäajan jälkeen. Ravintoarvomerkintöjen kohdalla siirtymäaikaa on aina vuoden 2016 joulukuuhun saakka. Kannattaa silti laittaa etiketit kuntoon kerralla! Ohjeet pakkausmerkintöjen päivittämiseen löydät oheisesta Tiedolla ja osaamisella, aitoja makuja Lounais- Suomesta -hankkeen teettämästä videosta Olethan yhteydessä LounaFoodiin jos tarvitset apua! Kasviproteiinissa on voimaa! Kasviproteiiniketjunhallinta -hanke osallistui Turun Ruokamessuille omalla osastollaan. Osastolla oli mahdollisuus tutustua paikallisiin kasviproteiinituotteisiin ja maistella ruokabloggaaja Miina Kedon Ripaus ja hyppysellinen kokkaamia härkäpapupyöryköitä. Lisäksi osastolla jaettiin vinkkejä kotimaisten kasviproteiinien käyttöön kotikeittiöissä ja esiteltiin mm. hankkeen alkusyksystä julkaisemaa Kasviproteiinissa on voimaa reseptivihkosta. Vihkosen vinkeillä herneestä, härkäpavusta, pellavasta, kvinoasta ja hampusta voi valmistaa Muutama sana OIVA-tarkastuksista ja pakkausmerkinnöistä Oiva-tarkastukset laajenevat OIVA-tarkastuskäynnit laajennetaan koskemaan jalostavia yrityksiä tulevana tammikuuna. Ensin vuorossa ovat ilmoitettavat elintarvikehuoneistot (mm. leipomot, hedelmä-, marja- ja kasvisalan jalostavat yritykset) ja toukokuussa aloitetaan tarkastukset myös laitoksissa (maidonjalostus, teurastamo ja lihanjalostus sekä kalanjalostus). Valvontaviranomaisten tekemien tarkastusten sisältö ei muutu aiempaan verrattuna, mutta Oivan maittavia, edullisia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia aterioita sekä herkullisia leivonnaisia. Reseptit ovat Olga Temosen ja Elina Chocochili Innasen laatimia. Kasviproteiinista voimaa! Reseptivihon löydät netistä myötä valvonnassa painotetaan riskiperusteisuutta. Toiminnan laajuuteen ja riskiperäisyyteen nähden osa yrityksistä voidaan tarkastaa useammankin kerran vuodessa, mutta osa esim. vain kerran kolmessa vuodessa. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta, koska on tarkoitus tarkastaa sen hetkistä toimintaa yrityksessä. Tarkastusraportit ovat jatkossa julkisia. Sivustolta löytyy runsaasti asiaa liittyen Oivajärjestelmään. Oivassa suuren osan muodostaa yrityksen toiminta ja toiminnan pohjautuminen omavalvontasuunnitelmaan. Muistathan siis päivittää omavalvontasuunnitelmasi! Kasviproteiini-hankkeen osastolla maisteltiin ruokabloggaaja Miina Ripaus ja hyppysellinen Kedon härkäpapupyöryköitä 9

6 10 11 Sivuston esittelypiste OKRA:ssa 2014 Aitojamakuja.fi monipuolinen tietolähde Valtakunnallinen elintarvikealan yritysten hakupalvelu aitojamakuja.fi on ollut olemassa jo kuusi vuotta. Sivusto avautui vuoden 2008 syksyllä ja vuosina sivustoa on kehitetty ja siitä on tiedotettu valtakunnallisten Aitoja makuja I ja II -hankkeiden avulla. Tavoitteena on ollut, että tietoa kokoamalla ja levittämällä lisätään elintarvikealan pkyritysten näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä nostetaan esiin toimialaa. Samalla sivustosta on tehty tietolähde, joka palvelee laajasti eri käyttäjäryhmiä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät pk-elintarvikeyritykset ja Löydät aitojamakuja.fi ajankohtaiset asiat Varsinais-Suomesta aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyy yli 200 yritystä. Liity mukaan! Aitoja makuja II -hanke ( ) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena. Sivustolla 7200 kävijää / kuukausi tuottajat koko Suomesta. Kaikkiaan hakupalvelusta löytyy nyt noin 2000 yrityksen tiedot. Yrityksiä on mahdollista etsiä tuoteryhmittäin, maakunnittain tai palveluiden perusteella esimerkiksi tilamyyntejä tai lähi- ja luomuruokakauppoja. Ja mikä mukavinta, uusia yrityksiä tulee lisää sivustolle koko ajan. Sivuston löydettävyys on myös viime vuosina parantunut merkittävästi, mikä näkyy yhä kasvavina käyttäjämäärinä. Tänä vuonna sivuston kuukausittainen kävijämäärä on ollut noin Sivustoa on esitelty menneiden vuosien aikana reilusti yli 1000 tilaisuudessa, jotka ovat olleet suuria kuluttajille suunnattuja messuja tai sadonkorjuutapahtumia, ammattilaismessuja ja -seminaareja, muutamien kymmenien henkilöiden koulutus- ja infotilaisuuksia eli tilaisuuksia laidasta laitaan. Erilaisia lehtijuttuja, artikkeleita, radiojuttuja on julkaistu yli 600. Yksi merkittävimmistä asioista aitojamakuja.fi -sivuston ohella on ollut vahva valtakunnallinen verkosto, joka on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä hankkeiden ajan. Kukin aluetoimija on vastannut yritystiedoista oman maakuntansa osalta ja yhteisissä tapaamisissa on kuultu, mitä muualla tapahtuu elintarvikealan kehittämistyössä ja mitä siitä voitaisiin ottaa opiksi omalla alueella. Yksi yhteinen yritysten hakupalvelu säästää niin rahaa kuin aikaa, kun ei tarvitse tehdä ja ylläpitää monia nettisivuja vaan koko Suomen tiedot löytyvät yhdestä paikasta. Kun samaa aitojamakuja.fi -sivustoa esitellään Utsjoelta Hankoon ja Vaasasta Ilomantsiin, niin myös sivuston löydettävyys paranee ja toivottavasti se näkyy ihan yksittäisissä yrityksissä asti. Teksti: Päivi Töyli Lammasta suoraan laitumelta pöytään Oulujoen Karitsa on utajärveläinen lammastila, joka myy karitsalihaa suoramyyntinä kuluttajille. Lampuri Riikka Juntunen pitää tärkeänä, että heidän toimintansa on mahdollisimman läpinäkyvää, jotta asiakkaat tietävät mitä he saavat. Kaikki toiminta, mikä näkyy ulospäin, on suoramyynnin kannalta olennaista. Asiakkaansa yritys on löytänyt netin ja verkkosivujen kautta. Kaikki eivät tietenkään käytä verkkoa, joten sanomalehtimainoksilla on myös merkityksensä, mutta pääasia on kyllä internetillä. Siellä meidän toimintaamme voi tutustua esimerkiksi blogimme kautta, Juntunen kertoo. Lähiruoan kiihtyvä suosio näkyy tilalla lisääntyneenä kiinnostuksena. Siksi Juntunen kokee alueella kasvavan tuottajamäärän positiivisena asiana. Yhteistyö eri tilojen välillä palvelee kaikkia ja sen avulla voidaan ratkoa samoja ongelmia, joita jokainen työssään kohtaan. Tiedän, että Oulun seudulle on tulossa lisää yrittäjiä, mutta kyllä tänne mahtuu. Sitä mukaan kun ihmiset oppivat tekemään lampaasta ruokaa, kasvaa sen kulutuskin. Samalla me pystymme viemään teuraskuljetukset yhdessä. Silloin ei tarvitse viedä kaikkia kerralla, eikä tarvitse viedä liian pieniä eikä kasvattaa karitsoita liian suuriksi, Juntunen summaa. Insinööristä lammastilalliseksi Juntunen on alunperin koulutukseltaan insinööri. Muutama vuosi sitten hän vuokrasi enoltaan pienen osan pelloista. Lisäksi Juntunen käyttää laidunalueina muun muassa metsälaitumia ja erilaisia maisemanhoitokohteita. Paluu synnyinpaikkakunnalle ja halu työllistyä sinne ajoivat alan vaihtoon. Uuden opettelussa on ollut paljon tekemistä, mutta Juntunen ei pidä mitään ylitsepääsemättömänä. Juuri puhuimme toisen lampurin kanssa, että miten monta lippulappusta saa täyttää myyntilupien saamiseksi. Ei se mikään mahdoton tehtävä ole, kunhan tekee paperit oikein ja huolehtii, ettei kylmäketju katkea. Oulujoen Karitsassa elintarvikehuoneisto on liikkuva peräkärry. Juntunen käyttää sitä pelkästään lihojen noutamiseen teurastamolta ja niiden kuljettamiseen asiakkaille. Ilman elintarvikehuoneistoa kuluttajien pitäisi itse hakea lihansa teurastamolta, joka taas vaatisi heiltä lisää henkilökuntaa huolehtimaan myynnistä. Tärkeä tietää mitä ostaa Juntunen kehuu tilojen välistä yhteistyötä rakentavaksi. Yrittäjät jakavat keskenään vinkkejä, eikä kenenkään tarvitse opetella kaikkea kantapään kautta. Tärkeintä myyntityössä on pitää sovituista asioista kiinni. Teurastamon kiireistä johtuen lihan toimitusajankohdasta ei pystytä aina pitämään tiukasta kiinni, vaikka siihen pyritään. Asiakkaalle olisi tärkeää tietää milloin liha tulee. On tärkeä tietää ennalta teurastusajankohta ja myös lihan toimitusaika. Teurastamoilta se vaatii myös pysymistä aikatauluissa. Yrittäjä pyrkii tuomaan tilan elämän ja lampaiden kuulumiset mahdollisimman lähelle asiakkaita. Juntuselle on tärkeää, että asiakkaat voivat käydä blogista katsomassa kuvia lampaista ja lukemassa niiden kuulumisia. Näin hän saa tuotua niiden hyvinvoinnin lähelle lihan ostajia. Teksti: Saara Kärki Suoramyynti ja elintarvikkeiden jatkojalostus tilalla on mahdollisuus Kuluttajat kaipaavat läpinäkyviä ketjuja, ruoan tuoreutta sekä aitoutta. Elintarvikkeiden suoramyynti vastaa täydellisesti tähän tarpeeseen. Lisäksi yrittäjälle suoramyynti ja tuotteiden jalostusasteen nosto luo mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen päättää oman yrityksen asioista sekä resursseja säästävämpään ja kohdennetumpaan markkinointiin. Seuraavalla ohjelmakaudella myös maatilasidonnaisten yrittäjien on mahdollista saada investointi- ja kehittämistukia suoramyynnin tai elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Kaikki tämä luo uskoa ja mahdollisuuksia suoramyynnin menestymiselle myös jatkossa. Mielenkiintoinen esimerkki muualta Suomesta on Oulujoen karitsa, jonka yrittäjä Riikka Juntunen kiteyttää loistavasti suoramyynnin arkipäivää ja mahdollisuuksia oheisessa jutussa. Myös elintarvikelainsäädäntö huomioi pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan höllentämällä lainsäädännöllisiä vaatimuksia VNa 1258/2011 Mm. Vähittäisliikkeen vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta (5 ) sallii pienimuotoisen laitostoiminnan ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Voit esimerkiksi leikata lihaa ja tehdä lihavalmisteita ja myydä näitä tuotteita suoraan kuluttajalle rajattomasti ja paikalliseen vähittäismyyntiin 1000 kg ja sen ylittävältä osalta 30 % (kunhan 70% myydään suoraan kuluttajalle). Tämä tieto on otettu yrittäjien keskuudessa ilolla vastaan ja parhaillaan käynnissä onkin asian jalkauttaminen yrityksille maakunnallisissa tilaisuuksissa, joita ovat järjestämässä MTK, SLC ja aitoja makuja aluejäsenet. Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi. Ohjeet käsittelevät elintarvikelainsäädännöllisiä reunaehtoja (omavalvonta, kuljetus, luvat jne.) ja ne on tehty yhteistyössä Aitoja makuja, maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n ja SLC:n kanssa. Erityisesti usein kysyttyä -palsta on ollut suosittu. Yrittäjät eri puolilta Suomea miettivät samantyyppisiä kysymyksiä suoramyynnin osalta, joten näiden kysymysten esiin nostaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan tasavertaistamisenkin kannalta. Voit lähettää oman kysymyksesi kysy meiltä -linkin kautta, joihin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelee oman alueesi aitoja makuja jäsen (Varsinais-Suomessa Mervi Louhivaara) sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen. Lisätietoja: Johannalta tai Merviltä Ennen ohjeisiin tutustumista kysy ja selvitä itseltäsi, mitä haluat tehdä: Alkutuotannon tuotteita vai jalosteita? Kuinka paljon? Vrt. pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan rajat Valmistusta vai pelkkää myyntiä? Tuotteet: omia, muiden vai molempien? Pakattuja vai pakkaamattomia? Helposti pilaantuvia elintarvikkeita Lukuohjeet työkalulle: 1) Toiminnan kuvaus (kuulunko tähän ryhmään) 2) Miten pääsen alkuun? (kenelle ilmoitan ja mitä) 3) Omavalvonta (linkkejä, esimerkkejä jne.) 4) Toiminta myynti- ja valmistuspaikassa (mm. lämpötilat, rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset) 5) Elintarvikkeiden kuljetus (mm. lämpötilat) 6) Usein kysyttyä 7) Lisätietoja Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi.

7 12 13 Kuva: Sari Mäkinen- Hankamäki Perusteet lähiruoan kestävyysvaikutuksille Miksi lähiruokaa ylipäätään kannattaisi suosia? Miten paikallinen lähiruoantuotanto vaikuttaa ekologiseen kestävyyteen? Tämä selviää kesällä valmistuneesta Argumenttipankista, joka tehtiin osana Lähiruoan ekologista kestävyysvaikutusten selvityshanketta. Netissä julkaistu Argumenttipankki palvelee niin tuottajia kuin kuluttajia Netissä julkaistu ja kaikkien käytössä oleva Argumenttipankki palvelee niin lähiruokaketjun tuottajia kuin kuluttajia. Ensisijaisesti se auttaa lähiruokayrityksiä tunnistamaan ja kehittämään ekologisia kestävyystekijöitä omassa käytännön toiminnassaan ja tarjoaa perusteita lähiruoan ekologisen kestävyyden viestintään. Kuluttajille argumentit antavat perusteita ekologisesti kestävän lähiruoan valintaan. Argumenttipankki sisältää nykytiedon mukaan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit Lähtökohtaisesti ekologisesti kestävä lähiruoka tukee kansallisia ravitsemussuosituksia ja kiinnittää erityistä huomiota ravitsemussuositusten merkitykseen yhtäältä terveyden ja toisaalta ympäristön kannalta. Ekologisesti kestävä lähiruoka edistää myös paikallisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja paikallisten ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä ja tukemista. Ekologisesti kestävän lähiruoan tuotannon ja jalostuksen ilmasto-, rehevöittämis- ja kemikaalien vaikutukset paikalliseen ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Argumenttipankin laadinnan yhteydessä tietoja kerättiin neljältätoista lähiruokaketjulta Kanta- ja Päijät- Hämeestä, Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta. Ketjuihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri. Varsinais-Suomesta oli mukana kuusi ketjua, jotka edustivat laaja-alaisesti maakunnan tuotantoa. Maakunnasta mukana olivat vihannes- ja juures-, leipä-, maitotaloustuote- sekä kasviproteiiniketjut. Tutkituissa lähiruokaketjuissa ja yrityksissä oli eroja. Osalla on jo nyt hyvät tiedot ekologisista kestävyystekijöistä ja edellytykset hyödyntää niitä markkinoinnissa. Osalle yrityksistä tästä argumenttipankista on selkeää hyötyä oman toimintansa kehittämisessä ja parantamisessa. Työtä, kestävyystekijöiden tietoisuuden lisäämisessä ja niiden tutkimuksessa, on tästä hyvä jatkaa. Selvityksen yksityiskohtaisempi kuvaus on julkaistu MTT:n tutkimusraporttina. Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Braheakeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulut. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Argumenttipankki on kaikkien käytössä ja löytyy osoitteessa sekä suomeksi että ruotsiksi: / Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys / Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen -Argumenttipankki MTT:n tutkimusraportti löytyy osoitteesta: net / Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys / Lähiruuan ekologisten vaikutusten selvitys MTT raportti 145 Oppia ja kokemuksia Ranskasta Lounais-Suomesta -hanke järjesti opintomatkan Ranskaan Pariisin lähistölle Matkan tarkoituksena oli tutustua ranskalaiseen elintarviketuotantoon ja miettiä uusia lisäansiomahdollisuuksia sovellettaviksi kotimaassa. Matkalle kohti Pariisia lähdettiin keskiviikkona 7.5.aamulla yhteensä 16 hengen porukalla. Pariisista matkamme jatkui kohti länttä, Rambouilletin metsäalueen lähistölle. Ensimmäiseksi vierailimme maatilalla, jonka päätoimiala on juustonvalmistus tilan omasta lehmän- ja vuohenmaidosta. Lypsylehmiä tilalla on yhteensä 130 ja lypsyvuohia noin 500. Tilalla on viljelyksessä noin 130 hehtaaria maata ja lisäksi noin 180 hehtaaria metsää. Yrityksen liikevaihto on noin 2,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yhteensä 40 henkilöä. Tilan juustovalikoimassa on noin 30 erilaista tuotetta ja kaikkiaan juustoa tuotetaan noin 200 tonnia vuodessa. Juustosta noin 35 % menee vientiin muualle Eurooppaan ja lisäksi USA:han. Vierailun päätteeksi jatkoimme matkaa kohti Orleansin kaupunkia, jossa majoituimme opintomatkan kaksi ensimmäistä yötä. Toinen matkapäivämme alkoi aurinkoisissa tunnelmissa matkatessamme kohti Muides-sur-Loiren kylässä sijaitsevaa maatilayritystä. Tilan noin 60 lypsykarjan maidosta valmistetaan juustoja ja lisäksi tilalla on viininviljelyä noin 10 hehtaarin alueella. Tilan viineillä on ns. AOCluokitus eli ne ovat ranskalaisen viiniluokituksen korkeimmassa laatuluokassa. Juustojen ja viinien lisäksi tila ostaa naapuritiloilta mustaherukoita ja jalostuttaa ne mehuiksi ja hyytelöiksi. Kaikki tuotteet myydään tilan omassa tilamyymälässä tai verkkokaupassa. Tilavierailun jälkeen tutustuimme läheiseen Chamborginlinnaan, joka on yksi Loiren laakson upeimmista ja kuuluisimmista linnoista. Linnan yhteydessä toimii linnan puoti, jossa oli myynnissä useita paikallisia elintarvikkeita ja viinejä ja lisäksi linnan pihalla olivat käynnissä paikallisten tuotteiden markkinat. Päivän päätteeksi matkasimme takaisin Orleansin kaupunkiin, jossa ihastelimme Jeanne D Arcin kunniaksi vietettävää juhlapäivää paraateineen ja markkinoineen. Kolmas matkapäivämme alkoi ani varhain tutustumalla Orleansin esikaupunkialueella sijaitsevaan leipomoon. Leipomo työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi 24 henkilöä. Erilaisia leipälaatuja valmistetaan noin 50 sorttia ja kaikki tuotteet myydään omassa, leipomon yhteydessä toimivassa myymälässä. Päivittäin valmistetaan ja myydään mm. noin 3000 patonkia, joiden valmistamista ja paistamista kiviarinauunissa katselimme ihaillen. Leipomon herkullisista tunnelmista jatkoimme matkaamme siipikarjatilalle, jossa kasvatetaan mm. ankkoja, kanoja ja helmikanoja. Tila teurastaa, jatkojalostaa ja myy itse tuotteensa, joita ovat esimerkiksi kokonaiset kanat ja ankanmaksa. Siipikarjatilalta jatkoimme matkaamme vuohitilalle, jossa tilan emäntä esitteli tilan noin 160 vuohta ja juustonvalmistusta yhdessä tyttärensä kanssa. Tilalla valmistetaan vuohenraakamaidosta useita erityyppisiä juustoja ilman lisäaineita. Esittelyjen ja maistiaisten päätteeksi ajoimme vielä seuraavaan majoituspaikkaamme Gienin pikkukaupunkiin. Viimeisen matkapäivämme starttasimme vierailemalla St.Gordonissa sijaitsevassa lihakaupassa, jossa meitä odotti erityisen vieraanvarainen vastaanotto. Paikalla olivat yrittäjän ja työntekijöiden lisäksi paikallinen media, kaupunginjohtaja sekä paikallisen makkaraseuran jäsenet. Erityisen hyvin yritys tunnetaan lihajalosteistaan mm. mahalaukkumakkarasta, jolla yrittäjä on voittanut useita palkintoja. Maistiaisten ja yritysesittelyn jälkeen jatkoimme matkaamme opintoretken viimeiseen kohteeseen eli pieneen siideritislaamoon, joka valmistaa siiderinsä luomuna maatiaislajikeomenista. Siiderin valmistuksessa ei käytetä lainkaan lisättyä hiivaa vaan ideana on, että siideri käy hitaasti omenien luontaisesti sisältämien hiivojen avulla. Mielenkiintoisen ohjelman siivittämänä matkaseurueemme palasi takaisin Helsinki- Vantaan lentokentälle iltamyöhään. Ranskan opintomatkan tunnelmia

8 14 15 Makeaa mahan täydeltä herkkumatka Belgiaan Lounais-Suomesta-hanke järjesti yrittäjille inspiroivan ammattimatkan Belgiaan Matkalle lähti yhteensä 18 innokasta osallistujaa pääosin leipomosektorilta. Saavuimme keskiviikkoaamusta Belgian lentokentälle, missä meidät vastaanotti oppaamme Henri Hirvenoja. Ensimmäinen vierailukohde Creades Bvba Beernhemissä avasi meille ovet belgialaiseen herkkujen maailmaan. Yritys valmistaa konditoriatuotteita ja -koristeita, suklaata, marsipaanihahmoja sekä jäätelöä tilausten mukaan. Tuotteita toimitetaan pakastettuina hotelleihin ja kahviloihin eri puolelle Belgiaa, lisäksi suklaatuotteita viedään myös naapurimaihin Saksaan, Ranskaan ja Hollantiin. Yritys on kasvanut nopeasti ja toimipisteiden lisääntymisen myötä sen haasteina ovat logistiikka ja korkealuokkaisen laadun säilyttäminen. Päivä jatkui makeana Bruggessa, missä tutustuimme demon muodossa sokerileivontaan Zucchero-nimisessä yrityksessä. Bruggessa ehdimme myös ihailla vieri vieressä sijaitsevia suklaapuoteja, pienellä alueella niitä oli parisenkymmentä. Ei ihme, että belgialainen suklaa on maailmankuulua kun sitä on joka paikassa! Suut makeassa virneessä siirryimme bussilla Brysseliin, missä majoituimme koko matkamme ajan. Torstaina tutustuimme Paul s Brod & Banket-nimiseen leipomoon Nazarethissa. Leipomon omistaja Paul de Schynkel kertoi leipomon olleen toiminnassa vuodesta Yrityksessä valmistetaan ruokaleipien lisäksi mitä upeimpia leivoksia, joita saimme onneksemme maistella yrityskierroksen päätteeksi. Leipomon yhteydessä toimii myymälä, josta voi ostaa kaikkia yrityksen tuotteita ja koota itselleen esimerkiksi lounassalaatin. Leivonnaisista saadun sokerihumalan lisäämiseksi siirryimme lähistöllä sijaitsevaan Rabekoon, jossa valmistetaan hilloja, suklaalevitteitä ja nougatia. Hilloja keitetään yli 20 erilaista laatua erilaisilla makeutustavoilla: sokerilla, maltitolilla tai polydekstroosilla. Säilyvyysaikaa hilloilla luvataan kaksi vuotta. Myydyin tuote on kuitenkin suklaalevite, jota voidaan valmistaa tuorejuustolla tai ilman sekä erilaisin makuversioin. Levitettä voidaan käyttää leipien tai keksien päällä tai leivonnassa. Päivän kolmas kohde oli Gruut-panimo, missä kuulimme yrityksen tarinaa ja yrttioluiden panemiseen liittyviä faktatietoja. Yritys on vasta 5-vuotias, mutta oluita on nyt kolme ja vientiä on Amerikkaan ja Japaniin asti. Panimo on ulkoistanut pullotuksen ja etiketöinnin mutta tuotereseptit ja etenkin niissä käytettävät yrttisekoitukset pidetään visusti salassa, reseptit tallelokerossa Brysselissä asti. Perjantaina saimme tutustua Spileers-myllyn toimintaan. Tämän kahdeksan henkeä työllistävän perheyrityksen tilat ovat erittäin modernit ja siistit. Jokaisesta myllylle saapuvasta viljakuormasta otetaan kaukosäätimellä ohjaten näyte toimistotiloihin ja siitä tehdään analyysit omassa laboratoriossa. Viljaa, josta 99,5 % vehnää, jauhetaan karkeudeltaan erilaisiksi jauhoiksi suljetussa systeemissä myllyn 9-kerroksisessa tilassa. Raaka-aineesta suurin osa tulee Saksasta ja Ukrainasta hyvän laadun takaamiseksi. Lisää konditoriataiteita oli tiedossa Amandino Bvbassa. Yrittäjä valmistaa konditoriatuotteita ja kaikki kakuissa ja leivoksissa käytettävät koristeet itse suklaasta, vaahtokarkista ja marsipaanista. Lisäksi hän valmistaa tarvittaessa jäätelöä. Kakkuja on n. 15 erilaista, lisäksi jokaiseen sesonkiin tulee aina uusi kakku. Yrittäjän mielestä yksinkertaisilla aineksilla ja koristeilla voi yllättää. Amandinon asiakkaita ovat alueen catering-yritykset sekä ravintolat, joihin yrittäjä hoitaa itse jakelun. Näiden tehtävien lisäksi hän tekee lisäksi toisille yrityksille tuotekehitystä. Mestarin kädenjäljestä vaikuttuneina palasimme Brysseliin. Viimeisenä matkapäivänä tutustuimme nopeasti Euro-kortteliin, missä sijaitsevat Euroopan parlamentin ja komission rakennukset. Oppaamme Henri osasi kertoa meille kattavasti toiminnoista tällä valtavalla alueella. Euro-korttelin jälkeen jätimme Brysselin taaksemme ja matkasimme Leuveniin tutustumaan viimeiseen yrityskohteeseen. Kotipanimoksi itseään tituleeraavassa Domus-panimossa valmistetaan täysin suljetussa systeemissä kolmea erilaista olutta, joista yksi on kausituote. Olutta säilytetään -2 C:ssa tankissa, josta se johdetaan putkea pitkin omaan ravintolaan korkeatasoisen laadun ylläpitämiseksi. Ennen matkaa Brysselin lentokentälle kiertelimme Leuvenin torin ja katujen kauneudessa ja auringon lämmössä tietäen että kotimaassa kelit ovat tyystin toisenlaiset. Belgian opintomatkan herkkuja

9 16 17 Pirkanmaan opintomatkalla tutustuttiin mm. Tolvilan kartanon Paimenen makasiiniin Pirkanmaan opintomatka: Maatilojen tuotantorakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Lounais-Suomesta- hanke järjesti opintomatkan Pirkanmaalle Päivän aikana tutustuttiin maatilojen tuotantosuuntiin sekä näiden tarjoamiin lisäansio- ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Sukupolvenvaihdosta valmistelevalla Mantereen tilalla Lempäälässä tuotetaan maitoa 25 lehmän navetassa, viljellään luomuna kauraa, vehnää, ruista, spelttiä ja härkäpapua sekä nurmea eläinten rehuksi. Maidontuotannon ja viljelyn lisäksi tilan toimintaan on jo pidempään kuulunut maaseutumatkailu. Tilalta löytyy lomamökkejä sekä savusauna kokoustiloineen ja ruokapalveluineen. Nuoremman sukupolven myötä tilalla kasvatetaan uutuutena luomukukonlihaa, Mantereen luomukukkoja. Tuhatpäinen kukkoparvi kasvaa siirrettävissä tarhoissa laitumella sekä kasvihuonekanalassa ulkotarhoineen. Kasvatus oli helppo aloittaa ja ottaa osaksi tilan toimintaa, sillä kukonpoikien alkuinvestoinnit olivat alhaiset, kertoo tilan tuleva emäntä. Halusimme myös löytää eettisen ja tuotteelle lisäarvoa antavan tavan tuottaa ruokaa, hän jatkaa. Mantereen naapurissa Tolvilan kartanossa tilanpito on aiemmin perustunut ravitallien vuokraamiseen ja hevosenheinän tuotantoon. Sukupolvenvaihdoksen myötä tilan tuotantorakennetta on muutettu 2000-luvun kuluessa, ja nykyisin tilan toiminta on pääosin suomenlampaan kasvatusta sekä karitsanlihan ja lammastuotteiden myyntiä. Tilamyymälänä toimii Paimenen makasiiniksi muuntunut vanha viljamakasiini. Luomutilan maista 30 ha on perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuusalueita. Lampaiden paimennuksen lisäksi tilan isäntä hoitaa teuraskuljetukset itse, ja lähitulevaisuuden tavoitteena tilalla on kasvattaa uuhien määrää nykyisestä 150 aina 500 uuheen. Tuotantosuunnan valinta on osoittautunut meille oikeaksi ja kannattavaksi, tilan paimen kertoo tyytyväisenä. Lounastaukoa matkalla pidettiin Kangasalan keskustassa, 100-vuotiaassa jugend-talossa toimivassa Paakarissa. Leipomo-ravintolassa kaikki tehdään itse alusta alkaen, paikallisia raaka-aineita hyödyntäen. Lounaan jälkeen matka jatkui Pälkäneelle, parinsadan vakituisen asukkaan Laitikkalan makukylään. Suttisen marjatilalla viljellään mansikoita, vadelmia, ruusu- ja keräkaalia, pinaattia, maissia ja avomaankurkkuja. Kylän tuottajien yhteistyö on aktiivista niin markkinoinnin kuin esimerkiksi viljelykierron suhteen. Suttisissa tuotannon monipuolisuus myös pidentää sesonkia: työt aloitetaan maalis-huhtikuussa vihannesten taimikasvatuksella ja vadelmapensaiden leikkaamisella, ja satokausi jatkuu vuoden loppupuolella asti. Maissia voidaan poimia ensimmäisiin pakkasöihin asti ja ruusukaalityöt jatkuvat jouluun asti. Tila työllistääkin kaikkiaan 100 kausityöntekijää. Pääosa tilan tuotteista ja jatkojalosteista myydään tilamyymälän hyllyiltä, kesäasukkaiden muodostaessa tärkeän asiakaskunnan. Asiakkaita houkuttelevat marjatilalle myös vinttipuoti, kahvila sekä maissilabyrintti. Rönnvikissä viinitilan ja monipuolisen matkailutoiminnan lisäksi tilan tuotantosuuntina ovat siipikarjan kasvatus ja koneurakointi. Viinitilan tuotteet ovat kaikki valmistettu suomalaisista marjoista tai hedelmistä, ja tuotevalikoimasta löytyy yli 20 erilaista viiniä. Lisäksi tarjolla on perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Omaa herukantuotantoa Suomen suurimpiin kuuluvalla viinitilalla on pensaan verran. Viinitilan yhteydessä on vuokralla keväällä toimintansa aloittanut pienpanimo, jonka tiloihin ryhmä pääsi ensimmäisten joukossa tutustumaan. Laitetoimitusten viivästymisen jälkeen panimo on viimein toiminnassa ja ensimmäinen oluterä saatiin myyntiin juhannuksen korvilla. Toimintansa alkuvaiheessa oleva panimo ei tyydy pelkästään oluen valmistukseen, vaan panostaa myös pakkausten tuotekehitykseen alusta saakka. Viinitilan ravintola ja tilapuoti sekä panimon taustalta löytyvät osakkaat ravintoloitsijoista tukkukauppiaaseen takaavat uusille oluille tärkeitä myyntikanavia. Opintoretkellä Paijan tilateurastamossa Teurastamo-oppia naapurimaakunnista Lounais-Suomesta hanke järjesti 18.9 pienteurastamon perustamista suunnitteleville tuottajille opintomatkan, joka oli jatkoa keväällä toteutetulle Miten perustan pienteurastamon? - luentoiltapäivälle. Päivän ensimmäinen kohde oli Urjalassa toimiva Paijan tilateurastamo, joka on vuonna 1995 perustettu maatilan yhteydessä toimiva perheyritys. Tilan päätuotantosuuntana on sikatalous ja viljan viljely. Tilateurastamossa tuotetaan lähiruokaa tilan omista possuista Paijan - tuotemerkillä. Tuotteet myydään suurimmaksi osaksi lähialueen kaupoissa mutta tilalla on myös oma myymälä. Omien tuotteiden lisäksi teurastetaan rahtityönä myös muita eläimiä; sikoja, nautoja, hevosia ja lampaita. Tilan nuori isäntäpariskunta Henna ja Juha Paija jakoivat auliisti vinkkejä teurastamotoiminnan käynnistämistä suunnitteleville retkeläisille. Henna painotti, että teurastamon pyörittämisessä on oltava monen alan asiantuntija; on osattava lukea lakitekstejä ja toisaalta tunnettava markkinoinnin salat. Ennen kaikkea on jaksettava hoitaa paperityöt huolella, niin sen jälkeen yhteydenpito viranomaisiinkin sujuu helposti. Juha puolestaan kertoi, että työtä riit- täisi enemmänkin kuin kello antaa myöden mutta omaa jaksamista on myötäiltävä. Uskoa tulevaisuuteen nuorella yrittäjäpariskunnalla riittää eikä kumpikaan osaa edes ajatella tekevänsä muuta työtä. Toinen käyntikohteemme oli Köyliössä sijaitseva Lallin Lammas Oy. Yrityksen tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki kertoi meille yrityksen toiminnasta ja pääsimme tutustumaan toimitiloihin hänen johdollaan. Lallin Lammas Oy on vuonna 1998 perustettu lampaisiin ja vuohiin erikoistunut liha-alan laitos. Yrityksen omistaa neljä maatalousyrittäjää, jotka eivät itse työskentele teurastamossa vaan yritys työllistää tällä hetkellä viisi vakituista työntekijää. Lallin Lammas Oy:n toiminta ulottuu teuraseläinten ostosta teurastukseen, lihan leikkuuseen, pakkaamiseen ja myyntiin. Lisäksi yrityksellä on omaa karitsan kasvatusta ja maisemalaidunnusta. Lihat toimitetaan tukku- ja vähittäiskauppoihin sekä jonkin verran suurtalouskeittiöihin. Myös yksittäisiä asiakkaita palvellaan suoraan teurastamolta. Kati kertoi, että työtä riittää ja jatkuvasti uudistuvat lait ja määräykset teettävät paljon ylimääräistä pohdittavaa. Kaiken kaikkiaan tilateurastamotoiminnan kannattavuus herätti päivän aikana paljon kysymyksiä. Kalliiden investointien edessä tarvitaan sekä tarkkoja laskelmia että rohkeaa heittäytymistä ja uskoa omaan asiaan. Verkosta haettiin vauhtia liiketoimintaan Lounais-Suomesta -hankkeen lokakuu startattiin koulutuspäivällä, jonka aikana haettiin oppia niin kotisivuihin, digimainontaan kuin sosiaalisen median perusteisiin. Päivän kouluttajana toimi Vilperi Digimediat yhteistyökumppaneineen. Kotisivut kuntoon! Päivästä saatiin kotiin viemisiksi paljon pohdittavaa ja tarkistettavaa omien kotisivujen osalta. 90 % ihmisistä poistuu sivustolta, jos kotisivu ei vastaa mielikuvaa ja odotuksia, Mikko Lehtinen Vilperistä muistutti. Omien kotisivujen osalta yrittäjän onkin syytä ensi töikseen tarkistaa niin nykyinen sisältö kuin ulkoasu. Alkuun pääsee asettumalla kuluttajan rooliin ja pohtimalla, millaisilla kotisivuilla itse viihdyn ja millainen verkkokauppa toimii? Ja täyttyvätkö nämä kriteerit yrityksen sivuilla? Kun sivujen rakenne ja sisältö ovat selkeät ja hyvin toteutettu, ovat ne sivut käyttäjä- että hakukoneystävälliset. Tällöin asiakas löytää sivuilta odottamansa tiedon, ja hakukone taas löytää sivut ja näyttää ne hakukoneen tuloksissa. Huonoja kotisivuja ei kenenkään kannata enää ylläpitää. Toimivilla kotisivuilla voi olla isokin merkitys yrityksen liiketoiminnalle, kannusti Mikko Lehtinen yrittäjiä tarttumaan toimeen ja päivittämään sivunsa nykyaikaan. Älypuhelinten määrä ja kotisivujen mobiilikäyttö ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Arviolta 90% suomalaisista omistaa älypuhelimen vuoden loppuun mennessä. Kotisivujen koko sisällön tulisikin tänä päivänä olla luettavissa kaikilla laitteilla; niin tietokoneella, tabletilla kuin älypuhelimella. Huomionarvoista on, että tällä hetkellä kuitenkin vain neljä kymmenestä yrityksestä omistaa mobiilioptimoidut sivut! Digimainontaa Kun yrittäjän kotisivut sitten ovat kaikilta osin kunnossa, on mietittävä miten asiakas saadaan sivuille ja asiakkaaksi. Sivuille kannattaakin asen-

10 18 19 taa kävijäseuranta. Kävijäseuranta esimerkiksi kertoo, kuka sivuilla käy, miten hän on sivut löytänyt, millä sivuilla hän käy, kuinka kauan sivuilla käytetään aikaa tai tekeekö hän tilauksen tai tarjouspyynnön. Kävijäseurannan avulla sivuston laatua onkin helppo parantaa. Google analytics esimerkiksi on ilmainen kävijäseuranta-ohjelma, jonka saa helposti kytkettyä sivuille. Digimainonta tarjoaa yrittäjille useita keinoja lisätä näkyvyyttä, ohjata potentiaalisia kohderyhmiä kotisivuille ja sitä kautta yrityksen asiakkaaksi. Hakusanamainonta, hakukoneoptimointi, displaymainonta ja YouTube-mainonta tarjoavat mahdollisuuksia kohdentaa oman mainoksen näkyvyyttä esimerkiksi aihepiirin, yleisön tai sijainnin mukaan verkossa vain tietyille käyttäjille. Some haltuun Sosiaalisen median lukuisat kanavat saattavat runsaudessaan hämmentää asiaan vihkiytymätöntä. Facebook on kuitenkin edelleen hyvä kanava aloittaa sosiaalisen median käyttö yrittäjänä, linjasi Voimatiimin Sami Vesamo. Sosiaalisen median, ja esimerkiksi juuri Facebookin, hyödyntämiseen markkinoinnissa löytyy myös ilmaisia oppaita, ja alkuun pääsee rohkeasti kokeilemalla. Oikein hyödynnettynä kotisivut ja Facebook ovatkin edelleen tehokas yhdistelmä kasvattaa yrityksen asiakaskuntaa. Mobiilisovellukset eli appsit tekevät myös voimakkaasti tuloaan älypuhelinten suosion kasvun myötä. Verkkomaksu ja tilaus, paikannuspalvelut tai vaikkapa karttapalvelut ovat esimerkkejä mobiilisovelluksista, jotka palvelevat yleisöä ja houkuttelevat asiakkaiksi. Oman sovelluksen kehittämiseen on kuitenkin varattava resursseja. Mobiilisovellusten aika koittaakin yrittäjälle sitten, kun perusasiat ovat kunnossa. Silloinkin yrittäjien yhteissovellukset voisivat olla toimiva tapa mobiilisovellusten käyttöön ottoon, osallistujat pohtivat. Kotiin päästyämme aioimme kuitenkin ensin laittaa ne digimainonnan perusasiat kuntoon, totesivat osallistujat lähes yhdestä suusta päivän päätteeksi. Osuuskunnassa yritysten yhteistyö saadaan tuottamaan Lounais-Suomesta -hanke järjesti lokakuussa Osuuskunta yhteisyrittäjyyden muotona -koulutuspäivän. Kouluttajana päivässä toimi Ulla Leppänen Tampereen seudun osuustoimintakeskuksesta. Ajankohtaisesta aiheesta haluttiin tiedottaa, sillä uusi osuuskuntalaki tuli voimaan jo Uuden osuuskuntalain ansiosta osuuskunta tarjoaa entistä monipuolisemman ja käyttökelpoisen yritysmuodon sekä yrittäjäksi ryhtyvälle että jo toimivien yritysten väliseen yhteistyöhön. Osuuskunnan voi nyt perustaa myös yksin, kun vanha laki edellytti vähintään kolmea jäsentä. Uusi osuuskuntalaki tarjoaa lisäksi lähes rajattomat mahdollisuudet pääoman keräämiselle sekä jäseniltä että ulkopuolisilta omistajilta. Osuuskunnan jäsenenä taas voi olla yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä, ja jäsenen taloudellinen vastuu rajoittuu ainoastaan sijoittamaansa osuusmaksuun. Osuuskuntaa perustettaessa ei myöskään tarvita minimipääomaa, joten liikkeelle päästään nopeasti, kunhan liiketoimintaidea ja tavoitteet ovat tarkkaan pohdittu. Osuuskunta tarjoaa myös monia hyötyjä ja mahdollisuuksia yritysten väliseen yhteistyön. Yritysten välisessä osuuskunnassa keskiössä on yhdessä perustettu yritys, eli osuuskunta. Osuuskunta toimii osapuolena kolmansia osapuolia kohtaan ja kantaa sitoumuksiin liittyvän vastuun. Osuuskunta on siis jäsenyritysten juridinen yhteisyritys, jonka sisällä kaikki jäsenyritykset säilyttävät itsenäisen asemansa. Osuuskunta tarjoaakin yrityksille liiketoiminnan riskejä hallitsevan ja edullisen tavan kehittyä ja kasvaa. Onnistunut osuuskunta tukee ja hyödyttää jäsenyritystensä liiketoimintaa. Lisätietoa aiheesta ja yritysesimerkkejä löytyy: Osuuskuntamallin hyötyjä yritysten välisessä yhteistyössä Tehokkuutta markkinointiin yhteiset myynti- ja markkinointikanavat yhteiset tuotemerkit, imago ja brändäys yhteinen asiakashankinta Kustannussäästöjä yhteiset investoinnit hankintojen keskittäminen ja määräalennukset kuljetusten ja varastoinnin keskittäminen Tehokkaampaa hallintoa yhteisen työntekijän palkkaus laskutuksen keskittäminen sijaisten kierrätys yhteinen ajanvaraus, myynti tehtävien jakaminen ja hoitaminen yhdessä Menestystä kilpailuun yhteiset tarjoukset kilpailutuksissa yhteinen imago monipuolisempi tarjonta markkinoille Tukea työhyvinvointiin ja jaksamiseen työterveyshuollon hankinta yhdessä koulutusten järjestäminen yhdessä Lähde: Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä facebookista LounaFood/ Sivulla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista! Kuivaamalla säilyvyyttä -koulutus Lounais-Suomesta -hanke järjesti elintarvikkeiden kuivaamiseen liittyvän koulutuksen Kaarinan Piispanrannassa Toivottuun tilaisuuteen osallistui n. 20 kuivauksesta kiinnostunutta kuulijaa. Asiantuntija Laura Männistö Makery Oy:stä aloitti iltapäivän kertomalla kuivausmenetelmistä ja kuivausprosessin vaikutuksesta elintarvikkeisiin esimerkkien valossa. Kuivausmenetelmiä on runsaasti ja menetelmää valittaessa onkin otettava huomioon kuivattavan raaka-aineen ominaisuudet, lämmönkestävyys ja koko, sekä toivottava kuivauskapasiteetti ja lopputuotteen haluttu laatu. Yhtä mahdollista kuivauslaitteistoa oli esittelemässä Jouko Saarinen Siikaisten Ykkösmyymälät Oy:stä. Yritys valmistaa VegeDryer-tuotemerkillä kuivaimia elintarviketeollisuuteen. Valikoimasta löytyy erikokoisia kuivaimia, jotka soveltuvat erittäin hyvin mm. hedelmien, marjojen ja yrttien sekä sienten ja siementen kuivaukseen. Kuivainten kehitystyön tuloksena yritys jalostaa ja pakkaa myös itse kuivattuja marja- sekä kasvisjalosteita elintarviketeollisuuteen. Runsas kattaus varsinaissuomalaisia lähiruokatuotteita Turun Ruoka- ja Viinimessuilla 2014 Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna varsinaissuomalaiset lähiruokatuottajat esittelivät, maistattivat ja myivät omia lähiruokatuotteitaan Turun Ruokamessuilla. Tarjolla oli runsas kattaus alueen tuotteita, kuten luomuvihanneksia, leivonnaisia, lihatuotteita, hedelmiä ja marjoja, jäätelöä, makeisia, siemeniä, viljatuotteita ja öljyä. Uutuutena tänä vuonna oli kasviproteiinien runsaus. Myynnissä ja maistateltavana oli öljyhampunsiemeniä kuorittuina ja kuorellisena, hamppuleipää, kvinoapuuroa sekä härkäpapu- ja hernerouheesta valmistettuja kasviproteiinituotteita KasviPron osastolla. Seutukokkikisassa lavalla Loimaan ja Salon joukkueet Varsinaissuomalaisia lähiruokaa ja makuelämyksiä tuottajatorilla lähes messuvieraalle. Tapahtuma järjestetään yhdessä Turun Kirjamessujen, Tiedemessujen ja Keräily-tapahtuman kanssa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Messukävijöitä oli tänä vuonna lähes , joka oli noin 2000 kävijää enemmän kuin viimevuonna. Lauantai oli messujen vilkkain päivä ja yrittäjät olivat LounaFoodlehden gallupin mukaan tyytyväisiä messukokemuksesta. Erityisesti kohtaamiset nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa olivat antoisia, samoin uudet yhteistyö- ja asiakaskontaktit koettiin messujen parhaaksi anniksi. Lähiherkku-lavalla lähiruokatuottajat pääsevät ääneen, ja yleisöllä on mahdollisuus kuulla kiinnostavia tietoja mm. kvinoasta ja siitä miten hamppua käytetään ruuaksi. Varrun Lähiherkkulavalla järjestettiin myös perinteinen seutukokkikisa, jonka tänä vuonna voitti Loimaan joukkue. LounaFood -uutiset onnittelevat voittoisaa joukkuetta!

11 20 LounaFood Käynnissä olevat hankkeemme: Lounais-Suomesta, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke, Aitoja makuja II-hanke sekä maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto Yhteystiedot: Turun Yliopiston Brahea-keskus TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu A, 2. kerros) Projektipäällikkö Leena Erälinna puh. (02) , Aitojamakuja.fi M Itella Oyj Sivustolla on jo lähes 2000 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan reilun 200 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja Merviltä puh Projektipäällikkö Mervi Louhivaara puh mervi.louhivaara@utu.fi Projektipäällikkö Johanna Mattila puh. (02) , johanna.mattila@utu.fi Projektisihteeri Arja Meriluoto puh. (02) arja.meriluoto@utu.fi Projektisihteeri Ritva Rantala puh. (02) ritva.rantala@utu.fi Projektisihteeri Marjaana Reunasalo (02) marjaana.reunasalo@utu.fi Projektipäällikkö Päivi Töyli paivi.toyli@utu.fi Kehittämispäällikkö Heidi Valtari (02) , heidi.valtari@utu.fi Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh sanna.vahamiko@utu.fi