VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Transkriptio

1 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2016 TULOVEROASTEIKKOLAIKSI SEKÄ LAEIKSI ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Ansiotulojen verotus Hallituksen esityksessä esitetään työtulovähennyksen 450 miljoonan euron korotusta pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventämiseksi. Valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan alarajaa (nk. solidaarisuusvero) ehdotetaan laskettavaksi kahdeksi vuodeksi euroon suurempituloisten verotuksen kiristämiseksi. Lisäksi ehdotetaan veroperustemuutoksia tuloverotukseen ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimiseksi. Ehdotetut muutokset huomioiden keskituloisen palkansaajan tuloverotus kevenisi ensi vuonna noin 0,2 prosenttiyksikköä, mikäli kunnallisveroprosentit pysyisivät ennallaan. Työtulovähennyksen keventävää vaikutusta syö ensi vuonna työttömyysvakuutusmaksun 0,5 prosenttiyksikön nousu, joka on huomioitu tämän lausunnon laskelmissa. Esitetyt veromuutokset kiristävät palkkaverotuksen progressiota. Keskimääräistä alempaa 2171 euron kuukausipalkkaa saavan verotus kevenee 0,4 prosenttiyksikköä 23,8 prosentista 23,4 prosenttiin ensi vuonna. Vastaavasti 8684 euron palkkaa ansaitsevan verotus kiristyy 0,6 prosenttiyksikköä 45,2 prosentista 45,8 prosenttiin. (Liite 1 ja 2). Hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei vaalikaudella kiristy. Nyt näin kuitenkin on käymässä keskimääräistä suuremmilla palkkatuloilla heti vuonna Solidaarisuusveron alarajan lasku kiristää yli euroa kuukausipalkkaa saavien tuloverotusta. Tämän ylittävältä tulon osalta jää ensi vuonna verojen jälkeen käteen alle 40 prosenttia, kun ylin marginaalivero nousee jo 60 prosenttiin (liite 3). Eläkkeensaajien veroprosentti pysyy suunnilleen ennallaan tai hieman laskee, kun eläkkeet oletettavasti pienenevät indeksitarkistusten myötä ensi vuonna (liite 4). Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa työtulovähennyksen korotusta palkkaverotuksen keventämiseksi. Se turvaa pieni- ja keskituloisten

2 2(3) ostovoimaa tilanteessa, jossa työmarkkinajärjestöt ovat kesäkuussa sopineet äärimaltillisen palkkalinjan jatkamisesta. Ansiotulojen verotuksen progression kiristäminen on kuitenkin askel väärään suuntaan. Verokevennykset tulisi toteuttaa kaikkiin tuloluokkiin, jotta kannusteet koulutukseen, ahkerointiin ja uralla etenemiseen Suomessa olisivat vaivan arvoiset. Pääomatulojen verotus Esityksessä ehdotetaan yli euron verotettavista pääomatuloista perittävän veron nostamista 33 prosentista 34 prosenttiin. Omaisuuden luovutuksesta syntyvä tappio ehdotetaan muutettavan vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Luovutustappiota ei kuitenkaan otettaisi huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa luovutustappion vähennysoikeuden laajentamista symmetrisesti kaikkiin pääomatuloihin. Näin verotus kohdistuisi vain todelliseen tuloon. Asuntovelan korkovähennyksen rajaaminen Verovelvollisen vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan koron vähennysoikeutta ehdotetaan rajattavaksi siten, että koroista olisi vähennyskelpoista enää 55 prosenttia verovuonna 2016, 45 prosenttia verovuonna 2017, 35 prosenttia verovuonna 2018 ja 25 prosenttia verovuodesta 2019 lähtien. Vähennyksen määrää on asteittain alennettu vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2015 vähennyskelpoista on 65 prosenttia asuntovelan koroista. Vähennysoikeuden oli tarkoitus leikkaantua 5 prosenttiyksiköllä vuodessa, jolloin vuodesta 2018 eteenpäin vähennyskelpoista olisi ollut 50 prosenttia koroista. Asuntolainat otetaan vuosikymmeniksi, joten asuntosäästäjien on voitava kohtuullisesti luottaa pelisääntöjen jatkuvuuteen. Hallituksen esitystä varovaisempi eteneminen asuntolainojen korkovähennyksen muuttamisessa olisi siksi ollut paikallaan. Korkovähennys on tavallisille asuntosäästäjille merkittävä helpotus omistusasunnon hankkimisessa, sillä se parantaa asuntovelkaisen asemaa asuntomarkkinoilla suhteessa sijoittajiin tai muuten valmiiksi varakkaisiin henkilöihin. Hallituksen esityksen mukaan vähennysoikeus ei myöskään muuta tulonjakoa, eli se ei kohdistu hyvätuloisille sen enempää kuin pienituloisille.

3 3(3) Korkovähennyksen säilyminen on asuntosäästäjien kannalta tärkeää, sillä vähennys edistää tasapuolista ja laajapohjaista omistusasumista Suomessa. Veronmaksajain Keskusliitto katsoo, että maltillisempi eteneminen vähennysoikeuden leikkaamisessa olisi suotavaa. Teemu Lehtinen toimitusjohtaja Mikael Kirkko-Jaakkola pääekonomisti

4 LIITE 1 % 55 PALKANSAAJAN TULOVEROPROSENTTI * ,6 49,7 50,7 50,7 50,1 48,3 48,3 47,7 47,5 Palkkatulo 46,7 46,5 46,0 45,6 45,1 45,2 44,6 44,2 44,0 43,2 43,4 43,6 43,7 44,2 44,8 45,2 45,8 vuonna 43,4 43,7 44,8 44,8 44,3 2015* 42,5 42,6 euroa/kk 41,9 41,7 40,6 40,5 39,8 39,4 38,8 38,9 38,3 37,9 37,7 36,8 37,0 37,1 37,2 37,8 38,4 38,6 38,7 35,6 36,2 37,2 37,5 37, ,3 35,4 34,6 34,4 33,0 33,2 32,4 32, ,3 31,5 30,9 30,3 30,2 29,3 29,5 29,6 29,6 30,4 30,9 31,2 31,0 29,1 29,8 30,4 30,9 30,7 29,3 29,4 28,5 28,2 26,6 26, ,1 25,7 24,9 25,0 24,1 23,3 23,2 23,1 23,6 23,8 23,4 22,2 22,3 22,3 22, * 2016* Vuosittainen palkkakehitys noudattaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiä. *Oletettu muutos +1,1% vuonna 2015 ja +1,2 vuonna 2016 (VM ). Palkansaajalla ei alaikäisiä lapsia ANSIOTASON JA OSTOVOIMAN MUUTOKSET * - keskituloinen palkansaaja, palkka 2015: 3256 /kk 6% 5% 4% 3% 4,0 % 4,7 % 4,5 % 4,0 % 3,8 % 3,9 % 3,8 % 3,7 % 3,5 % 3,1 % 3,0 % 2,7 % 3,4 % 5,5 % 4,0 % 5,3 % 2,6 % 2,7 % 3,2 % Ansiotaso Ostovoima 2% 1% 0,9 % 2,1 % 1,8 % 1,5 % 1,1 % 2,1 % 1,4 % 1,1 % 1,2 % 0,9 % 0,3 % 0,3 % 0% -1% -2% *Oletukset -0,4 % -0,5 % 2015: Ansiotaso +1,1 %, Inflaatio -0,1 % -0,9 % **) 2016: Ansiotaso +1,2 %, Inflaatio +1,1 % Palkansaajalla ei alaikäisiä lapsia * 2016* **) Ostovoiman muutos -0,4% sisältää uuden yleisradioveron, mutta ei aiempaa tv-maksua. Ilman sekä yleisradioveroa että tv-maksua laskettu ostovoiman muutos vuonna 2013 on 0,1%

5 LIITE 2 HALLITUKSEN BUDJETTIESITYS: PALKANSAAJAN VEROT JA OSTOVOIMA Laskentaoletukset: - Vain viran puolesta tehtävät vähennykset, alle 53-vuotias palkansaaja - Vuosiansio lomarahoineen = kuukausipalkka x 12,5 - Vuoden 2015 keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit - Ansiotason nousua vastaavat tarkistukset veroperusteisiin vuonna Työtulovähennyksen korotus 450 milj. euroa vuodelle Valtion tuloveroasteikon korkeimman portaan (nk. solidaarisuusvero) alarajan alentaminen euroon - Sosiaalivakuutusmaksujen ennustetut muutokset huomioitu: työttömyysvakuutusmaksu +0,5 %-yks vuodelle 2016 Palkka Veroaste Veroaste Veroasteen muutos Nettopalkan ostovoiman muutos * euroa/kk % % %-yksikköä % e/kk ,8 % 23,4 % -0,4 % 0,6 % ,2 % 31,0 % -0,2 % 0,3 % ,6 % 38,7 % 0,1 % -0,1 % ,2 % 45,8 % 0,6 % -0,9 % -42 * VM Taloudellinen katsaus : ansiotasoindeksi ,2 %; kuluttajahintaindeksi ,1 % VERONMAKSAJAT

6 LIITE 3 Palkansaajan tulo- ja marginaaliveroprosentit tulotasoittain vuonna 2015 ja 2016* 60% 50% 40% 30% Veroprosentti 2015 Marginaaliveroprosentti % Veroprosentti 2016* Marginaaliveroprosentti 2016* 10% 0% Palkkatulot vuonna 2015, euroa/vuosi Ansiotason nousuksi oletettu 1,2% vuonna 2016 (VM ennuste ) VERONMAKSAJAT

7 LIITE % TULOVEROJEN OSUUS VERONALAISESTA ELÄKETULOSTA * 41,4 39,9 38,7 37,8 37,2 36,9 36,0 35,5 35,2 34,4 34,0 33,9 34,0 36,0 36,4 36,5 36,3 34,0 32,5 30,8 31,4 30,7 30,3 30, ,5 29,2 29,0 28,2 27,2 27,7 27,4 27,2 27,6 26,7 26,1 25,3 24,2 23,9 23,9 23,5 23,0 23,0 25,6 26,3 26,1 26,2 26,7 27,2 27,3 27,3 23,3 22,4 22,9 22,8 22,9 23,6 24,0 24,2 24,2 Eläketulo vuonna 2015 /kk ,2 19,8 18,9 18,7 18,7 18,5 19,2 19,4 18,8 18, ,3 14,7 14,7 14,9 15,0 15,1 15,1 14,4 13,6 12,1 12,1 11,0 11,6 11,8 11,2 11,1 7,2 6,7 6,4 6,4 6,5 6,6 6,6 6,6 5,9 5, ,5 3,5 2,0 2,6 2,6 1,9 1, * Eläketuloja tarkistettu vuosittain eläkeindeksien ym. muutosten mukaisesti * Vuoden 2016 eläkeindeksit Valtion talousarvioesityksen mukaiset ennusteet VERONMAKSAJAT