Me ja media. Nuoret mediavaikuttajina

Transkriptio

1 Nuoret mediavaikuttajina

2 Iina Telanne Kirjoittaja on Tampereen Normaalikoulun 9. luokan oppilas Me ja media Me ja media Nuoret mediavaikuttajina Toimittanut Markku Juusola Toimituskunta: Kristina Kaihari-Salminen, Pirjo Sinko B 38 Tänään Nuoret Puhelin Kolumni Klassinen baletti vai klassinen jalkapallo M iten koulussa menee? äiti kysyy nuoreltaan. Murahdus. No, voisitko viedä edes roskat? äiti pyytää. Emmää ny jaksa Yhä useampi nuori löhöää sohvalla koulun jälkeen tv:tä katsellen. He ovat väsyneitä ja tylsistyneitä. Koulussa menee joten kuten ja kavereita ei tahdo löytyä. Sinä vanhempi, jos huomaat nuoressasi näitä merkkejä, auta häntä kannusta harrastamaan! Harrastus antaa nuorelle juuri hänen tarvitsemaansa virkistystä. Tutkitusti on osoitettu, että mieleisellä harrastuksella nuoren elämänilo ja hyvinvointi paranevat. Harrastus parantaa nuoren vireyttä ja oppimiskykyä, ja näin harrastus samalla vaikuttaa positiivisesti koulunkäyntiin. Nuori voi löytää harrastuksen parista nuoren elämälle tärkeän tukipilarin, ystävän. Helppo vaihtoehto on etsiä mielekästä tekemistä internetistä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin kotisivujen kautta löytyy harrastusmahdollisuuksia a:sta y:hyn. Toki toisinaan harrastukset ja urheiluseuratoiminta nielevät liikaa rahaa. Silloin kannattaa etsiä edullisempia harrastusvaihtoehtoja. Setlementtiyhdistys ry:ltä, esimerkiksi Ahjolan kansalaisopistolta, löytyy usein edullisempia harrastusvaihtoehtoja ja seurakuntien järjestämät varhaisnuorten kerhot ovat usein täysin ilmaisia. Joskus nuoret eivät ole innostuneita aloittamaan uutta harrastusta omin päin, vaan he tarvitsevat pienen potkun takapuoleen. Silloin vanhemman tehtävä korostuu. On löydettävä nuorelle mieleinen harrastus ja vieläpä taloudelle sopiva. Toisinaan nuori on se innostuneempi osapuoli harrastuksen aloittamisesta. Silloin vanhemmat tarvitsevat potkun persuksille: Come on! Nuorenne tarvitsevat muutakin tekemistä vapaa-ajalleen kuin läksyt ja pikkuveljen kaitsemisen. Nuorelle on todella tärkeää löytää mieleinen harrastus. On raskasta käydä jossain harrastuksessa vain vanhemman mieliksi. Pakkoharrastaminen tekee nuoresta alakuloisen ja haluttoman. Vaikka heti ensimmäinen harrastuskokeilu ei nuorta innostaisi kannattaa kokeilla jotain toista lajia. Vaihtelu virkistää, niin kuin sanonta kuuluu. Olipa harrastus klassinen baletti tai klassinen jalkapallo on tärkeintä nuoren hyvinvointi. Nyt kaikki joukolla kannustamaan nuoria harrastamaan Sähköposti al.tanaan@aamulehti.fi Lisää vauhtia mopoihin Jos mopoilla saisi ajaa yli 45 kilometriä tunnissa, liikenne sujuisi paremmin ja vaaratilanteita tapahtuisi vähemmän. On vaarallista, että moottoripyörän näköiset mopot ajavat 45 kilometriä tunnissa, koska autoilijat luulevat, että ne kiihtyvät ja kulkevat yhtä hyvin kuin moottoripyörät. Mopojen nopeusrajoitukset on säädetty aikana, jolloin mopojen jarrut olivat paljon nykyistä huonommat. Nykyään kuitenkin useissa mopoissa on levyjarrut. Rajoitukset voisi nostaa 60 kilometriin tunnissa, ja samalla mopokortin saaminen voisi muuttua niin, että pitäisi suorittaa myös ajokoe. Tällä hetkellä mopokortin saa pelkän kirjallisen kokeen kautta. Oskari Syrjämäki Miksi valtio vie hiukset Olenpahan tässä miettinyt, että miksi lukseen mentäessä pitää leikata hiuk lyhyiksi? On ihmisiä joita kiinnostai armeijaan, mutta he eivät halua men koska hiukset pitää leikata. Näin ei kuitenkaan ole Ruotsissa, j ihmettelen miksei myös Suomessa v hiuksiaan? Toivottavasti tähän tulee muutos e veisi hiuksia. Tomas Grönfors Liian vähän valo Sisällys Esipuhe: Mediakasvatuksen haasteita Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke kokosi yhteen 11 erilaista ja opettajien itse luomaa mediakasvatuksen toimintamallia. Media haltuun pilkkomalla palasiksi Mediapedagogi Jukka Haveri on kehittänyt toiminnallisen audiovisuaalisen mediakasvatuksen mallin. Aktiiva - aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella 9.-luokkalaiset kokeilivat erilaisia vaikuttamisen keinoja aiheista, jotka heitä koskettivat. Pispalan piltit portaalien pyörteissä Lapset ottivat selvää Pispalan kasveista, rakennuksista ja perinneleikeistä - aiheista, jotka he kokivat omikseen luokkalaisten tuotokset julkaistiin verkossa ja paikallisessa lehdessä. Ysit vaikuttamassa - nuoret kirjoittivat oikeita juttuja tärkeistä asioistaan 9.-luokkalaiset tekivät itse Aamulehden teemasivuja itse valitsemistaan aiheista. Kotona Kaustisella oppilaat loivat mielikuvia kotipaikastaan 9.-luokkalaiset kertoivat kuvilla ja teksteillä kunnan päättäjille ja muille aikuisille, mitä he haluavat asuinpaikastaan viestiä. Hiidenkivi - oppilaskunta aktiiviseksi ja koulu avautuu yhteisöönsä 8. luokan oppilaat käyttivät valokuvia, paikallislehteä ja verkkoa tiedottaakseen uudesta koulustaan asuinalueensa ihmisille. Saundia Satakunnasta - mediatuotannon tuntemusta alueen omista medioista Yhdeksäsluokkalaiset tekivät radio- ja tv-ohjelmia sekä verkkolehden ja lyhytelokuvan. Tarkoitus oli esitellä kotiseudun musiikkielämää. Minun Savonlinnani - täällä asuu nuoriakin luokkalaiset ottivat kuvin ja sanoin kantaa kotikaupunkinsa asuinympäristöön ja kaavoitukseen. Lööpit sekä järkyttävät että kiinnostavat lapsia Pieni vihtiläinen kyläkoulu tutki rohkeasti iltapäivälehtien lööppejä ja yritti kehittää paikallisia lehtiä nuoria kiinnostavaan suuntaan. Avuliaaksi Aisopoksen avulla - antiikin eläinsadut muuttavat nykyaikaan animaatioina Kuudes luokka ja erityisopetuksen ryhmät Kotkassa tekivät yhdessä vaha-animaatioita, jotka käsittelivät yhteistyötä, ystävällisyyttä ja rehtiä käytöstä. Terästyttö ja taikareppu - videosarjalla kohti terveitä elämäntapoja Oululaiset 5. ja 6. luokan oppilaat tekivät Terästyttö-videoita, joiden sanomana oli terveet elämäntavat. Reporanka - multimediaopas omasta koulusta lasten silmin Yleis- ja erityisopetuksen 3.-luokkalaiset loivat multimedian, joka esittelee omaa koulua, sen oppilaita ja henkilökuntaa lasten näkökulmasta.

3 3 Mediakasvatuksen haasteet Me ja media -hankkeessa lähdimme etsimään uusia toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi. Näkökulmaksi valitsimme peruskoululaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen omassa ympäristössään. Hankkeessa pyrittiin syventämään yhteistyötä median kanssa ja oppimaan uutta kiivaasti muuttuvasta mediaympäristöstä. Tätä esipuhetta kirjoitetaan vain viikko Jokelan koulun järkyttävien tapahtumien jälkeen. Ne panevat miettimään tämän hankkeen ja raportin sisältöä ja merkitystä uudessa valossa. Jos eettinen kasvu häiriintyy, mediataitoja voi käyttää myös pahaan. Heti tapahtumien jälkeen on saatu lukea monta mielipidettä mediakasvatuksen tarpeellisuudesta. Sen nosti voimakkaasti esille myös Suomen rehtoriyhdistyksen puheenjohtaja Peter Johnson, tunnettu mediakasvattaja. Myös me tämän hankkeen vetäjät haluamme uskoa positiivisiin keinoihin: kannustava ja aktiivinen mediakasvatus on ollut suomalainen tapa oppia mediataitoja, joihin ns. kriittinen medialukutaito kuuluu siinä missä mediataitojen luova puolikin, oma ilmaisu. Mediakasvatus on koettu haastavaksi opetussuunnitelman aihekokonaisuudeksi. Raporttimme tarjoaa koulujen sovellettavaksi 11 toimintamallia, joista toivomme saatavan ideoita ja inspiraatiota. Hankkeen ei tarvitse olla suuri ollakseen vaikuttava, mutta hyvä hanke edellyttää näkökulman valintaa, tavoitteellisuutta, suunnittelu- ja työprosessin hallintaa ja myös mediaosaamista, niin teknistä, sisällöllistä kuin eettistäkin. Haluamme kiittää Seppo Niemelää, jonka johtama kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma rahoitti tämän kehittämistyön. Arvostamme myös samaan aikaan työskennelleen mediaosaamisen toimenpiteitä pohtineen opetusministeriön työryhmän jäsenten suunnittelu- ja koulutusapua. Erityisesti kiitämme mediapedagogi Jukka Haveria Tampereelta, elokuva- ja viestintäkasvatusopettaja Antti Pentikäistä Tikkurilan lukiosta sekä professori Martti Raevaaraa Taideteollisesta korkeakoulusta. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Antero Mukkaa kiitämme siitä, että hän järjesti hienot tilat Sanomatalossa koulujen esitellä Me ja media -hankkeen tuloksia päättöseminaarissa Opetushallituksessa Kristina Kaihari-Salminen opetusneuvos Pirjo Sinko opetusneuvos

4 4 Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke osoittaa, että pienellä taloudellisella tuella ja ohjauksella voidaan saadaan paljon hyvää aikaan. Koulujen omissa mediahankkeissa syntyi uusia toimintamalleja, joita muut mediakasvatusta ja kansalaisvaikuttamisen opetusta toteuttavat voivat hyödyntää. Media on lasten ja nuorten todellisuutta, ja mediakasvatuksen tarve on ilmeinen. Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salmisen mukaan hanke osoitti, että lapset tarvitsevat koulun apua mediaympäristön hahmottamisessa ja medialukutaidon tukemisessa. Hanke näytti opetusneuvos Pirjo Singon mielestä, että opettajat ovat yhteistyökykyisiä, luovia ja rohkeita. Tiimeissä työskennelleet mediakasvattajat toteuttivat suunnitelmansa yhdessä lukukaudessa eli tiukassa aikataulussa. Politiikkaohjelmat ja OPS:n tavoitteet taustalla Me ja media -hankkeen taustalla oli kaksi edellisen hallituksen politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmat, jotka molemmat korostivat mediakasvatuksen merkitystä. Myös vuonna 2004 uudistuneet opetussuunnitelman perusteet painottavat aiempaa enemmän kansalaisvaikuttamisen ja mediataitojen osaamista. Me ja media -hankkeen ideointiin saatiin hyödyllistä asiantuntijatukea mediakasvatuksen kehittämistä samanaikaisesti pohtineen opetusministeriön työryhmän jäseniltä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Pirjo Sinko ja toisena sihteerinä Kristina Kaihari-Salminen. Opetushallitus sai Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta keväällä 2006 erillismäärärahan peruskoulujen mediakasvatuksen kehittämiseksi. Toukokuun lopulla alkanut haku poiki kesäkuun puoliväliin mennessä 44 koulun hakemukset. Näistä 11 peruskoulua eri puolilta Suomea pääsi mukaan toteuttamaan itse hanketta. Valintakriteereitä olivat hankeidean innovatiivisuus, yhteiskunnallinen ulottuvuus, koulun mediatiimin koostumus, ulkopuolinen yhteistyökumppani, koulujen erilaisuus ja alueellinen edustavuus. Hankkeiden tuli siis tavoitella yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhteistyötä koulun sisällä sekä muiden tahojen kanssa. Valitut koulut sitoutuivat projektiin, sovittuun aikatauluun, sekä osallistumaan rehtorin johtamalla noin 2 4 hengen ryhmällä Opetushallituksen järjestämiin koulutus- ja konsultointipäiviin. Projekti tuli toteuttaa alkuidean pohjalta syyslukukauden 2006 aikana sekä työstää siitä levittämiskelpoinen toimintamalli ja esitys valtakunnalliseen käyttöön. Koulujen keväinen innostus lähteä mukaan ilahdutti Sinkoa ja Kaihari-Salmista. Hakuaika eli hankeidean suunnitteluaika oli lyhyt, vain Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

5 5 Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salminen (vas.) ja opetusneuvos Pirjo Sinko vetivät Me ja media -hanketta Opetushallituksessa. (kuva: Hannu Ylilehto) vajaa kuukausi, josta osa oli jo kesäloma-aikaa. Silti mukaan saatiin paljon uudenlaisia ideoita, näkökulmia ja toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseen. Yhteistyötä monilla tasoilla Mediakasvatus on yhteistyötä. Oppilaiden kesken se tarkoittaa yhdessä ja tekemällä oppimista. Oppiaineiden yhteistyö tarkoittaa sitä, että vaikuttamisen projekteissa sisältö voi olla yhteiskunnallinen, mutta käytössä ovat median ilmaisukeinot. Opettajilla on monipuolista ja erilaista osaamista, joka pääsee esille yhteishankkeissa. Tampereen Normaalikoulun hanke osoitti, kuinka opettajien ja oppiaineiden välinen integrointi ja yhteistyö tuo myönteisiä tuloksia. Kun yhteiskuntaoppi otettiin mukaan, saatiin mukaan uusia tärkeitä näkökulmia sekä laajaalaisuutta, muistaa Kristina Kaihari-Salminen. Ysit vaikuttamassa oli näkyvä ja vaikuttava hanke paljolti myös yhteistyökumppani Aamulehden vahvan panostuksen ansiosta. Mukana yhteistyössä olivat Norssin opetusharjoittelijat. Hyvän esimerkin oppiaineiden integroinnista ja laaja-alaisesta yhteistyöstä tarjosi tamperelainen Pispan koulu, jonka monipuolinen toimintamalli yhdistää koulun sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, perinteeseen tutustumisen, oppilaiden asuinympäristön ja erilaisten tiedotusvälineiden käytön. Yhteistyötä voi tehdä myös yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tai peruskoulun ja erityisopetuksen kesken. Varkauden Repokankaalla lähtökohtana oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa koulussa, jossa kaksi peruskoulua ja erityiskoulu oli vastikään yhdistetty. Pirjo Sinko kehuu ajatuksen tuoreutta: mediakasvatus voi olla osatekijänä kouluyhtei- Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

6 6 Me ja media Mediakasvatuksen avuksi Lapset ja media - Mediamuffinssi TUNNE-hanke Kenguru tvt-taitojen monipuolinen täydennyskoulutusohjelma MediaSmart - Mainonnan lukutaito Ylen mediabussi ja mediakompassi Opetushallituksen ja Sanomalehtien liiton Lehtiverstas -työkalu Kirjastojen mediakasvatushanke Uimarengas mediatulvaan - kirjastosta Kansallinen tietoturvapäivä sön yhteenhiomisessa. Paikallisesta ammatillisesta oppilaitoksesta saatiin teknistä apua, ja sieltäkin toivottiin yhteistyölle jatkoa hankkeen päätyttyä Helsinkiläisellä Hiidenkiven koululla oli samansuuntainen tavoite tehdä uudesta koulusta asuinympäristön tuttu ja aktiivinen toimija. Oppilaskunnan jäsenet oppivat samalla tehokkaammiksi viestijöiksi. Haasteita, huumoria ja koulun arkea Mediakasvatuksessa on luontevaa tehdä yhteistyötä koulun sekä paikallisen tai valtakunnallisen median kesken. Hankkeilta edellytettiin yhteistyötä vähintään yhden ulkopuolisen tahon kanssa. Nakkilassa kumppaneita oli peräti neljä sekä Villilän studion mediakasvatukselle erinomainen oppimisympäristö. Myös pienen vihtiläisen Jokikunnan koulun hankkeessa tehtiin yhteistyötä paikallisen median kanssa. Sinko ja Kaihari-Salminen pitävät Vihdin projektia haastavana, koska iltapäivälehtien lööpit on voimakas ja pelottavakin aihe. Kehuja hanke saa myös kodin ja koulun yhteistyöstä. Kaustisen keskuskoulun hankkeessa Sinko ja Kaihari-Salminen arvostavat eritoten huumoria ja itseironiaa, jolla opettajat lähtivät ideoimaan oppilaiden kanssa. Oppilaat esittelivät omaa paikkakuntaansa uusin silmin paikkakunnan media-alan ammattilaisten avustamina. Oppilaat nostivat valokuvan keinoin Kaustisesta esiin muitakin mielikuvia kuin kansanmusiikki. Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

7 7 Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. (Kuva: Jyrki Lehto) Savonlinnan Talvisalon koulun oppilaat osallistuivat ansiokkaasti useiden välineiden ja akviviteettien avulla ajankohtaiseen kunnallispoliittiseen keskusteluun asuinympäristöstä ja kaavoituksesta. Kotkalaisen Haukkavuoren koulu halusi innokkaasti mukaan, koska opettajien palautteen mukaan kaikki siihenastiset valtakunnalliset mediakasvatushankkeet olivat kiertäneet Kotkan. Hanke yhdisti tuloksekkaasti yleis- ja erityisopetuksen sekä asetti vaateliaita teknisiäkin haasteita. Kodit ja uusmedia mukaan laajemmin Integrointi on yläkoulussa haastavaa, mutta toisaalta aineenopettajilla on paljon ainealojensa syvällistä osaamista, sanoo Pirjo Sinko. Luokanopettajien työssä isojen projektien käytännön aikataulujen ja yhteistyön järjestely on onneksi vähän helpompaa. Moniammatillinen tiimi tuo paljon synergiaetua, muistuttaa Kristina Kaihari-Salminen. Opettajilla on erilaisia vahvuuksia. Mediakasvatusprojekteissa tarvitaan esimerkiksi teknistä osaamista, organisointikykyä, ryhmän- ja prosessinhallintaa. Suurin osa hankkeista käytti tuttua ja turvallista painettua sanaa, mutta mukana oli luontevasti myös uusmediaa. Jos vastaava hanke aloitettaisiin nyt, edellytettäisiin ehkä vielä vahvemmin digitaalisen median tai verkon käyttöä. Myös kodit otettaisiin laajemmin mukaan. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

8 8 Me ja media Me ja media -hankkeen tavoitteiden taustaa opetussuunnitelman perusteissa Viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuus: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa tiedonhankinta, lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Mediataitojen oppiminen toteutuu: aihekokonaisuuksien opetuksessa eri oppiaineiden yhteistyönä eri oppiaineiden opetuksessa, keskeiset aineet: äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, historia ja yhteiskuntaoppi, tietotekniikka koulun toimintatavoissa, koulun sisäisessä viestinnässä koulun ulkoisessa viestinnässä ja yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa median lukiodiplomin suorittamisena osallistumalla kilpailuihin ja projekteihin vapaa-aikana, kotona, harrastuksissa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuus Oppilas oppii: ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Mediakasvatus ja oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineen tavoitteina on mm., että: oppilas harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella oppilas oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi (myös mediatekstien lukijaksi) oppilas saa käsityksen median mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

9 9 Jukka Haveri on kiertänyt Suomea mediapedagogina monissa hankkeissa, esimerkiksi Ylen Mediabussissa. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina Toiminnallinen audiovisuaalinen opetus voi olla työpajaa muistuttava prosessi. Se alkaa oppilaiden omista havainnoista sekä aistimuksista ja päätyy osaksi koko koulun arkea, jossa median työvälineet ovat opetuksen työvälineitä. Ja teknisen välineet mahtuvat opettajan mediasalkkuun, jonka sisällön on suunnitellut mediapedagogi Jukka Haveri Tampereelta. Haveri veti Tampereella hanketta nimeltään Mediapedagogi - mediakasvatuksen tuki. Hanke haki malleja, joiden avulla toiminnallista opetusta voisi järjestää peruskoulussa siten, että se kehittäisi sekä oppilaiden että opettajien mediataitoja. Mukana oli viisi koulua Tampereella. Audiovisuaaliseen mediaan keskittynyt hanke kehitti ja tarjosi ideoita viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jukka Haveri on työskennellyt erityisopettajana sekä av-media- ja ilmaisukoulutuksen suunnittelijana ja kouluttajana. Hän veti Mediataitoja koulussa -projektia , oli Ylen Mediabussin kouluttaja Viime aikoina hän on työskennellyt Tampereella Media- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

10 10 Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. pedagogi - tukea koulujen mediakasvatukseen -hankkeen suunnittelijana ja kouluttajana. Median hallinnan kokemuksia toiminnallisesti Haverin mielestä on olennaista tunnistaa ja aktivoida ne mediataidot, jotka eivät vanhene teknologian mukana. Esimerkiksi valokuvan ottaminen, rajaus tai sommittelu eivät juuri muutu, vaikka välineet kuvien ottamiseen kehittyvät. Haverin kokemusten mukaan oppilailla on paljon taitoja, ja he ovat teknologisesti suvaitsevaisia. He kaipaavat mielekkäitä tehtäviä ja tietoa siitä, mitä ohjelmia tehtävien tekoon voisi käyttää, eivät niinkään ohjelmien ja niiden uusimpien versioiden käytön opettelua. Eivätkö edes digitaalitekniikka ja tietoverkko ole muuttaneet mediaa ja sen ilmaisutapoja? Haverin mielestä eivät oleellisesti. Haveri kutsuu internetiä uusvanhaksi välineeksi, sillä perusasiat ovat samoja kuin ennenkin. Kyseessä on tekstin, äänen ja kuvan uudenlaisesta yhdistelmästä ja uudesta, aiempaa laajemmasta yleisöstä, jolla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa. Haverin katsannossa nuorison vilkas verkkovuorovaikutus chatteineen, mesetyksineen ja kuvagallerioineen on vain uudenlaista identiteetin hakua verkon avulla. Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. Internet on vuorovaikutuksen eli oma identiteetin kehittymisen ja sosiaalistumisen välineenä. Toiminnallinen, oppilaiden omiin havaintoihin pohjautuva työtapa luo pohjan itsenäisille oivalluksille ja kokemukselle median hallinnasta. Kyse on Haverin mukaan pitkälti vuorovaikutuksesta ja kaaoksen hallinnasta. Kun oppilaat pilkkovat median ymmärrettäviin osiin ja perehtyvät niihin sekä katsojan eli käyttäjän että tekijän näkökulmista, he saavat välineitä välillä hyvinkin kaoottiselta tuntuvaan kuva- ja Media ymmärrettäväksi pieninä palasina äänivirran ymmärtämiseen. Kyse ei ole metodista vaan työtavasta, jota opettaja voi käyttää tilanteen mukaan. Media- ja koulumaailman kohtaamisessa oikeiden vastausten sijaan käsitellään usein likiarvoja. Vaikuttumisen lisäksi avautuu mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Haveri. Säännölliset työpajat tai teemat tarjoavat mahdollisuuden kehittää omia mediataitoja. Järjestelyissä kannattaa hyödyntää yhteistyötä median ja koulujen välillä. Aistit täytetään mielikuvilla Kannattaa lähetä liikkeelle oppilaiden omista havainnoista, elämyksistä ja aisteista. Audiovisuaalinen media vaikuttaa aistien välityksellä alueella, joka on ominta juuri lapsille ja nuorille. Media vahvistaa vaikutusta käyttämällä draamallisia keinoja mm. samaistumista ja eläytymistä. Valitaan siis aisti ja täytetään se mielikuvilla, tiivistää Jukka Haveri. Audiovisuaalinen elämys voi olla elokuvan katsomista elokuvateatterissa. Luokkatilanteessa oppilaita voidaan pyytää äänittämään nauhurilla esine tai tila, vaikkapa oven avaus, ikkunan sulkeminen - tai hiljaisuus. Sen jälkeen oppilaat arvioivat pelkän äänen perusteella, mistä tilasta on kyse. Harjoituksen lähtökohtana voi olla kuva. Opettaja valitsee kuvan ja pyytää oppilaita rakentamaan ääniä kuvaan, jolloin oppilaat pääsevät käsiksi ei-verbaaliseen viestintään. Seuraavassa vaiheessa oppilaat kokeilevat esimerkiksi erilaisten kuvien käyttöä. Niitä voivat olla toimintakuvat tai reaktiokuvat. Samalla he perehtyvät dramaturgian perusteisiin. Idea työskentelyn ja ilmaisun kokonaisuudesta hahmottuu heille. Opettajan tehtävä on rajata tehtävät hyvin. Rajaaminen on pohja luomiselle, sanoo Haveri. Seuraa harjoitteluvaihe, jossa kokeilussa ha-

11 11 vaitut elementit tulevat tutuiksi. Niitä ovat mm. tekniikka, työtapa, ilmaisu. Pohjana voi olla esimerkiksi mainoskuvia, joihin oppilaat etsivät yllättäviä kuvakulmia. Sen jälkeen oppilailta voi pyytää omaa ilmaisua. He käyttävät ryhmätyöskentelynä oppimaansa työtapaa ja ilmaisua. Yli kolmen minuutin elokuvan tekeminen koulupäivän aikarajoissa on Haverin kokemusten mukaan mahdotonta. Kaksiosainen arviointi tärkeää Haveri suosittaa jakamaan arvioinnin kahteen osaan. Ensimmäinen arviointi tapahtuu omassa luokassa, ensi-illan yhteydessä. Valmiisiin töihin liittyy aina odotuksia ja paineita, ja ne on hyvä purkaa. Sen jälkeen kannattaa pitää muutaman päivän tauko, jolloin opettaja voi valmistella arviointia tarkemmin. Varsinaisella arviointitunnilla koko dokumentoitu työprosessi käydään läpi Mediapedagogi-projektissa huomioon otetut osaalueet - mikseipä samalla kaavio asioista, joita mediakasvattajan ylipäänsä pitää ottaa huomioon. vaiheittain. Tärkeintä on selvittää, saavutettiinko alussa määritellyt tavoitteet. Olisi myös hyvä, jos tavoitteiden kriteerit olisi määritelty yhteistyössä opettajien kesken. Tätä auttaisi esimerkiksi mediatöiden yhteinen esittelytunti koulun omalla tv-kanavalla. Jotta tulokset vastaisivat tavoitteita, pitäisi tehtävänannon olla mahdollisimman selkeä ja konkreettinen. Toiminnallisen av-opetuksen mallissa prosessi päätyy soveltamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaat soveltavat mediataitoja eri aineissa aihekokonaisuuksina. Tällöin mediavälineet nähdään osana koulun perusarkea, vaikka se vaatiikin opettajalta järjestelyjä. Esimerkiksi fiktion tekeminen voi ylittää ainerajat. Opettajat voivat pyytää oppilaita hyö- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

12 12 dyntämään mediavälineitä. Historiaa voi dramatisoida, tai lähimenneisyyden aiheita voi käsitellä haastattelemalla mahdollisia silminnäkijöitä. Kuvat kivessä -kokeilua ja harjoittelua Toiminnallisen av-opetuksen kokeilu- ja harjoitteluvaiheita havainnollistaa hyvin Mediapedagogi-projektissa toteutettu työpaja, jossa 2. ja 3. luokkalaiset tekivät animaatioita. Työskentelyyn osallistui yhteensä Toiminnallinen av-opetus vaiheittain viisi 2. ja 3. luokkaa nel- jästä tamperelaisesta koulusta. Oppilaat tutustuivat Kuvat 1) havainto, elämys, aistit - audiovisuaalinen elämys 2) kokeilu - ideat liikkeelle 3) harjoittelu - kokeilussa havaitut elementit tutuiksi 4) ryhmätyöskentely, oma ilmaisu 5) arviointi kivessä -taidenäyttelyyn museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely loi pohjan omille noin 30 sekunnin kestoisille eläville kalliomaalauksille, jotka oppilaat tekivät videolle ja tallensivat dvd:lle. Tehtävänä oli tavoittaa töissä näyttelyn luoma tunnelma. 6) soveltaminen Käytyään taidenäyttelyssä oppilaat osallistuivat animaation johdantotunnille, jossa he perehtyivät animaatioilmaisuun ja -työskentelyyn sekä liikkeen illuusioon mm. plärän avulla. Seuraavaksi he loivat hahmot, taustat ja digitoivat kuvat. Hahmot pääsivät liikkeelle Adobe Premiere -ohjelman avulla, ja taustat valaistiin Photoshop -kuvankäsittelyohjelmalla. Tampereella mediakasvattajan kierrätyskeskusta on viritelty kaupungin etäopetuskeskuksen sivuille: koulut.tampere.fi/media/ Oppilaat käyttivät oman äänen lisäksi soittimia ja esineistä lähteviä ääniä luomaan tunnelmaa. Nauhoitus tehtiin MiniDisc-soittimella. Töitä syntyi 98, ja ne saivat ensi-iltansa sekä kouluissa että projektin esittelytilaisuudessa Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa keväällä Soveltamista koulujuhlan taltioinnissa Esimerkistä toiminnallisen av-opetuksen soveltamisesta käy tamperelaisessa Kalevan lukiossa toteutetun päivä studiossa -kurssi. Sen teemana oli lukion 50-vuotisjuhla. Koulu teki juhlia varten lukion historiaa valottavan musikaalin. Musikaali, sen valmistelu ja harjoitukset tarjosivat päivä studiossa -kurssille monipuolista materiaalia. Materiaalista ja musikaalia käsittelevästä studio-ohjelmasta syntyi noin 14 minuutin mittainen ohjelma. Oppilaat valitsivat yhden musikaaliin liittyvän aiheen, jonka pohjalta he toteuttivat oman noin 1-3 minuutin pituisen insertti-ohjelman. Ennen oman ryhmätyön toteuttamista kurssilla käsiteltiin audiovisuaalisen median kerronnallisia ja tuotannollisia perusteita, jotta välineet ja työtavat tulisivat tutuiksi. Oppilaat saivat myös ohjausta omaan ryhmätyöhönsä, jonka toteuttamiseen varattiin aikaa noin viikko. Mediataitojen kierrätyskeskus virtuaalisesti ja fyysisesti Kun media astuu luokkaan oppilaan mielessä ja kielessä, oppilaat tarvitsevat ensisijaisesti vuorovaikutusta ja toissijaisesti välineitä vuorovaikutukseen. Välineiden hankinnan tulee pohjautua tarpeelle. Tässä opettajia tulisi kuulla nykyistä enemmän. Tarvitaan mediataitojen kierrätyskeskus, paikka, jossa taitoja voisi kehittää ja jossa mallit kokemuksineen olisivat koulun hyötykäytössä. Paikka voisi olla virtuaalinen, mutta fyysinenkin paikka voisi olla tarpeen. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

13 13 Mediapedagogin tekninen varustus mediasalkussa Jukka Haveri on suunnitellut mediasalkun, joka tarjoaa välineitä av-median työstämiseen, havainnollistamiseen ja omaan ilmaisuun. Salkku edistää opetussuunnitelman tavoitetta aktivoida oppilas ja opettaja hyödyntämään mediaa opetuksessa ja oppimisessa. Mediakone on liikkuvaa mallia (MiniMac), jotta sitä voidaan hyödyntää niin luokassa kuin koulujen muissakin tiloissa. Monessa koulussa mediakoneeksi on valittu tuotantokäyttöön tarkoitettu raskas työasema. Haverin mielestä koulussa ei av-mediaa, mm. videota, tulisi mieltää tuotantoina, vaan opetuksen osana, jolloin kaikkien oppilaiden tulee päästä osallisiksi opetuksesta. Helposti liikuteltava laitteisto, joka voidaan liittää kannettavaan tai jo luokassa olevaan videotykkiin ja äänentoistojärjestelmään, tarjoaa hyvän välineen opetukseen. Langaton näppäimistö mahdollistaa kaikkien osallistumisen opetukseen ja tunnilla tehtäviin kokeiluihin. Laite voidaan pienryhmä- tai pajatyöskentelyä varten sijoittaa helposti koulun muihin tiloihin. muunnin toimii animaation teossa, jolloin televisio voi toimia monitorina. Kamerana voi olla mikä tahansa videokamera, jossa on analoginen videoulostulo. Muuntimeen liitetty pitkä videojohto mahdollistaa havainnollisen tavan arvioida kuvaa. Mikrofoni on helpoin keino luoda oppilaiden kanssa toteutetuista töistä seurattavia. Kuvaan ei aina voi vaikuttaa, mutta ääneen helposti. Kuvan dynaaminen haastattelumikrofoni kannattaa hankkia koulun perusvarusteeksi. Johtoja varten salkun kanteen on laitettu paikka kuva-, ääni- ja digitaalisille johdoille. Johtojen puute on akkujen loppumisen lisäksi yleisin ongelma työskentelyssä. Johtokotelot ovat käytöstä poistettuja dvd-koteloita. Tallentamiseen käytettävinä medioina mukana salkussa ovat dv-nauha, dvd-rw levy sekä muistikortit. 500 gigatavua puoleksi vuodeksi Mediatyöt vaativat runsaasti kovalevytilaa. Ulkoinen levy ei tuki koulun verkkoja ja luo helposti hallittavan fyysisen ympäristön töille gigatavua riittää peruskoulussa noin puoli vuotta, jonka jälkeen levy kannattaa tyhjentää ja alustaa. A/DA-muunnin mahdollistaa analogisen ja digitaalisen materiaalin rinnakkaisen käytön. Koulussa voidaan siis hyödyntää myös analogisia televisioita ja kameroita. Erityisen hyvin Mediasalkun sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

14 14 Me ja media Jukka Haverin suositus mediapedagogin ohjelmistoksi PC selain Exlorer Firefox MAC Safari Firefox Nauhurit, soittimet eri medioille (player) Media player * QuickTime *, itunes * QuickTime 0, itunes 0, VLC-player 0 Media player 0, VLC-player 0 Kuvankäsittely Paint * iphoto * Photoshop Elements Vain erityistapauksissa Photoshop CS 3 paketti Videoeditointi ja käsittely Movie Maker * imovie * Premiere Elements Final Cut Express Vain erityistapauksissa Premiere CS 3 paketti Animaatio Premiere Elements, Photoshop Elements Äänenkäsittely Audacity 0 Premiere Elements, Adobe Auditon istopmotion, Photoshop Elements Garage Band* Soundtrack Tallennus, poltto, DVD, CD itunes*, idvd* itunes 0 Nero, Premiere Elements Toast Multimedia iweb* Netscape Composer 0, Netscape Composer 0, Power Point Power Point, Keynote Vain erityistapauksissa Dreamweaver, Flash CS 3 paketti Merkkien selitykset: * mukana käyttöjärjestelmässä 0 ilmainen (ladattavissa verkosta) maksullinen kallis Optiona: Ulkoinen kovalevy (n. 300 gt) Muistikortin lukija Digitaali-analogi muunnin (esimerkiksi Canopus 100) Äänentallennus ipod ja mikrofoni. Se toimii myös kovalevynä (muistitikkuna) ja DVD- soittimena. AirPort, joka mahdollistaa langattoman verkon jokaiseen opetusluokkaan. Tarvittavat johdot: video, audio ja digi Digikamerat dokumentointiin. Varamediat: DV-nauha, DVD-rw-levy (1) Ohjekirjat (DVD-levy 2) Oppimateriaalit (DVD-levy 3) Siimaa Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

15 15 Mediasalkkukuvat: Jukka Haveri Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

16 16 Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella Yksi kampanjan aihe oli vastustaa peliaddiktiota. Kohteena oli nimenomaan World of Warcraft -peli. Aktiiva oli yhteiskuntaopin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden yhteishanke, jonka tavoitteena oli edistää oppilaiden aktiivista kansalaisuutta. Tarkoitus oli parantaa oppilaiden valmiutta seurata eri medioista hankkeita ja päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Lisäksi parannettaisiin oppilaiden valmiuksia vaikuttaa itse em. hankkeisiin tai valmisteilla oleviin päätöksiin. Tavoitteena oli aktiivinen ja vaikuttava nuori. Tarkoitus oli harjoitella tiedon esittelyn ja vaikuttamisen tapoja todellisuuden tarjoamien esimerkkien avulla. Kartonkeja, kovalevytilaa ja iltapalamakkaraa Mukana oli yhteensä 156 oppilasta 8. ja 9. luokilta sekä viisi opettajaa. Työryhmän kuuluivat rehtori Aulikki Kalalahti, yhteiskuntaopin ja historian opettajat Jari Sevón ja Petri Riukula, erityisopettaja Hanna Näremaa- Perälä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Raija Halonen, joka veti ja dokumentoi koko hanketta. Lisäksi mukana oli äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tiina Lakotieva. Hanke vei syksyn 2006 alussa seitsemän viikon aikana kaksi kaksoistuntia viikossa. Uusi vastaava työskentely alkoi jo saman lukuvuoden kolmannella jaksolla, varsinaisen Aktiivahankkeen päätyttyä. Työkaluina olivat kuusi digikameraa ja Helsingin kaupungin Mediakeskuksen viisi digitaalista videokameraa. Windows XP-käyttöjärjestelmässä ilmaiseksi mukana tuleva Moviemakerohjelma riitti videoiden editointiin. Hanke tuotti paljon digitaalista materiaalia, joka vaatii paljon muistikapasiteettia tietokoneilta. Aktiivan käytössä oli 35 tietokonetta. Niistä viidessä oli kirjoittavat dvd-asemat ja tarpeeksi kovalevytilaa videoiden editointiin. Lisäksi aktiivalaiset tarvitsivat mm. kartonkeja ja liimaa julisteisiin, aiheisiin liittyvää kirjallisuutta, dvd-aihioita sekä videoiden rekvisiittaa, kuten iltapalamakkaraa. Oppiaineet yhdessä ja erikseen Raija Halosen mielestä työskentelytavan idea toteutuu parhaiten, jos oppilailla on samaan aikaan sekä yhteiskuntaopin että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi, jolloin opettajat voivat toimia työpareina. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

17 17 Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Raija Halonen ja oppilaiden Aktiivassa tekemiä julisteita. (Kuva: Markku Juusola) Pelastakaa hiiripallot -kampanja vastusti tietokoneen hiirien sisällä olevien pallojen varastamista koulussa. Integraatioideaa kuvaavat hyvin neljän kurssin tavoitteet, jotka opettajat yhteistyössä laativat. Yhteiskuntaoppi, kurssin teemana oli valta: Millaisessa maassa elät? Ovatko kansalaiset tasaarvoisia lain edessä? Kuinka meitä hallitaan? Mitä on median mahti? Kurssilla tutustut yhteiskunnan valtakoneiston toimintaan ja myös siihen, miten itse voit vaikuttaa asioihin. Yhteiskuntaoppi, kurssin teema oli raha: Rahakurssilla perehdyt talouteen liittyviin asioihin. Pohdit omaa kulutustasi ja rahankäyttöäsi. Havaitse toisaalta olevasi osa laajempaa talouden kiertokulkua, jossa yksilöt toimivat kuluttajina, työntekijöinä, yrittäjinä ja veronmaksajina. Äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitetun viestinnän kurssin teema oli Mulle on tullu viesti : Maailma on tulvillaan viestejä, joita on hyvä Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

18 18 Oppilaat valitsivat esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. oppia lukemaan ja tulkitsemaan. On tärkeää, että onnistut valitsemaan viestiisi tarkoituksenmukaisen tyylin. Tiedon jäsentämisessä ja arvioimisessa tarkastellaan tunteiden, mielipiteiden ja asenteiden vaikutusta. Äidinkieli ja kirjallisuus, puheviestinnän kurssin teema oli kieli käyttöön: Kantavatko siivet? Miten maailma vastaa, kun sinne huudan? Hyvät kielenkäyttötaidot takaavat sen, että kansalainen saa asiansa hoidettua asianmukaisesti ja saa mielipiteensä kuuluville. Aluksi uutisseurantaa ja tiedonhankintaa... Työskentelyn lähtökohtana oli löytää tutkivan oppimisen menetelmillä hankkeita ja uutisia, jotka kiinnostavat nuoria sekä muodostaa niistä alkukysymyksiä ja tiedonhankinnan aiheita. Oppilaat hankkivat tietoa internetistä, Helsingin Sanomista, paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä, televisiouutisista sekä yhteiskuntaa ja sen rakenteita esittelevistä kirjoista. He tekivät keräämänsä aineiston pohjalta uutisseurantaraportteja. Lisäksi he hankkivat tietoa soittamalla virastoihin ja laitoksiin. Koulussa kävi oppilaiden haastateltavana yrittäjä. Luennoitsija puhui sanan mahdista ja suomentaja kertoi omasta työstään yhteisissä juhlatilaisuuksissa.... sekä käsitteiden selvennystä Tavoitteena oli, että kansalaisen kannalta tärkeitä talouselämän ja vallan rakenteita selvennettäisiin ja käsitteitä määriteltäisiin. Historian ja yhteiskuntaopin tunneilla oppilaat käsittelivät ja määrittelivät uutisissa ja lehtiartikkeleissa esiintyneitä käsitteitä sekä keskustelivat uutisten taustoista. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla he kertasivat faktan ja fiktion eroja sekä uutisen rakennetta, analysoivat mainoksia ja lukivat mielipidekirjoituksia. He kirjoittivat ajankohtaisista aiheista omia uutisia, mielipidekirjoituksia ja vastineita. Äidinkielen tunneilla oppilaat lukivat romaaneja, jotka käsittelevät jotain yhteiskunnallista epäkohtaa tai nuoren elämään vaikuttanutta äkillistä, kipeää tapahtumaa, sairautta tai ongelmaa, kuten rikollisuus, huumeet tai alkoholi. Opettajat laativat listan kirjoista, joista oppilaat valitsivat omansa esiteltäviksi verkkoon. Kohti loppuraporttia Uutisseurannassa kerätyistä uutisaiheista valittiin tarkempaan käsittelyyn oppilaiden kiinnostuksen ja kurssin tavoitteiden perusteella osa. Oppilaat muodostivat työryhmissä valitsemastaan aiheesta alkukysymyksiä, hankkivat lisätietoa ja tekivät johtopäätöksiä tutkimustulostensa perusteella. Työryhmien tavoitteena oli loppuraportti, josta ilmenivät tutkimuksen alkutilanne, tutkimuksen kulku ja johtopäätökset. Oppilaat esittelivät raportit muille. He esittelivät luetut kirjat ja keskustelivat niistä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla. Oppilaat valitsivat siis esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. Seuraavaksi Aktiiva-kurssilaiset suunnittelivat aiheestaan vaikuttavan kampanjan, jossa oli käytettävä useita vaikutuskanavia. Kampanjat sisälsivät lehtikirjoituksia, jaettavia lehtisiä, julisteita, painettuja t-paitoja, diaesityksiä ja videoita. Raportoituja tutkimuksia syntyi mm. seuraavista aiheista: miesten ja naisten väliset palk- Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

19 19 Alppilan yläasteen 9- luokkalaiset Jenna Vaine (vas.), Siri Koskela ja Pinja Kuusio ovat sitä mieltä, että itse tehden oppii parhaiten (Kuva: Markku Juusola) Oppilaat sademetsien puolesta Teemana oli valta, ja ympäristö projektin aiheena kiinnosti 9. luokkalaisia Pinja Kuusiota, Jenna Vainetta ja Siri Koskelaa. Tytöt tarkensivat itse aiheensa sademetsien suojeluksi. Tuloksena oli video, plakaatti ja mielipidekirjoitus Fronterin keskustelualueelle. Lähteinä tämä Aktiiva-ryhmä käytti internetiä, uutisjuttuja, biologian opettajaa ja äitiä. Tytöt kehuvat, että verkkokeskustelut toimivat hyvin ja ainakin Pinja, Jenna ja Siri saivat hyvää palautetta. Pinja Kuusio kertoo oppineensa tavallista tasokkaampaa verkkokeskustelua. Usein se on käsittämättömien lyhenteiden täyttämää. Hänen puheenvuoronsa myös lyheni kommenttien perusteella. Videoita ei sen sijaan ehditty kommentoida paljonkaan. Siri Koskelan mielestä videon avulla aiheesta sai paljon tavallista enemmän irti ja aihe tuli käsiteltyä kunnolla. Jenna Vaine piti hyvänä, että ohjeet olivat tarpeeksi väljät. Siten videoista tuli persoonallisia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

20 20 Me ja media Mitkä aiheet kiinnostivat oppilaita Aktiiva-hankkeessa? Keskustelujen aiheita: - miesten ja naisten väliset palkkaerot - perintövero - luomuruoka - wikipedian luotettavuus - Libanonin kriisi - lukio vai ammattikoulu - öljyn loppuminen - kouluruokailun tärkeys - koeviikkoja vastaan - lintsaaminen - roskaaminen - ylinopeuden vaarallisuus - nettipelit - luonnollinen vanheneminen - hiiripallojen häviäminen Vaikuttavien videoiden aiheita: - kirkonpolttajien motiivit - koeviikot - kouluruokailu - kuntien aluelaajennukset - lentoturvallisuus - lintsaus - luomuruoka - pakolaisuus - parisuhdeväkivalta - sotavankien kohtelu Palokunta videosta, jossa pohdittiin kirkonpolttajien miótiiveja kaerot, wikipedian luotettavuus, Libanonin jälkikriisi, poliisin toimet Asem-kokouksen yhteydessä tai, miksi musiikin lataaminen ei loppunut lain myötä. Kampanjoita, joissa vaikuttamisen keinoina olivat mm. julisteet, syntyi seuraavista aiheista: koeviikkoja vastaan, seis kaupunkien suurvallalle, vanhene luonnollisesti, loppu lintsaamiselle, ylinopeus vaaraksi ihmisille. Älä uhraa elämääsi World of Warcraftille -kampanja oli suunnattu verkkopeliaddiktiota vastaan. Verkkokeskustelu tuki kaikkia vaiheita Lähiopetuksen lisäksi hanke eteni verkko-oppimisympäristö Fronterissa, joka tuli koulun käyttöön juuri hankkeen alkuvaiheissa. Se oli käytössä Aktiivassa koko kurssin ajan. Aluksi opettaja kertoi, mistä kurssilla oli kyse ja miksi Fronter oli käytössä. Oppilaat kyselivät ja kommentoivat. Alkukeskusteluissa sai päästellä höyryjä ulos. Kertasimme myös hyviä verkkokeskustelun käytäntöjä, kuten että puheenvuorojen otsikoiden pitää olla kunnollisia, muistaa Raija Halonen. Fronterin keskustelualueella käsiteltiin myös aiheisiin liittyviä alkukysymyksiä, käsitteiden määrittelyä, uutisaiheita ja kirjavinkkauksia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella