Me ja media. Nuoret mediavaikuttajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Me ja media. Nuoret mediavaikuttajina"

Transkriptio

1 Nuoret mediavaikuttajina

2 Iina Telanne Kirjoittaja on Tampereen Normaalikoulun 9. luokan oppilas Me ja media Me ja media Nuoret mediavaikuttajina Toimittanut Markku Juusola Toimituskunta: Kristina Kaihari-Salminen, Pirjo Sinko B 38 Tänään Nuoret Puhelin Kolumni Klassinen baletti vai klassinen jalkapallo M iten koulussa menee? äiti kysyy nuoreltaan. Murahdus. No, voisitko viedä edes roskat? äiti pyytää. Emmää ny jaksa Yhä useampi nuori löhöää sohvalla koulun jälkeen tv:tä katsellen. He ovat väsyneitä ja tylsistyneitä. Koulussa menee joten kuten ja kavereita ei tahdo löytyä. Sinä vanhempi, jos huomaat nuoressasi näitä merkkejä, auta häntä kannusta harrastamaan! Harrastus antaa nuorelle juuri hänen tarvitsemaansa virkistystä. Tutkitusti on osoitettu, että mieleisellä harrastuksella nuoren elämänilo ja hyvinvointi paranevat. Harrastus parantaa nuoren vireyttä ja oppimiskykyä, ja näin harrastus samalla vaikuttaa positiivisesti koulunkäyntiin. Nuori voi löytää harrastuksen parista nuoren elämälle tärkeän tukipilarin, ystävän. Helppo vaihtoehto on etsiä mielekästä tekemistä internetistä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin kotisivujen kautta löytyy harrastusmahdollisuuksia a:sta y:hyn. Toki toisinaan harrastukset ja urheiluseuratoiminta nielevät liikaa rahaa. Silloin kannattaa etsiä edullisempia harrastusvaihtoehtoja. Setlementtiyhdistys ry:ltä, esimerkiksi Ahjolan kansalaisopistolta, löytyy usein edullisempia harrastusvaihtoehtoja ja seurakuntien järjestämät varhaisnuorten kerhot ovat usein täysin ilmaisia. Joskus nuoret eivät ole innostuneita aloittamaan uutta harrastusta omin päin, vaan he tarvitsevat pienen potkun takapuoleen. Silloin vanhemman tehtävä korostuu. On löydettävä nuorelle mieleinen harrastus ja vieläpä taloudelle sopiva. Toisinaan nuori on se innostuneempi osapuoli harrastuksen aloittamisesta. Silloin vanhemmat tarvitsevat potkun persuksille: Come on! Nuorenne tarvitsevat muutakin tekemistä vapaa-ajalleen kuin läksyt ja pikkuveljen kaitsemisen. Nuorelle on todella tärkeää löytää mieleinen harrastus. On raskasta käydä jossain harrastuksessa vain vanhemman mieliksi. Pakkoharrastaminen tekee nuoresta alakuloisen ja haluttoman. Vaikka heti ensimmäinen harrastuskokeilu ei nuorta innostaisi kannattaa kokeilla jotain toista lajia. Vaihtelu virkistää, niin kuin sanonta kuuluu. Olipa harrastus klassinen baletti tai klassinen jalkapallo on tärkeintä nuoren hyvinvointi. Nyt kaikki joukolla kannustamaan nuoria harrastamaan Sähköposti Lisää vauhtia mopoihin Jos mopoilla saisi ajaa yli 45 kilometriä tunnissa, liikenne sujuisi paremmin ja vaaratilanteita tapahtuisi vähemmän. On vaarallista, että moottoripyörän näköiset mopot ajavat 45 kilometriä tunnissa, koska autoilijat luulevat, että ne kiihtyvät ja kulkevat yhtä hyvin kuin moottoripyörät. Mopojen nopeusrajoitukset on säädetty aikana, jolloin mopojen jarrut olivat paljon nykyistä huonommat. Nykyään kuitenkin useissa mopoissa on levyjarrut. Rajoitukset voisi nostaa 60 kilometriin tunnissa, ja samalla mopokortin saaminen voisi muuttua niin, että pitäisi suorittaa myös ajokoe. Tällä hetkellä mopokortin saa pelkän kirjallisen kokeen kautta. Oskari Syrjämäki Miksi valtio vie hiukset Olenpahan tässä miettinyt, että miksi lukseen mentäessä pitää leikata hiuk lyhyiksi? On ihmisiä joita kiinnostai armeijaan, mutta he eivät halua men koska hiukset pitää leikata. Näin ei kuitenkaan ole Ruotsissa, j ihmettelen miksei myös Suomessa v hiuksiaan? Toivottavasti tähän tulee muutos e veisi hiuksia. Tomas Grönfors Liian vähän valo Sisällys Esipuhe: Mediakasvatuksen haasteita Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke kokosi yhteen 11 erilaista ja opettajien itse luomaa mediakasvatuksen toimintamallia. Media haltuun pilkkomalla palasiksi Mediapedagogi Jukka Haveri on kehittänyt toiminnallisen audiovisuaalisen mediakasvatuksen mallin. Aktiiva - aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella 9.-luokkalaiset kokeilivat erilaisia vaikuttamisen keinoja aiheista, jotka heitä koskettivat. Pispalan piltit portaalien pyörteissä Lapset ottivat selvää Pispalan kasveista, rakennuksista ja perinneleikeistä - aiheista, jotka he kokivat omikseen luokkalaisten tuotokset julkaistiin verkossa ja paikallisessa lehdessä. Ysit vaikuttamassa - nuoret kirjoittivat oikeita juttuja tärkeistä asioistaan 9.-luokkalaiset tekivät itse Aamulehden teemasivuja itse valitsemistaan aiheista. Kotona Kaustisella oppilaat loivat mielikuvia kotipaikastaan 9.-luokkalaiset kertoivat kuvilla ja teksteillä kunnan päättäjille ja muille aikuisille, mitä he haluavat asuinpaikastaan viestiä. Hiidenkivi - oppilaskunta aktiiviseksi ja koulu avautuu yhteisöönsä 8. luokan oppilaat käyttivät valokuvia, paikallislehteä ja verkkoa tiedottaakseen uudesta koulustaan asuinalueensa ihmisille. Saundia Satakunnasta - mediatuotannon tuntemusta alueen omista medioista Yhdeksäsluokkalaiset tekivät radio- ja tv-ohjelmia sekä verkkolehden ja lyhytelokuvan. Tarkoitus oli esitellä kotiseudun musiikkielämää. Minun Savonlinnani - täällä asuu nuoriakin luokkalaiset ottivat kuvin ja sanoin kantaa kotikaupunkinsa asuinympäristöön ja kaavoitukseen. Lööpit sekä järkyttävät että kiinnostavat lapsia Pieni vihtiläinen kyläkoulu tutki rohkeasti iltapäivälehtien lööppejä ja yritti kehittää paikallisia lehtiä nuoria kiinnostavaan suuntaan. Avuliaaksi Aisopoksen avulla - antiikin eläinsadut muuttavat nykyaikaan animaatioina Kuudes luokka ja erityisopetuksen ryhmät Kotkassa tekivät yhdessä vaha-animaatioita, jotka käsittelivät yhteistyötä, ystävällisyyttä ja rehtiä käytöstä. Terästyttö ja taikareppu - videosarjalla kohti terveitä elämäntapoja Oululaiset 5. ja 6. luokan oppilaat tekivät Terästyttö-videoita, joiden sanomana oli terveet elämäntavat. Reporanka - multimediaopas omasta koulusta lasten silmin Yleis- ja erityisopetuksen 3.-luokkalaiset loivat multimedian, joka esittelee omaa koulua, sen oppilaita ja henkilökuntaa lasten näkökulmasta.

3 3 Mediakasvatuksen haasteet Me ja media -hankkeessa lähdimme etsimään uusia toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi. Näkökulmaksi valitsimme peruskoululaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen omassa ympäristössään. Hankkeessa pyrittiin syventämään yhteistyötä median kanssa ja oppimaan uutta kiivaasti muuttuvasta mediaympäristöstä. Tätä esipuhetta kirjoitetaan vain viikko Jokelan koulun järkyttävien tapahtumien jälkeen. Ne panevat miettimään tämän hankkeen ja raportin sisältöä ja merkitystä uudessa valossa. Jos eettinen kasvu häiriintyy, mediataitoja voi käyttää myös pahaan. Heti tapahtumien jälkeen on saatu lukea monta mielipidettä mediakasvatuksen tarpeellisuudesta. Sen nosti voimakkaasti esille myös Suomen rehtoriyhdistyksen puheenjohtaja Peter Johnson, tunnettu mediakasvattaja. Myös me tämän hankkeen vetäjät haluamme uskoa positiivisiin keinoihin: kannustava ja aktiivinen mediakasvatus on ollut suomalainen tapa oppia mediataitoja, joihin ns. kriittinen medialukutaito kuuluu siinä missä mediataitojen luova puolikin, oma ilmaisu. Mediakasvatus on koettu haastavaksi opetussuunnitelman aihekokonaisuudeksi. Raporttimme tarjoaa koulujen sovellettavaksi 11 toimintamallia, joista toivomme saatavan ideoita ja inspiraatiota. Hankkeen ei tarvitse olla suuri ollakseen vaikuttava, mutta hyvä hanke edellyttää näkökulman valintaa, tavoitteellisuutta, suunnittelu- ja työprosessin hallintaa ja myös mediaosaamista, niin teknistä, sisällöllistä kuin eettistäkin. Haluamme kiittää Seppo Niemelää, jonka johtama kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma rahoitti tämän kehittämistyön. Arvostamme myös samaan aikaan työskennelleen mediaosaamisen toimenpiteitä pohtineen opetusministeriön työryhmän jäsenten suunnittelu- ja koulutusapua. Erityisesti kiitämme mediapedagogi Jukka Haveria Tampereelta, elokuva- ja viestintäkasvatusopettaja Antti Pentikäistä Tikkurilan lukiosta sekä professori Martti Raevaaraa Taideteollisesta korkeakoulusta. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Antero Mukkaa kiitämme siitä, että hän järjesti hienot tilat Sanomatalossa koulujen esitellä Me ja media -hankkeen tuloksia päättöseminaarissa Opetushallituksessa Kristina Kaihari-Salminen opetusneuvos Pirjo Sinko opetusneuvos

4 4 Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke osoittaa, että pienellä taloudellisella tuella ja ohjauksella voidaan saadaan paljon hyvää aikaan. Koulujen omissa mediahankkeissa syntyi uusia toimintamalleja, joita muut mediakasvatusta ja kansalaisvaikuttamisen opetusta toteuttavat voivat hyödyntää. Media on lasten ja nuorten todellisuutta, ja mediakasvatuksen tarve on ilmeinen. Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salmisen mukaan hanke osoitti, että lapset tarvitsevat koulun apua mediaympäristön hahmottamisessa ja medialukutaidon tukemisessa. Hanke näytti opetusneuvos Pirjo Singon mielestä, että opettajat ovat yhteistyökykyisiä, luovia ja rohkeita. Tiimeissä työskennelleet mediakasvattajat toteuttivat suunnitelmansa yhdessä lukukaudessa eli tiukassa aikataulussa. Politiikkaohjelmat ja OPS:n tavoitteet taustalla Me ja media -hankkeen taustalla oli kaksi edellisen hallituksen politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmat, jotka molemmat korostivat mediakasvatuksen merkitystä. Myös vuonna 2004 uudistuneet opetussuunnitelman perusteet painottavat aiempaa enemmän kansalaisvaikuttamisen ja mediataitojen osaamista. Me ja media -hankkeen ideointiin saatiin hyödyllistä asiantuntijatukea mediakasvatuksen kehittämistä samanaikaisesti pohtineen opetusministeriön työryhmän jäseniltä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Pirjo Sinko ja toisena sihteerinä Kristina Kaihari-Salminen. Opetushallitus sai Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta keväällä 2006 erillismäärärahan peruskoulujen mediakasvatuksen kehittämiseksi. Toukokuun lopulla alkanut haku poiki kesäkuun puoliväliin mennessä 44 koulun hakemukset. Näistä 11 peruskoulua eri puolilta Suomea pääsi mukaan toteuttamaan itse hanketta. Valintakriteereitä olivat hankeidean innovatiivisuus, yhteiskunnallinen ulottuvuus, koulun mediatiimin koostumus, ulkopuolinen yhteistyökumppani, koulujen erilaisuus ja alueellinen edustavuus. Hankkeiden tuli siis tavoitella yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhteistyötä koulun sisällä sekä muiden tahojen kanssa. Valitut koulut sitoutuivat projektiin, sovittuun aikatauluun, sekä osallistumaan rehtorin johtamalla noin 2 4 hengen ryhmällä Opetushallituksen järjestämiin koulutus- ja konsultointipäiviin. Projekti tuli toteuttaa alkuidean pohjalta syyslukukauden 2006 aikana sekä työstää siitä levittämiskelpoinen toimintamalli ja esitys valtakunnalliseen käyttöön. Koulujen keväinen innostus lähteä mukaan ilahdutti Sinkoa ja Kaihari-Salmista. Hakuaika eli hankeidean suunnitteluaika oli lyhyt, vain Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

5 5 Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salminen (vas.) ja opetusneuvos Pirjo Sinko vetivät Me ja media -hanketta Opetushallituksessa. (kuva: Hannu Ylilehto) vajaa kuukausi, josta osa oli jo kesäloma-aikaa. Silti mukaan saatiin paljon uudenlaisia ideoita, näkökulmia ja toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseen. Yhteistyötä monilla tasoilla Mediakasvatus on yhteistyötä. Oppilaiden kesken se tarkoittaa yhdessä ja tekemällä oppimista. Oppiaineiden yhteistyö tarkoittaa sitä, että vaikuttamisen projekteissa sisältö voi olla yhteiskunnallinen, mutta käytössä ovat median ilmaisukeinot. Opettajilla on monipuolista ja erilaista osaamista, joka pääsee esille yhteishankkeissa. Tampereen Normaalikoulun hanke osoitti, kuinka opettajien ja oppiaineiden välinen integrointi ja yhteistyö tuo myönteisiä tuloksia. Kun yhteiskuntaoppi otettiin mukaan, saatiin mukaan uusia tärkeitä näkökulmia sekä laajaalaisuutta, muistaa Kristina Kaihari-Salminen. Ysit vaikuttamassa oli näkyvä ja vaikuttava hanke paljolti myös yhteistyökumppani Aamulehden vahvan panostuksen ansiosta. Mukana yhteistyössä olivat Norssin opetusharjoittelijat. Hyvän esimerkin oppiaineiden integroinnista ja laaja-alaisesta yhteistyöstä tarjosi tamperelainen Pispan koulu, jonka monipuolinen toimintamalli yhdistää koulun sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, perinteeseen tutustumisen, oppilaiden asuinympäristön ja erilaisten tiedotusvälineiden käytön. Yhteistyötä voi tehdä myös yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tai peruskoulun ja erityisopetuksen kesken. Varkauden Repokankaalla lähtökohtana oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa koulussa, jossa kaksi peruskoulua ja erityiskoulu oli vastikään yhdistetty. Pirjo Sinko kehuu ajatuksen tuoreutta: mediakasvatus voi olla osatekijänä kouluyhtei- Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

6 6 Me ja media Mediakasvatuksen avuksi Lapset ja media - Mediamuffinssi TUNNE-hanke Kenguru tvt-taitojen monipuolinen täydennyskoulutusohjelma MediaSmart - Mainonnan lukutaito Ylen mediabussi ja mediakompassi Opetushallituksen ja Sanomalehtien liiton Lehtiverstas -työkalu Kirjastojen mediakasvatushanke Uimarengas mediatulvaan - kirjastosta Kansallinen tietoturvapäivä sön yhteenhiomisessa. Paikallisesta ammatillisesta oppilaitoksesta saatiin teknistä apua, ja sieltäkin toivottiin yhteistyölle jatkoa hankkeen päätyttyä Helsinkiläisellä Hiidenkiven koululla oli samansuuntainen tavoite tehdä uudesta koulusta asuinympäristön tuttu ja aktiivinen toimija. Oppilaskunnan jäsenet oppivat samalla tehokkaammiksi viestijöiksi. Haasteita, huumoria ja koulun arkea Mediakasvatuksessa on luontevaa tehdä yhteistyötä koulun sekä paikallisen tai valtakunnallisen median kesken. Hankkeilta edellytettiin yhteistyötä vähintään yhden ulkopuolisen tahon kanssa. Nakkilassa kumppaneita oli peräti neljä sekä Villilän studion mediakasvatukselle erinomainen oppimisympäristö. Myös pienen vihtiläisen Jokikunnan koulun hankkeessa tehtiin yhteistyötä paikallisen median kanssa. Sinko ja Kaihari-Salminen pitävät Vihdin projektia haastavana, koska iltapäivälehtien lööpit on voimakas ja pelottavakin aihe. Kehuja hanke saa myös kodin ja koulun yhteistyöstä. Kaustisen keskuskoulun hankkeessa Sinko ja Kaihari-Salminen arvostavat eritoten huumoria ja itseironiaa, jolla opettajat lähtivät ideoimaan oppilaiden kanssa. Oppilaat esittelivät omaa paikkakuntaansa uusin silmin paikkakunnan media-alan ammattilaisten avustamina. Oppilaat nostivat valokuvan keinoin Kaustisesta esiin muitakin mielikuvia kuin kansanmusiikki. Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

7 7 Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. (Kuva: Jyrki Lehto) Savonlinnan Talvisalon koulun oppilaat osallistuivat ansiokkaasti useiden välineiden ja akviviteettien avulla ajankohtaiseen kunnallispoliittiseen keskusteluun asuinympäristöstä ja kaavoituksesta. Kotkalaisen Haukkavuoren koulu halusi innokkaasti mukaan, koska opettajien palautteen mukaan kaikki siihenastiset valtakunnalliset mediakasvatushankkeet olivat kiertäneet Kotkan. Hanke yhdisti tuloksekkaasti yleis- ja erityisopetuksen sekä asetti vaateliaita teknisiäkin haasteita. Kodit ja uusmedia mukaan laajemmin Integrointi on yläkoulussa haastavaa, mutta toisaalta aineenopettajilla on paljon ainealojensa syvällistä osaamista, sanoo Pirjo Sinko. Luokanopettajien työssä isojen projektien käytännön aikataulujen ja yhteistyön järjestely on onneksi vähän helpompaa. Moniammatillinen tiimi tuo paljon synergiaetua, muistuttaa Kristina Kaihari-Salminen. Opettajilla on erilaisia vahvuuksia. Mediakasvatusprojekteissa tarvitaan esimerkiksi teknistä osaamista, organisointikykyä, ryhmän- ja prosessinhallintaa. Suurin osa hankkeista käytti tuttua ja turvallista painettua sanaa, mutta mukana oli luontevasti myös uusmediaa. Jos vastaava hanke aloitettaisiin nyt, edellytettäisiin ehkä vielä vahvemmin digitaalisen median tai verkon käyttöä. Myös kodit otettaisiin laajemmin mukaan. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

8 8 Me ja media Me ja media -hankkeen tavoitteiden taustaa opetussuunnitelman perusteissa Viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuus: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa tiedonhankinta, lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Mediataitojen oppiminen toteutuu: aihekokonaisuuksien opetuksessa eri oppiaineiden yhteistyönä eri oppiaineiden opetuksessa, keskeiset aineet: äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, historia ja yhteiskuntaoppi, tietotekniikka koulun toimintatavoissa, koulun sisäisessä viestinnässä koulun ulkoisessa viestinnässä ja yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa median lukiodiplomin suorittamisena osallistumalla kilpailuihin ja projekteihin vapaa-aikana, kotona, harrastuksissa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuus Oppilas oppii: ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Mediakasvatus ja oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineen tavoitteina on mm., että: oppilas harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella oppilas oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi (myös mediatekstien lukijaksi) oppilas saa käsityksen median mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

9 9 Jukka Haveri on kiertänyt Suomea mediapedagogina monissa hankkeissa, esimerkiksi Ylen Mediabussissa. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina Toiminnallinen audiovisuaalinen opetus voi olla työpajaa muistuttava prosessi. Se alkaa oppilaiden omista havainnoista sekä aistimuksista ja päätyy osaksi koko koulun arkea, jossa median työvälineet ovat opetuksen työvälineitä. Ja teknisen välineet mahtuvat opettajan mediasalkkuun, jonka sisällön on suunnitellut mediapedagogi Jukka Haveri Tampereelta. Haveri veti Tampereella hanketta nimeltään Mediapedagogi - mediakasvatuksen tuki. Hanke haki malleja, joiden avulla toiminnallista opetusta voisi järjestää peruskoulussa siten, että se kehittäisi sekä oppilaiden että opettajien mediataitoja. Mukana oli viisi koulua Tampereella. Audiovisuaaliseen mediaan keskittynyt hanke kehitti ja tarjosi ideoita viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jukka Haveri on työskennellyt erityisopettajana sekä av-media- ja ilmaisukoulutuksen suunnittelijana ja kouluttajana. Hän veti Mediataitoja koulussa -projektia , oli Ylen Mediabussin kouluttaja Viime aikoina hän on työskennellyt Tampereella Media- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

10 10 Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. pedagogi - tukea koulujen mediakasvatukseen -hankkeen suunnittelijana ja kouluttajana. Median hallinnan kokemuksia toiminnallisesti Haverin mielestä on olennaista tunnistaa ja aktivoida ne mediataidot, jotka eivät vanhene teknologian mukana. Esimerkiksi valokuvan ottaminen, rajaus tai sommittelu eivät juuri muutu, vaikka välineet kuvien ottamiseen kehittyvät. Haverin kokemusten mukaan oppilailla on paljon taitoja, ja he ovat teknologisesti suvaitsevaisia. He kaipaavat mielekkäitä tehtäviä ja tietoa siitä, mitä ohjelmia tehtävien tekoon voisi käyttää, eivät niinkään ohjelmien ja niiden uusimpien versioiden käytön opettelua. Eivätkö edes digitaalitekniikka ja tietoverkko ole muuttaneet mediaa ja sen ilmaisutapoja? Haverin mielestä eivät oleellisesti. Haveri kutsuu internetiä uusvanhaksi välineeksi, sillä perusasiat ovat samoja kuin ennenkin. Kyseessä on tekstin, äänen ja kuvan uudenlaisesta yhdistelmästä ja uudesta, aiempaa laajemmasta yleisöstä, jolla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa. Haverin katsannossa nuorison vilkas verkkovuorovaikutus chatteineen, mesetyksineen ja kuvagallerioineen on vain uudenlaista identiteetin hakua verkon avulla. Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. Internet on vuorovaikutuksen eli oma identiteetin kehittymisen ja sosiaalistumisen välineenä. Toiminnallinen, oppilaiden omiin havaintoihin pohjautuva työtapa luo pohjan itsenäisille oivalluksille ja kokemukselle median hallinnasta. Kyse on Haverin mukaan pitkälti vuorovaikutuksesta ja kaaoksen hallinnasta. Kun oppilaat pilkkovat median ymmärrettäviin osiin ja perehtyvät niihin sekä katsojan eli käyttäjän että tekijän näkökulmista, he saavat välineitä välillä hyvinkin kaoottiselta tuntuvaan kuva- ja Media ymmärrettäväksi pieninä palasina äänivirran ymmärtämiseen. Kyse ei ole metodista vaan työtavasta, jota opettaja voi käyttää tilanteen mukaan. Media- ja koulumaailman kohtaamisessa oikeiden vastausten sijaan käsitellään usein likiarvoja. Vaikuttumisen lisäksi avautuu mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Haveri. Säännölliset työpajat tai teemat tarjoavat mahdollisuuden kehittää omia mediataitoja. Järjestelyissä kannattaa hyödyntää yhteistyötä median ja koulujen välillä. Aistit täytetään mielikuvilla Kannattaa lähetä liikkeelle oppilaiden omista havainnoista, elämyksistä ja aisteista. Audiovisuaalinen media vaikuttaa aistien välityksellä alueella, joka on ominta juuri lapsille ja nuorille. Media vahvistaa vaikutusta käyttämällä draamallisia keinoja mm. samaistumista ja eläytymistä. Valitaan siis aisti ja täytetään se mielikuvilla, tiivistää Jukka Haveri. Audiovisuaalinen elämys voi olla elokuvan katsomista elokuvateatterissa. Luokkatilanteessa oppilaita voidaan pyytää äänittämään nauhurilla esine tai tila, vaikkapa oven avaus, ikkunan sulkeminen - tai hiljaisuus. Sen jälkeen oppilaat arvioivat pelkän äänen perusteella, mistä tilasta on kyse. Harjoituksen lähtökohtana voi olla kuva. Opettaja valitsee kuvan ja pyytää oppilaita rakentamaan ääniä kuvaan, jolloin oppilaat pääsevät käsiksi ei-verbaaliseen viestintään. Seuraavassa vaiheessa oppilaat kokeilevat esimerkiksi erilaisten kuvien käyttöä. Niitä voivat olla toimintakuvat tai reaktiokuvat. Samalla he perehtyvät dramaturgian perusteisiin. Idea työskentelyn ja ilmaisun kokonaisuudesta hahmottuu heille. Opettajan tehtävä on rajata tehtävät hyvin. Rajaaminen on pohja luomiselle, sanoo Haveri. Seuraa harjoitteluvaihe, jossa kokeilussa ha-

11 11 vaitut elementit tulevat tutuiksi. Niitä ovat mm. tekniikka, työtapa, ilmaisu. Pohjana voi olla esimerkiksi mainoskuvia, joihin oppilaat etsivät yllättäviä kuvakulmia. Sen jälkeen oppilailta voi pyytää omaa ilmaisua. He käyttävät ryhmätyöskentelynä oppimaansa työtapaa ja ilmaisua. Yli kolmen minuutin elokuvan tekeminen koulupäivän aikarajoissa on Haverin kokemusten mukaan mahdotonta. Kaksiosainen arviointi tärkeää Haveri suosittaa jakamaan arvioinnin kahteen osaan. Ensimmäinen arviointi tapahtuu omassa luokassa, ensi-illan yhteydessä. Valmiisiin töihin liittyy aina odotuksia ja paineita, ja ne on hyvä purkaa. Sen jälkeen kannattaa pitää muutaman päivän tauko, jolloin opettaja voi valmistella arviointia tarkemmin. Varsinaisella arviointitunnilla koko dokumentoitu työprosessi käydään läpi Mediapedagogi-projektissa huomioon otetut osaalueet - mikseipä samalla kaavio asioista, joita mediakasvattajan ylipäänsä pitää ottaa huomioon. vaiheittain. Tärkeintä on selvittää, saavutettiinko alussa määritellyt tavoitteet. Olisi myös hyvä, jos tavoitteiden kriteerit olisi määritelty yhteistyössä opettajien kesken. Tätä auttaisi esimerkiksi mediatöiden yhteinen esittelytunti koulun omalla tv-kanavalla. Jotta tulokset vastaisivat tavoitteita, pitäisi tehtävänannon olla mahdollisimman selkeä ja konkreettinen. Toiminnallisen av-opetuksen mallissa prosessi päätyy soveltamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaat soveltavat mediataitoja eri aineissa aihekokonaisuuksina. Tällöin mediavälineet nähdään osana koulun perusarkea, vaikka se vaatiikin opettajalta järjestelyjä. Esimerkiksi fiktion tekeminen voi ylittää ainerajat. Opettajat voivat pyytää oppilaita hyö- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

12 12 dyntämään mediavälineitä. Historiaa voi dramatisoida, tai lähimenneisyyden aiheita voi käsitellä haastattelemalla mahdollisia silminnäkijöitä. Kuvat kivessä -kokeilua ja harjoittelua Toiminnallisen av-opetuksen kokeilu- ja harjoitteluvaiheita havainnollistaa hyvin Mediapedagogi-projektissa toteutettu työpaja, jossa 2. ja 3. luokkalaiset tekivät animaatioita. Työskentelyyn osallistui yhteensä Toiminnallinen av-opetus vaiheittain viisi 2. ja 3. luokkaa nel- jästä tamperelaisesta koulusta. Oppilaat tutustuivat Kuvat 1) havainto, elämys, aistit - audiovisuaalinen elämys 2) kokeilu - ideat liikkeelle 3) harjoittelu - kokeilussa havaitut elementit tutuiksi 4) ryhmätyöskentely, oma ilmaisu 5) arviointi kivessä -taidenäyttelyyn museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely loi pohjan omille noin 30 sekunnin kestoisille eläville kalliomaalauksille, jotka oppilaat tekivät videolle ja tallensivat dvd:lle. Tehtävänä oli tavoittaa töissä näyttelyn luoma tunnelma. 6) soveltaminen Käytyään taidenäyttelyssä oppilaat osallistuivat animaation johdantotunnille, jossa he perehtyivät animaatioilmaisuun ja -työskentelyyn sekä liikkeen illuusioon mm. plärän avulla. Seuraavaksi he loivat hahmot, taustat ja digitoivat kuvat. Hahmot pääsivät liikkeelle Adobe Premiere -ohjelman avulla, ja taustat valaistiin Photoshop -kuvankäsittelyohjelmalla. Tampereella mediakasvattajan kierrätyskeskusta on viritelty kaupungin etäopetuskeskuksen sivuille: koulut.tampere.fi/media/ Oppilaat käyttivät oman äänen lisäksi soittimia ja esineistä lähteviä ääniä luomaan tunnelmaa. Nauhoitus tehtiin MiniDisc-soittimella. Töitä syntyi 98, ja ne saivat ensi-iltansa sekä kouluissa että projektin esittelytilaisuudessa Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa keväällä Soveltamista koulujuhlan taltioinnissa Esimerkistä toiminnallisen av-opetuksen soveltamisesta käy tamperelaisessa Kalevan lukiossa toteutetun päivä studiossa -kurssi. Sen teemana oli lukion 50-vuotisjuhla. Koulu teki juhlia varten lukion historiaa valottavan musikaalin. Musikaali, sen valmistelu ja harjoitukset tarjosivat päivä studiossa -kurssille monipuolista materiaalia. Materiaalista ja musikaalia käsittelevästä studio-ohjelmasta syntyi noin 14 minuutin mittainen ohjelma. Oppilaat valitsivat yhden musikaaliin liittyvän aiheen, jonka pohjalta he toteuttivat oman noin 1-3 minuutin pituisen insertti-ohjelman. Ennen oman ryhmätyön toteuttamista kurssilla käsiteltiin audiovisuaalisen median kerronnallisia ja tuotannollisia perusteita, jotta välineet ja työtavat tulisivat tutuiksi. Oppilaat saivat myös ohjausta omaan ryhmätyöhönsä, jonka toteuttamiseen varattiin aikaa noin viikko. Mediataitojen kierrätyskeskus virtuaalisesti ja fyysisesti Kun media astuu luokkaan oppilaan mielessä ja kielessä, oppilaat tarvitsevat ensisijaisesti vuorovaikutusta ja toissijaisesti välineitä vuorovaikutukseen. Välineiden hankinnan tulee pohjautua tarpeelle. Tässä opettajia tulisi kuulla nykyistä enemmän. Tarvitaan mediataitojen kierrätyskeskus, paikka, jossa taitoja voisi kehittää ja jossa mallit kokemuksineen olisivat koulun hyötykäytössä. Paikka voisi olla virtuaalinen, mutta fyysinenkin paikka voisi olla tarpeen. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

13 13 Mediapedagogin tekninen varustus mediasalkussa Jukka Haveri on suunnitellut mediasalkun, joka tarjoaa välineitä av-median työstämiseen, havainnollistamiseen ja omaan ilmaisuun. Salkku edistää opetussuunnitelman tavoitetta aktivoida oppilas ja opettaja hyödyntämään mediaa opetuksessa ja oppimisessa. Mediakone on liikkuvaa mallia (MiniMac), jotta sitä voidaan hyödyntää niin luokassa kuin koulujen muissakin tiloissa. Monessa koulussa mediakoneeksi on valittu tuotantokäyttöön tarkoitettu raskas työasema. Haverin mielestä koulussa ei av-mediaa, mm. videota, tulisi mieltää tuotantoina, vaan opetuksen osana, jolloin kaikkien oppilaiden tulee päästä osallisiksi opetuksesta. Helposti liikuteltava laitteisto, joka voidaan liittää kannettavaan tai jo luokassa olevaan videotykkiin ja äänentoistojärjestelmään, tarjoaa hyvän välineen opetukseen. Langaton näppäimistö mahdollistaa kaikkien osallistumisen opetukseen ja tunnilla tehtäviin kokeiluihin. Laite voidaan pienryhmä- tai pajatyöskentelyä varten sijoittaa helposti koulun muihin tiloihin. muunnin toimii animaation teossa, jolloin televisio voi toimia monitorina. Kamerana voi olla mikä tahansa videokamera, jossa on analoginen videoulostulo. Muuntimeen liitetty pitkä videojohto mahdollistaa havainnollisen tavan arvioida kuvaa. Mikrofoni on helpoin keino luoda oppilaiden kanssa toteutetuista töistä seurattavia. Kuvaan ei aina voi vaikuttaa, mutta ääneen helposti. Kuvan dynaaminen haastattelumikrofoni kannattaa hankkia koulun perusvarusteeksi. Johtoja varten salkun kanteen on laitettu paikka kuva-, ääni- ja digitaalisille johdoille. Johtojen puute on akkujen loppumisen lisäksi yleisin ongelma työskentelyssä. Johtokotelot ovat käytöstä poistettuja dvd-koteloita. Tallentamiseen käytettävinä medioina mukana salkussa ovat dv-nauha, dvd-rw levy sekä muistikortit. 500 gigatavua puoleksi vuodeksi Mediatyöt vaativat runsaasti kovalevytilaa. Ulkoinen levy ei tuki koulun verkkoja ja luo helposti hallittavan fyysisen ympäristön töille gigatavua riittää peruskoulussa noin puoli vuotta, jonka jälkeen levy kannattaa tyhjentää ja alustaa. A/DA-muunnin mahdollistaa analogisen ja digitaalisen materiaalin rinnakkaisen käytön. Koulussa voidaan siis hyödyntää myös analogisia televisioita ja kameroita. Erityisen hyvin Mediasalkun sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

14 14 Me ja media Jukka Haverin suositus mediapedagogin ohjelmistoksi PC selain Exlorer Firefox MAC Safari Firefox Nauhurit, soittimet eri medioille (player) Media player * QuickTime *, itunes * QuickTime 0, itunes 0, VLC-player 0 Media player 0, VLC-player 0 Kuvankäsittely Paint * iphoto * Photoshop Elements Vain erityistapauksissa Photoshop CS 3 paketti Videoeditointi ja käsittely Movie Maker * imovie * Premiere Elements Final Cut Express Vain erityistapauksissa Premiere CS 3 paketti Animaatio Premiere Elements, Photoshop Elements Äänenkäsittely Audacity 0 Premiere Elements, Adobe Auditon istopmotion, Photoshop Elements Garage Band* Soundtrack Tallennus, poltto, DVD, CD itunes*, idvd* itunes 0 Nero, Premiere Elements Toast Multimedia iweb* Netscape Composer 0, Netscape Composer 0, Power Point Power Point, Keynote Vain erityistapauksissa Dreamweaver, Flash CS 3 paketti Merkkien selitykset: * mukana käyttöjärjestelmässä 0 ilmainen (ladattavissa verkosta) maksullinen kallis Optiona: Ulkoinen kovalevy (n. 300 gt) Muistikortin lukija Digitaali-analogi muunnin (esimerkiksi Canopus 100) Äänentallennus ipod ja mikrofoni. Se toimii myös kovalevynä (muistitikkuna) ja DVD- soittimena. AirPort, joka mahdollistaa langattoman verkon jokaiseen opetusluokkaan. Tarvittavat johdot: video, audio ja digi Digikamerat dokumentointiin. Varamediat: DV-nauha, DVD-rw-levy (1) Ohjekirjat (DVD-levy 2) Oppimateriaalit (DVD-levy 3) Siimaa Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

15 15 Mediasalkkukuvat: Jukka Haveri Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

16 16 Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella Yksi kampanjan aihe oli vastustaa peliaddiktiota. Kohteena oli nimenomaan World of Warcraft -peli. Aktiiva oli yhteiskuntaopin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden yhteishanke, jonka tavoitteena oli edistää oppilaiden aktiivista kansalaisuutta. Tarkoitus oli parantaa oppilaiden valmiutta seurata eri medioista hankkeita ja päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Lisäksi parannettaisiin oppilaiden valmiuksia vaikuttaa itse em. hankkeisiin tai valmisteilla oleviin päätöksiin. Tavoitteena oli aktiivinen ja vaikuttava nuori. Tarkoitus oli harjoitella tiedon esittelyn ja vaikuttamisen tapoja todellisuuden tarjoamien esimerkkien avulla. Kartonkeja, kovalevytilaa ja iltapalamakkaraa Mukana oli yhteensä 156 oppilasta 8. ja 9. luokilta sekä viisi opettajaa. Työryhmän kuuluivat rehtori Aulikki Kalalahti, yhteiskuntaopin ja historian opettajat Jari Sevón ja Petri Riukula, erityisopettaja Hanna Näremaa- Perälä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Raija Halonen, joka veti ja dokumentoi koko hanketta. Lisäksi mukana oli äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tiina Lakotieva. Hanke vei syksyn 2006 alussa seitsemän viikon aikana kaksi kaksoistuntia viikossa. Uusi vastaava työskentely alkoi jo saman lukuvuoden kolmannella jaksolla, varsinaisen Aktiivahankkeen päätyttyä. Työkaluina olivat kuusi digikameraa ja Helsingin kaupungin Mediakeskuksen viisi digitaalista videokameraa. Windows XP-käyttöjärjestelmässä ilmaiseksi mukana tuleva Moviemakerohjelma riitti videoiden editointiin. Hanke tuotti paljon digitaalista materiaalia, joka vaatii paljon muistikapasiteettia tietokoneilta. Aktiivan käytössä oli 35 tietokonetta. Niistä viidessä oli kirjoittavat dvd-asemat ja tarpeeksi kovalevytilaa videoiden editointiin. Lisäksi aktiivalaiset tarvitsivat mm. kartonkeja ja liimaa julisteisiin, aiheisiin liittyvää kirjallisuutta, dvd-aihioita sekä videoiden rekvisiittaa, kuten iltapalamakkaraa. Oppiaineet yhdessä ja erikseen Raija Halosen mielestä työskentelytavan idea toteutuu parhaiten, jos oppilailla on samaan aikaan sekä yhteiskuntaopin että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi, jolloin opettajat voivat toimia työpareina. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

17 17 Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Raija Halonen ja oppilaiden Aktiivassa tekemiä julisteita. (Kuva: Markku Juusola) Pelastakaa hiiripallot -kampanja vastusti tietokoneen hiirien sisällä olevien pallojen varastamista koulussa. Integraatioideaa kuvaavat hyvin neljän kurssin tavoitteet, jotka opettajat yhteistyössä laativat. Yhteiskuntaoppi, kurssin teemana oli valta: Millaisessa maassa elät? Ovatko kansalaiset tasaarvoisia lain edessä? Kuinka meitä hallitaan? Mitä on median mahti? Kurssilla tutustut yhteiskunnan valtakoneiston toimintaan ja myös siihen, miten itse voit vaikuttaa asioihin. Yhteiskuntaoppi, kurssin teema oli raha: Rahakurssilla perehdyt talouteen liittyviin asioihin. Pohdit omaa kulutustasi ja rahankäyttöäsi. Havaitse toisaalta olevasi osa laajempaa talouden kiertokulkua, jossa yksilöt toimivat kuluttajina, työntekijöinä, yrittäjinä ja veronmaksajina. Äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitetun viestinnän kurssin teema oli Mulle on tullu viesti : Maailma on tulvillaan viestejä, joita on hyvä Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

18 18 Oppilaat valitsivat esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. oppia lukemaan ja tulkitsemaan. On tärkeää, että onnistut valitsemaan viestiisi tarkoituksenmukaisen tyylin. Tiedon jäsentämisessä ja arvioimisessa tarkastellaan tunteiden, mielipiteiden ja asenteiden vaikutusta. Äidinkieli ja kirjallisuus, puheviestinnän kurssin teema oli kieli käyttöön: Kantavatko siivet? Miten maailma vastaa, kun sinne huudan? Hyvät kielenkäyttötaidot takaavat sen, että kansalainen saa asiansa hoidettua asianmukaisesti ja saa mielipiteensä kuuluville. Aluksi uutisseurantaa ja tiedonhankintaa... Työskentelyn lähtökohtana oli löytää tutkivan oppimisen menetelmillä hankkeita ja uutisia, jotka kiinnostavat nuoria sekä muodostaa niistä alkukysymyksiä ja tiedonhankinnan aiheita. Oppilaat hankkivat tietoa internetistä, Helsingin Sanomista, paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä, televisiouutisista sekä yhteiskuntaa ja sen rakenteita esittelevistä kirjoista. He tekivät keräämänsä aineiston pohjalta uutisseurantaraportteja. Lisäksi he hankkivat tietoa soittamalla virastoihin ja laitoksiin. Koulussa kävi oppilaiden haastateltavana yrittäjä. Luennoitsija puhui sanan mahdista ja suomentaja kertoi omasta työstään yhteisissä juhlatilaisuuksissa.... sekä käsitteiden selvennystä Tavoitteena oli, että kansalaisen kannalta tärkeitä talouselämän ja vallan rakenteita selvennettäisiin ja käsitteitä määriteltäisiin. Historian ja yhteiskuntaopin tunneilla oppilaat käsittelivät ja määrittelivät uutisissa ja lehtiartikkeleissa esiintyneitä käsitteitä sekä keskustelivat uutisten taustoista. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla he kertasivat faktan ja fiktion eroja sekä uutisen rakennetta, analysoivat mainoksia ja lukivat mielipidekirjoituksia. He kirjoittivat ajankohtaisista aiheista omia uutisia, mielipidekirjoituksia ja vastineita. Äidinkielen tunneilla oppilaat lukivat romaaneja, jotka käsittelevät jotain yhteiskunnallista epäkohtaa tai nuoren elämään vaikuttanutta äkillistä, kipeää tapahtumaa, sairautta tai ongelmaa, kuten rikollisuus, huumeet tai alkoholi. Opettajat laativat listan kirjoista, joista oppilaat valitsivat omansa esiteltäviksi verkkoon. Kohti loppuraporttia Uutisseurannassa kerätyistä uutisaiheista valittiin tarkempaan käsittelyyn oppilaiden kiinnostuksen ja kurssin tavoitteiden perusteella osa. Oppilaat muodostivat työryhmissä valitsemastaan aiheesta alkukysymyksiä, hankkivat lisätietoa ja tekivät johtopäätöksiä tutkimustulostensa perusteella. Työryhmien tavoitteena oli loppuraportti, josta ilmenivät tutkimuksen alkutilanne, tutkimuksen kulku ja johtopäätökset. Oppilaat esittelivät raportit muille. He esittelivät luetut kirjat ja keskustelivat niistä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla. Oppilaat valitsivat siis esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. Seuraavaksi Aktiiva-kurssilaiset suunnittelivat aiheestaan vaikuttavan kampanjan, jossa oli käytettävä useita vaikutuskanavia. Kampanjat sisälsivät lehtikirjoituksia, jaettavia lehtisiä, julisteita, painettuja t-paitoja, diaesityksiä ja videoita. Raportoituja tutkimuksia syntyi mm. seuraavista aiheista: miesten ja naisten väliset palk- Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

19 19 Alppilan yläasteen 9- luokkalaiset Jenna Vaine (vas.), Siri Koskela ja Pinja Kuusio ovat sitä mieltä, että itse tehden oppii parhaiten (Kuva: Markku Juusola) Oppilaat sademetsien puolesta Teemana oli valta, ja ympäristö projektin aiheena kiinnosti 9. luokkalaisia Pinja Kuusiota, Jenna Vainetta ja Siri Koskelaa. Tytöt tarkensivat itse aiheensa sademetsien suojeluksi. Tuloksena oli video, plakaatti ja mielipidekirjoitus Fronterin keskustelualueelle. Lähteinä tämä Aktiiva-ryhmä käytti internetiä, uutisjuttuja, biologian opettajaa ja äitiä. Tytöt kehuvat, että verkkokeskustelut toimivat hyvin ja ainakin Pinja, Jenna ja Siri saivat hyvää palautetta. Pinja Kuusio kertoo oppineensa tavallista tasokkaampaa verkkokeskustelua. Usein se on käsittämättömien lyhenteiden täyttämää. Hänen puheenvuoronsa myös lyheni kommenttien perusteella. Videoita ei sen sijaan ehditty kommentoida paljonkaan. Siri Koskelan mielestä videon avulla aiheesta sai paljon tavallista enemmän irti ja aihe tuli käsiteltyä kunnolla. Jenna Vaine piti hyvänä, että ohjeet olivat tarpeeksi väljät. Siten videoista tuli persoonallisia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

20 20 Me ja media Mitkä aiheet kiinnostivat oppilaita Aktiiva-hankkeessa? Keskustelujen aiheita: - miesten ja naisten väliset palkkaerot - perintövero - luomuruoka - wikipedian luotettavuus - Libanonin kriisi - lukio vai ammattikoulu - öljyn loppuminen - kouluruokailun tärkeys - koeviikkoja vastaan - lintsaaminen - roskaaminen - ylinopeuden vaarallisuus - nettipelit - luonnollinen vanheneminen - hiiripallojen häviäminen Vaikuttavien videoiden aiheita: - kirkonpolttajien motiivit - koeviikot - kouluruokailu - kuntien aluelaajennukset - lentoturvallisuus - lintsaus - luomuruoka - pakolaisuus - parisuhdeväkivalta - sotavankien kohtelu Palokunta videosta, jossa pohdittiin kirkonpolttajien miótiiveja kaerot, wikipedian luotettavuus, Libanonin jälkikriisi, poliisin toimet Asem-kokouksen yhteydessä tai, miksi musiikin lataaminen ei loppunut lain myötä. Kampanjoita, joissa vaikuttamisen keinoina olivat mm. julisteet, syntyi seuraavista aiheista: koeviikkoja vastaan, seis kaupunkien suurvallalle, vanhene luonnollisesti, loppu lintsaamiselle, ylinopeus vaaraksi ihmisille. Älä uhraa elämääsi World of Warcraftille -kampanja oli suunnattu verkkopeliaddiktiota vastaan. Verkkokeskustelu tuki kaikkia vaiheita Lähiopetuksen lisäksi hanke eteni verkko-oppimisympäristö Fronterissa, joka tuli koulun käyttöön juuri hankkeen alkuvaiheissa. Se oli käytössä Aktiivassa koko kurssin ajan. Aluksi opettaja kertoi, mistä kurssilla oli kyse ja miksi Fronter oli käytössä. Oppilaat kyselivät ja kommentoivat. Alkukeskusteluissa sai päästellä höyryjä ulos. Kertasimme myös hyviä verkkokeskustelun käytäntöjä, kuten että puheenvuorojen otsikoiden pitää olla kunnollisia, muistaa Raija Halonen. Fronterin keskustelualueella käsiteltiin myös aiheisiin liittyviä alkukysymyksiä, käsitteiden määrittelyä, uutisaiheita ja kirjavinkkauksia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Karakallion koulun pajassa

Karakallion koulun pajassa n pajassa kuvataideopettaja Hanna Saarinen 2009 Tavoitteet - Koulu on oppilaita varten - Vastuu - Luovuus ja itseluottamus Mitä sinä tekisit täällä? oppilaan arki Aulassa on tunnelmaa Hankkeemme osat

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Karakallion koulun Pajassa

Karakallion koulun Pajassa Oppimisympäristönkehittämishanke Karakallion koulu Karakallion koulun Pajassa kuvataideopettaja Hanna Saarinen 2010 Koulumme kasvatustavoitteet ovat elämänmyönteisyys ja oppilaan kehityksen tukeminen monipuolisesti.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu Puhelinnumero (vaihde) Lähiosoite Pispalanharju 47 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot