Me ja media. Nuoret mediavaikuttajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Me ja media. Nuoret mediavaikuttajina"

Transkriptio

1 Nuoret mediavaikuttajina

2 Iina Telanne Kirjoittaja on Tampereen Normaalikoulun 9. luokan oppilas Me ja media Me ja media Nuoret mediavaikuttajina Toimittanut Markku Juusola Toimituskunta: Kristina Kaihari-Salminen, Pirjo Sinko B 38 Tänään Nuoret Puhelin Kolumni Klassinen baletti vai klassinen jalkapallo M iten koulussa menee? äiti kysyy nuoreltaan. Murahdus. No, voisitko viedä edes roskat? äiti pyytää. Emmää ny jaksa Yhä useampi nuori löhöää sohvalla koulun jälkeen tv:tä katsellen. He ovat väsyneitä ja tylsistyneitä. Koulussa menee joten kuten ja kavereita ei tahdo löytyä. Sinä vanhempi, jos huomaat nuoressasi näitä merkkejä, auta häntä kannusta harrastamaan! Harrastus antaa nuorelle juuri hänen tarvitsemaansa virkistystä. Tutkitusti on osoitettu, että mieleisellä harrastuksella nuoren elämänilo ja hyvinvointi paranevat. Harrastus parantaa nuoren vireyttä ja oppimiskykyä, ja näin harrastus samalla vaikuttaa positiivisesti koulunkäyntiin. Nuori voi löytää harrastuksen parista nuoren elämälle tärkeän tukipilarin, ystävän. Helppo vaihtoehto on etsiä mielekästä tekemistä internetistä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin kotisivujen kautta löytyy harrastusmahdollisuuksia a:sta y:hyn. Toki toisinaan harrastukset ja urheiluseuratoiminta nielevät liikaa rahaa. Silloin kannattaa etsiä edullisempia harrastusvaihtoehtoja. Setlementtiyhdistys ry:ltä, esimerkiksi Ahjolan kansalaisopistolta, löytyy usein edullisempia harrastusvaihtoehtoja ja seurakuntien järjestämät varhaisnuorten kerhot ovat usein täysin ilmaisia. Joskus nuoret eivät ole innostuneita aloittamaan uutta harrastusta omin päin, vaan he tarvitsevat pienen potkun takapuoleen. Silloin vanhemman tehtävä korostuu. On löydettävä nuorelle mieleinen harrastus ja vieläpä taloudelle sopiva. Toisinaan nuori on se innostuneempi osapuoli harrastuksen aloittamisesta. Silloin vanhemmat tarvitsevat potkun persuksille: Come on! Nuorenne tarvitsevat muutakin tekemistä vapaa-ajalleen kuin läksyt ja pikkuveljen kaitsemisen. Nuorelle on todella tärkeää löytää mieleinen harrastus. On raskasta käydä jossain harrastuksessa vain vanhemman mieliksi. Pakkoharrastaminen tekee nuoresta alakuloisen ja haluttoman. Vaikka heti ensimmäinen harrastuskokeilu ei nuorta innostaisi kannattaa kokeilla jotain toista lajia. Vaihtelu virkistää, niin kuin sanonta kuuluu. Olipa harrastus klassinen baletti tai klassinen jalkapallo on tärkeintä nuoren hyvinvointi. Nyt kaikki joukolla kannustamaan nuoria harrastamaan Sähköposti Lisää vauhtia mopoihin Jos mopoilla saisi ajaa yli 45 kilometriä tunnissa, liikenne sujuisi paremmin ja vaaratilanteita tapahtuisi vähemmän. On vaarallista, että moottoripyörän näköiset mopot ajavat 45 kilometriä tunnissa, koska autoilijat luulevat, että ne kiihtyvät ja kulkevat yhtä hyvin kuin moottoripyörät. Mopojen nopeusrajoitukset on säädetty aikana, jolloin mopojen jarrut olivat paljon nykyistä huonommat. Nykyään kuitenkin useissa mopoissa on levyjarrut. Rajoitukset voisi nostaa 60 kilometriin tunnissa, ja samalla mopokortin saaminen voisi muuttua niin, että pitäisi suorittaa myös ajokoe. Tällä hetkellä mopokortin saa pelkän kirjallisen kokeen kautta. Oskari Syrjämäki Miksi valtio vie hiukset Olenpahan tässä miettinyt, että miksi lukseen mentäessä pitää leikata hiuk lyhyiksi? On ihmisiä joita kiinnostai armeijaan, mutta he eivät halua men koska hiukset pitää leikata. Näin ei kuitenkaan ole Ruotsissa, j ihmettelen miksei myös Suomessa v hiuksiaan? Toivottavasti tähän tulee muutos e veisi hiuksia. Tomas Grönfors Liian vähän valo Sisällys Esipuhe: Mediakasvatuksen haasteita Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke kokosi yhteen 11 erilaista ja opettajien itse luomaa mediakasvatuksen toimintamallia. Media haltuun pilkkomalla palasiksi Mediapedagogi Jukka Haveri on kehittänyt toiminnallisen audiovisuaalisen mediakasvatuksen mallin. Aktiiva - aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella 9.-luokkalaiset kokeilivat erilaisia vaikuttamisen keinoja aiheista, jotka heitä koskettivat. Pispalan piltit portaalien pyörteissä Lapset ottivat selvää Pispalan kasveista, rakennuksista ja perinneleikeistä - aiheista, jotka he kokivat omikseen luokkalaisten tuotokset julkaistiin verkossa ja paikallisessa lehdessä. Ysit vaikuttamassa - nuoret kirjoittivat oikeita juttuja tärkeistä asioistaan 9.-luokkalaiset tekivät itse Aamulehden teemasivuja itse valitsemistaan aiheista. Kotona Kaustisella oppilaat loivat mielikuvia kotipaikastaan 9.-luokkalaiset kertoivat kuvilla ja teksteillä kunnan päättäjille ja muille aikuisille, mitä he haluavat asuinpaikastaan viestiä. Hiidenkivi - oppilaskunta aktiiviseksi ja koulu avautuu yhteisöönsä 8. luokan oppilaat käyttivät valokuvia, paikallislehteä ja verkkoa tiedottaakseen uudesta koulustaan asuinalueensa ihmisille. Saundia Satakunnasta - mediatuotannon tuntemusta alueen omista medioista Yhdeksäsluokkalaiset tekivät radio- ja tv-ohjelmia sekä verkkolehden ja lyhytelokuvan. Tarkoitus oli esitellä kotiseudun musiikkielämää. Minun Savonlinnani - täällä asuu nuoriakin luokkalaiset ottivat kuvin ja sanoin kantaa kotikaupunkinsa asuinympäristöön ja kaavoitukseen. Lööpit sekä järkyttävät että kiinnostavat lapsia Pieni vihtiläinen kyläkoulu tutki rohkeasti iltapäivälehtien lööppejä ja yritti kehittää paikallisia lehtiä nuoria kiinnostavaan suuntaan. Avuliaaksi Aisopoksen avulla - antiikin eläinsadut muuttavat nykyaikaan animaatioina Kuudes luokka ja erityisopetuksen ryhmät Kotkassa tekivät yhdessä vaha-animaatioita, jotka käsittelivät yhteistyötä, ystävällisyyttä ja rehtiä käytöstä. Terästyttö ja taikareppu - videosarjalla kohti terveitä elämäntapoja Oululaiset 5. ja 6. luokan oppilaat tekivät Terästyttö-videoita, joiden sanomana oli terveet elämäntavat. Reporanka - multimediaopas omasta koulusta lasten silmin Yleis- ja erityisopetuksen 3.-luokkalaiset loivat multimedian, joka esittelee omaa koulua, sen oppilaita ja henkilökuntaa lasten näkökulmasta.

3 3 Mediakasvatuksen haasteet Me ja media -hankkeessa lähdimme etsimään uusia toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi. Näkökulmaksi valitsimme peruskoululaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen omassa ympäristössään. Hankkeessa pyrittiin syventämään yhteistyötä median kanssa ja oppimaan uutta kiivaasti muuttuvasta mediaympäristöstä. Tätä esipuhetta kirjoitetaan vain viikko Jokelan koulun järkyttävien tapahtumien jälkeen. Ne panevat miettimään tämän hankkeen ja raportin sisältöä ja merkitystä uudessa valossa. Jos eettinen kasvu häiriintyy, mediataitoja voi käyttää myös pahaan. Heti tapahtumien jälkeen on saatu lukea monta mielipidettä mediakasvatuksen tarpeellisuudesta. Sen nosti voimakkaasti esille myös Suomen rehtoriyhdistyksen puheenjohtaja Peter Johnson, tunnettu mediakasvattaja. Myös me tämän hankkeen vetäjät haluamme uskoa positiivisiin keinoihin: kannustava ja aktiivinen mediakasvatus on ollut suomalainen tapa oppia mediataitoja, joihin ns. kriittinen medialukutaito kuuluu siinä missä mediataitojen luova puolikin, oma ilmaisu. Mediakasvatus on koettu haastavaksi opetussuunnitelman aihekokonaisuudeksi. Raporttimme tarjoaa koulujen sovellettavaksi 11 toimintamallia, joista toivomme saatavan ideoita ja inspiraatiota. Hankkeen ei tarvitse olla suuri ollakseen vaikuttava, mutta hyvä hanke edellyttää näkökulman valintaa, tavoitteellisuutta, suunnittelu- ja työprosessin hallintaa ja myös mediaosaamista, niin teknistä, sisällöllistä kuin eettistäkin. Haluamme kiittää Seppo Niemelää, jonka johtama kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma rahoitti tämän kehittämistyön. Arvostamme myös samaan aikaan työskennelleen mediaosaamisen toimenpiteitä pohtineen opetusministeriön työryhmän jäsenten suunnittelu- ja koulutusapua. Erityisesti kiitämme mediapedagogi Jukka Haveria Tampereelta, elokuva- ja viestintäkasvatusopettaja Antti Pentikäistä Tikkurilan lukiosta sekä professori Martti Raevaaraa Taideteollisesta korkeakoulusta. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Antero Mukkaa kiitämme siitä, että hän järjesti hienot tilat Sanomatalossa koulujen esitellä Me ja media -hankkeen tuloksia päättöseminaarissa Opetushallituksessa Kristina Kaihari-Salminen opetusneuvos Pirjo Sinko opetusneuvos

4 4 Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen Me ja media -hanke osoittaa, että pienellä taloudellisella tuella ja ohjauksella voidaan saadaan paljon hyvää aikaan. Koulujen omissa mediahankkeissa syntyi uusia toimintamalleja, joita muut mediakasvatusta ja kansalaisvaikuttamisen opetusta toteuttavat voivat hyödyntää. Media on lasten ja nuorten todellisuutta, ja mediakasvatuksen tarve on ilmeinen. Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salmisen mukaan hanke osoitti, että lapset tarvitsevat koulun apua mediaympäristön hahmottamisessa ja medialukutaidon tukemisessa. Hanke näytti opetusneuvos Pirjo Singon mielestä, että opettajat ovat yhteistyökykyisiä, luovia ja rohkeita. Tiimeissä työskennelleet mediakasvattajat toteuttivat suunnitelmansa yhdessä lukukaudessa eli tiukassa aikataulussa. Politiikkaohjelmat ja OPS:n tavoitteet taustalla Me ja media -hankkeen taustalla oli kaksi edellisen hallituksen politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmat, jotka molemmat korostivat mediakasvatuksen merkitystä. Myös vuonna 2004 uudistuneet opetussuunnitelman perusteet painottavat aiempaa enemmän kansalaisvaikuttamisen ja mediataitojen osaamista. Me ja media -hankkeen ideointiin saatiin hyödyllistä asiantuntijatukea mediakasvatuksen kehittämistä samanaikaisesti pohtineen opetusministeriön työryhmän jäseniltä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Pirjo Sinko ja toisena sihteerinä Kristina Kaihari-Salminen. Opetushallitus sai Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta keväällä 2006 erillismäärärahan peruskoulujen mediakasvatuksen kehittämiseksi. Toukokuun lopulla alkanut haku poiki kesäkuun puoliväliin mennessä 44 koulun hakemukset. Näistä 11 peruskoulua eri puolilta Suomea pääsi mukaan toteuttamaan itse hanketta. Valintakriteereitä olivat hankeidean innovatiivisuus, yhteiskunnallinen ulottuvuus, koulun mediatiimin koostumus, ulkopuolinen yhteistyökumppani, koulujen erilaisuus ja alueellinen edustavuus. Hankkeiden tuli siis tavoitella yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhteistyötä koulun sisällä sekä muiden tahojen kanssa. Valitut koulut sitoutuivat projektiin, sovittuun aikatauluun, sekä osallistumaan rehtorin johtamalla noin 2 4 hengen ryhmällä Opetushallituksen järjestämiin koulutus- ja konsultointipäiviin. Projekti tuli toteuttaa alkuidean pohjalta syyslukukauden 2006 aikana sekä työstää siitä levittämiskelpoinen toimintamalli ja esitys valtakunnalliseen käyttöön. Koulujen keväinen innostus lähteä mukaan ilahdutti Sinkoa ja Kaihari-Salmista. Hakuaika eli hankeidean suunnitteluaika oli lyhyt, vain Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

5 5 Opetusneuvos Kristina Kaihari-Salminen (vas.) ja opetusneuvos Pirjo Sinko vetivät Me ja media -hanketta Opetushallituksessa. (kuva: Hannu Ylilehto) vajaa kuukausi, josta osa oli jo kesäloma-aikaa. Silti mukaan saatiin paljon uudenlaisia ideoita, näkökulmia ja toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseen. Yhteistyötä monilla tasoilla Mediakasvatus on yhteistyötä. Oppilaiden kesken se tarkoittaa yhdessä ja tekemällä oppimista. Oppiaineiden yhteistyö tarkoittaa sitä, että vaikuttamisen projekteissa sisältö voi olla yhteiskunnallinen, mutta käytössä ovat median ilmaisukeinot. Opettajilla on monipuolista ja erilaista osaamista, joka pääsee esille yhteishankkeissa. Tampereen Normaalikoulun hanke osoitti, kuinka opettajien ja oppiaineiden välinen integrointi ja yhteistyö tuo myönteisiä tuloksia. Kun yhteiskuntaoppi otettiin mukaan, saatiin mukaan uusia tärkeitä näkökulmia sekä laajaalaisuutta, muistaa Kristina Kaihari-Salminen. Ysit vaikuttamassa oli näkyvä ja vaikuttava hanke paljolti myös yhteistyökumppani Aamulehden vahvan panostuksen ansiosta. Mukana yhteistyössä olivat Norssin opetusharjoittelijat. Hyvän esimerkin oppiaineiden integroinnista ja laaja-alaisesta yhteistyöstä tarjosi tamperelainen Pispan koulu, jonka monipuolinen toimintamalli yhdistää koulun sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, perinteeseen tutustumisen, oppilaiden asuinympäristön ja erilaisten tiedotusvälineiden käytön. Yhteistyötä voi tehdä myös yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tai peruskoulun ja erityisopetuksen kesken. Varkauden Repokankaalla lähtökohtana oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa koulussa, jossa kaksi peruskoulua ja erityiskoulu oli vastikään yhdistetty. Pirjo Sinko kehuu ajatuksen tuoreutta: mediakasvatus voi olla osatekijänä kouluyhtei- Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

6 6 Me ja media Mediakasvatuksen avuksi Lapset ja media - Mediamuffinssi TUNNE-hanke Kenguru tvt-taitojen monipuolinen täydennyskoulutusohjelma MediaSmart - Mainonnan lukutaito Ylen mediabussi ja mediakompassi Opetushallituksen ja Sanomalehtien liiton Lehtiverstas -työkalu Kirjastojen mediakasvatushanke Uimarengas mediatulvaan - kirjastosta Kansallinen tietoturvapäivä sön yhteenhiomisessa. Paikallisesta ammatillisesta oppilaitoksesta saatiin teknistä apua, ja sieltäkin toivottiin yhteistyölle jatkoa hankkeen päätyttyä Helsinkiläisellä Hiidenkiven koululla oli samansuuntainen tavoite tehdä uudesta koulusta asuinympäristön tuttu ja aktiivinen toimija. Oppilaskunnan jäsenet oppivat samalla tehokkaammiksi viestijöiksi. Haasteita, huumoria ja koulun arkea Mediakasvatuksessa on luontevaa tehdä yhteistyötä koulun sekä paikallisen tai valtakunnallisen median kesken. Hankkeilta edellytettiin yhteistyötä vähintään yhden ulkopuolisen tahon kanssa. Nakkilassa kumppaneita oli peräti neljä sekä Villilän studion mediakasvatukselle erinomainen oppimisympäristö. Myös pienen vihtiläisen Jokikunnan koulun hankkeessa tehtiin yhteistyötä paikallisen median kanssa. Sinko ja Kaihari-Salminen pitävät Vihdin projektia haastavana, koska iltapäivälehtien lööpit on voimakas ja pelottavakin aihe. Kehuja hanke saa myös kodin ja koulun yhteistyöstä. Kaustisen keskuskoulun hankkeessa Sinko ja Kaihari-Salminen arvostavat eritoten huumoria ja itseironiaa, jolla opettajat lähtivät ideoimaan oppilaiden kanssa. Oppilaat esittelivät omaa paikkakuntaansa uusin silmin paikkakunnan media-alan ammattilaisten avustamina. Oppilaat nostivat valokuvan keinoin Kaustisesta esiin muitakin mielikuvia kuin kansanmusiikki. Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

7 7 Oululaisen Lintulammen koulun Terästyttö -videoista kannattaa huomata, että hankkeen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tekijät löysivät hienosti haasteelliselle ja laajalle hyvinvointi ja terveys -aiheelle konkreettisen toteutustavan. Koulun arjen asiat yhdistyivät kaupungin yhteisiin tavoitteisiin, ja oppilaat oppivat samalla lisää mediataitoja. (Kuva: Jyrki Lehto) Savonlinnan Talvisalon koulun oppilaat osallistuivat ansiokkaasti useiden välineiden ja akviviteettien avulla ajankohtaiseen kunnallispoliittiseen keskusteluun asuinympäristöstä ja kaavoituksesta. Kotkalaisen Haukkavuoren koulu halusi innokkaasti mukaan, koska opettajien palautteen mukaan kaikki siihenastiset valtakunnalliset mediakasvatushankkeet olivat kiertäneet Kotkan. Hanke yhdisti tuloksekkaasti yleis- ja erityisopetuksen sekä asetti vaateliaita teknisiäkin haasteita. Kodit ja uusmedia mukaan laajemmin Integrointi on yläkoulussa haastavaa, mutta toisaalta aineenopettajilla on paljon ainealojensa syvällistä osaamista, sanoo Pirjo Sinko. Luokanopettajien työssä isojen projektien käytännön aikataulujen ja yhteistyön järjestely on onneksi vähän helpompaa. Moniammatillinen tiimi tuo paljon synergiaetua, muistuttaa Kristina Kaihari-Salminen. Opettajilla on erilaisia vahvuuksia. Mediakasvatusprojekteissa tarvitaan esimerkiksi teknistä osaamista, organisointikykyä, ryhmän- ja prosessinhallintaa. Suurin osa hankkeista käytti tuttua ja turvallista painettua sanaa, mutta mukana oli luontevasti myös uusmediaa. Jos vastaava hanke aloitettaisiin nyt, edellytettäisiin ehkä vielä vahvemmin digitaalisen median tai verkon käyttöä. Myös kodit otettaisiin laajemmin mukaan. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

8 8 Me ja media Me ja media -hankkeen tavoitteiden taustaa opetussuunnitelman perusteissa Viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuus: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa tiedonhankinta, lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Mediataitojen oppiminen toteutuu: aihekokonaisuuksien opetuksessa eri oppiaineiden yhteistyönä eri oppiaineiden opetuksessa, keskeiset aineet: äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, historia ja yhteiskuntaoppi, tietotekniikka koulun toimintatavoissa, koulun sisäisessä viestinnässä koulun ulkoisessa viestinnässä ja yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa median lukiodiplomin suorittamisena osallistumalla kilpailuihin ja projekteihin vapaa-aikana, kotona, harrastuksissa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuus Oppilas oppii: ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Mediakasvatus ja oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineen tavoitteina on mm., että: oppilas harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella oppilas oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi (myös mediatekstien lukijaksi) oppilas saa käsityksen median mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Toimintamalleja mediataitojen ja kansalaisvaikuttamisen opetukseen

9 9 Jukka Haveri on kiertänyt Suomea mediapedagogina monissa hankkeissa, esimerkiksi Ylen Mediabussissa. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina Toiminnallinen audiovisuaalinen opetus voi olla työpajaa muistuttava prosessi. Se alkaa oppilaiden omista havainnoista sekä aistimuksista ja päätyy osaksi koko koulun arkea, jossa median työvälineet ovat opetuksen työvälineitä. Ja teknisen välineet mahtuvat opettajan mediasalkkuun, jonka sisällön on suunnitellut mediapedagogi Jukka Haveri Tampereelta. Haveri veti Tampereella hanketta nimeltään Mediapedagogi - mediakasvatuksen tuki. Hanke haki malleja, joiden avulla toiminnallista opetusta voisi järjestää peruskoulussa siten, että se kehittäisi sekä oppilaiden että opettajien mediataitoja. Mukana oli viisi koulua Tampereella. Audiovisuaaliseen mediaan keskittynyt hanke kehitti ja tarjosi ideoita viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jukka Haveri on työskennellyt erityisopettajana sekä av-media- ja ilmaisukoulutuksen suunnittelijana ja kouluttajana. Hän veti Mediataitoja koulussa -projektia , oli Ylen Mediabussin kouluttaja Viime aikoina hän on työskennellyt Tampereella Media- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

10 10 Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. pedagogi - tukea koulujen mediakasvatukseen -hankkeen suunnittelijana ja kouluttajana. Median hallinnan kokemuksia toiminnallisesti Haverin mielestä on olennaista tunnistaa ja aktivoida ne mediataidot, jotka eivät vanhene teknologian mukana. Esimerkiksi valokuvan ottaminen, rajaus tai sommittelu eivät juuri muutu, vaikka välineet kuvien ottamiseen kehittyvät. Haverin kokemusten mukaan oppilailla on paljon taitoja, ja he ovat teknologisesti suvaitsevaisia. He kaipaavat mielekkäitä tehtäviä ja tietoa siitä, mitä ohjelmia tehtävien tekoon voisi käyttää, eivät niinkään ohjelmien ja niiden uusimpien versioiden käytön opettelua. Eivätkö edes digitaalitekniikka ja tietoverkko ole muuttaneet mediaa ja sen ilmaisutapoja? Haverin mielestä eivät oleellisesti. Haveri kutsuu internetiä uusvanhaksi välineeksi, sillä perusasiat ovat samoja kuin ennenkin. Kyseessä on tekstin, äänen ja kuvan uudenlaisesta yhdistelmästä ja uudesta, aiempaa laajemmasta yleisöstä, jolla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa. Haverin katsannossa nuorison vilkas verkkovuorovaikutus chatteineen, mesetyksineen ja kuvagallerioineen on vain uudenlaista identiteetin hakua verkon avulla. Vaikka välineet vaihtuvat tarpeet ovat edelleen samoja. Nuoret haluavat olla jotain ja kuulua johonkin. Internet on vuorovaikutuksen eli oma identiteetin kehittymisen ja sosiaalistumisen välineenä. Toiminnallinen, oppilaiden omiin havaintoihin pohjautuva työtapa luo pohjan itsenäisille oivalluksille ja kokemukselle median hallinnasta. Kyse on Haverin mukaan pitkälti vuorovaikutuksesta ja kaaoksen hallinnasta. Kun oppilaat pilkkovat median ymmärrettäviin osiin ja perehtyvät niihin sekä katsojan eli käyttäjän että tekijän näkökulmista, he saavat välineitä välillä hyvinkin kaoottiselta tuntuvaan kuva- ja Media ymmärrettäväksi pieninä palasina äänivirran ymmärtämiseen. Kyse ei ole metodista vaan työtavasta, jota opettaja voi käyttää tilanteen mukaan. Media- ja koulumaailman kohtaamisessa oikeiden vastausten sijaan käsitellään usein likiarvoja. Vaikuttumisen lisäksi avautuu mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Haveri. Säännölliset työpajat tai teemat tarjoavat mahdollisuuden kehittää omia mediataitoja. Järjestelyissä kannattaa hyödyntää yhteistyötä median ja koulujen välillä. Aistit täytetään mielikuvilla Kannattaa lähetä liikkeelle oppilaiden omista havainnoista, elämyksistä ja aisteista. Audiovisuaalinen media vaikuttaa aistien välityksellä alueella, joka on ominta juuri lapsille ja nuorille. Media vahvistaa vaikutusta käyttämällä draamallisia keinoja mm. samaistumista ja eläytymistä. Valitaan siis aisti ja täytetään se mielikuvilla, tiivistää Jukka Haveri. Audiovisuaalinen elämys voi olla elokuvan katsomista elokuvateatterissa. Luokkatilanteessa oppilaita voidaan pyytää äänittämään nauhurilla esine tai tila, vaikkapa oven avaus, ikkunan sulkeminen - tai hiljaisuus. Sen jälkeen oppilaat arvioivat pelkän äänen perusteella, mistä tilasta on kyse. Harjoituksen lähtökohtana voi olla kuva. Opettaja valitsee kuvan ja pyytää oppilaita rakentamaan ääniä kuvaan, jolloin oppilaat pääsevät käsiksi ei-verbaaliseen viestintään. Seuraavassa vaiheessa oppilaat kokeilevat esimerkiksi erilaisten kuvien käyttöä. Niitä voivat olla toimintakuvat tai reaktiokuvat. Samalla he perehtyvät dramaturgian perusteisiin. Idea työskentelyn ja ilmaisun kokonaisuudesta hahmottuu heille. Opettajan tehtävä on rajata tehtävät hyvin. Rajaaminen on pohja luomiselle, sanoo Haveri. Seuraa harjoitteluvaihe, jossa kokeilussa ha-

11 11 vaitut elementit tulevat tutuiksi. Niitä ovat mm. tekniikka, työtapa, ilmaisu. Pohjana voi olla esimerkiksi mainoskuvia, joihin oppilaat etsivät yllättäviä kuvakulmia. Sen jälkeen oppilailta voi pyytää omaa ilmaisua. He käyttävät ryhmätyöskentelynä oppimaansa työtapaa ja ilmaisua. Yli kolmen minuutin elokuvan tekeminen koulupäivän aikarajoissa on Haverin kokemusten mukaan mahdotonta. Kaksiosainen arviointi tärkeää Haveri suosittaa jakamaan arvioinnin kahteen osaan. Ensimmäinen arviointi tapahtuu omassa luokassa, ensi-illan yhteydessä. Valmiisiin töihin liittyy aina odotuksia ja paineita, ja ne on hyvä purkaa. Sen jälkeen kannattaa pitää muutaman päivän tauko, jolloin opettaja voi valmistella arviointia tarkemmin. Varsinaisella arviointitunnilla koko dokumentoitu työprosessi käydään läpi Mediapedagogi-projektissa huomioon otetut osaalueet - mikseipä samalla kaavio asioista, joita mediakasvattajan ylipäänsä pitää ottaa huomioon. vaiheittain. Tärkeintä on selvittää, saavutettiinko alussa määritellyt tavoitteet. Olisi myös hyvä, jos tavoitteiden kriteerit olisi määritelty yhteistyössä opettajien kesken. Tätä auttaisi esimerkiksi mediatöiden yhteinen esittelytunti koulun omalla tv-kanavalla. Jotta tulokset vastaisivat tavoitteita, pitäisi tehtävänannon olla mahdollisimman selkeä ja konkreettinen. Toiminnallisen av-opetuksen mallissa prosessi päätyy soveltamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaat soveltavat mediataitoja eri aineissa aihekokonaisuuksina. Tällöin mediavälineet nähdään osana koulun perusarkea, vaikka se vaatiikin opettajalta järjestelyjä. Esimerkiksi fiktion tekeminen voi ylittää ainerajat. Opettajat voivat pyytää oppilaita hyö- Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

12 12 dyntämään mediavälineitä. Historiaa voi dramatisoida, tai lähimenneisyyden aiheita voi käsitellä haastattelemalla mahdollisia silminnäkijöitä. Kuvat kivessä -kokeilua ja harjoittelua Toiminnallisen av-opetuksen kokeilu- ja harjoitteluvaiheita havainnollistaa hyvin Mediapedagogi-projektissa toteutettu työpaja, jossa 2. ja 3. luokkalaiset tekivät animaatioita. Työskentelyyn osallistui yhteensä Toiminnallinen av-opetus vaiheittain viisi 2. ja 3. luokkaa nel- jästä tamperelaisesta koulusta. Oppilaat tutustuivat Kuvat 1) havainto, elämys, aistit - audiovisuaalinen elämys 2) kokeilu - ideat liikkeelle 3) harjoittelu - kokeilussa havaitut elementit tutuiksi 4) ryhmätyöskentely, oma ilmaisu 5) arviointi kivessä -taidenäyttelyyn museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely loi pohjan omille noin 30 sekunnin kestoisille eläville kalliomaalauksille, jotka oppilaat tekivät videolle ja tallensivat dvd:lle. Tehtävänä oli tavoittaa töissä näyttelyn luoma tunnelma. 6) soveltaminen Käytyään taidenäyttelyssä oppilaat osallistuivat animaation johdantotunnille, jossa he perehtyivät animaatioilmaisuun ja -työskentelyyn sekä liikkeen illuusioon mm. plärän avulla. Seuraavaksi he loivat hahmot, taustat ja digitoivat kuvat. Hahmot pääsivät liikkeelle Adobe Premiere -ohjelman avulla, ja taustat valaistiin Photoshop -kuvankäsittelyohjelmalla. Tampereella mediakasvattajan kierrätyskeskusta on viritelty kaupungin etäopetuskeskuksen sivuille: koulut.tampere.fi/media/ Oppilaat käyttivät oman äänen lisäksi soittimia ja esineistä lähteviä ääniä luomaan tunnelmaa. Nauhoitus tehtiin MiniDisc-soittimella. Töitä syntyi 98, ja ne saivat ensi-iltansa sekä kouluissa että projektin esittelytilaisuudessa Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa keväällä Soveltamista koulujuhlan taltioinnissa Esimerkistä toiminnallisen av-opetuksen soveltamisesta käy tamperelaisessa Kalevan lukiossa toteutetun päivä studiossa -kurssi. Sen teemana oli lukion 50-vuotisjuhla. Koulu teki juhlia varten lukion historiaa valottavan musikaalin. Musikaali, sen valmistelu ja harjoitukset tarjosivat päivä studiossa -kurssille monipuolista materiaalia. Materiaalista ja musikaalia käsittelevästä studio-ohjelmasta syntyi noin 14 minuutin mittainen ohjelma. Oppilaat valitsivat yhden musikaaliin liittyvän aiheen, jonka pohjalta he toteuttivat oman noin 1-3 minuutin pituisen insertti-ohjelman. Ennen oman ryhmätyön toteuttamista kurssilla käsiteltiin audiovisuaalisen median kerronnallisia ja tuotannollisia perusteita, jotta välineet ja työtavat tulisivat tutuiksi. Oppilaat saivat myös ohjausta omaan ryhmätyöhönsä, jonka toteuttamiseen varattiin aikaa noin viikko. Mediataitojen kierrätyskeskus virtuaalisesti ja fyysisesti Kun media astuu luokkaan oppilaan mielessä ja kielessä, oppilaat tarvitsevat ensisijaisesti vuorovaikutusta ja toissijaisesti välineitä vuorovaikutukseen. Välineiden hankinnan tulee pohjautua tarpeelle. Tässä opettajia tulisi kuulla nykyistä enemmän. Tarvitaan mediataitojen kierrätyskeskus, paikka, jossa taitoja voisi kehittää ja jossa mallit kokemuksineen olisivat koulun hyötykäytössä. Paikka voisi olla virtuaalinen, mutta fyysinenkin paikka voisi olla tarpeen. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

13 13 Mediapedagogin tekninen varustus mediasalkussa Jukka Haveri on suunnitellut mediasalkun, joka tarjoaa välineitä av-median työstämiseen, havainnollistamiseen ja omaan ilmaisuun. Salkku edistää opetussuunnitelman tavoitetta aktivoida oppilas ja opettaja hyödyntämään mediaa opetuksessa ja oppimisessa. Mediakone on liikkuvaa mallia (MiniMac), jotta sitä voidaan hyödyntää niin luokassa kuin koulujen muissakin tiloissa. Monessa koulussa mediakoneeksi on valittu tuotantokäyttöön tarkoitettu raskas työasema. Haverin mielestä koulussa ei av-mediaa, mm. videota, tulisi mieltää tuotantoina, vaan opetuksen osana, jolloin kaikkien oppilaiden tulee päästä osallisiksi opetuksesta. Helposti liikuteltava laitteisto, joka voidaan liittää kannettavaan tai jo luokassa olevaan videotykkiin ja äänentoistojärjestelmään, tarjoaa hyvän välineen opetukseen. Langaton näppäimistö mahdollistaa kaikkien osallistumisen opetukseen ja tunnilla tehtäviin kokeiluihin. Laite voidaan pienryhmä- tai pajatyöskentelyä varten sijoittaa helposti koulun muihin tiloihin. muunnin toimii animaation teossa, jolloin televisio voi toimia monitorina. Kamerana voi olla mikä tahansa videokamera, jossa on analoginen videoulostulo. Muuntimeen liitetty pitkä videojohto mahdollistaa havainnollisen tavan arvioida kuvaa. Mikrofoni on helpoin keino luoda oppilaiden kanssa toteutetuista töistä seurattavia. Kuvaan ei aina voi vaikuttaa, mutta ääneen helposti. Kuvan dynaaminen haastattelumikrofoni kannattaa hankkia koulun perusvarusteeksi. Johtoja varten salkun kanteen on laitettu paikka kuva-, ääni- ja digitaalisille johdoille. Johtojen puute on akkujen loppumisen lisäksi yleisin ongelma työskentelyssä. Johtokotelot ovat käytöstä poistettuja dvd-koteloita. Tallentamiseen käytettävinä medioina mukana salkussa ovat dv-nauha, dvd-rw levy sekä muistikortit. 500 gigatavua puoleksi vuodeksi Mediatyöt vaativat runsaasti kovalevytilaa. Ulkoinen levy ei tuki koulun verkkoja ja luo helposti hallittavan fyysisen ympäristön töille gigatavua riittää peruskoulussa noin puoli vuotta, jonka jälkeen levy kannattaa tyhjentää ja alustaa. A/DA-muunnin mahdollistaa analogisen ja digitaalisen materiaalin rinnakkaisen käytön. Koulussa voidaan siis hyödyntää myös analogisia televisioita ja kameroita. Erityisen hyvin Mediasalkun sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

14 14 Me ja media Jukka Haverin suositus mediapedagogin ohjelmistoksi PC selain Exlorer Firefox MAC Safari Firefox Nauhurit, soittimet eri medioille (player) Media player * QuickTime *, itunes * QuickTime 0, itunes 0, VLC-player 0 Media player 0, VLC-player 0 Kuvankäsittely Paint * iphoto * Photoshop Elements Vain erityistapauksissa Photoshop CS 3 paketti Videoeditointi ja käsittely Movie Maker * imovie * Premiere Elements Final Cut Express Vain erityistapauksissa Premiere CS 3 paketti Animaatio Premiere Elements, Photoshop Elements Äänenkäsittely Audacity 0 Premiere Elements, Adobe Auditon istopmotion, Photoshop Elements Garage Band* Soundtrack Tallennus, poltto, DVD, CD itunes*, idvd* itunes 0 Nero, Premiere Elements Toast Multimedia iweb* Netscape Composer 0, Netscape Composer 0, Power Point Power Point, Keynote Vain erityistapauksissa Dreamweaver, Flash CS 3 paketti Merkkien selitykset: * mukana käyttöjärjestelmässä 0 ilmainen (ladattavissa verkosta) maksullinen kallis Optiona: Ulkoinen kovalevy (n. 300 gt) Muistikortin lukija Digitaali-analogi muunnin (esimerkiksi Canopus 100) Äänentallennus ipod ja mikrofoni. Se toimii myös kovalevynä (muistitikkuna) ja DVD- soittimena. AirPort, joka mahdollistaa langattoman verkon jokaiseen opetusluokkaan. Tarvittavat johdot: video, audio ja digi Digikamerat dokumentointiin. Varamediat: DV-nauha, DVD-rw-levy (1) Ohjekirjat (DVD-levy 2) Oppimateriaalit (DVD-levy 3) Siimaa Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

15 15 Mediasalkkukuvat: Jukka Haveri Media ymmärrettäväksi pieninä palasina

16 16 Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella Yksi kampanjan aihe oli vastustaa peliaddiktiota. Kohteena oli nimenomaan World of Warcraft -peli. Aktiiva oli yhteiskuntaopin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden yhteishanke, jonka tavoitteena oli edistää oppilaiden aktiivista kansalaisuutta. Tarkoitus oli parantaa oppilaiden valmiutta seurata eri medioista hankkeita ja päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Lisäksi parannettaisiin oppilaiden valmiuksia vaikuttaa itse em. hankkeisiin tai valmisteilla oleviin päätöksiin. Tavoitteena oli aktiivinen ja vaikuttava nuori. Tarkoitus oli harjoitella tiedon esittelyn ja vaikuttamisen tapoja todellisuuden tarjoamien esimerkkien avulla. Kartonkeja, kovalevytilaa ja iltapalamakkaraa Mukana oli yhteensä 156 oppilasta 8. ja 9. luokilta sekä viisi opettajaa. Työryhmän kuuluivat rehtori Aulikki Kalalahti, yhteiskuntaopin ja historian opettajat Jari Sevón ja Petri Riukula, erityisopettaja Hanna Näremaa- Perälä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Raija Halonen, joka veti ja dokumentoi koko hanketta. Lisäksi mukana oli äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tiina Lakotieva. Hanke vei syksyn 2006 alussa seitsemän viikon aikana kaksi kaksoistuntia viikossa. Uusi vastaava työskentely alkoi jo saman lukuvuoden kolmannella jaksolla, varsinaisen Aktiivahankkeen päätyttyä. Työkaluina olivat kuusi digikameraa ja Helsingin kaupungin Mediakeskuksen viisi digitaalista videokameraa. Windows XP-käyttöjärjestelmässä ilmaiseksi mukana tuleva Moviemakerohjelma riitti videoiden editointiin. Hanke tuotti paljon digitaalista materiaalia, joka vaatii paljon muistikapasiteettia tietokoneilta. Aktiivan käytössä oli 35 tietokonetta. Niistä viidessä oli kirjoittavat dvd-asemat ja tarpeeksi kovalevytilaa videoiden editointiin. Lisäksi aktiivalaiset tarvitsivat mm. kartonkeja ja liimaa julisteisiin, aiheisiin liittyvää kirjallisuutta, dvd-aihioita sekä videoiden rekvisiittaa, kuten iltapalamakkaraa. Oppiaineet yhdessä ja erikseen Raija Halosen mielestä työskentelytavan idea toteutuu parhaiten, jos oppilailla on samaan aikaan sekä yhteiskuntaopin että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi, jolloin opettajat voivat toimia työpareina. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

17 17 Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Raija Halonen ja oppilaiden Aktiivassa tekemiä julisteita. (Kuva: Markku Juusola) Pelastakaa hiiripallot -kampanja vastusti tietokoneen hiirien sisällä olevien pallojen varastamista koulussa. Integraatioideaa kuvaavat hyvin neljän kurssin tavoitteet, jotka opettajat yhteistyössä laativat. Yhteiskuntaoppi, kurssin teemana oli valta: Millaisessa maassa elät? Ovatko kansalaiset tasaarvoisia lain edessä? Kuinka meitä hallitaan? Mitä on median mahti? Kurssilla tutustut yhteiskunnan valtakoneiston toimintaan ja myös siihen, miten itse voit vaikuttaa asioihin. Yhteiskuntaoppi, kurssin teema oli raha: Rahakurssilla perehdyt talouteen liittyviin asioihin. Pohdit omaa kulutustasi ja rahankäyttöäsi. Havaitse toisaalta olevasi osa laajempaa talouden kiertokulkua, jossa yksilöt toimivat kuluttajina, työntekijöinä, yrittäjinä ja veronmaksajina. Äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitetun viestinnän kurssin teema oli Mulle on tullu viesti : Maailma on tulvillaan viestejä, joita on hyvä Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

18 18 Oppilaat valitsivat esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. oppia lukemaan ja tulkitsemaan. On tärkeää, että onnistut valitsemaan viestiisi tarkoituksenmukaisen tyylin. Tiedon jäsentämisessä ja arvioimisessa tarkastellaan tunteiden, mielipiteiden ja asenteiden vaikutusta. Äidinkieli ja kirjallisuus, puheviestinnän kurssin teema oli kieli käyttöön: Kantavatko siivet? Miten maailma vastaa, kun sinne huudan? Hyvät kielenkäyttötaidot takaavat sen, että kansalainen saa asiansa hoidettua asianmukaisesti ja saa mielipiteensä kuuluville. Aluksi uutisseurantaa ja tiedonhankintaa... Työskentelyn lähtökohtana oli löytää tutkivan oppimisen menetelmillä hankkeita ja uutisia, jotka kiinnostavat nuoria sekä muodostaa niistä alkukysymyksiä ja tiedonhankinnan aiheita. Oppilaat hankkivat tietoa internetistä, Helsingin Sanomista, paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä, televisiouutisista sekä yhteiskuntaa ja sen rakenteita esittelevistä kirjoista. He tekivät keräämänsä aineiston pohjalta uutisseurantaraportteja. Lisäksi he hankkivat tietoa soittamalla virastoihin ja laitoksiin. Koulussa kävi oppilaiden haastateltavana yrittäjä. Luennoitsija puhui sanan mahdista ja suomentaja kertoi omasta työstään yhteisissä juhlatilaisuuksissa.... sekä käsitteiden selvennystä Tavoitteena oli, että kansalaisen kannalta tärkeitä talouselämän ja vallan rakenteita selvennettäisiin ja käsitteitä määriteltäisiin. Historian ja yhteiskuntaopin tunneilla oppilaat käsittelivät ja määrittelivät uutisissa ja lehtiartikkeleissa esiintyneitä käsitteitä sekä keskustelivat uutisten taustoista. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla he kertasivat faktan ja fiktion eroja sekä uutisen rakennetta, analysoivat mainoksia ja lukivat mielipidekirjoituksia. He kirjoittivat ajankohtaisista aiheista omia uutisia, mielipidekirjoituksia ja vastineita. Äidinkielen tunneilla oppilaat lukivat romaaneja, jotka käsittelevät jotain yhteiskunnallista epäkohtaa tai nuoren elämään vaikuttanutta äkillistä, kipeää tapahtumaa, sairautta tai ongelmaa, kuten rikollisuus, huumeet tai alkoholi. Opettajat laativat listan kirjoista, joista oppilaat valitsivat omansa esiteltäviksi verkkoon. Kohti loppuraporttia Uutisseurannassa kerätyistä uutisaiheista valittiin tarkempaan käsittelyyn oppilaiden kiinnostuksen ja kurssin tavoitteiden perusteella osa. Oppilaat muodostivat työryhmissä valitsemastaan aiheesta alkukysymyksiä, hankkivat lisätietoa ja tekivät johtopäätöksiä tutkimustulostensa perusteella. Työryhmien tavoitteena oli loppuraportti, josta ilmenivät tutkimuksen alkutilanne, tutkimuksen kulku ja johtopäätökset. Oppilaat esittelivät raportit muille. He esittelivät luetut kirjat ja keskustelivat niistä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla. Oppilaat valitsivat siis esille tulleista aiheista sellaisen, johon he itse halusivat vaikuttaa tai jonka he halusivat esitellä. Aihe saattoi olla maailmanlaajuinen tai liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan, oman paikkakunnan muutoksiin tai ongelmiin, lähiympäristöön tai oppilaiden omaan elämään. Seuraavaksi Aktiiva-kurssilaiset suunnittelivat aiheestaan vaikuttavan kampanjan, jossa oli käytettävä useita vaikutuskanavia. Kampanjat sisälsivät lehtikirjoituksia, jaettavia lehtisiä, julisteita, painettuja t-paitoja, diaesityksiä ja videoita. Raportoituja tutkimuksia syntyi mm. seuraavista aiheista: miesten ja naisten väliset palk- Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

19 19 Alppilan yläasteen 9- luokkalaiset Jenna Vaine (vas.), Siri Koskela ja Pinja Kuusio ovat sitä mieltä, että itse tehden oppii parhaiten (Kuva: Markku Juusola) Oppilaat sademetsien puolesta Teemana oli valta, ja ympäristö projektin aiheena kiinnosti 9. luokkalaisia Pinja Kuusiota, Jenna Vainetta ja Siri Koskelaa. Tytöt tarkensivat itse aiheensa sademetsien suojeluksi. Tuloksena oli video, plakaatti ja mielipidekirjoitus Fronterin keskustelualueelle. Lähteinä tämä Aktiiva-ryhmä käytti internetiä, uutisjuttuja, biologian opettajaa ja äitiä. Tytöt kehuvat, että verkkokeskustelut toimivat hyvin ja ainakin Pinja, Jenna ja Siri saivat hyvää palautetta. Pinja Kuusio kertoo oppineensa tavallista tasokkaampaa verkkokeskustelua. Usein se on käsittämättömien lyhenteiden täyttämää. Hänen puheenvuoronsa myös lyheni kommenttien perusteella. Videoita ei sen sijaan ehditty kommentoida paljonkaan. Siri Koskelan mielestä videon avulla aiheesta sai paljon tavallista enemmän irti ja aihe tuli käsiteltyä kunnolla. Jenna Vaine piti hyvänä, että ohjeet olivat tarpeeksi väljät. Siten videoista tuli persoonallisia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

20 20 Me ja media Mitkä aiheet kiinnostivat oppilaita Aktiiva-hankkeessa? Keskustelujen aiheita: - miesten ja naisten väliset palkkaerot - perintövero - luomuruoka - wikipedian luotettavuus - Libanonin kriisi - lukio vai ammattikoulu - öljyn loppuminen - kouluruokailun tärkeys - koeviikkoja vastaan - lintsaaminen - roskaaminen - ylinopeuden vaarallisuus - nettipelit - luonnollinen vanheneminen - hiiripallojen häviäminen Vaikuttavien videoiden aiheita: - kirkonpolttajien motiivit - koeviikot - kouluruokailu - kuntien aluelaajennukset - lentoturvallisuus - lintsaus - luomuruoka - pakolaisuus - parisuhdeväkivalta - sotavankien kohtelu Palokunta videosta, jossa pohdittiin kirkonpolttajien miótiiveja kaerot, wikipedian luotettavuus, Libanonin jälkikriisi, poliisin toimet Asem-kokouksen yhteydessä tai, miksi musiikin lataaminen ei loppunut lain myötä. Kampanjoita, joissa vaikuttamisen keinoina olivat mm. julisteet, syntyi seuraavista aiheista: koeviikkoja vastaan, seis kaupunkien suurvallalle, vanhene luonnollisesti, loppu lintsaamiselle, ylinopeus vaaraksi ihmisille. Älä uhraa elämääsi World of Warcraftille -kampanja oli suunnattu verkkopeliaddiktiota vastaan. Verkkokeskustelu tuki kaikkia vaiheita Lähiopetuksen lisäksi hanke eteni verkko-oppimisympäristö Fronterissa, joka tuli koulun käyttöön juuri hankkeen alkuvaiheissa. Se oli käytössä Aktiivassa koko kurssin ajan. Aluksi opettaja kertoi, mistä kurssilla oli kyse ja miksi Fronter oli käytössä. Oppilaat kyselivät ja kommentoivat. Alkukeskusteluissa sai päästellä höyryjä ulos. Kertasimme myös hyviä verkkokeskustelun käytäntöjä, kuten että puheenvuorojen otsikoiden pitää olla kunnollisia, muistaa Raija Halonen. Fronterin keskustelualueella käsiteltiin myös aiheisiin liittyviä alkukysymyksiä, käsitteiden määrittelyä, uutisaiheita ja kirjavinkkauksia. Aktiiva aktiivisia ja vaikuttavia nuoria Alppilan yläasteella

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Karakallion koulun Pajassa

Karakallion koulun Pajassa Oppimisympäristönkehittämishanke Karakallion koulu Karakallion koulun Pajassa kuvataideopettaja Hanna Saarinen 2010 Koulumme kasvatustavoitteet ovat elämänmyönteisyys ja oppilaan kehityksen tukeminen monipuolisesti.

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot