AA sellaisena kuin sen käsitimme. Onko AA:ssa kaikki kohdallaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AA sellaisena kuin sen käsitimme. Onko AA:ssa kaikki kohdallaan"

Transkriptio

1 AA sellaisena kuin sen käsitimme Onko AA:ssa kaikki kohdallaan Yhteenveto Suomessa vuonna 2010 toimitetusta haastattelukyselystä AA:n jäsenten keskuudessa Vantaa Tammikuu 2011

2 AA - SELLAISENA KUIN SEN KÄSITIMME ONKO AA:SSA KAIKKI KOHDALLAAN AA:n nykytilaa Suomessa kartoittava pienimuotoinen selvitys Perustuu vuonna 2010 tehtyyn haastattelukyselyyn AA:n jäsenten keskuudessa

3 1

4 2

5 3 SISÄLLYS LÄHTÖKOHTIA 5. KYSELY 10. A. JOHDANTO 10. A1. Mitkä ovat AA:n tavoitteet omasta mielestäsi? 10. A2. Toteutuvatko tavoitteet ja miksi? 11. A3. Kuvaa lyhyesti oman kokemuksesi perusteella AA:n toimintaa. Mikä on olennaisinta? 12. A4. Koetko jonkin osan AA:sta tarpeettomaksi? 13. A5. Mitä AA:ssa pitäisi korjata? 14. A6. Miten AA:ssa voi vaikuttaa asioihin? Tunnetko voivasi itse vaikuttaa? 15. A7. Toimiiko yhteydenpito AA:ssa? Kulkeeko tieto sitä tarvitseville? 16. A8 Miten itse pidät yhteyttä AA:ssa? 17. A9 Minkä tyyppiseen toimintaan olet osallistunut AA:ssa? 18. A10. Perinteet ovat kehittyneet kokemusten ja jopa riitojenkin jälkeen nykyiseen muotoonsa. Pidätkö AA:sta eniten sen alkuperäisimmässä vai nykyisessä muodossa? Sallitko uudistuksia nykyiseen? 18. B. RAHAVARAT AA:SSA 21. B1. Tunnetko kaikki AA:n tulonhankkimistavat? Mainitse suurin. 21. B2. Riittävätkö tulot tarpeellisten menojen kattamiseen? 22. B3. Mihin AA mielestäsi tarvitsee rahavaroja? Mitä käyttökohteita tunnet? 23. B4. Oletko ollut tekemässä rahavarojen käyttöpäätöksiä? 24. B5. Voidaanko käyttökohteille asettaa prioriteetteja? Mitä painottaisit? 25. B6. Pitäisikö rahavaroja pyrkiä keräämään lisää, jotta alihinnoitelluista kuluista päästäisiin? Esim. tilavuokrat. 26. B7. Pitäisikö julkaisumyynti-, lahjoitus- tai testamenttaushalukkuutta pyrkiä lisäämään? 28. B8. Pitäisikö rahavarojen osuutta ja merkitystä AA:n toiminnassa muuttaa, kasvattaa, vähentää? 28. B9. Ketkä päättävät varojen jaosta? Kenen pitäisi? 29. B10. Luotatko järjestelmään? Ohjataanko rahavaroja oikeisiin tarkoituksiin? 30. B11. Onko rahankulku AA:ssa riittävän läpinäkyvää? 31. B12. Toimiiko valvonta? Tarvitaanko sitä? 32. B13. Pitäisikö rahavarojen keruun, käytön, kulun tai näiden ohjauksen suhteen tehdä muutoksia? Mitä? 33. B14. Pitäisikö vahvistaa yleiset ohjeet rahankeruulle tai käytölle, vai ohjaavatko perinteet tai muut olemassa olevat toimintamallit näitä riittävästi? 34. B15. Miten suhtaudut palkattuun henkilöstöön AA:n toiminnassa? 35.

6 4 C. YHTENÄINEN AA 36. C1. AA on Suomessa jakautunut kahteen leiriin "nimettömät" ja "anonyymit". Miten koet tämän? 36. C2. Näetkö jakautumisesta olevan jotakin haittaa tai hyötyä koko AA:lle Suomessa? Mitä esim? 37. C3. Jäävätkö jotkin AA:n tavoitteet toteutumatta jakautumisen vuoksi? 39. C4: Toimiiko AA:n perustoiminta - sanomansaatto - moitteetta jakautumisesta huolimatta? 39. C5. Kahdella leirillä on kummallakin oma palvelurakenteensa. Eroavatko näiden tavat toisistaan ryhmätasolla? 40. C6. Luetaanko eri leirien ryhmissä eri kirjallisuutta tai tekstejä? 41. C7. Toimivatko ryhmien asiapalaverit yhtenevästi eri leireissä? 42. C8. Ärsyttävätkö jotkin jakautumiseen liittyvät seikat? 42. C9. Saavuttaako AA riittävää kunnioitusta ulkopuolisilta tahoilta Suomessa ja haittaako jakautuminen tätä? 43. C10. Näetkö yhdistymisen mahdolliseksi ja millä aikavälillä? 44. C11. Tunnetko käynnissä olevia prosesseja yhdentymisen aikaansaamiseksi? 46. C12. Toimitaanko kummassakin leirissä yhdentymisen aikaansaamiseksi? 47. C13. Mikä olisi hyvä tapa edistää yhdentymistä? 47. C14. Mitä esteitä näet yhdentymisen tiellä? 49. C15. Mitkä keinot voisivat edistää yhdentymistä? 50. C16. Tunnetko syitä, jotka johtivat jakautumiseen? 51. C17. Tarvitaanko eron syiden selvittämistä yhdentymisen edistämisessä? 52. C18. Tunnetko kahtia jakautuneen AA:n kummankin leirin palvelurakennemallin? 53. C19. Mitkä ovat olennaisimmat eroavuudet ja toisaalta yhtäläisyydet kahden leirin välillä? 53. C20. Kenen ääni kuuluu nimettömien ja kenen anonyymien järjestelmässä ja kenen ääni tulisi kuulua? Onko päätöksenteko demokraattista molemmissa järjestelmissä? 54. C21. Mitä hyviä ja huonoja puolia voit mainita suomalaisten AA-palvelurakenteiden toisaalta ( nimettömät ) ja toisaalta ( anonyymit) puolesta? 56. C22. Voisiko löytyä joku kolmas malli, jossa olisi yhdistetty hyviä puolia kummastakin rakenteesta? Mitkä seikat tulisi muuttaa, jotta järjestelmistä tulisi yhdenmukaiset? 57. C23. Tiedätkö mikä on kansainvälisesti tavallinen toimintamalli? 58. C24. Onko pienessä ja suuressa maassa tarpeellista pyrkiä samanlaiseen rakenteeseen. 59. C25. Onko yhtenäisyys tärkeämpää kuin yhdistyminen? 60. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 62.

7 5 LÄHTÖKOHTIA Tällä kyselyllä on ollut tarkoitus selvittää, mitä suomalaiset AA-laiset miettivät omassa mielessään siitä liikkeestä ja järjestelmästä, joka on tarjonnut heille mahdollisuuden vapautua juomakierteestä ja elää tervettä elämää täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lähtökohtaisesti ajatus siitä, että kukaan, joka on pelastunut AA:n avulla, voisi ajatella sen toiminnasta jotakin negatiivista, tuntuu mahdottomalta. Kaikki AA-laiset ovat pohjattoman kiitollisia tätä järjestelmää kohtaan ajatellaan. Hyvää tuovakin järjestelmä saattaa silti sisältää heikkouksia. Yleensä asioita on aina varaa parantaa. Sitä paitsi kaikki AA:han löytäneet eivät saa sieltä lopullista apua. Itse asiassa vain pieni vähemmistö AA:han löytäneistäkin saavuttaa pysyvän raittiuden. AA on kuitenkin monen sen piiriin päässeen mielestä erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu. Heidän mielestään on tärkeätä kertoa AA:n olemassaolosta ja toipumismahdollisuudesta niille, joilla sitä tietoa ei vielä ole (sanomansaatto ). Tämä tehtävä ei ole suinkaan helppo, kuten monet AA-laiset tietävät. AA:n toiminta voidaan järjestää monella tavalla. AA:n historia ja kirjoitukset perinteiden kehittymisestä nykyiseen muotoonsa kertovat tästä. AA:ssa vallitsee luultavasti suuri yksimielisyys siitä, että nykymuodossaan AA on järjestäytynyt ja järjestänyt toimintansa niin onnistuneella tavalla, ettei minkäänlaisia muutoksia tarvita. Osa on varmasti sitä mieltä, että kaikki muutokset ovat vaaraksi ja hyväksi havaittu toipumistapa on syytä säilyttää niin vakiona kuin mahdollista. Vaikka asiat luultavasti ovatkin melko hyvällä mallilla, ei silti pitäisi olla estettä selvittää AA-laisten yleisiä tuntemuksia ja suhtautumista AA:n eri puoliin. Kokenut ryhmissä kävijä tietää, että AA:ssa vallitsee monista asioista yhtä monta mielipidettä kuin siellä on jäseniä. Tapana on, ettei suunvuoroja suuremmin kommentoida ja kaikkea suvaitaan. Itse asiassa kyselyä voi joku väittää tarpeettomaksi sen vuoksi, että mielipiteet tulevat joka tapauksessa esiin kokouksissa esitetyissä suunvuoroissa. Totta toinen puoli, mutta on todennäköistä, että normi-aa-laiselle jää aina omaan mieleen jotain sellaista, mitä ei tule kerrottua ryhmissä. Näiden tuntemusten esille saamiseen on hyvä silloin tällöin tarjota kanava. Tähän tarpeeseen tämä kysely pyrkii vastaamaan. Eikä tämän kyselyn tarvitse jäädä ainoaksi, vaan kyselyjä voi toimittaa aika ajoin; mieluiten niin, että kyselyn toimittaja vaihtuu. Silloin AA:n toiminnan koko kirjo tulee määräajoin arvioiduksi. Eikä selvitystarve rajoitu tähän. Suomessa on vallalla maailmanlaajuiseen AA:han nähden poikkeuksellinen tilanne. Suomessa toimii rinnakkain kaksi AA-ryhmittymää. Kyselyn keskeisin osa kohdistuu tähän ilmiöön. Suomessa vallitseva AA:n hajaannus on seikka, joka jakaa monen AAlaisen näkemyksiä. AA on Suomessa toisin kuin useimmissa muissa maissa vuodesta 1997 lähtien jakaantunut kahteen ryhmittymään ( leiriin ), jotka tunnetaan nimellä Nimettömät Alkoholistit ja Anonyymit Alkoholistit. Ryhmittyvät eroavat toisistaan palvelurakenteiltaan. Molemmat tahot tunnustavat USA:ssa 1935 syntyneen AA-liikkeen kansainvälisesti tunnetut toipumisohjelman ja perinteet Kaksitoista askelta ja AA:n kaksitoista perinnettä omikseen, minkä lisäksi molemmat tunnustavat vielä 12 käsitettä sekä kolme perintöä. Kumpikin taho toimii siten, että jäsenet kokoontuvat paikallisesti ryhmissä yleensä viikottain tai useammin. Molemmat tahot toimivat olennaisesti samoilla periaatteilla, mutta silti leirien välillä vallitsee voimakas jännittyneisyys, eikä yhteistoiminnasta voida varsinaisesti puhua.

8 6 Eroavuudet kiteytyvät ryhmittymien vuositasolla pidettävien valtakunnallisten kokousten menettelytapoihin. Demokratia on vallitsevana molemmissa järjestelmissä, mutta hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. Vain vähän ryhmätason toimintaan vaikuttavana eroavuudet koskettavat eniten sellaisia jäseniä, jotka ovat mukana AA:n valtakunnallisessa työssä. Hajaannus on saanut huomattavat mittasuhteet. Kumpikin leiri näyttää pitävän omaa parempana, ellei ainoana oikeana järjestelmänä. Nimettömät Alkoholistit ryhmittymän valtakunnallisen toiminnan vastuun kantavat Suomen AA-Palvelun ja Suomen AA-Kustannuksen vuosikokoukset. Näissä äänioikeus on AA-ryhmien edustajilla. Tässä Nimettömien omaksumassa suoran demokratian mallissa ryhmien on katsottu olevan tasavertaisessa asemassa. Ryhmien suuresta lukumäärästä johtuen vuosikokoukset muodostuvat suuriksi. Anonyymit Alkoholistit ryhmittymän valtakunnallisesta toiminnasta vastaa Palveluvaltuuston vuosikokous, johon aluekokoukset valitsevat edustajansa. Palveluvaltuusto valitsee Palveluneuvoston jäsenet. Tässä Anonyymien omaksumassa edustuksellisen demokratian mallissa ryhmillä ei ole suoraa äänioikeutta. Valitut edustajat käyttävät itsenäisesti päätäntävaltaa valtuustokokouksessa, eikä edustaja ole sidottu taustaryhmänsä tai aluekokouksen mielipiteeseen. Edustajien lukumäärän ollessa kokolailla vakio, kokousten laajuus on aina ennakkoon tiedossa. Vuoden 1997 vuosikokoukseen mennessä AA oli toiminut Suomessa lähinnä Nimettömien mallin mukaisesti. Ks. esim Anna Leppo, Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa, 2004 s.6. Nimettömien Alkoholistien palvelurakenne syntyi 1960-luvun alussa AA:n omavaraisuutta koskeneen repivän kiistan tuloksena. Tuolloin harkittiin myös pohjoisamerikkalaista edustuksellisen demokratian valtuustomallia, mutta katsottiin että Suomen vähäväkiseen AA:han sopii yksinkertaisempi suoran demokratian järjestelmä, jossa jokainen AA-ryhmä voi lähettää äänivaltaisen edustajan AA:n kansallisten elinten vuosikokouksiin. Omavaraisuuden turvaamiseksi kustannustoimintaan liittyvä liiketoiminta haluttiin erottaa omaksi alueekseen ja perustettiin kaksi kansallista palveluelintä: tiedotuksesta, laitostoiminnasta (AA-toiminta sairaaloissa, vankiloissa jne.) ja kansainvälisistä yhteyksistä vastaava Suomen AA-Palvelu ja kustannustoiminnasta ja taloudenpidosta vastaava rekisteröity yhdistys, AA-Kustannus ry. Vuoden 1997 kokouksessa oli tarkoitus käsitellä siirtyminen Anonyymien nykyisin käyttämään edustukselliseen valtuustomalliin ja kokousta oli edeltä käsin valmisteltu tähän suuntaan. Kokouksen kulku oli kuitenkin dramaattinen, eikä siinä noudatettu kaikkia demokratian sääntöjä parhaimmalla mahdollisella tavalla. On vaikea sanoa olisiko uudistus toteutunut, jos demokratian edellyttämiä menettelytapoja olisi noudatettu pilkulleen. Siirtymisajatus kuitenkin torjuttiin. Joukko uudistushanketta ajavia AA-laisia poistui kokouksesta ja perusti myöhemmin oman valtuustomallia alusta saakka noudattavan ryhmittymänsä, joka myöhemmin hyväksyi nimekseen Anonyymit Alkoholistit. Leppo, s.6. Anonyymien Alkoholistien vuonna 1998 perustettu palvelurakenne perustuu pohjoisamerikkalaiseen valtuustomalliin. Anonyymien palvelurakenteessa päätöksenteon keskiössä on palveluvaltuuston vuosikokous. Kuten edellä ilmenee, ei edustuksellisen demokratian malli ollut AA:n vuosikokouksessa esillä ensimmäistä kertaa vuoden 1997 kokouksessa. Edustuksellinen palvelurakennemalli oli ollut harkinnassa jo vuonna 1960, mutta tuolloin AA:ssa Suomessa oli vähän jäseniä ja suoran demokratian malli haluttiin omaksua. Vuoteen 1997 mennessä jäsenmäärät olivat kasvaneet ja vuosikokoukset olivat käyneet suuriksi. Edustuksellisuus haluttiin tuoda uudelleen harkittavaksi. Ero vuoden 1960 tapahtumiin oli siinä, että 1960 vuosikokouksen jälkeen jatkettiin yhtenä valtakunnallisena ryhmittymänä, kun taas 1997 joukot jakaantuivat kahteen toisistaan erilliseen ryhmittymään.

9 7 Vuoden 1997 jälkeen Suomessa on toiminut kaksi AA-laista ryhmittymää, keskenään enemmän tai vähemmän riitaisissa tunnelmissa. Onko tämä ongelma? Aiheutuuko tästä haittaa? Onko jopa parempi, että malleja on useampi kuin yksi? Eikö voisi ajatella, että silloin tavoitteet toteutuvat jopa helpommin. Yhteen malliin mahdollisesti sisältyvät heikkoudet eivät pääse estämään tärkeää toimintatapaa tai perinnettä toteutumasta, jos vailla vastaavia heikkouksia oleva toinen malli antaa ratkaisun. AA:ssa tunnustetaan ns. kolme perintöä: 1. Toipuminen, 2. Yhtenäisyys ja 3. Palvelu. Yhtenäisyys on korkeassa asemassa, kun se on otettu yhdeksi kolmesta perinnöstä. AA:n ensimmäinen perinne edellyttää myös yhtenäisyyttä : Yhteisen menestyksemme tulisi olla ensi sijalla; henkilökohtainen toipuminen riippuu AA:n yhtenäisyydestä (KAKSITOIS- TA ASKELTA JA KAKSITOISTA PERINNETTÄ, s ; 10. painos; Gummerus Jyväskylä). Kahteen leiriin jakautumisen voisi ajatella sotivan erityisesti toista perintöä ja ensimmäistä perinnettä vastaan. Mutta mitä yhtenäisyydellä AA:ssa tarkoitetaan? Kaikki AA-ryhmät ovat itsenäisiä; (Neljäs perinne: Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa ). Yhtenäisyyden perintö ei ole estänyt ryhmien vapautta ja itsenäisyyttä. Miksi siis kahden valtakunnallisesti erillään toimivan järjestelmän voisi katsoa olevan vastoin toista perintöä? Ja mitä tässä suhteessa merkitsee neljännen perinteen kohta koko AA:ta koskevissa asioissa? Erimielisyyksiä ryhmittymien välillä on joka tapauksessa havaittu esiintyvän ja yhteistyössä on vähintään kehittämisen varaa. Miten suuria erimielisyydet ja yhteistoiminnan puutteet todellisuudessa ovat? Voidaankin kysyä, edellyttääkö AA:n toinen perintö ryhmittymiltä vähintään kykyä toimia yhteistyössä? Ensimmäinen perinne näyttäisi sitä ainakin suosittelevan. Virallisesti Nimettömät eivät pääasiassa ollenkaan tunnusta Anonyymejä (eikä oikeastaan hajaannustakaan), ja katsovat, ettei laittomasti toimivia ryhmiä (Anonyymit) voida sisällyttää esimerkiksi ryhmäluetteloihin eikä näiden asioita voida käsitellä Nimettömien suomalaisissa lehtisissä tms. aikakausjulkaisuissa. Kummallakin ryhmittymällä onkin omat kuukausijulkaisunsa ja ryhmäluettelot. Kansainvälisen AA-kirjallisuuden julkaisuoikeudet Suomessa on Nimettömien palveluranteeseen kuuluvalla Suomen AA- Kustannus r.y.:llä. Sen julkaisemaa kirjallisuutta luetaan ja käytetään kuitenkin myös Anonyymien ryhmäkokouksissa ja muussa toiminnassa, eikä tätä oikeutta ole asetettu kyseenalaiseksi. Valtakunnan tason toimintaan osallistuvat AA-laiset, joita erimielisyydet lähimmin koskettavat, ovat tahoillaan omissa ryhmissään usein kaikkein vaikutusvaltaisimpia jäseniä. Heidän tunteella ladatut joskus jopa pateettiset puheenvuorot siirtyvät helposti ryhmän kokemattomampiin jäseniin. AA:n perinteiden mukaan AA:n tärkein toiminta on sanomansaatto vielä kärsivälle alkoholistille (Viides perinne: Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille. Tämä tehtävä tuntuu olevan kovin kaukana hajaannusasiasta. Silti hajaannuksella saattaa olla vaikutuksensa tähän perustavoitteeseen ja päätarkoituksen toteutumiseen. Perinnöt, perinteet ja käsitteet sekä muut toimintaperiaatteet ovat ohjenuoria vastausten etsinnässä. Varmoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei nähdäkseni ole löydettävissä näistä ohjenuoristakaan. Tämä puoltaa selvityksen tarpeellisuutta. Jos hajaannuksesta halutaan eroon taikka siihen liittyviä ongelmia poistaa, tulee tämän tapahtua AA:n edellä mainittujen ohjenuorien mukaisesti. Perinnöt ja perinteet muodostavat kuitenkin laajan kokonaisuuden - käsitteistä ja muista toimintaperiaatteista puhumattakaan. Vain harva jos kukaan AA-lainen voi väittää tuntevansa ne läpikotaisin. Kysymykset on sen vuoksi hyvä ratkaista suuremman joukon valistuneiden mielipiteiden valossa. Samalla AA:n historialliset ohjenuorat tulevat parhaiten huomioon otetuiksi. Yksi AA-lainen

10 8 muistaa yhden ja toinen toisen ohjenuoran. Näin mielipiteet kokoamalla saadaan parhaiten AA:ta palvelevia tuloksia. Selvityksen laatija on itse AA:n jäsen. Tästä aiheutuu selvitykselle eräitä hyötyjä ja haittoja. Oma kokemus ja AA-tuntemus ovat auttaneet kohdentamaan kyselyä AA:n sisällä olettavasti tunnettuihin ongelmiin. Esille tulleet kysymykset ovat tulleet seuratuiksi riittävän läheltä, kokonaan eri perspektiivistä, kuin mitä olisi ollut mahdollista, jos kyselyn olisi toimittanut joku AA:n ulkopuolinen taho. Läheiset suhteet moniin kyselyyn vastanneisiin ovat toisaalta saattaneet rajoittaa objektiivisen kuvan muodostamista AA:n sisällä vallitsevista näkemyksistä. Asioita läheltä seuraavalle jotkin seikat näyttäytyvät monesti liian itsestään selviltä. AA:n jäsenenä ei voi olla riippumaton hajaannuksen ympärillä vellovista mielipiteistä eikä immuuni niiden vaikutuksille. Ryhmissä muodostuneet käsitykset ovat vuoroin innostamassa vuoroin haraamassa vastaan. Eräät seikat puoltavat kuitenkin laatijan sopivuutta tehtävään. Aihepiiri on ollut laatijalle ennen kyselyä varsin tuntematon. Tämän vuoksi kysely on voitu toteuttaa tehtävän alusta asti vailla suurempia ennakkoluuloja ja ennakkoasenteita. Lisäksi on mainittava, että laatija on jäsenenä yhtä aikaa kumpaankin ryhmittymään kuuluvassa ryhmässä. Tämä on myös puolueettomuutta lujittava seikka. Tällaisen kyselyn onnistuminen vaatii kykyä kyseenalaistaa pitkäänkin hyväksyttyjä toimintamalleja. Ulkopuoliselle tämä on varmasti helpompaa kuin liikkeessä mukana olevalle. Tätä yhteenvetoa onkin syytä tarkastella edellä mainitut objektiivisuutta rajoittavat tekijät huomioon ottaen. Tässä selvityksessä ei ole missään muodossa kysymys tieteellisestä selvityksestä, opinnäytetyöstä tai muusta vastaavasta. Enemmän kuin tarkasta analyysistä, selvityksessä on kysymys mielipiteiden keräämisestä ja niiden julkaisemisesta. Vastauksiin sisältyvät mielipiteet on lajiteltu ja tyyppitapaukset sekä erikoisuudet koetettu poimia esiin. Johtopäätöksiä on tehty vain varovaisesti ja silloinkin rajoituttu ainoastaan selvimpien ilmitulleiden faktojen esittelyyn. AA:n toiminta perustuu vapaaehtoiseen palveluun, millä periaatteella tämäkin kysely on toimitettu. Selvitys ei palvele tekijän henkilökohtaisia intressejä tai etuja enempää kuin, mitä vapaaehtoinen palvelu AA:n piirissä sellaisenaan tekijälleen voi parhaimmillaan tuottaa, eikä myöskään minkään muun yhteisön kuin korkeintaan vähäisessä mitassa AA:n omia tarkoitusperiä. Nämä tarkoitusperät toteutuvat sinänsä kaikessa AA:n sisäisessä palvelutoiminnassa ja ovat otaksuttavasti useimpien vakavasti AA:n piirissä omasta halustaan olevien tiedossa. Kyselyyn vastanneet henkilöt ovat valikoituneet monilta osin sattumanvaraisella tavalla. Tämä poikkeaa siitä, miten tasapuolinen otos perinteisesti tutkimuksessa varmistetaan. Kaikista edellä mainituista tunnustetuista, tunnistettavista ja piilevistäkin rajoitteista huolimatta on kyselyssä pyritty muutoin toimimaan mahdollisimman puolueettomasti. Luonnollinen lähtökohta on ollut, että kysely suunnataan mahdollisimman tasapuolisesti kummankin ryhmittymän jäsenille. Nimettömät näyttävät olleen vastaamisessaan jonkin verran passiivisempia kuin Anonyymit. Vastauksia on saatu enemmän Anonyymeiltä, mutta vastaajan tunnustama ryhmittymä ei ole aina tullut vastauksesta esiin. Joukossa on vastauksia, joiden antajan tunnustama ryhmittämä ei ole tiedossa senkään vuoksi, että vastaaja ei halua lukeutua kumpaankaan leiriin. Kysymykset on pyritty laatimaan niin yleiseen muotoon, etteivät ne ohjaisi vastaajaa tiettyyn mielipiteeseen. Johdattelusta vapaa kysely edellyttää yleensä useampia kysymyksiä. Kysely muodostuikin lopulta melko laajaksi ja vastaajalle työlääksi, varsinkin vailla tietoteknisiä helpotuksia toteutettuna.

11 9 Kysely on suunnattu pelkästään AA:n jäsenille. AA-laisten voidaan olettaa olevan kiinnostuneita harrastuneisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Vastauksia saatiinkin hieman yli kolmekymmentä. Lisäksi pari AA-laista kertoi melko laajasti, miksi ei katso aiheelliseksi vastata. Myös nämä kieltäytymisperusteet sisälsivät mielenkiintoisia näkemyksiä aihepiiristä. Reilua kolmeakymmentä vastausta voitaneen pitää selvityksen tavoitteiden kannalta riittävänä. Vastaajien epätasainen jakautuminen valtakunnallisesti olisi tosin puoltanut vastausten tuplamäärää. Vastaukset saapuivat pelkästään eteläisestä Suomesta. Varsinaista kampanjaa ei Pohjois-Suomeen edes osoitettu. Levinneisyyttä pyrittiin parantamaan kertomalla vastaajille, että jokainen voi jakaa kyselyä eteenpäin. Eräisiin kysymyksiin näytti tulevan huomattavan samanlaisia vastauksia. Tällaiset kysymykset olisi voinut kenties jättää kyselystä kokonaan pois. Toisaalta hyvänä voitaneen pitää sitäkin, että tietoa saadaan siitäkin, missä määrin AA-laiset ovat samanmielisiä. Kysely osoittaa, että samanmielisyyden olettaminen jossakin kysymyksessä voi johtaa virhepäätelmään. Määrättyjen kysymysten kohdalla esiintyi kuitenkin huomattavan paljon erilaisia näkemyksiä, mikä kertonee näiden kysymysten hedelmällisyydestä. Toisen osapuolen loukkaamista näyttää esiintyvän vielä saaduissa vastauksissakin. Myös eräät jopa tässä kyselyssäkin siteeratut mielipiteet osoittavat vastapuolen kunnioituksen puutetta. Olisi ollut yhtenäisyyden edistämisen kannalta perusteltua jättää kiivaimmat ja toista osapuolta loukkaavat lausumat siteeraamatta. Tämän kyselyn tarkoitus ei kuitenkaan ole tukea sen enempää kumpaakaan leiriä, minkä vuoksi loukkaavien lausumien karsiminen olisi saattanut vaarantaa kyselyn puolueettomuutta. Kyselyn tarkoitus on myös tarjota kanava lausua sellaisiakin mielipiteitä, mitä ei ehkä tulisi esitettyä normaalissa palaverissa. Tässä lähtökohtana on, että vastaajan pitää voida päästää höyryjä ulos, kuten sanotaan. Kysely toimisi itseään vastaan, jos räikeimmät lausumat poistettaisiin. Loukkaavimmat lausumat tulisi kunkin lukijan mahdollisuuksien mukaan sietää ja pyrkiä vastaanottamaan ne suopeasti ja tunnekuohua välttäen. Samaa on sanottava yleensäkin vahvasti oman leirin kantaa tukevista mielipiteistä. Kysely tulisi nähdä tosiasioiden ja vellovien tunteidenkin kartoituksena ja sellaisena rakentavan yhteistyön pohjana. AA:ta koskevia ulkopuolisten tekemiä tieteellisiä tutkimuksia on useita pelkästään Suomessa. Lähimmin tätä kyselyä aihepiiriltään koskettavana voidaan mainita esim. Anna Leppo, Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa. Suora ja edustuksellinen demokratia suomalaisessa AA-liikkeessä. (Sober Solutions Pirate Publishing 2004). Siinä missä sosiaaliset liikkeet tavoitellessaan muutosta, yleensä tuppaavat hajoamaan, Organisaatiomuodoltaan uusien sosiaalisten liikkeiden edelläkävijänä nähty AAliike on kuitenkin säilyttänyt ei-byrokraattisen ja epähierarkkisen rakenteensa yli 60 vuotta eikä sitä ole juuri missään kohdannut järjestöllinen tai ideologinen hajaannus. Aihepiiriä koskettavista kirjoituksista ks. esim. mainitun tutkimuksen kirjallisuusluettelo. Ks. myös esim. Mäkelä Klaus 1998: Alcoholics Anonymous in Finland. Teoksessa Eisenbach-Stangl Irmgard & Rosenqvist Pia (toim.) Diversity and Unity. Studies of Alcoholics Anonymous in Eight Societies, NAD publication no. 33, Helsinki.

12 10 KYSELY Tähän kyselyyn vastanneet ovat käyttäneet milloin lyhempää, milloin pidempää vastaustekniikkaa. Lyhemmät vastaukset on jäljempänä usein koottu omaksi ryhmäkseen ja pidemmät vastaukset esitelty omana kappaleenaan. Näin on menetelty puhtaasti tilansäästösyistä, lyhyitä vastauksia ei ole luokiteltu vähempiarvoisiksi. Lyhyissä vastauksissa tuli monin paikoin yhteneviä vastauksia, joiden lukumäärä on kerrottu, milloin tämä on katsottu tarpeelliseksi. A. JOHDANTO A1. Mitkä ovat AA:n tavoitteet omasta mielestäsi? Tähän ensimmäiseen kysymykseen saadut vastaukset olivat useimmat hyvin samantyyppisiä. Lyhimmillään vain: Raittius. Tyypillisiä vastauksia: Toipuminen alkoholismista ja sanomansaatto vielä kärsiville ; auttaa alkoholisteja raitistumaan ja säilyttämään raittius ; vain alkoholismiin sairastuneitten selviämisen alkoholittomaan elämään ; AA:n tavoitteena on tarjota raitis, hengellinen vaihtoehto kaikille maailman alkoholisteille AA:laisten periaatteiden mukaisesti ; Tukea ihmisten raittiutta ja pyrkimistä raittiiseen elämäntapaan ; Sanomansaatto sekä hengellisen toipumisen ja kehittymisen ylläpito sitä haluaville ; Sanomansaatto vielä kärsiville alkoholisteille ; Auttaa uutta tulokasta saavuttamaan raittius ; tukea alkoholisti raitistumisessa ja luoda uusi elämä. Hieman omaperäisempiä vastauksia: Tietysti sanomansaattaminen kärsiville alkoholisteille. Tavoite on myös kehittää yhteisön tehokkuutta sen toteuttamiseksi ; Joudun kuvittelemaan, sillä AA:n päämääriä ei ole kirjattu kuin Preambleen eli AA:n määritelmään ja paljolti siitä johdettuihin 12 perinteeseen. Eipä niitä juuri toisin voi ilmaistakaan, mutta AA:n ainoan päätarkoituksen (5. perinne) ja oman ymmärrykseni tasolla tavoitteet ovat: - tarjota niin yksilötasolla kuin laajemmaltikin alkoholiongelmaan ratkaisu, joka mahdollistaa pelkkää raittiutta paljon laajemman ja nautittavamman elämänmuutoksen. antaa toipuneille alkoholiongelmaisille mahdollisuus palvella ympäristöään, toteuttaa itseään vailla riippuvaisuuksien vaikutusta elämänhallintaansa ja kokea elämässään sellainen kuulumisen tunne, mielekkyys ja tarkoitus, josta vielä juovalla alkoholistilla ei ole aavistustakaan. nämä ovat paljon elämää suurempia asioita, joiden kirkastamiseksi tulisi tehdä työtä. AA:n piirissä käytetään valtavasti aikaa näiden hienojen perusasioiden hämärtämiseen.

13 11 Valtaosalla vastaajista näyttää AA:n tavoitteet olevan hyvin selviä: ne liittyvät raitistumiseen, raittiina pysymiseen ja sanomansaattoon. Tästä peruskysymyksestäkin löytyy monta ilmaisutapaa ja mielenkiintoista on, että tavoitteista esiintyy myös erilaisia käsityksiä. A2. Toteutuvatko tavoitteet ja miksi? Tähän kysymykseen saaduista vastauksista useat olivat omaperäisiä: Ei oikein hyvin, Suomessa ei osata puhua ongelmista oikeilla nimillä, vrt. USA ; toteutuvat ainakin Helsingissä vireän ja toimivan ryhmäverkoston takia ; Turun alueella olemme varsinkin viime aikoina panostaneet tiedottamiseen ja tulokkaan vastaanottamiseen. Käymme katkaisuhoitoasemalla ja muissa hoitolaitoksissa. Jaamme AA-materiaalia (käyntikorit yms.) ; monien kohdalla toteutuvat kaikki eivät raitistu, toisaalta kovin monet eivät saa AA:n sanomaa, tiedotustoiminnassa olisi kehittämistä ; minulla on vastuu tavoite toteutuu, jos muistan vastuuni ; Koska jossain vaiheessa yhteisön omatunto herää ja huomataan että se mitä olemme niin sinnikkäästi puolustaneet olemmekin itse asiassa turmelleet. On ehkä ensimmäisen kerran todella luotava luottamuksen henki palvelijoitamme kohtaan. Moni jo vuosia AA:ssa ollut jäsen on vieroksunut palvelutehtäviä vain siksi että palvelu sana mielletään riitaisuudeksi. Anonyymit Alkoholistit ovat tällä tiellä jo osoittaneet toimivuutensa vähäisistä resursseista huolimatta ; Eivät toteudu. Suomessa on alkoholistia ja AA:ssa lienee raittiina vain muutama tuhat. Melko monet saavat kyllä AA:n sanoman, mutta pysyvän raittiuden saavuttaminen jää monen kohdalla toteutumatta. Varsinkaan nuoria alkoholisteja, jotka usein ovat myös sekakäyttäjiä, sanoma ei tavoita eikä toipumisohjelmamme kiinnosta. Suurin syy on AA:n ajasta jälkeenjääneisyys eli vanhoillisuus; maailma ei ole sama kuin 1940-luvun Amerikassa. Olemme jysähtäneet paikallemme. AA:n sinänsä hyvä raittiuden sanoma ei saavuta nykyihmistä ja sen vanhoilliset tekstit ja tekstien monimutkaisuus estävät raittiuden halun syntymistä. Tähän tietysti vastataan olimme valmiit mihin tahansa jne., mutta kyllä järkeäkin saisi käyttää; ei AA:n tulisi olla mikään vanhoihin kaavoihin, muuttumattomuuteen kätkeytyvä uskonto. Kahdentoista askeleen ohjelman perusperiaatteet eivät nykyisellään erotu vanhoillisten tekstien, epäselvien perinteiden ja käsitteiden viidakosta.hyvä näyttö muuttumattomuuden seurauksista on nykyinen hajaannus, mikä osaltaan heikentää kahdentoista askeleen työn tuloksia ja heikentää AA:n julkista kuvaa ja houkuttavuutta Joitakin tyyppivastauksia: toteutuu, mikäli halu noudattaa ohjelmaa ; Yleisesti ottaen kyllä, mutta AA:n hajaannus voi joskus vaikeuttaa ; Toteutuvat osittain, voisi olla paremminkin, jos AA olisi yhtenäisempi ; Tavoitteet toteutuvat niiden alkoholistien kohdalla jotka antautuvat toipumisohjelman vietäviksi ; Tavoitteet toteutuvat jos yksittäiset AA:laiset ottavat koko ohjelman omakseen ja saattavat ohjelman ensin kotiryhmälleen ja kantavat vastuuta muustakin kuin omasta viihtymisestään AA:ssa ;

14 12 toteutuu ohjelmamme avulla ; erinomaisesti, paitsi niissä maissa, kuten Suomessa, joissa vain osaa AA:n perinnöistä käytetään ; Kyllä melko hyvin, sanoman viejiä riittää ; käsittääkseni AA-ryhmät toimivat näiden tavoitteiden suuntaan, samoin jäsenet ; Tavoitteet toteutuvat osittain. Toteutuminen riippuu kunkin maan AA-toiminnasta, aktiivisuudesta ja yhtenäisyydestä. Tuskin koskaan saavutetaan tavoitetta täysin ; Toteutuvat inhimillisen mahdollisesti. Aika monessa vastauksessa tulee esiin joku ongelma AA:n tavoitteiden toteutumisessa. A3. Kuvaa lyhyesti oman kokemuksesi perusteella AA:n toimintaa. Mikä on olennaisinta? Kysymyksessä pyydetään lyhyttä kuvausta. Niitäkin saatiin. Hyvin monet katsoivat tällä kohtaa viisaammaksi vastata laveasti. Tilanpuutteen vuoksi vain muutama on tässä siteerattuna. Lyhyet vastaukset: ryhmä ; oma toipuminen, samalla kun saattaa olla toisille avuksi, kaverihenki ryhmissä ; Alkuun pääsin aa-ystävien tuella ja kokemuksien avulla jatkossa tuli apuun myös ohjelma tekemisineen ; Ryhmissä käynti ja oppiminen tuntemaan itsensä ; itselleni on ryhmien toiminta toimiminen perinteitä noudattaen ; Joka päivä ryhmiä ja aina ; Ryhmätoiminta ; Kokemusten jako ; toiminta toisten alkoholistien parissa ; Aktiivinen osallistuminen ryhmän toimintaan ; palaverit, niiden yhteishenki ja uudempien mukanaolijoiden vastaanotto porukkaan ; kyetä puhumaan mieltään painavista asioista ; Käynti kotiryhmässä säännöllisesti, palvelu ja toisten auttaminen. Muutama pidempi: olennaista on ohjelman omaksuminen ja raitistuminen pidän tärkeänä ryhmien ulkopuolella tapahtuvaa oheistoimintaa: valtakunnalliset päivät, yhteiset matkat, henkilökohtaiset kontaktit ; Ryhmät ovat olennaisin osa, AA:n pienin yksikkö. Jos ryhmät eivät toimi tai niitä ei ole, yksittäisten raittiiden alkoholistien ponnistelutkin menevät hukkaan. Ohjelman hengellisyys kulminoituu kaverin auttamiseen. Ilman hengellisyyttä ei ole ryhmiä eikä kukaan ota vastuuta. Epäitsekäs auttaminen on juovalle holistille vierasta ; Kokemukseni perusteella ryhmät kokoontuvat normaaleihin AA-kokouksiinsa suunnitelmiensa mukaisesti. Kokouksia on paljon ja niihin on helppo mennä. Tämä on myönteistä ja se on olennaista AA-toiminnassa. Vaikuttaa siltä, että yhteistoiminta ryhmien sisällä tuottaa välillä vaikeuksia. Ryhmillä on ongelmia löytää itselleen palvelijoita yksinkertaisimpiinkin palvelutehtäviin. Jo ryhmätasolla alkaa syntyä hankaluuksia yhteisen menestyksen saavuttamisessa. Syy on puuttuva ryhmien itsetutkistelu ja ryhmäomatunnon etsintä asioita käsiteltäessä sekä yksittäisten jäsenten itsekeskeisyys ja mukavuudenhalu. Kun tulee kyse palvelutehtävistä ryhmien ulkopuolella (sanomansaatto, aluetoiminta, valtakunnallinen toiminta) vaikeudet kasvavat. Ryhmillä on vaikeuksia löytää yhteisymmärrys vastuun ottamisessa sanomansaattotehtävistä. Nämä tehtävät jäävät usein hyvin harvojen jäsenten harteille ja monet tekevät näitä tehtäviä omissa nimissään ei ryhmän nimissä. Jos tehtäviä hoidetaan ryhmän nimissä, useasti vain harvat jä-

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 14.2.2016 klo 13.00 16.30 Paikka: Viitaniementie 2, 40720 Jyväskylä Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys piti vuoden 2016 ensimmäisen keskustelutilaisuuden

Lisätiedot

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 20.9.2014 klo 13-16 Paikka: Riipuksentie 13, 33710 Tampere (Kaukajärvi) Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys piti vuoden 2014 kolmannen keskustelutilaisuuden

Lisätiedot

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 6.4.2013 klo 13.00-16.00 Paikka: Vanha kirjastotalo, Keskustori 4, 33100 Tampere Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys piti kuluvan vuoden 2. keskustelutilaisuuden

Lisätiedot

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 17.5.2014 klo 13-16 Paikka: Karjalantie 2-4, 48600 Kotka (Karhula) Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys piti keskustelutilaisuuden Kotkan Karhulassa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ

PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ 1 PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ KATSAUS SUOMEN AA:N PALVELURAKENTEESEEN JA PALVELUN PERIAATTEISIIN 2 MITÄ AA ON? AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa

Lisätiedot

Yhteinen hyvinvointimme ja ryhmäomatunto

Yhteinen hyvinvointimme ja ryhmäomatunto Ryhmäomatunto Yhteinen hyvinvointimme ja ryhmäomatunto Kun me AA:ssa puhumme yhteisestä hyvinvoinnistamme, emme tarkoita rahaa tai aineellista hyvinvointia. Yhteinen hyvinvointimme rakentuu sille, että

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa. Suora ja edustuksellinen demokratia suomalaisessa AA-liikkeessä.

Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa. Suora ja edustuksellinen demokratia suomalaisessa AA-liikkeessä. Anna Leppo Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa. Suora ja edustuksellinen demokratia suomalaisessa AA-liikkeessä. Sober Solutions Pirate Publishing 2004 www.webalcoholic.com/selvaratkaisu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN SMTS 20.11.2013 Tina Wessman Eettinen asiamies tina@romedia.fi Aiheita tänään: Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN:in toimintaa ohjaava säännöstö Käsittelyprosessi

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Miksi AA-ryhmä syntyy Miten se toimii Mitä se tekee Missä toimii Milloin Kenen ja keiden kanssa

Miksi AA-ryhmä syntyy Miten se toimii Mitä se tekee Missä toimii Milloin Kenen ja keiden kanssa AA Ryhmäkäsikirja 1(28) Miksi AA-ryhmä syntyy Miten se toimii Mitä se tekee Missä toimii Milloin Kenen ja keiden kanssa SISÄLLYSLUETTELO - Mitä AA on ja suhde alkoholismin hoitomuotoihin MILLÄ TAVALLA

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 1.2.2014 klo 13-16 Paikka: Vihdin seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6, 03400 Vihti Keskusteluryhmän vuoden 2014 ensimmäinen keskustelutilaisuus

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry

Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Allan Kardecin opin ystävät ry, ja sen kotipaikka on Hollola. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot