Rakenteet. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät. Instituutiot, organisaatiot, järjestelmät. Ajattelutapoihin liittyvät rakenteet

Transkriptio

1 Rakenteet Fyysiset rakenteet: Liikuntapaikat Sosiaaliset rakenteet Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät Instituutiot, organisaatiot, järjestelmät Kognitiiviset rakenteet Ajattelutapoihin liittyvät rakenteet Myytit: Suomi juostiin maailmankartalle Suomi ei menesty joukkuelajeissa Ei meidän lajissa ulkopuolista osaamista tarvita urheilu on ikuista

2 Järjestelmästä sanottua Näin muodostuva nuorisovalmennuksen haaste sekä urheiluseurojen hyvinvointi ovat huippu-urheilumme ratkaisevimmat kysymykset. Näyttää siltä, että maamme monitahoinen urheilujärjestelmä on tarttumassa kyseiseen haasteeseen. (Jarmo Mäkelä 2008) Jos urheilujärjestelmä ryhtyy hyysäämään ja suojelemaan esim. niitä huipulla olevia urheilijoita, joilla on selkeitä päihdeongelmia, ollaan väärällä tiellä (Erkki Tuomioja 2002) Jotkut täällä ovat sitä mieltä, että valtion rahoilla tuetun Nuori Suomi junioriurheilu-järjestelmän tehtävä ei ole tukea huippu-urheilua vaan kansanterveyttä. (nimimerkki: Eagle jatkoaika keskustelupalsta) Väätäisen mielestä syyt heikkoon menestykseen löytyvät suomalaisesta urheilujärjestelmästä. - Niistä tuloksista, joita keihäsmiehet ovat tänä kesänä tehneet, olisi tarvittu vain keskinkertainen heitto mitaliin. Se kertoo mielestäni, että järjestelmä ei tällaisena toimi, Väätäinen sanoo. (Yle 2009) Yhdistyminen oli kuitenkin saksalaiselle urheilulle piristysruiske, sillä DDR:n valmennusjärjestelmä oli lieveilmiöistä ja dopingin käytöstä huolimatta erinomainen. (SLUnet 2009)

3 Toimintaympäristö Väestö Urheiluseura Valmentaja(t) Koulutusjärjestelmä Koulu Huippuurheilijat Isä Äiti Urheilija Asiantuntijat Ystävät Manageri Muut urheiluseurat Urheilujärjestelmä Perhe Media

4 Lajien toimintaympäristöt Harrasteurheilu Yleisöurheilu Ammattiurheilu Kv. huippuurheilijat Ammatti-urheilijat Megatähdet Kans. huippuurheilijat Kv. huippuurheilijat Kans. huippuurheilijat Kv. Huippuurheilijat Ammatti-urheilijat Kilpaurheilijat Kilpaurheilijat Kilpaurheilijat

5 Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi TULOKSET Lajiliitot PANOSTUS Pilari 9. Tutkimus Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet PROSESSIT Pilari 5. Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Urheilijan polku Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki PANOSTUS Pilari 2. Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: integroitu ohjelmapolitiikka KUVIO: Yhdeksän urheilun ohjelmapolitiikan pilaria, jotka vaikuttavat huippu-urheilumenestykseen (Muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)

6 Liikuntajärjestelmän rakennuspalikat KULTTUURISET, SOSIAALISET JA POLIITTISET TEKIJÄT: Perinteet Talous Poliittinen ilmasto Lainsäädäntö Valtion rooli ERIYTTÄVÄT INTRESSIT: Ideologiset Kielelliset Alueelliset Etniset Sukupuoliset Toiminnalliset VALTIO PUOLUSTU SVOIMAT SPONSORIT MEDIA KV. URHEILUORGANISAATIOT KUNNAT YKSILÖT, PERHEET, KAVERIT OPPILAITOKSET, YLIOPISTOT VAPAAEHTOIS- ORGANISAATIOT (urheiluseurat) KANSALLISET URHEILUORGANISAATIOT YRITYKSET LIIKUNNAN KAUPALLINEN SEKTORI LÄHDE: Koski 2000

7 URHEILUJÄRJESTELMÄN SUURET LIIKKEET JULKINEN SEKTORI 2. KORPORATISMI 3. MARKKINA- VETOISUUS 1. KANSALAISTOIMINTA MARKKINAT

8 Järjestelmän merkitys urheilussa? Voidaanko urheilujärjestelmissä tapahtuneilla muutoksilla selittää urheilumenestystä?

9 Suomalainen järjestelmä Pohjoismainen malli: kansalaistoiminta, demokratia, tasa-arvo, moniarvoisuus, välinpitämättömyys Hyvin toimivia järjestelmiä 1900-luvulla Maakohtaiset eroavaisuudet suuria Suomi! Seurat toiminnan ydin: Seurat muodostavat lajiliitot ja tarvittavat katto- ja tukiorganisaatiot Lajiliitot vastaavat lajin edistämisestä sekä kv. suhteista. Valtion rooli: Toiminnan edellytysten luoja

10 Julkinen sektori / Liikuntalaki 1980 / 1998 Puitelaki Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat alueelliselle liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

11 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Ministeriön asiantuntijaelimenä tämän lain mukaisissa tehtävissä on valtion liikuntaneuvosto, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. Valtion liikuntaneuvostossa on liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaostot. Siinä voi olla myös muita jaostoja. Neuvoston ja sen jaostojen tehtävänä on seurata liikunnan kehitystä, tehdä esityksiä ja aloitteita liikunnan kehittämiseksi, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä sekä arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusta liikunnan alueella. Valtion liikuntaneuvoston tehtävistä ja asettamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

12 Valtion liikuntaneuvosto Puheenjohtaja: kansanedustaja Jan Vapaavuori (varajäsen: kansanedustaja Raija Vahasalo) Varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Esko Ranto (varajäsen: kansanedustaja Tuula Väätäinen) kansanedustaja Ritva Elomaa (varajäsen: erityisluokanopettaja Laura Huhtasaari) Jäsenet: kansanedustaja Leena Harkimo (varajäsen: kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo) kansanedustaja Timo Heinonen (varajäsen kansanedustaja Pauli Kiuru) kansanedustaja Anneli Kiljunen (varajäsen: liikuntaneuvos Timo Haukilahti) uinninopettaja Tuija Pohjola (varajäsen: pääsihteeri John Liljelund) opettaja Jukka Ukkola (varajäsen: koulutus- ja kehittämispäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma) kehittämisjohtaja Sari Virta (varajäsen: maalari Tea Vikstedt) general sekreterare Michael Oksanen (varajäsen: riksdagsledamot Ulla-Maj Wideroos) erikoistutkija Leena Haanpää (varajäsen: neuvotteleva virkamies Mikko Strahlendorff) projektisuunnittelija Markku Holmi (varajäsen: terveystieteiden maisteri Piia Soininen) projektipäällikkö Timo Virolainen (varajäsen: yliopistonlehtori Anneli Pönkkö)

13 Valtion liikuntabudjetin kehitys FIN, SWE, NOR Suomi Ruotsi Norja LÄHDE: KIHU / Mäkinen, J. 2009

14 Valtion liikuntabudjetti 2012 ~147 m Liikunnan kansalaistoiminta Liikunnan koulutuskeskukset Liikuntapaikkarakentaminen Kuntien liikuntatoimi Tiedolla johtaminen ja tietopohjan Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Huippu-urheilun kehittäminen Terveyttä edistävän liikunnankehittäminen Muut Anti-doping Milj.

15 Opetusministeriö Suomen Olympiakomitea: Yleisavustus: Nuorten valmennuksen tukeminen: Joukkuepalloilu: Urheiluakatemiat: Suomen Paralympiakomitea: Yleisavustus: Joukkuepalloilu Lajiliitot (74 kpl) Laskennallinen Hu-osuus valtion avustuksesta 25 %: Urheiluakatemiat Antidopingtoiminta: Yleisavustus: Suomessa järjestettyjen Arvokilpailujen tukeminen Avustus: URA säätiö Yleisavustus KIHU Yleisavustus: Urheilijoiden ja valmentajien tukeminen Apurahat: Valmennuskeskusket (4 +1 kpl) Kehittämismääräraha: n

16 Kuntien tuki seuroille Miljoonaa euroa Suomi Ruotsi Norja

17 Liikunnan kansalaistoiminta Liikunta on suurelta osin vapaaehtoista järjestö- ja kansalaistoimintaa. Toiminnasta vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt, jotka järjestävät liikuntamahdollisuuksia lapsille, nuorille, aikuisille ja ikääntyville ihmisille. Suomessa on yli liikunta- ja urheiluseuraa, joiden toimintaan osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Valtaosa toiminnasta on aatteellista ja yhdistysmuotoista, ja sen järjestämiseen osallistuu yli vapaaehtoista. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. SLU:n tärkein tehtävä on parantaa liikuntajärjestöjen ja -seurojen sekä niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. SLU:n yli 130 jäsenjärjestöön kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. SLU ja sen jäsenjärjestöt muodostavat yhdessä SLU-yhteisön. Jäsenjärjestöt ja niiden seurat innostavat mukaan yli puoli miljoonaa vapaaehtoistyöntekijää vuosittain.

18 Järjestelmän tavoitteet/haasteet LÄHDE: Heikkala 2004

19 Liikuntalääketieteen keskukset (6) Suomen Latu Suomen uimaop. ja hengenpelastusliitto SLU alueet (15) Muut liikuntajärjestöt 1,1 MILJOONAA JÄSENTÄ URHEILUSEURAA Liikunnan koulutuskeskuk set (11+3) TUL lajijaostot (27) TUL Koululais- ja opiskelijajärjestöt Valmennuskeskukset (4+2) TUL-piirit (15) SFI-alueet (15) SFI lajiliitot (7) SFI Lajiliittojen alueet ja piirit Erityisryhmien liikuntajärjestöt Lajiliitot (74) Urheiluakate miat (14) KIHU KANSALLINEN ALUEELLINEN PAIKALLINEN Kunto ry Nuori Suomi Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU Suomen paralympiakomitea Suomen Olympiakomitea

20 Norjan malli 2 miljoonaa jäsentä "NIF-linja" 366 urheiluneuvostoa (idrettsråd) kunnissa 19 alueellista opintoaluetta (fylkes- ISF) urheiluseuraa (idrettslag) 19 urheilualuetta (idrettskretser) Lajiliittojen alueet (særkretser) 56 lajiliittoa (særforbund) "Lajiliitto-linja" Nationa Regional Local Urheiluopintoliitto (ISF) Norjan Urheiluliitto ja Olympiatoppen (Norges Idrettsforbund og Olympiske Komité) Health exercise Elite sport

21 Urheilujärjestelmän haasteet Monitahoinen liikuntajärjestelmä: Urheilu, terveys, liikunta, liikkumattomuus Paljon itsenäisiä toimijoita: Johtaminen, koordinaatio, kommunikaatio Resursseja ei ohjata ruohonjuuritasolle Ammattilaistuminen vs vapaaehtoistyö Yleisurheilussa 60 pt ammattivalmentajaa ja 3700 muuta ohjaajaa/valmentajaa Kansalaistoimintaan kiinnitytään entistä vahvemmin omien lasten kautta

22 SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä

23 Missä urheilua harrastetaan? LAPSET & NUORET AIKUISET Lähde: Liikuntagallup

24 Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS Urheilun harrastaminen urheiluseurassa iän mukaan (%) KUVIO: Nuori Suomi / Pasi Mäenpää

25 Yleisurheilupassit Tytöt / naiset Pojat / miehet

26 Number of FTE and PTE coaches VALMENTAMINEN AMMATTINA SUOMESSA Ice hockey Football Tennis Figure skating Swimming Basketball Gymnastics Athletics Eqestrian Volleyball Alpine skiing Cross country skiing Floorball Golf Finnish baseball Orienteering Badminton Biathlon Ski Jumping Snow boarding Fencing Wrestling Handball Yachting Shooting Squash Triathlon Judo Table tennis Motor sport Taekwondo