Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Visio Opetussuunnitelmista tietostrategioihin OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus OPE.FIn kolme porrasta Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa Opettajakysely Laitteet Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen Tausta Tavoitteet Äidinkieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka Kemia Kuvataide Käsityö Oppilaanohjaus Vieraat kielet Henkilöstön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutuksen taso Täydennyskoulutus käytännössä Koulutuksen tasojen sisällöt Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet Koulun tietotekniikan tekninen tuki Palvelimet Työasemat Tilastot ja tietokannat ldap Työasemien asennus ja ylläpito Roundup Postituslistat Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki Yleiset periaatteet Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Yleinen koulutoimen tiedottaminen Koulun sisäinen tiedottaminen Koulun ulkoinen tiedottaminen Arviointi Strategian SWOT-analyysi Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi Päivitystarpeen arviointi...18

3 1 Taustaa 1.1 Visio Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaksi vuosille Visiona oli, että vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut. Tietoyhteiskuntakehityksen vision toteutuminen edellyttää, että yhteiskunnan tekninen ja sisältöperusta rakennetaan sellaiseksi, että se on opetuksen ja tutkimuksen käytössä ja tukena mahdollisimman esteettä. Tekniikkaa on myös osattava käyttää mahdollisimman hyvin. Uudet osaamisvaatimukset edellyttävät elinikäisen oppimisen periaatteen pikaista ja laaja-alaista soveltamista koko koulutusjärjestelmään, jotta kansalaiset motivoituisivat ja oppisivat hallitsemaan, jäsentämään, arvioimaan ja jalostamaan kasvavaa tiedon tulvaa ja siten hyödyntämään tekniikan uusia mahdollisuuksia. Verkottuva yhteiskunta ja talous tuovat mukanaan uusia tapoja järjestää opetusta ja välittää kulttuuria. Koko kulttuurinen tuotantojärjestelmä hakee uusia uomia, joita on viitoitettu mm. opetusministeriön Kulttuuriteollisuustyöryhmän raportissa. Uusien oppimateriaalien tuotanto ja jakeluteiden avaaminen vaatii huomattavia rakenteellisia ja säädöspohjan uudistuksia, toimijoiden koulutusta sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietoyhteiskuntaa voidaan rakentaa kestäväksi vain vahvaan tutkimukseen perustuen. Yhteistyö toimii eri hallinnonalojen ja eri sektoreiden välillä. Naantali 2010 Naantalin visiossa tietoyhteiskunnan kehittyminen on nopeaa ja teknisten apuvälineiden käyttäminen ulottuu yhteiskunnan joka tasolle. Koulun tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille riittävät valmiudet toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa myös tietotekniikan osalta. Uusien asuntoalueiden, mahdollisen teknologiarakentamisen, sataman toiminnan kasvun ja liikenneyhteyksien parantumisen myötä on varauduttava uusien työpaikkojen syntyyn ja asukasluvun kasvuun. Naantalissa on arvioitu olevan vuonna 2010 n asukasta. Kouluikäisten määrä lisääntyy aikaisempaa hitaammin ja vanhusväestö lisääntyy. Oppilasmäärät painottuvat eri tavoin eri kaupunginosissa. Tietotekniikan jokapäiväistyminen ja sen opetuksen toteuttaminen vaatii lisäresursseja, vähintään yhden vuosiviikkotunnin opetuksen tuntiresursseihin. Lukion laajennus on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Mahdollisten ala- ja yläkoulujen laajentamiseen tai rakentamiseen on myös oltava valmiuksia. Verkottuminen muiden oppilaitosten kanssa ja kansainvälinen yhteistyö kehittyvät nopeasti. Kodin ja koulun välinen yhteistyö erilaisin teknisin tavoin kehittyy nopeasti. Yhteistyö paikallisen yrityselämän ja oppilaitosten kanssa vahvistuu. Teknologian ja laitteiston kehittymisen myötä uusi viestintäteknologia antaa laajempia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Turun kaupungin langaton SPARK-verkkoyhteys on jo olemassa Naantalin kaupungintalon tiloissa. 1

4 Väestörakenteen muuttuessa aikuiskoulutuksen myös tietotekniikan opetuksessa kasvaa. 1.2 Opetussuunnitelmista tietostrategioihin Perusopetuksen opetussuunnitelmat vastaavat verrattain huonosti teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmien perusteiden uudistus on tästä näkökulmasta ajankohtainen. Kaikilla oppilaitostasoilla opetussuunnitelmien arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaitosten verkottumisen mahdollisuudet. Hajautuneen asiantuntemuksen hyödyntäminen opetuksessa vaatii entistä enemmän strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri osapuolien välillä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioilla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tulee painottua opetuksen laadun kehittämiseen laaja-alaisesti. Strategian keskeisiä piirteitä ovat jatkuva kehittäminen ja organisaation toimintaprosessin arviointi. Tietostrategia voidaan ulottaa oppilaan tasolla oppimisstrategiaksi, jossa oppilas itse asetettujen tavoitteiden kautta pyrkii parantamaan oppimisensa laatua. Näin opiskelija ja oppilaitos pyrkivät tietoisesti parantamaan opiskelu- ja toimintatapojaan. Yhteistyötä opetuksen, hallinnon ja tekniikan asiantuntijoiden kesken tehostetaan kaikissa oppilaitoksissa. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Yleissivistävien oppilaitosten valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet arvioidaan ja uudistetaan. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistamisessa otetaan huomioon teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimukset. Tuetaan hankkeita ja yksiköitä, joissa hyödynnetään vahvasti tutkimus- ja kehittämistyön sekä koulutuksen välistä yhteyttä. Tuetaan hankkeita, joissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisyksiköt verkottuvat tiiviimmin keskenään. Tuetaan kuntatason tietostrategioiden kehittämistyötä oppilaitosten aseman selkiyttämiseksi kuntien tietostrategioissa ja osana paikallisen ja hallintokuntien rajat ylittävän tietoyhteiskuntastrategian kehittämistä. Tuetaan kuntien välistä oppilaitosten tietostrategiayhteistyötä. Tuetaan hyvien käytäntöjen levittämistä. 1.3 OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus "Strategiakauden tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet." Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin OPE.FI-hanke vuosiksi Sen tavoitteiksi asetettiin: 1. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Opettajankoulutuslaitokset laativat strategian vuoteen 2001 mennessä. 2. OPE.FI jäsentää ja selkeyttää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perus- ja täydennyskoulutusta. Tätä varten on määritelty kolmiportainen osaamistaso. Koulutuksen selkeyttämisen ohella OPE.FIn rakenne helpottaa seurantaa ja arviointia. 2

5 3. OPE.FIn kolmiportaisen osaamistason mukaiset koulutuksen määrälliset tavoitteet ovat: OPE.FI I -koulutukseen osallistuu henkilöä OPE.FI II -koulutukseen osallistuu henkilöä OPE.FI III -koulutukseen osallistuu henkilöä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaan tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian, opettajankoulutus-laitokset kuitenkin jo vuoteen 2001 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Yhteisötason merkitystä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä on korostettava. Lukuisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa on todettu, että oppimiskulttuurin laaja-alaisten muutosten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko opettajayhteisö tai ainakin suuri osa siitä sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja saa kehittämistyön edellyttämät valmiudet. Täydennyskoulutus ei näin ollen voi olla vain yksittäisen opettajan ammattitaidon kehittämistä. Koulutuksen tulee palvella koko työyhteisöä. Tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Tärkeää on, että laatiessaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaansa oppilaitos liittää siihen henkilöstönsä kehittämissuunnitelman, jossa on otettu huomioon täydennyskoulutuksen näkökulma. Erityisen tärkeänä on pidettävä sitä, että koulutusratkaisut ovat siten suunnitellut, että ne tukevat oppilaitoksia niiden laatiessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa vuoteen 2002 mennessä. Oppilaitosjohdon osallistumisella koulutukseen on tällöin tärkeä merkitys. Tehtäessä ratkaisuja koulutukseen osallistujista edellytetään osallistujien taustayhteisöiltä sitoutumista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön. OPE.FIn toteutusratkaisut tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä kiinteästi opetushallituksen vastuulla olevaan muiden koulutuspoliittisten painopiste-alueiden täydennyskoulutukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittäminen ja työelämäyhteistyö. Varsinkin OPE.FIn kolmannen vaiheen toteutuksessa tulee suosia sellaisia ratkaisuja, joissa opettajille tarjoutuu mahdollisuuksia perehtyä media- ja tietotekniikan alan yrityksiin ja niissä tehtävään työhön. On otettava huomioon myös se, että tietoyhteiskunta edellyttää myös uusien ammattilaisryhmien synnyttämistä kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaikkia tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomia haasteita ei voida sälyttää kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntijoille, joita opettajat ovat ensisijaisesti. On välttämätöntä, että tietostrategian toimeenpanossa selkiytetään pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilöstön roolia oppilaitoksissa OPE.FIn kolme porrasta Opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen alueet määritellään OPE.FIn kolmiportaisena koulutus-jatkumona. OPE.FI I: Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, jotka jokainen opettaja hallitsee: tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta 3

6 audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. OPE.FI II: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot, jotka puolet opetushenkilöstöstä hallitsee: OPE.FI I:n taidot sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet; tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus. OPE.FI III: Erityisosaamisen alueita, jotka 10 % opetushenkilöstöstä hallitsee, ovat esimerkiksi: OPE.FI II:n taidot sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely, mediavalinnan tuntemus, laaja etäopiskeluvälineiden käyttö, ammattisimulaatiot - oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito, taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. OPE.FI I-III on kokonaislaajuudeltaan vähintään 15 opintoviikkoa. OPE.Fin ensimmäisen vaiheen sisällöt vastaavat yhden opintoviikon opintoja ja toisen vaiheen sisällöt 3-5 opintoviikon laajuisia opintoja. Koulutus suoritetaan yhden vuoden aikana. 1.4 Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa Opettajakysely Keväällä 2002 Naantalin kouluissa toteutettiin tieto- ja viestintästrategiaan liittyvä WWWpohjainen kysely (ks. liite1) yhteistyössä Turun kaupungin TOP-keskuksen ja Kysely.comin kanssa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään opettajien käyttötaitoja, laitteistojen käyttöastetta sekä tukipalveluiden ja hankintojen toimivuutta. Kyselyn ajankohta oli sellainen, että työväenopiston opettajista tavoitettiin vain murto-osa, joten heidät jätettiin pois tulosten analyysistä. Tavoitteena oli, että jokainen opettaja vastaisi kyselyyn. Koulujen tukihenkilöitä kehotettiin tukemaan ja kannustamaan opettajia. Valitettavasti joissakin kouluissa vastausprosentti jäi kuitenkin jostain syystä varsin alhaiseksi eli 100%:n tavoitearvosta jäätiin melkoisesti! 4

7 Koulu Vastanneet Opettajia Vastaus-% Karvetti % Kultaranta % Kuparivuori % Lietsala % Taimo % Maijamäki % Suopelto % Lukio % Naksola % Yhteensä % Taulukko 1: Kyselyyn vastanneiden määrät ja vastausaktiivisuus. WWW:ssä olevien tulosten lisäksi kyselyn tuloksista on tulkittu opettajien tämän hetkinen Ope.fi taso. Käyttötaitokysymykset laadittiin siten, että niissä noudatettiin Ope.fi:n mukaista kolmiportaisuutta. Tuloksia tulkittaessa on oletettavaa, että ne jotka eivät ole kyselyyn vastanneet, ovat Ope.fi 0 tasolla. Tätä olettamusta onkin käytetty. Opettajakunnan Ope.fi tasot on esitetty liitteen 2 kaaviossa. Tuloksista nähdään, että koulutuspuolella töitä riittää. Keväällä 2002 aloittikin joukko opettajia opiskelun Ope.fi kouluttajakoulutuksessa. Heidän roolinaan on ollut omissa kouluissaan 100%:n Ope.fi 1 tason saavuttaminen. Vaativampien kahden tason suhteen tarvitaan varmasti ulkopuolista opettajien koulutusta. Opettajien koulutustoiveista on esitetty kaavio liitteessä 3. Kyselyn lopussa olleesta vapaamuotoisten kommenttien kentästä poimituista vastauksista on koottu joukko liitteeseen 4. Näiden joukosta nousee esille selkeästi opettajakunnan halukkuus kouluttautumiseen ennemminkin työ- kuin vapaa-ajalla. Muista kommenteista todettakoon useasti esiin noussut IT-alan raju kehitysnopeus; muutamia vuosia sitten suoritetut kurssit eivät enää tue nykypäivän tilannetta. Toisaalta päivittäin käyttämättömät taidot ruostuvat nopeasti. Kyselyssä tiedusteltiin myös opettajien tyytyväisyyttä nykyisiin tukipalveluihin ja ylläpitoon sekä kouluissa tehtäviin tietokonelaite- yms. hankintoihin. Tulokset on esitetty liitteessä Laitteet Valtakunnallinen tavoite koulujen tietokonemäärissä suhteutettuna koulun oppilasmäärään määritellään seuraavan taulukon mukaisesti: Kouluaste Opp./kone Alakoulu 10 Yläkoulu 7 2. aste 5 Taulukko 2: Tietokoneiden määrien valtakunnallinen tavoite kouluasteittain. Naantalissa on viime vuosina tehty paljon työtä ja investointeja edellä mainittujen tavoitearvojen saavuttamiseksi. Laitekanta on melko uutta ja laitteiden määrää pyritään vuosittain kasvattamaan. Myös kouluissa samoin kuin muissakin yksiköissä pyritään noin viiden vuoden kiertoon. Tämä kiertoaika toki aiheuttaa koulukohtaisesti eriarvoisia tilanteita viisi vuotta vanhojen tietokoneiden ollessa jo vanhoja laitteita. Liitteessä 6 on esitetty raportti tietokannasta, jota ylläpidetään koulujen tietokoneista. Raportissa on tilanne huhtikuulta 5

8 2004. Raportista ilmenee tietokoneiden määrä eri kouluissa jaoteltuna opetuskäyttöön ja lähinnä kanslioissa ja opettajainhuoneissa olevien koneiden hallintokäyttöön. 2 Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä Tietotekniikkaa käytetään oppimisen työvälineenä. Tärkeimpiä osa-alueita ovat laitteen käyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, grafiikan käyttö ja internetin palvelut. Työvälineiden oppimisen painopiste on luokilla 1 6. Luokilla 1 6 TVT:n opetus tapahtuu oppiaineisiin integroituna. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Luokilla 7 9 TVT liitetään teemojen avulla osaksi jokaisen oppilaan oppimistapahtumaa. Tämän jälkeen tietotekniikan hallintaa vahvistetaan käyttämällä sitä aktiivisesti eri oppiaineissa. Yksityiskohtaiset taitotasot on määritetty vuosiluokittain. Tavoitteena on, että oppilas hallitsee liitteessä 7 kuvatut taidot peruskoulun päättövaiheessa. 3 Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen 3.1 Tausta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä on toteutettu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Siinä annetaan esimerkkejä, millä tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää kussakin oppiaineessa. Tämä on osa Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategiaa. 3.2 Tavoitteet Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteista 2004 poimitut, tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat lainaukset on merkitty oppiaineittain kursiivilla. Sen alapuolella on suuntaaantavia ehdotuksia, miten OPS:n tavoitteita voitaisiin toteuttaa Naantalissa tieto- ja viestintätekniikan osalta eri aineissa ja luokka-asteilla. Tätä dokumenttia tulee päivittää jatkuvasti Äidinkieli Luokat 1 2 o osaa tuottaa omaa tekstiä tietokoneella 1.LK (esimerkkejä) oma nimi (tulostetaan esim. naulakkoon, pulpettiin ) piirros kummioppilaalle piirto-ohjelmalla äitienpäivä kortti, johon oma runo tekstinkäsittelyllä ja piirto-ohjelmalla tehty kuva (väritetään lopuksi, jos ei väritulostinta?) omien tarinoiden puhtaaksi kirjoittaminen kutsu 2.LK (esimerkkejä) omia tarinoita ilmoituksia/tiedotteita piirto-ohjelmaa (esim. tarinoiden kuvitukseen) kutsut runot 6

9 Luokat 3 5 viestit (äidille, kaverille, opettajalle.) o saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla runot kutsut uutiset tietotekstit kirjeet tarinat => prosessikirjoittaminen kuvatekstit, otsikot luokkalehti sanalaatikot o oppii käyttämään viestinnän välineitä (videokamera, digitaalikamera, internet) näytelmien ja erilaisten esityksien videointi + esittäminen digitaalikamera esim. luokkaretkillä, juhlissa ja muissa tapahtumissa internetin käyttöä tiedonhaussa (esitelmät, kirjat, kirjallisuus) tekstin ja kuvien yhdistäminen (esim. otetaan kuva digitaalikameralla ja tuodaan kuva tekstinkäsittelyohjelmaan) o yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkosta ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti esim. etsi Peppi Pitkätossu tai Astrid Lindgren kuvien hakeminen o pystyy etsimään tietoa sähköisistä lähteistä kirjastoissa vierailut lähikirjastoon, opastavat mielellään o löytää pääasiat myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia => multimedia esim. haetaan tietoa internetistä (kirjailijat, kirjat, jne.) multimedian (internet, cd-romput) tutkiminen ja tiedon haku o oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti toteutuu edellä mainituilla tavoilla, opettajan ohjauksessa Luokat 6 9 o saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja mainosten tarkastelu o omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen arviointia päiväkirja täyttäminen puhelimen käyttö ja mahdollisuudet, hyvät tavat o erilaisten tekstien kirjoittamista tietotekniikkaa hyödyntäen vrt. 3 5 tutkielmat o tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia 7

10 tutkielmat o osaa käyttää tietoverkkoja o pystyy tuottamaan tekstinsä tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä esitelmä sanaristikot Matematiikka Luokat 1 9 o tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) numeroiden hahmoja piirto-ohjelmalla 1.lk:n syksyllä (hiiren käyttö) LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) diagrammien, taulukoiden lukeminen (tekeminen) verkon tarjoamat materiaalit Biologia ja maantieto Luokat 5 6 o osaa tulkita sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä kasvien, eliöiden kuvaaminen digitaalikameralla ryhmätyöt tiedonhankinta, esim. valtiot; myös kuvien haku Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan sähköisiä viestimiä o oppilas tulkitsee tietoverkossa olevaa tietoa o opetuksen tavoitteina on antaa oppilaalle valmiudet hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia esitelmät, tutkielmat ja niiden julkaiseminen internetissä tiedonhaku verkko-opetusmateriaalit linkkikirjastot Fysiikka Luokat 7 9 o Tulosten käsittelyä, esittelyä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen 8

11 Ecelillä tehtävät esitykset esim. diagrammit linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit Kemia Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit Kuvataide Luokat 1 4 o video- ja digitaalinen kuva o tietokonepelien visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista LK (esimerkkejä) tarkastellaan kuvia ja videointeja esim. juhlista, retkistä yms. tapahtumista esim. lelupäivinä tarkastellaan tietokonepelejä, ikärajoituksia ja keskustellaan niistä LK (esimerkkejä) virikekuvat pienimuotoisen elokuvan tekeminen integroituna esim. äidinkieleen Luokat 5 9 o hyödyntämään sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä internet o digitaalinen kuvaus digikameran käyttöä o oppilas osaa hyödyntää internetin kulttuuripalveluja Naantalin kaupungin kirjaston www-pohjainen varaus- ja lainausjärjestelmä, museot, taiteilijat, tapahtumat o mediateknologian perusteita: digitaalista kuvankäsittelyä kuvankäsittelyä o osaa ohjatusti käyttää tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä tiedonhaku kuvataiteista; tapahtumista, historiasta, taiteilijoista Käsityö Luokat 1 4 o oppilas tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä LK: (esimerkkejä) 9

12 kuva piirto-ohjelmalla, joka tulostetaan ja ommellaan etupistoin kuva piirto-ohjelmalla, joka siirretään ohkolevylle, pannunaluselle, tauluun LK (esimerkkejä) piirto-ohjelmalla tehtyä suunnitelmaa verrataan valmiiseen työhön tehdään esim. ympyrä piirto-ohjelmalla, jota hyödynnetään työssä Luokat 5 9 o teknisen työn sisältöihin kuuluu tietotekniikan sovellukset suunnittelussa Oppilaanohjaus Luokat 1 9 o oppilas oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia = työministeriön kotisivut = ohjauksen portaali Vieraat kielet Luokat 7 9 o oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä verkkolehtien lukeminen ja tarkastelu oppikirjojen kotisivut sanakirjat aidon kohdekielisen materiaalin käyttö verkossa olevien kielten harjoitusten tekeminen kielten opetusohjelmin käyttö oppilaan oman oppimateriaalin tuottaminen 4 Henkilöstön koulutussuunnitelma Naantalin kaupunki on sitoutunut kehittämään oppilaitoksissaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä varmistamalla opettajille OPE.FI I-tasoiset valmiudet. Koululaitos on nimennyt opettajista koulukohtaisesti paikallisohjaajat, jotka oppilaitoksissa ohjaavat muita opettajia OPE.FI I-tasolle. 4.1 Täydennyskoulutuksen taso OPE.fi koulutus on käynnissä perusopetuksen kohdalla koulutus on pääosin toteutunut I-tason osalta OPH:n tavoitteiden mukaisesti > II- ja III-tason koulutus käyntiin 2004 aikana ja päätökseen 2006 lukiossa on tarkoitus käynnistää koulutus pikaisesti I-tasolta alkaen Täydennyskoulutus käytännössä varmistetaan, että kaikki opettajat ovat säännöllisesti tvt-koulutuksen piirissä ja huolehditaan siitä, että koulutusmäärärahat vastaavat koulutustarpeita (tietä- 10

13 myksen päivitys, täsmäkoulutus, johtajat ja rehtorit vastuussa, työnantaja turvaa virkavapaus- ja sijaisjärjestelyt) kannustetaan opettajakuntia, /-ryhmiä hankkimaan yhdessä koulutusta opettajien tvt-koulutuksessa keskitytään pedagogiseen soveltamiseen, kehittämiseen ja oman opetusmateriaalin tuottamiseen sidotaan kaikki koulutus osaksi opettajan omaa koulutyötä, koulutustilanteissa opettajat opettavat opettajia 4.3 Koulutuksen tasojen sisällöt OPE.FI I: Tietokoneen yleisempien käyttömahdollisuuksien ja -liittymää koskevien käsitteiden tuntemus Tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta Audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö Matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta Oman koulun ohjelmien ja välineistön tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI II: OPE.FI I:n taidot Sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö Opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältö-alueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet Taito seurata välineiden ja ohjelmien kehittymistä Tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI III: OPE.FI II:n taidot Sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvankäsittely Viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito Taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteistyön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa Tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen Oppilaitosten tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot Taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa Perustason koulutus (OPE.FI I) syksyllä 2001 on Naantalin paikallisohjaajille TOP-keskuksessa käynnistetty yhteistyössä Heinolan OPEKOn kanssa OPH:n kustantama OPE.FI III-tasoinen OPE.FI I-tason paikallisohjaajavalmiuksiin tähtäävä koulutus, jonka seurauksena Naantalissa ohjaajat pitävät 1 ov:n laajuista perustason koulutusta omissa kouluissaan perustason koulutus tullee hoidetuksi em. menetelmin varsin kattavasti (OPH:n tavoite on 100% vuoden 2004 loppuun mennessä), kun otetaan huomioon, että 11

14 uusilla opettajauraansa aloittelevilla opettajilla on jo opettajankoulutuksen ym. kautta perustaidot työelämään siirtyessään. Soveltajatason koulutus (OPE.FI II) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 50 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI II-tason taidot näihin taitoihin kuuluu kyky soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ja siihen liittyviä sisältöjä omaan opetukseen soveltajatason osaamissisältö muotoutuu jokaisen opettajan omien tarpeiden, oman opetustyön ja opetussuunnitelman mukaan Tuottaja-/kehittäjätason koulutus (OPE.FI III) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 20 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI III-tason taidot näihin taitoihin kuuluu soveltamistaitojen lisäksi taito tuottaa ja julkaista verkossa opetukseen sopivaa materiaalia Visio tulevaisuudesta ja odotukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tulee luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria opettajat pääsevät koulutukseen silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi aloitteet tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseksi ja sen käyttämiseksi osana opetustyötä tulevat yhä useammin opettajilta (ja oppilailta) itseltään opettajien välinen yhteissuunnittelu ja opetus lisääntyy opetuskäytännöt monipuolistuvat ja valmius vastata muutoksiin sekä uudistuksiin lisääntyy 5 Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet Tavoitteena on laitekannan saattaminen riittävälle tasolle sekä sen pitäminen riittävällä tasolla. Ohjelmistopolitiikan perusperiaate on käyttää työasemissa Windows-käyttöjärjestelmää, selaimena yleisimpiä www-selaimia ja sähköpostijärjestelmänä imap-postijärjestelmää, jota käytetään pääosin selaimen kautta. Työasemien tietoturva hoidetaan keskitetysti F- Securen virustorjuntaohjelmistolla sekä ohjaamalla ulkoinen verkkoliikenne välityspalvelimen ja palomuurin läpi. Toimistosovelluksista käytetään alakoulussa Microsoftin Works Suite ohjelmistopakettia sekä OpenOfficen esitysgrafiikkaohjelmaa, yläkoulussa ja lukiossa Microsoftin Office ohjelmistopakettia sekä kaikilla kouluasteilla Jascin PaintShopPro kuvankäsittelyohjelmaa sekä koulukohtaisia opetusohjelmia. Ohjelmaversioiden pitäminen ajan tasalla hoidetaan pääsääntöisesti ostamalla uuden hankittavan tietokoneen yhteydessä uusin käytössä oleva ohjelmalisenssi. Microsoftin tuotteiden kanssa on kuitenkin hyvä tutkia aika ajoin koulu- tai kuntatason SchoolAgreement sopimusten kannattavuutta. Hallintoverkon työasemissa käytetään edellisten lisäksi StarSoftin Primus kouluhallintoohjelmistoa. Tavoitteena on ko. ohjelman laajamittainen hyödyntäminen opettajan päivittäisenä työvälineenä. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon välineenä selvitetään kouluhallinto-ohjelman laajenemismahdollisuutta myös tähän suuntaan tai ns. kolmannen osapuolen tuotteiden soveltumista ko. tehtävään. Opetustiloissa tietokoneluokat muodostavat nykymallin mukaisina (12 16 oppilaskonetta sekä opettajankone, jossa dataprojektori) tietotekniikan opetuskäytön ytimen. Tätä täyden- 12

15 tämään tarvitaan tilaongelmia ratkaisemaan myös muita malleja, kuten tavallisiin luokkatiloihin helposti siirrettävät langattomat kannettavat tai ratkaisut, joissa koneet ovat tavallisessa luokkatilassa siten, että ne ovat helposti piilotettavissa ja esiin otettavissa. Lisäksi tavalliset luokkatilat tulisi varustaa opettajanpöydän ohjauspaneelilla hallittavalla multimediavarustuksella, jossa on tietokoneen lisäksi dokumenttikamera, data- ja videoprojektori sekä audiovisuaalisia opetuksen apuvälineitä. Siirtymävaiheessa ko. keskukset voisivat olla siirrettäviä yksiköitä. Opettajien työtiloja ja työasemien määrää tulee lisätä. Tavoitearvo työasemien määräksi suhteessa opettajien lukumäärään on 50%. Tarve ja tilat on selvitettävä koulukohtaisesti. Työpisteen ergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pöytätilaa tulee saada vapautumaan papereille yms. oheismateriaaleille käyttämällä esimerkiksi litteitä näyttöjä ja näppäimistötasoja. Muissa tiloissa, mm. koulukirjastoissa pyritään Suopellon ja Maijamäen mallin mukaisiin mediateekkiratkaisuihin, jotta kouluissa on riittävästi tietokoneilla varustettuja työpisteitä. Tällaisten tilojen tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on myös käytön valvonnan ja seurannan järjestäminen. Tulevissa kielistudioratkaisuissa pitää ottaa huomioon uudenaikaiset tietokonepohjaiset ratkaisut. Kaikissa tiloissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että laitteet ja kalusteet ovat työturvallisia ja sijoitettu niin, etteivät ne aiheuta työturvallisuusriskiä. Tavoitteena on ottaa yllä esiteltyjä ratkaisuja käyttöön enenevässä määrin kahden seuraavan vuoden aikana ja toteuttaa laajemmin vuodesta 2006 alkaen. 6 Koulun tietotekniikan tekninen tuki It-tekniikka pitää sisällään tietoverkot aktiivilaitteineen, palvelimet, työasemat, oheislaitteet ja ohjelmat. Tietoteknisen tuen perustehtävänä on vastata edellä mainittujen laitteiden ja ohjelmistojen mahdollisimman moitteettomasta toiminnasta sekä infrastruktuurin kehittämisestä. Teknisen tuen henkilöstön muodostavat yksi kokopäivätoiminen sivistystoimen itsuunnittelija, noin kolmasosan työajastaan it-tehtäviin käyttävät yläasteen opinto-ohjaaja ja lukion matemaattisten aineiden opettaja sekä ala-asteilla it-yhdyshenkilöinä toimivat luokanopettajat. Lisäksi palvelinten ylläpito on ulkoistettu Havoc Consulting Ay:lle. Sateenvarjomaisen henkilökentän perusrakenne on toimiva, mutta tarvetta on mikrotukihenkilölle, joka kiertäisi kouluja niissä olevia asennus- ja ylläpitotehtäviä tehden. Mikrotuki vapauttaisi toisaalta resursseja suunnitteluun ja koordinointiin, toisaalta poistaisi tarvetta erikoiskouluttaa it-yhdyshenkilöinä toimivia opettajia it-erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, jotka ovat varsin kaukana opettajan toimenkuvasta. Seuraavissa kappaleissa on luetteloitu ylläpidon työnkuvan keskeisiä sisältöjä. Termejä ei ole lähdetty yksityiskohtaisesti selittämään. Lisäselitystä saa tarvittaessa teknisen tuen henkilöstöltä. 6.1 Palvelimet palvelinten käyttöjärjestelmänä Debian Linu palvelimia huhtikuussa kpl palvelinten palveluita o raid: levyjen kahdennus o nfs: levyjako o samba: tiedostojaot o lpd: tulostusjonot o imap + webmail: sähköpostit 13

16 o apache: www-palvelin o atd: varmuuskopioinnit o ldap, dhcp, dns, prserver, työaseman kirjautuminen toimialueelle o verkko-osoitteet dhcp-palvelimelta verkkokortin osoitteen perusteella o login.bat, config.pol, ntconfig.pol o profiilit palvelimelta o verkkoresurssit; henkilökohtaiset tallennuspaikat ja yhteiset foorumit 6.2 Työasemat työasemien käyttöjärjestelmät ja ohjelmat o Windows 98 tai Windows XP o Office 97, Office 2000 tai Office XP + WorksSuite o koulukohtaiset sovellukset ja opetusohjelmat 6.3 Tilastot ja tietokannat Naantali-net.ls tiedostossa ajantasainen tieto laitteista o palvelimet o työasemat o oheislaitteet o poistot o raportit Kaikki.ls tiedostossa kaikki käyttäjätiedot o kaikki oppilaat saavat henkilökohtaisen tunnuksen ja sähköpostiosoitteen alakoulun ensimmäisellä luokalla; hakemus ja käyttösäännöt liitteessä 8 o opettajat ja muu henkilökunta kouluittain o tietojen synkronointi Primus-kouluhallinto-ohjelman kanssa IT-tarvikkeet.mdb o kustannusten kohdentuminen oikein o raportointi talouspäällikölle o varastokirjanpito 6.4 ldap Lightweight Directory Access Protocol laitteiden, käyttäjien ja ryhmien hakemisto dc=naantali, dc=fi puu käyttäjien ja laitteiden perustaminen ja ylläpito yksi käyttäjätunnus koko verkkoalueelle vahvalla salasanapolitiikalla 6.5 Työasemien asennus ja ylläpito windowsupdate.microsoft.com keskitetyt ratkaisut o työasemien asennus imageista; boottikorput, DriveImage, Ghost o F-Secure; ylläpitokonsoli, päivitykset, asenna_tämä.bat, resetuid 6.6 Roundup www-pohjainen it-tukihenkilöstön keskitetty tehtävä- ja työluettelo 14

17 6.7 Postituslistat Postipalvelimella ylläpidetään postituslistoja koulujen henkilökunnan tavoittamisen helpottamiseksi. Huhtikuussa 2004 palvelimella olevat listat: vastaavasti muut koulut vastaavasti muut koulut 7 Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki 7.1 Yleiset periaatteet Pedagoginen tuki jakautuu: 1) IT-yhdyshenkilön antamaan tukeen 2) osaamisen jakamiseen kollegoiden kesken. Pedagogista tukea tarvitaan mm. uusien laitteiden ja opetusohjelmien käyttöönottotilanteissa, sovellettaessa tietoverkkoja opetuskäyttöön, eriytettäessä opetusta tvt:n avulla sekä erilaisissa pedagogis-teknisissä ongelmatilanteissa. IT-yhdyshenkilö on ensisijainen tukihenkilö ja asiantuntija, kun kouluun hankitaan uusia laitteita tai opetusohjelmia, jotka ovat kaikkien opettajien ja oppilaiden yhteiskäytössä. Yksittäisten opettajien käyttämät ja (omaan käyttöön) hankkimat ohjelmat ja niiden pedagogiset sovellukset sekä verkon käytön sovellukset ovat ohjelmaa käyttävän opettajan/ opettajien henkilökohtaisella vastuulla (esim. kieliohjelmat). Pedagogisen tuen tarjoaminen edellyttää tukihenkilöltä ohjelmien tms. perustuntemusta. Naantalin kouluissa pyritään lisäämään tvt:n käyttöä pedagogisissa tiimeissä, esimerkiksi rinnakkaisluokkien opetuksessa, erityisopetuksessa ja ainekohtaisen opetuksen suunnittelussa. Tvt:n käytön lisäämisellä täydennetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Uusien sovelluksien käyttöön pyritään luomaan tekniset edellytykset taloudellisten resurssien määrittämissä rajoissa ja it-yhdyshenkilön tuella. IT-YH:n lisäksi osaamisen jakamisessa keskeisiä henkilöitä ovat kaikki ne opettajat, joilla on OPH:n OPE.FI 2 tai 3-tasoa vastaavat tiedot ja taidot tvt:n käytössä. 7.2 Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Pedagogisen tuen antaminen on tällä hetkellä IT-YH:n sekä opettajien satunnaisen yhteistyön varassa. OPE.FI-tasokoulutuksen tavoitteiden toteuduttua (viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä) kouluissa pyritään pedagogisten tiimien muodostamisen kautta lisäämään osaamisen jakamista kollegoiden kesken. Tavoitteena on, että lukuvuonna kaikilla opettajilla on jonkin verran kokemusta pedagogisten tiimien toiminnasta pedagogisen tuen jakamisessa. 15

18 IT-YH:n toimenkuvaa pyritään jäntevöittämään ja selkeyttämään siten, että uudet ja yhteiset pedagogiset ratkaisut tuodaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien opettajien ulottuville hyvissä ajoin suunniteltaessa seuraavan lukuvuoden opetuksen toteuttamista ja opetusmenetelmiä. 8 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 8.1 Yleinen koulutoimen tiedottaminen Tiedottamisessa tulee noudattaa selkeää linjaa, jotta annettu informaatio on totuudenmukaista. Päävastuu koulutoimen tiedottamisesta on sivistystoimenjohtajalla. Naantalin kaupungilla on oma -sivusto, josta löytyvät esimerkiksi linkit Naantalin koulujen perustietoihin, ilmoitustaululle, asiointilomakkeet eri tarkoituksiin sekä palvelulomakkeet käyttäjäryhmittäin. 8.2 Koulun sisäinen tiedottaminen Päävastuu koulun sisäisestä tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Oppilaille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista keskusradion, ilmoitustaulujen, info-tv:n ja sähköpostin välityksellä. Opettajille tiedotetaan koulua koskevista asioista keskusradion, välituntipalaverin, info-tv:n, sähköpostin, viikkotiedotteen, ilmoitustaulujen ja opettajainkokousten välityksellä. 8.3 Koulun ulkoinen tiedottaminen Tavoitteena on avoimet ja luottamukselliset suhteet kodin ja koulun välille. Päävastuu koulun ulkoisesta tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Vanhemmille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista tiedotteiden, puhelimen, kirjeiden, sähköpostin, vanhempaintapaamisten, avoimien ovien ja koulun kotisivujen välityksellä. Enenevässä määrin siirrytään sähköpostin käyttöön kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa. Oppilaan tullessa ensimmäiselle luokalle varmistetaan, että huoltajalla on tarvittavat sähköisen viestinnän välineet joko kotoa tai työpaikalta. Myös muita koulun kanssa yhteistyössä toimivia ryhmiä pidetään ajan tasalla tiedotteiden, erilaisten tilaisuuksien ja kotisivujen avulla. 9 Arviointi 9.1 Strategian SWOT-analyysi Naantalin TVT-strategian vahvuuksilla voidaan lisätä suunnitelman toteutumisen mahdollisuuksia. Välinpitämätöntä suhtautumista strategiatyöhön voidaan vähentää tiedottamalla, koulutuksella, korostamalla kiinteää yhteyttä opetussuunnitelmaan ja avainhenkilöiden aktiivisella toiminnalla. Uhkien välttämiseksi on päättäjiä informoitava resurssipulasta ja siitä, että Naantalin TVTstrategia pohjautuu Opetushallituksen laatimiin Opetussuunnitelman perusteisiin. Opettajien motivaatioon voidaan vaikuttaa kannustavalla asenteella, koulutusta lisäämällä ja tarjoamalla riittävät resurssit TVT-strategian toteuttamiseksi. TVT-strategia mahdollistaa yhtenäisemmän, ryhdikkäämmän TVT-opetuksen Naantalin 16

19 kaupungin kouluissa. Naantalin TVT-strategia pitää sisällään riittävät perusteet resurssien lisäämiselle siten, että jokaisessa koulussa olisi joko yhtä opetusryhmän oppilasta (25 oppilasta) kohden yksi kone tai/ja enemmän jakotunteja. Vahvuudet Normipohjainen Moniammatillinen Laaja-alainen Yhteistoiminnallisesti rakentunut Vahva nykytilanteen kartoitus Mahdollisuudet Perustelut uusille resursseille Yhteistyö verkottuminen Yhteiset rajapinnat Oppilaiden tasa-arvon turvaaminen TVT:n käytön tehostuminen opetuksessa Heikkoudet Yleinen suhtautuminen strategiatyöhön merkitys käytäntöihin viestin perillemeno epävarmaa asian laajuuden vuoksi linkittäminen operatiiviseen toimintaan Uhkat Rahanpuute/resurssipula Opettajien motivaation puute estressi Jatkuva päivitystarve Markkinoinnin epäonnistuminen 9.2 Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi Naantalin TVT-strategian toteutumiseen sisältyy monentasoisia riskejä. Seuraavassa taulukossa riskejä on arvioitu niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella (riskikerroin = todennäköisyys vakavuus). Vakavimmat riskit liittyvät riittämättömiin taloudellisiin resursseihin. Mikäli tuntijako ja henkilöstöresursseja ei ole riittävästi, niin koko strategian toteutuminen suunnitellussa muodossa vaarantuu. Tyydyttävän tason saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota sekä nykyisen että tulevan henkilöstön sitoutumiseen TVT-strategiaan. Tämä voidaan saavuttaa riittävällä koulutuksella, työyhteisöjen yhteisillä projekteilla ja valikoivalla rekrytoinnilla. 17

20 Riskityyppi Pedagogiset riskit rajapinnat eivät toteudu (ks. liite 7) opetushenkilöstön koulutussuunnitelma ei toteudu ei seurata tvt-alan kehitystä tvt:n näennäinen käyttö Taloudelliset riskit ei saada riittävästi laiteresursseja ei saada riittävästi henkilöstöresursseja ei saada riittävästi tuntijakoresursseja Institutionaaliset riskit strategiaan ei perehdytä riittävästi päätöksentekotasolla arvot sotivat tvt:n kehittämistä vastaan strategiaan sitoutuminen pitkällä aikavälillä Sosiaaliset ja kulttuuriset riskit opetushenkilöstön sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen rehtorin/johtajan sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen polarisoituminen - muutosvastarinta Muut riskit Epätodennäköinen 1 Mahdollinen 2 Todennäköinen 3 Merkityksetön 1 Vähäinen 2 Kohtalainen 3 Merkittävä 4 Sietämätön 5 RISKIKERROIN (1-15) VAKAVUUS: 1 Merkityksetön 2 Vähäinen 3 Kohtalainen 4 Merkittävä 5 Sietämätön riski TODENNÄKÖISYYS: 1 epätodennäköinen 2 mahdollinen - 3 todennäköinen 9.3 Päivitystarpeen arviointi Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategian päivitystarpeeseen perehdytään kahdesti vuodessa It- ja TVT-yhdyshenkilöiden yhteisillä päivityspäivillä. Lukukauden alussa syksyllä kartoitetaan tilanne, tarpeet ja tavoitteet (syyskuun alussa) ja keväällä (huhtikuussa) analysoidaan kuluneen vuoden toimintaa ja strategian toteutumista. 18

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA 2004-2005 1 Johdanto Opetusministeriön ja opetushallituksen tahoilta kouluille on annettu tavoitteeksi kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamista

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

Käppärän koulun tietostrategia

Käppärän koulun tietostrategia 2008 Käppärän koulun tietostrategia JOHDANTO LAITTEISTO Käppärän koulussa on tällä hetkellä n. 50 konetta oppilaskäytössä. Näistä koneista hieman yli puolet on hankittu vuonna 2004 tai sen jälkeen. Näin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 340110 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI JATKOKURSSI SENIORIT C ma 13.00-15.15 7.1.2013-11.2.2013, 18 oppituntia Varttuneen aikuisen kattava tietokonekurssi, jolla

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA 5.22. Tietotekniikka Tietotekniikka on monipuolinen työkalu, jonka käyttötaitoa tarvitaan hyvin monenlaisissa yhteyksissä tiedonhausta oman tiedon tuottamiseen. Tietotekniikan taitoja tarvitaan myös ympäröivän

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008

Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008 Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 LYSEON KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN VISIO... 4 LYSEON KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAVOITTEET... 4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009 Eerolantie 22 40270 Palokka ANSIOLUETTELO 24.04.2013 040 5829493 jussi.ylinen@suomi24.fi http://koti.mbnet.fi/jusylin Henkilötiedot Nimi Syntymäaika ja paikka Ylinen Jussi Heikki 04.07.1973 Espoo Siviilisääty

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt MOISION KOULUN TVT -STRATEGIA 2012-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. TVT -tiimi 2.1 Kokoonpano 2.2 Tehtävät 3. TVT -opetuksen toteutus 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt 4. Tieto -ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Mitä kartoitettiin? Turun opetustoimen 6-lk oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja käyttöä koulussa.

Mitä kartoitettiin? Turun opetustoimen 6-lk oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja käyttöä koulussa. Turun opetustoimen 6. luokkalaisten tieto- ja viestintätekniikan osaamisen tulokset vuonna Sisällysluettelo Yleistä... 5 Poimintoja... 6 Tietokoneen hallinta... 7 Tekstinkäsittelytaidot... 9 Kuvankäsittely...

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 %

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 1 Sisällys 1. Tietotiimi. Visio 3. Henkilöstön taitotaso ja koulutussuunnitelma. Oppilaiden taitotavoitetasot. Laitteet 6. Tekninen ja pedagoginen tuki 7. Kirjasto 8. Koulun tietotekniikan käyttösäännöt

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA Sisältö 1. Käsitemäärittelyt 2. Yleistä 3. Tietokoneopetuksen opetussuunnitelma Toukarin koulussa 4. Koulun it- visio 5. Koulun it- tavoite 6. Kulttuurimittaus 7. Valitut

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT TVT-kehittämistyöryhmä 28.10.2013 PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT Päijät-Hämeeseen on laadittu yhteinen TVT-OPS vuonna 2010. Nastolan opettajien käyttöön

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Visio. Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8

Sisällysluettelo. Visio. Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8 Sisällysluettelo Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8 Visio Porin Lyseon lukio hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa ja hallinnossa luontevasti ja tarpeen mukaan.

Lisätiedot

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA SISÄLLYS 1 KÄSITTEET... 3 2 TUORSNIEMEN KOULUN IT-VISIO... 4 3 KOULUN IT-TAVOITE... 4 3.1 Tuorsniemen koulun it-tavoite... 4 4 TUORSNIEMEN KOULUN IT-KULTTUURIANALYYSI...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA 28.11.2002 1.9.2005 26.5.2008 TYÖRYHMÄ: Mikko Saine Erik Virta 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 PERUSKÄSITTEET 4 KOULUN TIETOSTRATEGINEN VISIO 5 LAITTEISTOSTRATEGIA 5 OHJELMISTOSTRATEGIA

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016

Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Rauman normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Rauman normaalikoulun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen?

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 käyttöönoton taustaa 49 alakoulua 9 yhtenäistä peruskoulua 18 yläkoulua 7 erityiskoulua 11 lukiota 1 iltalukio 95 koulua

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

TURUN OPETUSHENKILÖSTÖN TVT-OPETUSKÄYTÖN KARTOITUS 2010

TURUN OPETUSHENKILÖSTÖN TVT-OPETUSKÄYTÖN KARTOITUS 2010 TURUN OPETUSHENKILÖSTÖN TVT-OPETUSKÄYTÖN KARTOITUS 2010 Verkkokyselyn yhteenveto Keväällä 2010 toteutettiin Turun opetustoimen TVT-strategian arviointiin liittyvä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot