Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Visio Opetussuunnitelmista tietostrategioihin OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus OPE.FIn kolme porrasta Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa Opettajakysely Laitteet Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen Tausta Tavoitteet Äidinkieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka Kemia Kuvataide Käsityö Oppilaanohjaus Vieraat kielet Henkilöstön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutuksen taso Täydennyskoulutus käytännössä Koulutuksen tasojen sisällöt Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet Koulun tietotekniikan tekninen tuki Palvelimet Työasemat Tilastot ja tietokannat ldap Työasemien asennus ja ylläpito Roundup Postituslistat Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki Yleiset periaatteet Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Yleinen koulutoimen tiedottaminen Koulun sisäinen tiedottaminen Koulun ulkoinen tiedottaminen Arviointi Strategian SWOT-analyysi Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi Päivitystarpeen arviointi...18

3 1 Taustaa 1.1 Visio Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaksi vuosille Visiona oli, että vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut. Tietoyhteiskuntakehityksen vision toteutuminen edellyttää, että yhteiskunnan tekninen ja sisältöperusta rakennetaan sellaiseksi, että se on opetuksen ja tutkimuksen käytössä ja tukena mahdollisimman esteettä. Tekniikkaa on myös osattava käyttää mahdollisimman hyvin. Uudet osaamisvaatimukset edellyttävät elinikäisen oppimisen periaatteen pikaista ja laaja-alaista soveltamista koko koulutusjärjestelmään, jotta kansalaiset motivoituisivat ja oppisivat hallitsemaan, jäsentämään, arvioimaan ja jalostamaan kasvavaa tiedon tulvaa ja siten hyödyntämään tekniikan uusia mahdollisuuksia. Verkottuva yhteiskunta ja talous tuovat mukanaan uusia tapoja järjestää opetusta ja välittää kulttuuria. Koko kulttuurinen tuotantojärjestelmä hakee uusia uomia, joita on viitoitettu mm. opetusministeriön Kulttuuriteollisuustyöryhmän raportissa. Uusien oppimateriaalien tuotanto ja jakeluteiden avaaminen vaatii huomattavia rakenteellisia ja säädöspohjan uudistuksia, toimijoiden koulutusta sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietoyhteiskuntaa voidaan rakentaa kestäväksi vain vahvaan tutkimukseen perustuen. Yhteistyö toimii eri hallinnonalojen ja eri sektoreiden välillä. Naantali 2010 Naantalin visiossa tietoyhteiskunnan kehittyminen on nopeaa ja teknisten apuvälineiden käyttäminen ulottuu yhteiskunnan joka tasolle. Koulun tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille riittävät valmiudet toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa myös tietotekniikan osalta. Uusien asuntoalueiden, mahdollisen teknologiarakentamisen, sataman toiminnan kasvun ja liikenneyhteyksien parantumisen myötä on varauduttava uusien työpaikkojen syntyyn ja asukasluvun kasvuun. Naantalissa on arvioitu olevan vuonna 2010 n asukasta. Kouluikäisten määrä lisääntyy aikaisempaa hitaammin ja vanhusväestö lisääntyy. Oppilasmäärät painottuvat eri tavoin eri kaupunginosissa. Tietotekniikan jokapäiväistyminen ja sen opetuksen toteuttaminen vaatii lisäresursseja, vähintään yhden vuosiviikkotunnin opetuksen tuntiresursseihin. Lukion laajennus on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Mahdollisten ala- ja yläkoulujen laajentamiseen tai rakentamiseen on myös oltava valmiuksia. Verkottuminen muiden oppilaitosten kanssa ja kansainvälinen yhteistyö kehittyvät nopeasti. Kodin ja koulun välinen yhteistyö erilaisin teknisin tavoin kehittyy nopeasti. Yhteistyö paikallisen yrityselämän ja oppilaitosten kanssa vahvistuu. Teknologian ja laitteiston kehittymisen myötä uusi viestintäteknologia antaa laajempia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Turun kaupungin langaton SPARK-verkkoyhteys on jo olemassa Naantalin kaupungintalon tiloissa. 1

4 Väestörakenteen muuttuessa aikuiskoulutuksen myös tietotekniikan opetuksessa kasvaa. 1.2 Opetussuunnitelmista tietostrategioihin Perusopetuksen opetussuunnitelmat vastaavat verrattain huonosti teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmien perusteiden uudistus on tästä näkökulmasta ajankohtainen. Kaikilla oppilaitostasoilla opetussuunnitelmien arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaitosten verkottumisen mahdollisuudet. Hajautuneen asiantuntemuksen hyödyntäminen opetuksessa vaatii entistä enemmän strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri osapuolien välillä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioilla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tulee painottua opetuksen laadun kehittämiseen laaja-alaisesti. Strategian keskeisiä piirteitä ovat jatkuva kehittäminen ja organisaation toimintaprosessin arviointi. Tietostrategia voidaan ulottaa oppilaan tasolla oppimisstrategiaksi, jossa oppilas itse asetettujen tavoitteiden kautta pyrkii parantamaan oppimisensa laatua. Näin opiskelija ja oppilaitos pyrkivät tietoisesti parantamaan opiskelu- ja toimintatapojaan. Yhteistyötä opetuksen, hallinnon ja tekniikan asiantuntijoiden kesken tehostetaan kaikissa oppilaitoksissa. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Yleissivistävien oppilaitosten valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet arvioidaan ja uudistetaan. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistamisessa otetaan huomioon teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimukset. Tuetaan hankkeita ja yksiköitä, joissa hyödynnetään vahvasti tutkimus- ja kehittämistyön sekä koulutuksen välistä yhteyttä. Tuetaan hankkeita, joissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisyksiköt verkottuvat tiiviimmin keskenään. Tuetaan kuntatason tietostrategioiden kehittämistyötä oppilaitosten aseman selkiyttämiseksi kuntien tietostrategioissa ja osana paikallisen ja hallintokuntien rajat ylittävän tietoyhteiskuntastrategian kehittämistä. Tuetaan kuntien välistä oppilaitosten tietostrategiayhteistyötä. Tuetaan hyvien käytäntöjen levittämistä. 1.3 OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus "Strategiakauden tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet." Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin OPE.FI-hanke vuosiksi Sen tavoitteiksi asetettiin: 1. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Opettajankoulutuslaitokset laativat strategian vuoteen 2001 mennessä. 2. OPE.FI jäsentää ja selkeyttää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perus- ja täydennyskoulutusta. Tätä varten on määritelty kolmiportainen osaamistaso. Koulutuksen selkeyttämisen ohella OPE.FIn rakenne helpottaa seurantaa ja arviointia. 2

5 3. OPE.FIn kolmiportaisen osaamistason mukaiset koulutuksen määrälliset tavoitteet ovat: OPE.FI I -koulutukseen osallistuu henkilöä OPE.FI II -koulutukseen osallistuu henkilöä OPE.FI III -koulutukseen osallistuu henkilöä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaan tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian, opettajankoulutus-laitokset kuitenkin jo vuoteen 2001 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Yhteisötason merkitystä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä on korostettava. Lukuisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa on todettu, että oppimiskulttuurin laaja-alaisten muutosten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko opettajayhteisö tai ainakin suuri osa siitä sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja saa kehittämistyön edellyttämät valmiudet. Täydennyskoulutus ei näin ollen voi olla vain yksittäisen opettajan ammattitaidon kehittämistä. Koulutuksen tulee palvella koko työyhteisöä. Tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Tärkeää on, että laatiessaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaansa oppilaitos liittää siihen henkilöstönsä kehittämissuunnitelman, jossa on otettu huomioon täydennyskoulutuksen näkökulma. Erityisen tärkeänä on pidettävä sitä, että koulutusratkaisut ovat siten suunnitellut, että ne tukevat oppilaitoksia niiden laatiessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa vuoteen 2002 mennessä. Oppilaitosjohdon osallistumisella koulutukseen on tällöin tärkeä merkitys. Tehtäessä ratkaisuja koulutukseen osallistujista edellytetään osallistujien taustayhteisöiltä sitoutumista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön. OPE.FIn toteutusratkaisut tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä kiinteästi opetushallituksen vastuulla olevaan muiden koulutuspoliittisten painopiste-alueiden täydennyskoulutukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittäminen ja työelämäyhteistyö. Varsinkin OPE.FIn kolmannen vaiheen toteutuksessa tulee suosia sellaisia ratkaisuja, joissa opettajille tarjoutuu mahdollisuuksia perehtyä media- ja tietotekniikan alan yrityksiin ja niissä tehtävään työhön. On otettava huomioon myös se, että tietoyhteiskunta edellyttää myös uusien ammattilaisryhmien synnyttämistä kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaikkia tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomia haasteita ei voida sälyttää kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntijoille, joita opettajat ovat ensisijaisesti. On välttämätöntä, että tietostrategian toimeenpanossa selkiytetään pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilöstön roolia oppilaitoksissa OPE.FIn kolme porrasta Opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen alueet määritellään OPE.FIn kolmiportaisena koulutus-jatkumona. OPE.FI I: Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, jotka jokainen opettaja hallitsee: tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta 3

6 audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. OPE.FI II: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot, jotka puolet opetushenkilöstöstä hallitsee: OPE.FI I:n taidot sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet; tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus. OPE.FI III: Erityisosaamisen alueita, jotka 10 % opetushenkilöstöstä hallitsee, ovat esimerkiksi: OPE.FI II:n taidot sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely, mediavalinnan tuntemus, laaja etäopiskeluvälineiden käyttö, ammattisimulaatiot - oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito, taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. OPE.FI I-III on kokonaislaajuudeltaan vähintään 15 opintoviikkoa. OPE.Fin ensimmäisen vaiheen sisällöt vastaavat yhden opintoviikon opintoja ja toisen vaiheen sisällöt 3-5 opintoviikon laajuisia opintoja. Koulutus suoritetaan yhden vuoden aikana. 1.4 Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa Opettajakysely Keväällä 2002 Naantalin kouluissa toteutettiin tieto- ja viestintästrategiaan liittyvä WWWpohjainen kysely (ks. liite1) yhteistyössä Turun kaupungin TOP-keskuksen ja Kysely.comin kanssa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään opettajien käyttötaitoja, laitteistojen käyttöastetta sekä tukipalveluiden ja hankintojen toimivuutta. Kyselyn ajankohta oli sellainen, että työväenopiston opettajista tavoitettiin vain murto-osa, joten heidät jätettiin pois tulosten analyysistä. Tavoitteena oli, että jokainen opettaja vastaisi kyselyyn. Koulujen tukihenkilöitä kehotettiin tukemaan ja kannustamaan opettajia. Valitettavasti joissakin kouluissa vastausprosentti jäi kuitenkin jostain syystä varsin alhaiseksi eli 100%:n tavoitearvosta jäätiin melkoisesti! 4

7 Koulu Vastanneet Opettajia Vastaus-% Karvetti % Kultaranta % Kuparivuori % Lietsala % Taimo % Maijamäki % Suopelto % Lukio % Naksola % Yhteensä % Taulukko 1: Kyselyyn vastanneiden määrät ja vastausaktiivisuus. WWW:ssä olevien tulosten lisäksi kyselyn tuloksista on tulkittu opettajien tämän hetkinen Ope.fi taso. Käyttötaitokysymykset laadittiin siten, että niissä noudatettiin Ope.fi:n mukaista kolmiportaisuutta. Tuloksia tulkittaessa on oletettavaa, että ne jotka eivät ole kyselyyn vastanneet, ovat Ope.fi 0 tasolla. Tätä olettamusta onkin käytetty. Opettajakunnan Ope.fi tasot on esitetty liitteen 2 kaaviossa. Tuloksista nähdään, että koulutuspuolella töitä riittää. Keväällä 2002 aloittikin joukko opettajia opiskelun Ope.fi kouluttajakoulutuksessa. Heidän roolinaan on ollut omissa kouluissaan 100%:n Ope.fi 1 tason saavuttaminen. Vaativampien kahden tason suhteen tarvitaan varmasti ulkopuolista opettajien koulutusta. Opettajien koulutustoiveista on esitetty kaavio liitteessä 3. Kyselyn lopussa olleesta vapaamuotoisten kommenttien kentästä poimituista vastauksista on koottu joukko liitteeseen 4. Näiden joukosta nousee esille selkeästi opettajakunnan halukkuus kouluttautumiseen ennemminkin työ- kuin vapaa-ajalla. Muista kommenteista todettakoon useasti esiin noussut IT-alan raju kehitysnopeus; muutamia vuosia sitten suoritetut kurssit eivät enää tue nykypäivän tilannetta. Toisaalta päivittäin käyttämättömät taidot ruostuvat nopeasti. Kyselyssä tiedusteltiin myös opettajien tyytyväisyyttä nykyisiin tukipalveluihin ja ylläpitoon sekä kouluissa tehtäviin tietokonelaite- yms. hankintoihin. Tulokset on esitetty liitteessä Laitteet Valtakunnallinen tavoite koulujen tietokonemäärissä suhteutettuna koulun oppilasmäärään määritellään seuraavan taulukon mukaisesti: Kouluaste Opp./kone Alakoulu 10 Yläkoulu 7 2. aste 5 Taulukko 2: Tietokoneiden määrien valtakunnallinen tavoite kouluasteittain. Naantalissa on viime vuosina tehty paljon työtä ja investointeja edellä mainittujen tavoitearvojen saavuttamiseksi. Laitekanta on melko uutta ja laitteiden määrää pyritään vuosittain kasvattamaan. Myös kouluissa samoin kuin muissakin yksiköissä pyritään noin viiden vuoden kiertoon. Tämä kiertoaika toki aiheuttaa koulukohtaisesti eriarvoisia tilanteita viisi vuotta vanhojen tietokoneiden ollessa jo vanhoja laitteita. Liitteessä 6 on esitetty raportti tietokannasta, jota ylläpidetään koulujen tietokoneista. Raportissa on tilanne huhtikuulta 5

8 2004. Raportista ilmenee tietokoneiden määrä eri kouluissa jaoteltuna opetuskäyttöön ja lähinnä kanslioissa ja opettajainhuoneissa olevien koneiden hallintokäyttöön. 2 Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä Tietotekniikkaa käytetään oppimisen työvälineenä. Tärkeimpiä osa-alueita ovat laitteen käyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, grafiikan käyttö ja internetin palvelut. Työvälineiden oppimisen painopiste on luokilla 1 6. Luokilla 1 6 TVT:n opetus tapahtuu oppiaineisiin integroituna. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Luokilla 7 9 TVT liitetään teemojen avulla osaksi jokaisen oppilaan oppimistapahtumaa. Tämän jälkeen tietotekniikan hallintaa vahvistetaan käyttämällä sitä aktiivisesti eri oppiaineissa. Yksityiskohtaiset taitotasot on määritetty vuosiluokittain. Tavoitteena on, että oppilas hallitsee liitteessä 7 kuvatut taidot peruskoulun päättövaiheessa. 3 Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen 3.1 Tausta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä on toteutettu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Siinä annetaan esimerkkejä, millä tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää kussakin oppiaineessa. Tämä on osa Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategiaa. 3.2 Tavoitteet Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteista 2004 poimitut, tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat lainaukset on merkitty oppiaineittain kursiivilla. Sen alapuolella on suuntaaantavia ehdotuksia, miten OPS:n tavoitteita voitaisiin toteuttaa Naantalissa tieto- ja viestintätekniikan osalta eri aineissa ja luokka-asteilla. Tätä dokumenttia tulee päivittää jatkuvasti Äidinkieli Luokat 1 2 o osaa tuottaa omaa tekstiä tietokoneella 1.LK (esimerkkejä) oma nimi (tulostetaan esim. naulakkoon, pulpettiin ) piirros kummioppilaalle piirto-ohjelmalla äitienpäivä kortti, johon oma runo tekstinkäsittelyllä ja piirto-ohjelmalla tehty kuva (väritetään lopuksi, jos ei väritulostinta?) omien tarinoiden puhtaaksi kirjoittaminen kutsu 2.LK (esimerkkejä) omia tarinoita ilmoituksia/tiedotteita piirto-ohjelmaa (esim. tarinoiden kuvitukseen) kutsut runot 6

9 Luokat 3 5 viestit (äidille, kaverille, opettajalle.) o saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla runot kutsut uutiset tietotekstit kirjeet tarinat => prosessikirjoittaminen kuvatekstit, otsikot luokkalehti sanalaatikot o oppii käyttämään viestinnän välineitä (videokamera, digitaalikamera, internet) näytelmien ja erilaisten esityksien videointi + esittäminen digitaalikamera esim. luokkaretkillä, juhlissa ja muissa tapahtumissa internetin käyttöä tiedonhaussa (esitelmät, kirjat, kirjallisuus) tekstin ja kuvien yhdistäminen (esim. otetaan kuva digitaalikameralla ja tuodaan kuva tekstinkäsittelyohjelmaan) o yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkosta ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti esim. etsi Peppi Pitkätossu tai Astrid Lindgren kuvien hakeminen o pystyy etsimään tietoa sähköisistä lähteistä kirjastoissa vierailut lähikirjastoon, opastavat mielellään o löytää pääasiat myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia => multimedia esim. haetaan tietoa internetistä (kirjailijat, kirjat, jne.) multimedian (internet, cd-romput) tutkiminen ja tiedon haku o oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti toteutuu edellä mainituilla tavoilla, opettajan ohjauksessa Luokat 6 9 o saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja mainosten tarkastelu o omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen arviointia päiväkirja täyttäminen puhelimen käyttö ja mahdollisuudet, hyvät tavat o erilaisten tekstien kirjoittamista tietotekniikkaa hyödyntäen vrt. 3 5 tutkielmat o tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia 7

10 tutkielmat o osaa käyttää tietoverkkoja o pystyy tuottamaan tekstinsä tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä esitelmä sanaristikot Matematiikka Luokat 1 9 o tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) numeroiden hahmoja piirto-ohjelmalla 1.lk:n syksyllä (hiiren käyttö) LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) diagrammien, taulukoiden lukeminen (tekeminen) verkon tarjoamat materiaalit Biologia ja maantieto Luokat 5 6 o osaa tulkita sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä kasvien, eliöiden kuvaaminen digitaalikameralla ryhmätyöt tiedonhankinta, esim. valtiot; myös kuvien haku Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan sähköisiä viestimiä o oppilas tulkitsee tietoverkossa olevaa tietoa o opetuksen tavoitteina on antaa oppilaalle valmiudet hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia esitelmät, tutkielmat ja niiden julkaiseminen internetissä tiedonhaku verkko-opetusmateriaalit linkkikirjastot Fysiikka Luokat 7 9 o Tulosten käsittelyä, esittelyä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen 8

11 Ecelillä tehtävät esitykset esim. diagrammit linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit Kemia Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit Kuvataide Luokat 1 4 o video- ja digitaalinen kuva o tietokonepelien visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista LK (esimerkkejä) tarkastellaan kuvia ja videointeja esim. juhlista, retkistä yms. tapahtumista esim. lelupäivinä tarkastellaan tietokonepelejä, ikärajoituksia ja keskustellaan niistä LK (esimerkkejä) virikekuvat pienimuotoisen elokuvan tekeminen integroituna esim. äidinkieleen Luokat 5 9 o hyödyntämään sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä internet o digitaalinen kuvaus digikameran käyttöä o oppilas osaa hyödyntää internetin kulttuuripalveluja Naantalin kaupungin kirjaston www-pohjainen varaus- ja lainausjärjestelmä, museot, taiteilijat, tapahtumat o mediateknologian perusteita: digitaalista kuvankäsittelyä kuvankäsittelyä o osaa ohjatusti käyttää tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä tiedonhaku kuvataiteista; tapahtumista, historiasta, taiteilijoista Käsityö Luokat 1 4 o oppilas tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä LK: (esimerkkejä) 9

12 kuva piirto-ohjelmalla, joka tulostetaan ja ommellaan etupistoin kuva piirto-ohjelmalla, joka siirretään ohkolevylle, pannunaluselle, tauluun LK (esimerkkejä) piirto-ohjelmalla tehtyä suunnitelmaa verrataan valmiiseen työhön tehdään esim. ympyrä piirto-ohjelmalla, jota hyödynnetään työssä Luokat 5 9 o teknisen työn sisältöihin kuuluu tietotekniikan sovellukset suunnittelussa Oppilaanohjaus Luokat 1 9 o oppilas oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia = työministeriön kotisivut = ohjauksen portaali Vieraat kielet Luokat 7 9 o oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä verkkolehtien lukeminen ja tarkastelu oppikirjojen kotisivut sanakirjat aidon kohdekielisen materiaalin käyttö verkossa olevien kielten harjoitusten tekeminen kielten opetusohjelmin käyttö oppilaan oman oppimateriaalin tuottaminen 4 Henkilöstön koulutussuunnitelma Naantalin kaupunki on sitoutunut kehittämään oppilaitoksissaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä varmistamalla opettajille OPE.FI I-tasoiset valmiudet. Koululaitos on nimennyt opettajista koulukohtaisesti paikallisohjaajat, jotka oppilaitoksissa ohjaavat muita opettajia OPE.FI I-tasolle. 4.1 Täydennyskoulutuksen taso OPE.fi koulutus on käynnissä perusopetuksen kohdalla koulutus on pääosin toteutunut I-tason osalta OPH:n tavoitteiden mukaisesti > II- ja III-tason koulutus käyntiin 2004 aikana ja päätökseen 2006 lukiossa on tarkoitus käynnistää koulutus pikaisesti I-tasolta alkaen Täydennyskoulutus käytännössä varmistetaan, että kaikki opettajat ovat säännöllisesti tvt-koulutuksen piirissä ja huolehditaan siitä, että koulutusmäärärahat vastaavat koulutustarpeita (tietä- 10

13 myksen päivitys, täsmäkoulutus, johtajat ja rehtorit vastuussa, työnantaja turvaa virkavapaus- ja sijaisjärjestelyt) kannustetaan opettajakuntia, /-ryhmiä hankkimaan yhdessä koulutusta opettajien tvt-koulutuksessa keskitytään pedagogiseen soveltamiseen, kehittämiseen ja oman opetusmateriaalin tuottamiseen sidotaan kaikki koulutus osaksi opettajan omaa koulutyötä, koulutustilanteissa opettajat opettavat opettajia 4.3 Koulutuksen tasojen sisällöt OPE.FI I: Tietokoneen yleisempien käyttömahdollisuuksien ja -liittymää koskevien käsitteiden tuntemus Tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta Audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö Matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta Oman koulun ohjelmien ja välineistön tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI II: OPE.FI I:n taidot Sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö Opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältö-alueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet Taito seurata välineiden ja ohjelmien kehittymistä Tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI III: OPE.FI II:n taidot Sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvankäsittely Viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito Taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteistyön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa Tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen Oppilaitosten tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot Taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa Perustason koulutus (OPE.FI I) syksyllä 2001 on Naantalin paikallisohjaajille TOP-keskuksessa käynnistetty yhteistyössä Heinolan OPEKOn kanssa OPH:n kustantama OPE.FI III-tasoinen OPE.FI I-tason paikallisohjaajavalmiuksiin tähtäävä koulutus, jonka seurauksena Naantalissa ohjaajat pitävät 1 ov:n laajuista perustason koulutusta omissa kouluissaan perustason koulutus tullee hoidetuksi em. menetelmin varsin kattavasti (OPH:n tavoite on 100% vuoden 2004 loppuun mennessä), kun otetaan huomioon, että 11

14 uusilla opettajauraansa aloittelevilla opettajilla on jo opettajankoulutuksen ym. kautta perustaidot työelämään siirtyessään. Soveltajatason koulutus (OPE.FI II) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 50 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI II-tason taidot näihin taitoihin kuuluu kyky soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ja siihen liittyviä sisältöjä omaan opetukseen soveltajatason osaamissisältö muotoutuu jokaisen opettajan omien tarpeiden, oman opetustyön ja opetussuunnitelman mukaan Tuottaja-/kehittäjätason koulutus (OPE.FI III) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 20 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI III-tason taidot näihin taitoihin kuuluu soveltamistaitojen lisäksi taito tuottaa ja julkaista verkossa opetukseen sopivaa materiaalia Visio tulevaisuudesta ja odotukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tulee luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria opettajat pääsevät koulutukseen silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi aloitteet tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseksi ja sen käyttämiseksi osana opetustyötä tulevat yhä useammin opettajilta (ja oppilailta) itseltään opettajien välinen yhteissuunnittelu ja opetus lisääntyy opetuskäytännöt monipuolistuvat ja valmius vastata muutoksiin sekä uudistuksiin lisääntyy 5 Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet Tavoitteena on laitekannan saattaminen riittävälle tasolle sekä sen pitäminen riittävällä tasolla. Ohjelmistopolitiikan perusperiaate on käyttää työasemissa Windows-käyttöjärjestelmää, selaimena yleisimpiä www-selaimia ja sähköpostijärjestelmänä imap-postijärjestelmää, jota käytetään pääosin selaimen kautta. Työasemien tietoturva hoidetaan keskitetysti F- Securen virustorjuntaohjelmistolla sekä ohjaamalla ulkoinen verkkoliikenne välityspalvelimen ja palomuurin läpi. Toimistosovelluksista käytetään alakoulussa Microsoftin Works Suite ohjelmistopakettia sekä OpenOfficen esitysgrafiikkaohjelmaa, yläkoulussa ja lukiossa Microsoftin Office ohjelmistopakettia sekä kaikilla kouluasteilla Jascin PaintShopPro kuvankäsittelyohjelmaa sekä koulukohtaisia opetusohjelmia. Ohjelmaversioiden pitäminen ajan tasalla hoidetaan pääsääntöisesti ostamalla uuden hankittavan tietokoneen yhteydessä uusin käytössä oleva ohjelmalisenssi. Microsoftin tuotteiden kanssa on kuitenkin hyvä tutkia aika ajoin koulu- tai kuntatason SchoolAgreement sopimusten kannattavuutta. Hallintoverkon työasemissa käytetään edellisten lisäksi StarSoftin Primus kouluhallintoohjelmistoa. Tavoitteena on ko. ohjelman laajamittainen hyödyntäminen opettajan päivittäisenä työvälineenä. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon välineenä selvitetään kouluhallinto-ohjelman laajenemismahdollisuutta myös tähän suuntaan tai ns. kolmannen osapuolen tuotteiden soveltumista ko. tehtävään. Opetustiloissa tietokoneluokat muodostavat nykymallin mukaisina (12 16 oppilaskonetta sekä opettajankone, jossa dataprojektori) tietotekniikan opetuskäytön ytimen. Tätä täyden- 12

15 tämään tarvitaan tilaongelmia ratkaisemaan myös muita malleja, kuten tavallisiin luokkatiloihin helposti siirrettävät langattomat kannettavat tai ratkaisut, joissa koneet ovat tavallisessa luokkatilassa siten, että ne ovat helposti piilotettavissa ja esiin otettavissa. Lisäksi tavalliset luokkatilat tulisi varustaa opettajanpöydän ohjauspaneelilla hallittavalla multimediavarustuksella, jossa on tietokoneen lisäksi dokumenttikamera, data- ja videoprojektori sekä audiovisuaalisia opetuksen apuvälineitä. Siirtymävaiheessa ko. keskukset voisivat olla siirrettäviä yksiköitä. Opettajien työtiloja ja työasemien määrää tulee lisätä. Tavoitearvo työasemien määräksi suhteessa opettajien lukumäärään on 50%. Tarve ja tilat on selvitettävä koulukohtaisesti. Työpisteen ergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pöytätilaa tulee saada vapautumaan papereille yms. oheismateriaaleille käyttämällä esimerkiksi litteitä näyttöjä ja näppäimistötasoja. Muissa tiloissa, mm. koulukirjastoissa pyritään Suopellon ja Maijamäen mallin mukaisiin mediateekkiratkaisuihin, jotta kouluissa on riittävästi tietokoneilla varustettuja työpisteitä. Tällaisten tilojen tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on myös käytön valvonnan ja seurannan järjestäminen. Tulevissa kielistudioratkaisuissa pitää ottaa huomioon uudenaikaiset tietokonepohjaiset ratkaisut. Kaikissa tiloissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että laitteet ja kalusteet ovat työturvallisia ja sijoitettu niin, etteivät ne aiheuta työturvallisuusriskiä. Tavoitteena on ottaa yllä esiteltyjä ratkaisuja käyttöön enenevässä määrin kahden seuraavan vuoden aikana ja toteuttaa laajemmin vuodesta 2006 alkaen. 6 Koulun tietotekniikan tekninen tuki It-tekniikka pitää sisällään tietoverkot aktiivilaitteineen, palvelimet, työasemat, oheislaitteet ja ohjelmat. Tietoteknisen tuen perustehtävänä on vastata edellä mainittujen laitteiden ja ohjelmistojen mahdollisimman moitteettomasta toiminnasta sekä infrastruktuurin kehittämisestä. Teknisen tuen henkilöstön muodostavat yksi kokopäivätoiminen sivistystoimen itsuunnittelija, noin kolmasosan työajastaan it-tehtäviin käyttävät yläasteen opinto-ohjaaja ja lukion matemaattisten aineiden opettaja sekä ala-asteilla it-yhdyshenkilöinä toimivat luokanopettajat. Lisäksi palvelinten ylläpito on ulkoistettu Havoc Consulting Ay:lle. Sateenvarjomaisen henkilökentän perusrakenne on toimiva, mutta tarvetta on mikrotukihenkilölle, joka kiertäisi kouluja niissä olevia asennus- ja ylläpitotehtäviä tehden. Mikrotuki vapauttaisi toisaalta resursseja suunnitteluun ja koordinointiin, toisaalta poistaisi tarvetta erikoiskouluttaa it-yhdyshenkilöinä toimivia opettajia it-erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, jotka ovat varsin kaukana opettajan toimenkuvasta. Seuraavissa kappaleissa on luetteloitu ylläpidon työnkuvan keskeisiä sisältöjä. Termejä ei ole lähdetty yksityiskohtaisesti selittämään. Lisäselitystä saa tarvittaessa teknisen tuen henkilöstöltä. 6.1 Palvelimet palvelinten käyttöjärjestelmänä Debian Linu palvelimia huhtikuussa kpl palvelinten palveluita o raid: levyjen kahdennus o nfs: levyjako o samba: tiedostojaot o lpd: tulostusjonot o imap + webmail: sähköpostit 13

16 o apache: www-palvelin o atd: varmuuskopioinnit o ldap, dhcp, dns, prserver, työaseman kirjautuminen toimialueelle o verkko-osoitteet dhcp-palvelimelta verkkokortin osoitteen perusteella o login.bat, config.pol, ntconfig.pol o profiilit palvelimelta o verkkoresurssit; henkilökohtaiset tallennuspaikat ja yhteiset foorumit 6.2 Työasemat työasemien käyttöjärjestelmät ja ohjelmat o Windows 98 tai Windows XP o Office 97, Office 2000 tai Office XP + WorksSuite o koulukohtaiset sovellukset ja opetusohjelmat 6.3 Tilastot ja tietokannat Naantali-net.ls tiedostossa ajantasainen tieto laitteista o palvelimet o työasemat o oheislaitteet o poistot o raportit Kaikki.ls tiedostossa kaikki käyttäjätiedot o kaikki oppilaat saavat henkilökohtaisen tunnuksen ja sähköpostiosoitteen alakoulun ensimmäisellä luokalla; hakemus ja käyttösäännöt liitteessä 8 o opettajat ja muu henkilökunta kouluittain o tietojen synkronointi Primus-kouluhallinto-ohjelman kanssa IT-tarvikkeet.mdb o kustannusten kohdentuminen oikein o raportointi talouspäällikölle o varastokirjanpito 6.4 ldap Lightweight Directory Access Protocol laitteiden, käyttäjien ja ryhmien hakemisto dc=naantali, dc=fi puu käyttäjien ja laitteiden perustaminen ja ylläpito yksi käyttäjätunnus koko verkkoalueelle vahvalla salasanapolitiikalla 6.5 Työasemien asennus ja ylläpito windowsupdate.microsoft.com keskitetyt ratkaisut o työasemien asennus imageista; boottikorput, DriveImage, Ghost o F-Secure; ylläpitokonsoli, päivitykset, asenna_tämä.bat, resetuid 6.6 Roundup www-pohjainen it-tukihenkilöstön keskitetty tehtävä- ja työluettelo 14

17 6.7 Postituslistat Postipalvelimella ylläpidetään postituslistoja koulujen henkilökunnan tavoittamisen helpottamiseksi. Huhtikuussa 2004 palvelimella olevat listat: vastaavasti muut koulut vastaavasti muut koulut 7 Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki 7.1 Yleiset periaatteet Pedagoginen tuki jakautuu: 1) IT-yhdyshenkilön antamaan tukeen 2) osaamisen jakamiseen kollegoiden kesken. Pedagogista tukea tarvitaan mm. uusien laitteiden ja opetusohjelmien käyttöönottotilanteissa, sovellettaessa tietoverkkoja opetuskäyttöön, eriytettäessä opetusta tvt:n avulla sekä erilaisissa pedagogis-teknisissä ongelmatilanteissa. IT-yhdyshenkilö on ensisijainen tukihenkilö ja asiantuntija, kun kouluun hankitaan uusia laitteita tai opetusohjelmia, jotka ovat kaikkien opettajien ja oppilaiden yhteiskäytössä. Yksittäisten opettajien käyttämät ja (omaan käyttöön) hankkimat ohjelmat ja niiden pedagogiset sovellukset sekä verkon käytön sovellukset ovat ohjelmaa käyttävän opettajan/ opettajien henkilökohtaisella vastuulla (esim. kieliohjelmat). Pedagogisen tuen tarjoaminen edellyttää tukihenkilöltä ohjelmien tms. perustuntemusta. Naantalin kouluissa pyritään lisäämään tvt:n käyttöä pedagogisissa tiimeissä, esimerkiksi rinnakkaisluokkien opetuksessa, erityisopetuksessa ja ainekohtaisen opetuksen suunnittelussa. Tvt:n käytön lisäämisellä täydennetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Uusien sovelluksien käyttöön pyritään luomaan tekniset edellytykset taloudellisten resurssien määrittämissä rajoissa ja it-yhdyshenkilön tuella. IT-YH:n lisäksi osaamisen jakamisessa keskeisiä henkilöitä ovat kaikki ne opettajat, joilla on OPH:n OPE.FI 2 tai 3-tasoa vastaavat tiedot ja taidot tvt:n käytössä. 7.2 Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Pedagogisen tuen antaminen on tällä hetkellä IT-YH:n sekä opettajien satunnaisen yhteistyön varassa. OPE.FI-tasokoulutuksen tavoitteiden toteuduttua (viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä) kouluissa pyritään pedagogisten tiimien muodostamisen kautta lisäämään osaamisen jakamista kollegoiden kesken. Tavoitteena on, että lukuvuonna kaikilla opettajilla on jonkin verran kokemusta pedagogisten tiimien toiminnasta pedagogisen tuen jakamisessa. 15

18 IT-YH:n toimenkuvaa pyritään jäntevöittämään ja selkeyttämään siten, että uudet ja yhteiset pedagogiset ratkaisut tuodaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien opettajien ulottuville hyvissä ajoin suunniteltaessa seuraavan lukuvuoden opetuksen toteuttamista ja opetusmenetelmiä. 8 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 8.1 Yleinen koulutoimen tiedottaminen Tiedottamisessa tulee noudattaa selkeää linjaa, jotta annettu informaatio on totuudenmukaista. Päävastuu koulutoimen tiedottamisesta on sivistystoimenjohtajalla. Naantalin kaupungilla on oma -sivusto, josta löytyvät esimerkiksi linkit Naantalin koulujen perustietoihin, ilmoitustaululle, asiointilomakkeet eri tarkoituksiin sekä palvelulomakkeet käyttäjäryhmittäin. 8.2 Koulun sisäinen tiedottaminen Päävastuu koulun sisäisestä tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Oppilaille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista keskusradion, ilmoitustaulujen, info-tv:n ja sähköpostin välityksellä. Opettajille tiedotetaan koulua koskevista asioista keskusradion, välituntipalaverin, info-tv:n, sähköpostin, viikkotiedotteen, ilmoitustaulujen ja opettajainkokousten välityksellä. 8.3 Koulun ulkoinen tiedottaminen Tavoitteena on avoimet ja luottamukselliset suhteet kodin ja koulun välille. Päävastuu koulun ulkoisesta tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Vanhemmille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista tiedotteiden, puhelimen, kirjeiden, sähköpostin, vanhempaintapaamisten, avoimien ovien ja koulun kotisivujen välityksellä. Enenevässä määrin siirrytään sähköpostin käyttöön kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa. Oppilaan tullessa ensimmäiselle luokalle varmistetaan, että huoltajalla on tarvittavat sähköisen viestinnän välineet joko kotoa tai työpaikalta. Myös muita koulun kanssa yhteistyössä toimivia ryhmiä pidetään ajan tasalla tiedotteiden, erilaisten tilaisuuksien ja kotisivujen avulla. 9 Arviointi 9.1 Strategian SWOT-analyysi Naantalin TVT-strategian vahvuuksilla voidaan lisätä suunnitelman toteutumisen mahdollisuuksia. Välinpitämätöntä suhtautumista strategiatyöhön voidaan vähentää tiedottamalla, koulutuksella, korostamalla kiinteää yhteyttä opetussuunnitelmaan ja avainhenkilöiden aktiivisella toiminnalla. Uhkien välttämiseksi on päättäjiä informoitava resurssipulasta ja siitä, että Naantalin TVTstrategia pohjautuu Opetushallituksen laatimiin Opetussuunnitelman perusteisiin. Opettajien motivaatioon voidaan vaikuttaa kannustavalla asenteella, koulutusta lisäämällä ja tarjoamalla riittävät resurssit TVT-strategian toteuttamiseksi. TVT-strategia mahdollistaa yhtenäisemmän, ryhdikkäämmän TVT-opetuksen Naantalin 16

19 kaupungin kouluissa. Naantalin TVT-strategia pitää sisällään riittävät perusteet resurssien lisäämiselle siten, että jokaisessa koulussa olisi joko yhtä opetusryhmän oppilasta (25 oppilasta) kohden yksi kone tai/ja enemmän jakotunteja. Vahvuudet Normipohjainen Moniammatillinen Laaja-alainen Yhteistoiminnallisesti rakentunut Vahva nykytilanteen kartoitus Mahdollisuudet Perustelut uusille resursseille Yhteistyö verkottuminen Yhteiset rajapinnat Oppilaiden tasa-arvon turvaaminen TVT:n käytön tehostuminen opetuksessa Heikkoudet Yleinen suhtautuminen strategiatyöhön merkitys käytäntöihin viestin perillemeno epävarmaa asian laajuuden vuoksi linkittäminen operatiiviseen toimintaan Uhkat Rahanpuute/resurssipula Opettajien motivaation puute estressi Jatkuva päivitystarve Markkinoinnin epäonnistuminen 9.2 Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi Naantalin TVT-strategian toteutumiseen sisältyy monentasoisia riskejä. Seuraavassa taulukossa riskejä on arvioitu niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella (riskikerroin = todennäköisyys vakavuus). Vakavimmat riskit liittyvät riittämättömiin taloudellisiin resursseihin. Mikäli tuntijako ja henkilöstöresursseja ei ole riittävästi, niin koko strategian toteutuminen suunnitellussa muodossa vaarantuu. Tyydyttävän tason saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota sekä nykyisen että tulevan henkilöstön sitoutumiseen TVT-strategiaan. Tämä voidaan saavuttaa riittävällä koulutuksella, työyhteisöjen yhteisillä projekteilla ja valikoivalla rekrytoinnilla. 17

20 Riskityyppi Pedagogiset riskit rajapinnat eivät toteudu (ks. liite 7) opetushenkilöstön koulutussuunnitelma ei toteudu ei seurata tvt-alan kehitystä tvt:n näennäinen käyttö Taloudelliset riskit ei saada riittävästi laiteresursseja ei saada riittävästi henkilöstöresursseja ei saada riittävästi tuntijakoresursseja Institutionaaliset riskit strategiaan ei perehdytä riittävästi päätöksentekotasolla arvot sotivat tvt:n kehittämistä vastaan strategiaan sitoutuminen pitkällä aikavälillä Sosiaaliset ja kulttuuriset riskit opetushenkilöstön sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen rehtorin/johtajan sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen polarisoituminen - muutosvastarinta Muut riskit Epätodennäköinen 1 Mahdollinen 2 Todennäköinen 3 Merkityksetön 1 Vähäinen 2 Kohtalainen 3 Merkittävä 4 Sietämätön 5 RISKIKERROIN (1-15) VAKAVUUS: 1 Merkityksetön 2 Vähäinen 3 Kohtalainen 4 Merkittävä 5 Sietämätön riski TODENNÄKÖISYYS: 1 epätodennäköinen 2 mahdollinen - 3 todennäköinen 9.3 Päivitystarpeen arviointi Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategian päivitystarpeeseen perehdytään kahdesti vuodessa It- ja TVT-yhdyshenkilöiden yhteisillä päivityspäivillä. Lukukauden alussa syksyllä kartoitetaan tilanne, tarpeet ja tavoitteet (syyskuun alussa) ja keväällä (huhtikuussa) analysoidaan kuluneen vuoden toimintaa ja strategian toteutumista. 18

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia = TVT

Tieto- ja viestintäteknologia = TVT Tieto- ja viestintäteknologia = TVT Syksyllä 2016 alakoulujen osalta voimaan tullut uusi opetussuunnitelma velvoittaa koulut käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. TVT:stä ei tule omaa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT TVT-kehittämistyöryhmä 28.10.2013 PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT Päijät-Hämeeseen on laadittu yhteinen TVT-OPS vuonna 2010. Nastolan opettajien käyttöön

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 %

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 1 Sisällys 1. Tietotiimi. Visio 3. Henkilöstön taitotaso ja koulutussuunnitelma. Oppilaiden taitotavoitetasot. Laitteet 6. Tekninen ja pedagoginen tuki 7. Kirjasto 8. Koulun tietotekniikan käyttösäännöt

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot