Toenperän kirjastopalvelut 2028

Transkriptio

1 JOROINEN JUVA RANTASALMI Tulevaisuuden kirjasto on kuntalaisten selviytymisasema Toenperän kirjastopalvelut 2028 TOIMINTASUUNNITELMA Eija-Liisa Kasesniemi, Päivi Lehmusvuori, Jaana Sopanen käsittely neuvottelukunta , muutokset tehty kuntalaiskuulemiset

2 1. Kirjasto kunnan kulttuurinen hyvinvointikeskus 1.1. Toenperän kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kunnan kulttuurinen hyvinvointikeskus, joka mahdollistaa osaltaan yksilöiden osallisuuden ja vastuullisen osallistumisen. Kirjasto on monikulttuurinen ja -ääninen. Kirjastossa kuntalainen oppii hyödyntämään myös aineettomia resursseja. Kirjasto edistää ja ylläpitää sekä perinteistä lukutaitoa että kehittyvää monilukutaitoa. Kirjasto opettaa tiedonhakutaitoja ja kehittää niitä edelleen. Kirjasto on kaikkia väestöryhmiä palveleva monipalvelukeskus. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon nopeatahtiseen ruutuaikaan; kirjasto instituutiona vaalii keskittymiskykyä ja kykyä aihekokonaisuuksien hallintaan. Kirjasto on yhteiskunnan muisti Lainsäädäntö kirjasto on peruspalvelu Kirjastolain (Laki yleisistä kirjastoista /1492) mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä. Kunnan velvollisuus on huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. (Kuntalaki 410/2015, 22 ). Kunnan tulee tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Yleisen kirjaston tehtävä on 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat asiakkaille maksuttomia. Kunnan on arvioitava yleisen kirjaston toimintaa. Arviointi turvaa lain tarkoituksen toteutumista sekä tukee yleisen kirjaston toiminnan kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen tehtävien toteuttamista ja toiminnan järjestämistä. Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta sekä muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, ellei tehtävän luonne muuta vaadi.

3 Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan Visio 2028 kirjasto on kuntalaisten selviytymisasema Kolme kivijalkakirjastoa ja hakeutuvat kirjastopalvelut ovat edelleen olemassa Joroisissa, Juvalla ja Rantasalmelle vuonna Kirjan saavutettavuus nykyisen kaltaisena fyysisenä esineenä on osittain muuttunut: painettu kirja on ylellisyystuote. Kirjastot tarjoavat edelleen kokoelman sekä fyysisinä esineinä että digitaalisina e-aineistoina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen asukasmäärä Toenperän kirjaston toiminta-alueella vuonna 2028 on Joroinen Juva Rantasalmi Yhteensä asukasta Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä on alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuu samanlaisena ( Muun muassa maahanmuutto konfliktialueilta ja ilmastonmuutoksen aiheuttama globaali muuttoliike sekä toisaalta etätyön yleistyminen ja väestön maassamuutto kaupungeista maaseudulle saattavat kääntää Etelä-Savon väestökehityksen positiiviseksi vuoteen 2028 mennessä. Kansalaisten kulttuuristen oikeuksien takaaminen valtionhallinnon kulttuuripoliittisen strategian linjausten mukaisesti loisi kasvuvision toteutuessa uusia haasteita kunnallisten kirjastopalveluiden järjestämiseen. Digitalisaatio jatkunee voimakkaana. Digitaaliset kirjastopalvelut ovat tärkeä osa alueellisia kulttuuripalveluja ja ne lisäävät ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Kirjastot ehkäisevät merkittävästi syrjäytymistä ja kuilun levenemistä kansalaisten digitaalisessa osallisuudessa. Valtakunnallisen digituen toteuttamisesta on alkanut pilotointivaihe, jossa toimijoita ovat maakunnat / tai tulevat maakuntahallinnot. Digituella tarkoitetaan viranomaisasioinnin, palvelun ja laitteen käytön tukea, jotta asiakas voi itsenäisesti käyttää digilaitteita ja asioida sähköisesti. Digitukea tarjotaan mm. etätukena, lähitukena ja koulutuksena, jos kuntalainen ei pysty itse käyttämään palvelua tai laitetta. Tukemiseen sisältyy myös ohjaus sähköiseen palveluun ja asiointiin. Toimijaverkostossa voi olla mukana julkisia ja yksityisiä toimijoita. Kunnat tekevät päätökset osallistuvatko sen kirjastot digituen antamiseen. (Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ) Yleinen kirjasto kehittyy yhä enemmän kuntalaisten selviytymisasemaksi, joka tarjoaa välineitä, osaamista, tukea ja ohjausta asiointiin, opiskeluun ja työhön sekä vapaa-ajan aktiviteetteihin. Kirjasto vastaa yhteiskunnan muutoksesta syntyviin tarpeisiin. Kirjastoa tarvitaan Toenperän toiminta-alueella vielä kymmenen vuoden kuluttuakin väestön kulttuurisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä. Lukutaito on niin osallisuuden kuin digipalvelujen käytön perusedellytys. Asianmukaiset ja kehittyvät kirjastopalvelut ovat edullinen tapa edistää kunnan vetovoimaa asukkaista kilpailtaessa.

4 2. Toenperän kirjaston verkostomainen toiminta 2.1. Toenperän kirjasto osana Lumme-yhteistyötä Lumme-kirjastojen yhteistyö laajenee ja syvenee. Vuonna 2018 kirjastoilla on jo yhteinen kirjastojärjestelmä, aineistokokoelma (myös e-aineistot) ja kirjasto-aineistojen kuljetusjärjestelmä. Vuoteen 2028 mennessä saattaa olla sekä palvelutuotannon että taloudellisuuden kannalta mahdollista ja järkevää siirtyä Lumme-laajuiseen kirjastopalvelujen tuotantoon. Vielä toistaiseksi Lummekirjastojen tulevaa toimintaa arvioivissa keskusteluissa (tilanne syksyllä 2018) ei ole löytynyt kipinää yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen. Verkostomaisessa toimintatavassa korostuu resurssien jakaminen. Kirjastojen verkostoissa jaetaan henkilöstön työtä ja aineistoa. Aineiston jakaminen kirjastojen välillä on jo vakiintunut käytäntö; uudemmissa verkostoissa jaetaan lähinnä henkilöstön osaamista ja työpanosta (vrt. Liite 1: Esimerkkejä yleisten kirjastojen verkostomaisesta yhteistyöstä). 2.2 Toenperän kirjaston resurssit a) Toenperän kirjaston johtamisjärjestelmä Keskusteluissa Juvan johtoryhmän jäsenet esittivät ajatuksen, ettei Toenperän kirjastossa välttämättä tarvittaisi kuntakohtaisia kirjastonjohtajien virkoja, vaan kirjastoa voisi johtaa yhteinen kirjastotoimenjohtaja. Johtaminen Toenperän kirjastossa ja Lumme-yhteistyössä ei nykyisellään ole hierarkkista vaan tiiminä johtamista. Toimiva työnjako vapauttaa johtajat keskittymään ja syventämään asiantuntemustaan omilla osaamisalueillaan. Yhteisön tuloksellisuutta nostava voima näkyy verkostomaisessa yhteistyössä. Jaetun johtajan ja jaetun johtajuuden välillä ei henkilöstömenoissa ole suurta eroa. Jaetun johtajuuden nykyinen malli on kirjastotoimenjohtajan tekemän laskelman (ks. liite 2) mukaan taloudellisesti edullisempi malli. b) Toenperän kirjaston henkilöstö Kirjasto tilana ei opeta lukemaan, ei edistä osallisuutta eikä tarjoa kuntapalveluja. Toenperän palvelutuotannossa tulisi säilyä edelleen 0,8 1 henkilötyövuotta/1000 asukasta (OKM:n laatusuositus). Vuosina Toenperän kirjaston henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle kaksi (2) Joroisten kirjaston ja neljä (4) Juvan kirjaston kirjastoammatillista työntekijää. Vuonna 2021 laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrä Toenperän kirjastossa tulisi olla kirjastoammatillista henkilötyövuotta. Laskelmassa vuoden 2018 vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet suhteutettuna vuoden 2021 ennakoituun väestömäärään: Joroinen 3,25 htv 0,80 htv/1000 as. * Juva 5 htv 0,92 htv/1000 as. * Rantasalmi 3 htv 1,08 htv/1000 as. * Hakeutuva kirjastotoiminta 2 htv * Vertailuluvussa ovat mukana aluekirjastoauton henkilötyövuodet nykyisen reittiajan mukaan jaettuna, asukasmäärä Tilastokeskuksen väestöennusteesta (2021); Rantasalmella kirjastoammatilliset työntekijät vastaavat myös kunnan neuvonnan palveluiden toteutuksesta.

5 c) Toenperän kirjaston kustannukset 2018 Kirjaston TA 2018 Osuus kirjastoauton menoista TA 2018 Yhteensä TA 2018 /asukas Joroinen ,30 Juva ,97 Rantasalmi ,29 Laskelma perustuu tuottajakunnan talousarvioon. Kaikki palvelun tuottamisesta kertyneet kustannukset on kohdistettu kirjastojen talousarvioihin. Henkilöstöhallinnon ja kirjanpidon kustannukset on laskettu palvelun kappalehinnoista. Hallinnon yleiskulu sisällytetään sopimuksen mukaisesti kirjastokohtaiseen talousarvioon (0,5% talousarvion nettosummasta). Kirjastotoimenjohtajan palkkakuluista sisällytetään 2,82% Juvan ja 2,82% Rantasalmen kirjaston talousarvioon. d) Toenperän kirjaston tunnusluvut, kirjaston käyttö Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät ovat laskeneet hienoisesti, mikä on noudattanut koko Suomen yleisten kirjastojen kehitystä. Vuonna 2017 Toenperällä kokonaislainaus ja kävijöiden määrä nousivat hieman poiketen siten koko maan kehityksestä. Liite 3. e) Hakeutuvat kirjastopalvelut Joroisten kunta pyrkii edistämään kirjastoauton pysymistä yhtenä kirjastopalveluna sekä pyrkii kehittämään kirjastoauton palveluita entistä monipuolisimmiksi. Toenperän kirjastoauto kiertää reitillä arkisin kahdessa vuorossa. Palvelun tuottaa kaksi kuljettajakirjastovirkailijaa. Käyttökustannukset jaetaan kunnille reittiaikojen mukaisesti. Autolla on pysäkkejä sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Toimintaa voidaan laajentaa ja monipuolistaa, mikäli autoon kiinnitetään kolmas kuljettaja. Tällöin kirjastoauto voisi osallistua palvelureittien ulkopuoliseen toimintaan sekä luopua kesätauosta, ja myös pysäkkiaikoja voidaan pidentää tai reittivalikoimaa laajentaa. Taloudellisin vaihtoehto olisi kouluttaa vuonna 2019 yksi Toenperän kirjastovirkailija resurssikuljettajaksi, joka sijaistaa tarvittaessa kirjastoautossa. Nykyisen auton ikääntymisen vuoksi Toenperä tarvitsee viimeistään vuonna 2021 uuden kirjastoauton, joka voitaisiin varustaa monipalveluautoksi. Kirjastoauto varusteineen maksaa noin Valtio ei toistaiseksi tue kirjastoauton hankintaa, mutta kirjastojen investointituen osittainen palauttaminen on vireillä; aiemmin tuki on ollut prosenttia hankintahinnasta. Linja-autopohjaisen mallin lisäksi saatavilla on myös kuorma-autopohjaisia malleja, joissa kori ja alusta voidaan vaihtaa toisistaan riippumatta. Malleissa on tasalattia, joka tekee tilasta sekä esteettömän että muunneltavan; lattiatilaa saadaan lisää myös kirjavalikoiman muunneltavuutta lisäävillä moduulikirjavaunuilla. Suurempi kääntösäde ja teiden painorajoitukset asettavat kuitenkin rajoitteita reittisuunnitteluun. Kirjastoauto on mahdollista hankkia myös leasing-alustalla. Auton rekisteröinti kolmelle monipuolistaa uusien palvelujen konseptointia. Muita monikäyttöisyyttä lisääviä varusteita ovat mm. äänieristetyt jaetut tilat, älypöydät, ulkotilaa lisäävä markiisikatos, siirrettävät ryhmäkalusteet, äänentoisto, kylmäkuljetustilat ja muut logistiset ratkaisut.

6 Kirjastoautotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet 2019 kolmannen kuljettajan koulutus (direktiivin mukainen kuljettajakoulutus) kirjastoauton hankinnan kilpailutus tilaaja- ja tuottajakuntien tarpeiden mukaan 2021 hankintakustannukset, auto varusteltuna, (vuoden 2018 hintataso) 2021 kaksi vakituista kuljettajaa ja kolmas resurssikuljettaja 3. TOENPERÄN KIRJASTON TOIMINTASUUNNITELMA Toenperän kirjaston toimintasuunnitelmassa vuosille on tunnistettu viisi kehittämisteemaa: omatoimikirjastokonsepti, hakeutuvien kirjastopalvelujen laajennus, toiminnallisesti asianmukaisten kirjastotilojen turvaaminen, seutukunnallinen kirjastoyhteistyö sekä Toenperän kirjaston lukutaitopalvelut. Kirjastopalvelut tuotetaan toimintasuunnitelmakaudella enintään samoilla henkilöstö- ja muilla resursseilla kuin vuonna Toenperän kirjastoa johtaa kirjastonjohtajien tiimi, jolla on toimiva työnjako, ja johtajat keskittyvät oman alueensa toiminnan kehittämiseen koko toiminta-alueella. Kirjastonjohtajat pitävät yhteyttä oman toimintakuntansa johtaviin viranhaltijoihin ja päättäjiin sekä valvovat tilaajakunnan etua palvelutuotannossa. Johtajuusmallia arvioidaan toimintasuunnitelmakauden aikana kuntien muuttuvien tilanteiden mukaan Omatoimikirjastot Toenperän kirjaston omatoimikirjastokonseptin käyttöönotto aloitettiin Joroisten kirjastossa vuonna Omatoimiprosessi tulee viedä Juvan ja Rantasalmen kirjastojen osalta päätökseen vuoteen 2021 mennessä. Rantasalmi on saanut vuodelle 2019 Itä-Suomen aluehallintoviraston kirjastojen kehittämisavustusta omatoimikonseptin toteutukseen. Omatoimikirjasto parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta tarjoamalla entistä laajemmat kirjastopalvelut lisäämällä palvelujen saavutettavuutta varhaisaamuina, iltaisin ja viikonloppuisin sekä kirjastojen muina sulkuaikoina. Omatoimikirjasto mahdollistaa myös kirjastolain edellyttämän kirjastotilojen monipuolisen käytön kokouksiin, opetukseen ja omatoimiseen tapahtumatuotantoon sekä harrastustoimintaan Hakeutuvat kirjastopalvelut Kehitettäviä hakeutuvia kirjastopalveluja ovat kirjastoautopalvelut, kirjaston kotipalvelu ja pop up -kirjastot. Palveluja viedään erityisesti ikääntyville, palvelulaitoksiin sekä kouluihin ja varhaiskasvatuksen yksiköihin. Kirjastopalvelujen tunnettuutta lisätään osallistumalla kirjastoautolla tapahtumiin. Kirjastoauto Jasso Toenperä on otettu käyttöön 2007, ja auton laskennallinen käyttöikä täyttyy Uuden auton hankkimista ja palvelurakennetta selvitetään tulevan toimintasuunnitelmakauden aikana. Mikäli uuden auton hankintaan päädytään, auto ehdotetaan korvattavaksi monipalveluautolla, joka on varusteltu perinteisiä kirjastopalveluja laajempaan käyttöön. Samalla selvitetään ns. kuljettajapankin käyttöä, mikä mahdollistaisi kirjastoauton osallistumisen reittiaikojen ulkopuolella eri tapahtumiin. Hakeutuvien kirjastopalvelujen kehittäminen edellyttää eri viranomaisten lisäksi kaupallisten lähipalvelujen (mm. jakelukuljetukset) ja kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, yhteisöt) osallistamista uuden toiminnan suunnitteluun jo ennen monipalveluauton hankintaa.

7 3.3. Kirjastotilat Toenperän kirjastopalvelut 2028 Toimintasuunnitelma Juvalla tulee ratkaista missä tilassa kirjastotoiminta toteutetaan; omatoimikirjastokonsepti voidaan toteuttaa vasta kirjastotilaratkaisun jälkeen. Joroisissa yhteispalvelupiste siirretään kirjastoon. Rantasalmen omatoimikirjaston käyttöönotto edellyttää rakenteellisia muutoksia kirjastotilassa Lumme-kirjastojen yhteistyö Lumme-kirjastojen yhteistyössä kehitetään palveluja ja verkostomaisia työtapoja. Muun muassa e-aineiston hankintaperiaatteista ja -tavoista sovitaan Lumme-verkostossa. Toenperän kirjastonjohtajien tiimin tehtävänä on valvoa oman alueensa kuntien ja kuntalaisten etuja kirjastopalvelujen verkostomaisen yhteistyön toteuttamisessa ja syventämisessä Toenperän kirjaston lukutaitopalvelut Varhaiskasvatus ja perheet Toenperän kirjaston lukutaitoa edistäväksi palveluksi on vuonna 2017 kehitetty alle kouluikäisten lukudiplomi Ketunpentu. Sen tavoite on perheiden yhteisen lukemisen ja yhteisen ajan lisääminen. Kirjan tuominen osaksi perheiden arkea on tärkeä kirjaston tehtävä. Ääneen lukemisella on merkittävä vaikutus lapsen hyvinvointiin. Lue lapselle -sivusto on koonnut hyödyt kuudeksi teesiksi kuudeksi teesiksi: Lapsi jolle luetaan on itsevarmempi ja reilumpi kaveri muille. Lapsen sanavarasto moninkertaistuu. Lapsi menestyy paremmin koulussa. Lapsen lähtökohdat elämään paranevat. Perheissä keskustellaan enemmän. Lukevasta lapsesta ja lapsesta jolle luetaan kasvaa aktiivisempi ja kunnianhimoisempi aikuinen. Ketunpentu-diplomi laajenee Toenperän laajuiseksi vuosina Pennun kirjakassit kootaan, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidon yksiköissä sekä perhepäivähoitajien varhaiskasvatuksessa ketunpentutyö aloitetaan yhdessä sekä käpäläpassijuhla järjestetään kaikissa kunnissa. Toenperän kirjastot järjestävät varhaiskasvatukselle ja perheille yhteistyössä lastenkulttuurikeskus Verson ja MLL:n kanssa satutunteja syksyisin ja keväisin noin kerran kuussa. Verson kanssa yhteistyö on laajentunut myös Neuvolamuskari-hankkeeseen. Koulut Koulujen ja kirjaston yhteistyö on sekä hakeutuvaa toimintaa että kirjastoissa tapahtuvaa päivittäistä arkea. Yhteistyön tärkeä väline on yhteinen Lukukettu-diplomi, jonka pohjalta ikäkaudelle hyvät kirjat kohtaavat lapsen ja innostavat lukemaan. Lukuketun vahvuutena on diplomin jatkuvuus ja kirjastojen sitoutuminen lukukettutyöhön. Lukukettudiplomia esitellään vuosittain kaikille Toenperän alakoulujen luokille. Koulujen kirjastokäynnit ja pulpettikirjojen lainaus viikoittain ja kuukausittain on toinen ratkaisevan tärkeä käytäntö lasten lukutaidon luomiseksi ja sen jatkuvalle kehittämiselle. Yläkoulujen kanssa lukutaitotyö on myös viime vuosina uuden perusopetuslain myötä tiivistynyt: kirjallisuutta esitellään oppilaille ja sitä lainataan luokkakirjastoiksi. Rajulukupusu-diplomi muuntuu käyttötarpeiden mukaan. Lukevalla nuorella on noin sanan sanavarasto, kun taas nuorella, joka ei lue, on noin sanan sanavarasto ( luettu ). Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta kehitetään yhteistyössä Lumme-kirjastojen kanssa. Yh-

8 teistyösopimukset koulun ja kirjaston välillä tehdään toimintavuoden aikana kaikissa kunnissa.. Tiedonhaun ja lähdekritiikin monipuoliset valmiudet ovat digiyhteiskunnan kansalaisen perusoikeuksia. Maahanmuuttajat Kirjastoilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja kielitaidon kehittymisessä.. Kirjastot avaavat digiovia maahanmuuttajille. Kielikahvilatoimintaa kehitetään. Kirjastot tarjoavat resurssiensa mukaan kieli- ja työharjoittelupaikkoja maahanmuuttajille. Lukutaidon esteettömyyspalvelut Lukeminen, kirjat ja yhteiskunnallinen osallisuus ovat jokaisen kansalaisen oikeuksia myös heidän, joille kirjaston saavutettavuus on vaikeaa tai mahdotonta tai joille kirjan lukeminen on jostain syystä hankalaa. Lukivaikeudet estävät monia nuoria jatkokoulutuksessa onnistumisessa ja työelämään siirtymisessä. Lukutaitoa täydentää ja korvaa kirjojen kuunteleminen. Sen voi tehdä yksi- tai monikanavaisesti eli kuunnellen tai samanaikaisesti tekstiä seuraten. Celia-kirjasto on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa. Celia on kehittänyt palvelujaan vastaamaan digiajan vaatimuksiin. Celian jakelemia saavutettavia kirjoja voi kuunnella sekä äänitteinä että suoratoistopalveluna. Celia on antanut myös yleisille kirjastoille ja erityisopettajille oikeuden luoda/aktivoida Celiaasiakkuuksia ilman aiemmin vaadittuja terveydenhuollon varmenteita. Täten myös potentiaalisten Celia-asiakkuuksien määrä on kasvanut. Palvelun markkinointi ja opastaminen on tärkeä osa kirjastojen päivittäistä asiakastyötä ja hakeutuvia kirjastopalveluja.

9 LÄHTEET Joroisten kunta. Kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa Juva 600 ihmisten yhteisö. Juvan kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa Lukutaitopalvelut Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia Rantasalmen kuntastrategia vuosille ja visio vuoteen Hyväksytty kunnanvaltuustossa Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Yleisten kirjastojen laatusuositus Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20

10 LIITE 1 Esimerkkejä yleisten kirjastojen verkostomaisesta yhteistyöstä 1. Yleisten kirjastojen neuvosto ( Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) on kirjastojen yhteistyötä koordinoiva ja yhteisiä kannanottoja muodostava elin. YKN edustaa yleisiä kirjastoja kirjastoverkon yhteistyössä. Neuvostossa on pysyvä jäsenyys valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavalla kirjastolla sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla. Lisäksi pysyviä jäseniä ovat Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Seinäjoen, Espoon ja Vantaan kirjastot. Pysyvien jäsenten lisäksi alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät alueen edustajien valinnan maakunnittain. 2. Yleisten kirjastojen konsortio ( Yleisten kirjastojen konsortio (YKK) perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen, joka mahdollistaa kirjastoyhteistyön hankinnoissa ja luetteloinnissa sekä koulutuksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Konsortio vaikuttaa aktiivisesti kirjastoille kehitettäviin e-palveluihin. 3. OUTI-kirjastot ( OUTI-kirjastoihin kuuluu 15 eri kaupungin- ja kunnankirjastoa, joilla on yhteinen aineisto- ja lainaajarekisteri. Lisäksi OUTI-kirjastoihin kuuluu useita erikoiskirjastoja. OUTI-kirjastokortilla voit käyttää kaikkien OUTI-kirjastojen palveluita. 4. Vaara-kirjastot ( Vaara-kirjastoissa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot. Pohjois-Karjalan kirjastojen yhteistyö tarkoittaa yhteistä tietokantaa, josta löytyvät yhdellä haulla kaikkien Pohjois-Karjalan kirjastojen aineistot. Kaikkien kirjastojen aineistot ovat asiakkaiden käytettävissä maksutta. Vaara-kirjastoilla on yhteinen kirjastokortt5. Helmet-kirjastot ( Helmet-kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries) on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen verkosto, johon kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot. Helmet-kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt, maksut ja verkkokirjasto. Asukkaat voivat käyttää oman asuinkaupungin kirjaston lisäksi kaikkia muita Helmet-kirjastoja. Helmet-kirjastot kuvaavat saavuttavansa yhteistyöllä tuloksia, joihin yksittäiset kaupunginkirjastot eivät pystyisi. 6. Koha-Suomi (koha-suomi.fi) Koha-Suomi Oy on kuntien omistama yhtiö, jonka kautta kunnat ylläpitävät ja kehittävät Kohakirjastojärjestelmää. Yritys on perustettu Kohti Kohaa -hankkeen tuloksena Yritys toimii non profit -periaatteella: tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista voittoa. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kirjastojen kanssa sekä on aktiivinen toimija kansainvälisessä Koha-yhteisössä.

11

12 LIITE 2 Toenperän johtajuus; nykyinen malli, vaihtoehtoinen malli sekä laskelmaa selventävät taulukot Joroinen Juva Rantasalmi Väestöennuste vuodelle 2021* kirjastotoimenjohtaja 1 kirjastonjohtaja 1 kirjastonjohtaja Nykyinen malli, "jaettu johtajuus" 1 kirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja 1,25 kirjastovirkailija 3 kirjastovirkailijaa 1 kirjastovirkailija 0,68 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan 0,55 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan 0,77 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan htv/1000 as ,80 0,92 1,08 Henkilöstömenot, laskennalliset ,33 htv kirjastoimenjohtaja 0,33 htv kirjastoimenjohtaja 0,33 htv kirjastoimenjohtaja Vaihtoehtoinen malli, "jaettu johtaja" 2 htv kirjastonhoitajaa 2 htv kirjastonhoitajaa 2 htv kirjastonhoitajaa 1,25 htv kirjastovirkailija 3 htv kirjastovirkailijaa 1 htv kirjastovirkailija 0,68 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan 0,55 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan 0,77 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan htv/1000 as ,87 0,98 1,18 Henkilöstömenot, laskennalliset Henkilöstömenot, laskennalliset = laskelman perusteena KVTESin mukaiset tehtäväkohtaiset kuukausipalkat (kts. taulukko seuraavalta sivulta) *Tilastokeskuksen väestöennuste Väestöennuste 2015 muuttujina Vuosi, Alue, Sukupuoli ja Väestönmuutos Molemmat sukupuolet Väkiluku Joroinen Juva Rantasalmi

13 Henkilötyövuosien vertailu eri johtajuusmalleissa: Nykyinen malli, jaettu johtajuus : kirjastotoimenjohtaja ja kaksi kirjastonjohtajaa tiiminä 2021 jaettu johtajuus asukkaat htv-osuus/jasso htv PK yht htv/1000 as Joroinen ,68 3,25 3,93 0,80 Juva ,55 5 5,55 0,92 Rantasalmi ,77 3 3,77 1,08 Jasso 2 Reittiajan jako 2018 (arvio) : Joroinen 33,9%, Juva 27,41%, Rantasalmi 38,68% Vaihtoehtoinen malli jaettu johtaja : kirjastotoimenjohtaja vastaa yksin johtamisesta 2021 jaettu johtaja asukkaat htv-osuus/jasso htv PK yht htv/1000 as Joroinen ,68 3,58 4,26 0,87 Juva ,55 5,33 5,88 0,98 Rantasalmi ,77 3,33 4,10 1,18 Jasso 2 Reittiajan jako 2018 (arvio) : Joroinen 33,9%, Juva 27,41%, Rantasalmi 38,68% Tehtäväkohtaisten kuukausipalkkojen laskennallinen vertailu eri johtajuusmalleissa: Nykyinen malli, jaettu johtajuus Lask. Palkkakust. jaettu johtajuus Jasson osuus * ktj / kj ** kh kv yht. Joroinen Juva Rantasalmi * vuoden 2018 reittiaika-arvion mukainen prosenttiosuus kirjastoauton palkkakustannuksista * 2,82 % kirjastotoimenjohtajan palkasta jaettu Juvan ja Rantasalmen kirjastoihin Vaihtoehtoinen malli jaettu johtaja Lask. Palkkakust. jaettu johtaja Jasson osuus * ktj ** kh kv yht. Joroinen Juva Rantasalmi * vuoden 2018 reittiaika-arvion mukainen prosenttiosuus kirjastoautonn palkkakustannuksista ** 1/3 kirjastotoimenjohtajan palkasta jaettu Juvan ja Rantaslamen kirjastoihin

14 Vertailussa käytetty kuukausipalkkoja: Tehtäväkohtainen peruspalkka KVTES kirjastotoimenjohtaja (ktj) 3176,39 kirjastonjohtaja (kj) 2547,45 02KIR020 kirjastonhoitaja (kh) 2344,95 02KIR042 kirjastovirkailija (kv) KIR050

15 LIITE 3 Käyttötilastoja Toenperä, lainat Kokonaislainaus Joroinen Juva Rantasalmi Jasso

16