LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ"

Transkriptio

1 LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ SITO OY

2 2 ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu alustavasti mahdollisuuksia käynnistää uuden lentokentän suunnitteluhanke Lohjan kaupungin alueella. Selvityksen lähtökohtana ovat suunnitelmat Helsinki-Malmin lentokentän maa-alueiden ottamisesta asuinrakentamiselle ja lentokenttätoimintojen siirtämisestä uudelle korvaavalle lentokentälle. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä tutkittiin lentokentälle useampia korvaavia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä Länsi- että Itä- Uudeltamaalta. Suositeltavaksi vaihtoehdoksi esitettiin Porvoon Backaksen aluetta. Backaksen vaihtoehtoa on vastustettu sekä paikallisten asukkaiden että Porvoon kaupungin luottamushenkilöiden taholta eikä hanke ole edennyt. Tässä teknisessä tarkastelussa on tutkittu alustavasti, onko Lohjan kaupungin alueelta esitettävissä sopivia alueita, joita kannattaisi tutkia mahdollisina lentokentän sijoituspaikkoina ja millaisia edellytyksiä yleensä olisi lentokentän sijoittamiselle Lohjan seudulle. Selvityksen on laatinut Lohjan kaupungin toimeksiannosta Sito, jossa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, DI Juha Mäkinen ja DI Timo Huhtinen.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli Yleisilmailu Liikelennot Reitti- ja tilauslennot Lentorahti LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Sijaintiin vaikuttavat tekijät Lentokentän tilatarve Ilmatila ja kiitotien suunta Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 18

4 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2007 julkaistussa Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä määriteltiin kehittämistavoitteet Malmin lentokentän nykyisiä toimintoja korvaaville ratkaisuille. Samoja tavoitteita voidaan pitää yhtenä lähtökohtana myös arvioitaessa, mitä toimintoja mahdolliselle Lohjan seudun lentokentälle voisi sijoittua. Helsingin seudun lentokenttäselvityksen tavoitteena oli selvittää toteutukseltaan realistisimmat ja valtion intressien kannalta parhaimmat vaihtoehdot. Tarkoituksena on erityisesti turvata kenttää nykyisin käyttävien valtiollisten toimijoiden toimintamahdollisuudet Helsingin seudulla tulevaisuudessa. Malmin lentokentän korvaamiseen liittyy seuraavien valtiollisten toimijoiden intressejä ja tavoitteita: Liikenne- ja viestintäministeriö / Finavia (ent. Ilmailulaitos): o Pääkaupunkiseudun liikeilmailun ja muun kaupallisen ilmaliikenteen kiitotiekapasiteetin ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen o Helsinki-Vantaan lentoaseman asettamien rajoitusten huomioon ottaminen o Lentokentän taloudellisen toiminnan mahdollisuuden turvaaminen. Sisäministeriö / Rajavartiolaitos ja poliisi: o Riittävä kenttäkapasiteetti usean eri toimijan yhtäaikaiselle toiminnalle niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin (valvonta- ja pelastustoiminta). o Sijainnin tulee tukea toimintaa Helsingin edustan merialueella ja muulla etelärannikolla sekä itärajalla. Puolustusministeriö / Ilmavoimat ja maavoimat: o Riittävä kenttäkapasiteetti normaalioloissa yhteyskone- ja helikopteritoiminnalle sekä poikkeusoloissa henkilö- ja materiaalikuljetuksille. LVM ja Opetusministeriö: o Ilmailualan alkeiskoulutustoiminnan ja harrasteilmailutoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen Helsingin seudulla. Ympäristöministeriö: o Lentokentän mahdollisimman hyväksyttävä ja vähän haittoja ympäristölleen aiheuttava sijainti yhdyskuntarakenteessa. Korvaavan lentokentän sijainnille oli määritelty seuraavia kriteerejä: - etäisyys Helsingin keskustasta ja Kehä III:lta säteittäisiä pääväyliä pitkin (maksimiajoaika 30 minuuttia Kehä III:lta laskettuna) - etäisyys rannikolta ja Helsingin edustan merialueilta (maksimi 20 km mereltä) - Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan vaikutukset (tarkoittaa käytännössä sijaintia vähintään noin km etäisyydellä Helsinki-Vantaasta; myös kiitotien suunnalla on merkitystä)

5 5 - yhdyskuntarakenne (otettava huomioon nykyinen maankäyttö, lainvoimaiset maakunta- ja yleiskaavat, suojelualueet ja -kohteet, lentoesteet, kuten voimajohdot sekä liikenneyhteydet). 1.2 Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki vuonna 2000 uudelle Malmin toimintoja korvaavalle kentälle yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa, jotka sijaitsivat enintään 80 km päässä Helsingistä. Työryhmän piti seuraavia kolmea vaihtoehtoa sijainniltaan parhaiten soveltuvina Malmin lentoaseman korvaamiseen: Askola Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara ja Riihimäen Sammalisto. Työryhmä arvio Malmin tasoisen uuden kentän rakentamiskustannuksiksi milj. mk, mikä vastaa tämän päivän rahanarvon mukaan miljoonaa euroa (MAKU 2000: 135). Kustannusarvio ei pidä sisällään toimijoita palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Näiden kustannuksiksi selvityksessä arvioitiin noin 20 miljoonaa euroa. Korvaavan kentän mahdollisia rahoittajiksi esitettiin valtiota, Helsingin kaupunkia, tulevan kentän sijaintikuntaa / kuntia sekä lentotoimintaa harjoittavia yhtiötä. Lisäksi arvioitiin, että jos kentän nähdään tavoittelevan riittävästi kaupallista toimintaa, mukaan voidaan saada yksityisiä sijoittajia. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan siirtämisen kustannukseksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, josta tilojen osuus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Mikäli helikopteritukikohtaa ei voi sijoittaa uudelle lentokentälle sen sijainnin vuoksi, on vaihtoehtona perustaa se Santahaminaan. 1.3 Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Finavia ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Kenttien ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan valtionavuin. Suomessa on nykyisin 28 lentoasemaa, joista suurinta osaa (25 kpl) ylläpitää Finavia. Muiden omistuksessa olevia ovat Mikkeli, Seinäjoki ja Sodankylä. Lentoasemista 12 kentän matkustajien määrä ylitti matkustajan rajan v Taloudellisesti kannattavia ovat vain suurimmat kentät, joilla on yli matkustajaa vuodessa eli Helsinki-Vantaa, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio, Rovaniemi ja Vaasa. Näillä kentillä lentoliikenteeltä saatavat maksut kattavat kentän käyttökustannukset. Muita 18 kenttää Finavia subventoi noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nykyisin 13 miljoonaa matkustajaa vuodessa, joista 78 % (10,2 milj.) on kansainvälisen liikenteen matkustajia. Muilla kentillä kansainvälistä liikennettä lähinnä Tampereella (83 % / matkustajaa) ja Turussa (58 % / matkustajaa). Tampereen kansainvälisestä liikenteestä huomattava osa on ns. halpalentoliikennettä eli käytännössä Ryanairin matkustajia. Finavian ilmailutilastojen mukaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet yli viiden prosentin vuosivauhtia, viime vuosina jopa enemmän. Osa viime vuosien nopeasta kasvusta

6 6 selittyy globaalilla ilmiöllä, jossa vuoden 2001 terrori-iskun aiheuttama lentoliikenteen väheneminen otettiin kiinni. Suomessa tämän vaikutus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin maailmalla. Finavia ennustaa, että matkustajien määrä jatkaa nykyisen mukaista kasvuaan. Tämä tarkoittaa, että noin vuonna 2030 Helsinki-Vantaan lentoaseman tulisi välittää jopa 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiekapasiteetti mahdollistaa nyt kolmannen kiitotien tultua käyttöön nykyistä vilkkaammankin liikenteen. Rajoittaviksi tekijöiksi ovat tulevaisuudessa muodostumassa terminaalien edustalle mahtuvat lentokonepaikat ja sekä terminaalien matkustajakapasiteetti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tutkitaan parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja terminaalikapasiteetin lisäämiseksi joko laajentamalla nykyistä terminaalialuetta tai rakentamalla toinen terminaalialue. Maailmalla lentoliikenne on yleisesti kasvanut vuonna 2007 ennätyksellisesti. Lentomatkustajien määrä on kasvanut keskimäärin 7,5 %. Aasian sisäinen liikenne ja lennot Aasian ja Euroopan välillä ovat kasvaneet 8,8 %. Vuonna 2008 lentoliikenteen kasvun ennustetaan kuitenkin laskevan 5 prosentin tasolle. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää pohdittaessa on tullut esiin lentoliikenteen roolin kasvaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, mikä lisää tarvetta kansainvälisiin yhteyksiin muiltakin lentoasemilta kuin Helsingistä. Kasvaneet ympäristömääräykset ja niiden vaikutukset lentoliikenteelle vaikuttavat myös tulevaisuuden lentoliikenteen kehittymiseen. Kuva 1. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehitys 10 vuoden aikana. (Finavia, vuosikertomus 2006) Yleisilmailun kasvu Malmin lentokentän operaatiomäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana jopa 31 prosenttia, mikä on johtunut pääosin koulutuslentojen määrästä. Muualla Suomessa yleisilmailu ei ole kasvanut yhtä merkittävästi. Harrastusilmailun toimintaedellytykset ovat muuttuneet nousevien kustannusten myötä eikä alan odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kustannuksia

7 7 ovat nostaneet yleinen hintakehitys sekä yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävien polttoaineiden muuttuminen veronalaisiksi vuoden 2008 alusta. Kaupallisen lentoliikenteen kasvu Kaupallisen lentoliikenteen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kiristyvät vaatimukset ja globaali kilpailu lisäävät nopeiden kuljetusmuotojen, kuten lentorahdin kysyntää sekä lentäen tehtäviä työmatkoja. Tämä osaltaan edellyttää hyvää liikennejärjestelmää, jossa on sujuvat yhteydet lentokentille ja jossa eri kulkumuodot ovat kytketty toimimaan yhdessä. Myös tilauslentojen määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä palkansaajilla on yhä enemmän varaa lomamatkoihin sekä halua irrottautua työstä. Viimeisen viiden vuoden aikana ulkomaan vapaa-ajan matkat ovat kasvaneet 19 prosenttia. Tätä liikennettä saattaa kasvattaa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Lentoyhtiöistä ns. halpalentoyhtiöiden toiminta on kasvanut nopeasti. Tämä on vaikuttanut myös suurten kaupunkien lähellä olevien pienempien lentokenttien matkustajamäärien kasvuun. Esimerkiksi Tukholman päälentoaseman Arlandan rinnalla toimivan Skavstan lentoaseman matkustajamäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana moninkertaiseksi pääosin siellä toimivan Ryanairin ansiosta (kuva 2). Nykyisin Skavstan kenttää käyttää noin kaksi miljoonaa matkustajaa vuodessa eli yli 10 % Arlandan matkustajamäärästä ja kenttä on matkustajamäärältään Ruotsin kolmanneksi suurin Skavstan lentoliikenteen kasvu Matkustajaa vuodessa Kuva 2. Skavstan lentokentän matkustajamäärien kasvu vuosina Kasvu alkoi vuonna 2002, kun Ryanair aloitti siellä toimintansa. Skavstan lentokenttä on hyvä esimerkki yksityisestä suurkaupungin lähellä sijaitsevasta ns. kakkoskentästä johon Lohjalle mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavaa kenttää voisi verrata. Aiemmin kuuluessaan Ruotsin Ilmailulaitokselle Skavsta oli merkittävä rahtilentoasema.

8 8 2 MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI Lentokenttähankkeen suunnittelun lähtökohdaksi on määriteltävä tavoiteltava toimintamalli eli millaista lentotoimintaa ja millaisia operaatiomääriä varten kenttää suunnitellaan. Tällä perusteella määräytyvät kentän tarvitseman alueen koko ja muut ehdot sopivan alueen etsimiseen. Lohjan seudun lentokentän toimintamallia on lähestytty kahdesta näkökulmasta: - mitä toimintoja Lohjalle voisi siirtyä Malmilta - mitä muita toimintoja kentälle tulisi pyrkiä keskittämään, jotta lentokenttähanke olisi liikenteellisesti ja liiketaloudellisesti perusteltu. 2.1 Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli Helsinki-Malmin lentokentän toiminta painottuu yleisilmailuun eli harraste- ja yksityislentotoimintaan ja lentokoulutukseen. Malmin kentän toinen merkittävä käyttötarkoitus on helikopteritoiminta, jota harjoittavat sekä Rajavartiolaitos että yksityiset yritykset. Pääkaupunkiseudun reittilentotoiminta, liikelentotoiminta, tilauslennot ja rahtilennot taas keskittyvät Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitettiin, että uudelle korvaavalle Backaksen lentokentälle sijoittuisi: - helikopteritoimintaa - yleisilmailua - liikelentotoimintaa pienehköillä alle 20 matkustajan lentokoneilla Tulevaisuuden aluevarauksia varten pidettiin mahdollisena myös kotimaan ja lähialueiden ulkomaan kohteiden reittilentotoimintaa pienehköillä alle 80 matkustajan lentokoneilla. Tilauslentotoimintaa ja rahtiliikennettä ei uudelle kentälle oletettu siirtyvän. Näin rajattuna uuden kentän liikenne edellyttää vähintään metrin kiitotiepituutta ja noin hehtaarin aluevarausta. Mahdollisen reittiliikenteen takia Backaksen kentän aluevaraukset on suunniteltu myös 2500 metrin kiitotielle. 2.2 Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli Lähtökohtana mahdollisen Lohjan seudun kentän selvitykselle on toimintakonsepti, johon voisi sisältyä Malmin lentokentältä siirtyvää yleisilmailua ja koulutustoimintaa sekä lisäksi myös Helsinki-Vantaalta tai muilta Etelä-Suomen lentoasemilta siirtyvää kaupallista toimintaa, kuten halpalentoyhtiöiden liikennettä, tilauslentoja, liikelentotoimintaa sekä mahdollisesti rahtiliikennettäkin. Kyseeseen tulisi siis lähinnä sellainen kaupallinen reitti- ja tilausliikenne, joka ei toiminnallisesti ole matkustajien vaihtojen tai muiden syiden takia välttämättä kytkennässä Helsinki-Vantaan lentoasemaan, vaan voi toimia muualtakin käsin. Kentän pääpaino olisi siis kaupallisessa toiminnassa. Lohjan seudun kentän toimintamalli riippuu luonnollisesti paljon Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuudesta sekä kentän omistusrakenteesta. Erikseen on selvitettävä, voiko kenttä toimia myös Malmin nykyisen helikopteriaseman korvaajana. Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnalle on esitetty vaatimuksena esteetön pääsy ja lyhyt (alle 20 km) etäisyys valvottaville merialueille. Lohjan seudun sijainti ei aivan täytä näitä kriteerejä, mutta toisaalta kriteerit eivät ylitykään kovin paljon.

9 9 Seuraavassa on arvioitu kentän erilaisten toimintamallien vaikutusta tarvittaviin aluevarauksiin. 2.3 Yleisilmailu Yleisilmailu pitää sisällään erilaisia ilmailun harrastusmuotoja sekä lentokoulutustoiminnan. Yleisilmailua Lohjan seudun kentälle siirtyisi lähinnä Malmin lentokentältä, mikäli sen toiminta päätetään lopettaa. Malmin lentokentällä oli vuonna 2007 noin operaatiota (nousut ja laskut), joista % oli koulutuslentoja. Helikopterilentojen osuus oli 7 10 %. Harrastustoiminnasta Lohjan kentälle tulisi todennäköisesti moottorilento ja ultrakevyillä pienlentokoneilla tapahtuvaa harrastusilmailua. Lähellä Lohjaa on Nummelan lentopaikka, jossa on purjelentotoimintaa. Tämän uskotaan säilyvän Nummelassa, mikäli Lohjan seudun mahdollinen uusi kenttä ei aiheuta liiaksi rajoituksia purjelentotoiminnalle. Lohjan seutu sopii alueena hyvin Malmin yleisilmailua vastaavien toimintojen sijaintipaikaksi. Pääkaupunkiseudulta on Lohjalle moottoritien ansiosta nopeat liikenneyhteydet eli alue on asiakaskunnalle yhtä hyvin saavutettavissa kuin esimerkiksi ehdotettu Porvoon Backaksen vaihtoehto. Lohjan alueen etuna on sijainti juuri riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemasta, jolloin alueella ole muusta ilmaliikenteestä eikä sotilaallisesta tai muista syistä aiheutuvia ilmailurajoituksia. Mahdollisten yölentorajoituksien todennäköisyys riippuu siitä, kuinka lähelle Lohjan keskustaa ja muita taajamia kenttä sijoittuisi. Lohjan kentälle kaavaillun muun lentoliikenteen ei oleta kasvavan niin paljon, että se merkittävästi haittaisi tai rajoittaisi yleisilmailua. Yleisilmailu ei vaadi kiitotieltä erityisominaisuuksia, mutta toimiva koulutustoiminta edellyttää mittarilähestymisjärjestelmää. Toinen poikittainen kiitotie ja rullaustiet parantaisivat harrastus- ja koulutustoimintamahdollisuuksia, mutta eivät ole välttämättömiä. Malmin lentoaseman operaatioista vain 13 %:iin käytettiin ns. kakkoskiitotietä (ks kuva 3). Yleisilmailulle tarvittava kiitotien pituus on metriä ja leveys alle 35 metriä (viitekoodi 1A-2C). Esimerkiksi Malmin lentokentän nykyisten kiitoteiden mitat ovat 1340 x 30 metriä ja 1024 x 30 metriä.

10 10 Kuva 3. Helsinki-Malmin lentokentän operaatioiden jakautuminen eri kiitoteille vuonna Liikelennot Liikelentotoiminta on pienemmillä alle 20 paikan koneilla tapahtuvaa kaupallisiin ilmakuljetuksiin perustuvaa luvanvaraista ansiolentotoimintaa sekä valtion henkilö- ja VIP-kuljetuksia. Liikelentotoiminta sijoittuu nykyisin pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa lentoja on vuositasolla noin 2000 kappaletta (hieman yli prosentti kokonaisoperaatiomäärästä). Liikelentojen vahvuutena on joustavuus. Lennot suunnitellaan räätälöidysti eivätkä lennot ole sidottu aikatauluihin tai reitteihin vain tietyille päälentokentille. Operaatiot ovat mahdollisia pienemmiltäkin lentokentiltä. Yleisilmailulle ja liikelentotoiminalle tarvittava kiitotien pituus on metriä (viitekoodi 3B) eli hieman Malmin lentokentän nykyisen pääkiitotien pituutta (1340 metriä) suurempi. Aluevaraustarve uudelle lentokentälle, jossa yleisilmailun lisäksi on liikelentotoimintaa, on noin ha. 2.5 Reitti- ja tilauslennot Kaupallista reitti- ja tilauslentotoimintaa on alustavasti kaavailtu kentän päätoimintamuodoksi. Lohjan seudun kenttä voisi keskittyä tavoittelemaan liikelentotoimintaa sekä tilauslento- ja halpalentotoimintaa, jotka eivät välttämättä vaadi jatkolentoyhteyttä kotimaasta tai Euroopan keskuslentoasemilta. Näiden lentojen matkustajat ovat myös valmiita käyttämään lentoasemaa, joka voi sijaita hieman kauempana Helsingin keskustasta, mutta joka on silti hyvin saavutettavissa päätieverkon kautta pääkaupunkiseudulta sekä muualta Etelä-Suomen alueelta. Kaupallisesta toiminnasta tulisi suurin osa kentältä perittävistä laskeutumis- ja matkustajamaksuista. Tästä syystä kiitotie kannattaa mitoittaa suuremmillekin tilauslennoissa käytetyille matkustajakoneille.

11 11 Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää lentokentältä mittarilähestymisjärjestelmää ja yleisilmailutoimintoja pidempää kiitotietä. Pienempien reittiliikenteessä käytettävien suihkukoneiden toiminnan mahdollistaa jo noin 2000 metrin kiitotie, mutta tilauslennoilla käytettyjen suurempien matkustajakoneiden operaatiot edellyttävät pidempää kiitotietä. Esimerkiksi Boeing 757, jossa on 227 matkustajapaikkaa, tarvitsee täydessä lastissa 2300 metrin kiitotien. Tästä syystä aluevaraus olisi järkevä tehdä vähintään 2500 metrin pituiselle kiitotielle (viitekoodi 4C), vaikka se ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin vain metrin mittaisena. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää kiitotien lisäksi vähintään noin kolmen hehtaarin aluetta lentokoneiden asematasoalueeksi. Lentokentältä edellytetään lisäksi hyvää palveluvarustetasoa, mittarilähestymisjärjestelmiä, lähestymis- ja kiitotievaloja sekä lennonjohtopalvelua. Matkustajaterminaalin ja siihen liittyvien maaliikennepalvelujen aluetarve on noin 10 ha. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää matkustajille soveltuvia terminaalitiloja 1 2 miljoonan matkustajan vuosiliikenteelle ja niihin liittyviä maaliikenne- ja pysäköintialueita sekä sujuvia maaliikenneyhteyksiä. Nämä voidaan rakentaa useassa vaiheessa kentän matkustajaja lentoliikenteen määrien kasvun mukaan. 2.6 Lentorahti Lentorahdista suuri osa kulkee normaaleilla reittilennoilla ja tälle rahdille Helsinki-Vantaa on luonteva lentorahtiterminaalin sijaintipaikka. Suuret, pelkästään rahtiliikenteeseen erikoistuneet rahtilentoyhtiöt ovat myös osin sidoksissa Helsinki-Vantaan lentoasemaan siellä nykyisin sijaitsevien lentorahtiterminaalien kautta. Osa yhtiöistä toimii siellä omissa tiloissaan, osa Finavian vuokratiloissa. Lentorahtiyhtiöistä esimerkiksi DHL on kyllä suunnitellut rahtitoimintoja myös Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Voidaan olettaa, että kovin suuressa mittaluokassa rahtilentotoimintaa ei siirtyisi Lohjan seudun lentokentälle, mutta pienempimuotoista kuriiri- ja rahtitoimintaa sen sijaan voi kentälle muodostua.

12 12 3 LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät Lentokentän tilatarve Lohjalle sijoittuvan kaupalliseen reittilentotoimintaan painottuvan kentän tilantarve on kokonaisuudessaan kiitotie- ja suoja-alueineen noin ha. Kiitotien (2500 m) aluevaraus vaati suoja-alueineen noin 3500 metrin pituisen ja noin 300 metrin levyisen alueen. Kiitoteiden päähän hyvä jäädä vähintään 500 metrin lentoesteistä ym. vapaa alue. Alueelle tulee varata myös tilaa rullaustielle kiitotien ja asema-alueiden väliin, joka voidaan ottaa käyttöön lentotoiminnan vilkastuessa. Tämä ja asematasoalueet leventävät aluevarausta. Terminaalien kohdalle on syytä varata yhteensä 800 metriä leveä aluevaraus. Pitkällä aikavälillä on mahdollisesti tarve myös toiselle poikittaiselle kiitotielle, joka kasvattaa huomattavasti aluevarausta. Toisen kiitotien aluevaraukseksi riittää noin 1300 metriä suoja-alueineen Ilmatila ja kiitotien suunta Uuden lentokentän sijaintiin vaikuttaa merkittävästi nykyisten lentokenttien ja reittien varaamat ilmatilat. Uuden lentokentän olisi hyvä pystyä toimimaan riippumattomana Helsinki- Vantaan lentoaseman toiminnasta. Tämä tarkoittaa kentän sijoittumista vähintään kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja kiitotien suunnan sovittamista Helsinki- Vantaan lähestymis- ja nousureittien kanssa. Lohjan seutu sijaitsee noin 45 kilometrin päässä Helsinki-Vantaasta aivan Helsinki-Vantaan kaukaisemman ilmatilan (Luokka C: 2500 jalkaa) rajan tuntumassa. Koska etäisyys ylittää vaadittavan etäisyyden vain vähän, tulee kiitotien suuntiin mahdollisia rajoituksia. Suositeltavimmat kiitotien suunnat ovat Finavian lennonvarmistuksen mukaan kaakko-luode suuntaisia, jotta mahdollistettaisiin kentän riippumaton toiminta Helsinki-Vantaaseen nähden. Myös Helsinki-Vantaan pääkiitotien suunta (lounais-koillinen) on mahdollinen, mutta silloin Helsinki- Vantaalle laskeutuvien koneiden liikenne ja Lohjan lentokentältä operoiva liikenne on sovitettava yhteen. Kiitotien suuntaan vaikuttaa Helsinki-Vantaan lisäksi merkittävästi myös vaikutukset läheisiin harrastuslentopaikkoihin, joissa on mm. purjelentotoimintaa. Luonnollisesti myös lentokentän melu vaikuttaa niin lentokentän sijaintiin kuin kiitotien suuntaankin, koska suurimmat meluhaitat kohdistuvat kiitotien päihin.

13 13 Kuva 4. Mahdollisen Lohjan seudun lentokentän eräiden sijaintivaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa Helsinki- Vantaan lentoaseman asettamiin lentorajoituksiin. 3.2 Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla Lentokentän mahdollisia sijoitusalueita on kartoitettu Lohjan alueelta kartta- ja paikkatietopohjaisena tarkasteluna ottamalla huomioon seuraavia tekijöitä: - riittävän laaja rakentamaton tai harvaan rakennettu ha alue, jonne on mahdollista sijoittaa noin 2500 pitkä kiitotie lentoliikenteen kannalta edulliseen ilmansuuntaan - ei nykyistä taaja-asutusta tai kaavoitettua asuinalueita todennäköisillä melualueilla - liikenneyhteydet alueelle (tieyhteydet ja mahdollinen ratayhteys) - maastonmuodot ja lentoesteet (esimerkiksi suuret voimalinjat) - suojelualueet ja kohteet (Natura-alueet, luonnossuojelualueet ja vastaavat) - pohjavesialueet - sijainti suhteessa muuhun maankäyttöön ja sen kehittämissuuntiin.

14 14 Mahdollisina lentokentän sijoitusalueina nousivat esille Lohjan itäosasta Nummenkylän alue ja länsiosasta Teutarin alue (kuva 5). Näiden alueiden merkittävimpinä vahvuuksina (+) tai heikkouksina (-) voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: Nummenkylän alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue + Hyvät tieliikenneyhteydet Helsinki Turku moottoritieltä ja valtatieltä 25 + Länsirata tarjoaa tulevaisuudessa nopean raideliikenneyhteyden pääkaupunkiseudulle + Keskeinen sijainti lentokenttään tukeutuvalle teollisuudelle ja muulle maankäytölle - Etäisyys rannikolta helikopteritoimintaa ajatellen Teutarin alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue; kaukana taajamista + Mahdollistanee myös helikopteritoiminnan, koska sijaitsee lähempänä rannikkoa - Pidempi etäisyys pääkaupunkiseudulta sekä tie- että raideyhteydellä - Sivussa maankäytön kehittämisen painopisteistä

15 15 Kuva 5 Mahdollisia lentokentän sijaintipaikkoja Lohjalla

16 Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus Lohjan seudulla lentokentän saavutettavuus olisi erittäin hyvä, koska alue sijaitsee Helsinki- Turku-Tampere kolmion sisällä. Seudulta on nopea moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Matka-aika Helsingin seudulta on autolla vain min ja Turusta nykyisin noin 1 h 25 min, mutta lyhenee moottoritien valmistuttua. Lohjan seudun läpi kulkee myös valtatielle 25, jolle on suunniteltu tulevaisuuden logistista laatukäytävää ( Kehä V ). Länsiradan Espoo-Vihti-Lohja toteutuminen mahdollistaisi tulevaisuudessa nopean raideyhteyden pääkaupunkiseudulta lähelle lentokenttää. Matka-aika olisi Helsingistä noin minuuttia lentokentän sijainnista riippuen. Vertailukohtana voi pitää Kehäradan junien matkaaikaa Helsinki-Vantaalle, joka on liikennöintisuunnitelmien mukaan noin 30 minuuttia. Hyvinkää Hanko radan sähköistäminen tarjoaisi mahdollisuuden järjestää raideyhteydet myös pääradalle ja rantaradalle. Lentokentän saavutettavuutta voi arvioida myös vertailemalla matka-aikoja Etelä-Suomen suurimmista kaupunkikeskuksista Lohjan seudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle eri kulkumuodoilla (taulukko 1). Lohjan seutu on sijainniltaan kilpailukykyinen Helsinki-Vantaan lentoasemaan verrattuna erityisesti Turun ja Porin eli valtateiden 1 ja 2 suunnilta. Näissä tapauksissa matka-aika Lohjalle on lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalle sekä henkilöautolla että linja-autolla. Pääkaupunkiseudulta matka-aika on henkilöautolla minuuttia pidempi riippuen siitä, miltä alueelta pääkaupunkiseutua ollaan tulossa. Tampereelta ja Lahdesta päin tultaessa erot matka-ajoissa ovat jo suurempia etenkin linja-autolla. Taulukko 1. Lohjan alueen saavutettavuus verrattuna Helsinki-Vantaan lentokentän saavutettavuuteen linja-autolla ja henkilöautolla (etäisyys/matka-aika). Matka Linja-auto Henkilöauto Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Helsinki (Kamppi) 19 km/ 18 min 58 km/ 60 min 19 km/ 15 min 58 km/ 34 min Vantaa (Tikkurila) 7 km/ 15 min 56 km/ 57 min *) 6 km/ 7 min 65 km/ 40 min (vaihto Lohjanharjulla) Espoo (Tapiola) 33 km/ 31 min **) 79 km/ 1 h 42 min 28 km/ 20 min 53 km/ 32 min Turku 169 km/ 2 h 19 min 132 km/ 2 h 10 min 171 km/ 1 h 52 min 116 km/ 1h 24 min (vaihto Lohjanharjulla) Pori 243 km/ 3 h 28 min ei yhteyttä ***) 282 km/ 3 h 02 min 209 km/ 2 h 58 min Tampere 179 km/ 2 h 00 min 298 km/ 5 h 25 min 173 km/ 1 h 30 min 189 km/ 1 h 53 min (vaihto Keimolanportissa) (vaihto Turussa, Lohjanharjulla) Lahti 99 km/ 1 h 14 min 155 km/3 h 30 min (vaihto Jokiniemessä) 93 km/ 54 min 155 km/ 1 h 27 min

17 17 4 LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET Lentokenttäinvestoinnin kustannukset riippuvat luonnollisesti tavoiteltavasta toimintamallista ja siitä seuraavista vaatimuksista kiitotien pituudelle, lentokentän varustetasolle sekä matkustajapalveluille. Oheisessa taulukossa on kuvattu kustannusten riippuvuutta tavoiteltavasta tasosta. Yksityinen lentokenttähanke saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi noin miljoonan euron hankkeena, jolla voidaan rakentaa yleisilmailua ja pienimuotoista reittiliikennettä palveleva kenttä minimivarustetasolla. Hankkeen kustannusarvio nousee tavoitetason kasvaessa 100 miljoonaan euroon ja ylikin, jos tavoitteena on suurempi kansainvälistä reittiliikennettä palveleva kenttä. Esimerkiksi Malmin lentokenttää korvaavien kenttähankkeiden kustannusarviot ovat olleet suuruusluokkaa miljoonaa euroa tavoitetasosta riippuen. Investoinnin suuruus Kohde käyttö Ominaisuudet Rajoitukset Esimerkkejä vastaavista kentistä M Kevyt ja keskikokoinen reittiliikenne Charterlennot Yleisilmailua Pieni säävaraus Isot koneet eivät pääse Kentälle mahtuu alle 5 konetta kerralla Kiitotie 2000 m tai alle, Kevyt lennonvarmistusjärjestelmä Pieni asema- ja lennonjohtorakennus Seinäjoki, Kuusamo, Enontekiö, pienkentät: Mikkeli, Varkaus, Ylivieska, Lappeenranta jne M Reittiliikenne lähes kaikissa sääolosuhteissa Kiitotie, < 2500m Isot seisonta-alueet, Hyvä lennonvarmistus- järjestelmä Vain huonot säät rajoittavat Tilat 15 koneelle samanaikaisesti Kittilä, Kemi- Tornio, Kajaani (vilkkaat kentät; Turku, Vaasa) 100 M ja yli Suuri kaupallinen lentokenttä, Vilkas reittiliikenne ja sotilasilmailu Kiitotie yli 2500 m Uusin lennonvarmistus-järjestelmä Kehittynyt terminaali, yli matk./vuosi Ei normaaleja rajoituksia Tampere, Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Kuopio

18 18 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Lentokentän suunnittelemista Lohjan seudulle perustelevat hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja vapaa ilmatila riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentokentälle sopivia paikkoja ( ha) voisi löytyä Lohjan seudulta esimerkiksi Nummenkylän tai Teutarin alueilta, mutta aluevaraus tai ainakin kentän vaikutukset ulottuisivat kuntarajojen yli. Hankeideassa on paljon kehittämispotentiaalia, mutta se vaatii seudullista yhteistyötä, koska hankkeen vaikutukset, sekä positiiviset että negatiiviset, ulottuvat myös Lohjan naapurikuntiin. Lentokentälle on useampia toteutusmalleja ja rahoitusvaihtoehtoja. Päävaihtoehdot ovat: - yksityinen kaupalliseen lentoliikenteeseen pohjautuva kenttähanke, jolla olisi mahdollisesti myös kuntien tuki (esimerkkinä Seinäjoen lentokenttä, jota ylläpitää säätiö) - valtiollinen kenttähanke, jonka taustalla ovat myös valtion laitosten tarpeet (riippuu mm. Rajavartiolaitoksen kiinnostuksesta). Suora raideyhteys pääkaupunkiseudulle olisi kenttähankkeen toteutumisen kannalta erittäin merkittävä etu. Toisaalta kenttähanke tukisi raideyhteyden toteuttamista Vihtiin ja Lohjalle. Lentokentän merkittävimpinä positiivisina vaikutuksina voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: - Lohjan seudun imago kasvaa ja tunnettavuus myös ulkomailla paranee - Seudun vetovoima uusien yritysten sijoittumisen kannalta kasvaa - Kansainväliset yhteydet paranevat - Alueen matkailu virkistyy - Kaupallisten palveluiden kysyntä kasvaa - Uusia työpaikkoja syntyy ja yritysten toimintamahdollisuudet paranevat - Liikennettä siirtyy pois ruuhkaiselta pääkaupunkiseudulta Merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia ovat: - Maaseutumaisemaa ja luontoa häviää lentokenttäalueelta - Meluhaitat lähialueille (meluvaikutus ulottuu n. 3 5 km päähän kiitotien päistä) - Tieliikenteen kasvu, vaikutus kohdistuu etenkin lentokentän lähialueella - Ei merkittävää vaikutusta ilmakehään, koska lentoliikenne siirtyy muualta eikä se ole paikallista.

19 19 LÄHTEITÄ: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia Helsingin seudun lentokenttäselvitys Finavia Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus. Finavia liikennetilastot. [http://www.finavia.fi/liikennetilastot] Finavia vuosikertomus [http://www.finavia.fi/vuosikertomus] LVM Valtakunnalliset merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003.

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia.

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia. Lausuntopyyntö id 3742639, 00, RVLDno/2015/1700 : Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen TAUSTAMUISTIO Rajavartiolaitoksen, poliisin

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot