LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ"

Transkriptio

1 LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ SITO OY

2 2 ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu alustavasti mahdollisuuksia käynnistää uuden lentokentän suunnitteluhanke Lohjan kaupungin alueella. Selvityksen lähtökohtana ovat suunnitelmat Helsinki-Malmin lentokentän maa-alueiden ottamisesta asuinrakentamiselle ja lentokenttätoimintojen siirtämisestä uudelle korvaavalle lentokentälle. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä tutkittiin lentokentälle useampia korvaavia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä Länsi- että Itä- Uudeltamaalta. Suositeltavaksi vaihtoehdoksi esitettiin Porvoon Backaksen aluetta. Backaksen vaihtoehtoa on vastustettu sekä paikallisten asukkaiden että Porvoon kaupungin luottamushenkilöiden taholta eikä hanke ole edennyt. Tässä teknisessä tarkastelussa on tutkittu alustavasti, onko Lohjan kaupungin alueelta esitettävissä sopivia alueita, joita kannattaisi tutkia mahdollisina lentokentän sijoituspaikkoina ja millaisia edellytyksiä yleensä olisi lentokentän sijoittamiselle Lohjan seudulle. Selvityksen on laatinut Lohjan kaupungin toimeksiannosta Sito, jossa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, DI Juha Mäkinen ja DI Timo Huhtinen.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli Yleisilmailu Liikelennot Reitti- ja tilauslennot Lentorahti LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Sijaintiin vaikuttavat tekijät Lentokentän tilatarve Ilmatila ja kiitotien suunta Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 18

4 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2007 julkaistussa Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä määriteltiin kehittämistavoitteet Malmin lentokentän nykyisiä toimintoja korvaaville ratkaisuille. Samoja tavoitteita voidaan pitää yhtenä lähtökohtana myös arvioitaessa, mitä toimintoja mahdolliselle Lohjan seudun lentokentälle voisi sijoittua. Helsingin seudun lentokenttäselvityksen tavoitteena oli selvittää toteutukseltaan realistisimmat ja valtion intressien kannalta parhaimmat vaihtoehdot. Tarkoituksena on erityisesti turvata kenttää nykyisin käyttävien valtiollisten toimijoiden toimintamahdollisuudet Helsingin seudulla tulevaisuudessa. Malmin lentokentän korvaamiseen liittyy seuraavien valtiollisten toimijoiden intressejä ja tavoitteita: Liikenne- ja viestintäministeriö / Finavia (ent. Ilmailulaitos): o Pääkaupunkiseudun liikeilmailun ja muun kaupallisen ilmaliikenteen kiitotiekapasiteetin ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen o Helsinki-Vantaan lentoaseman asettamien rajoitusten huomioon ottaminen o Lentokentän taloudellisen toiminnan mahdollisuuden turvaaminen. Sisäministeriö / Rajavartiolaitos ja poliisi: o Riittävä kenttäkapasiteetti usean eri toimijan yhtäaikaiselle toiminnalle niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin (valvonta- ja pelastustoiminta). o Sijainnin tulee tukea toimintaa Helsingin edustan merialueella ja muulla etelärannikolla sekä itärajalla. Puolustusministeriö / Ilmavoimat ja maavoimat: o Riittävä kenttäkapasiteetti normaalioloissa yhteyskone- ja helikopteritoiminnalle sekä poikkeusoloissa henkilö- ja materiaalikuljetuksille. LVM ja Opetusministeriö: o Ilmailualan alkeiskoulutustoiminnan ja harrasteilmailutoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen Helsingin seudulla. Ympäristöministeriö: o Lentokentän mahdollisimman hyväksyttävä ja vähän haittoja ympäristölleen aiheuttava sijainti yhdyskuntarakenteessa. Korvaavan lentokentän sijainnille oli määritelty seuraavia kriteerejä: - etäisyys Helsingin keskustasta ja Kehä III:lta säteittäisiä pääväyliä pitkin (maksimiajoaika 30 minuuttia Kehä III:lta laskettuna) - etäisyys rannikolta ja Helsingin edustan merialueilta (maksimi 20 km mereltä) - Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan vaikutukset (tarkoittaa käytännössä sijaintia vähintään noin km etäisyydellä Helsinki-Vantaasta; myös kiitotien suunnalla on merkitystä)

5 5 - yhdyskuntarakenne (otettava huomioon nykyinen maankäyttö, lainvoimaiset maakunta- ja yleiskaavat, suojelualueet ja -kohteet, lentoesteet, kuten voimajohdot sekä liikenneyhteydet). 1.2 Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki vuonna 2000 uudelle Malmin toimintoja korvaavalle kentälle yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa, jotka sijaitsivat enintään 80 km päässä Helsingistä. Työryhmän piti seuraavia kolmea vaihtoehtoa sijainniltaan parhaiten soveltuvina Malmin lentoaseman korvaamiseen: Askola Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara ja Riihimäen Sammalisto. Työryhmä arvio Malmin tasoisen uuden kentän rakentamiskustannuksiksi milj. mk, mikä vastaa tämän päivän rahanarvon mukaan miljoonaa euroa (MAKU 2000: 135). Kustannusarvio ei pidä sisällään toimijoita palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Näiden kustannuksiksi selvityksessä arvioitiin noin 20 miljoonaa euroa. Korvaavan kentän mahdollisia rahoittajiksi esitettiin valtiota, Helsingin kaupunkia, tulevan kentän sijaintikuntaa / kuntia sekä lentotoimintaa harjoittavia yhtiötä. Lisäksi arvioitiin, että jos kentän nähdään tavoittelevan riittävästi kaupallista toimintaa, mukaan voidaan saada yksityisiä sijoittajia. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan siirtämisen kustannukseksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, josta tilojen osuus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Mikäli helikopteritukikohtaa ei voi sijoittaa uudelle lentokentälle sen sijainnin vuoksi, on vaihtoehtona perustaa se Santahaminaan. 1.3 Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Finavia ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Kenttien ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan valtionavuin. Suomessa on nykyisin 28 lentoasemaa, joista suurinta osaa (25 kpl) ylläpitää Finavia. Muiden omistuksessa olevia ovat Mikkeli, Seinäjoki ja Sodankylä. Lentoasemista 12 kentän matkustajien määrä ylitti matkustajan rajan v Taloudellisesti kannattavia ovat vain suurimmat kentät, joilla on yli matkustajaa vuodessa eli Helsinki-Vantaa, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio, Rovaniemi ja Vaasa. Näillä kentillä lentoliikenteeltä saatavat maksut kattavat kentän käyttökustannukset. Muita 18 kenttää Finavia subventoi noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nykyisin 13 miljoonaa matkustajaa vuodessa, joista 78 % (10,2 milj.) on kansainvälisen liikenteen matkustajia. Muilla kentillä kansainvälistä liikennettä lähinnä Tampereella (83 % / matkustajaa) ja Turussa (58 % / matkustajaa). Tampereen kansainvälisestä liikenteestä huomattava osa on ns. halpalentoliikennettä eli käytännössä Ryanairin matkustajia. Finavian ilmailutilastojen mukaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet yli viiden prosentin vuosivauhtia, viime vuosina jopa enemmän. Osa viime vuosien nopeasta kasvusta

6 6 selittyy globaalilla ilmiöllä, jossa vuoden 2001 terrori-iskun aiheuttama lentoliikenteen väheneminen otettiin kiinni. Suomessa tämän vaikutus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin maailmalla. Finavia ennustaa, että matkustajien määrä jatkaa nykyisen mukaista kasvuaan. Tämä tarkoittaa, että noin vuonna 2030 Helsinki-Vantaan lentoaseman tulisi välittää jopa 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiekapasiteetti mahdollistaa nyt kolmannen kiitotien tultua käyttöön nykyistä vilkkaammankin liikenteen. Rajoittaviksi tekijöiksi ovat tulevaisuudessa muodostumassa terminaalien edustalle mahtuvat lentokonepaikat ja sekä terminaalien matkustajakapasiteetti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tutkitaan parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja terminaalikapasiteetin lisäämiseksi joko laajentamalla nykyistä terminaalialuetta tai rakentamalla toinen terminaalialue. Maailmalla lentoliikenne on yleisesti kasvanut vuonna 2007 ennätyksellisesti. Lentomatkustajien määrä on kasvanut keskimäärin 7,5 %. Aasian sisäinen liikenne ja lennot Aasian ja Euroopan välillä ovat kasvaneet 8,8 %. Vuonna 2008 lentoliikenteen kasvun ennustetaan kuitenkin laskevan 5 prosentin tasolle. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää pohdittaessa on tullut esiin lentoliikenteen roolin kasvaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, mikä lisää tarvetta kansainvälisiin yhteyksiin muiltakin lentoasemilta kuin Helsingistä. Kasvaneet ympäristömääräykset ja niiden vaikutukset lentoliikenteelle vaikuttavat myös tulevaisuuden lentoliikenteen kehittymiseen. Kuva 1. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehitys 10 vuoden aikana. (Finavia, vuosikertomus 2006) Yleisilmailun kasvu Malmin lentokentän operaatiomäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana jopa 31 prosenttia, mikä on johtunut pääosin koulutuslentojen määrästä. Muualla Suomessa yleisilmailu ei ole kasvanut yhtä merkittävästi. Harrastusilmailun toimintaedellytykset ovat muuttuneet nousevien kustannusten myötä eikä alan odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kustannuksia

7 7 ovat nostaneet yleinen hintakehitys sekä yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävien polttoaineiden muuttuminen veronalaisiksi vuoden 2008 alusta. Kaupallisen lentoliikenteen kasvu Kaupallisen lentoliikenteen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kiristyvät vaatimukset ja globaali kilpailu lisäävät nopeiden kuljetusmuotojen, kuten lentorahdin kysyntää sekä lentäen tehtäviä työmatkoja. Tämä osaltaan edellyttää hyvää liikennejärjestelmää, jossa on sujuvat yhteydet lentokentille ja jossa eri kulkumuodot ovat kytketty toimimaan yhdessä. Myös tilauslentojen määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä palkansaajilla on yhä enemmän varaa lomamatkoihin sekä halua irrottautua työstä. Viimeisen viiden vuoden aikana ulkomaan vapaa-ajan matkat ovat kasvaneet 19 prosenttia. Tätä liikennettä saattaa kasvattaa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Lentoyhtiöistä ns. halpalentoyhtiöiden toiminta on kasvanut nopeasti. Tämä on vaikuttanut myös suurten kaupunkien lähellä olevien pienempien lentokenttien matkustajamäärien kasvuun. Esimerkiksi Tukholman päälentoaseman Arlandan rinnalla toimivan Skavstan lentoaseman matkustajamäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana moninkertaiseksi pääosin siellä toimivan Ryanairin ansiosta (kuva 2). Nykyisin Skavstan kenttää käyttää noin kaksi miljoonaa matkustajaa vuodessa eli yli 10 % Arlandan matkustajamäärästä ja kenttä on matkustajamäärältään Ruotsin kolmanneksi suurin Skavstan lentoliikenteen kasvu Matkustajaa vuodessa Kuva 2. Skavstan lentokentän matkustajamäärien kasvu vuosina Kasvu alkoi vuonna 2002, kun Ryanair aloitti siellä toimintansa. Skavstan lentokenttä on hyvä esimerkki yksityisestä suurkaupungin lähellä sijaitsevasta ns. kakkoskentästä johon Lohjalle mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavaa kenttää voisi verrata. Aiemmin kuuluessaan Ruotsin Ilmailulaitokselle Skavsta oli merkittävä rahtilentoasema.

8 8 2 MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI Lentokenttähankkeen suunnittelun lähtökohdaksi on määriteltävä tavoiteltava toimintamalli eli millaista lentotoimintaa ja millaisia operaatiomääriä varten kenttää suunnitellaan. Tällä perusteella määräytyvät kentän tarvitseman alueen koko ja muut ehdot sopivan alueen etsimiseen. Lohjan seudun lentokentän toimintamallia on lähestytty kahdesta näkökulmasta: - mitä toimintoja Lohjalle voisi siirtyä Malmilta - mitä muita toimintoja kentälle tulisi pyrkiä keskittämään, jotta lentokenttähanke olisi liikenteellisesti ja liiketaloudellisesti perusteltu. 2.1 Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli Helsinki-Malmin lentokentän toiminta painottuu yleisilmailuun eli harraste- ja yksityislentotoimintaan ja lentokoulutukseen. Malmin kentän toinen merkittävä käyttötarkoitus on helikopteritoiminta, jota harjoittavat sekä Rajavartiolaitos että yksityiset yritykset. Pääkaupunkiseudun reittilentotoiminta, liikelentotoiminta, tilauslennot ja rahtilennot taas keskittyvät Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitettiin, että uudelle korvaavalle Backaksen lentokentälle sijoittuisi: - helikopteritoimintaa - yleisilmailua - liikelentotoimintaa pienehköillä alle 20 matkustajan lentokoneilla Tulevaisuuden aluevarauksia varten pidettiin mahdollisena myös kotimaan ja lähialueiden ulkomaan kohteiden reittilentotoimintaa pienehköillä alle 80 matkustajan lentokoneilla. Tilauslentotoimintaa ja rahtiliikennettä ei uudelle kentälle oletettu siirtyvän. Näin rajattuna uuden kentän liikenne edellyttää vähintään metrin kiitotiepituutta ja noin hehtaarin aluevarausta. Mahdollisen reittiliikenteen takia Backaksen kentän aluevaraukset on suunniteltu myös 2500 metrin kiitotielle. 2.2 Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli Lähtökohtana mahdollisen Lohjan seudun kentän selvitykselle on toimintakonsepti, johon voisi sisältyä Malmin lentokentältä siirtyvää yleisilmailua ja koulutustoimintaa sekä lisäksi myös Helsinki-Vantaalta tai muilta Etelä-Suomen lentoasemilta siirtyvää kaupallista toimintaa, kuten halpalentoyhtiöiden liikennettä, tilauslentoja, liikelentotoimintaa sekä mahdollisesti rahtiliikennettäkin. Kyseeseen tulisi siis lähinnä sellainen kaupallinen reitti- ja tilausliikenne, joka ei toiminnallisesti ole matkustajien vaihtojen tai muiden syiden takia välttämättä kytkennässä Helsinki-Vantaan lentoasemaan, vaan voi toimia muualtakin käsin. Kentän pääpaino olisi siis kaupallisessa toiminnassa. Lohjan seudun kentän toimintamalli riippuu luonnollisesti paljon Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuudesta sekä kentän omistusrakenteesta. Erikseen on selvitettävä, voiko kenttä toimia myös Malmin nykyisen helikopteriaseman korvaajana. Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnalle on esitetty vaatimuksena esteetön pääsy ja lyhyt (alle 20 km) etäisyys valvottaville merialueille. Lohjan seudun sijainti ei aivan täytä näitä kriteerejä, mutta toisaalta kriteerit eivät ylitykään kovin paljon.

9 9 Seuraavassa on arvioitu kentän erilaisten toimintamallien vaikutusta tarvittaviin aluevarauksiin. 2.3 Yleisilmailu Yleisilmailu pitää sisällään erilaisia ilmailun harrastusmuotoja sekä lentokoulutustoiminnan. Yleisilmailua Lohjan seudun kentälle siirtyisi lähinnä Malmin lentokentältä, mikäli sen toiminta päätetään lopettaa. Malmin lentokentällä oli vuonna 2007 noin operaatiota (nousut ja laskut), joista % oli koulutuslentoja. Helikopterilentojen osuus oli 7 10 %. Harrastustoiminnasta Lohjan kentälle tulisi todennäköisesti moottorilento ja ultrakevyillä pienlentokoneilla tapahtuvaa harrastusilmailua. Lähellä Lohjaa on Nummelan lentopaikka, jossa on purjelentotoimintaa. Tämän uskotaan säilyvän Nummelassa, mikäli Lohjan seudun mahdollinen uusi kenttä ei aiheuta liiaksi rajoituksia purjelentotoiminnalle. Lohjan seutu sopii alueena hyvin Malmin yleisilmailua vastaavien toimintojen sijaintipaikaksi. Pääkaupunkiseudulta on Lohjalle moottoritien ansiosta nopeat liikenneyhteydet eli alue on asiakaskunnalle yhtä hyvin saavutettavissa kuin esimerkiksi ehdotettu Porvoon Backaksen vaihtoehto. Lohjan alueen etuna on sijainti juuri riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemasta, jolloin alueella ole muusta ilmaliikenteestä eikä sotilaallisesta tai muista syistä aiheutuvia ilmailurajoituksia. Mahdollisten yölentorajoituksien todennäköisyys riippuu siitä, kuinka lähelle Lohjan keskustaa ja muita taajamia kenttä sijoittuisi. Lohjan kentälle kaavaillun muun lentoliikenteen ei oleta kasvavan niin paljon, että se merkittävästi haittaisi tai rajoittaisi yleisilmailua. Yleisilmailu ei vaadi kiitotieltä erityisominaisuuksia, mutta toimiva koulutustoiminta edellyttää mittarilähestymisjärjestelmää. Toinen poikittainen kiitotie ja rullaustiet parantaisivat harrastus- ja koulutustoimintamahdollisuuksia, mutta eivät ole välttämättömiä. Malmin lentoaseman operaatioista vain 13 %:iin käytettiin ns. kakkoskiitotietä (ks kuva 3). Yleisilmailulle tarvittava kiitotien pituus on metriä ja leveys alle 35 metriä (viitekoodi 1A-2C). Esimerkiksi Malmin lentokentän nykyisten kiitoteiden mitat ovat 1340 x 30 metriä ja 1024 x 30 metriä.

10 10 Kuva 3. Helsinki-Malmin lentokentän operaatioiden jakautuminen eri kiitoteille vuonna Liikelennot Liikelentotoiminta on pienemmillä alle 20 paikan koneilla tapahtuvaa kaupallisiin ilmakuljetuksiin perustuvaa luvanvaraista ansiolentotoimintaa sekä valtion henkilö- ja VIP-kuljetuksia. Liikelentotoiminta sijoittuu nykyisin pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa lentoja on vuositasolla noin 2000 kappaletta (hieman yli prosentti kokonaisoperaatiomäärästä). Liikelentojen vahvuutena on joustavuus. Lennot suunnitellaan räätälöidysti eivätkä lennot ole sidottu aikatauluihin tai reitteihin vain tietyille päälentokentille. Operaatiot ovat mahdollisia pienemmiltäkin lentokentiltä. Yleisilmailulle ja liikelentotoiminalle tarvittava kiitotien pituus on metriä (viitekoodi 3B) eli hieman Malmin lentokentän nykyisen pääkiitotien pituutta (1340 metriä) suurempi. Aluevaraustarve uudelle lentokentälle, jossa yleisilmailun lisäksi on liikelentotoimintaa, on noin ha. 2.5 Reitti- ja tilauslennot Kaupallista reitti- ja tilauslentotoimintaa on alustavasti kaavailtu kentän päätoimintamuodoksi. Lohjan seudun kenttä voisi keskittyä tavoittelemaan liikelentotoimintaa sekä tilauslento- ja halpalentotoimintaa, jotka eivät välttämättä vaadi jatkolentoyhteyttä kotimaasta tai Euroopan keskuslentoasemilta. Näiden lentojen matkustajat ovat myös valmiita käyttämään lentoasemaa, joka voi sijaita hieman kauempana Helsingin keskustasta, mutta joka on silti hyvin saavutettavissa päätieverkon kautta pääkaupunkiseudulta sekä muualta Etelä-Suomen alueelta. Kaupallisesta toiminnasta tulisi suurin osa kentältä perittävistä laskeutumis- ja matkustajamaksuista. Tästä syystä kiitotie kannattaa mitoittaa suuremmillekin tilauslennoissa käytetyille matkustajakoneille.

11 11 Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää lentokentältä mittarilähestymisjärjestelmää ja yleisilmailutoimintoja pidempää kiitotietä. Pienempien reittiliikenteessä käytettävien suihkukoneiden toiminnan mahdollistaa jo noin 2000 metrin kiitotie, mutta tilauslennoilla käytettyjen suurempien matkustajakoneiden operaatiot edellyttävät pidempää kiitotietä. Esimerkiksi Boeing 757, jossa on 227 matkustajapaikkaa, tarvitsee täydessä lastissa 2300 metrin kiitotien. Tästä syystä aluevaraus olisi järkevä tehdä vähintään 2500 metrin pituiselle kiitotielle (viitekoodi 4C), vaikka se ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin vain metrin mittaisena. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää kiitotien lisäksi vähintään noin kolmen hehtaarin aluetta lentokoneiden asematasoalueeksi. Lentokentältä edellytetään lisäksi hyvää palveluvarustetasoa, mittarilähestymisjärjestelmiä, lähestymis- ja kiitotievaloja sekä lennonjohtopalvelua. Matkustajaterminaalin ja siihen liittyvien maaliikennepalvelujen aluetarve on noin 10 ha. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää matkustajille soveltuvia terminaalitiloja 1 2 miljoonan matkustajan vuosiliikenteelle ja niihin liittyviä maaliikenne- ja pysäköintialueita sekä sujuvia maaliikenneyhteyksiä. Nämä voidaan rakentaa useassa vaiheessa kentän matkustajaja lentoliikenteen määrien kasvun mukaan. 2.6 Lentorahti Lentorahdista suuri osa kulkee normaaleilla reittilennoilla ja tälle rahdille Helsinki-Vantaa on luonteva lentorahtiterminaalin sijaintipaikka. Suuret, pelkästään rahtiliikenteeseen erikoistuneet rahtilentoyhtiöt ovat myös osin sidoksissa Helsinki-Vantaan lentoasemaan siellä nykyisin sijaitsevien lentorahtiterminaalien kautta. Osa yhtiöistä toimii siellä omissa tiloissaan, osa Finavian vuokratiloissa. Lentorahtiyhtiöistä esimerkiksi DHL on kyllä suunnitellut rahtitoimintoja myös Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Voidaan olettaa, että kovin suuressa mittaluokassa rahtilentotoimintaa ei siirtyisi Lohjan seudun lentokentälle, mutta pienempimuotoista kuriiri- ja rahtitoimintaa sen sijaan voi kentälle muodostua.

12 12 3 LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät Lentokentän tilatarve Lohjalle sijoittuvan kaupalliseen reittilentotoimintaan painottuvan kentän tilantarve on kokonaisuudessaan kiitotie- ja suoja-alueineen noin ha. Kiitotien (2500 m) aluevaraus vaati suoja-alueineen noin 3500 metrin pituisen ja noin 300 metrin levyisen alueen. Kiitoteiden päähän hyvä jäädä vähintään 500 metrin lentoesteistä ym. vapaa alue. Alueelle tulee varata myös tilaa rullaustielle kiitotien ja asema-alueiden väliin, joka voidaan ottaa käyttöön lentotoiminnan vilkastuessa. Tämä ja asematasoalueet leventävät aluevarausta. Terminaalien kohdalle on syytä varata yhteensä 800 metriä leveä aluevaraus. Pitkällä aikavälillä on mahdollisesti tarve myös toiselle poikittaiselle kiitotielle, joka kasvattaa huomattavasti aluevarausta. Toisen kiitotien aluevaraukseksi riittää noin 1300 metriä suoja-alueineen Ilmatila ja kiitotien suunta Uuden lentokentän sijaintiin vaikuttaa merkittävästi nykyisten lentokenttien ja reittien varaamat ilmatilat. Uuden lentokentän olisi hyvä pystyä toimimaan riippumattomana Helsinki- Vantaan lentoaseman toiminnasta. Tämä tarkoittaa kentän sijoittumista vähintään kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja kiitotien suunnan sovittamista Helsinki- Vantaan lähestymis- ja nousureittien kanssa. Lohjan seutu sijaitsee noin 45 kilometrin päässä Helsinki-Vantaasta aivan Helsinki-Vantaan kaukaisemman ilmatilan (Luokka C: 2500 jalkaa) rajan tuntumassa. Koska etäisyys ylittää vaadittavan etäisyyden vain vähän, tulee kiitotien suuntiin mahdollisia rajoituksia. Suositeltavimmat kiitotien suunnat ovat Finavian lennonvarmistuksen mukaan kaakko-luode suuntaisia, jotta mahdollistettaisiin kentän riippumaton toiminta Helsinki-Vantaaseen nähden. Myös Helsinki-Vantaan pääkiitotien suunta (lounais-koillinen) on mahdollinen, mutta silloin Helsinki- Vantaalle laskeutuvien koneiden liikenne ja Lohjan lentokentältä operoiva liikenne on sovitettava yhteen. Kiitotien suuntaan vaikuttaa Helsinki-Vantaan lisäksi merkittävästi myös vaikutukset läheisiin harrastuslentopaikkoihin, joissa on mm. purjelentotoimintaa. Luonnollisesti myös lentokentän melu vaikuttaa niin lentokentän sijaintiin kuin kiitotien suuntaankin, koska suurimmat meluhaitat kohdistuvat kiitotien päihin.

13 13 Kuva 4. Mahdollisen Lohjan seudun lentokentän eräiden sijaintivaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa Helsinki- Vantaan lentoaseman asettamiin lentorajoituksiin. 3.2 Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla Lentokentän mahdollisia sijoitusalueita on kartoitettu Lohjan alueelta kartta- ja paikkatietopohjaisena tarkasteluna ottamalla huomioon seuraavia tekijöitä: - riittävän laaja rakentamaton tai harvaan rakennettu ha alue, jonne on mahdollista sijoittaa noin 2500 pitkä kiitotie lentoliikenteen kannalta edulliseen ilmansuuntaan - ei nykyistä taaja-asutusta tai kaavoitettua asuinalueita todennäköisillä melualueilla - liikenneyhteydet alueelle (tieyhteydet ja mahdollinen ratayhteys) - maastonmuodot ja lentoesteet (esimerkiksi suuret voimalinjat) - suojelualueet ja kohteet (Natura-alueet, luonnossuojelualueet ja vastaavat) - pohjavesialueet - sijainti suhteessa muuhun maankäyttöön ja sen kehittämissuuntiin.

14 14 Mahdollisina lentokentän sijoitusalueina nousivat esille Lohjan itäosasta Nummenkylän alue ja länsiosasta Teutarin alue (kuva 5). Näiden alueiden merkittävimpinä vahvuuksina (+) tai heikkouksina (-) voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: Nummenkylän alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue + Hyvät tieliikenneyhteydet Helsinki Turku moottoritieltä ja valtatieltä 25 + Länsirata tarjoaa tulevaisuudessa nopean raideliikenneyhteyden pääkaupunkiseudulle + Keskeinen sijainti lentokenttään tukeutuvalle teollisuudelle ja muulle maankäytölle - Etäisyys rannikolta helikopteritoimintaa ajatellen Teutarin alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue; kaukana taajamista + Mahdollistanee myös helikopteritoiminnan, koska sijaitsee lähempänä rannikkoa - Pidempi etäisyys pääkaupunkiseudulta sekä tie- että raideyhteydellä - Sivussa maankäytön kehittämisen painopisteistä

15 15 Kuva 5 Mahdollisia lentokentän sijaintipaikkoja Lohjalla

16 Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus Lohjan seudulla lentokentän saavutettavuus olisi erittäin hyvä, koska alue sijaitsee Helsinki- Turku-Tampere kolmion sisällä. Seudulta on nopea moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Matka-aika Helsingin seudulta on autolla vain min ja Turusta nykyisin noin 1 h 25 min, mutta lyhenee moottoritien valmistuttua. Lohjan seudun läpi kulkee myös valtatielle 25, jolle on suunniteltu tulevaisuuden logistista laatukäytävää ( Kehä V ). Länsiradan Espoo-Vihti-Lohja toteutuminen mahdollistaisi tulevaisuudessa nopean raideyhteyden pääkaupunkiseudulta lähelle lentokenttää. Matka-aika olisi Helsingistä noin minuuttia lentokentän sijainnista riippuen. Vertailukohtana voi pitää Kehäradan junien matkaaikaa Helsinki-Vantaalle, joka on liikennöintisuunnitelmien mukaan noin 30 minuuttia. Hyvinkää Hanko radan sähköistäminen tarjoaisi mahdollisuuden järjestää raideyhteydet myös pääradalle ja rantaradalle. Lentokentän saavutettavuutta voi arvioida myös vertailemalla matka-aikoja Etelä-Suomen suurimmista kaupunkikeskuksista Lohjan seudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle eri kulkumuodoilla (taulukko 1). Lohjan seutu on sijainniltaan kilpailukykyinen Helsinki-Vantaan lentoasemaan verrattuna erityisesti Turun ja Porin eli valtateiden 1 ja 2 suunnilta. Näissä tapauksissa matka-aika Lohjalle on lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalle sekä henkilöautolla että linja-autolla. Pääkaupunkiseudulta matka-aika on henkilöautolla minuuttia pidempi riippuen siitä, miltä alueelta pääkaupunkiseutua ollaan tulossa. Tampereelta ja Lahdesta päin tultaessa erot matka-ajoissa ovat jo suurempia etenkin linja-autolla. Taulukko 1. Lohjan alueen saavutettavuus verrattuna Helsinki-Vantaan lentokentän saavutettavuuteen linja-autolla ja henkilöautolla (etäisyys/matka-aika). Matka Linja-auto Henkilöauto Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Helsinki (Kamppi) 19 km/ 18 min 58 km/ 60 min 19 km/ 15 min 58 km/ 34 min Vantaa (Tikkurila) 7 km/ 15 min 56 km/ 57 min *) 6 km/ 7 min 65 km/ 40 min (vaihto Lohjanharjulla) Espoo (Tapiola) 33 km/ 31 min **) 79 km/ 1 h 42 min 28 km/ 20 min 53 km/ 32 min Turku 169 km/ 2 h 19 min 132 km/ 2 h 10 min 171 km/ 1 h 52 min 116 km/ 1h 24 min (vaihto Lohjanharjulla) Pori 243 km/ 3 h 28 min ei yhteyttä ***) 282 km/ 3 h 02 min 209 km/ 2 h 58 min Tampere 179 km/ 2 h 00 min 298 km/ 5 h 25 min 173 km/ 1 h 30 min 189 km/ 1 h 53 min (vaihto Keimolanportissa) (vaihto Turussa, Lohjanharjulla) Lahti 99 km/ 1 h 14 min 155 km/3 h 30 min (vaihto Jokiniemessä) 93 km/ 54 min 155 km/ 1 h 27 min

17 17 4 LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET Lentokenttäinvestoinnin kustannukset riippuvat luonnollisesti tavoiteltavasta toimintamallista ja siitä seuraavista vaatimuksista kiitotien pituudelle, lentokentän varustetasolle sekä matkustajapalveluille. Oheisessa taulukossa on kuvattu kustannusten riippuvuutta tavoiteltavasta tasosta. Yksityinen lentokenttähanke saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi noin miljoonan euron hankkeena, jolla voidaan rakentaa yleisilmailua ja pienimuotoista reittiliikennettä palveleva kenttä minimivarustetasolla. Hankkeen kustannusarvio nousee tavoitetason kasvaessa 100 miljoonaan euroon ja ylikin, jos tavoitteena on suurempi kansainvälistä reittiliikennettä palveleva kenttä. Esimerkiksi Malmin lentokenttää korvaavien kenttähankkeiden kustannusarviot ovat olleet suuruusluokkaa miljoonaa euroa tavoitetasosta riippuen. Investoinnin suuruus Kohde käyttö Ominaisuudet Rajoitukset Esimerkkejä vastaavista kentistä M Kevyt ja keskikokoinen reittiliikenne Charterlennot Yleisilmailua Pieni säävaraus Isot koneet eivät pääse Kentälle mahtuu alle 5 konetta kerralla Kiitotie 2000 m tai alle, Kevyt lennonvarmistusjärjestelmä Pieni asema- ja lennonjohtorakennus Seinäjoki, Kuusamo, Enontekiö, pienkentät: Mikkeli, Varkaus, Ylivieska, Lappeenranta jne M Reittiliikenne lähes kaikissa sääolosuhteissa Kiitotie, < 2500m Isot seisonta-alueet, Hyvä lennonvarmistus- järjestelmä Vain huonot säät rajoittavat Tilat 15 koneelle samanaikaisesti Kittilä, Kemi- Tornio, Kajaani (vilkkaat kentät; Turku, Vaasa) 100 M ja yli Suuri kaupallinen lentokenttä, Vilkas reittiliikenne ja sotilasilmailu Kiitotie yli 2500 m Uusin lennonvarmistus-järjestelmä Kehittynyt terminaali, yli matk./vuosi Ei normaaleja rajoituksia Tampere, Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Kuopio

18 18 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Lentokentän suunnittelemista Lohjan seudulle perustelevat hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja vapaa ilmatila riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentokentälle sopivia paikkoja ( ha) voisi löytyä Lohjan seudulta esimerkiksi Nummenkylän tai Teutarin alueilta, mutta aluevaraus tai ainakin kentän vaikutukset ulottuisivat kuntarajojen yli. Hankeideassa on paljon kehittämispotentiaalia, mutta se vaatii seudullista yhteistyötä, koska hankkeen vaikutukset, sekä positiiviset että negatiiviset, ulottuvat myös Lohjan naapurikuntiin. Lentokentälle on useampia toteutusmalleja ja rahoitusvaihtoehtoja. Päävaihtoehdot ovat: - yksityinen kaupalliseen lentoliikenteeseen pohjautuva kenttähanke, jolla olisi mahdollisesti myös kuntien tuki (esimerkkinä Seinäjoen lentokenttä, jota ylläpitää säätiö) - valtiollinen kenttähanke, jonka taustalla ovat myös valtion laitosten tarpeet (riippuu mm. Rajavartiolaitoksen kiinnostuksesta). Suora raideyhteys pääkaupunkiseudulle olisi kenttähankkeen toteutumisen kannalta erittäin merkittävä etu. Toisaalta kenttähanke tukisi raideyhteyden toteuttamista Vihtiin ja Lohjalle. Lentokentän merkittävimpinä positiivisina vaikutuksina voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: - Lohjan seudun imago kasvaa ja tunnettavuus myös ulkomailla paranee - Seudun vetovoima uusien yritysten sijoittumisen kannalta kasvaa - Kansainväliset yhteydet paranevat - Alueen matkailu virkistyy - Kaupallisten palveluiden kysyntä kasvaa - Uusia työpaikkoja syntyy ja yritysten toimintamahdollisuudet paranevat - Liikennettä siirtyy pois ruuhkaiselta pääkaupunkiseudulta Merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia ovat: - Maaseutumaisemaa ja luontoa häviää lentokenttäalueelta - Meluhaitat lähialueille (meluvaikutus ulottuu n. 3 5 km päähän kiitotien päistä) - Tieliikenteen kasvu, vaikutus kohdistuu etenkin lentokentän lähialueella - Ei merkittävää vaikutusta ilmakehään, koska lentoliikenne siirtyy muualta eikä se ole paikallista.

19 19 LÄHTEITÄ: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia Helsingin seudun lentokenttäselvitys Finavia Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus. Finavia liikennetilastot. [http://www.finavia.fi/liikennetilastot] Finavia vuosikertomus [http://www.finavia.fi/vuosikertomus] LVM Valtakunnalliset merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003.

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE

LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE ETELÄ-SUOMEN LENTOKENTTÄ FORSSAN SEUDULLE TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena on ollut selvittää Etelä-Suomeen, Forssan seudulle, sijoitettavan lentokentän toimintaedellytykset sekä

Lisätiedot

Internetjulkaisu Maanmittauslaitos lupa nro 527/MYY/07 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 813/MYY/06

Internetjulkaisu Maanmittauslaitos lupa nro 527/MYY/07 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 813/MYY/06 2 Internetjulkaisu Maanmittauslaitos lupa nro 527/MYY/07 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 813/MYY/06 Pohjakartta AffectoGenimap Finland Oy, Lupa L7051/07 3 TIIVISTELMÄ Helsingin seudun lentokenttäselvitys

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Malmin lentoasema on säilytettävä ilmailukäytössä

Malmin lentoasema on säilytettävä ilmailukäytössä säilytetään ilmailukäytössä riippumatta siitä, luopuuko Lisäksi esitämme, että Helsingin kaupunki hylkää sopimusehdotuksen VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMI-

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Edunvalvontapäällikkö Koskela:

Edunvalvontapäällikkö Koskela: LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta tänään Finavian lennonvarmistus on Euroopan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 422 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto 100 27.10.2014

Kaupunginhallitus 422 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto 100 27.10.2014 Kaupunginhallitus 422 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto 100 27.10.2014 Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uudelleenjärjestelyn valmistelemista koskeva yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre Projektin nimi HEA Humppila ECO Airport and Logistics Centre HEA lupaus 1 Lentämällä suuri rahtilentokone Pekingistä JFK:lle Frankfurtin sijaan Humppilan kautta, rahtilennon kerosiinin kulutus laskee yli

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta

Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen Seppo Laakso Toimeksiantaja: Ympäristöministeriö 06/2009 2 Sisällys

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot