liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä"

Transkriptio

1 P ä ä k i r j o i t u s M a a i l m a n p o l i t i i k a n m a r g i n a a l i t t i e t o, v a l t a, k r i t i i k k i Maailmanpolitiikkaa ja sen tutkimusta tarkastellaan yhä kriittisemmin erilaisista marginaaleista käsin. Käsityksiä siitä, mitä maailmanpolitiikka voi olla ja miten sen tutkimus ja tutkijat itse asettuvat osaksi maailmanpolitiikkaa on haastettu sekä eri tieteenalojen leikkauspisteistä että maantieteellisesti ja kulttuurisesti määrittyviltä raja-alueilta. Maailmanpolitiikan tutkimusta on kritisoitu muun muassa liian abstraktin, valtio- ja länsikeskeisen sekä miesvaltaisen teorian tuottamisesta. Kritiikin seurauksena aiemmin kansainvälisten suhteiden tieteenalana tunnettu tutkimusperinne on pyrkinyt irtautumaan valtiokeskeisyydestään, jossain määrin myös länsikeskeisyydestään. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen akateemisena oppiaineena syntynyt kansainväliset suhteet on koko historiansa ajan keskittynyt vahvasti sodan ja rauhan kysymyksiin. Se on suunnannut tarkastelunsa nimenomaan valtioiden välisiin suhteisiin ja valtioiden harjoittamaan ulkopolitiikkaan samaan aikaan, kun valtio-opissa kiinnostus on kohdistunut sisäpolitiikkaan. Nykyisin tätä perinteistä jakoa valtio-oppiin ja kansainvälisiin suhteisiin pidetään usein turhana, joskus jopa vahingollisena. Samalla on huomattu, ettei pelkkä kansainvälisten eli valtioiden välisten suhteiden tarkastelu riitä globaalien valtasuhteiden ymmärtämiseen. Siksi tieteenala onkin paikoitellen vaihtanut nimensä maailmanpolitiikaksi ja alkanut tarkastella myös sellaisia poliittisia tiloja, jotka ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Esimerkiksi marxismiin kytkeytyvät kriittiset lähestymistavat ovat jo pitkään eri muodoissaan haastaneet kansainvälisen politiikan tutkimuksen valtiokeskeisyyttä (esim. Nkrumah 1965; Wallerstein 1974). Jälkikoloniaalisen kritiikin myötä myös maailmanpolitiikan länsi- ja eurokeskeisyydestä on tullut niin näkyvää, ettei kritiikkiä voida enää pitää marginaalisena tieteenalan sisäisten keskustelujen kannalta (esim. Chakrabarty 2008). Samanaikaisesti feministinen kritiikki on pureutunut maailmanpolitiikan sukupuolittuneisiin, seksistisiin, patriarkaalisiin ja heteronormatiivisiin premisseihin sekä puhunut voimakkaasti solidaaristen ja dekolonisoivien feminististen tutkimusmenetelmien puolesta (esim. Mohanty 2003). Maailmanpolitiikan ontologiaan ja epistemologiaan liittyvien kriittisten keskustelujen lisäksi tieteenalaa on arvosteltu liiallisesta teoriapainotteisuudesta, jolloin esiin on noussut kysymys siitä, millaisia perimmäisiä tavoitteita maailmanpolitiikan tutkimuksella ylipäätään on mitä tai ketä se itse asiassa palvelee, ja kenen ehdoilla tietoa tuotetaan (esim. De Felice & Obino 2012). Huolta on herättänyt etenkin se, miten yliopistoissa tehtävä yhteiskuntatutkimus on uusliberaalin talouslogiikan kurimuksessa alkanut palvella entistä enemmän valtaapitävän eliitin tiedon intressejä, unohtaen samalla kriittisen tehtävänsä (esim. Santos 1999; Suoranta & Ryynänen 2014). Tässä yhteydessä tutkijan roolia objektiivisen ja arvoneutraalin tiedon tuottajana on kyseenalaistettu erityisesti jälkikoloniaalisen ja alkuperäiskansatutkimuksen taholta, jotka yhtäältä kritisoivat länsimaista tiedettä sen eurokeskeisyydestä (Tuhiwai Smith 1999) mutta toisaalta korostavat, ettei tieteen dekolonisaatio tarkoita vain ennen unohduksissa olleiden alueiden mukaan tuomista vaan niiden tutkimista omalla oikeudellaan (Gruffydd Jones 2006). Näissä lähestymistavoissa korostetaan kaiken tiedon paikantuvaa luonnetta sekä tutkijan poliittisen ja eettisen vastuun tunnistamisen tärkeyttä. Vastaavia vaatimuksia esittävät yhä useammin erilaiset kansalaisliikkeet ja niitä tutkivat aktivisti-tutkijat alkuperäiskansa- KOSMOPOLIS Vol. 44: 3 4/2014 3

2 liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä seuranneiden maanomistuskiistojen ja massiivisten väestöjen pakkosiirtojen vuoksi alkuperäiskansojen sekä rakenteellista väkivaltaa ja äärimmäistä köyhyyttä vastaan kehitysmaissa taistelevien kansalaisliikkeiden arkipäivän kamppailuista kumpuava kritiikki osoittaa selvästi sekä maailmanpolitiikan kipukohdat että sen tutkimuksen heikkoudet. On myös esitetty, että maailmanpolitiikan tutkimuksessa tulisi saada marginalisoituneiden ryhmien, aivan tavallisten ihmisten ja kansalaisten ääniä paremmin kuuluviin sekä keskusteltu siitä, miten tutkimukseen osallistuvat tahot yksilöt, yhteisöt ja kansalaisliikkeet voisivat osallistua aktiivisemmin heihin itseensä liittyvän tiedon ja teorian tuottamiseen (esim. Motta 2011). Molemmat näkökulmat haastavat arvioimaan uudelleen teorian suhdetta käytäntöön ja tiedon tuottamisen suhdetta politiikkaan. Ne kutsuvat myös pohtimaan, millaisia tieto/valta-suhteita maailmanpolitiikan tutkimuksessa rakentuu, miten tutkijan roolia, etiikkaa ja rajoja tulisi määrittää, ja miten tutkija voi oppia pois perinteisistä, hierarkkisia valtasuhteita uusintavista tiedontuotannon muodoista. Väitämme, että toistaiseksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyetty vastaamaan sen peruslähtökohtiin kohdistuvaan kritiikkiin tai tutkijan akateemisia etuoikeuksia ja tieto/valta-asetelmia koskeviin kysymyksiin kovinkaan syvällisesti. Varsinkin Suomessa, jossa tieteenala on suhteellisen pieni, kriittisten menetelmien ja tutkimussuuntausten perusteleminen marginaalista käsin saattaa olla haastavaa erityisesti silloin, kun tutkija pyrkii kyseenalaistamaan ja tekemään näkyväksi omaa tiedeyhteisöään kannattelevia valtarakenteita ja niihin kätkeytyviä asenteita. Sara Ahmed (2013) kuvaa ongelmaa osuvasti feministisen ilonpilaajan (killjoy) hahmon kautta: uusliberaalissa tutkimusyhteisössä institutionaalinen seinä, vallan ja tiedon yhteenliittymä, näyttäytyy konkreettisesti vain niille, jotka pyrkivät sitä haastamaan. Näitä kriitikoita, ilonpilaajia, törmäys seinään myös satuttaa. Esitämmekin, että maailmanpolitiikan raja-alueilta nousevat teoriat ja kysymyksenasettelut voivat tarjota tuoreita näkökulmia, menetelmiä ja kriittistä terää koko tieteenalalle, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Käsillä olevan lehden tavoitteena on nostaa esiin näitä maailmanpolitiikan marginaaleissa kehittyviä keskusteluja ja kasvattaa niiden näkyvyyttä tieteenalan omissa keskeisissä julkaisuissa. Saimme runsaasti ehdotuksia monenlaisiin teemoihin liittyen, joista osa edustaa poikkitieteellisiä näkökulmia. Kaikilla julkaistavilla artikkeleilla on analyyttista ja kriittistä tarjottavaa maailmanpolitiikan tutkimukseen epistemologisesti, ontologisesti, menetelmällisesti ja teoreettisesti. Lisäksi artikkelit laajentavat käsitystä siitä, millaisiin materiaaleihin tukeutuen maailmanpolitiikkaa voidaan tarkastella. Tässä erikoisnumerossa maailmanpolitiikkaa tutkitaan ja tulkitaan niin kaunokirjallisuuden, oppikirjojen, dokumenttielokuvan, tanssin, kuvakollaasien, käsitehistorian kuin etnografisen haastattelututkimuksenkin kautta. Erikoisnumeron artikkelit tarjoavat uudenlaisia näkökulmia myös maailmanpolitiikan rajoihin, rajamaihin sekä rajattomuuteen. Ne kyseenalaistavat monella tapaa sen, mitä olemme tottuneet pitämään maailmanpolitiikan keskuksina, periferioina tai marginaaleina. Mielestämme maailmanpolitiikan tutkimuksen olisikin hyödyllistä peilata omia käsityksiään ja teorioitaan niin kutsuttuun monitieteiseen rajamaakoulukuntaan (Borderlands Studies), joka on onnistunut tekemään näkyväksi maailmanpolitiikan sokeita pisteitä (esim. Hämäläinen & Truett 2011). 4 KOSMOPOLIS

3 Erikoisnumeron aloittaa meksikolaisen alkuperäiskansatutkija Xochitl Leyva Solanon käännösartikkeli, joka kiinnittää huomion akatemian ja aktivismin välisiin rajoihin. Se tuo esiin akatemian ja erityisesti vasemmistolaisen aktivismin välisiä jännitteitä ja hankauskohtia. Artikkeli kuitenkin haastaa näkemystä akatemiasta ja aktivismista toisilleen vastakkaisina ulottuvuuksina. Leyva Solano osoittaa, että nimenomaan akatemian ja aktivismin välisistä rakosista on käytännössä tuotettu ja jatkuvasti tuotetaan uutta tietoa ja uudenlaisia, rikkaita tietokäytäntöjä, joita ei lähtökohtaisestikaan tule luokitella joko akatemiaan tai aktivismiin kuuluviksi. Lisäksi hän pohtii etnografisen tutkimuksen haasteita konflikti- ja sotatilanteessa. Useat artikkelit suuntaavatkin huomiomme etnografiaan ja dekolonisaatioon, erityisesti alkuperäiskansatutkimuksen kontekstissa. Latinalaisen Amerikan tutkijan Eija Rannan artikkelissa tarkastellaan alkuperäiskansoja ja Bolivian valtion dekolonisaatioprosessia etnografisen näkökulman kautta. Ranta kuvaa, kuinka etnografisten tutkimusmenetelmien avulla tutkija voi jalkautua maailmanpolitiikan tapahtumien kentälle saaden tätä kautta tietoa sellaisista poliittisista prosesseista ja ilmiöistä, joiden tutkimiseen maailmanpolitiikan tutkijoita ei perinteisesti ohjata tai opasteta, toisin kuin esimerkiksi antropologeja. Samalla kun tutkija voi etnografian avulla päästä lähikosketukseen maailmanpoliittisten prosessien kanssa, tästä kohtaamisesta syntyy monenlaisia valtasuhteisiin ja tutkijan positioon liittyviä kysymyksiä sekä aivan uudenlaista problematiikkaa, kun käsitellään väkivaltaa ja sotatilanteita. Jos etnografiset tutkimusmenetelmät yleistyvät maailmanpolitiikan tutkimuksessa, tieteenalalla on odotettavissa samankaltaisia dekolonisaatioon liittyviä vaatimuksia tutkittavien yhteisöjen ja liikkeiden taholta kuin mitä antropologit ovat kohdanneet työskennellessään alkuperäiskansojen kanssa. Tarkastellessaan alkuperäiskansojen poliittisia historioita sekä kansallisvaltiosta rakennettuja narratiiveja, kulttuuriantropologian tutkija Sami Lakomäki osoittaa, miten kansallisvaltioihin kytkeytynyt moderni historiankirjoitus on vaikuttanut käsityksiin keskuksesta, periferiasta ja niiden suhteesta. Hänen mukaansa alkuperäiskansat tulisi asettaa oman historiansa keskukseen samalla muokaten valtavirran narratiiveja ja näkemyksiä dominoivasta maailmanhistoriasta. Lakomäki ehdottaa antropologiasta tuttujen emic- ja eticnäkökulmien tarkastelua vuoropuheluna, mikä yhtä aikaa mahdollistaa alkuperäiskansojen näkemysten sisällyttämisen maailmanpolitiikan narratiiveihin ja avaa mahdollisuuksia kansallisvaltioiden asemaa korostavien narratiivien haastamiselle. Lakomäen esille nostamaan teemaan liittyy olennaisesti myös yhteiskuntatieteen tutkija Anne-Maria Maggan artikkeli, joka käsittelee Suomessa esiintyvää rakenteellista rasismia saamelaisen poronhoidon ja poronhoitolainsäädännön yhteydessä. Alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmasta aihetta tarkasteleva Magga esittää, että saamelaisten kohtaama, vallitsevaan poronhoitomalliin liittyvä rasismi vaatii eräänlaista rakenteellisen rasismin dekolonisaatiota. Toisaalta yksiselitteinen rakenteellisen rasismin näkökulma voi myös tehdä vaikeaksi tunnistaa alkuperäiskansojen tilanteeseen vaikuttavia kolonialistisia ja patriarkaalisia diskursseja, jotka koskevat kokonaisia kansoja, tietojärjestelmiä ja maailmankatsomuksia. Artikkeli tekee näkyväksi sen, miten maailmanpolitiikan rakenteet vaikuttavat aivan lähellämme. Samalla se viitoittaa konkreettisia tapoja muuttaa Suomen valtion kolonialistisia käytäntöjä saamelaista alkuperäiskansaa kunnioittavampaan suuntaan. Kansainvälisten suhteiden tutkija Susanna Hast rakentaa eksploratiivisessa artikkelissaan myötätunnon neuropolitiikkaa Tšetšenian väkivaltaisen konfliktin kontekstissa. Myötätunnon neuropolitiikalla Hast kuvaa tanssin ja kehollisuuden merkitystä myötätun- KOSMOPOLIS 5

4 toisessa kanssakäymisessä väkivallan varjostamassa yhteisössä Barzakh-dokumenttielokuvan analyysin kautta. Myötätunnon neuropolitiikan analyysi auttaa käsitteellistämään paitsi kehollisuutta, yksityisyyttä ja tunteita, myös poliittista toimijuutta, joka vapauttaa kollektiivisesti sodan kahleista rikkoen samalla rajalinjoja passiivisen uhrin ja etäisen säälijän väliltä. Myötätunnon neuropolitiikan voi nähdä osaksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa yleistyvää tutkimussuuntausta, jossa pohditaan tutkijoiden tapoja kuvata konflikti- ja väkivaltatilanteita ja heidän omaa rajallisuuttaan suhteessa tutkimuskohteidensa kokemaan väkivaltaan. Maantieteen tutkija Heikki Sirviö esittelee artikkelissaan maailmanpolitiikan suurmiesteemaa ja johtajuuden problematiikkaa. Hän tarkastelee maailmanpolitiikkaa kirjallisuudessa analysoimalla viiksimiehiä kirjailija Veikko Huovisen teoksissaan Adolf Hitleriä, Josef Stalinia ja Pietari Suurta parodisoivia henkilöhahmoja. Artikkelista piirtyvät esiin maailmanpolitiikan valtiokeskeiset ja maskuliiniset oletukset, joita Huovisen satiirit samalla kyseenalaistavat. Sirviö avaa analyysissaan useita erilaisia marginaaleja, joihin Huovisen kirjallisuus rahvaanomaisena, maailmanpolitiikan perinteiselle porvarilliselle mieskeskeisyydelle naureskelevana suurmies-satiirina sijoittuu. Sirviön pohdinta maailmanpolitiikan mieskeskeisyyden ja vakavuuden purkamisesta saa jatkoa kansainvälisen politiikan ja sukupuolentutkijan Saara Särmän näkökulma-artikkelista. Särmän lanseeraama hömppäfeminismi ja hänen kollaasimenetelmänsä kutsuvat kriittisesti tarkastelemaan tutkijan roolia ja tutkimisen tapoja maailmanpolitiikassa sukupuolen ja feminismin näkökulmasta. Artikkeli pureutuu akatemian arkipäiväisiin valtasuhteisiin erityisesti tutkimusaiheiden ja -aineistojen valinnan yhteydessä. Hömppäfeminismi ja kollaasimenetelmä osana feminististä valta-analyysiä tuottavat Särmän mukaan olennaista tietoa siitä, millainen ja kenen tutkimus määritellään vakavasti otettavaksi ja kuka määrittelyvaltaa saa käyttää. Toisenlaisiin rajoihin siirrytään kirjallisuudentutkija Anna-Leena Toivasen kosmopolitanismia ja afrikkalaista nykykirjallisuutta käsittelevässä näkökulma-artikkelissa. Toivanen tarkastelee, miten maailmanpolitiikan rakenteet ja ilmiöt näyttäytyvät globalisaation aikakaudella afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Hän hyödyntää analyysissaan kosmopolitanismin erilaisia muotoja ja osoittaa, että kosmopolitanismi näyttäytyy hyvin erilaisena jälkikolonialistisesta näkökulmasta kuin länsimaisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Toivanen ei määrittele kosmopolitanismia pelkästään elitistiseksi ja eurokeskeiseksi käsitteeksi vaan tuo esille myös sen vaihtoehtoja luovaa ja rakentavaa potentiaalia, jota hän kuvaa termillä paikaltaan olo. Myös politiikantutkija Karim Maïche hahmottelee näkökulma-artikkelissaan kosmopoliittisempaa ja monipuolisempaa lähestymistapaa maailmanpolitiikan tutkimukseen etenkin post-länsimaisen politiikan kontekstissa. Maïche arvioi kriittisesti eurooppalaista historiankirjoitusta ja sen universalistisia pyrkimyksiä tarkastellessaan lännen käsitettä tietyn historiallisen prosessin tuloksena syntyneenä poliittisena konstruktiona. Artikkeli osoittaa, että maailman jakaminen meihin ja muihin estää historian, kulttuurien ja politiikan pluralistisempaa hahmottamista. Kyse on tieteellisestä valtakamppailusta, jossa länsi muodostaa normin, johon muita peilataan. Erikoisnumeron päättää politiikantutkija Paul-Erik Korvelan käsitehistorian hyödyllisyyttä maailmanpolitiikan tutkimuksessa tarkasteleva näkökulma-artikkeli. Korvela jatkaa eurooppalaisen tieteen kriittistä analyysiä ja kutsuu lukijaa pohtimaan, millä käsitteillä, miten ja mistä käsin maailmanpolitiikkaa yleensä kuvataan ja selitetään. Korvelan analyysi 6 KOSMOPOLIS

5 tuo esiin, että poliittisia kiistoja käydään suurelta osin juuri käsitteiden merkityksistä. Siksi ei ole tärkeää pelkästään löytää haastajia hegemonisen aseman saavuttaneille käsitteille vaan myös paljastaa niiden historiallinen sattumanvaraisuus ja korostaa, miten eri kielissä ja traditioissa käsitteet saavat hyvinkin erilaisia merkityksiä. Tämä rikas ja monitieteinen läpileikkaus nykytutkimukseen havainnollistaa, miten monenlaisista perspektiiveistä maailmanpolitiikkaa voidaan tutkia. Erikoisnumero myös osoittaa, että Suomessa tehdään kiinnostavaa ja arvokasta, kriittisistä marginaaleista ammentavaa tutkimusta, joka tuo esiin tutkimusalaamme liittyviä merkittäviä tiedollisia, eettisiä ja poliittisia haasteita. Tieteenalan marginaaleista tuotettu tieto laajentaa huomattavasti niitä näkökulmia, arvoasetelmia ja tiedollisia premissejä, joista käsin kansainvälisiä suhteita on perinteisesti totuttu tarkastelemaan. Oma yhteistyömme sai alkunsa, kun avauduimme toisillemme kokemuksistamme liittyen tutkimuksen tekemiseen ja positioihimme niin yliopistoissa, uusliberaalissa tutkimusmaailmassa kuin osana laajempia globaalin etelän ja pohjoisen välisiä hierarkkisia valtasuhteita. Kunkin kohdalla kiinnostus eritoten dekolonisoivaan tutkimusotteeseen liittyi henkilökohtaisiin heräämisen ja poisoppimisen prosesseihin, joita olimme käyneet läpi työskennellessämme tutkijoina Intiassa ja Nepalissa (Seppälä), Meksikossa (Laako) sekä palestiinalaisalueilla ja Suomen saamelaisyhteisön laitamilta käsin (Junka-Aikio). Tarkastelemme näitä kokemuksia ja niiden vaikutusta tutkimustyöhömme autoetnografisessa yhteisartikkelissa, jota olemme työstäneet tämän erikoisnumeron ohella (Bordering Actors, tulossa). Kaikkinensa jaettu matka on ollut ilahduttava ja opettavainen. Yhteistyön kautta vastustamme painetta keskinäiseen kilpailuun, jota kiristyvä akateeminen ilmapiiri asettaa kaltaisillemme epävarman työuran keskellä suunnistaville, 2010-luvulla väitelleille tutkijanaisille. Samasta syystä aloimme myös etsiä uudenlaisia tapoja yhteistyömme tulosten julkaisemiselle, ja saimme ajatuksen tutkijakollektiivin perustamisesta. Tämä lehti on ensimmäinen julkaisu, jonka julkaisemme tutkijakollektiivi Bordering Actorsin nimissä. Toivomme, että erikoisnumeron teemat löytävät tiensä laajempaankin keskusteluun, joka voi luoda yhteistä pohjaa aiempaa moniäänisempää, solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta rakentavalle maailmanpolitiikan tutkimukselle. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimukseen erikoistuneena aikakauslehtenä Kosmopolis aiemmalta nimeltään Rauhantutkimus on tähän tarkoitukseen erinomainen tieteellinen julkaisukanava. Vuosikymmenten varrella lehti on ottanut kantaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, tarjonnut nuorille tutkijoille kanavan osallistua tieteenalan sisältöjä ja rajoja määrittäviin keskusteluihin ja täten pitkäjänteisesti vaalinut kriittistä potentiaalia maassamme. Kiitämme lämpimästi lehden päätoimittajia sekä toimituskuntaa saamastamme tuesta, luottamuksesta ja kannustuksesta. Haluamme kiittää myös anonyymeja vertaisarvioitsijoita ja kirjoittajia huolellisesta työstä sekä kärsivällisyydestä ja sinnikkyydestä, jota kokonaisuuden perusteellinen viimeistely on meiltä kaikilta vaatinut. Rovaniemellä ja San Cristobal de las Casasissa Tutkijakollektiivi Bordering Actors 1 1 Tutkijakollektiivi Bordering Actors koostuu kolmesta tutkijasta, jotka ovat erikoisnumeron toimittajia: YTT Tiina Seppälä, VTT Hanna Laako ja PhD Laura Junka-Aikio. Lisätietoja tutkijakollektiivimme ajatuksista ja muusta toiminnasta: KOSMOPOLIS 7

6 L ä h t e e t Ahmed, Sara (2013): Making feminist points. feministkillkjoys-blog. com/2013/09/11/making-feminist-points, Bordering Actors (tulossa): Bordering Solidarity and Decolonization: Paradoxes of Researchactivism and Autoetnographies of Unlearning. Vertaisarviointiin lähetetty käsikirjoitus. Chakrabarty, Dipesh (2008/2000): Provincializing Europe: Postcolonial Thought and Historical Difference. Princeton: Princeton University Press. De Felice, Damiano & Francesco Obino (2012): Editors Introduction: Weaving the Theories and Practice of International Relations. Millennium: Journal of International Studies, 40(3), Gruffydd-Jones, Branwen (2006): Decolonizing International Relations. Lanham: Rowman & Littlefield Publishing. Hämäläinen, Pekka & Samuel Truett (2011): On Borderlands. The Journal of American History, 98(2), Mohanty, Chandra T. (2003): Under Western Eyes Revisited: Feminist Solidarity through Anticapitalist Struggles. Teoksessa: C. T. Mohanty (toim.) Feminism Without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity. Durham: Duke University Press, Motta, Sara C. (2011): Notes Towards Prefigurative Epistemologies. Teoksessa: S. C. Motta & A. G. Nilsen (toim.) Social Movements in the Global South: Disposession, Development and Resistance in the Global South. Basingstoke: Palgrave MacMillan, Nkrumah, Wayne (1965): Neo-Colonialism, the Last Stage of Imperialism. Lontoo: Thomas Nelson & Sons. Tuhiwai Smith, Linda (1999): Decolonizing Methodologies: Research and Indigenous Peoples. Lontoo: Zed Books. Santos, Boaventura de Sousa (1999): On Oppositional Postmodernism. Teoksessa: R. Munch & D. O Hearn (toim.) Critical Development Theory. Lontoo: Zed Books, Suoranta, Juha & Sanna Ryynänen (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into Kustannus. Wallerstein, Immanuel (1974): The Modern World System: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World Economy in the Sixteenth Century? New York: Academic Press. 8 KOSMOPOLIS

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita?

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö 5 op, korvaavuus 687377S Työllistymistä tukevat opinnot tai erikseen sovittava Vesa Pekka Herva Tiina Äikäs (tiina.aikas@oulu.fi) Kurssin sisältö Johdatusluento Ekskursiot

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Mihin katosi marginaalisten miesten kapinapotentiaali?

Mihin katosi marginaalisten miesten kapinapotentiaali? tuurin menetelmänä tavoin Sipilän kirja sovelsi sosiaalivaltiokritiikkiä sosiaalityön tutkimukseen mutta samalla Sipilä kuitenkin jo avasi tien 1990-luvulle, sosiaalityön sisällöistä lähtevään tutkimukseen.

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Sulautuva massakurssi Toiminta, tulkinta ja tieto, 5 op (TaY)

Sulautuva massakurssi Toiminta, tulkinta ja tieto, 5 op (TaY) Sulautuva massakurssi Toiminta, tulkinta ja tieto, 5 op (TaY) SOSIAALITYÖN PEDASHOP II 11.4.2014 Satu Ranta-Tyrkkö Tutkijatohtori, sosiaalityö Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen Yliopisto

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot