liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä"

Transkriptio

1 P ä ä k i r j o i t u s M a a i l m a n p o l i t i i k a n m a r g i n a a l i t t i e t o, v a l t a, k r i t i i k k i Maailmanpolitiikkaa ja sen tutkimusta tarkastellaan yhä kriittisemmin erilaisista marginaaleista käsin. Käsityksiä siitä, mitä maailmanpolitiikka voi olla ja miten sen tutkimus ja tutkijat itse asettuvat osaksi maailmanpolitiikkaa on haastettu sekä eri tieteenalojen leikkauspisteistä että maantieteellisesti ja kulttuurisesti määrittyviltä raja-alueilta. Maailmanpolitiikan tutkimusta on kritisoitu muun muassa liian abstraktin, valtio- ja länsikeskeisen sekä miesvaltaisen teorian tuottamisesta. Kritiikin seurauksena aiemmin kansainvälisten suhteiden tieteenalana tunnettu tutkimusperinne on pyrkinyt irtautumaan valtiokeskeisyydestään, jossain määrin myös länsikeskeisyydestään. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen akateemisena oppiaineena syntynyt kansainväliset suhteet on koko historiansa ajan keskittynyt vahvasti sodan ja rauhan kysymyksiin. Se on suunnannut tarkastelunsa nimenomaan valtioiden välisiin suhteisiin ja valtioiden harjoittamaan ulkopolitiikkaan samaan aikaan, kun valtio-opissa kiinnostus on kohdistunut sisäpolitiikkaan. Nykyisin tätä perinteistä jakoa valtio-oppiin ja kansainvälisiin suhteisiin pidetään usein turhana, joskus jopa vahingollisena. Samalla on huomattu, ettei pelkkä kansainvälisten eli valtioiden välisten suhteiden tarkastelu riitä globaalien valtasuhteiden ymmärtämiseen. Siksi tieteenala onkin paikoitellen vaihtanut nimensä maailmanpolitiikaksi ja alkanut tarkastella myös sellaisia poliittisia tiloja, jotka ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Esimerkiksi marxismiin kytkeytyvät kriittiset lähestymistavat ovat jo pitkään eri muodoissaan haastaneet kansainvälisen politiikan tutkimuksen valtiokeskeisyyttä (esim. Nkrumah 1965; Wallerstein 1974). Jälkikoloniaalisen kritiikin myötä myös maailmanpolitiikan länsi- ja eurokeskeisyydestä on tullut niin näkyvää, ettei kritiikkiä voida enää pitää marginaalisena tieteenalan sisäisten keskustelujen kannalta (esim. Chakrabarty 2008). Samanaikaisesti feministinen kritiikki on pureutunut maailmanpolitiikan sukupuolittuneisiin, seksistisiin, patriarkaalisiin ja heteronormatiivisiin premisseihin sekä puhunut voimakkaasti solidaaristen ja dekolonisoivien feminististen tutkimusmenetelmien puolesta (esim. Mohanty 2003). Maailmanpolitiikan ontologiaan ja epistemologiaan liittyvien kriittisten keskustelujen lisäksi tieteenalaa on arvosteltu liiallisesta teoriapainotteisuudesta, jolloin esiin on noussut kysymys siitä, millaisia perimmäisiä tavoitteita maailmanpolitiikan tutkimuksella ylipäätään on mitä tai ketä se itse asiassa palvelee, ja kenen ehdoilla tietoa tuotetaan (esim. De Felice & Obino 2012). Huolta on herättänyt etenkin se, miten yliopistoissa tehtävä yhteiskuntatutkimus on uusliberaalin talouslogiikan kurimuksessa alkanut palvella entistä enemmän valtaapitävän eliitin tiedon intressejä, unohtaen samalla kriittisen tehtävänsä (esim. Santos 1999; Suoranta & Ryynänen 2014). Tässä yhteydessä tutkijan roolia objektiivisen ja arvoneutraalin tiedon tuottajana on kyseenalaistettu erityisesti jälkikoloniaalisen ja alkuperäiskansatutkimuksen taholta, jotka yhtäältä kritisoivat länsimaista tiedettä sen eurokeskeisyydestä (Tuhiwai Smith 1999) mutta toisaalta korostavat, ettei tieteen dekolonisaatio tarkoita vain ennen unohduksissa olleiden alueiden mukaan tuomista vaan niiden tutkimista omalla oikeudellaan (Gruffydd Jones 2006). Näissä lähestymistavoissa korostetaan kaiken tiedon paikantuvaa luonnetta sekä tutkijan poliittisen ja eettisen vastuun tunnistamisen tärkeyttä. Vastaavia vaatimuksia esittävät yhä useammin erilaiset kansalaisliikkeet ja niitä tutkivat aktivisti-tutkijat alkuperäiskansa- KOSMOPOLIS Vol. 44: 3 4/2014 3

2 liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä seuranneiden maanomistuskiistojen ja massiivisten väestöjen pakkosiirtojen vuoksi alkuperäiskansojen sekä rakenteellista väkivaltaa ja äärimmäistä köyhyyttä vastaan kehitysmaissa taistelevien kansalaisliikkeiden arkipäivän kamppailuista kumpuava kritiikki osoittaa selvästi sekä maailmanpolitiikan kipukohdat että sen tutkimuksen heikkoudet. On myös esitetty, että maailmanpolitiikan tutkimuksessa tulisi saada marginalisoituneiden ryhmien, aivan tavallisten ihmisten ja kansalaisten ääniä paremmin kuuluviin sekä keskusteltu siitä, miten tutkimukseen osallistuvat tahot yksilöt, yhteisöt ja kansalaisliikkeet voisivat osallistua aktiivisemmin heihin itseensä liittyvän tiedon ja teorian tuottamiseen (esim. Motta 2011). Molemmat näkökulmat haastavat arvioimaan uudelleen teorian suhdetta käytäntöön ja tiedon tuottamisen suhdetta politiikkaan. Ne kutsuvat myös pohtimaan, millaisia tieto/valta-suhteita maailmanpolitiikan tutkimuksessa rakentuu, miten tutkijan roolia, etiikkaa ja rajoja tulisi määrittää, ja miten tutkija voi oppia pois perinteisistä, hierarkkisia valtasuhteita uusintavista tiedontuotannon muodoista. Väitämme, että toistaiseksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyetty vastaamaan sen peruslähtökohtiin kohdistuvaan kritiikkiin tai tutkijan akateemisia etuoikeuksia ja tieto/valta-asetelmia koskeviin kysymyksiin kovinkaan syvällisesti. Varsinkin Suomessa, jossa tieteenala on suhteellisen pieni, kriittisten menetelmien ja tutkimussuuntausten perusteleminen marginaalista käsin saattaa olla haastavaa erityisesti silloin, kun tutkija pyrkii kyseenalaistamaan ja tekemään näkyväksi omaa tiedeyhteisöään kannattelevia valtarakenteita ja niihin kätkeytyviä asenteita. Sara Ahmed (2013) kuvaa ongelmaa osuvasti feministisen ilonpilaajan (killjoy) hahmon kautta: uusliberaalissa tutkimusyhteisössä institutionaalinen seinä, vallan ja tiedon yhteenliittymä, näyttäytyy konkreettisesti vain niille, jotka pyrkivät sitä haastamaan. Näitä kriitikoita, ilonpilaajia, törmäys seinään myös satuttaa. Esitämmekin, että maailmanpolitiikan raja-alueilta nousevat teoriat ja kysymyksenasettelut voivat tarjota tuoreita näkökulmia, menetelmiä ja kriittistä terää koko tieteenalalle, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Käsillä olevan lehden tavoitteena on nostaa esiin näitä maailmanpolitiikan marginaaleissa kehittyviä keskusteluja ja kasvattaa niiden näkyvyyttä tieteenalan omissa keskeisissä julkaisuissa. Saimme runsaasti ehdotuksia monenlaisiin teemoihin liittyen, joista osa edustaa poikkitieteellisiä näkökulmia. Kaikilla julkaistavilla artikkeleilla on analyyttista ja kriittistä tarjottavaa maailmanpolitiikan tutkimukseen epistemologisesti, ontologisesti, menetelmällisesti ja teoreettisesti. Lisäksi artikkelit laajentavat käsitystä siitä, millaisiin materiaaleihin tukeutuen maailmanpolitiikkaa voidaan tarkastella. Tässä erikoisnumerossa maailmanpolitiikkaa tutkitaan ja tulkitaan niin kaunokirjallisuuden, oppikirjojen, dokumenttielokuvan, tanssin, kuvakollaasien, käsitehistorian kuin etnografisen haastattelututkimuksenkin kautta. Erikoisnumeron artikkelit tarjoavat uudenlaisia näkökulmia myös maailmanpolitiikan rajoihin, rajamaihin sekä rajattomuuteen. Ne kyseenalaistavat monella tapaa sen, mitä olemme tottuneet pitämään maailmanpolitiikan keskuksina, periferioina tai marginaaleina. Mielestämme maailmanpolitiikan tutkimuksen olisikin hyödyllistä peilata omia käsityksiään ja teorioitaan niin kutsuttuun monitieteiseen rajamaakoulukuntaan (Borderlands Studies), joka on onnistunut tekemään näkyväksi maailmanpolitiikan sokeita pisteitä (esim. Hämäläinen & Truett 2011). 4 KOSMOPOLIS

3 Erikoisnumeron aloittaa meksikolaisen alkuperäiskansatutkija Xochitl Leyva Solanon käännösartikkeli, joka kiinnittää huomion akatemian ja aktivismin välisiin rajoihin. Se tuo esiin akatemian ja erityisesti vasemmistolaisen aktivismin välisiä jännitteitä ja hankauskohtia. Artikkeli kuitenkin haastaa näkemystä akatemiasta ja aktivismista toisilleen vastakkaisina ulottuvuuksina. Leyva Solano osoittaa, että nimenomaan akatemian ja aktivismin välisistä rakosista on käytännössä tuotettu ja jatkuvasti tuotetaan uutta tietoa ja uudenlaisia, rikkaita tietokäytäntöjä, joita ei lähtökohtaisestikaan tule luokitella joko akatemiaan tai aktivismiin kuuluviksi. Lisäksi hän pohtii etnografisen tutkimuksen haasteita konflikti- ja sotatilanteessa. Useat artikkelit suuntaavatkin huomiomme etnografiaan ja dekolonisaatioon, erityisesti alkuperäiskansatutkimuksen kontekstissa. Latinalaisen Amerikan tutkijan Eija Rannan artikkelissa tarkastellaan alkuperäiskansoja ja Bolivian valtion dekolonisaatioprosessia etnografisen näkökulman kautta. Ranta kuvaa, kuinka etnografisten tutkimusmenetelmien avulla tutkija voi jalkautua maailmanpolitiikan tapahtumien kentälle saaden tätä kautta tietoa sellaisista poliittisista prosesseista ja ilmiöistä, joiden tutkimiseen maailmanpolitiikan tutkijoita ei perinteisesti ohjata tai opasteta, toisin kuin esimerkiksi antropologeja. Samalla kun tutkija voi etnografian avulla päästä lähikosketukseen maailmanpoliittisten prosessien kanssa, tästä kohtaamisesta syntyy monenlaisia valtasuhteisiin ja tutkijan positioon liittyviä kysymyksiä sekä aivan uudenlaista problematiikkaa, kun käsitellään väkivaltaa ja sotatilanteita. Jos etnografiset tutkimusmenetelmät yleistyvät maailmanpolitiikan tutkimuksessa, tieteenalalla on odotettavissa samankaltaisia dekolonisaatioon liittyviä vaatimuksia tutkittavien yhteisöjen ja liikkeiden taholta kuin mitä antropologit ovat kohdanneet työskennellessään alkuperäiskansojen kanssa. Tarkastellessaan alkuperäiskansojen poliittisia historioita sekä kansallisvaltiosta rakennettuja narratiiveja, kulttuuriantropologian tutkija Sami Lakomäki osoittaa, miten kansallisvaltioihin kytkeytynyt moderni historiankirjoitus on vaikuttanut käsityksiin keskuksesta, periferiasta ja niiden suhteesta. Hänen mukaansa alkuperäiskansat tulisi asettaa oman historiansa keskukseen samalla muokaten valtavirran narratiiveja ja näkemyksiä dominoivasta maailmanhistoriasta. Lakomäki ehdottaa antropologiasta tuttujen emic- ja eticnäkökulmien tarkastelua vuoropuheluna, mikä yhtä aikaa mahdollistaa alkuperäiskansojen näkemysten sisällyttämisen maailmanpolitiikan narratiiveihin ja avaa mahdollisuuksia kansallisvaltioiden asemaa korostavien narratiivien haastamiselle. Lakomäen esille nostamaan teemaan liittyy olennaisesti myös yhteiskuntatieteen tutkija Anne-Maria Maggan artikkeli, joka käsittelee Suomessa esiintyvää rakenteellista rasismia saamelaisen poronhoidon ja poronhoitolainsäädännön yhteydessä. Alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmasta aihetta tarkasteleva Magga esittää, että saamelaisten kohtaama, vallitsevaan poronhoitomalliin liittyvä rasismi vaatii eräänlaista rakenteellisen rasismin dekolonisaatiota. Toisaalta yksiselitteinen rakenteellisen rasismin näkökulma voi myös tehdä vaikeaksi tunnistaa alkuperäiskansojen tilanteeseen vaikuttavia kolonialistisia ja patriarkaalisia diskursseja, jotka koskevat kokonaisia kansoja, tietojärjestelmiä ja maailmankatsomuksia. Artikkeli tekee näkyväksi sen, miten maailmanpolitiikan rakenteet vaikuttavat aivan lähellämme. Samalla se viitoittaa konkreettisia tapoja muuttaa Suomen valtion kolonialistisia käytäntöjä saamelaista alkuperäiskansaa kunnioittavampaan suuntaan. Kansainvälisten suhteiden tutkija Susanna Hast rakentaa eksploratiivisessa artikkelissaan myötätunnon neuropolitiikkaa Tšetšenian väkivaltaisen konfliktin kontekstissa. Myötätunnon neuropolitiikalla Hast kuvaa tanssin ja kehollisuuden merkitystä myötätun- KOSMOPOLIS 5

4 toisessa kanssakäymisessä väkivallan varjostamassa yhteisössä Barzakh-dokumenttielokuvan analyysin kautta. Myötätunnon neuropolitiikan analyysi auttaa käsitteellistämään paitsi kehollisuutta, yksityisyyttä ja tunteita, myös poliittista toimijuutta, joka vapauttaa kollektiivisesti sodan kahleista rikkoen samalla rajalinjoja passiivisen uhrin ja etäisen säälijän väliltä. Myötätunnon neuropolitiikan voi nähdä osaksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa yleistyvää tutkimussuuntausta, jossa pohditaan tutkijoiden tapoja kuvata konflikti- ja väkivaltatilanteita ja heidän omaa rajallisuuttaan suhteessa tutkimuskohteidensa kokemaan väkivaltaan. Maantieteen tutkija Heikki Sirviö esittelee artikkelissaan maailmanpolitiikan suurmiesteemaa ja johtajuuden problematiikkaa. Hän tarkastelee maailmanpolitiikkaa kirjallisuudessa analysoimalla viiksimiehiä kirjailija Veikko Huovisen teoksissaan Adolf Hitleriä, Josef Stalinia ja Pietari Suurta parodisoivia henkilöhahmoja. Artikkelista piirtyvät esiin maailmanpolitiikan valtiokeskeiset ja maskuliiniset oletukset, joita Huovisen satiirit samalla kyseenalaistavat. Sirviö avaa analyysissaan useita erilaisia marginaaleja, joihin Huovisen kirjallisuus rahvaanomaisena, maailmanpolitiikan perinteiselle porvarilliselle mieskeskeisyydelle naureskelevana suurmies-satiirina sijoittuu. Sirviön pohdinta maailmanpolitiikan mieskeskeisyyden ja vakavuuden purkamisesta saa jatkoa kansainvälisen politiikan ja sukupuolentutkijan Saara Särmän näkökulma-artikkelista. Särmän lanseeraama hömppäfeminismi ja hänen kollaasimenetelmänsä kutsuvat kriittisesti tarkastelemaan tutkijan roolia ja tutkimisen tapoja maailmanpolitiikassa sukupuolen ja feminismin näkökulmasta. Artikkeli pureutuu akatemian arkipäiväisiin valtasuhteisiin erityisesti tutkimusaiheiden ja -aineistojen valinnan yhteydessä. Hömppäfeminismi ja kollaasimenetelmä osana feminististä valta-analyysiä tuottavat Särmän mukaan olennaista tietoa siitä, millainen ja kenen tutkimus määritellään vakavasti otettavaksi ja kuka määrittelyvaltaa saa käyttää. Toisenlaisiin rajoihin siirrytään kirjallisuudentutkija Anna-Leena Toivasen kosmopolitanismia ja afrikkalaista nykykirjallisuutta käsittelevässä näkökulma-artikkelissa. Toivanen tarkastelee, miten maailmanpolitiikan rakenteet ja ilmiöt näyttäytyvät globalisaation aikakaudella afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Hän hyödyntää analyysissaan kosmopolitanismin erilaisia muotoja ja osoittaa, että kosmopolitanismi näyttäytyy hyvin erilaisena jälkikolonialistisesta näkökulmasta kuin länsimaisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Toivanen ei määrittele kosmopolitanismia pelkästään elitistiseksi ja eurokeskeiseksi käsitteeksi vaan tuo esille myös sen vaihtoehtoja luovaa ja rakentavaa potentiaalia, jota hän kuvaa termillä paikaltaan olo. Myös politiikantutkija Karim Maïche hahmottelee näkökulma-artikkelissaan kosmopoliittisempaa ja monipuolisempaa lähestymistapaa maailmanpolitiikan tutkimukseen etenkin post-länsimaisen politiikan kontekstissa. Maïche arvioi kriittisesti eurooppalaista historiankirjoitusta ja sen universalistisia pyrkimyksiä tarkastellessaan lännen käsitettä tietyn historiallisen prosessin tuloksena syntyneenä poliittisena konstruktiona. Artikkeli osoittaa, että maailman jakaminen meihin ja muihin estää historian, kulttuurien ja politiikan pluralistisempaa hahmottamista. Kyse on tieteellisestä valtakamppailusta, jossa länsi muodostaa normin, johon muita peilataan. Erikoisnumeron päättää politiikantutkija Paul-Erik Korvelan käsitehistorian hyödyllisyyttä maailmanpolitiikan tutkimuksessa tarkasteleva näkökulma-artikkeli. Korvela jatkaa eurooppalaisen tieteen kriittistä analyysiä ja kutsuu lukijaa pohtimaan, millä käsitteillä, miten ja mistä käsin maailmanpolitiikkaa yleensä kuvataan ja selitetään. Korvelan analyysi 6 KOSMOPOLIS

5 tuo esiin, että poliittisia kiistoja käydään suurelta osin juuri käsitteiden merkityksistä. Siksi ei ole tärkeää pelkästään löytää haastajia hegemonisen aseman saavuttaneille käsitteille vaan myös paljastaa niiden historiallinen sattumanvaraisuus ja korostaa, miten eri kielissä ja traditioissa käsitteet saavat hyvinkin erilaisia merkityksiä. Tämä rikas ja monitieteinen läpileikkaus nykytutkimukseen havainnollistaa, miten monenlaisista perspektiiveistä maailmanpolitiikkaa voidaan tutkia. Erikoisnumero myös osoittaa, että Suomessa tehdään kiinnostavaa ja arvokasta, kriittisistä marginaaleista ammentavaa tutkimusta, joka tuo esiin tutkimusalaamme liittyviä merkittäviä tiedollisia, eettisiä ja poliittisia haasteita. Tieteenalan marginaaleista tuotettu tieto laajentaa huomattavasti niitä näkökulmia, arvoasetelmia ja tiedollisia premissejä, joista käsin kansainvälisiä suhteita on perinteisesti totuttu tarkastelemaan. Oma yhteistyömme sai alkunsa, kun avauduimme toisillemme kokemuksistamme liittyen tutkimuksen tekemiseen ja positioihimme niin yliopistoissa, uusliberaalissa tutkimusmaailmassa kuin osana laajempia globaalin etelän ja pohjoisen välisiä hierarkkisia valtasuhteita. Kunkin kohdalla kiinnostus eritoten dekolonisoivaan tutkimusotteeseen liittyi henkilökohtaisiin heräämisen ja poisoppimisen prosesseihin, joita olimme käyneet läpi työskennellessämme tutkijoina Intiassa ja Nepalissa (Seppälä), Meksikossa (Laako) sekä palestiinalaisalueilla ja Suomen saamelaisyhteisön laitamilta käsin (Junka-Aikio). Tarkastelemme näitä kokemuksia ja niiden vaikutusta tutkimustyöhömme autoetnografisessa yhteisartikkelissa, jota olemme työstäneet tämän erikoisnumeron ohella (Bordering Actors, tulossa). Kaikkinensa jaettu matka on ollut ilahduttava ja opettavainen. Yhteistyön kautta vastustamme painetta keskinäiseen kilpailuun, jota kiristyvä akateeminen ilmapiiri asettaa kaltaisillemme epävarman työuran keskellä suunnistaville, 2010-luvulla väitelleille tutkijanaisille. Samasta syystä aloimme myös etsiä uudenlaisia tapoja yhteistyömme tulosten julkaisemiselle, ja saimme ajatuksen tutkijakollektiivin perustamisesta. Tämä lehti on ensimmäinen julkaisu, jonka julkaisemme tutkijakollektiivi Bordering Actorsin nimissä. Toivomme, että erikoisnumeron teemat löytävät tiensä laajempaankin keskusteluun, joka voi luoda yhteistä pohjaa aiempaa moniäänisempää, solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta rakentavalle maailmanpolitiikan tutkimukselle. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimukseen erikoistuneena aikakauslehtenä Kosmopolis aiemmalta nimeltään Rauhantutkimus on tähän tarkoitukseen erinomainen tieteellinen julkaisukanava. Vuosikymmenten varrella lehti on ottanut kantaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, tarjonnut nuorille tutkijoille kanavan osallistua tieteenalan sisältöjä ja rajoja määrittäviin keskusteluihin ja täten pitkäjänteisesti vaalinut kriittistä potentiaalia maassamme. Kiitämme lämpimästi lehden päätoimittajia sekä toimituskuntaa saamastamme tuesta, luottamuksesta ja kannustuksesta. Haluamme kiittää myös anonyymeja vertaisarvioitsijoita ja kirjoittajia huolellisesta työstä sekä kärsivällisyydestä ja sinnikkyydestä, jota kokonaisuuden perusteellinen viimeistely on meiltä kaikilta vaatinut. Rovaniemellä ja San Cristobal de las Casasissa Tutkijakollektiivi Bordering Actors 1 1 Tutkijakollektiivi Bordering Actors koostuu kolmesta tutkijasta, jotka ovat erikoisnumeron toimittajia: YTT Tiina Seppälä, VTT Hanna Laako ja PhD Laura Junka-Aikio. Lisätietoja tutkijakollektiivimme ajatuksista ja muusta toiminnasta: KOSMOPOLIS 7

6 L ä h t e e t Ahmed, Sara (2013): Making feminist points. feministkillkjoys-blog. com/2013/09/11/making-feminist-points, Bordering Actors (tulossa): Bordering Solidarity and Decolonization: Paradoxes of Researchactivism and Autoetnographies of Unlearning. Vertaisarviointiin lähetetty käsikirjoitus. Chakrabarty, Dipesh (2008/2000): Provincializing Europe: Postcolonial Thought and Historical Difference. Princeton: Princeton University Press. De Felice, Damiano & Francesco Obino (2012): Editors Introduction: Weaving the Theories and Practice of International Relations. Millennium: Journal of International Studies, 40(3), Gruffydd-Jones, Branwen (2006): Decolonizing International Relations. Lanham: Rowman & Littlefield Publishing. Hämäläinen, Pekka & Samuel Truett (2011): On Borderlands. The Journal of American History, 98(2), Mohanty, Chandra T. (2003): Under Western Eyes Revisited: Feminist Solidarity through Anticapitalist Struggles. Teoksessa: C. T. Mohanty (toim.) Feminism Without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity. Durham: Duke University Press, Motta, Sara C. (2011): Notes Towards Prefigurative Epistemologies. Teoksessa: S. C. Motta & A. G. Nilsen (toim.) Social Movements in the Global South: Disposession, Development and Resistance in the Global South. Basingstoke: Palgrave MacMillan, Nkrumah, Wayne (1965): Neo-Colonialism, the Last Stage of Imperialism. Lontoo: Thomas Nelson & Sons. Tuhiwai Smith, Linda (1999): Decolonizing Methodologies: Research and Indigenous Peoples. Lontoo: Zed Books. Santos, Boaventura de Sousa (1999): On Oppositional Postmodernism. Teoksessa: R. Munch & D. O Hearn (toim.) Critical Development Theory. Lontoo: Zed Books, Suoranta, Juha & Sanna Ryynänen (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into Kustannus. Wallerstein, Immanuel (1974): The Modern World System: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World Economy in the Sixteenth Century? New York: Academic Press. 8 KOSMOPOLIS

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Tieto ympäristönkäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Päättöseminaari 16.3.2012 Sanna Hast sanna.hast@ulapland.fi

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö 5 op, korvaavuus 687377S Työllistymistä tukevat opinnot tai erikseen sovittava Vesa Pekka Herva Tiina Äikäs (tiina.aikas@oulu.fi) Kurssin sisältö Johdatusluento Ekskursiot

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka)

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) Jyväskylän Yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO 6.6.2013 klo 12 15. (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) OHJEET

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TEKIJÄNOIKEUS Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TALENTUM PRO Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 10.9.- 8.10.2008; ti 10-12, ke 10-12 10.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? MaA103 16.9. Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja Sovitus SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI 1994 Iustitia STI, Lastenkodinkuja 1, 2. krs 00180 Helsinki Toimittaja Julkaisija Kustantaja Kansi Kirjapaino

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot