liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä"

Transkriptio

1 P ä ä k i r j o i t u s M a a i l m a n p o l i t i i k a n m a r g i n a a l i t t i e t o, v a l t a, k r i t i i k k i Maailmanpolitiikkaa ja sen tutkimusta tarkastellaan yhä kriittisemmin erilaisista marginaaleista käsin. Käsityksiä siitä, mitä maailmanpolitiikka voi olla ja miten sen tutkimus ja tutkijat itse asettuvat osaksi maailmanpolitiikkaa on haastettu sekä eri tieteenalojen leikkauspisteistä että maantieteellisesti ja kulttuurisesti määrittyviltä raja-alueilta. Maailmanpolitiikan tutkimusta on kritisoitu muun muassa liian abstraktin, valtio- ja länsikeskeisen sekä miesvaltaisen teorian tuottamisesta. Kritiikin seurauksena aiemmin kansainvälisten suhteiden tieteenalana tunnettu tutkimusperinne on pyrkinyt irtautumaan valtiokeskeisyydestään, jossain määrin myös länsikeskeisyydestään. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen akateemisena oppiaineena syntynyt kansainväliset suhteet on koko historiansa ajan keskittynyt vahvasti sodan ja rauhan kysymyksiin. Se on suunnannut tarkastelunsa nimenomaan valtioiden välisiin suhteisiin ja valtioiden harjoittamaan ulkopolitiikkaan samaan aikaan, kun valtio-opissa kiinnostus on kohdistunut sisäpolitiikkaan. Nykyisin tätä perinteistä jakoa valtio-oppiin ja kansainvälisiin suhteisiin pidetään usein turhana, joskus jopa vahingollisena. Samalla on huomattu, ettei pelkkä kansainvälisten eli valtioiden välisten suhteiden tarkastelu riitä globaalien valtasuhteiden ymmärtämiseen. Siksi tieteenala onkin paikoitellen vaihtanut nimensä maailmanpolitiikaksi ja alkanut tarkastella myös sellaisia poliittisia tiloja, jotka ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Esimerkiksi marxismiin kytkeytyvät kriittiset lähestymistavat ovat jo pitkään eri muodoissaan haastaneet kansainvälisen politiikan tutkimuksen valtiokeskeisyyttä (esim. Nkrumah 1965; Wallerstein 1974). Jälkikoloniaalisen kritiikin myötä myös maailmanpolitiikan länsi- ja eurokeskeisyydestä on tullut niin näkyvää, ettei kritiikkiä voida enää pitää marginaalisena tieteenalan sisäisten keskustelujen kannalta (esim. Chakrabarty 2008). Samanaikaisesti feministinen kritiikki on pureutunut maailmanpolitiikan sukupuolittuneisiin, seksistisiin, patriarkaalisiin ja heteronormatiivisiin premisseihin sekä puhunut voimakkaasti solidaaristen ja dekolonisoivien feminististen tutkimusmenetelmien puolesta (esim. Mohanty 2003). Maailmanpolitiikan ontologiaan ja epistemologiaan liittyvien kriittisten keskustelujen lisäksi tieteenalaa on arvosteltu liiallisesta teoriapainotteisuudesta, jolloin esiin on noussut kysymys siitä, millaisia perimmäisiä tavoitteita maailmanpolitiikan tutkimuksella ylipäätään on mitä tai ketä se itse asiassa palvelee, ja kenen ehdoilla tietoa tuotetaan (esim. De Felice & Obino 2012). Huolta on herättänyt etenkin se, miten yliopistoissa tehtävä yhteiskuntatutkimus on uusliberaalin talouslogiikan kurimuksessa alkanut palvella entistä enemmän valtaapitävän eliitin tiedon intressejä, unohtaen samalla kriittisen tehtävänsä (esim. Santos 1999; Suoranta & Ryynänen 2014). Tässä yhteydessä tutkijan roolia objektiivisen ja arvoneutraalin tiedon tuottajana on kyseenalaistettu erityisesti jälkikoloniaalisen ja alkuperäiskansatutkimuksen taholta, jotka yhtäältä kritisoivat länsimaista tiedettä sen eurokeskeisyydestä (Tuhiwai Smith 1999) mutta toisaalta korostavat, ettei tieteen dekolonisaatio tarkoita vain ennen unohduksissa olleiden alueiden mukaan tuomista vaan niiden tutkimista omalla oikeudellaan (Gruffydd Jones 2006). Näissä lähestymistavoissa korostetaan kaiken tiedon paikantuvaa luonnetta sekä tutkijan poliittisen ja eettisen vastuun tunnistamisen tärkeyttä. Vastaavia vaatimuksia esittävät yhä useammin erilaiset kansalaisliikkeet ja niitä tutkivat aktivisti-tutkijat alkuperäiskansa- KOSMOPOLIS Vol. 44: 3 4/2014 3

2 liikkeiden ja kehityskriittisten liikkeiden tutkimuksen piirissä. Tämä ei ole sattumaa. Luonnonvarojen kiihtyvän tehohyödyntämisen, siitä seuranneiden maanomistuskiistojen ja massiivisten väestöjen pakkosiirtojen vuoksi alkuperäiskansojen sekä rakenteellista väkivaltaa ja äärimmäistä köyhyyttä vastaan kehitysmaissa taistelevien kansalaisliikkeiden arkipäivän kamppailuista kumpuava kritiikki osoittaa selvästi sekä maailmanpolitiikan kipukohdat että sen tutkimuksen heikkoudet. On myös esitetty, että maailmanpolitiikan tutkimuksessa tulisi saada marginalisoituneiden ryhmien, aivan tavallisten ihmisten ja kansalaisten ääniä paremmin kuuluviin sekä keskusteltu siitä, miten tutkimukseen osallistuvat tahot yksilöt, yhteisöt ja kansalaisliikkeet voisivat osallistua aktiivisemmin heihin itseensä liittyvän tiedon ja teorian tuottamiseen (esim. Motta 2011). Molemmat näkökulmat haastavat arvioimaan uudelleen teorian suhdetta käytäntöön ja tiedon tuottamisen suhdetta politiikkaan. Ne kutsuvat myös pohtimaan, millaisia tieto/valta-suhteita maailmanpolitiikan tutkimuksessa rakentuu, miten tutkijan roolia, etiikkaa ja rajoja tulisi määrittää, ja miten tutkija voi oppia pois perinteisistä, hierarkkisia valtasuhteita uusintavista tiedontuotannon muodoista. Väitämme, että toistaiseksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyetty vastaamaan sen peruslähtökohtiin kohdistuvaan kritiikkiin tai tutkijan akateemisia etuoikeuksia ja tieto/valta-asetelmia koskeviin kysymyksiin kovinkaan syvällisesti. Varsinkin Suomessa, jossa tieteenala on suhteellisen pieni, kriittisten menetelmien ja tutkimussuuntausten perusteleminen marginaalista käsin saattaa olla haastavaa erityisesti silloin, kun tutkija pyrkii kyseenalaistamaan ja tekemään näkyväksi omaa tiedeyhteisöään kannattelevia valtarakenteita ja niihin kätkeytyviä asenteita. Sara Ahmed (2013) kuvaa ongelmaa osuvasti feministisen ilonpilaajan (killjoy) hahmon kautta: uusliberaalissa tutkimusyhteisössä institutionaalinen seinä, vallan ja tiedon yhteenliittymä, näyttäytyy konkreettisesti vain niille, jotka pyrkivät sitä haastamaan. Näitä kriitikoita, ilonpilaajia, törmäys seinään myös satuttaa. Esitämmekin, että maailmanpolitiikan raja-alueilta nousevat teoriat ja kysymyksenasettelut voivat tarjota tuoreita näkökulmia, menetelmiä ja kriittistä terää koko tieteenalalle, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Käsillä olevan lehden tavoitteena on nostaa esiin näitä maailmanpolitiikan marginaaleissa kehittyviä keskusteluja ja kasvattaa niiden näkyvyyttä tieteenalan omissa keskeisissä julkaisuissa. Saimme runsaasti ehdotuksia monenlaisiin teemoihin liittyen, joista osa edustaa poikkitieteellisiä näkökulmia. Kaikilla julkaistavilla artikkeleilla on analyyttista ja kriittistä tarjottavaa maailmanpolitiikan tutkimukseen epistemologisesti, ontologisesti, menetelmällisesti ja teoreettisesti. Lisäksi artikkelit laajentavat käsitystä siitä, millaisiin materiaaleihin tukeutuen maailmanpolitiikkaa voidaan tarkastella. Tässä erikoisnumerossa maailmanpolitiikkaa tutkitaan ja tulkitaan niin kaunokirjallisuuden, oppikirjojen, dokumenttielokuvan, tanssin, kuvakollaasien, käsitehistorian kuin etnografisen haastattelututkimuksenkin kautta. Erikoisnumeron artikkelit tarjoavat uudenlaisia näkökulmia myös maailmanpolitiikan rajoihin, rajamaihin sekä rajattomuuteen. Ne kyseenalaistavat monella tapaa sen, mitä olemme tottuneet pitämään maailmanpolitiikan keskuksina, periferioina tai marginaaleina. Mielestämme maailmanpolitiikan tutkimuksen olisikin hyödyllistä peilata omia käsityksiään ja teorioitaan niin kutsuttuun monitieteiseen rajamaakoulukuntaan (Borderlands Studies), joka on onnistunut tekemään näkyväksi maailmanpolitiikan sokeita pisteitä (esim. Hämäläinen & Truett 2011). 4 KOSMOPOLIS

3 Erikoisnumeron aloittaa meksikolaisen alkuperäiskansatutkija Xochitl Leyva Solanon käännösartikkeli, joka kiinnittää huomion akatemian ja aktivismin välisiin rajoihin. Se tuo esiin akatemian ja erityisesti vasemmistolaisen aktivismin välisiä jännitteitä ja hankauskohtia. Artikkeli kuitenkin haastaa näkemystä akatemiasta ja aktivismista toisilleen vastakkaisina ulottuvuuksina. Leyva Solano osoittaa, että nimenomaan akatemian ja aktivismin välisistä rakosista on käytännössä tuotettu ja jatkuvasti tuotetaan uutta tietoa ja uudenlaisia, rikkaita tietokäytäntöjä, joita ei lähtökohtaisestikaan tule luokitella joko akatemiaan tai aktivismiin kuuluviksi. Lisäksi hän pohtii etnografisen tutkimuksen haasteita konflikti- ja sotatilanteessa. Useat artikkelit suuntaavatkin huomiomme etnografiaan ja dekolonisaatioon, erityisesti alkuperäiskansatutkimuksen kontekstissa. Latinalaisen Amerikan tutkijan Eija Rannan artikkelissa tarkastellaan alkuperäiskansoja ja Bolivian valtion dekolonisaatioprosessia etnografisen näkökulman kautta. Ranta kuvaa, kuinka etnografisten tutkimusmenetelmien avulla tutkija voi jalkautua maailmanpolitiikan tapahtumien kentälle saaden tätä kautta tietoa sellaisista poliittisista prosesseista ja ilmiöistä, joiden tutkimiseen maailmanpolitiikan tutkijoita ei perinteisesti ohjata tai opasteta, toisin kuin esimerkiksi antropologeja. Samalla kun tutkija voi etnografian avulla päästä lähikosketukseen maailmanpoliittisten prosessien kanssa, tästä kohtaamisesta syntyy monenlaisia valtasuhteisiin ja tutkijan positioon liittyviä kysymyksiä sekä aivan uudenlaista problematiikkaa, kun käsitellään väkivaltaa ja sotatilanteita. Jos etnografiset tutkimusmenetelmät yleistyvät maailmanpolitiikan tutkimuksessa, tieteenalalla on odotettavissa samankaltaisia dekolonisaatioon liittyviä vaatimuksia tutkittavien yhteisöjen ja liikkeiden taholta kuin mitä antropologit ovat kohdanneet työskennellessään alkuperäiskansojen kanssa. Tarkastellessaan alkuperäiskansojen poliittisia historioita sekä kansallisvaltiosta rakennettuja narratiiveja, kulttuuriantropologian tutkija Sami Lakomäki osoittaa, miten kansallisvaltioihin kytkeytynyt moderni historiankirjoitus on vaikuttanut käsityksiin keskuksesta, periferiasta ja niiden suhteesta. Hänen mukaansa alkuperäiskansat tulisi asettaa oman historiansa keskukseen samalla muokaten valtavirran narratiiveja ja näkemyksiä dominoivasta maailmanhistoriasta. Lakomäki ehdottaa antropologiasta tuttujen emic- ja eticnäkökulmien tarkastelua vuoropuheluna, mikä yhtä aikaa mahdollistaa alkuperäiskansojen näkemysten sisällyttämisen maailmanpolitiikan narratiiveihin ja avaa mahdollisuuksia kansallisvaltioiden asemaa korostavien narratiivien haastamiselle. Lakomäen esille nostamaan teemaan liittyy olennaisesti myös yhteiskuntatieteen tutkija Anne-Maria Maggan artikkeli, joka käsittelee Suomessa esiintyvää rakenteellista rasismia saamelaisen poronhoidon ja poronhoitolainsäädännön yhteydessä. Alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmasta aihetta tarkasteleva Magga esittää, että saamelaisten kohtaama, vallitsevaan poronhoitomalliin liittyvä rasismi vaatii eräänlaista rakenteellisen rasismin dekolonisaatiota. Toisaalta yksiselitteinen rakenteellisen rasismin näkökulma voi myös tehdä vaikeaksi tunnistaa alkuperäiskansojen tilanteeseen vaikuttavia kolonialistisia ja patriarkaalisia diskursseja, jotka koskevat kokonaisia kansoja, tietojärjestelmiä ja maailmankatsomuksia. Artikkeli tekee näkyväksi sen, miten maailmanpolitiikan rakenteet vaikuttavat aivan lähellämme. Samalla se viitoittaa konkreettisia tapoja muuttaa Suomen valtion kolonialistisia käytäntöjä saamelaista alkuperäiskansaa kunnioittavampaan suuntaan. Kansainvälisten suhteiden tutkija Susanna Hast rakentaa eksploratiivisessa artikkelissaan myötätunnon neuropolitiikkaa Tšetšenian väkivaltaisen konfliktin kontekstissa. Myötätunnon neuropolitiikalla Hast kuvaa tanssin ja kehollisuuden merkitystä myötätun- KOSMOPOLIS 5

4 toisessa kanssakäymisessä väkivallan varjostamassa yhteisössä Barzakh-dokumenttielokuvan analyysin kautta. Myötätunnon neuropolitiikan analyysi auttaa käsitteellistämään paitsi kehollisuutta, yksityisyyttä ja tunteita, myös poliittista toimijuutta, joka vapauttaa kollektiivisesti sodan kahleista rikkoen samalla rajalinjoja passiivisen uhrin ja etäisen säälijän väliltä. Myötätunnon neuropolitiikan voi nähdä osaksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa yleistyvää tutkimussuuntausta, jossa pohditaan tutkijoiden tapoja kuvata konflikti- ja väkivaltatilanteita ja heidän omaa rajallisuuttaan suhteessa tutkimuskohteidensa kokemaan väkivaltaan. Maantieteen tutkija Heikki Sirviö esittelee artikkelissaan maailmanpolitiikan suurmiesteemaa ja johtajuuden problematiikkaa. Hän tarkastelee maailmanpolitiikkaa kirjallisuudessa analysoimalla viiksimiehiä kirjailija Veikko Huovisen teoksissaan Adolf Hitleriä, Josef Stalinia ja Pietari Suurta parodisoivia henkilöhahmoja. Artikkelista piirtyvät esiin maailmanpolitiikan valtiokeskeiset ja maskuliiniset oletukset, joita Huovisen satiirit samalla kyseenalaistavat. Sirviö avaa analyysissaan useita erilaisia marginaaleja, joihin Huovisen kirjallisuus rahvaanomaisena, maailmanpolitiikan perinteiselle porvarilliselle mieskeskeisyydelle naureskelevana suurmies-satiirina sijoittuu. Sirviön pohdinta maailmanpolitiikan mieskeskeisyyden ja vakavuuden purkamisesta saa jatkoa kansainvälisen politiikan ja sukupuolentutkijan Saara Särmän näkökulma-artikkelista. Särmän lanseeraama hömppäfeminismi ja hänen kollaasimenetelmänsä kutsuvat kriittisesti tarkastelemaan tutkijan roolia ja tutkimisen tapoja maailmanpolitiikassa sukupuolen ja feminismin näkökulmasta. Artikkeli pureutuu akatemian arkipäiväisiin valtasuhteisiin erityisesti tutkimusaiheiden ja -aineistojen valinnan yhteydessä. Hömppäfeminismi ja kollaasimenetelmä osana feminististä valta-analyysiä tuottavat Särmän mukaan olennaista tietoa siitä, millainen ja kenen tutkimus määritellään vakavasti otettavaksi ja kuka määrittelyvaltaa saa käyttää. Toisenlaisiin rajoihin siirrytään kirjallisuudentutkija Anna-Leena Toivasen kosmopolitanismia ja afrikkalaista nykykirjallisuutta käsittelevässä näkökulma-artikkelissa. Toivanen tarkastelee, miten maailmanpolitiikan rakenteet ja ilmiöt näyttäytyvät globalisaation aikakaudella afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Hän hyödyntää analyysissaan kosmopolitanismin erilaisia muotoja ja osoittaa, että kosmopolitanismi näyttäytyy hyvin erilaisena jälkikolonialistisesta näkökulmasta kuin länsimaisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Toivanen ei määrittele kosmopolitanismia pelkästään elitistiseksi ja eurokeskeiseksi käsitteeksi vaan tuo esille myös sen vaihtoehtoja luovaa ja rakentavaa potentiaalia, jota hän kuvaa termillä paikaltaan olo. Myös politiikantutkija Karim Maïche hahmottelee näkökulma-artikkelissaan kosmopoliittisempaa ja monipuolisempaa lähestymistapaa maailmanpolitiikan tutkimukseen etenkin post-länsimaisen politiikan kontekstissa. Maïche arvioi kriittisesti eurooppalaista historiankirjoitusta ja sen universalistisia pyrkimyksiä tarkastellessaan lännen käsitettä tietyn historiallisen prosessin tuloksena syntyneenä poliittisena konstruktiona. Artikkeli osoittaa, että maailman jakaminen meihin ja muihin estää historian, kulttuurien ja politiikan pluralistisempaa hahmottamista. Kyse on tieteellisestä valtakamppailusta, jossa länsi muodostaa normin, johon muita peilataan. Erikoisnumeron päättää politiikantutkija Paul-Erik Korvelan käsitehistorian hyödyllisyyttä maailmanpolitiikan tutkimuksessa tarkasteleva näkökulma-artikkeli. Korvela jatkaa eurooppalaisen tieteen kriittistä analyysiä ja kutsuu lukijaa pohtimaan, millä käsitteillä, miten ja mistä käsin maailmanpolitiikkaa yleensä kuvataan ja selitetään. Korvelan analyysi 6 KOSMOPOLIS

5 tuo esiin, että poliittisia kiistoja käydään suurelta osin juuri käsitteiden merkityksistä. Siksi ei ole tärkeää pelkästään löytää haastajia hegemonisen aseman saavuttaneille käsitteille vaan myös paljastaa niiden historiallinen sattumanvaraisuus ja korostaa, miten eri kielissä ja traditioissa käsitteet saavat hyvinkin erilaisia merkityksiä. Tämä rikas ja monitieteinen läpileikkaus nykytutkimukseen havainnollistaa, miten monenlaisista perspektiiveistä maailmanpolitiikkaa voidaan tutkia. Erikoisnumero myös osoittaa, että Suomessa tehdään kiinnostavaa ja arvokasta, kriittisistä marginaaleista ammentavaa tutkimusta, joka tuo esiin tutkimusalaamme liittyviä merkittäviä tiedollisia, eettisiä ja poliittisia haasteita. Tieteenalan marginaaleista tuotettu tieto laajentaa huomattavasti niitä näkökulmia, arvoasetelmia ja tiedollisia premissejä, joista käsin kansainvälisiä suhteita on perinteisesti totuttu tarkastelemaan. Oma yhteistyömme sai alkunsa, kun avauduimme toisillemme kokemuksistamme liittyen tutkimuksen tekemiseen ja positioihimme niin yliopistoissa, uusliberaalissa tutkimusmaailmassa kuin osana laajempia globaalin etelän ja pohjoisen välisiä hierarkkisia valtasuhteita. Kunkin kohdalla kiinnostus eritoten dekolonisoivaan tutkimusotteeseen liittyi henkilökohtaisiin heräämisen ja poisoppimisen prosesseihin, joita olimme käyneet läpi työskennellessämme tutkijoina Intiassa ja Nepalissa (Seppälä), Meksikossa (Laako) sekä palestiinalaisalueilla ja Suomen saamelaisyhteisön laitamilta käsin (Junka-Aikio). Tarkastelemme näitä kokemuksia ja niiden vaikutusta tutkimustyöhömme autoetnografisessa yhteisartikkelissa, jota olemme työstäneet tämän erikoisnumeron ohella (Bordering Actors, tulossa). Kaikkinensa jaettu matka on ollut ilahduttava ja opettavainen. Yhteistyön kautta vastustamme painetta keskinäiseen kilpailuun, jota kiristyvä akateeminen ilmapiiri asettaa kaltaisillemme epävarman työuran keskellä suunnistaville, 2010-luvulla väitelleille tutkijanaisille. Samasta syystä aloimme myös etsiä uudenlaisia tapoja yhteistyömme tulosten julkaisemiselle, ja saimme ajatuksen tutkijakollektiivin perustamisesta. Tämä lehti on ensimmäinen julkaisu, jonka julkaisemme tutkijakollektiivi Bordering Actorsin nimissä. Toivomme, että erikoisnumeron teemat löytävät tiensä laajempaankin keskusteluun, joka voi luoda yhteistä pohjaa aiempaa moniäänisempää, solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta rakentavalle maailmanpolitiikan tutkimukselle. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimukseen erikoistuneena aikakauslehtenä Kosmopolis aiemmalta nimeltään Rauhantutkimus on tähän tarkoitukseen erinomainen tieteellinen julkaisukanava. Vuosikymmenten varrella lehti on ottanut kantaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, tarjonnut nuorille tutkijoille kanavan osallistua tieteenalan sisältöjä ja rajoja määrittäviin keskusteluihin ja täten pitkäjänteisesti vaalinut kriittistä potentiaalia maassamme. Kiitämme lämpimästi lehden päätoimittajia sekä toimituskuntaa saamastamme tuesta, luottamuksesta ja kannustuksesta. Haluamme kiittää myös anonyymeja vertaisarvioitsijoita ja kirjoittajia huolellisesta työstä sekä kärsivällisyydestä ja sinnikkyydestä, jota kokonaisuuden perusteellinen viimeistely on meiltä kaikilta vaatinut. Rovaniemellä ja San Cristobal de las Casasissa Tutkijakollektiivi Bordering Actors 1 1 Tutkijakollektiivi Bordering Actors koostuu kolmesta tutkijasta, jotka ovat erikoisnumeron toimittajia: YTT Tiina Seppälä, VTT Hanna Laako ja PhD Laura Junka-Aikio. Lisätietoja tutkijakollektiivimme ajatuksista ja muusta toiminnasta: KOSMOPOLIS 7

6 L ä h t e e t Ahmed, Sara (2013): Making feminist points. feministkillkjoys-blog. com/2013/09/11/making-feminist-points, Bordering Actors (tulossa): Bordering Solidarity and Decolonization: Paradoxes of Researchactivism and Autoetnographies of Unlearning. Vertaisarviointiin lähetetty käsikirjoitus. Chakrabarty, Dipesh (2008/2000): Provincializing Europe: Postcolonial Thought and Historical Difference. Princeton: Princeton University Press. De Felice, Damiano & Francesco Obino (2012): Editors Introduction: Weaving the Theories and Practice of International Relations. Millennium: Journal of International Studies, 40(3), Gruffydd-Jones, Branwen (2006): Decolonizing International Relations. Lanham: Rowman & Littlefield Publishing. Hämäläinen, Pekka & Samuel Truett (2011): On Borderlands. The Journal of American History, 98(2), Mohanty, Chandra T. (2003): Under Western Eyes Revisited: Feminist Solidarity through Anticapitalist Struggles. Teoksessa: C. T. Mohanty (toim.) Feminism Without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity. Durham: Duke University Press, Motta, Sara C. (2011): Notes Towards Prefigurative Epistemologies. Teoksessa: S. C. Motta & A. G. Nilsen (toim.) Social Movements in the Global South: Disposession, Development and Resistance in the Global South. Basingstoke: Palgrave MacMillan, Nkrumah, Wayne (1965): Neo-Colonialism, the Last Stage of Imperialism. Lontoo: Thomas Nelson & Sons. Tuhiwai Smith, Linda (1999): Decolonizing Methodologies: Research and Indigenous Peoples. Lontoo: Zed Books. Santos, Boaventura de Sousa (1999): On Oppositional Postmodernism. Teoksessa: R. Munch & D. O Hearn (toim.) Critical Development Theory. Lontoo: Zed Books, Suoranta, Juha & Sanna Ryynänen (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into Kustannus. Wallerstein, Immanuel (1974): The Modern World System: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World Economy in the Sixteenth Century? New York: Academic Press. 8 KOSMOPOLIS

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Tieto ympäristönkäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Päättöseminaari 16.3.2012 Sanna Hast sanna.hast@ulapland.fi

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita?

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa 1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot