INFOPAKETTI OPETTAJILLE MUSEOSTA JA PEDAGOGIESTA TOIMINASTAMME

Transkriptio

1 INFOPAKETTI OPETTAJILLE MUSEOSTA JA PEDAGOGIESTA TOIMINASTAMME Opettajana voit valmistautua ennen luokkasi vierailua Ahvenanmaan Metsästys- ja Kalastusmuseoon. Voit joko tutustua museon sisältöön etukäteen tämän infopaketin avulla (mikä antaa sinulle valmiudet toimia oppaana luokallesi) tai voit hakea tästä inspiraatiota valmistelevaan oppituntiin ja varata opastetun kierroksen etukäteen. Ilmoita etukäteen, jos haluat tehdä eläinvisan tai saada oppimateriaalia paikan päällä, niin tulostamme ne valmiiksi, se sisältyy vierailunne pääsymaksuun. Kysymyksiä? Soita tai tai lähetä sähköpostia Museolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta opastaa suomeksi, mutta jos haluatte suomenkielisen oppaan, voitte ottaa suoraan yhteyttä Ålands Guidereihin tai ordforande@alandsguider.ax Tarjoamme erilaisia pakettihintoja riippuen siitä, haluatteko oppaan, välipalaa tai lisäaktiviteetteja: Vain sisäänpääsy 3,20 Sisäänpääsy+opas (45 min) 3, Sisäänpääsy+ välipala+ opas (45min) 8, Sisäänpääsy+välipala 8,50 Sisäänpääsy+helmienkaivuu 5,70 Sisäänpääsy+kipsiperhosmagneettien maalaus 6,20 Omia eväitä saa nauttia museon portailla ja sisäpihalla tai museon läheisillä kallioilla. Sisätiloissa syöminen ja juominen on kielletty. Infopakettimme sisältö: Museon sisältö Kuvatehtävä (luokat 1-9) Ryhmässä oppiminen (luokat 3-9) Ketkä asuvat museossa? Eläinvisa (luokat 1-2) Metsästys- ja Kalastusmuseon oma Metsästäjäntutkinto (luokat 3-9) Muita aktiviteetteja lapsille Röra och göra Lasten leikkihuone Helmienkaivuuta

2 Geopolku ja Svanö-kalastusvene Valokuvaaminen MUSEON SISÄLTÖ Hylkeenpyytäjät Saariston ensimmäiset asukkaat olivat hylkeenpyytäjiä. Hylje oli elintärkeä saaliseläin vuosituhansien ajan ja hylkeestä käytettiin hyväksi kaikki liha, nahka ja rasva, jota voitiin käyttää lamppuöljynä ja kyllästysaineena. Hylkeitä pyydettiin vuorokauden ja vuoden ympäri mitä suurimmalla kekseliäisyydellä verkon, nuijan, harppuunan, koukkujen ja pyssyn avulla. Hylkeitä pyydettiin veneestä käsin tai jään päällä sisäsaaristossa tai avomerellä. Metsästys saattoi olla huvia rauhallisella ja kauniilla kesäsäällä. Kylminä talviöinä, jolloin metsästäjät ajelehtivat avoveneissään jäälauttojen keskellä, se oli kuitenkin vaarallista ja jopa epäinhimillistä. Nuottakalastus Nuottakalastus on yksi vanhimmista kalastusmenetelmistä. Silakan nuottakalastuksesta on mainintoja jo 1300-luvulta. SILAKKANUOTTA oli valtavankokoinen pyyntiväline. Sillä saattoi olla pituutta 200 metriä ja syvyyttä 20 metriä. Keväällä kalastettiin kutusilakkaa pääasiassa nuotalla, mutta 1800-luvulla alettiin kalastaa koukkuun laskettujen silakkaverkojen avulla. Myös suomukalaa, kuten ahventa ja haukea, kalastettiin nuotalla. PIKKUNUOTTAA, joka oli noin 60 metriä pitkä ja kolme metriä syvä, vedettiin rantaa kohti, kun taas TYÖNTÖNUOTTAA vedettiin kahden yhteen kiinnitetyn pienemmän veneen avulla. Kiinnittämällä työntönuotta kahteen pikkunuottaan saatiin ISONUOTTA, jolla kalastettiin pääasiassa ahventa marras- ja joulukuussa. Rysillä kalastaminen korvasi suomukalan nuottakalastuksen 1800-luvulla. Eckerössä vedettiin pikkunuottaa kuitenkin vielä 1950-luvulla. Silloin käytetty nuotta kuuluu museon kokoelmiin. Veneet Saaristolaistalonpojalla oli useita veneitä. ÖKAN-soutuvenettä käytettiin metsästysretkillä, hyljejäillä ja keväällä merilintujen munia kerättäessä. SOUTUSUMPUN kalalaatikossa pidettiin ahvenet elävinä rysiä koettaessa. JOLLAA tai pienempää VERKKOVENETTÄ käytettiin verkkoja koettaessa ja lyhyemmillä metsästysretkillä. SILAKKAVERKKOVENEELLÄ kalastettiin silakkaa ja tehtiin pitkiä retkiä hyljejäille kevättalvella tai lähdettiin markkinamatkoille Turkuun ja Helsinkiin. Mannerahvenanmaalaisilla oli usein osuuksia SKUTA-pursista, joilla purjehdittiin myymään halkoja, suolasilakkaa ja teuraskarjaa. Ulkosaaristossa asuvilla saattoi oli osuus KAJUUTTAVENEESTÄ, jolla purjehdittiin mukavammin Helsinkiin, Rääveliin (Tallinnaan) ja Baltischportiin (Paldinskiin). Kalastusleirit Monet ahvenanmaalaiset kylät olivat heinäkuun lopusta syyskuun puoliväliin lähestulkoon autioita. Tuolloin kaikki kynnelle kykenevät olivat pyytämässä syksyn kutusilakkaa. Silakkaa saatiin avomeren ääreltä ja ulkosaariston karuille luodoille rakennettiin

3 kalastusleirejä yksinkertaisine tupineen. Jokaisessa mökissä asui usein useita perheitä ja osa kalasavottaväestä nukkui veneissä. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita, mutta silakkasavotta koettiin usein mukavana vaihteluna kylien arjelle. Lauantai-iltana, sunnuntaina ja myrskypäivinä pidettiin verkkovapaata. Tuolloin levättiin, paikkailtiin verkkoja ja korjattiin kalastusvälineitä, seurusteltiin, pelattiin korttia ja tanssittiin lasten leikkiessä. Ahvenanmaan saaristossa on sadoittain luotoja, joita on käytetty aika ajoin verkkokalastuksen savottapaikkoina. Näitä ovat esimerkiksi Rannöarna, Väderskär, Pattungarna, Stenbådan, Måsskär, Rödhamn, Sältingskär, Kökarsören ja Mörskären. Markkinamatkat Ahvenanmaalaiset talonpojat olivat aikojen saatossa purjehtineet muun muassa Tukholmaan, Turkuun ja Helsinkiin myymään pääasiassa suolasilakkaa ja ostamaan suolaa, viljaa ja muuta tarpeellista. Markkinamatkat toivat vaihtelua arkeen, mutta saattoivat olla myös vaarallisia. Sää ja tuulet olivat arvaamattomia ja olot veneessä olivat vähintäänkin alkeelliset. Avoveneet katettiin yöksi puomiin kiinnitetyllä purjeella, jonka alla nukuttiin veneen pohjalla. Jos veneessä oli kajuutta, venekunnalla oli katto pään päällä, vaikka kajuutassa oli sekä ahdasta että kosteaa. Saaristolaiset olivat kuitenkin tottuneet yksinkertaisiin oloihin. Silakkaa kalastettaessa asuttiin viikkokaupalla yhteen ahtautuneina pienen kalasavottamökin ainoassa huoneessa uloimmilla luodoilla avomeren äärellä. TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Kuvatehtävä (luokat 1-9) Ennen vierailua: Lähetä sähköpostia ja pyydä kuvatehtävä (tulossa myös museon nettisivuille). Tehtävässä on kuvia museon esinteitä, ja sen voi ladata tulostusta varten. Kuvien esineet löytyvät sekä perusnäyttelyistä sekä avoimesta varastosta. Voit keksiä omia tapoja käyttää kuvia tai käyttää esimerkkitehtäväämme: Aloita kertomalla mitä museo sisältää Jaa luokka ryhmiin ja jaa kuvat Keskustelkaa ryhmissä, mitä kuva esittää ja mikä esine on/mihin sitä on voitu käyttää (kuvien selitykset liitteenä pdf-tiedostona) Vierailun aikana: Jos teillä on opas, saa hän tietää, mitä kuvia olette valinneet (jos ette ole tutkineet kaikkia)

4 Kierroksen aikana pysäytät tai opas pysäyttää ryhmän esineen luona. Se ryhmä, joka on saanut kuvan esineestä, saa kertoa, minkä he uskovat esineen olevan ja mitä pohdintoja se on tuonut esiin. Sen jälkeen opas voi kertoa esineestä tarkemmin. Jos teillä ei ole opasta, kysy apua henkilökunnalta. Vierailun jälkeen: Kierros museossa voi toimia perustana keskusteluihin elämästä ennen vanhaan ja nykyaikana. Oppilaat voivat esimerkiksi verrata omaa elämäntilannettaan kalastusyhteiskunnan elämään. Esimerkkikysymyksiä keskusteluun luokassa vierailun jälkeen: - Miten teidän elämänne eroaa nuorten elämästä ennen vanhaan? (siihen aikaan, mitä museossa esitellään) - Miten uskotte sen ajan nuorten ajatelleen? Toimivatko he kenties eri tavalla eri tilanteissa? - Millaisen uskotte tulevaisuuden metsätys- ja kalastuselämän olevan? Ryhmässä oppiminen (luokat 3-9) Jaa oppilaat 3-4 hengen ryhmiin museoon tullessa. Anna jokaiselle ryhmässä oma osa-alue, josta heidän tulee löytää mielenkiintoisia faktoja. Eri osa-alueet ovat: NUOTTAKALASTUS, HYLKEENPYYNTI, TROOLIKALASTUS, NAISTEN ASEMA KALASTUKSESSA, KALASTUSLEIRIT JA MARKKINAPAIKAT. Pyydä heitä sen jälkeen palaamaan ryhmäänsä. Jokainen oppilas saa kertoa toisille ryhmän jäsenille, mitä hän on oppinut omasta aiheestaan. Vastaa seuraaviin tehtäviin: - Mikä on osa-alueesi? Kerro, mitä siihen liittyy. - Nimeä kaksi työkalua tai esinettä, jotka liittyvät aiheeseesi, ja kerro mihin niitä on käytetty - Kirjoita kolme asiaa, mitä et tiennyt aikaisemmin aiheestasi (jos tiesit jo kaiken niin kirjoita kolme kiinnostavinta asiaa!) - PIIRRÄ jokin aiheeseen liittyvä esine Oppilaat voivat vastata joko ranskalaisilla viivoilla tai kirjoittaa yhteinäisen tekstin aiheestaan. On tärkeää, että oppilaat löytävät tietoa sekä lukemalla tekstejä että tutkimalla esineitä ja kuvailemalla niitä omin sanoin. Tehtävää voi jatkaa koulussa, jossa oppilaat työstävät aiheitaan pidemmälle, yksin tai ryhmissä.

5 MUITA AKTIVITETTEJA LAPSILLE? Ketkä asuvat museossa? Eläinvisa (luokat 1-2) Museossa asuu monta eläintä. Osasta heistä on tehty graafiset piirrokset ja kertomukset heidän elämästään ja päivittäisistä tekemisistään. Eläinvisassa on kysymksiä eläinten elämästä ja ulkonäöstä, mihin oppilaat voivat vastata. Esitellyt eläinhahmot ovat Hirvi Yrjö Haara, Hannu Hylje ja Kalle Kuutti, Siiri Supikoira, Jari Jänis, Karri Kauris, Simo Silakka perheineen ja Hilma Huuhkaja. Metsästys- ja Kalastusmuseon oma metsästäjäntutkinto (luokat 3-9) Metsästäjäntutkintoon kuuluu erilaisia kysymyksiä, ja löytääkseen vastaukset niihin täytyy oppilaiden sekä lukea infotekstejä että tutkia esineitä. Näin oppilaista tulee pieniä tutkijoita. Röra och göra Vihreä kädenjälki ja röra och göra-kyltit kertovat, missä lapset saavat koskea, kokeilla tai leikkiä. Punainen kädenjälki taas tarkoittaa, että esinettä ei saa koskea. Lasten leikkihuone Museossa on myös lasten leikkihuone, jossa lapset voivat olla luovia ja tehdä monenlaisia asioita: värittää eläinhahmoja, maalata kipsiperhosia (maksua vastaan), pukeutua vanhanaikaisiin vaatteisiin ja leikkiä silakkamarkkinoita tai nukketeatteria. Ilmoittakaa etukäteen mitkä näistä aktiviteeteista kiinnostavat teitä, niin voimme valmistella huoneen ennen vierailuanne. HUOM! Sopii vain pienille ryhmille, max 10 oppilasta. Helmienkaivuu Jos ei sada, voi etsiä helmiä sisäpihan hiekkalaatikosta ja löytää aarteen. Jos lapset haluavat ottaa aarteen kotiin (helmi+nauha) maksetaan se kassalle kun olette kaivaneet. Sopii tarharyhmille ja alakouluikäisille. Geopolku Läpi tulen ja jään ja kalastusvene Svanö Jos sää sallii, ulkona on geologinen polku jossa esitellään eri kivilajeja kronologisessa järjestyksessä. Polku alkaa museolta ja johtaa punaisille kallioille missä esitellään Ahvenanmaan jännittävä geologinen historia. Kallioilla on mukava kokoontua, rauhoittua tai pitää piknikiä. Haluatteko oppaan? Ottakaa yhteyttä Stig Abrahamssoniin, Kalastusvene Svanö kuuluu museolle ja siellä saa leikkiä kalastajaa. Valokuvaus Museossa saa valokuvata, mutta toivomme teidän mainitsevan Ahvenanmaan Metsästys- ja Kalastusmuseon, jos julkaisette kuvia.