TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYS Alustus Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa vuositasolla noin 5 % vauhtia ja jatkaa tasaisesti kasvuaan maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 kasvu Euroopassa oli 6,3 %. Lentoliikenne on liikennemuodoista edullisin sekä ekologinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Lentoliikenteen ennustetaankin maailmanlaajuisesti tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ylivoimaisesti suurin kansainvälinen kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, lisäksi se on paras alue saavutettavuudeltaan rauta- että maanteitse. Tämän saavutettavuudeltaan Suomen parhaan alueen saaminen kansainvälisen lentoliikenteen piiriin onnistuu yhdistämällä rautatie- ja maantieverkosto yhdessä lentoliikenteen kanssa toimivaksi liikennejärjestelmäksi matkaketjujen sekä uuden kehittyneen teknologian avulla. Kansainvälisen lentoliikenteen kehittäminen vahvistaa erityisesti eteläisen, läntisen ja keskisen Suomen talousalueita. Tampere-Pirkkala lentoaseman pitkän ajan kasvusuunnitelma on olla kansainvälisesti merkittävä läntisen ja keskisen Suomen lentokenttä, joka yhdistyy muun Suomen alueisiin kaupunkikeskuksissa sijaitsevin verkostoterminaalein. AiRRport-hanke, joka on kirjattu valtakunnalliseen lentoliikennestrategiaan, on koonnut alueiden vision, jonka tavoitteena on saavuttaa 8 miljoonaa matkustajaa vuonna Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti läntisen ja keskisen Suomen saavutettavuutta ja siten elinkeinoelämän ja matkailun kytkentää globaaliin talouteen luomalla eri liikennemuodot sujuvasti yhdistäviä matkaketjuja ja kehittämään uusia palveluita toimijoiden yhteistyöllä. Tulevaisuuden lentokenttätoimintamalli on mahdollista toteuttaa juuri Tampereen kaupunkiseudulla suomalaisten hyvinvoinnin ja suomalaisen yritystoiminnan edistämiseksi globaalin verkottuneen talouden maailmassa. Toimivat ja yhteen liitetyt rautatie-, maantie- ja lentoliikenneverkot, fyysinen internet, ovat keskeinen osa alueellista ja kansallista menestystarinaa Tampereen kaupunkiseudulle. 2. Nykytilan kuvaus Tampere-Pirkkalan keskeinen sijainti luo kentälle erinomaisen saavutettavuusvyöhykkeen. Kentälle on helppoa tulla rautatie- ja maantieverkoston kautta. Tämä antaa kentälle myös erinomaisen sijainnin rahtilogistisena yhteyspisteenä. Vahva elinkeinoelämä sekä sen edelleen lisääntyvä kansainvälistyminen ovat merkittäviä tekijöitä, joille hyvä saavutettavuus ja nopeat yhteydet kansainvälisiin kohteisiin ovat elinehto. Suomen toiseksi suurimpana kansainvälisen kasvun keskittymänä on Tampere-Pirkkala lentoaseman kehittyminen avaintekijä Suomen talouden kasvun mahdollistajana. Vientiteollisuuden sekä muun elinkeinoelämän kasvu mahdollistuu vain toimivan lentokentän ja lentoliikenteen avulla hyvän saavutettavuuden ollessa elinehto alueille. Osaamispääoma, mm. yliopistotoiminta ja kansainvälisen koulutusyhteistyön säilyminen ja edelleen kehittyminen alueella voidaan jatkossa taata vain luomalla alueelle toimivat kansainväliset liikenneyhteydet. Tampere-Pirkkala ei ole yksin Pirkanmaan kenttä vaan sen kehittämisessä etu on yhteinen keskisen ja läntisen Suomen alueilla. Lentoliikenteen kehitys on kansallinen asia, jossa Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat elinkeinoelämänsä sekä taloudellisen kasvukeskittymänsä ansiosta erinomainen tiennäyttäjä kehitystyötä tehtäessä. Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti ovat kentän aktiivisia käyttäjiä. Punaisen Ristin logistiikkakeskus sijaitsee Pirkkalassa, ja kansainvälisiin kriisitehtäviin lähdetään usein Tampere-Pirkkalan lentokentältä. Yleisilmailu sekä 1

2 koulutustoiminta tuovat myös runsaasti käyttäjiä kentälle ja merkittävä etappi kehityksen kannalta on Patrian koulutuskeskuksen siirtäminen Tampereelle vuoden 2017 aikana. Tampere-Pirkkala lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. Lentoasemalla on vuositasolla yli 1100 matkustajaa päivässä. Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalasta lensi yhteensä matkustajaa, joista kotimaan matkustajia oli ja kansainvälisiä matkustajia Tämä tekee Tampere-Pirkkala lentoasemasta ensisijaisesti kansainvälisen liikenteen lentoaseman ja on osoitus kentän potentiaalista. Säännöllistä reittiliikennettä kentältä harjoittavat tällä hetkellä SAS, Finnair ja Ryanair. SAS operoi neljä (4) kertaa päivässä Tukholmaan, Finnair neljä (4), toisinaan viisi (5) lentoa Helsinkiin ja Ryanair lentää säännöllisesti lokakuun 2015 loppuun suoraan Euroopan kohteisiin; Milano, Italia Bremen ja Frankfurt, Saksa Alicante ja Malaga, Espanja Budapest, Unkari Lontoo, UK kunnes jää talvikaudeksi 2015 tauolle. Kentältä lennetään säännöllisesti kausivaihteluiden mukaan lomalentoja, sekä yksittäisiä tilauslentoja eri kohteisiin Euroopassa. Tällä hetkellä kentän infrastruktuuri asettaa jonkin verran rajoituksia mm. lentokoneiden määrälle sekä koolle. Tulevaisuudessa lentokentälle on kaavoitettu mm. uusi kiitotie, joka on osoitus pitkäjänteisestä kasvusuunnitelmasta. 3. Projektin tehtävä Tampere-Pirkkalan lentoasemasta on suunniteltava ns. smart airport sekä hyödynnettävä alueen osaaminen niin perusteknologian kuin älyteknologian osalta. Kansainvälisen liikenteen keskittymä edellyttää toimivaa ja sujuvaa ympäristöä mikä huomioi sekä maaliikenteen että ilmaliikenteen yhdistymisen toisiinsa saumattomasti, kuin myös pitkänmatkan liikenteen yhdistämisen paikalliseen lyhyenmatkan liikennöintiin. Projektin tehtävänä on kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemasta toimiva ja kehittyvä kansainvälisen lentoliikenteen keskus, lisäämällä konkreettisin toimin kentän säännöllisen liikenteen määrää, sekä sitouttamalla lentoyhtiöitä liikennöimään kentälle pysyvästi. 4. Projektin toimenpiteet Projektin toimenpiteen jakautuvat karkeasti kolmeen osa-alueeseen 1) Lentoyhteyksien hankinta 2) Myynti- ja markkinointitoimenpiteet ja 3) Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit. 1. Lentoyhteyksien hankinta Alkutilanteessa, jossa kentälle ei ole vakaata säännönmukaista liikennettä Finnairia ja SAS:ia lukuun ottamatta, Ryanairin ollessa epävarmassa tilassa on reittiyhteyksien hankintatyö ensi arvoisen tärkeää. Reittien aloittaminen vaatii aktiivista yhteydenottoa lentoyhtiöihin, haluttuihin kohteisiin, matkatoimistoihin sekä matkanjärjestäjiin Suomessa sekä ulkomailla. Projektin alussa jatketaan neuvotteluja nykyisten reittiyhteyksien säilyttämiseksi (Finnair ja SAS) sekä otetaan yhteyttä lentoyhtiöihin uusien reittien avaamiseksi. Uusia reittiyhteyksiä suunniteltaessa on huomioitava lentoyhtiöiden strategia sekä markkina-alue. Lentoyhtiöiden toiminta-alue määrittelee pitkälti potentiaalin reittien avaamiseen ja siksi yhtiöiden benchmarkkaus on tärkeää ennen kontaktin ottoa. 2

3 Toteutunut 10/2015: Lentoyhtiöihin on oltu yhteydessä suorien reittiyhteyksien avaamiseksi ja keskusteluita pyritään edistämään mahdollisimman nopeassa tahdissa. Reittiverkosto on suunniteltava kannattavuuden ja matkustuspotentiaalin mukaan. Reittianalyysit tehdään hyödyntäen olemassa olevaa sekä hankittua tietoa matkustajavirroista, olemassa olevasta kapasiteetista sekä yhteyksistä. Ensi vaiheen kohteet on valittava sen perusteella mihin vahvin matkustusvirta on ohjattavissa. Lisäksi on mietittävä vaihtoehtoisia tapoja lisätä liikennettä, mikä vaatii yhteistyötä matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien kanssa. Matkanjärjestäjiä autetaan mm. avustamalla heitä neuvotteluissa lentoyhtiöiden kanssa sekä tukemalla heitä markkinoinnissa ja myynnissä tarvittavin toimenpitein. Merkittäviä matkanjärjestäjiä Suomessa ovat mm. Aurinkomatkat, Finnmatkat (TUI-Group), Tjäreborg (Thomas Cook), Apollo (Kuoni Group) sekä Lomamatkat/Matka-Vekka (Primera Group). Suurten matkanjärjestäjien lisäksi on oltava aktiivinen pienempien matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien houkuttamiseksi tuotannon lisäämiseen ja kasvattamiseen reittiyhteyksiä/tilauslentoja käyttäen. Toteutunut 10/2015: Elokuussa 2015 on aloitettu keskustelut muutaman suomalaisen matkanjärjestäjän kanssa uusien lentoyhteyksien aloittamisesta yhteistyössä. Yksi keskusteluista on tätä kirjoittaessa edennyt suunnittelutasolle kesän 2016 osalta. Saman matkanjärjestäjän kanssa neuvotellaan myös mahdollisuudesta avata korkean sesongin ajaksi reittilentoja mm. Espanjaan sekä Italiaan alkavalla talvikaudella. Toimenpiteitä matkustajien houkuttamiseksi Suomeen tulee tehdä yhteistyössä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kussakin maassa. Työtä on tehtävä kahdensuuntaisena kohdeyhteistyönä markkinoinnin sekä myynnin osalta, jotta molempien maiden näkyvyys ja tunnettuus paranevat. Suomeen päin suuntautuvan matkustuksen lisäämiseksi tärkeimmät markkina-alueet ovat Saksa, UK, Sveitsi, Ranska, Espanja sekä Italia. Tapahtumapohjaisten Suomeen päin suuntautuvien tilauslentojen hankintaan on panostettava yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa. Pidemmän aikavälin suunnitelmassa on huomioitava kaukomatkustus, sekä Suomen ainutlaatuisuus niche matkakohteena mm. Kiinan, Japanin sekä Etelä-Amerikan avautuvaa matkustusta kohtaan. Toteutunut 10/2015: Elokuussa 2015 on aloitettu keskusteluja muutaman kohdealueen kanssa tehtävästä yhteistyöstä kahdensuuntaisen matkustuksen lisäämiseksi, sekä säännöllisen liikenneyhteyden kehittämiseksi. Luodaan matkanjärjestäjille/matkatoimistoille houkuttava Insentiivi-ohjelma, jolla helpotetaan matkanjärjestäjien riskinottokykyä ja madalletaan kynnystä lennon ostamiseksi. Toimiva insentiivi-ohjelma kannustaa matkatoimistoa ja myös lentoyhtiötä tekemään työtä lennon kannattavuuden eteen, eikä se saa olla matkatoimistoa/lentoyhtiötä passivoiva. Tällaisen ohjelman pariin hyväksyttävä lento-ohjelma on tehtävä yhteistyössä lentoliikenteen kehitysjohtajan kanssa, jotta sen kaupalliset perusteet sekä onnistumisen edellytykset täyttyvät (matkustuspotentiaalin analysointi ja reittisuunnittelu). Rahoituksessa on otettava huomioon operaatioiden aloituksen taloudelliset haasteet. Suomen markkinatilanteessa kynnys avata uusi lentoreitti ilman varmuutta riittävästä matkustajamäärästä reitin aloituskautena karsii aloitusten määrää huomattavasti. Lentoyhteyksien hankintaan liittyy vahvasti myös rahtilentotoiminta. Tampereen seutu on rahtilogistisesti sijainniltaan erinomainen. Huomioiden, että rahtilentotoiminnan käynnistäminen on mahdollista kohtuullisin investoinnein, on rahtitoiminnan aloitukseen panostettava heti projektin alkuvaiheessa. Tehdään päivitetty selvitys lentorahdin tämän hetkisistä tilanteista ja tarpeista. Hyödynnetään tässä yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. 2. Markkinointi- ja Myyntitoimenpiteet Markkinointi ja myyntityössä keskitytään toisaalta lentoliikenteen asiakasvirtojen vahvistamiseen muista maakunnista ja toisaalta alueen myymiseen niin lentoyhtiöille kuin matkanjärjestäjillekin. 3

4 Maakuntien houkuttaminen ja innostaminen yhteistyöhön on tärkeä tehtävä heti alkuvaiheessa. Nostetaan ajatusta Keski- ja Länsi-Suomen kansainvälisenä lentoasemana esiin. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin talouselämän keskittymä, jossa vienti on vetovoimaista sekä kasvusuuntaista. Kaupunkiseutu on olennainen osa Suomen Kasvukäytävää, jota on hyödynnettävä yhteistyössä. Lanseerataan kasvukäytävähanketta aktiivisesti eri yhteyksissä myös tavalliselle matkailijalle, muille kaupungeille, maakunnille ja keskuksille. Ison kokonaisuuden toteuttamiseksi on tärkeää yhdistää lentoaseman syöttöliikenne tärkeäksi osaksi asemakeskushanketta sen edetessä toteutukseen. Hankkeet liittyvät vahvasti toisiinsa liikennelogistisesti ja tämä tulee molemmissa projekteissa huomioida mm. markkinointimateriaalia suunnitellessa, jotta hankkeiden tunnettuus yhdistyy ihmisten mielissä. Aloitetaan työ matkaketjujen synnyttämiseksi neuvottelemalla tavoiteltujen kaupunkien kanssa etäterminaalien perustamisesta. Samoin neuvotellaan eri liikenneyhtiöiden (bussit, juna) kanssa tehtävästä myyntiyhteistyöstä. (Alustavia tapaamisia on jo sovittu). Laaditaan roadshow -aikataulu etäterminaalien aloitusten markkinoinnista. Toteutunut 10/2015: Alustavia tapaamisia matkaketjujen synnyttämiseksi on sovittu syksylle. Lisäksi on tärkeää saada projektille kansainvälistä näkyvyyttä. Se onnistuu hyödyntämällä muun muassa kansainvälisen ilmailuosaamisen verkostoa sekä uudenlaisen liikennemallin luomaa kiinnostusta mm. rakennusteollisuuden, arkkitehtuurin ja älyteknologian alueilla. AiRRport on kansainvälisesti kiinnostava hanke ja sen avulla, oikein hyödettynä, voidaan saada houkuteltua sekä lentoyhteyksiä että investoreita alueelle. Tässä on ensi sijaisen tärkeää yhteistyö Tredean eri tiimien, erityisesti investointien houkuttelu tiimin kanssa. Projektissa osallistutaan tarpeen mukaan kansainvälisille alan messuille, ollaan mukana tapahtumissa sekä lisätään tietoisuutta kotimaassa eri tapahtumien ja paikallisten messujen kautta. Järjestetään roadshow valiten tarkoin kohderyhmät sekä vierailujärjestys. Ennen roadshowta tehdään markkinointisuunnitelma kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden varmistamiseksi, jossa materiaali, brändi ja visio selkeytetään. Myynti- ja markkinointitoimenpiteistä tehdään tarkempi suunnitelma projektijohtajan työn tukemiseksi. 3. Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit Logistiset tarpeet sekä tulevaisuuden kasvusuunnitelma vaatii, että kentän lähiaikojen investoinnit mietitään pidemmän aikavälin tarpeiden mukaan. Tehdään selvitystyö kentän infran vaatimista peruskorjaustarpeista. Lentokenttä on saatava käytettävään kuntoon siten, että sinne voi laskeutua mikä tahansa kone riippumatta onko lennon tarkoitus matkustus vai rahti. Kentälle suunniteltu usean miljoonan matkustajan liikenne vaatii huolellisen suunnittelun tulevista investoinneista mm. kentän arkkitehtuuri sekä tarvittavien palveluiden sijainti kenttäalueella. Aluetaloudelliset ratkaisut on aloitettava paikallisesti ja ensi vaiheessa on saatava Tampereen rautatieaseman sekä lentoaseman väliset yhteydet kuntoon. Selvitetään lähtöselvityspisteen avaamista kaupungin keskustaan sekä shuttle -yhteyden aloittaminen. Aluesuunnittelua tehdessä on huomioitava kokonaisvaltainen kasvu mm. asumistarpeet sekä peruslogistiikka, jota lentoasema vaatii, esimerkiksi polttoaineen jakelu (Kolmenkulma?), sen varastointi ja lentocatering. Lentoliikennerahasto: Lentoliikenteen tukemiseen käytetyt rahat palautuvat moninkertaisina aluetalouteen. Lentoliikenteen tukimallit voi jakaa karkeasti seuraavasti: 1. Julkisen palveluvelvoitteen mukainen PSO-tuki (Public Service Obligation) reiteillä, jotka eivät ole itsessään kannattavia, mutta jotka ovat yhteiskuntaelämän tai liikennejärjestelmän näkökulmasta tärkeitä. Tukea käytetään kotimaan reiteillä ja se tulee Euroopan komission säännösten mukaisesti kilpailuttaa. 2. Markkinointituen maksaminen suorille kansainvälisille yhteyksille. Euroopan komission säännösten mukaisesti tämä tuki tulee notifioida ja esittää lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa. 3. Riskin- ja voitonjakomalli, jota käytetään esim. bmi Regionalin kanssa Karlstad-Frankfurt-reitillä. Mallissa riskit ja voitot jaetaan reitin kulu- ja tulorakenteen mukaisesti alueen ja lentoyhtiön kesken. Sopimukset eivät ole julkisia. 4

5 Lisäksi lentoaseman mahdollisesti tarjoamat alennukset liikenne- ja lentokenttämaksuissa vaikuttavat merkittävästi reittikehittämisen onnistumiseen. Kehitys on johtanut siihen, että useissa maissa on perustettu ns. reittikehitysrahastoja valtio- tai aluerahastoina. Esim. Norjassa valtion lentoasemaoperaattori Avinor on perustanut 100 miljoonan euron rahaston, jolla tuetaan suorien kansainvälisten yhteyksien kehittämistä erityisesti alueellisilta lentoasemilta. Alueet ja lentoasemaoperaattorit ovat nähneet rahoittamisen tärkeänä, sillä lentojen tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä verrattuna lennoille maksettuihin tukiin. Suorat yhteydet ovat tärkeitä myös alueen imagolle sekä nopeana kytköksenä kansainväliseen liikenneverkkoon. Esimerkki vertailukenttänä Tampere-Pirkkalalle voidaan mainita mm. Norjan Sandefjord lentoasema, joka sijaitsee 170km päässä Oslon Gardemoen päälentoasemasta. Reittikehittäminen vaatii nykyään lähes poikkeuksessa lentoyhtiöiden tukemista. Markkinointitukea käytetään pääosin suoriin kansainvälisiin yhteyksiin, joissa on kohtuullinen hintataso. Maksettujen tukien määrät suhteessa saavutettuun palvelutasoon vaihtelevat merkittävästi. Lentoliikennerahasto luo reittikehittämiselle jatkuvuuden ja mahdollistaa mukana pysymisen toimialan nopeissa ja globaaleissa muutoksissa. Rahaston avulla turvataan alueen kansainvälinen saavutettavuus. Lentoliikenne turvaa vientiteollisuuden ja kansainvälisen matkailun toimintaedellytykset sekä arjen liikkumisen. 5. Osapuolet Ohjausryhmä Työn intensiivisyydestä johtuen on projektilla oltava joustava ohjaus. Työ tehdään Tampereen kaupunkiseudun kehitys- ja elinkeinoyhtiö Tredeassa. Esitetään, että Tredean hallitus laajennettuna vuorineuvos Kari Neilimolla sekä AiRRport -hankkeen suunnittelutyövaiheen vetäjällä Toni Virkkusella muodostavat ohjausryhmän. Ohjausryhmässä on näin edustettuna Tampereen kaupunki, seudun kunnat kuntajohtajien välityksellä ja elinkeinoelämä Tampereen kauppakamarin välityksellä. Ohjausryhmää voidaan tarvittaessa täydentää erityisasiantuntijoin. Projektijohtaja toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektijohtaja informoi sovitusti mm. kuntajohtajien ja seutuhallituksen kokouksissa kaupungin, kaupunkiseudun sekä alueellisten toimijoiden päättäviä elimiä. Keskisen ja läntisen Suomen alueryhmä huomioidaan projektille tärkeänä informaatiokanavana. Työryhmä Jotta projekti voidaan viedä tavoitellusti päätökseen, on ohjausryhmän alaisen työryhmän koostuttava erityisasiantuntijoista, joilla on riittävä osaaminen ja tietotaito lentoliikenteestä, sen toiminnasta sekä kehityksestä. 6. Aikajana/aikataulu Elokuu-joulukuu 2015 Työryhmä organisoituu sekä tekee suunnitelman maakuntien roadshow -kiertueelle. Aviation Forum järjestetään Twinkle-tapahtuman yhteyteen joulukuussa. Aikataulu verkostoterminaalien lähtöselvitysyhteyden aloittamiselle on valmis. Neuvottelut syöttöliikenneyhteyksistä Tampereen lentoasemalle on käyty/käynnissä. Lentoyhtiöiden kanssa neuvottelut Kesä 2016 sekä Talvi 2016 lennoista. Tavoitetaan Talvi 2015 ad hoc-tyyppisiä lentoja ainakin korkeasesonkiin. Kentän infraselvitys, rahtitilanteen päivitys, sekä matkatoimisto/matkanjärjestäjä ja kohdeyhteyksien myyntityö on aloitettu 5

6 Y2016 Kentän toiminnan ylläpitämiseksi tavoitellaan tilauslentojen määrän kasvua. Asetetaan kasvutavoite Kesä 2016, Talvi 2017 kausille 1-5 tapahtumalentoa (sisäänpäin suuntautuva matkustus) sekä 1-5 uutta säännöllistä vapaa-ajan matkustuskohdetta (ulospäin suuntautuva matkustus). Tilauslentojen houkuttelu edellyttää yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa, markkinointitoimenpiteitä sekä rahallista tukemista (ns. insentiivi-ohjelma). Pysyvän ja säännöllisen reittiliikenne yhteyksien houkuttamiseksi on työtä tehtävä tiiviisti eri sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät ovat operoivat lentoyhtiöt, kohdelentoasemat sekä matkailutoimijat kohteessa ja matkatoimistot/matkanjärjestäjät molemmissa päissä. Reittiyhteyksien rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi johtuen lentoyhtiöiden päätöksenteon sitoutuneisuudesta liikennekausiin sekä olemassa olevaan globaalisti sovittuun liikenneohjelmien suunnittelu- ja ilmoitusaikatauluun. Kesäkauden operaatioista päätökset tehdään viimeistään edellisen vuoden syyskuu/(lokakuu) aikana ja talvikauden osalta toukokuun loppuun mennessä. Uusista reittiyhteyksistä on tärkeä päästä neuvottelemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asettaa tavoitteet talvikaudelle uudesta reittikohteesta. Reittisuunnitelma on tehtävä osissa, jotta tavoitteet saavutettavuuden, reittipotentiaalin sekä volyymin saavuttamiseksi mahdollistuu. Kesäkaudelle 2016 tavoitellaan avattavaksi uusia reittikohteita, mutta ajankohdan myöhäisyyden vuoksi ei tähän ole mahdollisuutta sitoutua. Ensisijainen tavoite on säilyttää Ryanairin lentoyhteydet. Reittiliikenteen aikaansaaminen vaatii vahvaa taloudellista panostusta sekä tukea. Toimenpiteet pyritään rakentamaan markkinaehtoisesti, kohdentaen mahdollisesti maksettavat tuet riittävällä laajuudella reitin kannattavuuden sekä alueen tunnettuuden kehittämiseen. Lentoliikenteen kehityssuunnittelussa tullaan kuvaamaan vaihtoehtoisia malleja rahallisen tuen kohdentamisesta oikealla tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenneyhteydet (shuttle) kuntoon välillä keskusta-lentoasema, ensimmäisten etäterminaalien käynnistys. 6

7 Y Y Y Y Y Rahoitussuunnitelma Lentoliikenteen kehitystyö vaatii vahvaa rahoituspohjaa uusien yhtiöiden sekä yhteyksien houkuttamiseksi. Pääosa tarvittavasta rahoituksesta on markkinointitukea lentoyhtiölle reitin aloituksessa, jolloin tuen tarve on suurin. Projektin perusrahoitus muodostuu projektille suunnitellusta euron vuosibudjetista, joka alustavasti on jyvitetty seuraavasti vuodelle Kulut tammi-16 % B/A Vuosittainen Palkkakulut , Ostopalvelut , Matkakulut , Tapahtumat , Markkinointi ja Myyntitoimenpiteet , Vuokrat yms , ,0 0 0,0 0 0,0 0 Kulut yhteensä ,