Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä?"

Transkriptio

1 Aleksi Koskinen Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä? Opinnäytetyö Nuorisotyön ja kulttuurin ko. Maaliskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Aleksi Koskinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Nuorisotyön ja kulttuurin ko. Nuoriso- ja sosiaalipedagogiikan sv. Pelaamista, olemista, elämistä - keitä Habbo Hotellin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä Tiivistelmä Nuoret ovat tehneet internetistä oman toimintaympäristönsä. Osa nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisesta kanssakäymisestä on siirtynyt erilaisille internetin kentille; chatteihin, keskustelufoorumeihin, peleihin ja erilaisiin yhteydenpitopalveluihin. Jos nuoret toimivat netissä, on tärkeää että myös nuorisotyöntekijät ottavat tämän toimintakentän haltuunsa. Työssäni pyrin hahmottamaan Pääkaupunkiseudun nuorisotyö verkossa hankkeelle Habbo Hotellin erilaisia käyttäjäryhmiä. Pohjana työlleni toimii Sebastian Sihvolan opinnäytetyössään tekemä tyypittely, jota tehtävänantonani on kommentoida ja kritisoidakin. Haastatteludatan perusteella peilaan Habbo Hotellin käyttäjiä Richard Bartlen tekemään tyypittelyyn Multi User Dungeon pelien pelaajista. Bartlen jako neljään jää kapeaksi Habbo Hotellin käyttäjiin verrattuna. Käytän Bartlen rinnalla omaa tyypittelyäni pelaajat, olijat, eläjät erottelemaan sosiaalisuuden eri asteita Hotellin käytössä. Työni lopussa kuvaan erilaisia asiakasryhmiä, joita haastatteludatasta löytyy. Merkittävimpänä ryhmänä esille nousevat nuorten osallisuusryhmät, sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret ja nuorisotiedotuksen asiakkaat. Ryhmiä joiden kanssa tehtävä työ on nuorisotyön ydintä. Asiasanat (avainsanat) verkkopalvelut, uusmedia, viestintätekniikka, osallistuminen, nuorisotyö, Habbo Hotel Sivumäärä Kieli URN 45 s. +liitteet 6 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Hannu Huotelin

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Aleksi Koskinen Degree programme and option Degree programme in Youth Work and Culture Name of the bachelor's thesis Elämistä, olemista, pelaamista - keitä Habbo Hotellin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä Abstract Young people have taken internet as their own communicating and functioning environment. Part of everyday socializing has been taken to internet. Chats, forums, games and different programs have become mediums of communication. When the young are in the internet, it is important that people working with young people can also be a part of this environment. In my diploma work I try to describe different groups that use Habbo Hotel. My work is based on a study of Sebastian Sihvola of which my task is to verify and also to criticize. I reflect the material gathered from interviews to player groups of Multi User Dungeons identified by Richard Bartle. I widen Bartles description of social interests of players describing groups who play, be or live in Habbo Hotel. In the end of my diploma work I describe different customer groups for youth work. Primarily the groups are: participators, groups in need of social strengthening and customers of youth information work. Groups that are already in the focus on municipal youth work in real life. Subject headings, (keywords) Youth work, web related services, communication technology, participation, Habbo Hotel Pages Language URN 45 p. + attachments 6 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Hannu Huotelin

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN Tilauksen mukainen kysymyksenasettelu Kommunikaatiotapojen muutos Postmodernin ajan esittämät haasteet nuorisotyölle TIETOVERKKOKESKUSTELUA VÄRITTÄVIÄ ASIOITA Koetut uhat Riippuvuudet Anonyymiys Tietoturva Kyseenalaiset sisällöt Syrjäyttävät vaikutukset Toivotut edut Sosiaalisten piirien laajeneminen ja vertaissosiaalisuus Asioinnin helpottuminen Tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen Vaikuttamiskanavien synty nuorille VERKKO TOIMINTAKENTTÄNÄ VERKKO SOSIAALISENA KENTTÄNÄ Verkkososiaalisuus Kommunikaation erot Identiteettien kokeileminen Yhteisöllisyydet verkossa NETARI.FI TOIMINTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT HABBO HOTELLI Fanisivut Habbo armyt ja mafiat jengiytyneet käyttäjät Pelit pelien sisällä SIHVOLAN TEKEMÄ MOTIVAATIOTAULUKKO KÄYTETYT MENETELMÄT JA PROSESSIN KULKU Perustietokysely... 23

5 9.2 Haastattelu Käytössa olevasta datasta Datan käsittely Bartlen määritelmät käyttömotivaatiosta Achievers suorittajat Socialisers keskustelijat Explorers tutkimusmatkaajat Killers tappajat, kiusaajat, peelot HAASTATTELUN TULOKSET Pelaajat, olijat ja eläjät - acting / interacting Vertailu Sihvolan havaintojen kanssa NUORISOTYÖNTEKIJÄ KOMMUNIKAATION UUSILLA PINNOILLA Kohderyhmät virtuaalisessa maailmassa Ajattelutavan uudelleen määrittely JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI LÄHTEET LIITE 1: SANASTO LIITE 2: PERUSTIETOKYSELY JA KYSYMYSSARJAT... 47

6 1 JOHDANTO 1 Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) on tullut osaksi ihmisten arkipäivää. Palveluita siirretään verkkoon koko ajan lisääntyvällä tahdilla. Voit hoitaa pankkiasiasi, osoitteenmuutoksesi ja cd-levyjen tilaamisen samalta istumalta, siirtymättä näytön edestä. Tietoyhteiskunnan syntyyn suhtaudutaan varauksella esimerkiksi juuri edellämainituista syistä. Totutut tavat tehdä asioita muuttuvat ja uusi aiheuttaa aina pelkoa. Tietoyhteiskuntaohjelmat kansallisella ja euroopan tasolla kannustavat yrityksiä, kuntia ja yhteisöjä kuitenkin siirtämään näitä palveluita verkkoon. Verkossa toimivasta yhteiskunnasta on tulossa olemassaoleva tekijä. Valtiot panostavat verkkopalveluiden saatavuuteen myös tukemalla laajakaistaverkkojen rakentamista ja pyrkimällä parantamaan tietoturvaa niin, että verkon käyttämiseen olisi turvallista ja kannattavaa siirtyä yritysmaailmassa (Euroopan komissio 2005, s. 4 5). Hyötyjen on oltava suurempia kuin haittojen. Nuorisotyö laajentaa palvelukenttäänsä myös uusiin medioihin. Viimeisten vuosien aikana on luotu palveluita suoraan nuorille ja yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat käyttäneet varsinkin internetiä omana sosiaalisena ympäristönään jo vuosia tämän ympäristön haltuun ottaminen on nyt jo pakollista.(sihvola 2005) Nuoret alueittain vuosiraporttien mukaan Helsingin nuorisotalojen kävijämäärät ovat laskussa koko ajan ja nuorisojärjestöihin osallistuminen on myös menettänyt merkitystään (Paakkunainen 2000). Nuorisotyön on oltava siellä, missä nuoretkin ovat. Aikuisille verkko on väline. Sitä käytetään tiedonhaussa, asioiden hoitamisessa ja kommunikoinnissa kirjeiden sijasta. Nuoret saavat palveluista erilaisia asioita irti. Verkossa olevia foorumeita ja reaaliaikaisia palveluita (IRC, Habbo Hotel, MUDit, Global Stage, kts. Sanasto) käytetään sosiaalisessa merkityksessä. Nuoret tapaavat toisiaan virtuaalisten identiteettien kautta ja keskustelevat heitä koskettavista asioista. Merkittävää virtuaalisessa kommunikoinnissa on se, että se on useasti aihekeskeistä: foorumeilla on yleensä jonkinlainen kaikkia keskustelijoita yhdistävä teema, esimerkiksi perhosten keräily, johon kaikki keskustelut liittyvät.

7 2 Tällaiselle keskustelulle vaikuttaisi olevan selkeä tilaus sen suosiudesta päätellen. Voisiko sosiaalisuuden jakautuminen erilaisiin kanaviin olla merkki post-modernista ajasta? Uudet mediat ovat avanneet valtavasti sosiaalisia kanavia, joilla uusia identiteettejä voidaan kokeilla ja nuori voi identifioida itsensä useampaan kuin yhteen ryhmään. Virtuaalinen maailma on nuoren identiteettityön välinen (Siurala 2004) Toisaalta myöskään ryhmän keskeiset sidokset eivät ole enää yhtä vahvoja, vaan ryhmä muodostuu yhteisen orientaation, vaikka perhostenkeräilyn, kautta. Käytän opinnäytetyössäni postmodernin teorioita pohjana käsitellessäni uudenlaisia yhteisöllisyyksiä, joita verkko synnyttää. Tyypillistä on että yhteisö on selkeästi olemassa; sitä sitoo aihealue, jota keskustelu käsittää; tiettyjä ryhmädynamiikan merkkejä on olemassa, mutta saman ryhmän jäsenet kuuluvat silti kolmeen tai neljään muuhunkin eri ryhmään ja identifioivat itsensä myös niiden kautta. Esimerkiksi Baumanin habitaatti -käsite on mielenkiintoinen peilipinta uusien ryhmien tarkasteluun. Ja ei; en usko, että pelkkä virtuaalisuus tekee sidoksista erilaisia kuin meidän nuoruudessamme. Nuorten verkkososiaalisuuden synnyttämät ryhmät tapaavat toisiaan myös oikeassa elämässä. 2 LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN Opinnäytetyöni on tilaustyö Pääkaupunkiseudun Nuorisotyö Verkossa -projektille. Tarkemmin sanoen Habbo Hotellissa toimivalle netari -virtuaalinuorisotalolle. Käsittelen kappaleissa 6 ja 7 projektia ja ympäristöä tarkemmin. Opinnäytetyöni tarkoituksena on toimia jatkona Sebastian Sihvolan tekemään kvantitatiiviseen tutkimukseen Habbo Hotellin käyttäjistä. Omalta kohdaltani työstä tekee mielenkiintoisen ajatus kommunikaatiotapojen ja yhteisöjen muuttumisesta ja nuorten yhteisöjen muuttumisesta niin reaalimaailmassa kuin virtuaalisissakin toimintaympäristöissä (mm. Lähteenmaa 2000, s. 66). Tekstini ensisijainen tarkoitus on vastata Sihvolan esittämään tutkimuskysymykseen (kpl 2.1.), toissijaisesti pyrin löytämään itselleni ja ehkä muillekin työvälineitä uusissa ympäristöissä toimimiseen.

8 Nuoret ovat ottaneet tietoverkot toimintaympäristöikseen. Nuorisotyöllä on velvollisuus toimia siellä missä nuorten kohtaamiset tapahtuvat, nuorisoasiainkeskuksessa on puhuttu kommunikaation rajapinnoista. On turhaa odotella nuorisotalolla, että nuorten keskustelut ja kohtaamiset tulevat sinne missä nuorisotyöntekijä istuu. Hyvä työntekijä on siellä missä nuoretkin ovat. 3 Nuorisotyölaki - sekä vanha (235/1995) että tuleva pyrkivät edistämään nuorten kansalaistoimintaa. Internet voi muodostua yhdeksi merkittäväksi kansalaistoiminnan välineeksi, tätä kehitystä pyritään jo tukemaan (Tarkemmin kappaleessa ). Nuorisotyö on merkittävä toimija nuorten kansalaistaitojen ja -aktiivisuuden lisäämisessä. Verkon välinekäytön tukeminen ja opettaminen voisi olla tulevaisuudessa myös nuorisotyöntekijän tehtävä. Ei riitä, että luodaan verkkopalveluita vaikuttamisen tukemiseen näitä palveluja on opittava käyttämään ja nuoria on ohjattava ja motivoitava palveluiden käyttöön. 2.1 Tilauksen mukainen kysymyksenasettelu Tilaajan tekemä tutkimuskysymys on erittäin yksinkertainen. Sebastian Sihvola tyypitteli opinnäytetyössään (2005) määrällisestä materiaalista viisi erilaista Habbo Hotellin käyttäjäryhmää, tarkennan näitä ryhmiä myöhemmin tekstissäni. Omalle opinnäytteelleni annettiin tehtävä lähteä tarkastelemaan Sihvolan tekemää määrittelyä laadullisin menetelmin; onko Sihvola oikeassa vai jäikö häneltä joku ryhmä huomaamatta? Ainakin Johnson ja Toiskallio (2005, s. 14) löysivät käyttäjäryhmiin vielä jengin jäsenet (Gang Members) toimijat, jotka kuuluvat johonkin Habbo Hotelin sisällä olevaan pieneen ryhmään. Ryhmiin kuuluminen voisi olla selkeä motivaatio myös Habbo Hotelin käytölle. Jonkinlainen laajennus Sihvolan ajanvietto ja kavereiden tapaaminen -ryhmälle. Käsittelen Sihvolan käyttäjätyypittelyä tarkemmin kappaleessa 8. Laajentamiseen sain vapaat kädet. Pyrin empiriasta löytämään mahdollisuuksia ja syitä tehdä nuorisotyötä internetissä. Onko verkossa selkeitä ryhmiä joiden kanssa toimia. Millaisia välineitä voitaisiin nuorisotyön tueksi luoda vai toimivatko vanhat kasvokkain tehtävän työn välineet?

9 2.2 Kommunikaatiotapojen muutos 4 Uusi teknologia on laajentanut kommunikaation mahdollisuuksia ja samalla muuttanut kommunikaation tapoja. Eurobarometrin 2001 mukaan yli 60 % suomalaisista vuotiaista on käyttänyt internettiä viimeisen viikon aikana (Kangas & Kuure 2003, s. 20) Kännykkä on suomessa jo 90 prosentilla kotitalouksia (emt.) Paikasta riippumattomat kommunikaatiovälineet ovat siis jo arkipäivää Suomessa. Muiden muassa Suoranta ja Lehtimäki (2003, s. 31) esittelevät verkostososiaalisuuden käsitettä mediakulttuurin tutkimisessa. Välineet ovat mahdollistaneet paikasta ja myös ajasta riippumattoman kommunikaation. Pelätään, että kommunikaatio muuttuu välinevälitteiseksi sosiaalinen tila tyhjenee kun yhteyksiä pidetään aktiivisesti yllä kännykällä ja sähköpostilla (emt.). Toisaalta mediavälitteinen kommunikaatio voi olla myös rikastava tekijä nuorten kuten aikuistenkin maailmassa. Mikäli henkilöllä on olemassa terve sosiaalinen ympäristö, voivat välineet tuoda oman lisäarvonsa kommunikointiin. Verkon välityksellä voidaan tavata ihmisiä paikasta riippumatta: virtuaalinen tila on kaikille avoin ja saavutettavissa. Ehkä on mahdollista tavoittaa sielunveli, jota lähiympäristöstä ei löydy. Verkkojen tarjoama anonyymiys voi myös helpottaa sosiaalisia rasitteita, jotka määrittävät normaalia sosiaalista elämää. Kommunikaatio on muuttumassa ajasta ja paikasta riippumattomaksi; samalla se yksilökeskeistyy ja anonyymistyy. Nämä asiat luovat pelkoja ja odotuksia, menetämmekö vanhat yhteisömme ja vanhan tavan toimia maailmassa; voiko kommunikaatiotapojen joustavammaksi muuttuminen toisaalta pelastaa maailman ja nopeuttaa kehitystä? En pureudu näihin asioihin sen tarkemmin. Kommunikaatiolle on tapahtunut jotain viimeisten vuosien aikana. Sen on pakko muuttaa nuorten kanssa tehtävää työtä, helpottaen tai rajoittaen. Joka tapauksessa nuorten kanssa työskentelevien ihmisten on otettava haltuun välineet, jotka ovat muutoksen takana. On opittava toimimaan niiden avulla, kautta ja ympäristöissä, jotka murros on luonut. 2.3 Postmodernin ajan esittämät haasteet nuorisotyölle

10 Keskustelu postmodernista nuorisotyöhön merkittävästi liittyvien teemojen tasolla liikkuu paljon yhteisöllisyyksissä ja niiden murroksissa. Koetan paneutua juuri näihin yhteisöllisyyden murroksiin hyläten syvemmän yksilökeskeisen tarkastelun. Toki osa keräämästäni datasta käsittelee yksilötasoa, mutta koetan löytää tietoa juuri yhteisöllisyyksistä. 5 Tavallinen, alueellinen nuorisotyö on paljolti yhteisöjen kanssa tehtävää työtä. Yksilötyön tavat ja välineet on varattu erityisnuorisotyölle ja sosiaalityölle monesti nuoriso-ohjaajina raapaisemme tätäkin pintaa, mutta työn focus pyörii aina yhteisöjen tasolla. Perinteiset normatiiviset yhteisöt ovat postmodernin teorioiden mukaan alkaneet murtua. Nykyajan ihmiset sukkuloivat yhteisöllisyyksistä toiseen ja sitoutuvat samaan aikaan useampaankin ryhmään. (Lähteenmaa 2000, s. 35). Yhteisöllisyys on kuitenkin nuoren kasvun ja hyvinvoinnin kannalta merkittävä tekijä (mm. Suutari 2001, s. 153). Mikäli yhteisöllisyydet muuttuvat löyhemmiksi, on niitä siis tuettava entistä enemmän. Tämä asettaa nuorisotyölle erityisen haasteen. Yksilöllistyminen voi johtaa yksinäisyyteen ja sitä kautta altistaa erilaisille hyvinvointia vaarantaville uhkille. Sosiaalisia verkostoja on pidettävä yllä ja autettava nuoria pitämään omia jäsenyyksiään niissä. Internetin sisällä olevat yhteisöt tarjoavat tälle yhden vaihtoehdon ryhmiä on paljon ja jäsenyyksin lunastaminen on ehkä helpompaa kuin reaalimaailmassa.ainakin Suorannan ja Lehtimäen (2003, s. 37) mukaan yhteisöllisyyden tunnetta etsitään nykyään verkosta. Toista tapaa ajatella pohjaan omaan kokemukseeni. Nuorisotalotyössä tavoitetaan yleensä tietynlainen asiakasryhmä. Tietty osa asiakkaista on yleensä sosiaalisen tuen tarpeessa ja alaluokkaistumisen uhan alla. Tällaisen ryhmän sidokset ovat yleensä vahvempia kuin ns. hyväosaisten nuorten kohdalla. (mm. Lähteenmaa 2000, s. 71; Ulvinen 1997, s.15) Yhteiskunnan ulkopuolella toimivien ryhmien yhteisöllisyydet ovat jo toiminnan tavan vuoksi sitovampia. (Lähteenmaa 2000, s. 72). Näiden vahvojen yhteisöjen kanssa on tehtävä työtä, mutta toisaalta on tehtävä työtä myös sen eteen, että näihin ryhmiin ei sitouduttaisi. Siksi on tärkeää, että yhteisöllisyyksiä löydetään muualta ja että niiden syntyä tuetaan. Tätäkin kautta ajatellen verkko voisi olla merkittävä tekijä.

11 3 TIETOVERKKOKESKUSTELUA VÄRITTÄVIÄ ASIOITA 6 Uusiin medioihin liitetään tunteita, pelkoja, odotuksia ja varsinkin mielipiteitä. Osa niistä on perusteltuja, toiset vain varovaisuutta tuntemattoman edessä. Kovin paljon tutkimuksia ei vielä ole internetympäristöistä tehty. Lääketieteellisellä puolella ollaan edellä riippuvuustutkimuksessa, mutta varsinkin sosiologisella ja pedagogisella puolella aukkoja riittää. Tämä on omiaan lisäämään tuntemattoman pelkoa. 3.1 Koetut uhat Tietoturvavuodot, hakkerien ja krakkerien toiminta, kyseenalaisen materiaalin leviäminen ja virukset ovat värittäneet monen ihmisen suhtautumista tietoverkkoihin. Osaaminen on lisääntynyt koko ajan, mutta moni peloista on jäänyt osaksi aiheesta, osaksi aiheetta. Sosiaalisella puolella verkot tarjoavat paljon etuja, mutta myös haittoja. Niissä ovat ammattilaisten uudet ratkaistavat kysymykset: on löydettävä keinoja, joilla saadaan rajoitettua syrjäytymiskehitystä on verkko sitten syy tai oire ja varmistettava terve sosiaalinen ympäristö lapsille ja nuorille Riippuvuudet Nettiriippuvuus on olemassaoleva tosiasia (Coogan & Kangas, 2001). Erityisesti nettiriippuvuuden syntyyn vaikuttavat juuri vuorovaikutteiset palvelut (Peltoniemi 2004). Peltoniemi viittaa artikkelissaan Ermiin (1998), joka pitää nettiriippuvuuden syntymisen syitä itseluottamukseen ja sosiaaliseen osaamiseen liittyviä ongelmia. Netistä haettaisiin virtuaalisia yhteisöjä, sosiaalisia kontakteja ja näin onnistumisia sosiaalisessa maailmassa. Pidän Ermin ajatusta pessimistisenä ja osaltaan perustelemattomanakin. Tekemieni sähköpostihaastattelujen perusteella osa vastaajista oli sosiaalisesti hyvinkin taitavia, ainakin kirjallisen kommunikaation kautta. Pahimpina oireina Peltoniemen mukaan ovat fyysiset oireet, joita liiasta päätteen edessä istumisesta totta kai aiheutuu: lihaskipua, silmien väsymistä, ranteiden kipeytymistä, silmien ärtymisestä johtuvaa pahoinvointia. Psyykkiset oireet liittyvät syrjäytymiseen, tunnetaan tapauksia, jotka ovat joutuneet jättämään koulun kesken koska eivät ole voineet olla irti internetistä.

12 Anonyymiys 7 Anonyymiys tarjoaa monia etuja, jotka ovat esillä vertaissosiaalisuutta käsittelevässä kappaleessa. Selkeänä haittapuolena on tietenkin se, että et ikinä tiedä, kuka virtuaalisen identiteetin taakse kätkeytyy. Pedofiilin pelko on perusteltua. Reaaliaikaisia keskustelufoorumeita ja -ympäristöjä valvotaan moderoidaan niin hyvin kuin ikinä on mahdollista. Kuitenkin on pelko, että seulasta joku voi livahtaa läpi. Muun muassa Habbo Hotelissa viikottaisten käyntikertojen määrä on vähimmilläänkin (Sihvola 2005). Joillekin internet on kanava toteuttaa tiettyä osaa persoonallisuuttaan, joka ei ikinä normaalissa elämässä saa jalansijaa. Heille tämä on etu, mutta henkilöt, joiden kanssa he kommunikoivat, saavat hänestä koko ajan väärää tietoa. Virtuaalisissa ympäristöissä tämä on mahdollista ja osaltaan hyväksyttyäkin, aina on kuitenkin mahdollista, että joku ystävystyy puhtaasti virtuaalisen identiteetin kanssa. Tämä aiheuttaa varmasti pahaa mieltä ja pettymyksiä Tietoturva Vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin liittyy aina tietotuvariskejä. Erilaiset troijalaiset ja virukset kuormittavat verkkopalveluita ja tarttuvat helposti suojaamattomiin tietokoneisiin. Vuorovaikutteisissa palveluissa riski on merkittävästi suurempi, varsinkin niissä tilanteissa, joissa asiakas ei ole suojannut konettaan ja palveluntarjoajan tietoturvassa on puutteita. Toinen merkittävä ongelma on arkaluontoisten tietojen antaminen internetissä. Asiakkaan pitäisi aina tietää, mihin palveluun hän tietojaan antaa ja millä tavalla annettavat tiedot on suojattu. On olemassa täysin luotettavia palveluita, jotka toimivat shttp-yhteydellä tai vastaavalla tietoturvaratkaisulla. Toiset palvelut ovat täysin suojaamattomia ja näissä esimerkiksi henkilötunnus voi helposti päästä vääriin käsiin. Kaikkein merkittävin ongelma on kuitenkin asiakkaan oma huolimattomuus. Salasanat lähtevät liikkeelle paitsi verkkopalveluissa, niin myös päivittäisessä elämässä. Useimmiten tietoturvaan liittyvät kömmähdykset perustuvat siihen, että joku antaa salasanansa toisen käyttöön, tai tiputtaa lompakostaan lapun, johon salasana on

13 8 kirjoitettu. Ja joskus voi olla yksinkertaisesti niin, että salasana on helposti arvattavissa. Jos sama salasana on kaikissa asiakkaan käyttämissä palveluissa, muutaman mutkan jälkeen päästään asiakkaalle hyvin tärkeään materiaaliin.suurin osa tietoturvariskeistä syntyy yksittäisen ihmisen huolimattomuuden takia Kyseenalaiset sisällöt Verkko tarjoaa kaikenlaisia sisältöjä kaikille. Ja ikävä kyllä suuri osa tästä sisällöstä on pornografista, väkivaltaista, asenteellisesti arveluttavaa tai muuten lapsille sopimatonta. Selaimissa on toiminnot tiettyjen sivujen käytön estämiseksi, mutta ne eivät ole aukottomia. Suomessa pelastakaa lapset tekee ansiokasta työtä lapsille sopimattoman materiaalin karsimiseksi pois internetistä, uusia sivuja syntyy kuitenkin kaiken aikaa ja niin internet ei pysy lapsiystävällisenä. (Pelastakaa lapset 2005) Olisi tärkeää, että vanhemmat ja viranomaiset käyttäisivät aikaa lasten mediakasvatukseen. Kyseenalaiset sivut löytyvät joskus vahingossa, mutta hetkittäin myös tarkoituksella lapset ovat taitavia löytämään kiellettyä materiaalia. Onnistunut mediakasvatus voisi karsia vahingossa tapahtuvia sopimattomilla sivuilla vierailuja ja parhaimmillaan nostaa kynnystä tarkoituksella tapahtuviin latauksiin Syrjäyttävät vaikutukset Lapsen aktiivinen tietokoneen käyttö nähdään joissain kauhukuvissa vahvasti syrjäyttävänä toimintana. Lapsen sosiaalinen piiri pienenee, fyysinen kunto rappeutuu, pelaamisen uskotaan aiheuttavan häiriötiloja. (Sihvola 2005, s. 10) Mahdolliset nettiriippuvuudet, joita olen yllä käsitellyt, ovat tietenkin vahvasti elämänlaatua heikentäviä tekijöitä. Sihvola kuitenkin nostaa esille kysymyksen siitä, että yhteiskunta nykyään edellyttää kohtuullisia atk-taitoja jokaiselta jäseneltään. Lapset oppivat nämä tarvittavat taidot jo nuorena käyttäessään tietokonetta ja erilaisia verkkopalveluita. Pitäisikö tämä kieltää? Toisaalta taas: miten voidaan ylläpitää lapsen sosiaalisia suhteita reaalimaailmassa, mikäli hänen toimintansa siirtyy vahvasti verkkoon? Useastihan koulu tarjoaa lapselle

14 9 järkevän sosiaalisen viitekehyksen, mutta ehkä kiusatut lapset voisivat hakeutua verkkoon turvaan pahalta maailmalta. Tällöin olisi löydettävä keinoja tukea kotia lapsen kasvatuksessa ja antaa vanhemmille eväitä käsitellä tätä haastetta. 3.2 Toivotut edut Tietoverkkojen uskotaan parantavan ihmisten elämänlaatua. Aikanaan puhuttiin tiedon valtatiestä ja verkon focus oli ammattitiedon jakaminen. Verkkopäätteiden yleistyessä verkon viihteellinen käyttö on lisääntynyt. Mukaan ovat tulleet yhä laajemmassa määrin myös vuorovaikutteiset verkkopalvelut Sosiaalisten piirien laajeneminen ja vertaissosiaalisuus Verkko tarjoaa mahdollisuuden löytää samanhenkisiä ihmisiä, vaikka niitä ei omasta lähiympäristöstä kohdalle osuisikaan. Harrastajilla on paljon tiettyyn tematiikkaan sidottuja keskustefoorumeita, joissa voidaan käydä läpi esimerkiksi uuden Harry Potter -kirjan parhaita kohtia ja kirjailijan tekemiä klaffivirheitä. Nuorille tällaiset Harry Potter -kerhot ovat parhaimmillaan merkittäviä vertaisryhmiä, joissa he voivat harjoitella sosiaalisuuttaan ja ajatteluaan ehkä eri osa-alueilla kuin fyysisessä maailmassa on tarjolla. (Sihvola 2005,s. 10) Sosiaaliset suhteet saattavat verkossa kasvaa yhtä merkittäviksi kuin elävässä elämässä. (Coogan&Kangas, 2001). Tällaisen suhteen olettaisi olevan nuoren kehityksen merkityksellinen. Tiedonkulun kanavana erilaiset verkkopalvelut ovat osoittaneet parhaimmuutensa. Nuoret tavoittavat toisensa useiden viestintäkanavien kautta foorumit, keskusteluohjelmat, sähköposti ja he ovat lähes aina jonkun kanavan päässä. Uudet mediat ovat edesauttaneet sitä, että nuoret tavoittavat saman tien koko sosiaalisen verkostonsa. Tiedonkulku on siis erittäin nopeaa ja tehokasta. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Tanja Karpelaan suuntautunutta sähköpostikampanjaa, joka alkoi tekijänoikeuslain käsittelyn loppumetreillä. Sähköpostien määrät olivat valtavia, mutta johtuiko se masinoinnista vai vain siitä, että keskustelu on nykyään kaikille avointa ja sitä käydään paljon laajemmalla kuin lähikahvilan nurkkapöydässä Asioinnin helpottuminen

15 10 Tieto- ja mobiiliverkoissa olevat palvelut tekevät asiointia helpommaksi: palvelut ovat tavoitettavissa kotoa tai kännykän päästä. Wlan-verkon yleistyessä kannettavalla tietokoneella pääsee hoitamaan pankki- ja muita asioita vaikka bussimatkalla. Käyttäjätunnistuksessa on vielä vajauksia, mutta sähköisiä käyttäjätunnistusjärjestelmiä kehitetään koko ajan ja muunmuassa sähköinen henkilökortti on jo toimiva, olemassaoleva turvajärjestelmä. Ei tosin vielä kovin yleinen. Tällä hetkellä jo melkein kaikki ihmisten päivittäin tarvitsevat palvelut ovat verkon ulottuvissa. Pankeilla on käytössä verkkopankkitunnukset, osoitteenmuutokset voi tehdä internetissä, verkosta voi tilata cd-levyjä ja elokuvia. Oikeastaan ainoa vielä puuttuva verkkopalvelu on ruokakaupat. Yhdysvalloissa tämäkin palvelu on jo olemasssa. Uudet kännykät on varustettu selaimella, eli xml-pohjaiset palvelut toimivat sujuvasti myös mobiiliverkossa. Edes verkkoyhteyden puuttuminen ei enää ole palveluita rajoittava tekijä Tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen Verkossa on huomattava määrä tietoa ja se on kaikkien saatavilla. Mediakasvatuksen avulla meidän on mahdollista saada olemassaoleva tieto kaikkien käyttöön. On kuitenkin pystyttävä opettamaan ihmisille keinot suodattaa turha ja asiaton data validista tiedosta. Parhaimmillaan internet rakentaa ymmärrystä maailmasta, jossa me elämme. Kulttuurierot ymmärretään ja toisten kulttuurien hahmottaminen edesauttanee suvaitsevaisuutta. Toinen etu on vuorovaikutuksellisuudessa. Verkkokeskusteluissa tapaat monia ihmisiä, joista kaikki eivät varmasti ole kuin sinä. Puhutaan eri kieliä, eri asioista kuin normaalisti ja varsinkin erilaiselta kulttuuripohjalta. Tämä antaa nuorelle eväitä ymmärtää maailmaa ja muita myös omassa elämässään Vaikuttamiskanavien synty nuorille Kuten useassa lähteessä on mainittu, nuorten usko edustukselliseen demokratiaan horjuu (mm. Paakkunainen 2000). Edellä mainittu tekijänoikeuskiistaan liittyvä sähköpostikampanja jo yksin perustelee sen, että nuoret ovat välineen ottaneet

16 haltuunsa. 11 Nuorille perinteistä edustuksellista demokratiaa mielekkäämpi vaihtoehto osallistua ja vaikuttaa ovat epämuodolliset verkostot (Paakkunainen 2000, s. 39) Näitä verkostoja on helppo hyväksikäyttää ja muodostaa internetissä. Vaikuttamisen foorumina verkkoa on otettu käyttöön. Esimerkkinä voi nostaa esille esimerkiksi Oranssi ry:n sivuston sivuilla kannustetaan ihmisiä vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen parlamentaarisin ja myös kansalaistottelemattomuuden kautta. Sivuilta löytyy muun muassa opas talonvaltauksen järjestämiseen. Valtiovarainministeriön selvityksessä (2005) nostetaan verkossa tapahtuva kuuleminen ja osallistuminen merkittäväksi osaksi demokratiaa. Julkisen hallinnon on selvityksen mukaan kehitettävä yhä lisää verkkopalveluja muiden medioiden rinnalle. Erityisesti erityisryhmiä huomiomaan verkko on selvityksen mukaan oivallinen väline. Nuoret ja haja-asutusalueilla asuvat saavat verkon kautta mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun (emt, s. 14) Euroopan unionin eeurope -toimenpideohjelma nostaa internetin kansalaisvaikuttamisen kanavaksi. Ohjelma kannustaa jäsenmaitaan rakentamaan julkisia palveluita ja vaikuttamisen kanavia kuntien- ja valtionhallinnon päätöksentekoon osallistumiseksi, tiedon saamiseksi ja asioinnin helpottamiseksi.(euroopan komissio 2002) 4 VERKKO TOIMINTAKENTTÄNÄ Suurin osa palveluista on nykyään tavoitettavissa internetin kautta. Tänään tein muuttoilmoituksen ja sähkösopimuksen sekä tilasin internet-liittymän nousematta kertaakaan tuoliltani; suurin osa tämän tutkimuksen datasta on kerätty valmiiksi sähköisessä muodossa. Sähköisen tunnistamisen mahdollistuttua, tietoturvan parannuttua ja päätelaitteiden yleistyttyä verkkoon on siirretty toimintaympäristöjä ja palveluita, joita oltiin totuttu saamaan vain reaalimaailmassa.

17 12 Varsinkin viihteen tarjoajana internet on otettu innolla vastaan monissa kodeissa. Lähes kaikki nuoret, vähintään 91%, käyttävät tietokonetta viihdekäytössä. (Suoranta & Lehtimäki 2003, s. 35) Käyttötarkoitukset, joita he luettelevat eivät ole välttämättä verkkovälitteisiä, mutta toisaalta niitä on tarjolla internetissä. Verkko tarjoaa valtavan määrän pelejä, videoita, sarjakuvia, musiikkia ja muuta viihteeksi luettavaa sisältöä. 95% vuotiaista nuorista käyttää tietokonetta internetin käyttöön. (Suoninen 2003, s. 38) Verkkopalveluita vaikuttamisen tukemiseksi rakennetaan koko ajan. Erilaisia kunnallisia ja valtiollisia kuulemisjärjestelmiä luodaan tukemaan kansalaisten mahdollisuutta osallistua heille tärkeistä asioista käytävään keskusteluun. Esimerkkinä tästä muun muassa Allianssin ylläpitämä valtikka.fi -sivusto, joka jakaa nuorille tietoa heitä koskettavista asioista ja antaa mahdollisuuden keskustella päivänpolttavista asioista (valtikka 2005). Verkkovaikuttamista olen käsitellyt tarkemmin kappaleessa VERKKO SOSIAALISENA KENTTÄNÄ Internet tarjoaa monia erilaisia sosiaalisia ympäristöjä. Keskustelufoorumeita, reaaliaikaisia keskusteluja chatteja, virtuaalisia toimintaympäristöjä, kuten avatarpohjaiset chatit. Kaikille niille on tyypillistä virtuaalisen identiteetin kanssa toimiminen ja kommunikoinnin agenda. Cooganin ja Kankaan (2001, s. 52 ja eteenpäin) tekemissä haastatteluissa pitkäaikaisimmaksi ja tärkeimmäksi käyttökohteeksi nuorten maailmassa nousivat ICQ ja IRC. Molemmat ovat sosiaalisuuteen perustuvia palveluita, ICQ etsii ihmisiä internetistä, IRC-palstat ovat reaaliaikaista keskustelua varten. Nykyään Microsoftin messenger lienee ohittanut ICQ:n käyttöasteessa, mutta periaate on yhä sama. Irc-kanavilla on vakiintunut käyttäjäkuntansa ja sen oheistuotteeksi suomessa on syntynyt huippusuosittu Irc-galleria, johon irc:n käyttäjät voivat ladata omia kuviaan. Samalla tämä galleria toimii nuorten keskustelufoorumina, huolimatta siitä että palvelua ei ikinä edes suunniteltu keskusteluun vaan kuvien kommentoimiseen.

18 13 Coogan ja Kangas (2001) kiinnittivät huomiota siihen, että nuoren kausittainen internetin käyttö vähensi hänen kuulumistaan sosiaalisiin ryhmiin.voidaan siis puhua heavy-usereista (Sihvola 2005, s. 34) tai aktiivikäyttäjistä omana merkittävänä ryhmänään ja opinnäytteeni sekä verkossa tehtävän työn kannalta merkittävimpänä ryhmänä. Laajakaistayhteyksien ja julkisten tietokoneiden yleistyessä kausittainen käyttö näyttäisi olevan vähenemässä. Sihvolan (2005, s. 38)) tutkimuksen vastaajista n. 85% ilmoitti käyvänsä Habbo Hotelissa vähintään muutaman kerran viikossa. 35% vastaajista käy useamman kerran päivässä. Heavy userius on siis lisääntymässä ja pätkäkäyttäjät saattavat jäädä kokonaan pois jatkossa. Vuonna 2001 (Coogan & Kangas, s. 61) sosiaalisten suhteiden solmiminen verkossa oli jo arkipäivää. Tutkijat pystyivät jo kuvaamaan verkkotutustumisen lainalaisuudet. Verkon käytön yleistyessä voisi nopeasti olettaa, että myös sosiaalisten suhteiden solmiminen on lisääntynyt internetympäristöissä varsinkin nuorten keskuudessa. 5.1 Verkkososiaalisuus Verkossa tapahtuva sosiaalisuus ja kommunikaatio eroaa tietenkin siitä vanhasta keskustelusta, johon me olemme tottuneet. Kommunikaatiota ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Verkossa voit olla milloin vain ja välineiden kehittyessä nykyään melkein missä vain. On erittäin epätodennäköistä löytää vahingossa naapurinsa verkosta, tilastollisesti paljon todennäköisempää on törmätä eri maan kansalaiseen. Tietenkin jos sosiaalinen toiminta keskittyy pelkästään verkkoon, voidaan pelätä kommunikaatiotaitojen huonontumista ja sosiaalisten kykyjen rappeutumista. Nuorilla kuitenkin koulu ja harrastukset toivottavasti varmistavat, että näin ei pääse käymään. Verkossa tapahtuvan kommunikaation voi karkeasti jakaa kahteen osaan: reaaliaikaiseen ja aikaan sitoutumattomaan. Reaaliaikaisia palveluja verkossa ovat chatit: palstat, joissa kaikki keskustelijat ovat samaan aikaan ja keskustelun viive on vain se hetki, jonka keskustelija viestiään kirjoittaa. Laajimpana esimerkkinä tästä on IRC.

19 14 Jarkko Oikarisen vuonna 1988 luoma IRC on kanavaperustainen keskusteluympäristö, joka mahdollistaa myös kahdenkeskisen kommunikoinnin. IRC:n käyttö on yleistynyt nopeasti maailmanlaajuisesti ja se on osoittautunut merkittäväksi uudenlaisen kommunikoinnin ja yhteisöllisyyden välineeksi: Venäjän vallankumousta raportoitiin mediapimennon aikana IRC:n kanavien kautta, samoin Kuwaitilaiset toivat Irakin hyökkäystä tietoisuuteen samaa mediaa käyttäen (Wikiupedia 2006) Kommunikaation erot Verkossa tapahtuva kommunikointi tapahtuu perinteisesti puhtaasti kirjoittamalla. Verkkopuhelut esimerkiksi ohjelmaa Skype käyttämällä ovat yleistymässä, mutta on vielä mielekästä pureutua tekstipohjaisen kommunikoinnin haasteisiin ja mielenkiintoisiin ratkaisuihin, joita näiden haasteiden voittamiseksi on luotu. Verkkososiaalisuus nähdään kapeana ja yksiulotteisena. Useasti käytetään perusteena ilmeiden ja eleiden puuttumista kommunikaatiosta. Nuoret kehittävät verkkokulttuuria kuitenkin koko ajan (Coogan&Kangas 2001) ja pyrkivät erilaisin keinoin tuomaan näitä elementtejä mukaan kommunikaatioon. Esimerkkinä hymiöt ja tähdillä merkityt toiminnot: esimerkiksi * nauraa * (Pietiläinen 2004). Kommunikaatio verkossa rikastuu ja pyrkii muuttumaan vastatakseen ihmisten sosiaalisia tarpeita. Jos viestintä ei olekaan tarpeeksi rikasta äänensävyjen ja ilmeiden puolesta, niitä voidaan lisätä tekstiin ja tekstin sävyillä voidaan aina pelata Identiteettien kokeileminen Internet antaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla erilaisia identiteettejä ja pelata niiden kanssa. Sihvonen (2003, s. 95) näkee nuoren käyttämät roolit ja rooliutumisen inhimillisenä käyttäytymisenä. Ihmiset tuovat itseään eri tavalla esille erilaisissa tilanteissa. Verkossa tämä korostuu koska visuaalista yhteyttä ei ole. Voidaan tuoda esille sellaisia asioita, joita haluttaisiin olla fantasioida. (emt.) Samoin tietenkin voi tuoda itsestään esiin sellaisia puolia, jotka eivät pääse korostumaan reaalimaailmassa. Haastateltavista yksi kuvaili itseään Habbo Hotellissa näin: Omalla kohdallani vaikka olenkin Habbossa puheliaampi kuin IRL, niin minä olen silti se sama minä joka siinä kirjoittelee, eikä kukaan muu. Habbohahmo

20 voisi olla vaikkapa se 'sisäinen minä..' 15 Sihvonen nostaa varsinkin esille sukupuoliroolit, joilla on kulttuurin kautta vahva vaikutus. Verkolla on mahdollisuus kyseenalaistaa tätä reaalimaailmassa velvoittavaakin vaikutusta. Vastakkainasetteluja ja kulttuurin rajoja voidaan purkaa ja vanhoja valtasuhteita kyseenalaistaa toimimalla ympäristössä, jossa ihmisten roolit ovat eläviä ja dynaamisia. 5.2 Yhteisöllisyydet verkossa Muun muassa Lähteenmaa (2000) on nostanut esille ryhmäkulttuurien murroksen modernista postmoderniin siirryttäessä. Nuorisokulttuuri on polarisoitunut vahvaa satsausta vaativiin tiiviisiin ryhmiin ja kevyisiin joustaviin ryhmiin (emt. s ). Toisaalta löyhätkin ryhmät voivat olla nuoren identiteettiä määrittäviä tekijöitä ja nuoren sitoutuminen ryhmään voimakasta, vaikka ryhmä itsessään olisi ennemminkin normiton viiteryhmä kuin raskas normativiinen jäsenryhmä. Lähteenmaan mielestä muun muassa nuorten muodostamat www-pohjaiset virtuaaliryhmät ovat tällaisia. Postmodernin ajan ilmiönä vahvat yhteisöllisyydet ovat häviämässä. Kyläyhteisöistä on siirrytty habitaatteihin (Mukkonen & Tulensalo 1997) Monet perheet ovat uusioperheitä, jotka eivät välttämättä tarjoa nuorille yhteisöllisyyttä, joka vastaisi heidän tarpeisiinsa. (Suoranta & Lehtimäki 2003, s. 37). Tietoverkkojen kautta toimivat yhteisöt palvelevat nuorta tarjotessaan hänelle yhteisöjä, joissa hän voi olla osallisena ja vaikuttaa. Verkon nimettömyys voi tukea erityisesti nuorta, jolla on ongelmia reaalimaailman yhteisöihin osallistumisessa. Änkytyksestä kärsivä voi verkossa toimia huoletta. Verkossa yhteisöt muodostuvat lähinnä kiinnostuksen kohteiden mukaan. (Coogan & Kangas 2001, s. 59) Tämä tekee yhteisöistä helposti tavoitettavia ja kynnyksen hakea jäsenyyttä niille helpommaksi kuin perinteisiin normatiivisiin yhteisöihin. Jokaiselle on tarjolla oma viitekehys Sihvonen (2003, s. 94) nostaa esille reaalimaailman ja virtuaalimaailman rajatilan murtumisen. Nuorille raja on hauraampi kuin aikuisille: kommunikaatio on kommunikaatiota riippumatta siitä, missä se tapahtuu. Habbo Hotellissa puhetta

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI

ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI Kielitivoli KieliTalent ja Habbo Hotel Antti Iiskola 4.5.2010 27. toukokuuta 2010 KIELITIVOLI

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot