Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä?"

Transkriptio

1 Aleksi Koskinen Elämistä, olemista, pelaamista keitä Habbo Hotelin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä? Opinnäytetyö Nuorisotyön ja kulttuurin ko. Maaliskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Aleksi Koskinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Nuorisotyön ja kulttuurin ko. Nuoriso- ja sosiaalipedagogiikan sv. Pelaamista, olemista, elämistä - keitä Habbo Hotellin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä Tiivistelmä Nuoret ovat tehneet internetistä oman toimintaympäristönsä. Osa nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisesta kanssakäymisestä on siirtynyt erilaisille internetin kentille; chatteihin, keskustelufoorumeihin, peleihin ja erilaisiin yhteydenpitopalveluihin. Jos nuoret toimivat netissä, on tärkeää että myös nuorisotyöntekijät ottavat tämän toimintakentän haltuunsa. Työssäni pyrin hahmottamaan Pääkaupunkiseudun nuorisotyö verkossa hankkeelle Habbo Hotellin erilaisia käyttäjäryhmiä. Pohjana työlleni toimii Sebastian Sihvolan opinnäytetyössään tekemä tyypittely, jota tehtävänantonani on kommentoida ja kritisoidakin. Haastatteludatan perusteella peilaan Habbo Hotellin käyttäjiä Richard Bartlen tekemään tyypittelyyn Multi User Dungeon pelien pelaajista. Bartlen jako neljään jää kapeaksi Habbo Hotellin käyttäjiin verrattuna. Käytän Bartlen rinnalla omaa tyypittelyäni pelaajat, olijat, eläjät erottelemaan sosiaalisuuden eri asteita Hotellin käytössä. Työni lopussa kuvaan erilaisia asiakasryhmiä, joita haastatteludatasta löytyy. Merkittävimpänä ryhmänä esille nousevat nuorten osallisuusryhmät, sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret ja nuorisotiedotuksen asiakkaat. Ryhmiä joiden kanssa tehtävä työ on nuorisotyön ydintä. Asiasanat (avainsanat) verkkopalvelut, uusmedia, viestintätekniikka, osallistuminen, nuorisotyö, Habbo Hotel Sivumäärä Kieli URN 45 s. +liitteet 6 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Hannu Huotelin

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Aleksi Koskinen Degree programme and option Degree programme in Youth Work and Culture Name of the bachelor's thesis Elämistä, olemista, pelaamista - keitä Habbo Hotellin käyttäjät ovat ja kuinka heidän kanssaan tehdään nuorisotyötä Abstract Young people have taken internet as their own communicating and functioning environment. Part of everyday socializing has been taken to internet. Chats, forums, games and different programs have become mediums of communication. When the young are in the internet, it is important that people working with young people can also be a part of this environment. In my diploma work I try to describe different groups that use Habbo Hotel. My work is based on a study of Sebastian Sihvola of which my task is to verify and also to criticize. I reflect the material gathered from interviews to player groups of Multi User Dungeons identified by Richard Bartle. I widen Bartles description of social interests of players describing groups who play, be or live in Habbo Hotel. In the end of my diploma work I describe different customer groups for youth work. Primarily the groups are: participators, groups in need of social strengthening and customers of youth information work. Groups that are already in the focus on municipal youth work in real life. Subject headings, (keywords) Youth work, web related services, communication technology, participation, Habbo Hotel Pages Language URN 45 p. + attachments 6 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Hannu Huotelin

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN Tilauksen mukainen kysymyksenasettelu Kommunikaatiotapojen muutos Postmodernin ajan esittämät haasteet nuorisotyölle TIETOVERKKOKESKUSTELUA VÄRITTÄVIÄ ASIOITA Koetut uhat Riippuvuudet Anonyymiys Tietoturva Kyseenalaiset sisällöt Syrjäyttävät vaikutukset Toivotut edut Sosiaalisten piirien laajeneminen ja vertaissosiaalisuus Asioinnin helpottuminen Tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen Vaikuttamiskanavien synty nuorille VERKKO TOIMINTAKENTTÄNÄ VERKKO SOSIAALISENA KENTTÄNÄ Verkkososiaalisuus Kommunikaation erot Identiteettien kokeileminen Yhteisöllisyydet verkossa NETARI.FI TOIMINTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT HABBO HOTELLI Fanisivut Habbo armyt ja mafiat jengiytyneet käyttäjät Pelit pelien sisällä SIHVOLAN TEKEMÄ MOTIVAATIOTAULUKKO KÄYTETYT MENETELMÄT JA PROSESSIN KULKU Perustietokysely... 23

5 9.2 Haastattelu Käytössa olevasta datasta Datan käsittely Bartlen määritelmät käyttömotivaatiosta Achievers suorittajat Socialisers keskustelijat Explorers tutkimusmatkaajat Killers tappajat, kiusaajat, peelot HAASTATTELUN TULOKSET Pelaajat, olijat ja eläjät - acting / interacting Vertailu Sihvolan havaintojen kanssa NUORISOTYÖNTEKIJÄ KOMMUNIKAATION UUSILLA PINNOILLA Kohderyhmät virtuaalisessa maailmassa Ajattelutavan uudelleen määrittely JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI LÄHTEET LIITE 1: SANASTO LIITE 2: PERUSTIETOKYSELY JA KYSYMYSSARJAT... 47

6 1 JOHDANTO 1 Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) on tullut osaksi ihmisten arkipäivää. Palveluita siirretään verkkoon koko ajan lisääntyvällä tahdilla. Voit hoitaa pankkiasiasi, osoitteenmuutoksesi ja cd-levyjen tilaamisen samalta istumalta, siirtymättä näytön edestä. Tietoyhteiskunnan syntyyn suhtaudutaan varauksella esimerkiksi juuri edellämainituista syistä. Totutut tavat tehdä asioita muuttuvat ja uusi aiheuttaa aina pelkoa. Tietoyhteiskuntaohjelmat kansallisella ja euroopan tasolla kannustavat yrityksiä, kuntia ja yhteisöjä kuitenkin siirtämään näitä palveluita verkkoon. Verkossa toimivasta yhteiskunnasta on tulossa olemassaoleva tekijä. Valtiot panostavat verkkopalveluiden saatavuuteen myös tukemalla laajakaistaverkkojen rakentamista ja pyrkimällä parantamaan tietoturvaa niin, että verkon käyttämiseen olisi turvallista ja kannattavaa siirtyä yritysmaailmassa (Euroopan komissio 2005, s. 4 5). Hyötyjen on oltava suurempia kuin haittojen. Nuorisotyö laajentaa palvelukenttäänsä myös uusiin medioihin. Viimeisten vuosien aikana on luotu palveluita suoraan nuorille ja yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat käyttäneet varsinkin internetiä omana sosiaalisena ympäristönään jo vuosia tämän ympäristön haltuun ottaminen on nyt jo pakollista.(sihvola 2005) Nuoret alueittain vuosiraporttien mukaan Helsingin nuorisotalojen kävijämäärät ovat laskussa koko ajan ja nuorisojärjestöihin osallistuminen on myös menettänyt merkitystään (Paakkunainen 2000). Nuorisotyön on oltava siellä, missä nuoretkin ovat. Aikuisille verkko on väline. Sitä käytetään tiedonhaussa, asioiden hoitamisessa ja kommunikoinnissa kirjeiden sijasta. Nuoret saavat palveluista erilaisia asioita irti. Verkossa olevia foorumeita ja reaaliaikaisia palveluita (IRC, Habbo Hotel, MUDit, Global Stage, kts. Sanasto) käytetään sosiaalisessa merkityksessä. Nuoret tapaavat toisiaan virtuaalisten identiteettien kautta ja keskustelevat heitä koskettavista asioista. Merkittävää virtuaalisessa kommunikoinnissa on se, että se on useasti aihekeskeistä: foorumeilla on yleensä jonkinlainen kaikkia keskustelijoita yhdistävä teema, esimerkiksi perhosten keräily, johon kaikki keskustelut liittyvät.

7 2 Tällaiselle keskustelulle vaikuttaisi olevan selkeä tilaus sen suosiudesta päätellen. Voisiko sosiaalisuuden jakautuminen erilaisiin kanaviin olla merkki post-modernista ajasta? Uudet mediat ovat avanneet valtavasti sosiaalisia kanavia, joilla uusia identiteettejä voidaan kokeilla ja nuori voi identifioida itsensä useampaan kuin yhteen ryhmään. Virtuaalinen maailma on nuoren identiteettityön välinen (Siurala 2004) Toisaalta myöskään ryhmän keskeiset sidokset eivät ole enää yhtä vahvoja, vaan ryhmä muodostuu yhteisen orientaation, vaikka perhostenkeräilyn, kautta. Käytän opinnäytetyössäni postmodernin teorioita pohjana käsitellessäni uudenlaisia yhteisöllisyyksiä, joita verkko synnyttää. Tyypillistä on että yhteisö on selkeästi olemassa; sitä sitoo aihealue, jota keskustelu käsittää; tiettyjä ryhmädynamiikan merkkejä on olemassa, mutta saman ryhmän jäsenet kuuluvat silti kolmeen tai neljään muuhunkin eri ryhmään ja identifioivat itsensä myös niiden kautta. Esimerkiksi Baumanin habitaatti -käsite on mielenkiintoinen peilipinta uusien ryhmien tarkasteluun. Ja ei; en usko, että pelkkä virtuaalisuus tekee sidoksista erilaisia kuin meidän nuoruudessamme. Nuorten verkkososiaalisuuden synnyttämät ryhmät tapaavat toisiaan myös oikeassa elämässä. 2 LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN Opinnäytetyöni on tilaustyö Pääkaupunkiseudun Nuorisotyö Verkossa -projektille. Tarkemmin sanoen Habbo Hotellissa toimivalle netari -virtuaalinuorisotalolle. Käsittelen kappaleissa 6 ja 7 projektia ja ympäristöä tarkemmin. Opinnäytetyöni tarkoituksena on toimia jatkona Sebastian Sihvolan tekemään kvantitatiiviseen tutkimukseen Habbo Hotellin käyttäjistä. Omalta kohdaltani työstä tekee mielenkiintoisen ajatus kommunikaatiotapojen ja yhteisöjen muuttumisesta ja nuorten yhteisöjen muuttumisesta niin reaalimaailmassa kuin virtuaalisissakin toimintaympäristöissä (mm. Lähteenmaa 2000, s. 66). Tekstini ensisijainen tarkoitus on vastata Sihvolan esittämään tutkimuskysymykseen (kpl 2.1.), toissijaisesti pyrin löytämään itselleni ja ehkä muillekin työvälineitä uusissa ympäristöissä toimimiseen.

8 Nuoret ovat ottaneet tietoverkot toimintaympäristöikseen. Nuorisotyöllä on velvollisuus toimia siellä missä nuorten kohtaamiset tapahtuvat, nuorisoasiainkeskuksessa on puhuttu kommunikaation rajapinnoista. On turhaa odotella nuorisotalolla, että nuorten keskustelut ja kohtaamiset tulevat sinne missä nuorisotyöntekijä istuu. Hyvä työntekijä on siellä missä nuoretkin ovat. 3 Nuorisotyölaki - sekä vanha (235/1995) että tuleva pyrkivät edistämään nuorten kansalaistoimintaa. Internet voi muodostua yhdeksi merkittäväksi kansalaistoiminnan välineeksi, tätä kehitystä pyritään jo tukemaan (Tarkemmin kappaleessa ). Nuorisotyö on merkittävä toimija nuorten kansalaistaitojen ja -aktiivisuuden lisäämisessä. Verkon välinekäytön tukeminen ja opettaminen voisi olla tulevaisuudessa myös nuorisotyöntekijän tehtävä. Ei riitä, että luodaan verkkopalveluita vaikuttamisen tukemiseen näitä palveluja on opittava käyttämään ja nuoria on ohjattava ja motivoitava palveluiden käyttöön. 2.1 Tilauksen mukainen kysymyksenasettelu Tilaajan tekemä tutkimuskysymys on erittäin yksinkertainen. Sebastian Sihvola tyypitteli opinnäytetyössään (2005) määrällisestä materiaalista viisi erilaista Habbo Hotellin käyttäjäryhmää, tarkennan näitä ryhmiä myöhemmin tekstissäni. Omalle opinnäytteelleni annettiin tehtävä lähteä tarkastelemaan Sihvolan tekemää määrittelyä laadullisin menetelmin; onko Sihvola oikeassa vai jäikö häneltä joku ryhmä huomaamatta? Ainakin Johnson ja Toiskallio (2005, s. 14) löysivät käyttäjäryhmiin vielä jengin jäsenet (Gang Members) toimijat, jotka kuuluvat johonkin Habbo Hotelin sisällä olevaan pieneen ryhmään. Ryhmiin kuuluminen voisi olla selkeä motivaatio myös Habbo Hotelin käytölle. Jonkinlainen laajennus Sihvolan ajanvietto ja kavereiden tapaaminen -ryhmälle. Käsittelen Sihvolan käyttäjätyypittelyä tarkemmin kappaleessa 8. Laajentamiseen sain vapaat kädet. Pyrin empiriasta löytämään mahdollisuuksia ja syitä tehdä nuorisotyötä internetissä. Onko verkossa selkeitä ryhmiä joiden kanssa toimia. Millaisia välineitä voitaisiin nuorisotyön tueksi luoda vai toimivatko vanhat kasvokkain tehtävän työn välineet?

9 2.2 Kommunikaatiotapojen muutos 4 Uusi teknologia on laajentanut kommunikaation mahdollisuuksia ja samalla muuttanut kommunikaation tapoja. Eurobarometrin 2001 mukaan yli 60 % suomalaisista vuotiaista on käyttänyt internettiä viimeisen viikon aikana (Kangas & Kuure 2003, s. 20) Kännykkä on suomessa jo 90 prosentilla kotitalouksia (emt.) Paikasta riippumattomat kommunikaatiovälineet ovat siis jo arkipäivää Suomessa. Muiden muassa Suoranta ja Lehtimäki (2003, s. 31) esittelevät verkostososiaalisuuden käsitettä mediakulttuurin tutkimisessa. Välineet ovat mahdollistaneet paikasta ja myös ajasta riippumattoman kommunikaation. Pelätään, että kommunikaatio muuttuu välinevälitteiseksi sosiaalinen tila tyhjenee kun yhteyksiä pidetään aktiivisesti yllä kännykällä ja sähköpostilla (emt.). Toisaalta mediavälitteinen kommunikaatio voi olla myös rikastava tekijä nuorten kuten aikuistenkin maailmassa. Mikäli henkilöllä on olemassa terve sosiaalinen ympäristö, voivat välineet tuoda oman lisäarvonsa kommunikointiin. Verkon välityksellä voidaan tavata ihmisiä paikasta riippumatta: virtuaalinen tila on kaikille avoin ja saavutettavissa. Ehkä on mahdollista tavoittaa sielunveli, jota lähiympäristöstä ei löydy. Verkkojen tarjoama anonyymiys voi myös helpottaa sosiaalisia rasitteita, jotka määrittävät normaalia sosiaalista elämää. Kommunikaatio on muuttumassa ajasta ja paikasta riippumattomaksi; samalla se yksilökeskeistyy ja anonyymistyy. Nämä asiat luovat pelkoja ja odotuksia, menetämmekö vanhat yhteisömme ja vanhan tavan toimia maailmassa; voiko kommunikaatiotapojen joustavammaksi muuttuminen toisaalta pelastaa maailman ja nopeuttaa kehitystä? En pureudu näihin asioihin sen tarkemmin. Kommunikaatiolle on tapahtunut jotain viimeisten vuosien aikana. Sen on pakko muuttaa nuorten kanssa tehtävää työtä, helpottaen tai rajoittaen. Joka tapauksessa nuorten kanssa työskentelevien ihmisten on otettava haltuun välineet, jotka ovat muutoksen takana. On opittava toimimaan niiden avulla, kautta ja ympäristöissä, jotka murros on luonut. 2.3 Postmodernin ajan esittämät haasteet nuorisotyölle

10 Keskustelu postmodernista nuorisotyöhön merkittävästi liittyvien teemojen tasolla liikkuu paljon yhteisöllisyyksissä ja niiden murroksissa. Koetan paneutua juuri näihin yhteisöllisyyden murroksiin hyläten syvemmän yksilökeskeisen tarkastelun. Toki osa keräämästäni datasta käsittelee yksilötasoa, mutta koetan löytää tietoa juuri yhteisöllisyyksistä. 5 Tavallinen, alueellinen nuorisotyö on paljolti yhteisöjen kanssa tehtävää työtä. Yksilötyön tavat ja välineet on varattu erityisnuorisotyölle ja sosiaalityölle monesti nuoriso-ohjaajina raapaisemme tätäkin pintaa, mutta työn focus pyörii aina yhteisöjen tasolla. Perinteiset normatiiviset yhteisöt ovat postmodernin teorioiden mukaan alkaneet murtua. Nykyajan ihmiset sukkuloivat yhteisöllisyyksistä toiseen ja sitoutuvat samaan aikaan useampaankin ryhmään. (Lähteenmaa 2000, s. 35). Yhteisöllisyys on kuitenkin nuoren kasvun ja hyvinvoinnin kannalta merkittävä tekijä (mm. Suutari 2001, s. 153). Mikäli yhteisöllisyydet muuttuvat löyhemmiksi, on niitä siis tuettava entistä enemmän. Tämä asettaa nuorisotyölle erityisen haasteen. Yksilöllistyminen voi johtaa yksinäisyyteen ja sitä kautta altistaa erilaisille hyvinvointia vaarantaville uhkille. Sosiaalisia verkostoja on pidettävä yllä ja autettava nuoria pitämään omia jäsenyyksiään niissä. Internetin sisällä olevat yhteisöt tarjoavat tälle yhden vaihtoehdon ryhmiä on paljon ja jäsenyyksin lunastaminen on ehkä helpompaa kuin reaalimaailmassa.ainakin Suorannan ja Lehtimäen (2003, s. 37) mukaan yhteisöllisyyden tunnetta etsitään nykyään verkosta. Toista tapaa ajatella pohjaan omaan kokemukseeni. Nuorisotalotyössä tavoitetaan yleensä tietynlainen asiakasryhmä. Tietty osa asiakkaista on yleensä sosiaalisen tuen tarpeessa ja alaluokkaistumisen uhan alla. Tällaisen ryhmän sidokset ovat yleensä vahvempia kuin ns. hyväosaisten nuorten kohdalla. (mm. Lähteenmaa 2000, s. 71; Ulvinen 1997, s.15) Yhteiskunnan ulkopuolella toimivien ryhmien yhteisöllisyydet ovat jo toiminnan tavan vuoksi sitovampia. (Lähteenmaa 2000, s. 72). Näiden vahvojen yhteisöjen kanssa on tehtävä työtä, mutta toisaalta on tehtävä työtä myös sen eteen, että näihin ryhmiin ei sitouduttaisi. Siksi on tärkeää, että yhteisöllisyyksiä löydetään muualta ja että niiden syntyä tuetaan. Tätäkin kautta ajatellen verkko voisi olla merkittävä tekijä.

11 3 TIETOVERKKOKESKUSTELUA VÄRITTÄVIÄ ASIOITA 6 Uusiin medioihin liitetään tunteita, pelkoja, odotuksia ja varsinkin mielipiteitä. Osa niistä on perusteltuja, toiset vain varovaisuutta tuntemattoman edessä. Kovin paljon tutkimuksia ei vielä ole internetympäristöistä tehty. Lääketieteellisellä puolella ollaan edellä riippuvuustutkimuksessa, mutta varsinkin sosiologisella ja pedagogisella puolella aukkoja riittää. Tämä on omiaan lisäämään tuntemattoman pelkoa. 3.1 Koetut uhat Tietoturvavuodot, hakkerien ja krakkerien toiminta, kyseenalaisen materiaalin leviäminen ja virukset ovat värittäneet monen ihmisen suhtautumista tietoverkkoihin. Osaaminen on lisääntynyt koko ajan, mutta moni peloista on jäänyt osaksi aiheesta, osaksi aiheetta. Sosiaalisella puolella verkot tarjoavat paljon etuja, mutta myös haittoja. Niissä ovat ammattilaisten uudet ratkaistavat kysymykset: on löydettävä keinoja, joilla saadaan rajoitettua syrjäytymiskehitystä on verkko sitten syy tai oire ja varmistettava terve sosiaalinen ympäristö lapsille ja nuorille Riippuvuudet Nettiriippuvuus on olemassaoleva tosiasia (Coogan & Kangas, 2001). Erityisesti nettiriippuvuuden syntyyn vaikuttavat juuri vuorovaikutteiset palvelut (Peltoniemi 2004). Peltoniemi viittaa artikkelissaan Ermiin (1998), joka pitää nettiriippuvuuden syntymisen syitä itseluottamukseen ja sosiaaliseen osaamiseen liittyviä ongelmia. Netistä haettaisiin virtuaalisia yhteisöjä, sosiaalisia kontakteja ja näin onnistumisia sosiaalisessa maailmassa. Pidän Ermin ajatusta pessimistisenä ja osaltaan perustelemattomanakin. Tekemieni sähköpostihaastattelujen perusteella osa vastaajista oli sosiaalisesti hyvinkin taitavia, ainakin kirjallisen kommunikaation kautta. Pahimpina oireina Peltoniemen mukaan ovat fyysiset oireet, joita liiasta päätteen edessä istumisesta totta kai aiheutuu: lihaskipua, silmien väsymistä, ranteiden kipeytymistä, silmien ärtymisestä johtuvaa pahoinvointia. Psyykkiset oireet liittyvät syrjäytymiseen, tunnetaan tapauksia, jotka ovat joutuneet jättämään koulun kesken koska eivät ole voineet olla irti internetistä.

12 Anonyymiys 7 Anonyymiys tarjoaa monia etuja, jotka ovat esillä vertaissosiaalisuutta käsittelevässä kappaleessa. Selkeänä haittapuolena on tietenkin se, että et ikinä tiedä, kuka virtuaalisen identiteetin taakse kätkeytyy. Pedofiilin pelko on perusteltua. Reaaliaikaisia keskustelufoorumeita ja -ympäristöjä valvotaan moderoidaan niin hyvin kuin ikinä on mahdollista. Kuitenkin on pelko, että seulasta joku voi livahtaa läpi. Muun muassa Habbo Hotelissa viikottaisten käyntikertojen määrä on vähimmilläänkin (Sihvola 2005). Joillekin internet on kanava toteuttaa tiettyä osaa persoonallisuuttaan, joka ei ikinä normaalissa elämässä saa jalansijaa. Heille tämä on etu, mutta henkilöt, joiden kanssa he kommunikoivat, saavat hänestä koko ajan väärää tietoa. Virtuaalisissa ympäristöissä tämä on mahdollista ja osaltaan hyväksyttyäkin, aina on kuitenkin mahdollista, että joku ystävystyy puhtaasti virtuaalisen identiteetin kanssa. Tämä aiheuttaa varmasti pahaa mieltä ja pettymyksiä Tietoturva Vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin liittyy aina tietotuvariskejä. Erilaiset troijalaiset ja virukset kuormittavat verkkopalveluita ja tarttuvat helposti suojaamattomiin tietokoneisiin. Vuorovaikutteisissa palveluissa riski on merkittävästi suurempi, varsinkin niissä tilanteissa, joissa asiakas ei ole suojannut konettaan ja palveluntarjoajan tietoturvassa on puutteita. Toinen merkittävä ongelma on arkaluontoisten tietojen antaminen internetissä. Asiakkaan pitäisi aina tietää, mihin palveluun hän tietojaan antaa ja millä tavalla annettavat tiedot on suojattu. On olemassa täysin luotettavia palveluita, jotka toimivat shttp-yhteydellä tai vastaavalla tietoturvaratkaisulla. Toiset palvelut ovat täysin suojaamattomia ja näissä esimerkiksi henkilötunnus voi helposti päästä vääriin käsiin. Kaikkein merkittävin ongelma on kuitenkin asiakkaan oma huolimattomuus. Salasanat lähtevät liikkeelle paitsi verkkopalveluissa, niin myös päivittäisessä elämässä. Useimmiten tietoturvaan liittyvät kömmähdykset perustuvat siihen, että joku antaa salasanansa toisen käyttöön, tai tiputtaa lompakostaan lapun, johon salasana on

13 8 kirjoitettu. Ja joskus voi olla yksinkertaisesti niin, että salasana on helposti arvattavissa. Jos sama salasana on kaikissa asiakkaan käyttämissä palveluissa, muutaman mutkan jälkeen päästään asiakkaalle hyvin tärkeään materiaaliin.suurin osa tietoturvariskeistä syntyy yksittäisen ihmisen huolimattomuuden takia Kyseenalaiset sisällöt Verkko tarjoaa kaikenlaisia sisältöjä kaikille. Ja ikävä kyllä suuri osa tästä sisällöstä on pornografista, väkivaltaista, asenteellisesti arveluttavaa tai muuten lapsille sopimatonta. Selaimissa on toiminnot tiettyjen sivujen käytön estämiseksi, mutta ne eivät ole aukottomia. Suomessa pelastakaa lapset tekee ansiokasta työtä lapsille sopimattoman materiaalin karsimiseksi pois internetistä, uusia sivuja syntyy kuitenkin kaiken aikaa ja niin internet ei pysy lapsiystävällisenä. (Pelastakaa lapset 2005) Olisi tärkeää, että vanhemmat ja viranomaiset käyttäisivät aikaa lasten mediakasvatukseen. Kyseenalaiset sivut löytyvät joskus vahingossa, mutta hetkittäin myös tarkoituksella lapset ovat taitavia löytämään kiellettyä materiaalia. Onnistunut mediakasvatus voisi karsia vahingossa tapahtuvia sopimattomilla sivuilla vierailuja ja parhaimmillaan nostaa kynnystä tarkoituksella tapahtuviin latauksiin Syrjäyttävät vaikutukset Lapsen aktiivinen tietokoneen käyttö nähdään joissain kauhukuvissa vahvasti syrjäyttävänä toimintana. Lapsen sosiaalinen piiri pienenee, fyysinen kunto rappeutuu, pelaamisen uskotaan aiheuttavan häiriötiloja. (Sihvola 2005, s. 10) Mahdolliset nettiriippuvuudet, joita olen yllä käsitellyt, ovat tietenkin vahvasti elämänlaatua heikentäviä tekijöitä. Sihvola kuitenkin nostaa esille kysymyksen siitä, että yhteiskunta nykyään edellyttää kohtuullisia atk-taitoja jokaiselta jäseneltään. Lapset oppivat nämä tarvittavat taidot jo nuorena käyttäessään tietokonetta ja erilaisia verkkopalveluita. Pitäisikö tämä kieltää? Toisaalta taas: miten voidaan ylläpitää lapsen sosiaalisia suhteita reaalimaailmassa, mikäli hänen toimintansa siirtyy vahvasti verkkoon? Useastihan koulu tarjoaa lapselle

14 9 järkevän sosiaalisen viitekehyksen, mutta ehkä kiusatut lapset voisivat hakeutua verkkoon turvaan pahalta maailmalta. Tällöin olisi löydettävä keinoja tukea kotia lapsen kasvatuksessa ja antaa vanhemmille eväitä käsitellä tätä haastetta. 3.2 Toivotut edut Tietoverkkojen uskotaan parantavan ihmisten elämänlaatua. Aikanaan puhuttiin tiedon valtatiestä ja verkon focus oli ammattitiedon jakaminen. Verkkopäätteiden yleistyessä verkon viihteellinen käyttö on lisääntynyt. Mukaan ovat tulleet yhä laajemmassa määrin myös vuorovaikutteiset verkkopalvelut Sosiaalisten piirien laajeneminen ja vertaissosiaalisuus Verkko tarjoaa mahdollisuuden löytää samanhenkisiä ihmisiä, vaikka niitä ei omasta lähiympäristöstä kohdalle osuisikaan. Harrastajilla on paljon tiettyyn tematiikkaan sidottuja keskustefoorumeita, joissa voidaan käydä läpi esimerkiksi uuden Harry Potter -kirjan parhaita kohtia ja kirjailijan tekemiä klaffivirheitä. Nuorille tällaiset Harry Potter -kerhot ovat parhaimmillaan merkittäviä vertaisryhmiä, joissa he voivat harjoitella sosiaalisuuttaan ja ajatteluaan ehkä eri osa-alueilla kuin fyysisessä maailmassa on tarjolla. (Sihvola 2005,s. 10) Sosiaaliset suhteet saattavat verkossa kasvaa yhtä merkittäviksi kuin elävässä elämässä. (Coogan&Kangas, 2001). Tällaisen suhteen olettaisi olevan nuoren kehityksen merkityksellinen. Tiedonkulun kanavana erilaiset verkkopalvelut ovat osoittaneet parhaimmuutensa. Nuoret tavoittavat toisensa useiden viestintäkanavien kautta foorumit, keskusteluohjelmat, sähköposti ja he ovat lähes aina jonkun kanavan päässä. Uudet mediat ovat edesauttaneet sitä, että nuoret tavoittavat saman tien koko sosiaalisen verkostonsa. Tiedonkulku on siis erittäin nopeaa ja tehokasta. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Tanja Karpelaan suuntautunutta sähköpostikampanjaa, joka alkoi tekijänoikeuslain käsittelyn loppumetreillä. Sähköpostien määrät olivat valtavia, mutta johtuiko se masinoinnista vai vain siitä, että keskustelu on nykyään kaikille avointa ja sitä käydään paljon laajemmalla kuin lähikahvilan nurkkapöydässä Asioinnin helpottuminen

15 10 Tieto- ja mobiiliverkoissa olevat palvelut tekevät asiointia helpommaksi: palvelut ovat tavoitettavissa kotoa tai kännykän päästä. Wlan-verkon yleistyessä kannettavalla tietokoneella pääsee hoitamaan pankki- ja muita asioita vaikka bussimatkalla. Käyttäjätunnistuksessa on vielä vajauksia, mutta sähköisiä käyttäjätunnistusjärjestelmiä kehitetään koko ajan ja muunmuassa sähköinen henkilökortti on jo toimiva, olemassaoleva turvajärjestelmä. Ei tosin vielä kovin yleinen. Tällä hetkellä jo melkein kaikki ihmisten päivittäin tarvitsevat palvelut ovat verkon ulottuvissa. Pankeilla on käytössä verkkopankkitunnukset, osoitteenmuutokset voi tehdä internetissä, verkosta voi tilata cd-levyjä ja elokuvia. Oikeastaan ainoa vielä puuttuva verkkopalvelu on ruokakaupat. Yhdysvalloissa tämäkin palvelu on jo olemasssa. Uudet kännykät on varustettu selaimella, eli xml-pohjaiset palvelut toimivat sujuvasti myös mobiiliverkossa. Edes verkkoyhteyden puuttuminen ei enää ole palveluita rajoittava tekijä Tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen Verkossa on huomattava määrä tietoa ja se on kaikkien saatavilla. Mediakasvatuksen avulla meidän on mahdollista saada olemassaoleva tieto kaikkien käyttöön. On kuitenkin pystyttävä opettamaan ihmisille keinot suodattaa turha ja asiaton data validista tiedosta. Parhaimmillaan internet rakentaa ymmärrystä maailmasta, jossa me elämme. Kulttuurierot ymmärretään ja toisten kulttuurien hahmottaminen edesauttanee suvaitsevaisuutta. Toinen etu on vuorovaikutuksellisuudessa. Verkkokeskusteluissa tapaat monia ihmisiä, joista kaikki eivät varmasti ole kuin sinä. Puhutaan eri kieliä, eri asioista kuin normaalisti ja varsinkin erilaiselta kulttuuripohjalta. Tämä antaa nuorelle eväitä ymmärtää maailmaa ja muita myös omassa elämässään Vaikuttamiskanavien synty nuorille Kuten useassa lähteessä on mainittu, nuorten usko edustukselliseen demokratiaan horjuu (mm. Paakkunainen 2000). Edellä mainittu tekijänoikeuskiistaan liittyvä sähköpostikampanja jo yksin perustelee sen, että nuoret ovat välineen ottaneet

16 haltuunsa. 11 Nuorille perinteistä edustuksellista demokratiaa mielekkäämpi vaihtoehto osallistua ja vaikuttaa ovat epämuodolliset verkostot (Paakkunainen 2000, s. 39) Näitä verkostoja on helppo hyväksikäyttää ja muodostaa internetissä. Vaikuttamisen foorumina verkkoa on otettu käyttöön. Esimerkkinä voi nostaa esille esimerkiksi Oranssi ry:n sivuston sivuilla kannustetaan ihmisiä vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen parlamentaarisin ja myös kansalaistottelemattomuuden kautta. Sivuilta löytyy muun muassa opas talonvaltauksen järjestämiseen. Valtiovarainministeriön selvityksessä (2005) nostetaan verkossa tapahtuva kuuleminen ja osallistuminen merkittäväksi osaksi demokratiaa. Julkisen hallinnon on selvityksen mukaan kehitettävä yhä lisää verkkopalveluja muiden medioiden rinnalle. Erityisesti erityisryhmiä huomiomaan verkko on selvityksen mukaan oivallinen väline. Nuoret ja haja-asutusalueilla asuvat saavat verkon kautta mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun (emt, s. 14) Euroopan unionin eeurope -toimenpideohjelma nostaa internetin kansalaisvaikuttamisen kanavaksi. Ohjelma kannustaa jäsenmaitaan rakentamaan julkisia palveluita ja vaikuttamisen kanavia kuntien- ja valtionhallinnon päätöksentekoon osallistumiseksi, tiedon saamiseksi ja asioinnin helpottamiseksi.(euroopan komissio 2002) 4 VERKKO TOIMINTAKENTTÄNÄ Suurin osa palveluista on nykyään tavoitettavissa internetin kautta. Tänään tein muuttoilmoituksen ja sähkösopimuksen sekä tilasin internet-liittymän nousematta kertaakaan tuoliltani; suurin osa tämän tutkimuksen datasta on kerätty valmiiksi sähköisessä muodossa. Sähköisen tunnistamisen mahdollistuttua, tietoturvan parannuttua ja päätelaitteiden yleistyttyä verkkoon on siirretty toimintaympäristöjä ja palveluita, joita oltiin totuttu saamaan vain reaalimaailmassa.

17 12 Varsinkin viihteen tarjoajana internet on otettu innolla vastaan monissa kodeissa. Lähes kaikki nuoret, vähintään 91%, käyttävät tietokonetta viihdekäytössä. (Suoranta & Lehtimäki 2003, s. 35) Käyttötarkoitukset, joita he luettelevat eivät ole välttämättä verkkovälitteisiä, mutta toisaalta niitä on tarjolla internetissä. Verkko tarjoaa valtavan määrän pelejä, videoita, sarjakuvia, musiikkia ja muuta viihteeksi luettavaa sisältöä. 95% vuotiaista nuorista käyttää tietokonetta internetin käyttöön. (Suoninen 2003, s. 38) Verkkopalveluita vaikuttamisen tukemiseksi rakennetaan koko ajan. Erilaisia kunnallisia ja valtiollisia kuulemisjärjestelmiä luodaan tukemaan kansalaisten mahdollisuutta osallistua heille tärkeistä asioista käytävään keskusteluun. Esimerkkinä tästä muun muassa Allianssin ylläpitämä valtikka.fi -sivusto, joka jakaa nuorille tietoa heitä koskettavista asioista ja antaa mahdollisuuden keskustella päivänpolttavista asioista (valtikka 2005). Verkkovaikuttamista olen käsitellyt tarkemmin kappaleessa VERKKO SOSIAALISENA KENTTÄNÄ Internet tarjoaa monia erilaisia sosiaalisia ympäristöjä. Keskustelufoorumeita, reaaliaikaisia keskusteluja chatteja, virtuaalisia toimintaympäristöjä, kuten avatarpohjaiset chatit. Kaikille niille on tyypillistä virtuaalisen identiteetin kanssa toimiminen ja kommunikoinnin agenda. Cooganin ja Kankaan (2001, s. 52 ja eteenpäin) tekemissä haastatteluissa pitkäaikaisimmaksi ja tärkeimmäksi käyttökohteeksi nuorten maailmassa nousivat ICQ ja IRC. Molemmat ovat sosiaalisuuteen perustuvia palveluita, ICQ etsii ihmisiä internetistä, IRC-palstat ovat reaaliaikaista keskustelua varten. Nykyään Microsoftin messenger lienee ohittanut ICQ:n käyttöasteessa, mutta periaate on yhä sama. Irc-kanavilla on vakiintunut käyttäjäkuntansa ja sen oheistuotteeksi suomessa on syntynyt huippusuosittu Irc-galleria, johon irc:n käyttäjät voivat ladata omia kuviaan. Samalla tämä galleria toimii nuorten keskustelufoorumina, huolimatta siitä että palvelua ei ikinä edes suunniteltu keskusteluun vaan kuvien kommentoimiseen.

18 13 Coogan ja Kangas (2001) kiinnittivät huomiota siihen, että nuoren kausittainen internetin käyttö vähensi hänen kuulumistaan sosiaalisiin ryhmiin.voidaan siis puhua heavy-usereista (Sihvola 2005, s. 34) tai aktiivikäyttäjistä omana merkittävänä ryhmänään ja opinnäytteeni sekä verkossa tehtävän työn kannalta merkittävimpänä ryhmänä. Laajakaistayhteyksien ja julkisten tietokoneiden yleistyessä kausittainen käyttö näyttäisi olevan vähenemässä. Sihvolan (2005, s. 38)) tutkimuksen vastaajista n. 85% ilmoitti käyvänsä Habbo Hotelissa vähintään muutaman kerran viikossa. 35% vastaajista käy useamman kerran päivässä. Heavy userius on siis lisääntymässä ja pätkäkäyttäjät saattavat jäädä kokonaan pois jatkossa. Vuonna 2001 (Coogan & Kangas, s. 61) sosiaalisten suhteiden solmiminen verkossa oli jo arkipäivää. Tutkijat pystyivät jo kuvaamaan verkkotutustumisen lainalaisuudet. Verkon käytön yleistyessä voisi nopeasti olettaa, että myös sosiaalisten suhteiden solmiminen on lisääntynyt internetympäristöissä varsinkin nuorten keskuudessa. 5.1 Verkkososiaalisuus Verkossa tapahtuva sosiaalisuus ja kommunikaatio eroaa tietenkin siitä vanhasta keskustelusta, johon me olemme tottuneet. Kommunikaatiota ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Verkossa voit olla milloin vain ja välineiden kehittyessä nykyään melkein missä vain. On erittäin epätodennäköistä löytää vahingossa naapurinsa verkosta, tilastollisesti paljon todennäköisempää on törmätä eri maan kansalaiseen. Tietenkin jos sosiaalinen toiminta keskittyy pelkästään verkkoon, voidaan pelätä kommunikaatiotaitojen huonontumista ja sosiaalisten kykyjen rappeutumista. Nuorilla kuitenkin koulu ja harrastukset toivottavasti varmistavat, että näin ei pääse käymään. Verkossa tapahtuvan kommunikaation voi karkeasti jakaa kahteen osaan: reaaliaikaiseen ja aikaan sitoutumattomaan. Reaaliaikaisia palveluja verkossa ovat chatit: palstat, joissa kaikki keskustelijat ovat samaan aikaan ja keskustelun viive on vain se hetki, jonka keskustelija viestiään kirjoittaa. Laajimpana esimerkkinä tästä on IRC.

19 14 Jarkko Oikarisen vuonna 1988 luoma IRC on kanavaperustainen keskusteluympäristö, joka mahdollistaa myös kahdenkeskisen kommunikoinnin. IRC:n käyttö on yleistynyt nopeasti maailmanlaajuisesti ja se on osoittautunut merkittäväksi uudenlaisen kommunikoinnin ja yhteisöllisyyden välineeksi: Venäjän vallankumousta raportoitiin mediapimennon aikana IRC:n kanavien kautta, samoin Kuwaitilaiset toivat Irakin hyökkäystä tietoisuuteen samaa mediaa käyttäen (Wikiupedia 2006) Kommunikaation erot Verkossa tapahtuva kommunikointi tapahtuu perinteisesti puhtaasti kirjoittamalla. Verkkopuhelut esimerkiksi ohjelmaa Skype käyttämällä ovat yleistymässä, mutta on vielä mielekästä pureutua tekstipohjaisen kommunikoinnin haasteisiin ja mielenkiintoisiin ratkaisuihin, joita näiden haasteiden voittamiseksi on luotu. Verkkososiaalisuus nähdään kapeana ja yksiulotteisena. Useasti käytetään perusteena ilmeiden ja eleiden puuttumista kommunikaatiosta. Nuoret kehittävät verkkokulttuuria kuitenkin koko ajan (Coogan&Kangas 2001) ja pyrkivät erilaisin keinoin tuomaan näitä elementtejä mukaan kommunikaatioon. Esimerkkinä hymiöt ja tähdillä merkityt toiminnot: esimerkiksi * nauraa * (Pietiläinen 2004). Kommunikaatio verkossa rikastuu ja pyrkii muuttumaan vastatakseen ihmisten sosiaalisia tarpeita. Jos viestintä ei olekaan tarpeeksi rikasta äänensävyjen ja ilmeiden puolesta, niitä voidaan lisätä tekstiin ja tekstin sävyillä voidaan aina pelata Identiteettien kokeileminen Internet antaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla erilaisia identiteettejä ja pelata niiden kanssa. Sihvonen (2003, s. 95) näkee nuoren käyttämät roolit ja rooliutumisen inhimillisenä käyttäytymisenä. Ihmiset tuovat itseään eri tavalla esille erilaisissa tilanteissa. Verkossa tämä korostuu koska visuaalista yhteyttä ei ole. Voidaan tuoda esille sellaisia asioita, joita haluttaisiin olla fantasioida. (emt.) Samoin tietenkin voi tuoda itsestään esiin sellaisia puolia, jotka eivät pääse korostumaan reaalimaailmassa. Haastateltavista yksi kuvaili itseään Habbo Hotellissa näin: Omalla kohdallani vaikka olenkin Habbossa puheliaampi kuin IRL, niin minä olen silti se sama minä joka siinä kirjoittelee, eikä kukaan muu. Habbohahmo

20 voisi olla vaikkapa se 'sisäinen minä..' 15 Sihvonen nostaa varsinkin esille sukupuoliroolit, joilla on kulttuurin kautta vahva vaikutus. Verkolla on mahdollisuus kyseenalaistaa tätä reaalimaailmassa velvoittavaakin vaikutusta. Vastakkainasetteluja ja kulttuurin rajoja voidaan purkaa ja vanhoja valtasuhteita kyseenalaistaa toimimalla ympäristössä, jossa ihmisten roolit ovat eläviä ja dynaamisia. 5.2 Yhteisöllisyydet verkossa Muun muassa Lähteenmaa (2000) on nostanut esille ryhmäkulttuurien murroksen modernista postmoderniin siirryttäessä. Nuorisokulttuuri on polarisoitunut vahvaa satsausta vaativiin tiiviisiin ryhmiin ja kevyisiin joustaviin ryhmiin (emt. s ). Toisaalta löyhätkin ryhmät voivat olla nuoren identiteettiä määrittäviä tekijöitä ja nuoren sitoutuminen ryhmään voimakasta, vaikka ryhmä itsessään olisi ennemminkin normiton viiteryhmä kuin raskas normativiinen jäsenryhmä. Lähteenmaan mielestä muun muassa nuorten muodostamat www-pohjaiset virtuaaliryhmät ovat tällaisia. Postmodernin ajan ilmiönä vahvat yhteisöllisyydet ovat häviämässä. Kyläyhteisöistä on siirrytty habitaatteihin (Mukkonen & Tulensalo 1997) Monet perheet ovat uusioperheitä, jotka eivät välttämättä tarjoa nuorille yhteisöllisyyttä, joka vastaisi heidän tarpeisiinsa. (Suoranta & Lehtimäki 2003, s. 37). Tietoverkkojen kautta toimivat yhteisöt palvelevat nuorta tarjotessaan hänelle yhteisöjä, joissa hän voi olla osallisena ja vaikuttaa. Verkon nimettömyys voi tukea erityisesti nuorta, jolla on ongelmia reaalimaailman yhteisöihin osallistumisessa. Änkytyksestä kärsivä voi verkossa toimia huoletta. Verkossa yhteisöt muodostuvat lähinnä kiinnostuksen kohteiden mukaan. (Coogan & Kangas 2001, s. 59) Tämä tekee yhteisöistä helposti tavoitettavia ja kynnyksen hakea jäsenyyttä niille helpommaksi kuin perinteisiin normatiivisiin yhteisöihin. Jokaiselle on tarjolla oma viitekehys Sihvonen (2003, s. 94) nostaa esille reaalimaailman ja virtuaalimaailman rajatilan murtumisen. Nuorille raja on hauraampi kuin aikuisille: kommunikaatio on kommunikaatiota riippumatta siitä, missä se tapahtuu. Habbo Hotellissa puhetta

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,

Lisätiedot

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Tuula Haavisto 17.4.2015 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 22.4.2015 Kirjastopalvelujen kysyntä on

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot