KOULUAVAIN Aleksis Kiven koulun lukuvuosiopas

Transkriptio

1 KOULUAVAIN Aleksis Kiven koulun lukuvuosiopas

2 Hyvät oppilaat ja vanhemmat! Sateinen ja kolea kesä unohtuu loppukesän helteistä ja ennätysmäisestä mustikkasadosta nauttiessa! Tervetuloa aloittamaan lukuvuotta ! Lukuvuosi tuo tullessaan opetussuunnitelman uudistustyön. Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla valmiita vuoden päästä syksyllä. Maailma on muuttunut nopeasti globalisoitumisen, ympäristömuutosten, työ ja talouselämän muutosten, teknologian kehittymisen ja digitalisoitumisen myötä. Muutokset heijastuvat opetukseen. Uudessa opetussuunnitelmassa arvoperusta ja käsitys sivistyksestä ja osaamisesta on muuttunut. Kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja kestävä elämäntapa välttämättömyytenä. Keskeistä sivistyksessä on laaja-alainen osaaminen, eettisyys ja kestävyys, tiedon hallinta, oppimisen taidot ja vuorovaikutus. Uusi OPS ei enää kerro niinkään mitä vaan miten. Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja innovatiivinen toiminta edistävät oppimista ja oman osaamisen kehittämistä. Oppimisessa pyritään ymmärtämään kokonaisuuksia. Tämä tuo muutoksia koulun toimintakulttuuriin. Opitaan oppiainerajojen yli kokonaisuuksia, tehdään yhteistyötä oppiaineiden välillä. Oppimisympäristö voi olla luokka, ipad, metsä, kirjasto, yritys, koulun käytävä, mikä tahansa. Siuntion 555-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lähdemme kouluissa luomaan Siuntioon omaa kulttuuripolkua ja Lux Musicae 2015 tapahtumassa julkistettavaa lasten oopperaa! Näistä muotoutuu usean oppiaineen väliset monialaiset oppimiskokonaisuudet. Tieto ja viestintäteknologian osaaminen eli TVT on tärkeä kansalaistaito itsessään ja osana monilukutaitoa. Se on siis sekä oppimisen kohde että väline. TVT:n käyttö opetuksessa edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Olemme mukana pilotoimassa Aktiivinen ilmiöpohjainen koulu -hanketta (Tabletkoulu), ja saamme lukuvuoden aikana mahdollisesti lisää tabletteja. Kouluun on kesän aikana lisätty tukiasemia, jotta verkkoyhteydet toimivat kaikkialla koulussa. Jean-Jacques Rousseau kertoo muistelmissaan, että pääni toimii vain jalkojeni mukana, ja Nietzsche puolestaan totesi, että vain kävellen hankituilla ajatuksilla on arvoa. Jalan kulkeminen pistää mieleen liikettä ja edistää tutkimuksen mukaan luovaa ajattelua ja uusien ideoiden tuottamista. Työmuisti ja tarkkaavuus toimivat paremmin luonnossa liikkumisen jälkeen sanoo Kalevi Korpela, psykologian professori. Liikkuvana kouluna pyrimme entistä enemmän tuomaan toiminnallisuutta ja liikuntaa oppitunneille ja välitunneille. Oppilaat jatkavat välituntiliikunnan ohjaamista, ja myös WAU-kerho jatkaa oppilaiden liikuttamista viikoittain Oppimisen iloa ja mielen liikettä! Päivi Boström Vt. rehtori asti 2

3 TYÖ- JA LOMA-AJAT Lukuvuosi alkaa Lukuvuosi päättyy syysloma joululoma talviloma YHTEYSTIETOJA 3 lyh. puhelin tila Opettajienhuone Impivaara C125 Rehtori vt asti Päivi Boström pabo Tapiola C128 Apulaisrehtori Frank Dürr frdu Vehkala C130 Apulaisrehtori Mirva Saunamäki misa Vehkala C130 Koulusihteeri Outi Sjöberg ousj Kissala C129 Kouluisäntä Kari Lindman Hälli C044 Iltakäytönvalvoja Carl-Johan Sundman Hälli C044 Iltapäivätoiminnanohjaaja Kouluterveydenhoitaja Kaisa Aarnio kaaa Kehtolinna C049 Andrea Tandefelt anta Lintukoto B108 Koulukuraattori Johanna Lindholm joli Kuusisto B112 Koulupsykologi Markus Majanen mama Ruususolmu C111 Erityisopettaja Laura Leino lale Toukola Erityisopettaja Liisa Suni lisu Tammisto C110 Opinto-ohjaaja Saara Puittinen sapu Komeroinen C119

4 LUOKANOPETTAJAT JA OHJAAJAT luokka opettaja tila 1A Aino Virtanen asti Helka Palmunen alkaen Toukola 1B Jesse Taimi Toukola 2A Marjo Sippola-Immonen Toukola 2B Riitta Georgiou Toukola 3A Laura Kortelainen Eero A018 3B Maija Lukkari Timo A020 4A Kati Tuomainen Aapo A111 4B Johanna Saario Venla A114 5A Juha Airas Lukkarila C114 5B Marja-Liisa Hartikainen Juhani A113 6A Anne-Mari Lehtosalo Tuomas A112 6B Mirva Saunamäki Juhani A113 Pienryhmäopetus 1-2 Mervi Saloniemi Toukola Pienryhmäopetus 3-6 Rita Ikonen Simeoni A110 Pienryhmäopetus 7-8 Pasi Kaukinen Kehtolinna C049 Pienryhmäopetus 9 Jari Karjalainen Anna C104 7A Liisa Suni Otava C029 7B Pirkka Mikkola Rajamäen rykmentti C119 7C Maria Lahti Seunala C114 8C Teemu Helkamäki Kanervala C117 8A Teemu Ristiniitty Oravanpesä C027 8B Kati Hiltunen Pikku-Jussi C024 8C Teemu Helkamäki Kanervala C117 9A Elina Hynynen Hindrika C105 9B Suvi Häkkinen Kekkuri C116 9C Leena Rusanen Taula-Matti C026 4

5 AINEENOPETTAJAT aineet opettaja lyhenne tila Äidinkieli ja kirjallisuus / S2 Elina Hynynen elhy Hindrika C105 Äidinkieli ja kirjallisuus/ ruotsi Maria Lahti mala Seunala C114 Ruotsi / englanti Suvi Häkkinen suhä Kekkuri C116 Ranska / ruotsi / englanti Teemu Helkamäki tehe Kanervala C117 Englanti / ruotsi Kati Hiltunen kahi Pikku-Jussi C024 Poikien liikunta / saksa Frank Dürr frdu Tyttöjen liikunta / terveystieto Inga-Maria Vaara inga Matematiikka Fysiikka / kemia / matematiikka Leena Rusanen Teemu Ristiniitty leru Taula-Matti C026 Jari Vehviläinen jave Otava C029 Biologia / maantieto Teemu Ristiniitty teri Oravanpesä C027 Historia / yhteiskuntaoppi / yrittäjyys / taloustieto Pirkka Mikkola pimi Rajamäen rykmentti Ortodoksinen uskonto Jesse Taimi jeta C119 Kotitalous Marja Kukko maku Pirtti C019 Kuvataide Mari Sarviaho masa Pilvilaiva C124 Musiikki Mirva Saunamäki Maija Lukkari misa malu Kolistin C042 Oppilaan ohjaus Saara Puittinen sapu Komeroinen C119 Uskonto Kati Tuomainen Marjo Sippola-Immone Mari Sarviaho Inga-Maria Vaara katu masi masa inga Elämänkatsomustieto Laura Leino lale Tekstiilityö Riitta Georgiou Marja-Liisa Hartikainen rige maha Tekninen työ Kimmo Pulkkinen kipu 5

6 HUOLTO- JA TALOUSHENKILÖKUNTA puhelin Keittiö Minna Ratinen Keittiö Inga-Lill Eskman Laitoshuoltaja Lung thi Phan Laitoshuoltaja Raija Niskanen Laitoshuoltaja Marja Sederholm Laitoshuoltaja Toukola Maritta Kallio KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA lyh. opettajienhuone pysäkkipuhelin Arja Ahlholm arah Esko Kataja (koulu ja eska Iltapäivätoiminta) Päivi Kivioja päki Hanna Kuisma haku Anne Nordlund anno Pirjo Peltola pipe Mailis Still mast Kati Rönnberg karö Pirjo Toivonen pito

7 TYÖJÄRJESTYS ALAKOULU 1-2 ALAKOULU 3-6 YLÄKOULU VÄLITUNTI alkaen LIUKUVA RUOKAILU VÄLITUNTI alkaen LIUKUVA RUOKAILU VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI LIUKUVA RUOKAILU BREIKKI BREIKKI VÄLITUNTI VÄLITUNTI

8 KOULUPÄIVÄ Koulupäivä alkaa kellonsoitolla. Päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon. Päähineet voi tuoda myös luokkaan omaan reppuun tai pulpettiin. Sekä ala että yläkoulun oppilaat jättävät kengät aulaan niille varatuille paikoille tai opettajan osoittamaan muuhun paikkaan. Yläkoululaiset voivat halutessaan käyttää sisävälitunneilla päähineitä. Oppitunneilla, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa ei saa päähine olla päässä. Kouluun voi tuoda sisäjalkineet tai tossut. Oppitunnit Oppitunnille tullaan ajoissa. Oppilaat siirtyvät kellon soitua välittömästi odottamaan oppitunnin alkua omaan luokkaan tai luokan eteen. Oppilaalla on kaikki tarvittavat välineet mukana ja kotitehtävät on tehty. Oppitunneilla opiskellaan. Itselle ja toisille annetaan työrauha. Puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Käyttäydytään ja puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Oppituntien aikana ulkoovet pidetään lukittuina. Välitunnit Välitunnit vietetään koulun pihaalueella. Yläkoululaiset voivat olla halutessaan sisällä, mutta ulkovälitunnin klo kaikki oppilaat viettävät ulkona. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä, jotta oppilaat tunnistavat ja löytävät heidät helposti piha-alueelta. Välitunneilla käyttäydytään asiallisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. KOULUN ALUEELTA EI SAA POISTUA KOU- LUPÄIVÄN AIKANA LUVATTA. 8 Breikki Iltapäivällä on koko koulun yhteinen välitunti eli breikki. Alakoulu klo Yläkoulu klo Breikin aikana on mahdollisuus mm. käyttää koulun kirjastoa keskustella opettajan kanssa käyttää koulun liikuntatiloja * käyttää tietokonetta * oppilaskunnan kokoontua bändien kokoontua * järjestää tapahtumia * harrastaa* suorittaa kasvatuskeskustelu * = mikäli asiasta on sovittu opettajan kanssa ja valvoja on tarvittaessa paikalla. Areena Koulun pihalla olevalle pelikentälle, Areenalle, on sovittu pelivuorot luokka-asteen mukaan. Mikäli Areenalla on liikuntatunti meneillään, pelivuoro peruuntuu. AREENAN PELIVUOROT klo luokat

9 VUOSIKALENTERI (Ajat päivitetään Wilmassa) Elokuu elokuun avaus luokkien ryhmäytyminen 14.8 koulurauhan julistus Siuntio-päivä 5.9. Syyskuu syyskuun avaus koulukuvaus Välituntiliikuntakouluttaja vanhempainilta luokat 1-6 luokat 7-9 Lokakuu lokakuun avaus ja Aleksis Kiven päivä KIVA-pajat Unicef-kävely alakoululaisille Syysloma TET-harjoittelu, 9.lk Oppilaat osaavat tapahtuma ja Halloween Marraskuu marraskuun avaus jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille avoimet ovet Joulukuu joulukuun avaus joulumyyjäiset joulukirkko joulujuhla joululoma Tammikuu tammikuun avaus Luksian avoimet ovet: 8. luokan oppilaille ja kaikille avoin arviointikeskustelut Helmikuu helmikuun avaus Sanomalehtiviikko ja avoimet ovet valinnaisaineinfo 7. ja 8. luokan oppilaille ja huoltajille mediataitoviikko ystävänpäivä tulevien 1.-luokkalaisten kouluun ilmoittautuminen talviloma yhteishaku Maaliskuu maaliskuun avaus yhteishaku talviliikuntapäivä Mustion hiihtokisat alakoululaisille KiVa-pajat yläkoulussa Huhtikuu huhtikuun avaus pääsiäinen valtakunnallinen lukuviikko luokkien ryhmäytyminen TET-harjoittelu, 8. lk vappunaamiaiset, oppilaat osaavat tapahtuma Toukokuu uinnit toukokuun avaus taksvärkki tulevien 1.-luokkalaisten tutustumispäivä tulevien 1.-luokkalaisten vanhempainilta helatorstai tulevien 7.-luokkalaisten 6h-leiri vanhempainilta Meidän messu pesäpallo-ottelu, hlökunta 9. lk 9. luokkien juhlalounas kevätjuhla päätösjuhla, lukuvuosi päättyy

10 Koulussamme noudatetaan järjestyssääntöjä. Niiden rikkomisesta seuraa kurinpitotoimenpiteitä, joista säädetään perusopetuslaissa (mm. 29, 35 ja 36 ). Siuntion sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvisti oheiset kunnan suomenkielisten koulujen järjestyssäännöt JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tavoitteena on kouluyhteisön turvallisuus, hyvinvointi ja viihtyisyys sekä opiskelun sujuminen mahdollisimman esteettömästi. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme, emme hyväksy kiusaamista. Turvallinen koulupäivä muodostuu oppilaiden ja aikuisten keskustelevalla yhteistyöllä. Viihtyisässä koulussa on myönteinen ja iloinen ilmapiiri. KOULUPÄIVÄN AIKANA 1. Pysyn koulun rajojen sisäpuolella. 2. Toimin hyvien käytöstapojen mukaan. - Käyttäydyn asiallisesti. - Tervehdin. - Jätän ulkojalkineet ja päällysvaatteet sovituille paikoille. - En käytä päähinettä sisätiloissa (alakoulun oppilaat). - Otan päähineen pois oppituntien ja koulun yhteisten tilaisuuksien ajaksi, ruokasalissa sekä asioidessani esim. hallintotiloissa (yläkoulun oppilaat). - Kävelen sisätiloissa, leikin ja pelaan ulkona. - Puhun kohteliaasti. En käytä voimasanoja, en nimittele toisia. - En loukkaa toista sanoilla tai teoilla. 3. Käytän matkapuhelinta koulupäivän aikana vain opettajan luvalla (alakoulun oppilaat). 4. Käytän matkapuhelinta oppitunneilla vain opettajan luvalla (yläkoulun oppilaat). 5. Pidän huolta sekä omista tavaroistani että yhteisistä tavaroista. 6. Käytän tietokoneita ja soittimia vain aikuisen luvalla ja valvonnassa. 7. Säilytän polkupyörääni, skuuttia, mopoa jne. koulupäivän ajan sille kuuluvalla paikalla. 8. Muistan pitää arvoesineistäni hyvää huolta, en koske toisen omaisuuteen tai ota tavaroita ilman lupaa. 10

11 9. Kunnioitan toisen koskemattomuutta. Painiminen, läpsiminen, töniminen ja leikkitappelut ovat kiellettyjä. 10. En heitä kiviä, lumipalloja tms. 11. Toimin siten, että ympäristö säilyy viihtyisänä. En tee ilkivaltaa. 12. En kiusaa ketään. Kerron aikuiselle, jos tiedän jonkun kiusaavan tai tulevan kiusatuksi. 13. Toimin rehellisesti. En käytä vilppiä. 14. En käytä päihteitä enkä tupakkatuotteita. OPPITUNNILLA 1. Saavun ajoissa oppitunnille. 2. Minulla on tarvittavat oppikirjat ja opiskeluvälineet mukanani ja olen tehnyt kotitehtäväni. 3. Annan työrauhan. 4. Kuuntelen ohjeet ja noudatan niitä. 5. Teen tehtäväni tunnollisesti. 6. Pyydän puheenvuoron viittaamalla. 7. Poistun joutuisasti välitunnille. VÄLITUNNILLA 1. Vietän ulkovälitunnit ulkona välituntialueella. 2. Vietän sisävälitunnit sisällä välituntialueella. 3. Leikin ja pelaan yhteisten ohjeiden mukaan. 4. Siirryn viivyttelemättä oppitunnille. 5. Pidän kouluympäristön siistinä. RUOKAILUSSA 1. Pesen käteni ennen ruokailua. 2. Odotan vuoroani rauhassa. 3. Pyrin syömään terveellisen annoksen. 4. Ruokailen keskustellen rauhallisesti pöytäkavereiden kanssa. 5. Muistan hyvät pöytätavat. - Ruokailen vasta paikallani. - Käytän ruokailuvälineitä ja tarjotinta. - Siistin paikkani ruokailun jälkeen ja vien ruokailuvälineet, ruoantähteet ja roskat niille varatuille paikoille. - Kiitän. 11

12 KURINPITO JA TURVAAMISTOIMENPITEET 1. Kasvatuskeskustelu Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja. Ilmoitus huoltajalle ja kirjaus. Järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi, muiden kohteleminen epäkunnioittavasti tai ihmisarvoa loukkaavasti. Enintään kaksi tuntia koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella, voidaan järjestää osissa. 2. Jälki-istunto Päätöksentekijä: opettaja. Oppilaan kuuleminen, ilmoitus huoltajalle, kirjaus. Opetuksen häiritseminen, järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi. Oppilas ei saa jäädä pois opetus- tai muun suunnitelman mukaisesta opetuksesta eikä retkistä. Kirjallisia tai suullisia, oikeasuhtaisia ja oppilaalle sopivia, oppilasta kehittäviä tehtäviä. Hiljaa istumista. 3. Kirjallinen varoitus Päätöksentekijä: rehtori. Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös. 4. Opetuksesta erottaminen määräajaksi Päätöksentekijä: sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös. 5. Siivoaminen Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja. Ilmoitus, mikäli kouluajan ulkopuolella. Oppilas puhdistaa tai järjestää likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden tai tilan. Tekijästä on varmuus, sotku on tekijän oma ja tahallaan tai huolimattomuudella aiheutettu. Oppilas ei voi jäädä pois opetuksesta. Tehtävä suoritetaan valvotusti, se ei saa olla liian raskas eikä vaarallinen. Enimmäiskesto on kaksi tuntia. 6. Laiminlyötyjen kotitehtävien suorittaminen Päätöksentekijä: opettaja. Ilmoitus huoltajalle, kirjaus. Oppilaan tavaroiden tarkastaminen Opettajalla ja rehtorilla on oikeus työpäivän aikana tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on kiellettyjä tai vaarallisia esineitä tai asioita, ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Tarkastajan tulee olla samaa sukupuolta oppilaan kanssa. Toisen aikuisen tulee olla läsnä ja oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökunnan jäsen, jos tämä on saapuvilla. Kiellettyjen tai vaarallisten esineiden ja aineiden pois ottaminen Vaarallisia aineita ja esineitä ovat mm. päihteet, aseet, teräaseet, sytytysaineet ja -välineet, laserosoitin ja sähkötupakka. Haltuun otettu esine tai aine joko palautetaan oppilaalle oppitunnin jälkeen tai luovutetaan mahdollisimman pian huoltajille tai poliisille. 12

13 VÄLITUNTI- SÄÄNNÖT Noudata koulun järjestyssääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Ota leikkeihin ja peleihin kaikki halukkaat mukaan. Älä heitä kiviä, lumipalloja tai mitään muuta. Pelaa pallopelejä vain Areenalla tai hiekkakentällä tai nurmikentällä. Noudata Areenan pelivuoroja. Älä potki äläkä heitä palloa koulun seiniin. Älä tuo kouluun karkkia, purkkaa tai virvoitusjuomia. Puhdista tarvittaessa kengät ennen kuin tulet sisään. Älä kiusaa ketään. Pukeudu sään mukaisesti. Siirry ulos reippaasti opettajan ohjeiden mukaan. Välituntialueena on koulun piha. Älä poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opettajan lupaa. Älä oleile pyöräilykatoksessa. Älä aja koulun pihassa polkupyörällä tai muulla ajoneuvolla. Jätä pihan puut ja istutukset rauhaan. Älä irrota tai siirrä pihan turvamattoja. Painimis ja tönimisleikit ovat kiellettyjä. Ilmoita kiusaamisesta, vahingosta tai tapaturmasta heti ulkovalvojalle. Yläkoululaiset saavat halutessaan viettää välitunnit sisällä, paitsi ulkovälitunnin klo , jonka kaikki oppilaat viettävät ulkona. Älä istu kapeissa käytävissä, tuulikaapeissa, ovien edessä tai portaikoissa. Oppilaskunnan kioski on tarkoitettu yläkoululaisille. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Pyri hoitamaan asiasi opettajien kanssa tunnin alussa / lopussa, jos mahdollista. Muutoin opettajat ovat tavattavissa ensimmäisellä välitunnilla klo Koputa opettajienhuoneen oveen asiallisesti ja pyydä opettajaa saapumaan ovelle. Jos sinulla on todella kiireellistä asiaa, voit kysyä opettajaa muunakin aikana. 13

14 PERUSOPETUSLAKI 35 Perusopetuslain mukaan lapsilla on velvollisuus osallistua opetukseen, tehdä tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. OPPILAAN TEHTÄVÄT LÄKSYISTÄ Asiat opetetaan koulussa. Läksyjä tulee lähes aina. Kotitehtäviin kuuluu Koulu odottaa oppilaalta kiinnostusta koulutyöhön tunnilla käsitellyn asian kertaaminen oppikirjasta, työkirjasta, vihosta tai monisteista asiallista käyttäytymistä oppitunneilla ja välitunneilla annettujen harjoitustehtävien tekeminen työrauhan antamista hyviä käytöstapoja: tervehtimistä, kiittämistä, anteeksipyytämistä, kohteliaisuutta, asiallista kielenkäyttöä uuteen asiaan etukäteen tutustuminen projekti ja ryhmätöiden tuottaminen itsenäinen tiedonhankinta netistä tai kirjastosta. koulutehtävistä huolehtimista kotitehtävistä huolehtimista opiskeluvälineistä huolehtimista poissaoloista kertomista itse henkilökohtaisesti luokanohjaajalle ja aineenopettajille sekä läksyjen ja muiden tehtävien selvittämistä itse oma-aloitteisesti vastuun ottamista. Opettaja pyrkii merkitsemään kaikki kotitehtävät Wilmaan, ja kotitehtävät pyritään aina tarkistamaan oppitunnilla. Mikäli oppilaalla on jäänyt kotitehtävät tekemättä,????? 14

15 Oppilaalle: Läksyjen tekemiseen on monta syytä. Kertaamalla ja toistamalla opit tehokkaammin. Asiat painuvat mieleen. Oppitunnille on mukava mennä, kun tunnet osaavasi. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä uusi asia perustuu aiemmin opitulle. Kun osaat aiemmin opetetut asiat hyvin, pystyt omaksumaan uuden asian helpommin ja keskittymään opiskeluun paremmin. On myös hyvä oppia ottamaan vastuuta tehtävistä ja oppia pinnistelemään sekä tekemään tehtävät loppuun saakka. On erilaisia tapoja merkitä läksy: ympyröi sivunumero ympyröi tehtävän numero piirrä rasti tehtävän numeron kohdalle kirjoita läksy oppiaineen vihkoon merkitse läksy työkirjan sisäkanteen merkitse läksy läksyvihkoon merkitse läksy Post It -lapulla Pääasia on, että tiedät, mitä tulee läksyksi. Huoltajalle: Alkuopetuksessa lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta aikuisen apua läksyissä. 3. ja 4. luokalla lapset tarvitsevat muistuttelua ja ainakin vaikeimmissa aineissa ohjausta ja opastusta. 5. ja 6. luokalla omaksutaan jo itsenäisen työskentelyn taidot, mutta tarvitaan vielä silti aikuiselta muistuttelua tehtävistä ja tunnetta, että koulutyöstä ollaan kiinnostuneita. Vaikeimmissa ai neissa aikuisen on edelleen syy tä tukea oppilasta opiskelussa, ja vaativiin kokeisiin on hyvä valmistautua yhdessä. Yläkoulussakin monet oppilaat tarvitsevat edelleen säännölli sesti aikuisen tukea ja ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin, kun opiskeltavat asiat tulevat yhä vaativammiksi. Mikäli läksyihin menee kohtuut tomasti aikaa, läksyjä tuntuu olevan liian vähän tai ne ovat liian vaikeita, on hyvä keskustel la opettajan kanssa. Lapsi voi hyötyä läksyjä tehdessään seuraavista asioista: hiljainen ympäristö, jossa on vähän häiriötekijöitä sama paikka ja aika joka päivä taukojen pitäminen välillä läksyjen pilkkominen pienempiin osiin kehuminen ja kannustaminen. Oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi liittää opiskeluun mukavia, miellyttäviä ja myönteisiä mielikuvia. Väsyneenä tai pahalla mielellä on vaikeampaa omaksua ja muistaa asioita. 15

16 HUOLTAJAN TEHTÄVÄT Lapsen kasvun kannalta koulun ja kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päävastuu opetuksesta kuuluu koululle ja kasvatuksesta huoltajalle. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas saapuu kouluun ajoissa ja koulunkäyntikuntoisena eli levänneenä, asiallisesti käyttäytyvänä, aamiaisen syöneenä ja koulutarvikkeet mukanaan. Oppilas tarvitsee kaikkina kouluvuosinaan vanhemmilta paljon tukea ja kannustusta kouluun liittyvissä asioissa. Huoltajat vastaavat myös erilaisten valintojen tekemisestä. Huoltajat voivat toimia kaikkien oppilaiden hyväksi luokan yhdysvanhempina tai vanhempainyhdistyksessä. LUOKANOPETTA- JAN /-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Erilaiset tiedotustehtävät: lukujärjestykset oppilaille, tiedotteet huoltajille poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen huoltajille sekä tarvittaessa tietojen vienti oppilashuoltoryhmälle korkeintaan kolmen päivän loman myöntäminen oppilaalle ja kannanotto pidempään lomaan oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille huoltajien luvalla Koulu odottaa huoltajalta kiinnostusta koulutyötä kohtaan koulun jakaman informaation lukemista (Wilma ja paperitiedotteet) oppilaan sairauspoissaoloista ilmoittamista viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sopivasti mitoitettua apua läksyjen tekoon yhdessäoloa lapsen kanssa lapsen henkisen kasvun tukemista hyvien käytöstapojen esille tuomista aikuisten keskinäistä kunnioitusta. oppilaan tukeminen, neuvominen, ojentaminen ja rankaiseminen tarvittaessa oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen tarvittaessa, kehotukset, todistukset kodin ja koulun välinen yhteistyö: - vanhempainvartit - kehityskeskustelut - luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen. 16

17 OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN Oppilaskunta Koulussamme on vireä ja aktiivinen oppilaskunta, jonka hallitus kokoontuu säännöllisesti koulun kuvataideluokassa. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Jokainen luokka valitsee edustajan ja varaedustajan. Luokkien 5-9 edustajat muodostavat oppilaskunnan varsinaisen hallituksen. Luokkien 1-4 edustajat kutsutaan koolle muutaman kerran vuodessa pohtimaan tiettyjä alaluokkalaisia tai koko koulua koskevia asioita. Oppilaskunnan hallitus toimii monin eri tavoin oppilaiden kouluviihtyvyyden hyväksi. Se järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, ottaa kantaa oppilaita koskevien kyselyiden tuloksiin, vastaa oppilaskunnan kioskin toiminnasta, päättää oppilaskunnan rahojen käyttämisestä sekä synnyttää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Viime lukuvuosien monipuolisesta toiminnasta hyviä esimerkkejä ovat osallistuminen ja lainaamon perustaminen, Kouluterveyskyselyn tulosten arviointiin ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen ja mukana oleminen Aleksis-kirjoituskilpailun raadissa. Oppilaat voivat tehdä myös aloitteita koulun toimintaan liittyen esim. jättämällä aloitteen opettajienhuoneen oven vieressä olevaan postilaatikkoon, ottamalla yhteyttä oppilaskunnan edustajaan tai kertomalla ehdotuksensa koulun aikuisille. Tukioppilaat Tukioppilaat ovat 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien, erityisesti 7. luokkien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaavat meidän koulussamme oppilaanohjaaja ja aineenopettaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tavoitteena on myös luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. Meneillään olevassa paikallisessa opetussuunnitelman uudistustyössä on erityisen tärkeää kuulla oppilaita. Oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksensä ja olla mukana opetussuunnitelmatyössä. 17

18 Lukuvuonna koulussamme on yhdeksän tukioppilasta, jotka perustoiminnan ohella myös järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Uusia tukioppilaita koulutetaan tänä lukuvuonna 8. luokan oppilaiden valinnaisaineena olevalla tukioppilaskurssilla. Lisää tietoa tukioppilastoiminnasta löytyy osoitteesta Kummitoiminta Kummitoiminta luo osaltaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Isommat oppilaat toimivat pienempien apuna ja tukena ja auttavat kouluyhteisöön sopeutumisessa. Kummioppilaat voivat esimerkiksi auttaa arkirutiineissa kuten pukeutumisessa, olla turvana ja leikittää välitunnilla sekä osallistua vaikka satu- tai liikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan. Meidän koulussamme neljäsluokkalaiset ovat esikoululaisten kummeja, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten ja kuudesluokkalaiset toisluokkalaisten kummeja. Näin yhteinen kummitaival kestää vähintään kolme vuotta. Kioski Oppilaskunnan kioski on avoinna yläkoululaisille breikeillä klo Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa kahvia, teetä, mehua, jäätelöä, myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa eikä makeisia. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen. 18 Oppilaat osaavat ( Talent AKK ) Lukukausittain järjestettävässä Oppilaat osaavat -tapahtumassa oppilaat esittävät itse suunnittelemaansa ohjelmaa: bändi-, laulu- ja muita musiikkiesityksiä, näytelmiä, sketsejä, tanssi- ja liikuntaesityksiä. Vertaissovittelu Oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkovat vertaissovittelijat, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuulu vertaissovittelun piiriin. Lisää tietoa löytyy osoitteesta

19 KIUSAAMISEN VASTAINEN OHJELMA Aleksis Kiven koulu on ollut mukana KiVa Koulu -ohjelmassa syksystä KIVA-koulu ohjelma on suomalainen innovaatio, jonka kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista koskevaa tutkimustietoa. KIVAlyhenne muodostuu sanoista kiusaamista vastustava tai kiusaamisen vastainen. Ohjelmalla halutaan ehkäistä kiusaamista ennalta sekä lopettaa havaittu kiusaaminen. Koulussa toimii 6-8 opettajan ja koulunkäyntiavustajan muodostama työryhmä, KIVA-tiimi. Tiimin jäsenet selvittävät pareittain esille tulevia kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajien ja luokanohjaajien kanssa. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamistilanteita käsitellään johdonmukaisesti ja päättäväisesti sovitun toimintamallin mukaan. Selvittely dokumentoidaan. Kiusaamisesta ilmoitetaan kiusatun kotiin mahdollisimman pian ja kiusaajan kotiin, kun KiVa-tiimi on keskustellut kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen ei lopu sopimuksista ja seurannasta huolimatta, asian käsittely siirtyy oppilashuoltoryhmälle. Ohjelmaan kuuluva KiVa-materiaali on suunnattu luokille 1., 4. ja 7. Materiaali soveltuu kaikille luokkaasteille. KIVA-oppitunteja pidetään 19 pajapäivinä. Teemoja käsitellään myös kuukauden avauksissa. Kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita missään muodossa. Kiusaamiseen suhtaudutaan ina vakavasti. Kommenttia Se oli vaan leikkiä... ei hyväksytä. Kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä. Edesautetaan turvallisen luokkahengen syntymistä. Opetellaan ottamaan vastuuta. Lisätään ymmärrystä kiusaamisesta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa jokaisella on oma rooli: kiusaaja, apuri, vahvistaja, kiusattu, puolustaja ja sivustakatsoja. Opetellaan vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisumalleja ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lisää tietoa KIVAohjelmasta löytyy osoitteesta Hyvin organisoitu valvonta ja havainnointi on tärkeää. Välituntivalvonta pyritään hoitamaan siten, ettei valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Kouluun pyritään luomaan sellainen kulttuuri, että kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta on matala. Oppilas voi myös kertoa kiusaamisesta kirjallisesti nimellään tai nimettömästi jättämällä viestin postilaatikkoon. Mikäli huoltajilla on tietoa kiusaamisesta, he ottavat yhteyttä kouluun. Koulun suunnitelma KIUSAAMI- SEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN löytyy osoitteesta KiVa-sopimuksen kolmas sääntö: Me emme kiusaa!

20 KIVA-koulu-hankkeen nettisivuilla on vanhemmille opas, josta löytyy tietoa kiusaamisesta sekä vanhempien keinoista vähentää kiusaamista ja tukea kiusattua lasta. Opasta voi tilata myös painettuna. Lisää tietoa löytyy osoitteesta Vanhemmat KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Pyrimme rakentavaan vuorovaikutukseen kotien kanssa. Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Ensisijainen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajan välillä. Kodit saavat tietoa koulun toiminnasta myös Wilmasta, yhteisistä tiedotteista sekä kunnan kotisivuilta. Vanhemmille järjestetään lukukausittain vanhempainilta sekä mahdollisuus tavata koulun opettajia vanhempainvarteissa tai arviointikeskusteluissa. Aleksis Kiven koulun Vanhempainyhdistys ry Koti ja koulu yhdessä oppilaan tukena Huoltajina vanhemmilla on tärkeä rooli lapsensa koulun käynnissä. Yksi osa tätä roolia voi olla osallistuminen vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja kouluvälistä yhteistoimintaa, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten ja nuorten tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä ja toimia oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Vuosien aikana Vanhempainyhdistys on järjestänyt luentotilaisuuksia, kerhoja, myyjäisiä ja urheiluvälinekirppiksiä. Lisäksi yhdistys on osallistunut koulun toimintaan lahjoittamalla koululle hymypatsaat ja materiaaleja, mm. järjestelmäkameroita. Lisää tekijöitä kaivataan Vanhempainyhdistys tarvitsee varoja ja tekijöitä järjestääkseen toimintaa oppilaiden hyväksi. Eräs tärkeimmistä keinoista varojen keräämiseen ovat jäsenmaksut. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki oppilaiden huoltajat. Toiminnassa voi tietysti olla mukana, vaikka ei haluaisikaan liittyä jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostiviestin osoitteeseen Kirjoita viestiin nimen lisäksi myös osoitteesi. Luokkien pankkitilien avaaminen Vanhempainyhdistys on neuvotellut Siuntion Aktia-pankin kanssa sopimuksen, jotta luokkien yhteyshenkilöt voivat avata tilin luokan varojen keräämiseen. 20

21 Luokan vanhemmat valitsevat keskuudestaan kaksi vanhempaa (toinen voi olla myös opettaja), jotka vastaavat luokan pankkitilin käytöstä ja rahaliikenteestä. Kokouksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan omana pykälänään päätös tilienkäyttöoikeudesta. Koska pankki vaatii pöytäkirjassa näkyviin ko. vanhempien henkilötunnukset, kannattaa tästä päätöksestä tehdä pöytäkirjaote, eli varsinaiseen pöytäkirjaan ei kirjata henkilötunnuksia, ainoastaan pöytäkirjaotteeseen. Tämän jälkeen ko. vanhemmat menevät yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa Aktiaan, jossa avataan tili nimellä Aleksis Kiven koulu, vuonna XXXX syntyneet, (luokka A/vast.). Osoitteeksi tilin avaajan osoite tai pöytäkirjaotteessa määritelty osoite. Luokan rahavastaavan on syytä pitää tilistä ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, eli kirjata aikajärjestyksessä tulot ja menot. Tämän kirjauksen tulee vastata pankin tiliotteita. Jotta luokan vanhempien keskuudessa ei synny mitään epätietoisuutta, kannattaa yhteisesti sopia se, kuinka usein rahatilanteesta raportoidaan muille vanhemmille. Lisätietoja Vanhempainyhdistyksen toiminnasta saat internet-osoitteesta ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen POISSAOLOT Oppilaiden kaikkia poissaoloja seurataan. Poissaolot kirjataan sähköisesti Wilmaan, joten tieto lapsen poissaolosta välittyy heti kaikille opettajille. Huoltajilla on omat tunnuksensa, joilla he pääsevät Wilmaan ja voivat seurata lapsensa poissaoloja sekä kuitata ne. Oppilas ei voi tulla sairaana kouluun. Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sairastumisesta. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän pyytää kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta lupaa lähteä kotiin. Kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi, onko huoltajan syytä tulla hakemaan lapsi koulusta. Sairastumisesta ilmoitetaan huoltajalle. Poissaoloanomus jätetään etukäteen hyvissä ajoin ennen aiottua poissaoloa. Anomus koulunkäynnin vapautuksesta löytyy osoitteesta Vapautuksen hyväksyy: 1 3 päivää luokanopettaja tai luokanvalvoja 4 15 päivää rehtori yli 15 päivää sivistyslautakunnan suomenkielinen opetusjaosto. Jos oppilas on poissa koulusta, hänen tulee ottaa selville annetut tehtävät opettajalta. Huoltaja sitoutuu siihen, että oppilas huolehtii läksyistään Poissaolon ajalta. Poissaolon aikaiset kokeet suoritetaan mahdollisimman pian poissaolon päätyttyä. Kuljetusoppilaan poissaolosta on ilmoitettava etukäteen kuljettajalle (linja-auton kuljettajalle ei tarvitse ilmoittaa). Koulun keittiöön on myös hyvä ilmoittaa poissaolosta, jos lapsella on erityisruokavalio. 21

22 WILMA-KÄYTÄNNÖT Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilaille ja heidän huoltajilleen. Luokanopettaja tai luokanohjaaja jakaa huoltajille Wilma-tunnukset. 3-9lk Enää ei käytetä paperista reissuvihkoa, vaan tuntihuomiot merkitään Wilmaan koepäivät varataan Wilman kautta, jolloin ne näkyvät myös huoltajille sekä yläkoulussa myös oppilaille. 7-9lk Wilman käytöstä on sovittu Aleksis Kiven koulussa seuraavaa: Koko koulu 1-2lk henkilökunta tarkistaa omat viestinsä vähintään kerran työpäivän aikana oppilaan poissaolot merkitään Wilmaan yleiset tiedotteet julkaistaan Wilmassa koulun tapahtumakalenteri on esillä Wilmassa Oppilaat saavat omat tunnukset Wilmaan, joilla he voivat seurata itselle kertyneitä merkintöjä, varattuja kokeita sekä mahdolli suuksien mukaan myös annettu ja läksyjä oppilastunnuksilla ei kuitenkaan ole mahdollista kuitata selvittämättömiä poissaoloja, vaan se on mahdollista ainoastaan huoltajatunnuksilla jokainen yläkoulun opettaja pyrkii merkitsemään annetut läksyt myös Wilmaan. Pedagogiset asiakirjat oppimis suunnitelma (tehostettu tuki) ja HOJKS eli henkilökohtainen ope tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (erityinen tuki) löytyvät valikosta kohdasta Tuki. Wilman lisäksi voidaan käyttää perinteistä reissuvihkoa kodin ja koulun välisen yhteistyön tuke na. Wilman pikaohje huoltajille löytyy osoitteesta: node/

23 UIMAOPETUS Kunta järjestää uimaopetusta mahdollisuuksien mukaan lähialueen uimahalleissa. Koululta on uimahallille linja-autokuljetus. Uimaopetus, luokat 1-4 Tavoite: oppilas oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon. Sisältö: veteen totuttautuminen ja uintiharjoitukset. Uimaopetus, luokat 5-9 Tavoite: oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja. Sisältö: uinti ja vesipelastus. VALINNAISAINEET Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taito ja taideaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Opetussuunnitelman perusteet 28 Koulumme 8. ja 9. luokan oppilaat ovat voineet itse vaikuttaa opiskelemiinsa oppiaineisiin harrastuneisuutensa ja kiinnostuksensa mukaan. Kahdeksasluokkalaiset ovat valinneet kolme valinnaisainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä yhden valinnaisaineen, jota opiskel- laan yksi tunti viikossa, yhteensä seitsemän tuntia viikossa (7 h / vko). Yhdeksäsluokkalaiset ovat valinneet kolme oppilainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa, yhteensä kuusi tuntia viikossa (6 h / vko). Kahdeksannella luokalla aloitetut ns. pitkät valinnat (kotitalous, tekninen työ, kuvataide, saksa ja ranska) jatkuvat myös yhdeksännellä luokalla. Lukuvuodeksi oppilailla oli mahdollisuus valita seuraavia valinnaisaineita (kaikkia kursseja ei pystytty toteuttamaan liian pienien osallistujamäärien vuoksi): Pitkät valinnaisaineet, 2 h / vko (kaksi lukuvuotta, numeroarviointi) Kotitalous Tekninen työ Kuvataide B2-ranska B2-saksa Lyhyet valinnaisaineet, 2 h / vko (yksi lukuvuosi, numeroarviointi) Ilmaisutaito Lukeminen ja luova kirjoittaminen Media ja minä Tekstiilityö Liikunta Pelit Musiikki Yrittäjyys Tietotekniikka Syventävä matematiikka Kansainvälisyys Voimauttavat kuvat Lyhyet valinnaisaineet, 1 h / vko 8. lk (suoritusmerkintä) Tietotekniikan peruskurssi Taloustieto Musikaali Tukioppilaskurssi 23

24 VINKKEJÄ KOTITEHTÄVIIN Vieraat kielet Pohdittavaksi: Mikä on sinulle sopivin aika tehdä kotitehtäväsi? Heti koulun jälkeen? Välipalan jälkeen? Ennen harrastuksia ja kavereiden tapaamista? Teetkö läksyt yhdessä kaverin kanssa? Pidätkö läksyjen lomassa taukoja, vai teetkö kaikki tehtävät kerralla? Missä paikassa kotitehtävien teko onnistuu parhaiten? Omassa huoneessa? Keittiön pöydän ääressä? Sohvalla? Keskitytkö paremmin hiljaisuudessa vai musiikkia kuunnellen? Kannattaako puhelin ja tietokone sulkea läksyjen teon ajaksi? 1. Lue läksy ja kertaa kappaleen sanoja. 2. Opettele sanastosta uudet sanat. Käytä apuna liuskaa. YRITÄ MUISTAA ENSIN SANAT SUOMEKSI. PIIRRÄ YMPYRÄ NIIDEN SANOJEN ETEEN, JOITA ET MUISTA. O recycling OPETTELE UUDELLEEN NE SANAT, JOIDEN EDESSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ YMPYRÄ, KUN OSAAT SANAN. KÄÄNNÄ LIUSKA YMPÄRI JA YRITÄ NYT MUISTAA SANAT ESIM. ENG- LANNIKSI. PIIRRÄ SANAN PERÄÄN YMPYRÄ JOS ET MUISTA. kierrätys OPETTELE LOPUKSI SANAT, JOIDEN PE- RÄSSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ, KUN OSAAT. 3. Lue läksy ääneen. 4. Käännä teksti suomeksi. 5. Perehdy läksyn kielioppiin. 6. Tee harjoitustehtävät. 7. Testaa tietosi kuulustelemalla itseäsi tai pyydä äitiä tai isää vaikka kyselemään sanoja.

25 Matematiikka 1. Lue oppitunnilla kirjoittamasi muistiinpanot. 2. Kertaa oppitunnilla ratkaistut tehtävät. Reaaliaineet: uskonto, historia, ympäristö ja luonnontieto, biologia, maantieto, fysiikka, kemia 3. Lue läksy oppikirjasta. 4. Tutki oppikirjan esimerkkitehtävien ratkaisuvaiheet. 5. Kun ratkaiset laskutehtävää, pohdi voiko tulos olla oikea, onko tulos ylipäätään mahdollinen vai onko se suorastaan mieletön. 6. Jos lopputulos on väärä, etsi virhe ja laske tehtävä uudelleen. 7. Jos et pääse eteenpäin, jätä tehtävä hautumaan ja siirry toiseen tehtävään. Voit onnistua myöhemmin ratkaisemaan ongelmallisen tehtävän. 8. Sanallisen tehtävän ratkaisemista saattaa helpottaa kuvan piirtäminen: Puolet luokan 12 tytöstä harrastaa urheilua. Heistä kolmasosa pelaa käsipalloa. Montako tyttöä pelaa käsipalloa? 1. Silmäile ensin vanha läksy. 2. Silmäile uuden läksyn otsikot, kuvatekstit ja kuvat, diagrammit ja taulukot. 3. Tee itsellesi etukäteen kysymyksiä läksystä. 4. Lue läksy huolellisesti läpi yhteen menoon. Lue myös vihosta oppitunnilla tekemäsi muistiinpanot. 5. Etsi vastaukset kysymyksiisi. Yritä löytää läksyn punainen lanka. 6. Alleviivaa tärkeät sanat tai tärkein asia. Älä alleviivaa kaikkea! - Numeroi, kirjoita tai piirrä avainsanoja marginaaliin siististi. Kysy lupa. - Tee vihkoon muistiinpanoja ja ajatuskarttoja. 7. Käytä apuvälineitä! Selvitä oudot sanat sanakirjasta tai netistä. Käytä karttaa historiassa, maantiedossa, uskonnossa...). 8. Kertaa läksy. Selitä se vaikka ääneen kappale kappaleelta itsellesi tai jollekin muulle. 9. Kertaa läksy vielä illalla ja/tai aamulla. 9. Lue vielä kohdat, jotka eivät jääneet mieleen. 25

26 KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN Oppilaalle: Huoltajalle: Pidä kaikki koulutarvikkeet aina mukanasi: oppikirja, työkirja, vihko, kynä, kumi, viivoitin jne. Auta hienotunteisesti niissä asioissa, joissa lapsesi tarvitsee apua Seuraa opetusta tarkasti oppitunnilla. Tee läksyt aina huolellisesti. Silloin kokeeseen lukeminen on vain tutun asian kertaamista. Kielissä muista kerrata sanastoa säännöllisesti, ettet joudu ennen koetta opettelemaan kohtuuttoman suurta määrää sanoja lyhyessä ajassa. Opettele joka päivä muutama sana. Pane muistilappuja huoneeseesi! Voit pyytää ystävääsi tai vanhempaasi kyselemään kielioppiasioita tai sanoja silloin tällöin. Seuraa Wilmasta, milloin on kokeita. Aloita kokeeseen valmistautuminen riittävän ajoissa. Seuraa säännöllisesti, että lapsi huolehtii läksyistään ja että hänellä on kaikki koulutarvikkeet mukana (kärryiltä on helppo pudota jos muistiinpanot jäävät tunnilla tekemättä puuttuvien välineiden vuoksi...) Ohjaa läksyissä, ettei jää mustia aukkoja. Kielissä on hyvä kysellä sanoja säännöllisesti. Kannusta, innosta ja motivoi lasta valmistautumaan kokeisiin ajoissa. Auta tarvittaessa jakamaan luettava teksti riittävän pitkälle ajanjaksolle. Auta löytämään tekstin punainen lanka ja olennaiset asiat tekstin jokaisesta kappaleesta. Jaa luettava teksti usealle päivälle. Laske montako sivua sinun on luettava yhdessä päivässä. Merkitse kalenteriin sivut, jotka kunakin päivänä aiot lukea. Seuraa koulumenestystä säännöllisesti. Varaa aikaa myös vihkon muistiinpanojen lukemiseen. Varaa aikaa vielä kertaamiseen. Muista alleviivaukset ja marginaaliin tehdyt merkinnät 26

27 KOULUKIRJASTO Kirjastomme on avoinna kaikkina koulupäivinä. Avoimet ovat kirjahyllyissä kannustavat lukuharrastukseen päivittäin. Koulukirjastossa on monipuolinen kokoelma lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta sekä myös tietokirjoja. Kirjoja voi lainata siten, että ilmoittaa valitsemansa kirjan joko suoraan koulukirjastonhoitajalle tai sitten omalle luokanopettajalle tai äidinkielenopettajalle. Lainattu kirja palautetaan sille varattuun laatikkoon koulukirjaston hyllyssä. Koulumme nuorimmilla oppilailla, eli 1.- ja 2.-luokkalaisilla, on omissa luokkahuoneissaan pienet luokkakirjastot. Tavoitteena on, että kaikille oppilaille opetetaan lukuvuoden alussa kirjaston käyttöä. Koulukirjastomme sijaitsee ala-aulassa, jossa on viihtyisää lukea myös kirjastoon tulevia lehtiä. Lehdet on tilattu oppilaskunnalle järjestetyn toivelehtikyselyn pohjalta. Yhdeksi suosituimmaksi lehdeksi nousi Aku Ankka, joka saapuu keskiviikkoisin oppilaidemme iloksi kirjastoon. Kansainvälistä koulukirjastokuukautta vietetään lokakuussa. Koulussa on järjestetty sen ja Aleksis Kiven päivän kunniaksi Aleksis Kiven kirjoituskilpailu. Helmikuussa on valtakunnallinen sanomalehtiviikko ja huhtikuussa valtakunnallinen lukuviikko. Tuolloin koulukirjastossa on erityistä ohjelmaa viikon teeman tiimoilta. Olisitko sinä innostunut toimimaan esimerkiksi koulukirjastokummina tai kirjavinkkarina? Ota yhteyttä äidinkielen lehtoriin, jos haluat olla mukana kehittämässä koulukirjastoamme! 27 LUKUDIPLOMI Siuntion kunnan Seitsemän veljeksen lukudiplomin tavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria retkille tarinoiden maailmaan. Oppilas suorittaa diplomin siten, että hän lukee tietyn määrän listalta valitsemiaan kirjoja ja tekee niistä kustakin yhden tehtävän. Alakoululaiset lukevat vuoden aikana kuusi kirjaa ja yläkoululaiset kahdeksan kirjaa. Tehtävän avulla oppilas osoittaa tuntevansa kirjan sisällön ja pääsee lisäksi käsittelemään omaa lukukokemustaan. Tarinamaailmat rakentavat ja peilaavat maailmaa, jossa elämme. Hyppy kirjojen henkilöiden saappaisiin herättää meissä surun, jännityksen, onnen ja jopa kauhun tunteita. Tarinat irrottavat meidät omasta arjesta ja opettavat käsittelemään tunteitamme ja sitä, miten suhtaudumme toisenlaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lukeminen auttaa myös omien tekstien rakentamisessa ja opettaa, kuin huomaamatta, oikeinkirjoitusta. Lukeminen on mukava yhteinen harrastus koko perheelle. Kunnan kotisivuilta löytyy Seitsemän veljeksen lukudiplomin kirjalistat ja tehtävät luokkalaisille, luokkalaisille, luokkalaisille ja luokkalaisille.

28 KOULUKULJETUKSET Siuntion kunnan kotisivuilta (siuntio.fi/palvelut/koulut ja opetus/koulukuljetus) löytyvät kulloinkin voimassa olevat koulukuljetusperiaatteet. Koulukuljetus myönnetään kotipysäkiltä kouluun ja takaisin. Oppilaan nouto- ja jättämispaikka voi olla eri, mikäli tämä ei aiheuta lisäkustannuksia. Bussikortit ja Siuntio-liput Kuljetusoppilaille jaetaan ensimmäisenä koulupäivänä A) Matkahuollon bussikortti, joka kelpaa vuorolinja-autoissa vain koulupäivinä klo 06 ja 18 välillä kodin ja koulun välisellä matkalla 2 matkaa/koulupäivä, tai B) Siuntio-lippu eli matkakortti, joka kelpaa vain Siuntion sisäisessä liikenteessä koulupäivinä klo 06 ja 18 välillä. Koulumatkoja ladataan kortille vuosittain myönnettävän kuljetustarpeen mukaan. Oppilaat leimaavat matkakortin aina autoon noustessa. Mikäli kortti häviää tai rikkoutuu, siitä tulee välittömästi ilmoittaa sivistystoimistoon. Uudesta kortista peritään 20 euron maksu. Tukiopetus Jos oppilas osallistuu tukiopetukseen, hänet ohjataan samana päivänä lähtevään toiseen kuljetukseen tai linjaliikenteen autoon. Mikäli tämä ei onnistu, otetaan yhteys huoltajaan kuljetuksen järjestämiseksi huoltajan toimesta. Kerhot ja iltapäivätoiminta Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia koulukuljetuksesta koulun kerhoon eikä kerhosta kotiin. Oppilas voi kuitenkin käyttää päivittäiset matkansa siten, että voi osallistua kunnan järjestämään kerhotoimintaan ennen tai jälkeen koulupäivän tai kyytiin iltapäivätoiminnasta kotiin. Jälki-istunto Mikäli oppilaalle on määrätty jälkiistuntoa siten, että oppilas ei ehdi normaaliin koulukuljetukseen, koulu ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan ja kuljetuksen järjestämisestä sovitaan erikseen. Oppilaan sairastuminen koulupäivän aikana Koululta otetaan yhteyttä huoltajaan oppilaan noutamiseksi kotiin. Tilapäiskuljetukset Sairauden tai tapaturman takia voidaan myöntää tilapäiskuljetus lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Koulukuljetuksen järjestämiseen on varattava kolme arkipäivää siitä päivästä lukien, jolloin asiantuntijalausunto on saapunut sivistystoimistoon. 28

29 Maksullinen koulukuljetus Oppilaat, jotka eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen voivat matkustaa Siuntion sisäisellä joukkoliikenteellä 3,30 e / matka hinnalla. Mikäli reitillä kulkee vuorolinja-auto, maksaa oppilas Matkahuollon määrittämän matkalipun hinnan. Urheiluvälineet ja muut poikkeavat tavarat Kouluautoissa kuljetetaan vain sellaisia urheiluvälineitä tai muita tavaroita, joita tarvitaan koulutyössä tai joiden tuomisesta on muuten erikseen sovittu koulun kanssa. Urheiluvälineet tulee kuljetuksen aikana suojata asianmukaisesti (luistimiin teräsuojukset, sukset pussiin tai yhteen sidottuna.) Kuljetuksen käyttämättä jättäminen Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan lukuvuosittain sivistystoimistoon, mikäli oppilas, jolle on myönnetty koulukuljetus, ei käytä myönnettyä kuljetusta. Kuljetuspaikan tarpeeton varaaminen on kiellettyä. Kunta voi periä turhien ajojen kustannukset vanhemmilta. Huoltajien tulee ilmoittaa kuljettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla, jos oppilas sairastuu tai ei muuten tarvitse koulukyytiä. Kuljettajalle on myös hyvä ilmoittaa oppilaan terveydentilaan liittyvistä seikoista, jotka saattavat vaikuttaa kuljetuksiin. Koulukuljetukseen liittyvät yhteystiedot Toimistosihteeri Cilla Ojala reitit kuljetusjärjestelyt ilmoitukset, käytännön asiat Sivistystoimen johtaja Tina Nordman periaatteelliset kysymykset sähköposti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Kun vanhemmat tuovat lapsensa autolla kouluun, toivomme, että LASTA EI JÄTETÄ LINJA-AUTOJEN KÄÄNTÖPAIKALLE Puistopolun päähän eikä henkilökunnan pysäköintialueelle. Näin vältämme vaaratilanteet. 29

30 VAKUUTUKSET Koululaisvakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, liikuntatunnilla, välitunnilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaisiin kerhoihin, yhteisiin urheilusuorituksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, tehtaissa jne. sekä matkalla suorinta tietä kouluun tai koulusta kotiin. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla toimintasuunnitelman mukaisten luokkaretkien ja leirikoulujen aikana. Kunnan ottama vakuutus ei korvaa sitä, että oppilas aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Iästä riippumatta vahingontekijä tai hänen huoltajansa joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Kunta eikä vakuutus korvaa oppilaan kouluun tuomia arvoesineitä, ellei opettaja ole erikseen pyytänyt niitä tuomaan. PYÖRÄILY, MOPOT Polkupyörät jätetään niille varattuihin katoksiin. Pyörät pidetään lukittuina. Pyöriin ei saa koskea koulupäivän aikana. Pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää. Pimeällä käytetään etuvaloa. Suosittelemme, että luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Mopoja ei saa tuoda koulun pihaalueelle, vaan ne jätetään pysäköintialueelle. Mopoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä ja erityistä varovaisuutta koulumatkoilla. LIIKENNETURVAN OHJEITA PYÖRÄILIJÄLLE Risteykset ovat pyöräilijän vaaranpaikkoja Risteyksissä sattuu eniten lasten vakavia pyöräilyonnettomuuksia. Yleensä ne ovat yhteentörmäyksiä moottoriajoneuvojen kanssa. Yllättävä kääntyminen vasemmalle on myös varsin usein syynä auton alle jäämiseen. Polkupyöräilijän paikka on pyörätiellä Polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on pyörätiellä. Polkupyöräilijän sääntöjen mukaan pyöräilijän tulee käyttää yhdistetyllä väylällä oikeanpuoleista reunaa ja rinnakkaisella väylällä oman kaistansa oikeanpuoleista reunaa. Alle 12-vuotiaat saavat ajaa jalkakäytävällä Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa tien oikeassa reunassa, joko pientareella tai ajoradan oikeassa reunassa. Tiesitkö, että alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä myös jalkakäytävillä? Anna lapselle selkeät ohjeet pyöräilyyn sovi pyöräilyalueet ja reitit pyöräilkää yhdessä neuvo, missä pyöräilijän kuuluu ajaa liikenteessä liikkuessaan kerro, mikä on turvallisin paikka ylittää ajorata kerro, miksi pyöräilijän kannattaa käyttää pyöräilykypärää. 30

31 Aloittelevan pyöräilijän on ennen ajoradan ylitystä turvallisinta pysähtyä ja sitten taluttaa pyörä tien yli. Koulussa opetellaan pyöräilijän sääntöjä ja välttämään vaaranpaikkoja oppimalla ennakoimaan ja tunnistamaan vaaralliset tilanteet. Lisää tietoa ja tehtäviä löytyy osoitteesta tyokalupakki/pyoraily/index.php ILTAPÄIVÄTOIMINTA Siuntion kunta järjestää perusopetuksen lakisääteistä iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. ja mahdollisuuksien mukaan 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoiminta on sivistyslautakunnan alaista toimintaa ja kuuluu opetuksen tulosalueeseen. Toiminta siirtyi rehtorien alaisuuteen alkaen. Iltapäivätoiminta järjestetään Siuntion kunnan peruskoulujen lukuvuoden työaikoja noudattaen lukuun ottamatta lauantaikoulupäiviä. Iltapäivätoiminta alkaa koulupäivän loppuessa ja päättyy viimeistään klo Osa -aikainen iltapäivätoiminta päättyy päivittäin klo ja kokoaikainen viimeistään klo Iltapäivätoiminta on sijoitettu Aleksis Kiven koulun tiloihin. Käytössä on kaksi luokkatilaa, liikuntasali ja tarvittaessa pienryhmätiloja. Välipala syödään koulun ruokasalissa tai vaikkapa metsämörriretkellä metsässä. Iltapäivätoiminnassa lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisten ohjauksessa osallistua monipuoliseen toimintaan: liikuntaan, peleihin, metsämörritoimintaan, leikkiin, satuhetkiin, askarteluun. Koulun liikuntasali on varattu iltapäivätoimintaa varten maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Iltapäivätoiminnassa on yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaaja tai avustaja jokaista 15 lapsen ryhmää kohti. Iltapäivätoiminnan avustaja toimii myös luokkien avustajana koulupäivän aikana. Näin lapsilla on sama turvallinen aikuinen koko päivän ajan. Tavoitteet Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Eettisen kasvun tukeminen. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Hakeminen Iltapäivätoimintaan haetaan hakuajan puitteissa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai sivistystoimistoon palautettavalla kunnan kotisivuilta löytyvällä hakemuksella, osoite: Koulut ja opetuspalvelut/aamu ja iltapäivätoiminta 31

32 Toimintamaksu Toiminnasta peritään kuukausimaksu. Toimintamaksu määräytyy hoitoajan mukaan. Jos lapsi osallistuu toimintaan enintään 3 tuntia päivässä, on maksu 60 /kk, jos yli kolme tuntia, maksu on 100 /kk. Maksuun sisältyy vakuutus, välipala ja toiminnan materiaalikulut. Toimeentulotukea saaville perheille iltapäivätoiminta on maksutonta. jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Muutokset Toiminta-ajan muutos ja paikan irtisanominen on tehtävä kirjallisesti sivistystoimistoon. Muutos tai irtisanominen astuu voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. Toimintasuunnitelma Muu_materiaali/Sivistysosasto/ Perusopetus/ % 20Toimintasuunnitelma%20AKK.pdf SIIRTYMÄVAIHEI- DEN YHTEISTYÖ Esikoulu 1. luokka kouluun ilmoittautuminen (helmikuu) esiopetussuunnitelman arviointi (huhtikuu) tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) kouluuntutustumispäivä ja koulutulokkaiden vanhempainilta (toukokuu) koulutulokkaiden kouluuntulotarkastus (kesäkuu) vanhempainilta vanhempainvartti (lokakuu) luokka Ooppera-projekti (syysmarraskuu) AKK:lla kieli ja käsityövalintojen tarkistaminen (helmikuu) tukioppilaat, OPO ja kuraattori kertovat yläkouluopiskelusta Päivärinteen koulussa (maaliskuu) yläkoulukysely (toukokuu) Päivärinteen 6. luokan vierailu AKK:lla (toukokuu), 6h-leiri tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) 6. lk vanhempainilta (toukokuu) 7. lk ensimmäinen koulupäivä: luokanohjaajan kanssa aamupäivä, ryhmäytymistä, tukioppilaat luokissa, OPO 7. lk Meltolan seikkailurata lk vanhempainilta klo 18 32

33 9. luokka 2. asteen opinnot tulevista aikatauluista informoiminen (elokuu) henkilökohtainen ohjaus (syys-joulukuu) yhteistyö 2. asteen kanssa alkuun (syyskuu) TET-harjoittelu (lokamarraskuu) Yhteishakutiedote (marraskuu) yläkoulujen yhteinen ammatillinen ilta Lohjalla (marraskuu) tutustumiset 2. asteen oppilaitoksiin (marraskuu) Taitaja 9 kilpailu (marraskuu) Jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille (marraskuu) koulutusoppaiden jakaminen (joulukuu) lupa tiedonsiirtoon valtakunnalliseen yhteishakuun (joulukuu) 2. asteen edustajien vierailut koulussa (joulukuu) henkilökohtainen ohjaus (helmimaaliskuu) yhteishaku (maaliskuu) lukion ainevalintakortti (huhtikuu) lupa tiedonsiirtoon toiselle asteelle (toukokuu) jälkiohjaustiedote oppilaille ja huoltajille (toukokuu) jälkiohjaus (kesäkuu ja elokuu) UUSI OPPILASHUOLTO Oppilashuolto uudistuu lakimuutoksen myötä alkaen. Muutokset on huomioitu Siuntion kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu koko kouluyhteisöä koskevat suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa toimimisesta. Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilailla on lakisääteinen oikeus myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen periaatteet. Oppilashuolto on osa henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävää sekä kaikkien koulussa työskentelevien henkilöiden yhteinen tehtävä. Koulun rehtori johtaa koulun oppilashuollollista toimintaa. 33

34 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovat oppilashuollon palveluita ja ne suunnataan yhteisölle, yksilölle ja keskinäiselle yhteistyölle. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Keskinäinen konsultaatio on yksi tärkeimmistä oppilashuollon menetelmistä. Koulu on vastuussa oppilashuollosta tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille sekä heidän ohjaamisesta niin, että he saavat heidän tarvitsemiaan oppilashuoltopalveluja. Oppilashuollon ohjausryhmä Siuntion kunnan oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmän muodostavat sivistystoimenjohtaja, perusturvajohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä vapaa-aikapäällikkö. Sivistystoimenjohtaja johtaa ohjausryhmää. Aleksis Kiven koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä on hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa ja yhteisöllinen oppilashuolto. Oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista ohjausryhmän suunnitelman ja ohjeistuksen mukaisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi tai koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä, yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Ryhmä voi konsultoida muita asiantuntijoita. Rehtori johtaa koulun oppilashuoltoryhmää. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita. Oppilaskohtaiset asiantuntijaryhmät Oppilaskohtaiset asiantuntijaryhmät tekevät yksilökohtaista oppilashuoltotyötä. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on antaa varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Asiantuntijaryhmien tehtäviin kuuluu yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittäminen oppilashuoltopalvelujen järjestämiseksi. Asiantuntijaryhmä kootaan aina yhteistyössä oppilaan tai huoltajan kanssa ja edellyttää kirjallista suostumusta. Asiantuntijaryhmän tulee mahdollistaa oppilaan osallisuus häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan edellytysten mukaisesti. Asiantuntijaryhmällä on oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Asiantuntijaryhmä ei käsittele opetuksen järjestämistä koskevia asioita. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista ja työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. 34

35 Kunnan on järjestettävä oppilaille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Oppilashuollon ryhmät OPPILASHUOLLON OHJAUSRYHMÄ Opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi Sivistystoimenjohtaja johtaa Muut koulukohtaiset ryhmät KiVa-tiimi ALEKSIS KIVEN KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄ Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa Yhteisöllinen oppilashuolto Ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita Rehtori johtaa OPPIMISEN TUKIRYHMÄ OPPILASKOHTAISET ASIANTUNTIJARYHMÄT Yksilökohtainen oppilashuolto Ei käsittele opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita Vastuuhenkilö sovitaan aina jokaisessa kokouksessa Opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita ei enää käsitellä oppilashuollon ryhmissä. Esim. pedagogiset asiakirjat (oppimissuunnitelmat ja HOJKSit eli henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat) käsitellään opiskelun tukiryhmässä. Kiusaamisasioita selvitellään KiVa-tiimissä. Myös kurinpitoasiat käsitellään oppilashuoltoryhmien ulkopuolella. Tarvittaessa konsultoidaan oppilaskohtaista asiantuntijaryhmää. KURINPITO- ASIAT 35