PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI"

Transkriptio

1 PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 naisasiakkaiden tilanteen arviointia Kati Salmela Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Salmela, Kati PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI Kumppanuus+- projektin vuoden 2001 naisasiakkaiden elämän tilanteen arviointia Järvenpää s. 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen Kumppanuus+ -projektin järjestämään työvoimapoliittiseen ohjaavaan koulutukseen vuonna 2001 osallistuneita naisia. Tutkimuksessa kuvataan heidän elämäntilannettaan, työllistymiseen edistävästi ja ehkäisevästi vaikuttavia tekijöitä ja asiakkaiden työja työttömyyshistoriaa. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin työttömien naisten tuen tarvetta työttömyyden kohdatessa. Tutkimusta varten kerättiin tietoa työvoimatoimiston URAohjelmasta ja haastateltiin projektissa työskenteleviä kolmea kuntakoordinaattoria. Kumppanuus+ -projektissa vuonna 2001 oli mukana yhteensä 72 naista. He ovat keskimäärin 40-vuotiaita. Nuorin naisasiakkaista oli 18-vuotias ja vanhin 62-vuotias. Useimmat ovat jossain elämänsä vaiheessa työskennelleet palvelualalla ja työkokemusta on keskimäärin kahdeksan vuotta. Eri työsuhteita on kertynyt keskimäärin kahdeksan kappaletta ja yleisimmin työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja siksi päättyneet. Yleisimmin naisasiakkailla on pohjakoulutuksena peruskoulu tai ylioppilastutkinto. Kumppanuus+ -naisasiakkaista 50 % on ilman ammatillista koulutusta. Toisaalta kahdella heistä on korkeakoulu- ja yliopistokoulutus. Työllistymistä edistäviksi tekijöiksi todettiin lisäkoulutuksen saaminen, yhteiskunnan asenteisiin vaikuttaminen niin, että ikääntyvät työntekijät koettaisiin voimavarana eikä taakkana työyhteisölle. Työllistymistä ehkäisevinä tekijöinä koettiin erilaiset terveydelliset ongelmat, naisasiakkaiden heikko ammattikoulutus tai sen ylläpitämisen vaikeus sekä ikärasismi. Asiasanat: Työttömät, naiset, työllistyminen, työttömyys, työvoimakoulutus, naistutkimus, projektit, opinnäytetyöt, tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kati Salmela ASSESSING THE LIFE SITUATIONS OF FEMALE CLIENTS IN PARTNERSHIP+ -PROJECT Järvenpää, Autumn pages, 5 appendices Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of this study is to represent women who participated in the project Partnership+ co-ordinated by Central Uusimaa Partnership in The study unfolds women's life situations, discovers issues that affected their employment both positively and preventively as well as their history of employment/unemployment. Information from employment agency and interviews of three municipal coordinators involved in Partnership+ served as sources information for this study. The interviews covered the need for support for unemployed women at the time of losing their job. 72 female clients participated in Partnership+ project in The average age was 40 years, while the youngest was 18 and the oldest 62. Most of them had worked in service sector at some point of their lives and had on average 8 years of work experience in 8 different jobs. Usually the jobs had been temporary and not renewed. Their educational base consisted mostly of comprehensive school or the matriculation examination. About half of the female clients involved in the project had no vocational education. On the other hand, two of them graduated from university. Additional training and change in the attitudes of our society from elder employees being an asset instead of a burden were identified as factors promoting employment. Various health problems, weak vocational training or maintenance of it and age racism were deemed as impediments to the employment. Key words: Unemployed people, women, unemployment, labour training, women research, projects, final thesis, research Deposited: Diaconia Polytechnic/ Library of Järvenpää Training Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Työttömyyden historiaa Suomessa Työttömyys Keski-Uudellamaalla Pitkäaikaistyöttömyys Naisnäkökulma työttömyyteen 7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Aineistonkeruu Tutkimuksen luotettavuus 12 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Naisasiakkaiden ikäjakauma Kotikunta Työttömyysaika Ikä ja työttömyysaika Pohjakoulutus Ammatillinen koulutus Pohjakoulutus ja ammatillinen koulutus Työmarkkina-asema Ammatillinen kuntoutus Työkokemus vuosina Työsuhteiden määrä Työsuhteiden määrä ja ikä Työsuhteiden määrä ja työkokemusaika Työskentelyala Työsuhteen päättymisen syyt Työhallinnon toimenpiteet Työmarkkina-asema ja ammatillinen koulutus 27

5 5 KUNTAKOORDINAATTOREIDEN HAASTATTELUT Kumppanuus+ -naisasiakkaiden elämäntilanne Asiakkaan tilanne työttömyyden kohdatessa Naisasiakkaan suhtautuminen työttömäksi jäämiseen Henkisen tuen tarve työttömyyden kohdatessa Tiedollisen avun tarve työttömyyden kohdatessa Käytännöllisen avun tarve työttömyyden kohdatessa Työllistymistä edistävät ja ehkäisevät tekijät Työllistymistä edistävät tekijät Työllistymistä ehkäisevät tekijät Asiakkaiden suhtautuminen koulutuksiin ja muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Naisasiakkaan työllisyystilanne tulevaisuudessa Työ kuntakoordinaattorina 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 41 7 POHDISKELUA 44 LÄHTEET 47 LIITTEET 49 Liite 1. Kuntakoordinaattorien haastattelukaavake 50 Liite 2. Tutkimuslomake työvoimatoimistoon 52 Liite 3. Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palvelut 54 Liite 4. Työvoimapoliittiset toimenpiteet 55 Liite 5. Tutkimuslupa työministeriöltä 61

6 1 1 JOHDANTO Pitkäaikaistyöttömyys on valtakunnallisesti merkittävä ongelma. Asiaa käsitellään tiedotusvälineissä usein. Suomeen on 1990-luvun laman jäljiltä talouskasvusta huolimatta jäänyt joukko ihmisiä, jotka erilaisista syistä ovat edelleen työmarkkinoiden ulkopuolella. Pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa tällä hetkellä lähes Keski-Uudellamaalla heitä oli yhteensä 641 henkilöä. (Työministeriön työnvälitystilastot vuodelta 2001.) Pitkäaikaistyöttömyyden haasteeseen on tarttunut Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistys. Kumppanuusyhdistyksen osaprojektina toimivan Kumppanuus+ -projektin tavoitteena on alueen työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllistymisen esteiden kartoittaminen (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2). Koulutusta suunniteltaessa ja sen edetessä pyritään jokaiselle osallistujalle rakentamaan henkilökohtainen ratkaisu, oma polku (Kumppanuus+ -projektin esite 2001). Projektin asiakkaaksi tullaan kuntakoordinaattoreiden, työvoimatoimistojen tai esimerkiksi työttömien yhdistysten kautta. Lopullisen päätöksen asiakkaiden valinnasta tekevät työvoimatoimistojen edustajat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat ja heidän elämäntilanteensa. Mitkä asiat vaikuttavat projektin naisasiakkaan työllistymiseen sitä edistävästi ja ehkäisevästi? Minkälaista tukea nainen tarvitsee työttömyyden kohdatessa? Minkälaisena asiakkaiden elämän tilanteen näkevät projektin työntekijät? Tutkimuksessa on kartoitettu Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 koulutuksiin osallistuneiden naisten tilannetta. Tarkoituksena on kuvata naisasiakkaita ja heidän elämäntilannettaan kerättyjen taustatietojen pohjalta. Tiedot kerättiin työvoimatoimistolta ja työtä varten haastateltiin projektissa työskenteleviä kuntakoordinaattoreita. Tutkimusta varten hankittiin tutkimuslupa työministeriöltä.

7 2 Tiedot asiakkaista kerättiin työvoimatoimiston URA -ohjelmasta työvoimaneuvoja Seija Pusinin avustuksella. Saadut tiedot analysoitiin ja kirjoitettiin raporttiin. Tutkimusaineisto koostuu 72 naisasiakkaan työllisyyteen liittyvistä tiedoista sekä kolmen kuntakoordinaattorin haastatteluista. Kumppanuus+ -projekti on Euroopan Sosiaalirahaston ja alueen kuntien rahoittama hanke, joka käynnistyi Projektin toimintasuunnitelman taustalla ovat olleet Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen vuosina saadut kokemukset, yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta saatu palaute sekä yhdistykselle asetetut tavoitteet. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2.) Kumppanuus+ -projektin asiakkaina vuonna 2001 oli 124 henkilöä Keski-Uudenmaan kunnista ja niiden lähikunnista. Näistä naisia oli 72 henkilöä. Kumppanuus+ -projektin tavoitteena on, että 90 % asiakkaista käy läpi ns. kumppanuuspolun ja 45 %:lle asiakkaista kumppanuuspolku vaikuttaa työttömyyden katkaisuun. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2.) Kumppanuus+ -projekti järjesti vuonna 2001 kahdeksan työvoimapoliittista ohjaavaa koulutusta työttömille henkilöille. Koulutuksien suoritusprosentti oli 82,3 %. Projektissa toimii kolme kuntien nimeämää kuntakoordinaattoria, yksi jokaisesta Keski- Uudenmaan kunnasta. Järvenpään kuntakoordinaattorina toimii sosiaalityöntekijä Merja Vyyryläinen/sosiaalityöntekijä Marjo Viljamaa, Keravalla työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormunen ja Tuusulassa sosiaalityöntekijä Tarja Lehtinen. Kuntakoordinaattoreiden rooli ja tehtävät projektin toiminnassa ovat hyvin tärkeitä. He mm. haastattelevat kaikki asiakkaat yhteistyössä kouluttajien kanssa. Haastattelun tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan työhistoriaa, toteutettuja työhallinnon toimenpiteitä, ammattitaitoa, osaamista, elämänhallintaa sekä taloudellista tilannetta. Näiden pohjalta on työstetty asiakkaan työllistymis-/koulutustavoitteita ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Haastattelujen perusteella on tehty myös päätökset tarvittavista kuntokartoitustoimenpiteistä. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2001, 7.) Projektin toiminta vaatii laaja-alaisen ja moniammatillisen yhteistyöverkoston. Projektin tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat olleet Järvenpään ja Keravan kaupungit, Tuusulan kunta, alueen työvoimatoimistot, oppilaitokset, kouluttajat, Järvenpään, Keravan ja Tuusulan työttömien yhdistykset, muut alueen työllisyysprojektit, eri järjestöt ja yhdistykset, terveydenhuollon palvelut ja Kela. Toiminnassa korostetaan paikallisen tason viran-

8 3 omaisten ja muiden toimijatahojen tiivistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä luodaan uusia yhteistyön malleja. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 4.) Tämän tutkimusraportin luvussa kaksi perehdytään Suomessa pitkäaikaistyöttömyydestä tehtyyn tutkimukseen. Luvussa kaksi kerrotaan myös Kumppanuus+ -projektin toiminta-alueen Keski-Uudenmaan työttömyydestä. Luvussa kolme tutustutaan tutkimusta varten kerättyyn aineistoon ja pohditaan tutkimuksen luotettavuutta. Luvussa neljä esitellään tutkimuksen tuloksia taulukoiden avulla. Luvussa viisi on analysoitu projektin kuntakoordinaattoreiden haastattelut. Tutkimusraportin kuudennessa luvussa käsitellään tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä. Viimeisessä seitsemännessä luvussa tutkija pohtii tutkimuksen tekemistä ja siitä nousseita ajatuksia. 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA 2.1 Työttömyyden historiaa Suomessa Suomessa työn puutetta ei pidetty työttömyytenä vielä 1920-luvulla, vaan se oli monille elämänmenoon kuuluva luonnollinen asia. Ongelmana pidettiin sitä, ettei maatalous voi tarjota kaikille toimeentulon riittäviä edellytyksiä. (Kalela 1989, ) Työttömyys nousi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi vasta 1930-luvun pulavuosien myötä. Valtio ryhtyi silloin avustamaan kunnallisia työkohteita sekä järjestämään omia töitä, ns. hätäaputöitä. Näiden luonne muuttui vuosikymmenten aikana, mutta periaatteessa samaa työllisyyspolitiikkaa noudatettiin aina ja 1960-lukujen taitteeseen saakka. Tällöin säädettiin uudet lait työnvälityksestä, ammatinvalinnanohjauksesta ja työttömyyskorvauksesta. (Pohjola 1998, 7.) Ajanjaksolla työttömyys Suomessa oli selkeästi alle yleisen länsieurooppalaisen keskitason. Työmarkkinat selviytyivät hyvin voimakkaista suhdannevaihteluista

9 4 ja kansantalouden rakennemuutoksista. Vuonna 1990 Suomessa vain vajaat 4 prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Vuonna 1994 työttömyysaste oli kuitenkin noussut jo lähes 20 prosenttiin. Suomi muuttui siten ennen näkemättömän nopeasti huippukorkean työttömyyden maaksi. (Kiander & Pehkonen 1998, 157.) Työttömyyden raju kasvu luvun alussa oli välitön seuraus Suomen kansantalouden kokeman laman syvyydestä. Reaalikoron poikkeuksellisen korkea taso Suomessa vuosina oli tärkein taloutta kohdannut ja työttömyyden äkillistä nousua selittävä tekijä. (Kiander, Pehkonen & Pohjola 1998, 431.) Suomessa on pyritty ratkaisemaan 1990-luvun laman ongelmia vanhojen lääkkeiden avulla. On vahvasti uskottu taloudellisen kasvun parantavaan jopa työttömyyttä puolittavaan voimaan. Tähän perustui myös Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän esitys vuodelta Taloudellinen kasvu onkin lisääntynyt, mutta työllisyys on kohentunut paljon hitaammin. (Vähätalo 1998, 163.) 2.2 Työttömyys Keski-Uudellamaalla Keski-Uudenmaan alueella asui vuoden 2000 loppuessa henkilöä. Järvenpään kaupungissa asukkaita oli henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita henkilöä eli 68,5 % väkiluvusta. Keravan kaupungissa asui henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita oli henkilöä eli 70 % kaupungin väkiluvusta. Tuusulan kunnassa asukkaita oli henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita henkilöä eli 67 % koko väestöstä. (Lähde kuntien internetsivut: ) Keski-Uudellamaalla oli työministeriön työnvälitystilastojen mukaan työtöntä työnhakijaa, joista naisia oli Keski-Uudenmaan työttömyysasteen ollessa 5,9 %. Järvenpäässä työttömiä oli työnhakijaa, Keravalla 822 työnhakijaa ja Tuusulassa 900 työnhakijaa. Vuoden 2001 aikana työttömyys Keski-Uudellamaalla oli korkeimmillaan heinäkuun lopulla, jolloin työttömiä työnhakijoita oli yhteensä työttömyysasteen ollessa 6,3 %. Kesäajan työttömyyslukuihin vaikuttaa vastavalmistuneiden tuleminen työmarkkinoille ja määräaikaisten työntekijöiden lomautus heinäkuun ajaksi. Elokuussa 2001 työttömänä oli henkilöä, joten voi ajatella, että kesäajan

10 5 lomautuksilla on vaikutusta asiaan. Vuoden 2001 aikana avoimia työpaikkoja Keski- Uudellamaalla oli keskimäärin 328 työpaikkaa kuukaudessa. Eniten työttömiä työnhakijoita vuoden 2001 aikana oli Järvenpäässä Järvenpää Kerava Tuusula joulu.00 tammi.01 helmi.01 maalis.01 huhti.01 touko.01 kesä.01 heinä.01 elo.01 syys.01 loka.01 marras.01 joulu.01 Kuvio 1. Keski-Uudenmaan työttömät työnhakijat (Lähde: Työministeriön työnvälitystilastot vuodelta 2001). 2.3 Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ollutta henkilöä tai henkilöä, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ja työttömyyden kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti työttömänä olleeseen työnhakijaan (Työllisyyslaki /275 2 a, muutettu ). Pitkäaikaistyöttömyydestä on tehty 1990-luvulla useita tutkimuksia pitkäaikaistyöttömäksi valikoitumisesta, työttömyydestä irrottautumisesta, työvoimapoliittisten toimen-

11 6 piteiden vaikuttavuudesta sekä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien tilanteesta. Työttömyyttä on tarkasteltu myös huono-osaisuuden, syrjäytymisen ja köyhyyden yhteydessä. Pitkäaikaistyötön on muita todennäköisemmin kärsinyt työttömyydestä jo ennen nykyisen työttömyysjakson alkua. Pitkäaikaistyöttömät ovat iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa on alhaisempi kuin lyhyemmän aikaa työttömänä olleiden. Pitkäaikaistyöttömäksi valikoituminen on muuttunut eri suhdannevaiheissa. Ennen 1990-luvun lamaa pitkäaikaistyöttömiksi valikoituneet vastaavat perinteistä käsitystä pitkäaikaistyöttömästä, moniongelmaisesta miehestä. Lamavuosina pitkäaikaistyöttömäksi valikoituneet ovat aina vain nuorempia ja paremmin koulutettuja. Laskukauden loppuvaiheessa pitkäaikaistyöttömiksi valikoituneiden naisten on ollut korkeammasta koulutustasostaan huolimatta vaikeampi säilyttää asemansa työelämässä kuin vastaavan koulutustason omaavien miesten. Tämä näkyy pitkäaikaistyöttömien naisten merkittävästi miehiä korkeampana koulutustasona. (Mustonen 1998.) Aila Mustonen (1998) on tarkastellut pitkäaikaistyöttömäksi valikoitumista ja siinä tapahtuneita muutoksia eri suhdannevaiheissa työttömyytensä päättäneistä henkilöistä vuosina Tutkimuksen mukaan epävakaat työmarkkina-asemat kasautuvat samoille henkilöille, joten pitkäaikaistyötön on todennäköisesti kärsinyt työttömyydestä jo aiemminkin. Tulosten mukaan työttömyyttä jo 1980-luvun puolivälissä kokeneilla oli muihin verrattuna suurempi riski syrjäytyä työmarkkinoilta uudelleen. Tuire Santamäki-Vuori (1996) on tarkastellut pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavaiheita lamavuosina Tutkimuksessa seurattiin pitkäaikaistyöttömien osallistumista tukityöhön, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tarkastelunäkökulmana oli, miten yksilöihin itseensä, paikallisten työmarkkinoiden ominaisuuksiin tai työhallinnon toimenpiteisiin osallistumiseen liittyvät ominaisuudet vaikuttivat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavaiheisiin. Tutkimuksen mukaan vain noin kuusi prosenttia pitkäaikaistyöttömistä onnistui kestävämmin irtaantumaan työttömyydestä ja oli normaalityössä vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Työllistämistukien ja työvoimapoliittisen koulutuksen kohdentumista ja vaikuttavuutta ovat tutkineet Simo Aho, Jukka Halme ja Jouko Nätti (1999). Tutkimusaineisto on Tilastokeskuksen lukuisia eri rekistereitä yhdistämällä koottu paneeliaineisto, joka kattaa aikavälin Keskeisimpinä rekistereinä on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa ja Työministeriön työnhakijarekisteriä. Henkilöiden yhteismäärä aineistossa on yli miljoona Suomessa asuvaa henkilöä. Tutkimuksen perusteella työvoimapo-

12 7 liittisten toimien kohdistaminen pitkäaikaistyöttömiin on ollut vaikuttavuuden kannalta perusteltua. Iiris Mikkonen (1996a, 1996b, 1997) on arvioinut työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta yksilön näkökulmasta. Työvoimakoulutukseen osallistuneet itse arvioivat koulutuksen vaikuttaneen myönteisimmin itsetuntoonsa, ammattitaitoonsa ja elämäntilanteeseensa yleensä. Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse ja mitä etelämpänä henkilö asuu. Heikki Mäki-Kulmalan tutkielma (2000) Työttömänä työyhteiskunnassa on osa laajempaa hanketta, jossa pyrittiin selvittämään vuoden 1998 alusta voimaan astuneen työvoimapoliittisen uudistuksen vaikutuksia. Uudistuksessa mm. täsmennettiin työttömien oikeudet ja velvollisuudet. Tutkielmassa tarkastellaan työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia keskeisten sosiaalieettisten katsomustapojen, perinteisen kommunitarismin, liberalismin ja modernin kommunitarismin, valossa. 2.4 Naisnäkökulma työttömyyteen Työttömyyden vaikutuksia naisiin on tutkittu myös mm. Joensuun yliopistossa. Arja Kurvinen (1999) on tehnyt väitöskirjatutkimuksensa pankista työnsä menettäneiden naisten identiteetin uudelleen arvioinneista. Tutkimuksessa on haastateltu sellaisia työpaikkansa menettäneitä naisia, joilla oli pitkä ja vakituinen työsuhde pankissa. Työn menetystä, irrottautumista pankista ja erilaisia tapoja jäsentää tätä muutosta on tarkasteltu viiden esimerkkitarinan avulla. Naisten tarinoille on ominaista tulkintatapa menestymisestä ilman koulutusta. Monet Kurvisen haastateltavista ovat käyneet keskikoulun, joka vielä luvulla oli arvostettu koulu. Aikaisemmin arvostettu keskikoulu muuttui työn menettämisen tilanteessa hyödyttömäksi. Irtisanomistilanteessa naiset joutuivat arvioimaan uudestaan elämänkokemuksensa, käymänsä keskikoulun ja työuransa pankissa, ja määrittelemään uudestaan suhdettaan opiskeluun. Pankissa hyvän työntekijän maineen oli voinut saavuttaa ahkeruudella, joustavuudella ja luotettavuudella. Pankissa oli periaatteessa ollut mahdollista edetä amerikkalaisen unelman mukaisesti lähetistä pankin johtotehtäviin.

13 8 Käytännössä unelman toteutuminen oli kuitenkin realisoitunut vain harvojen kohdalla. (Kurvinen 1999, ) Suomessa lähes puolet (46 %) palkansaajanaisista työskentelee julkisella sektorilla. Vielä ennen lamaa näytti siltä, että naisten työllisyys olisi hyvin turvattu juuri julkisen sektorin töihin keskittyessään. Laman myötä näiden alojen työllisyys laski kuitenkin voimakkaasti vaikkakin myöhemmin kuin yksityisellä sektorilla. Varsinkin kunnissa työskentelevät naiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa entinen hyvä työnantaja onkin muuttunut varsin epäluotettavaksi. (Lehto 1999, 112.) Simo Mannila (1993) on tutkimuksessaan Työhistoria ja syrjäytyminen pureutunut vajaakuntoisten työttömien tilanteeseen Suomessa. Tutkimuksen mukaan sukupuoli on tärkeä työhistoriaa jäsentävä ja syrjäytymistä kohdentava tekijä. Vaikeasti työllistyvän terveysongelmaisen miehen katsotaan tyypillisesti olevan naimaton tai eronnut ja eri tavoin sosiaalisesti syrjäytynyt. Vaikeasti työllistyvän terveysongelmaisen naisen katsotaan olevan tyypillisesti perheellinen, eikä hänen elämäntilanteessaan ole ollut terveysongelmien ja heikon työmarkkinoilla selviytymisen lisäksi runsaasti muita sosiaalista syrjäytymistä indikoivia tekijöitä. Mannila (1993, ) sanoo tutkimuksessaan, että miehillä ja naisilla merkitsevät sekä epävakaa työhistoria että pitkäaikaisesti palkkatyön ulkopuolelle sijoittuva elämänkulku yleensä eri asioita. Miehillä epävakaa työhistoria liittyy yleisesti marginaaliseen elämäntapaan, joka sisältää myös eronneisuuden tai perheettömyyden. Naisten työuraa epävakaistavina taustatekijöinä sen sijaan tulevat esille lasten saamiseen ja hoitamiseen sekä miehen työuran ensisijaistamiseen liittyvät tekijät. Sukupuolten välistä eroa voi Mannilan tapausselostusten perusteella kuvata siten, että työtä ja perhettä yhteen sovitettaessa naisten elämänratkaisuissa työ oli joustanut perheen hyväksi. Seitsemänkymmentäluvulta lähtien on julkisen sektorin työvoiman kysyntä kohdistunut valtaosaltaan naistyövoimaan: ammatissa toimivien naisten määrä on kohonnut kolme kertaa nopeammin kuin koko ammatissa toimiva väestö (Kosonen 1981, ; Nummenmaa & Vanhalakka-Ruoho 1985,2). Vuosina naisten osuus koko työvoiman tarjonnan nettolisäyksestä olikin 79 %. Vuonna 1983 naisten osuus työvoimasta oli 48 %, ja ammatissa toimivien naisten osuus 72 %. Luvut ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeita, minkä lisäksi on huomattava, että meillä naisten työssäkäynti on harvemmin osa-aikaista kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. (Lilja & Santamäki- Vuori & Standing 1990, )

14 Suomalainen nainen on aina ollut sitkeä ja tehnyt historiallisesti töitä aina. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä maailmassa. Monista historiallisista syistä suomalaiset miehet ovat olleet huonoja elättäjiä. Silloinkin kun miehet ovat sortuneet pellonraivauksessa, tukkimetsissä, sodissa tai viinan kanssa, naisten on ollut selvittävä. (Julkunen 1993, 286.) Kahden työssäkäyvän elättäjän perhe on Suomessa hallitseva ideologia ja käytäntö. Naisen identiteetti on siirtynyt ammattiin ja työhön. Kotona oleminen on perusteltava, ansiotyö ei. Suomessa naisten ja äitien ansiotyö oli laajaa jo ennen kuin sosiaalipolitiikka tuki sitä. (Julkunen 1999, 89.) Perheestä huolehtimisen merkitystä eri sukupuolten työhistoriaan ei tule vähätellä. Perheellisyyden on meillä Suomessa todettu kohottavan miesten työnhakuintensiteettiä, kun sen sijaan pikkulasten huoltajuus alentaa naisten työnhakuintensiteettiä (Sääski 1981, ). J-P Roos (1988, 191) on elämänkerta-analyysissaan todennut: Naisen elämänkaareen tuo lasten olemassaolo piirteitä, jotka poikkeavat miesten elämän kokemuksista. Jos miehille lasten syntymät eivät tunnu tuovan kovinkaan paljon muutosta, naisille ne ovat tapahtumia, jotka irrottavat heidät ansiotyöstä kokonaan perheen pariin. Uuden sukupolven antamat merkitykset perheelle ja työlle ovat muuttuneet. Jos vanhemmalle sukupolvelle palkkatyö oli perheestä huolenpidon jatke, niin nuorille naisille palkkatyö on yksi individualisoitumisen väline. Yksilöllistymistä on tapahtunut myös perheen alueella, sillä naisten kokemuksiin saattoi kuulua avioeroja ja useita avioliittoja. (Kurvinen 1999, 328.) Petra Teittinen (1996) on diakonin tutkintoon liittyvässä tutkielmassaan Keski-ikäinen työtön nainen haastatellut viittä uusmaalaista työtöntä naista ja selvittänyt heidän kokemuksiaan työttömyydestä ja selviytymiskeinojaan siinä elämäntilanteessa. Tutkielman perusteella keski-ikäisten naisten tärkeimmäksi selviytymiskeinoksi tulevat sosiaaliset suhteet perheenjäseniin ja muihin työttömiin. Suurin ongelma oli rahahuolet ja epävarmuus siitä, saako koskaan enää töitä. Tutkielmassa nousee esille se, että viisikymppinen nainen on liian vanha työmarkkinoille. 9

15 10 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat ja heidän elämäntilanteensa. Mitkä asiat vaikuttavat projektin naisasiakkaan työllistymiseen sitä edistävästi ja ehkäisevästi? Minkälaista tukea nainen tarvitsee työttömyyden kohdatessa? Minkälaisena asiakkaiden elämän tilanteen näkevät projektin työntekijät? Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2002 aikana. Tutkimuksen kohteena ovat Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen Kumppanuus+ -projektin järjestämiin työvoimapoliittisiin ohjaaviin koulutuksiin vuonna 2001 osallistuneet naisasiakkaat, joita on 72 henkilöä. Esitiedot Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaista saatiin projektin asiakasrekisteristä. Tietoja täydennettiin työvoimatoimiston URA -ohjelmasta. Kaikkia kerättyjä tietoja käyttäen tehtiin aineiston kvantitatiivinen analyysi kesällä Saaduista tiedoista laskettiin keskiarvoja, prosentteja ja joitakin niistä ristiintaulukoitiin. Tutkimusta varten haastateltiin myös projektin kuntakoordinaattoreita työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormusta Keravalta, sosiaalityöntekijä Merja Vyyryläistä Järvenpäästä ja sosiaalityöntekijä Tarja Lehtistä Tuusulasta. Haastattelut toteutettiin keväällä Kuntakoordinaattorit vastasivat avoimiin kysymyksiin. Haastatteluista tehtiin muistiinpanot. Muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamisen jälkeen kuntakoordinaattorit saivat tarkastaa tekstin, jotta vältyttäisiin tulkinnasta johtuvilta väärinymmärryksiltä. Haastattelussa käytetyt kysymykset ovat liitteenä 1 (Liite1). 3.1 Aineistonkeruu Tutkimusta varten hankittiin tutkimuslupa työministeriöltä (liite 5). Tietojen kerääminen tapahtui Järvenpään työvoimatoimistolla työvoimaneuvoja Seija Pusinin avustuksella. Aineiston keruu tehtiin työvoimatoimiston URA -ohjelmaa apuna käyttäen. Saadut tie-

16 dot kirjattiin tutkimuslomakkeille (liite 2) ja kerätty aineisto syötettiin Kumppanuus+ -projektin asiakasrekisteriin. Tutkimus tehtiin tätä rekisteriä analysoimalla. Aineistoa kerättiin seuraavista aiheista: 1. Ikä 2. Kotikunta 3. Kumppanuus+ -projektin työvoimapoliittiseen ohjaavaan koulutukseen osallistuminen 4. Työttömyysaika 5. Koulutus Pohjakoulutus Ammatillinen koulutus 6. Työmarkkina-asema 7. Ammatillinen kuntoutus 8. Työhistoria Työkokemus vuosina Työsuhteiden määrä Työskentelyala Työsuhteen päättymisen syyt 9. Työhallinnon toimenpiteet Kuntakoordinaattoreiden haastattelut tehtiin haastateltavien työpaikoilla. Haastatteluun kului aikaa 45 minuutista kahteen tuntiin. Haastateltava vastasi kysymyksiin vapaasti ja vastauksista tehtiin muistiinpanot. Muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamisen jälkeen jokainen haastateltava sai sähköpostilla luettavakseen oman osuutensa ja sai tehdä siihen haluamansa muutokset. Näin minimoitiin väärinymmärrysten aiheuttamat virheet työssä. Jokainen kuntakoordinaattori vastasi lähetettyyn sähköpostiin. Kaikki olivat tehneet pieniä muutoksia puhtaaksikirjoitettuun tekstiin. Haastatteluhetkellä sovittiin, että tarkastettuunkin tekstiin saa tutkimuksen kirjoitusvaiheessa tehdä vielä sanamuotomuutoksia, jotka eivät vaikuta lauseiden sisältöön. Kuntakoordinaattoreilta kysyttiin näkemystä 1. Naisasiakkaiden elämäntilanteesta 2. Naisasiakkaiden elämäntilanteesta työttömyyden kohdatessa 3. Naisasiakkaiden työllistymiseen, sitä edistäviin ja ehkäiseviin tekijöihin 4. Naisasiakkaiden suhtautumiseen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 5. Naisasiakkaiden tilanteesta tulevaisuudessa 6. Kuntakoordinaattorin työstä ja siihen liittyvistä asioista 11

17 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen kohteena olivat Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 aikana järjestämiin koulutuksiin osallistuneet naisasiakkaat, joita oli 72 henkilöä. Tutkimuslomakkeessa kysytyistä tiedoista saatiin 98,5 %, joten tutkimuksen luotettavuutta voidaan pitää hyvänä. Tutkimusjoukon ollessa näin suuri (N=72), voidaan tehdä varovaisia yleistyksiä Kumppanuus+- projektin naisasiakkaista. Tutkimuksessa on haastateltu myös projektin kolmea kuntakoordinaattoria. Jokainen kertoi omia näkemyksiään asiakkaiden tilanteesta ja heidän työttömyyteensä vaikuttavista tekijöistä. Haastattelut antavat jonkinlaista suuntaa siitä, millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat. Haastateltavien lukumäärän (kolme) huomioon ottaen haastattelut eivät kuitenkaan ole yleistettävissä. Niitä voi tarkastella kuntakoordinaattoreiden subjektiivisena näkemyksenä naisasiakkaiden elämäntilanteesta ja työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eri kunnista projektin asiakkaina olleet naiset ovat taustoiltaan erilaisia ja siksi kuntakoordinaattoreiden kuva naisasiakkaasta on hyvin yksilöllinen. Jokainen vastasi kysymyksiin oman kuntansa Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaita ajatellen. Kuntakoordinaattoreiden näkemykseen asiakkaista voivat toisaalta vaikuttaa myös heidän muut työttömät asiakkaansa. Saattaa olla vaikeaa erottaa juuri Kumppanuuden naisasiakkaita muista työttömistä naisasiakkaista.

18 13 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET 4.1 Naisasiakkaiden ikäjakauma Kumppanuus+ -naisasiakkaiden keski-ikä on 40,6 vuotta. Ikäjakauma on tasainen. 17 naisasiakasta on alle 30-vuotiaita ja vuotiaita on 15 asiakasta vuotiaita ja vuotiaita on kumpiakin 20 henkilöä. Eniten naisia on ikäryhmässä vuotta. Alle 45-vuotiaita on asiakkaista 58,3 % vuotta 27,8 % Alle 30 vuotta 23,6 % vuotta 20,8 % vuotta 27,8 % Kuvio 2. Kumppanuus+ -naisasiakkaiden ikäjakauma (N=72)

19 Kotikunta Kumppanuus+ -projektin asiakkaana oli vuonna 2001 naisia yhteensä yhdeksästä kunnasta. Eniten asiakkaita oli Keski-Uudenmaan kunnista Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta, jotka Euroopan Sosiaalirahaston ohella toimivat projektin rahoittajina. 80,6 % naisasiakkaista oli keskiuusmaalaisia. Useampia asiakkaita tuli myös Helsingistä, Mäntsälästä ja Hyvinkäältä. Vantaalta, Nurmijärveltä ja Vihdistä oli yksi kustakin. muut 19,4 % Järvenpää 33,3 % Kerava 22,2 % Tuusula 25,0 % Kuvio 3. Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaiden kotikunnat (N=72) 4.3 Työttömyysaika Työttömyysaika ilmoitetaan työvoimatoimiston ohjelmassa viikkoina ja se on henkilön koko elämän aikana kertynyt työttömyys. Kyseessä ei siis ole välttämättä yhtäjaksoinen työttömyys, vaan se voi olla kertynyt, esimerkiksi yli kymmenen vuoden aikana neljä vuotta työttömyyttä. Tiedot naisasiakkaiden työttömyysajasta on tähän tutkimukseen kerätty toukokuussa 2002.

20 15 Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaissa on eniten alle kaksi vuotta työttömänä olleita. Heitä on 39 henkilöä (54,1 %). Luku sisältää myös ne neljä asiakasta, joille työttömyyttä ei ole kertynyt ollenkaan. Kahdesta neljään vuoteen työttömänä olleita naisista on 16 henkilöä (22,2 %), eli useimmat naisasiakkaat ovat olleet työttömänä alle neljä vuotta. Neljästä kuuteen vuotta työttömyyttä on kertynyt kymmenelle (13,8 %) naiselle ja kuudesta kahdeksaan vuotta kuudelle naiselle. Tarkka laskennallinen keskiarvo naisasiakkaiden työttömyysajasta on 129,1 viikkoa, joka vuosiksi muutettuna on noin 2,5 vuotta. Yhden naisasiakkaan työttömyysajasta ei saanut työvoimatoimistosta tietoa. Taulukko 1. Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaiden työttömyysaika (N=72) Työttömyysaika viikkoina Henkilöä % (alle 2 vuotta) 39 54, (2-4 vuotta) 16 22, (4-6 vuotta) 10 13, (6-8 vuotta) 6 8,3 Ei tiedossa 1 1,4 N= Ikä ja työttömyysaika Kaikissa ikäluokissa on eniten alle kaksi vuotta työttömänä olleita naisasiakkaita. Alle 30-vuotiaista asiakkaista 76,5 % kuuluu tähän ryhmään vuotiaista 60 % on elämänsä aikana ollut alle kaksi vuotta työttömänä. Huomattavaa on se, että vuotiaistakin 45 % on alle kaksi vuotta työttömänä olleita.

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.6. klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa jälleen hyvin kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa 1 (9) Julkistettavissa 23.3. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kääntyi laskuun kuussa Työvoimapolitiikan aktiivitoimet alentavat Kainuun korkeaa työttömyyttä Vuoden lopulla korkealle kivunnut

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa 1 (8) Julkistettavissa 28.4. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni edelleen kuussa Nuorisotyöttömyys on vähentynyt yli viidenneksen vuoden takaisesta Työttömyys väheni Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.11. klo 9.00 Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa Työttömyys on paisunut jo yli neljänneksen vuoden takaisesta Kainuun työllisyystilanne

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä Pohjois-Karjalassa yli 12.500 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 20.10.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYDEN KASVU EI HIDASTUNUT SYYSKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa 1 (8) Julkistettavissa 23.2. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni hieman Kainuussa kuussa Koulutukseen hakeutuminen hillitsee työttömyyden kasvua Lomautuksista huolimatta työttömyys

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.8. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista alempana, mutta nuorisotyöttömyyden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 23.7./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot