PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI"

Transkriptio

1 PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 naisasiakkaiden tilanteen arviointia Kati Salmela Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Salmela, Kati PÄTKÄTYÖLLÄ LEIVÄN SYRJÄSSÄ KIINNI Kumppanuus+- projektin vuoden 2001 naisasiakkaiden elämän tilanteen arviointia Järvenpää s. 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen Kumppanuus+ -projektin järjestämään työvoimapoliittiseen ohjaavaan koulutukseen vuonna 2001 osallistuneita naisia. Tutkimuksessa kuvataan heidän elämäntilannettaan, työllistymiseen edistävästi ja ehkäisevästi vaikuttavia tekijöitä ja asiakkaiden työja työttömyyshistoriaa. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin työttömien naisten tuen tarvetta työttömyyden kohdatessa. Tutkimusta varten kerättiin tietoa työvoimatoimiston URAohjelmasta ja haastateltiin projektissa työskenteleviä kolmea kuntakoordinaattoria. Kumppanuus+ -projektissa vuonna 2001 oli mukana yhteensä 72 naista. He ovat keskimäärin 40-vuotiaita. Nuorin naisasiakkaista oli 18-vuotias ja vanhin 62-vuotias. Useimmat ovat jossain elämänsä vaiheessa työskennelleet palvelualalla ja työkokemusta on keskimäärin kahdeksan vuotta. Eri työsuhteita on kertynyt keskimäärin kahdeksan kappaletta ja yleisimmin työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja siksi päättyneet. Yleisimmin naisasiakkailla on pohjakoulutuksena peruskoulu tai ylioppilastutkinto. Kumppanuus+ -naisasiakkaista 50 % on ilman ammatillista koulutusta. Toisaalta kahdella heistä on korkeakoulu- ja yliopistokoulutus. Työllistymistä edistäviksi tekijöiksi todettiin lisäkoulutuksen saaminen, yhteiskunnan asenteisiin vaikuttaminen niin, että ikääntyvät työntekijät koettaisiin voimavarana eikä taakkana työyhteisölle. Työllistymistä ehkäisevinä tekijöinä koettiin erilaiset terveydelliset ongelmat, naisasiakkaiden heikko ammattikoulutus tai sen ylläpitämisen vaikeus sekä ikärasismi. Asiasanat: Työttömät, naiset, työllistyminen, työttömyys, työvoimakoulutus, naistutkimus, projektit, opinnäytetyöt, tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kati Salmela ASSESSING THE LIFE SITUATIONS OF FEMALE CLIENTS IN PARTNERSHIP+ -PROJECT Järvenpää, Autumn pages, 5 appendices Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of this study is to represent women who participated in the project Partnership+ co-ordinated by Central Uusimaa Partnership in The study unfolds women's life situations, discovers issues that affected their employment both positively and preventively as well as their history of employment/unemployment. Information from employment agency and interviews of three municipal coordinators involved in Partnership+ served as sources information for this study. The interviews covered the need for support for unemployed women at the time of losing their job. 72 female clients participated in Partnership+ project in The average age was 40 years, while the youngest was 18 and the oldest 62. Most of them had worked in service sector at some point of their lives and had on average 8 years of work experience in 8 different jobs. Usually the jobs had been temporary and not renewed. Their educational base consisted mostly of comprehensive school or the matriculation examination. About half of the female clients involved in the project had no vocational education. On the other hand, two of them graduated from university. Additional training and change in the attitudes of our society from elder employees being an asset instead of a burden were identified as factors promoting employment. Various health problems, weak vocational training or maintenance of it and age racism were deemed as impediments to the employment. Key words: Unemployed people, women, unemployment, labour training, women research, projects, final thesis, research Deposited: Diaconia Polytechnic/ Library of Järvenpää Training Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Työttömyyden historiaa Suomessa Työttömyys Keski-Uudellamaalla Pitkäaikaistyöttömyys Naisnäkökulma työttömyyteen 7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Aineistonkeruu Tutkimuksen luotettavuus 12 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Naisasiakkaiden ikäjakauma Kotikunta Työttömyysaika Ikä ja työttömyysaika Pohjakoulutus Ammatillinen koulutus Pohjakoulutus ja ammatillinen koulutus Työmarkkina-asema Ammatillinen kuntoutus Työkokemus vuosina Työsuhteiden määrä Työsuhteiden määrä ja ikä Työsuhteiden määrä ja työkokemusaika Työskentelyala Työsuhteen päättymisen syyt Työhallinnon toimenpiteet Työmarkkina-asema ja ammatillinen koulutus 27

5 5 KUNTAKOORDINAATTOREIDEN HAASTATTELUT Kumppanuus+ -naisasiakkaiden elämäntilanne Asiakkaan tilanne työttömyyden kohdatessa Naisasiakkaan suhtautuminen työttömäksi jäämiseen Henkisen tuen tarve työttömyyden kohdatessa Tiedollisen avun tarve työttömyyden kohdatessa Käytännöllisen avun tarve työttömyyden kohdatessa Työllistymistä edistävät ja ehkäisevät tekijät Työllistymistä edistävät tekijät Työllistymistä ehkäisevät tekijät Asiakkaiden suhtautuminen koulutuksiin ja muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Naisasiakkaan työllisyystilanne tulevaisuudessa Työ kuntakoordinaattorina 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 41 7 POHDISKELUA 44 LÄHTEET 47 LIITTEET 49 Liite 1. Kuntakoordinaattorien haastattelukaavake 50 Liite 2. Tutkimuslomake työvoimatoimistoon 52 Liite 3. Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palvelut 54 Liite 4. Työvoimapoliittiset toimenpiteet 55 Liite 5. Tutkimuslupa työministeriöltä 61

6 1 1 JOHDANTO Pitkäaikaistyöttömyys on valtakunnallisesti merkittävä ongelma. Asiaa käsitellään tiedotusvälineissä usein. Suomeen on 1990-luvun laman jäljiltä talouskasvusta huolimatta jäänyt joukko ihmisiä, jotka erilaisista syistä ovat edelleen työmarkkinoiden ulkopuolella. Pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa tällä hetkellä lähes Keski-Uudellamaalla heitä oli yhteensä 641 henkilöä. (Työministeriön työnvälitystilastot vuodelta 2001.) Pitkäaikaistyöttömyyden haasteeseen on tarttunut Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistys. Kumppanuusyhdistyksen osaprojektina toimivan Kumppanuus+ -projektin tavoitteena on alueen työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllistymisen esteiden kartoittaminen (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2). Koulutusta suunniteltaessa ja sen edetessä pyritään jokaiselle osallistujalle rakentamaan henkilökohtainen ratkaisu, oma polku (Kumppanuus+ -projektin esite 2001). Projektin asiakkaaksi tullaan kuntakoordinaattoreiden, työvoimatoimistojen tai esimerkiksi työttömien yhdistysten kautta. Lopullisen päätöksen asiakkaiden valinnasta tekevät työvoimatoimistojen edustajat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat ja heidän elämäntilanteensa. Mitkä asiat vaikuttavat projektin naisasiakkaan työllistymiseen sitä edistävästi ja ehkäisevästi? Minkälaista tukea nainen tarvitsee työttömyyden kohdatessa? Minkälaisena asiakkaiden elämän tilanteen näkevät projektin työntekijät? Tutkimuksessa on kartoitettu Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 koulutuksiin osallistuneiden naisten tilannetta. Tarkoituksena on kuvata naisasiakkaita ja heidän elämäntilannettaan kerättyjen taustatietojen pohjalta. Tiedot kerättiin työvoimatoimistolta ja työtä varten haastateltiin projektissa työskenteleviä kuntakoordinaattoreita. Tutkimusta varten hankittiin tutkimuslupa työministeriöltä.

7 2 Tiedot asiakkaista kerättiin työvoimatoimiston URA -ohjelmasta työvoimaneuvoja Seija Pusinin avustuksella. Saadut tiedot analysoitiin ja kirjoitettiin raporttiin. Tutkimusaineisto koostuu 72 naisasiakkaan työllisyyteen liittyvistä tiedoista sekä kolmen kuntakoordinaattorin haastatteluista. Kumppanuus+ -projekti on Euroopan Sosiaalirahaston ja alueen kuntien rahoittama hanke, joka käynnistyi Projektin toimintasuunnitelman taustalla ovat olleet Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen vuosina saadut kokemukset, yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta saatu palaute sekä yhdistykselle asetetut tavoitteet. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2.) Kumppanuus+ -projektin asiakkaina vuonna 2001 oli 124 henkilöä Keski-Uudenmaan kunnista ja niiden lähikunnista. Näistä naisia oli 72 henkilöä. Kumppanuus+ -projektin tavoitteena on, että 90 % asiakkaista käy läpi ns. kumppanuuspolun ja 45 %:lle asiakkaista kumppanuuspolku vaikuttaa työttömyyden katkaisuun. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 2.) Kumppanuus+ -projekti järjesti vuonna 2001 kahdeksan työvoimapoliittista ohjaavaa koulutusta työttömille henkilöille. Koulutuksien suoritusprosentti oli 82,3 %. Projektissa toimii kolme kuntien nimeämää kuntakoordinaattoria, yksi jokaisesta Keski- Uudenmaan kunnasta. Järvenpään kuntakoordinaattorina toimii sosiaalityöntekijä Merja Vyyryläinen/sosiaalityöntekijä Marjo Viljamaa, Keravalla työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormunen ja Tuusulassa sosiaalityöntekijä Tarja Lehtinen. Kuntakoordinaattoreiden rooli ja tehtävät projektin toiminnassa ovat hyvin tärkeitä. He mm. haastattelevat kaikki asiakkaat yhteistyössä kouluttajien kanssa. Haastattelun tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan työhistoriaa, toteutettuja työhallinnon toimenpiteitä, ammattitaitoa, osaamista, elämänhallintaa sekä taloudellista tilannetta. Näiden pohjalta on työstetty asiakkaan työllistymis-/koulutustavoitteita ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Haastattelujen perusteella on tehty myös päätökset tarvittavista kuntokartoitustoimenpiteistä. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2001, 7.) Projektin toiminta vaatii laaja-alaisen ja moniammatillisen yhteistyöverkoston. Projektin tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat olleet Järvenpään ja Keravan kaupungit, Tuusulan kunta, alueen työvoimatoimistot, oppilaitokset, kouluttajat, Järvenpään, Keravan ja Tuusulan työttömien yhdistykset, muut alueen työllisyysprojektit, eri järjestöt ja yhdistykset, terveydenhuollon palvelut ja Kela. Toiminnassa korostetaan paikallisen tason viran-

8 3 omaisten ja muiden toimijatahojen tiivistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä luodaan uusia yhteistyön malleja. (Kumppanuus+ -projektin väliraportti 2002, 4.) Tämän tutkimusraportin luvussa kaksi perehdytään Suomessa pitkäaikaistyöttömyydestä tehtyyn tutkimukseen. Luvussa kaksi kerrotaan myös Kumppanuus+ -projektin toiminta-alueen Keski-Uudenmaan työttömyydestä. Luvussa kolme tutustutaan tutkimusta varten kerättyyn aineistoon ja pohditaan tutkimuksen luotettavuutta. Luvussa neljä esitellään tutkimuksen tuloksia taulukoiden avulla. Luvussa viisi on analysoitu projektin kuntakoordinaattoreiden haastattelut. Tutkimusraportin kuudennessa luvussa käsitellään tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä. Viimeisessä seitsemännessä luvussa tutkija pohtii tutkimuksen tekemistä ja siitä nousseita ajatuksia. 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA 2.1 Työttömyyden historiaa Suomessa Suomessa työn puutetta ei pidetty työttömyytenä vielä 1920-luvulla, vaan se oli monille elämänmenoon kuuluva luonnollinen asia. Ongelmana pidettiin sitä, ettei maatalous voi tarjota kaikille toimeentulon riittäviä edellytyksiä. (Kalela 1989, ) Työttömyys nousi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi vasta 1930-luvun pulavuosien myötä. Valtio ryhtyi silloin avustamaan kunnallisia työkohteita sekä järjestämään omia töitä, ns. hätäaputöitä. Näiden luonne muuttui vuosikymmenten aikana, mutta periaatteessa samaa työllisyyspolitiikkaa noudatettiin aina ja 1960-lukujen taitteeseen saakka. Tällöin säädettiin uudet lait työnvälityksestä, ammatinvalinnanohjauksesta ja työttömyyskorvauksesta. (Pohjola 1998, 7.) Ajanjaksolla työttömyys Suomessa oli selkeästi alle yleisen länsieurooppalaisen keskitason. Työmarkkinat selviytyivät hyvin voimakkaista suhdannevaihteluista

9 4 ja kansantalouden rakennemuutoksista. Vuonna 1990 Suomessa vain vajaat 4 prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Vuonna 1994 työttömyysaste oli kuitenkin noussut jo lähes 20 prosenttiin. Suomi muuttui siten ennen näkemättömän nopeasti huippukorkean työttömyyden maaksi. (Kiander & Pehkonen 1998, 157.) Työttömyyden raju kasvu luvun alussa oli välitön seuraus Suomen kansantalouden kokeman laman syvyydestä. Reaalikoron poikkeuksellisen korkea taso Suomessa vuosina oli tärkein taloutta kohdannut ja työttömyyden äkillistä nousua selittävä tekijä. (Kiander, Pehkonen & Pohjola 1998, 431.) Suomessa on pyritty ratkaisemaan 1990-luvun laman ongelmia vanhojen lääkkeiden avulla. On vahvasti uskottu taloudellisen kasvun parantavaan jopa työttömyyttä puolittavaan voimaan. Tähän perustui myös Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän esitys vuodelta Taloudellinen kasvu onkin lisääntynyt, mutta työllisyys on kohentunut paljon hitaammin. (Vähätalo 1998, 163.) 2.2 Työttömyys Keski-Uudellamaalla Keski-Uudenmaan alueella asui vuoden 2000 loppuessa henkilöä. Järvenpään kaupungissa asukkaita oli henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita henkilöä eli 68,5 % väkiluvusta. Keravan kaupungissa asui henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita oli henkilöä eli 70 % kaupungin väkiluvusta. Tuusulan kunnassa asukkaita oli henkilöä, joista työikäisiä vuotiaita henkilöä eli 67 % koko väestöstä. (Lähde kuntien internetsivut: ) Keski-Uudellamaalla oli työministeriön työnvälitystilastojen mukaan työtöntä työnhakijaa, joista naisia oli Keski-Uudenmaan työttömyysasteen ollessa 5,9 %. Järvenpäässä työttömiä oli työnhakijaa, Keravalla 822 työnhakijaa ja Tuusulassa 900 työnhakijaa. Vuoden 2001 aikana työttömyys Keski-Uudellamaalla oli korkeimmillaan heinäkuun lopulla, jolloin työttömiä työnhakijoita oli yhteensä työttömyysasteen ollessa 6,3 %. Kesäajan työttömyyslukuihin vaikuttaa vastavalmistuneiden tuleminen työmarkkinoille ja määräaikaisten työntekijöiden lomautus heinäkuun ajaksi. Elokuussa 2001 työttömänä oli henkilöä, joten voi ajatella, että kesäajan

10 5 lomautuksilla on vaikutusta asiaan. Vuoden 2001 aikana avoimia työpaikkoja Keski- Uudellamaalla oli keskimäärin 328 työpaikkaa kuukaudessa. Eniten työttömiä työnhakijoita vuoden 2001 aikana oli Järvenpäässä Järvenpää Kerava Tuusula joulu.00 tammi.01 helmi.01 maalis.01 huhti.01 touko.01 kesä.01 heinä.01 elo.01 syys.01 loka.01 marras.01 joulu.01 Kuvio 1. Keski-Uudenmaan työttömät työnhakijat (Lähde: Työministeriön työnvälitystilastot vuodelta 2001). 2.3 Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ollutta henkilöä tai henkilöä, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ja työttömyyden kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti työttömänä olleeseen työnhakijaan (Työllisyyslaki /275 2 a, muutettu ). Pitkäaikaistyöttömyydestä on tehty 1990-luvulla useita tutkimuksia pitkäaikaistyöttömäksi valikoitumisesta, työttömyydestä irrottautumisesta, työvoimapoliittisten toimen-

11 6 piteiden vaikuttavuudesta sekä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien tilanteesta. Työttömyyttä on tarkasteltu myös huono-osaisuuden, syrjäytymisen ja köyhyyden yhteydessä. Pitkäaikaistyötön on muita todennäköisemmin kärsinyt työttömyydestä jo ennen nykyisen työttömyysjakson alkua. Pitkäaikaistyöttömät ovat iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa on alhaisempi kuin lyhyemmän aikaa työttömänä olleiden. Pitkäaikaistyöttömäksi valikoituminen on muuttunut eri suhdannevaiheissa. Ennen 1990-luvun lamaa pitkäaikaistyöttömiksi valikoituneet vastaavat perinteistä käsitystä pitkäaikaistyöttömästä, moniongelmaisesta miehestä. Lamavuosina pitkäaikaistyöttömäksi valikoituneet ovat aina vain nuorempia ja paremmin koulutettuja. Laskukauden loppuvaiheessa pitkäaikaistyöttömiksi valikoituneiden naisten on ollut korkeammasta koulutustasostaan huolimatta vaikeampi säilyttää asemansa työelämässä kuin vastaavan koulutustason omaavien miesten. Tämä näkyy pitkäaikaistyöttömien naisten merkittävästi miehiä korkeampana koulutustasona. (Mustonen 1998.) Aila Mustonen (1998) on tarkastellut pitkäaikaistyöttömäksi valikoitumista ja siinä tapahtuneita muutoksia eri suhdannevaiheissa työttömyytensä päättäneistä henkilöistä vuosina Tutkimuksen mukaan epävakaat työmarkkina-asemat kasautuvat samoille henkilöille, joten pitkäaikaistyötön on todennäköisesti kärsinyt työttömyydestä jo aiemminkin. Tulosten mukaan työttömyyttä jo 1980-luvun puolivälissä kokeneilla oli muihin verrattuna suurempi riski syrjäytyä työmarkkinoilta uudelleen. Tuire Santamäki-Vuori (1996) on tarkastellut pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavaiheita lamavuosina Tutkimuksessa seurattiin pitkäaikaistyöttömien osallistumista tukityöhön, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tarkastelunäkökulmana oli, miten yksilöihin itseensä, paikallisten työmarkkinoiden ominaisuuksiin tai työhallinnon toimenpiteisiin osallistumiseen liittyvät ominaisuudet vaikuttivat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavaiheisiin. Tutkimuksen mukaan vain noin kuusi prosenttia pitkäaikaistyöttömistä onnistui kestävämmin irtaantumaan työttömyydestä ja oli normaalityössä vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Työllistämistukien ja työvoimapoliittisen koulutuksen kohdentumista ja vaikuttavuutta ovat tutkineet Simo Aho, Jukka Halme ja Jouko Nätti (1999). Tutkimusaineisto on Tilastokeskuksen lukuisia eri rekistereitä yhdistämällä koottu paneeliaineisto, joka kattaa aikavälin Keskeisimpinä rekistereinä on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa ja Työministeriön työnhakijarekisteriä. Henkilöiden yhteismäärä aineistossa on yli miljoona Suomessa asuvaa henkilöä. Tutkimuksen perusteella työvoimapo-

12 7 liittisten toimien kohdistaminen pitkäaikaistyöttömiin on ollut vaikuttavuuden kannalta perusteltua. Iiris Mikkonen (1996a, 1996b, 1997) on arvioinut työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta yksilön näkökulmasta. Työvoimakoulutukseen osallistuneet itse arvioivat koulutuksen vaikuttaneen myönteisimmin itsetuntoonsa, ammattitaitoonsa ja elämäntilanteeseensa yleensä. Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse ja mitä etelämpänä henkilö asuu. Heikki Mäki-Kulmalan tutkielma (2000) Työttömänä työyhteiskunnassa on osa laajempaa hanketta, jossa pyrittiin selvittämään vuoden 1998 alusta voimaan astuneen työvoimapoliittisen uudistuksen vaikutuksia. Uudistuksessa mm. täsmennettiin työttömien oikeudet ja velvollisuudet. Tutkielmassa tarkastellaan työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia keskeisten sosiaalieettisten katsomustapojen, perinteisen kommunitarismin, liberalismin ja modernin kommunitarismin, valossa. 2.4 Naisnäkökulma työttömyyteen Työttömyyden vaikutuksia naisiin on tutkittu myös mm. Joensuun yliopistossa. Arja Kurvinen (1999) on tehnyt väitöskirjatutkimuksensa pankista työnsä menettäneiden naisten identiteetin uudelleen arvioinneista. Tutkimuksessa on haastateltu sellaisia työpaikkansa menettäneitä naisia, joilla oli pitkä ja vakituinen työsuhde pankissa. Työn menetystä, irrottautumista pankista ja erilaisia tapoja jäsentää tätä muutosta on tarkasteltu viiden esimerkkitarinan avulla. Naisten tarinoille on ominaista tulkintatapa menestymisestä ilman koulutusta. Monet Kurvisen haastateltavista ovat käyneet keskikoulun, joka vielä luvulla oli arvostettu koulu. Aikaisemmin arvostettu keskikoulu muuttui työn menettämisen tilanteessa hyödyttömäksi. Irtisanomistilanteessa naiset joutuivat arvioimaan uudestaan elämänkokemuksensa, käymänsä keskikoulun ja työuransa pankissa, ja määrittelemään uudestaan suhdettaan opiskeluun. Pankissa hyvän työntekijän maineen oli voinut saavuttaa ahkeruudella, joustavuudella ja luotettavuudella. Pankissa oli periaatteessa ollut mahdollista edetä amerikkalaisen unelman mukaisesti lähetistä pankin johtotehtäviin.

13 8 Käytännössä unelman toteutuminen oli kuitenkin realisoitunut vain harvojen kohdalla. (Kurvinen 1999, ) Suomessa lähes puolet (46 %) palkansaajanaisista työskentelee julkisella sektorilla. Vielä ennen lamaa näytti siltä, että naisten työllisyys olisi hyvin turvattu juuri julkisen sektorin töihin keskittyessään. Laman myötä näiden alojen työllisyys laski kuitenkin voimakkaasti vaikkakin myöhemmin kuin yksityisellä sektorilla. Varsinkin kunnissa työskentelevät naiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa entinen hyvä työnantaja onkin muuttunut varsin epäluotettavaksi. (Lehto 1999, 112.) Simo Mannila (1993) on tutkimuksessaan Työhistoria ja syrjäytyminen pureutunut vajaakuntoisten työttömien tilanteeseen Suomessa. Tutkimuksen mukaan sukupuoli on tärkeä työhistoriaa jäsentävä ja syrjäytymistä kohdentava tekijä. Vaikeasti työllistyvän terveysongelmaisen miehen katsotaan tyypillisesti olevan naimaton tai eronnut ja eri tavoin sosiaalisesti syrjäytynyt. Vaikeasti työllistyvän terveysongelmaisen naisen katsotaan olevan tyypillisesti perheellinen, eikä hänen elämäntilanteessaan ole ollut terveysongelmien ja heikon työmarkkinoilla selviytymisen lisäksi runsaasti muita sosiaalista syrjäytymistä indikoivia tekijöitä. Mannila (1993, ) sanoo tutkimuksessaan, että miehillä ja naisilla merkitsevät sekä epävakaa työhistoria että pitkäaikaisesti palkkatyön ulkopuolelle sijoittuva elämänkulku yleensä eri asioita. Miehillä epävakaa työhistoria liittyy yleisesti marginaaliseen elämäntapaan, joka sisältää myös eronneisuuden tai perheettömyyden. Naisten työuraa epävakaistavina taustatekijöinä sen sijaan tulevat esille lasten saamiseen ja hoitamiseen sekä miehen työuran ensisijaistamiseen liittyvät tekijät. Sukupuolten välistä eroa voi Mannilan tapausselostusten perusteella kuvata siten, että työtä ja perhettä yhteen sovitettaessa naisten elämänratkaisuissa työ oli joustanut perheen hyväksi. Seitsemänkymmentäluvulta lähtien on julkisen sektorin työvoiman kysyntä kohdistunut valtaosaltaan naistyövoimaan: ammatissa toimivien naisten määrä on kohonnut kolme kertaa nopeammin kuin koko ammatissa toimiva väestö (Kosonen 1981, ; Nummenmaa & Vanhalakka-Ruoho 1985,2). Vuosina naisten osuus koko työvoiman tarjonnan nettolisäyksestä olikin 79 %. Vuonna 1983 naisten osuus työvoimasta oli 48 %, ja ammatissa toimivien naisten osuus 72 %. Luvut ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeita, minkä lisäksi on huomattava, että meillä naisten työssäkäynti on harvemmin osa-aikaista kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. (Lilja & Santamäki- Vuori & Standing 1990, )

14 Suomalainen nainen on aina ollut sitkeä ja tehnyt historiallisesti töitä aina. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä maailmassa. Monista historiallisista syistä suomalaiset miehet ovat olleet huonoja elättäjiä. Silloinkin kun miehet ovat sortuneet pellonraivauksessa, tukkimetsissä, sodissa tai viinan kanssa, naisten on ollut selvittävä. (Julkunen 1993, 286.) Kahden työssäkäyvän elättäjän perhe on Suomessa hallitseva ideologia ja käytäntö. Naisen identiteetti on siirtynyt ammattiin ja työhön. Kotona oleminen on perusteltava, ansiotyö ei. Suomessa naisten ja äitien ansiotyö oli laajaa jo ennen kuin sosiaalipolitiikka tuki sitä. (Julkunen 1999, 89.) Perheestä huolehtimisen merkitystä eri sukupuolten työhistoriaan ei tule vähätellä. Perheellisyyden on meillä Suomessa todettu kohottavan miesten työnhakuintensiteettiä, kun sen sijaan pikkulasten huoltajuus alentaa naisten työnhakuintensiteettiä (Sääski 1981, ). J-P Roos (1988, 191) on elämänkerta-analyysissaan todennut: Naisen elämänkaareen tuo lasten olemassaolo piirteitä, jotka poikkeavat miesten elämän kokemuksista. Jos miehille lasten syntymät eivät tunnu tuovan kovinkaan paljon muutosta, naisille ne ovat tapahtumia, jotka irrottavat heidät ansiotyöstä kokonaan perheen pariin. Uuden sukupolven antamat merkitykset perheelle ja työlle ovat muuttuneet. Jos vanhemmalle sukupolvelle palkkatyö oli perheestä huolenpidon jatke, niin nuorille naisille palkkatyö on yksi individualisoitumisen väline. Yksilöllistymistä on tapahtunut myös perheen alueella, sillä naisten kokemuksiin saattoi kuulua avioeroja ja useita avioliittoja. (Kurvinen 1999, 328.) Petra Teittinen (1996) on diakonin tutkintoon liittyvässä tutkielmassaan Keski-ikäinen työtön nainen haastatellut viittä uusmaalaista työtöntä naista ja selvittänyt heidän kokemuksiaan työttömyydestä ja selviytymiskeinojaan siinä elämäntilanteessa. Tutkielman perusteella keski-ikäisten naisten tärkeimmäksi selviytymiskeinoksi tulevat sosiaaliset suhteet perheenjäseniin ja muihin työttömiin. Suurin ongelma oli rahahuolet ja epävarmuus siitä, saako koskaan enää töitä. Tutkielmassa nousee esille se, että viisikymppinen nainen on liian vanha työmarkkinoille. 9

15 10 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat ja heidän elämäntilanteensa. Mitkä asiat vaikuttavat projektin naisasiakkaan työllistymiseen sitä edistävästi ja ehkäisevästi? Minkälaista tukea nainen tarvitsee työttömyyden kohdatessa? Minkälaisena asiakkaiden elämän tilanteen näkevät projektin työntekijät? Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2002 aikana. Tutkimuksen kohteena ovat Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistyksen Kumppanuus+ -projektin järjestämiin työvoimapoliittisiin ohjaaviin koulutuksiin vuonna 2001 osallistuneet naisasiakkaat, joita on 72 henkilöä. Esitiedot Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaista saatiin projektin asiakasrekisteristä. Tietoja täydennettiin työvoimatoimiston URA -ohjelmasta. Kaikkia kerättyjä tietoja käyttäen tehtiin aineiston kvantitatiivinen analyysi kesällä Saaduista tiedoista laskettiin keskiarvoja, prosentteja ja joitakin niistä ristiintaulukoitiin. Tutkimusta varten haastateltiin myös projektin kuntakoordinaattoreita työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormusta Keravalta, sosiaalityöntekijä Merja Vyyryläistä Järvenpäästä ja sosiaalityöntekijä Tarja Lehtistä Tuusulasta. Haastattelut toteutettiin keväällä Kuntakoordinaattorit vastasivat avoimiin kysymyksiin. Haastatteluista tehtiin muistiinpanot. Muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamisen jälkeen kuntakoordinaattorit saivat tarkastaa tekstin, jotta vältyttäisiin tulkinnasta johtuvilta väärinymmärryksiltä. Haastattelussa käytetyt kysymykset ovat liitteenä 1 (Liite1). 3.1 Aineistonkeruu Tutkimusta varten hankittiin tutkimuslupa työministeriöltä (liite 5). Tietojen kerääminen tapahtui Järvenpään työvoimatoimistolla työvoimaneuvoja Seija Pusinin avustuksella. Aineiston keruu tehtiin työvoimatoimiston URA -ohjelmaa apuna käyttäen. Saadut tie-

16 dot kirjattiin tutkimuslomakkeille (liite 2) ja kerätty aineisto syötettiin Kumppanuus+ -projektin asiakasrekisteriin. Tutkimus tehtiin tätä rekisteriä analysoimalla. Aineistoa kerättiin seuraavista aiheista: 1. Ikä 2. Kotikunta 3. Kumppanuus+ -projektin työvoimapoliittiseen ohjaavaan koulutukseen osallistuminen 4. Työttömyysaika 5. Koulutus Pohjakoulutus Ammatillinen koulutus 6. Työmarkkina-asema 7. Ammatillinen kuntoutus 8. Työhistoria Työkokemus vuosina Työsuhteiden määrä Työskentelyala Työsuhteen päättymisen syyt 9. Työhallinnon toimenpiteet Kuntakoordinaattoreiden haastattelut tehtiin haastateltavien työpaikoilla. Haastatteluun kului aikaa 45 minuutista kahteen tuntiin. Haastateltava vastasi kysymyksiin vapaasti ja vastauksista tehtiin muistiinpanot. Muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamisen jälkeen jokainen haastateltava sai sähköpostilla luettavakseen oman osuutensa ja sai tehdä siihen haluamansa muutokset. Näin minimoitiin väärinymmärrysten aiheuttamat virheet työssä. Jokainen kuntakoordinaattori vastasi lähetettyyn sähköpostiin. Kaikki olivat tehneet pieniä muutoksia puhtaaksikirjoitettuun tekstiin. Haastatteluhetkellä sovittiin, että tarkastettuunkin tekstiin saa tutkimuksen kirjoitusvaiheessa tehdä vielä sanamuotomuutoksia, jotka eivät vaikuta lauseiden sisältöön. Kuntakoordinaattoreilta kysyttiin näkemystä 1. Naisasiakkaiden elämäntilanteesta 2. Naisasiakkaiden elämäntilanteesta työttömyyden kohdatessa 3. Naisasiakkaiden työllistymiseen, sitä edistäviin ja ehkäiseviin tekijöihin 4. Naisasiakkaiden suhtautumiseen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 5. Naisasiakkaiden tilanteesta tulevaisuudessa 6. Kuntakoordinaattorin työstä ja siihen liittyvistä asioista 11

17 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen kohteena olivat Kumppanuus+ -projektin vuoden 2001 aikana järjestämiin koulutuksiin osallistuneet naisasiakkaat, joita oli 72 henkilöä. Tutkimuslomakkeessa kysytyistä tiedoista saatiin 98,5 %, joten tutkimuksen luotettavuutta voidaan pitää hyvänä. Tutkimusjoukon ollessa näin suuri (N=72), voidaan tehdä varovaisia yleistyksiä Kumppanuus+- projektin naisasiakkaista. Tutkimuksessa on haastateltu myös projektin kolmea kuntakoordinaattoria. Jokainen kertoi omia näkemyksiään asiakkaiden tilanteesta ja heidän työttömyyteensä vaikuttavista tekijöistä. Haastattelut antavat jonkinlaista suuntaa siitä, millaisia ovat Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaat. Haastateltavien lukumäärän (kolme) huomioon ottaen haastattelut eivät kuitenkaan ole yleistettävissä. Niitä voi tarkastella kuntakoordinaattoreiden subjektiivisena näkemyksenä naisasiakkaiden elämäntilanteesta ja työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eri kunnista projektin asiakkaina olleet naiset ovat taustoiltaan erilaisia ja siksi kuntakoordinaattoreiden kuva naisasiakkaasta on hyvin yksilöllinen. Jokainen vastasi kysymyksiin oman kuntansa Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaita ajatellen. Kuntakoordinaattoreiden näkemykseen asiakkaista voivat toisaalta vaikuttaa myös heidän muut työttömät asiakkaansa. Saattaa olla vaikeaa erottaa juuri Kumppanuuden naisasiakkaita muista työttömistä naisasiakkaista.

18 13 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET 4.1 Naisasiakkaiden ikäjakauma Kumppanuus+ -naisasiakkaiden keski-ikä on 40,6 vuotta. Ikäjakauma on tasainen. 17 naisasiakasta on alle 30-vuotiaita ja vuotiaita on 15 asiakasta vuotiaita ja vuotiaita on kumpiakin 20 henkilöä. Eniten naisia on ikäryhmässä vuotta. Alle 45-vuotiaita on asiakkaista 58,3 % vuotta 27,8 % Alle 30 vuotta 23,6 % vuotta 20,8 % vuotta 27,8 % Kuvio 2. Kumppanuus+ -naisasiakkaiden ikäjakauma (N=72)

19 Kotikunta Kumppanuus+ -projektin asiakkaana oli vuonna 2001 naisia yhteensä yhdeksästä kunnasta. Eniten asiakkaita oli Keski-Uudenmaan kunnista Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta, jotka Euroopan Sosiaalirahaston ohella toimivat projektin rahoittajina. 80,6 % naisasiakkaista oli keskiuusmaalaisia. Useampia asiakkaita tuli myös Helsingistä, Mäntsälästä ja Hyvinkäältä. Vantaalta, Nurmijärveltä ja Vihdistä oli yksi kustakin. muut 19,4 % Järvenpää 33,3 % Kerava 22,2 % Tuusula 25,0 % Kuvio 3. Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaiden kotikunnat (N=72) 4.3 Työttömyysaika Työttömyysaika ilmoitetaan työvoimatoimiston ohjelmassa viikkoina ja se on henkilön koko elämän aikana kertynyt työttömyys. Kyseessä ei siis ole välttämättä yhtäjaksoinen työttömyys, vaan se voi olla kertynyt, esimerkiksi yli kymmenen vuoden aikana neljä vuotta työttömyyttä. Tiedot naisasiakkaiden työttömyysajasta on tähän tutkimukseen kerätty toukokuussa 2002.

20 15 Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaissa on eniten alle kaksi vuotta työttömänä olleita. Heitä on 39 henkilöä (54,1 %). Luku sisältää myös ne neljä asiakasta, joille työttömyyttä ei ole kertynyt ollenkaan. Kahdesta neljään vuoteen työttömänä olleita naisista on 16 henkilöä (22,2 %), eli useimmat naisasiakkaat ovat olleet työttömänä alle neljä vuotta. Neljästä kuuteen vuotta työttömyyttä on kertynyt kymmenelle (13,8 %) naiselle ja kuudesta kahdeksaan vuotta kuudelle naiselle. Tarkka laskennallinen keskiarvo naisasiakkaiden työttömyysajasta on 129,1 viikkoa, joka vuosiksi muutettuna on noin 2,5 vuotta. Yhden naisasiakkaan työttömyysajasta ei saanut työvoimatoimistosta tietoa. Taulukko 1. Kumppanuus+ -projektin naisasiakkaiden työttömyysaika (N=72) Työttömyysaika viikkoina Henkilöä % (alle 2 vuotta) 39 54, (2-4 vuotta) 16 22, (4-6 vuotta) 10 13, (6-8 vuotta) 6 8,3 Ei tiedossa 1 1,4 N= Ikä ja työttömyysaika Kaikissa ikäluokissa on eniten alle kaksi vuotta työttömänä olleita naisasiakkaita. Alle 30-vuotiaista asiakkaista 76,5 % kuuluu tähän ryhmään vuotiaista 60 % on elämänsä aikana ollut alle kaksi vuotta työttömänä. Huomattavaa on se, että vuotiaistakin 45 % on alle kaksi vuotta työttömänä olleita.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Koulutusta ja valmennusta EGR -tuella 9.6.2014

Koulutusta ja valmennusta EGR -tuella 9.6.2014 5.6.2014 Koulutusta ja valmennusta EGR -tuella Salon seudun sanomat 15.1.2013 Etunimi Sukunimi, Organisaatio Video-ohjaaja, kampaaja, keikkatalkkari... Linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvokuljettaja,

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot