Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina klo Tervetuloa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina 19.12. klo 10.00-13.00. Tervetuloa!"

Transkriptio

1 JOULUKUU 2009 Tässä lehdessä mm. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki: Vilunkiyrittäjät kuriin Leena Rihko: Suomi 15 vuodessa hyvinvointivaltiosta Euroopan hännänhuipuksi? Juha Jormanainen: Terveisiä telakalta Pioneerien kerhoissa käy hyvä vipellys! Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho: Vahuusiän köyhyys kasvaa Suomessa Ari Rajamäki: Talous harmaantuu Kari Hanka: Työttömyyden torjunnan tunaroinnissa tarkoituksellisuuden makua Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina klo Tervetuloa!

2 2 Joulukuu 2009 Metalliteollisuuden osaaminen on kansallisvarallisuutta Ennustajia riittää, kun on puhe siitä milloin viime vuonna maailmaan, Suomeen ja Raisioon iskenyt taantuma kääntyy iloiseksi nousuksi. On oikeastaan riittänyt alkumetreiltä asti. Yhteistä ennustajille on se, ettei mitään yhteistä ole. Näyttää olevan helpompi ennustaa sammakonkudusta tulevan kevään sää kuin talouden mittareista seuraava talouden nousukausi. Se on tietysti varmaa, että keskimäärin talous kääntyy joskus nousuun ja joskus tulee nk. nousukausi. Meille raisiolaisille amerikkalaisten kotitalouksien ostovoiman kehittymistä kiinnostavampaa on se millaiset ovat Turun seudun työnsaantimahdollisuudet. Monet raisiolaiset ostavat asuntonsa ja maksavat vuokransa metalliteollisuudesta saatavilla palkkatuloilla. Varsinais- Suomen kannalta telakan toiminta on ollut ja on edelleen alueen metalliteollisuuden elinehto. Ovat telakan näkymät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä mitkä tahansa, pitää metalliteollisuuden rakennetta monipuolistaa. Annetaan sitten tulevaisuudessa telakkatukia tai ei, yhteiskunnan on panostettava alueen teollisuuden elinmahdollisuuksiin. Varsinais-Suomessa on paljon osaavia teollisuuden ammattilaisia, on kyse sitten duunarista tai insinööristä. Se osaaminen on meidän kansallisvarallisuutemme, jota ei ole varaa hukata, eikä osaavia käsiä pidä jättää käyttämättä. Omaishoidon tarve Valtuuston vuoden 2010 talousarviokokouksessa sivuttiin omaishoitajille ensi vuonna annettavia tukia. Lisäystä on vain hyppysellinen. Perusteena tuen vähäisyydelle käytettiin mm. sitä, että omaishoitajille ei kyetä järjestämään enempää tukipalveluita. Perusteiden mukaan olisi vastuutonta, jos annettaisiin rahaa, mutta ei pysyttäisi järjestämään tukipalveluita. Varmasti on näinkin, mutta käytännössä tämä johtaa siihen, että moni toimii omaishoitajana sekä ilman tukipalveluita että kaupungin rahallista tukea. Ehkä kaupungin sitten olisi ainakin tarjottava niitä tukipalveluita, jotta omaishoitajana toimivat jaksaisivat usein raskasta työtään paremmin. Tämä tarkoittaisi mm. päivätoimintaan ja lyhytaikaisiin intervallihoitopaikkoihin satsaamista. Lisää kaupungin talousarviosta blogissa Pekka Närhinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki VILUNKIYRITTÄJÄT KURIIN Harmaan talouden kitkeminen hyödyttää veronmaksajia, rehellisiä suomalaisia yrittäjiä ja suomalaisia sekä ulkomaalaisia duunareita. Jokainen harmaan talouden torjuntaan käytetty euro tulee takaisin moninkertaisena. Siksi ihmetyttää, miksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen tuntuu suhtautuvan harmaan talouden vastaiseen toimintaan niin nihkeästi. Vilunkiyrittäjiä vastaan voidaan taistella vain tiukemmalla lainsäädännöllä ja valvontaresursseja lisäämällä. Tuottavuusohjelman nimissä työsuojelupiireiltä ollaan karsimassa resursseja vaikka niitä pitäisi lisätä. Harmaata taloutta tuntuu erityisesti pesiytyneen rakennusalalle ja telakoille, mutta myös palvelualoille. Kaikkein heikoimmassa asemassa työelämässämme ovat maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset. Heitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta kunnollisia palkkoja, työturvallisuus ja työajat voivat olla mitä sattuu. Ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään hyväksi harmaana työvoimana, joista ei veroja makseta. Monesti ulkomaalaisia työntekijöitä eivät tunnu puolustavan muut kuin ammattiliitot. Ammattiliitot tekevät todella arvokasta työtä, mutta lainvalvojina toimimisen ei pitäisi olla niiden ykköstehtävä. Vasemmistoliitto on vaatinut jo pitkään ns. käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa erityisesti rakennusalalla. Käännetyssä arvonlisäverossa pääurakoitsija vastaa arvonlisäverotilityksistä eivätkä alihankkijat voi vetää välistä. Nykyisessä järjestelmässä alihankkijat voivat vähentää veroja, joita ne eivät ole koskaan maksaneet. 3/2009 Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry Lumparlankatu Raisio Puh Jyrki Katainen vastusti tiukasti käännettyä arvonlisäveroa. Vasemmiston painostuksesta hän on joutunut lopulta taipumaan ja luvannut muutosta ensi vuonna. Käännetty arvonlisävero ei yksin riitä vaan tarvitaan lisää uusia keinoja. Nyt tarvitaan tiukempaa valvontaa ja voimakkaampi tilaajavastuulaki. Vasemmistoliiton mielestä alipalkkojen maksaminen pitää sanktioida ja lain pitää velvoittaa tilaajaa käymään läpi palkka- ja verotiedot kuukausittain läpi. Ammattiliitoille pitää antaa kanneoikeus. VASEN-RAISIO Julkaisija Raision Vasemmistoliitto Päätoimittaja Pekka Närhinen Kannen kuva Nikke Wikström Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti. Tässä on Vasemmistoliiton tavoitteita, joiden taakse myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja työministeri Anni Sinnemäki pitää saada. Jos jäämme odottamaan vain seuraavaa vasemmistolaisempaa hallitusta, jää jopa satojen miljoonien eurojen verotulot saamatta. Vasemmiston tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on puolustaa työntekijöiden ja rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Taitto Nikke Wikström Painopaikka West Point Rauma

3 Joulukuu Yksityiset ostopalvelut iso rahareikä Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion yksimielisesti muuttamatta kaupunginhallituksen esityksestä euroakaan. Talousarviosta käydyt muutamat äänestykset ja valtuustoryhmien väliset näkemyserot oli hoidettu pois alta jo kaupunginhallituksen käsittelyssä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pu heenj oht aj a Pekka Närhinen muistutti, että talousarvion pohja päätettiin käytännössä edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin päätettiin veroprosentti ja kiinteistöverot, sekä päätettiin ottaa kaupungille lisää velkaa. Närhinen kritisoi lainanottopäätöstä muistuttamalla, että pysyvän lainan ottaminen tulee kaikille kalliimmaksi kuin maltillinen veroprosentin korotus. Palvelujen turvaamisen kannalta on tärkeää, että vastuullisesti kerätään riittävästi veroja. Meidän on joka tapauksessa huolehdittava raisiolaisten koulu-, terveys- ja vanhuspalveluista Kuntien budjeteissa ohjeistetaan seuraamaan tiukasti henkilöstömenoja. Henkilöstömenot kasvavat Raisiossa ensi vuonna hieman yli neljä prosenttia. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ostopalveluihin käytetyt rahat, jotka ovat kasvaneet yhtä suureksi kuin koko henkilöstökulut. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen puuttuikin puheenvuorossaan ostopalvelujen käyttöön. Kokonaisuudesta olisi hyvä tehdä selvitys. Meidän pitää tietää, ettei ostopalvelujen kautta valuteta rahaa asioihin, jotka kaupungin olisi edullisempaa ja parempi tehdä itse. Erityisesti ostopalvelujen kasvu huolettaa sosiaali- ja terveystoimen sektorilla. Siellä liikkuvat isot rahat, ja sen myötä se herättää kiinnostusta yksityisissä yrityksissä. Viimeksi asiaan on valtakunnan tasolla puuttunut arkkiatri Risto Pelkonen, joka totesi, ettei terveyspalvelujen ulkoistaminen paranna laatua eikä tule edulliseksi. Kunnissa hoitojen osto ulkopuolisilta on Pelkosen mukaan myös priorisointia. Ostot ulkopuolisilta pirstaloivat järjestelmää ja laadun valvominen käy vaitilla. Kasvu vaikuttaa suurelta, mutta silti se on viimeisten vuosien pienin. Menot ovat olleet koko 2000-luvun kovassa nousussa. Syynä ovat olleet sekä väestön ikääntyminen että kunnille uudet, lainmuutoksilla tulleet velvoitteet. Vasemmistoliiton Anne Sinilaakso kritisoi sosiaalipuolen vuoden 2010 talousarviota alimitoitetuksi. Hän muistutti, että esimerkiksi viime keväänä valtuuston päättämät rahojen karsinnat joudutaan nyt loppuvuodesta palauttamaan, koska palveluille on tarvetta, eikä niitä saada muuten hoidettua. Alibudjetointi on ollut Raisiossa viime vuosina sosiaali- ja terveystoimen ongelma. Useina vuosina valtuuston talousarviosta karsimat rahat on jouduttu palauttamaan jo puolen vuoden jälkeen, kun on nähty, että myönnetyllä rahoilla ei tulla toimeen. Vettä virtaa maahan Raision puhtaasta vesijohtovedestä 15 prosenttia eli Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu joka kuudes vesilitra virtaa rikkinäisestä putkesta maahan. Vuotovesi on puhuttanut Raisiossakin vuodesta toiseen, eikä siihen talousarviossa edelleenkään esitetty konkreettista parannusesitystä. Vuotoprosentti ei ole kuitenkaan viime vuosista kasvanut ja vanhoja putkistoja korjataan entiseen tahtiin. Puhtaan veden vuodot eivät ole ainoa ongelma. Jätevesinä puhdistetaan sen sekaan kuulumattomia sadeja vuotovesiä. Kun jokaisesta sadevesikuutiosta maksetaan Turulle käypä jätevesipuhdistuksen hinta, siirtyminen Kakolaan muuttaa tämän osalta jätevedenpuhdistuksen tilannetta raisiolaisille entistä kalliimpaan suuntaan. Vuotovesistä ei päästä koskaan eroon, mutta pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelmalla ja kustannuslaskelmalla vesiasiat saadaan hoidettua taloudellisimmalla mahdollisella tavalla. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä eikä paranna laatua Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämä raha on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Palveluista ei ole varaa karsia ja on syytä selvittää, onko yhtenä syynä kasvuun kalliimpien ostopalveluiden lisääminen. keaksi. Tutkimukset osoittavat myös, että ulkoistamisesta ei kerry säästöjä. Sosiaali- ja terveystoimella liian vähän rahaa Sosiaali- ja terveystoimen käytettävissä oleva raha kasvaa ensi vuodelle 7,5 prosen- Jätteenpolttolaitosta tarjotaan nyt Raisioon Turun seudulliselle jätteidenpolttolaitokselle haetaan sijoituspaikkaa kuumeisesti. Nykyisin jätteitä poltetaan Turun Orikedolla. Alueelle kaavailtu polttolaitoksen laajennus on ollut vastatuulessa asukkaiden vastustuksen vuoksi. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti, ettei nykyinen Orikedon polttolaitos saa laajennuslupaa ja toiminta loppuu vuonna Seudullisen jätteenpolttolaitoksen oheishaittoja on mm. raskas kuormaautoliikenne. Koko polttojätekuorman käsittelypaikan tulisikin sijaita liikenteellisesti ja ympäristöhaitoiltaan mahdollisimman edullisessa paikassa. Jätteiden poltto ei ole yksiselitteisesti ympäristöystävällisin jätteidenkäsittelytapa. Sen suosio perustuu ennemminkin poltosta saatavan energian myyntituloihin kuin toiminnan ympäristöystävällisyyteen. Valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoi, että Raision kaupungille tulee lähiaikoina tarjous Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta Raisioon. Kokouksessa Vasemmistoliiton Pekka Närhinen uskoi, että jos asiaa kysyttäisiin valtuustolta, se ohjeistaisi Raision kaupunginhallitusta niin, ettei alueeltaan pieneen Raisioon rakennettaisi koko Turun seudun jätteitä keräävää ja polttavaa laitosta. Itse päätöksenteon kannalta asia on sikäli ongelmallinen, että päätökset suurenkin polttolaitoksen osalta voidaan tehdä joko kaupungin teknisessä lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, vailla sen suurempaa kansalaiskeskustelua. Turun päätöksenteko on huono esimerkki. Ensi tehtiin päätös ja sen jälkeen syntyi asukkaiden vastarinta, lopulta korkein hallinto-oikeus asettui asukkaiden puolelle, eikä uutta polttolaitosta Turun Orikedolle synny.

4 4 Joulukuu 2009 SIRKUS-SUOMEN KATSOMOSSA Suomi 15 vuodessa hyvinvointivaltiosta Euroopan hännänhuipuksi? Suomi on niin pieni maa, että täällä sanomalehtiinkin mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Kun Nova Group ja sikainfluenssa oli saatu puitua, alettiin puhua kahdesta lautasesta. Nyt on käyty talvisotaa uudestaan, mutta onneksi kohta on joulu, niin voidaan seuraavat viikot sulatella vähän ajattomampaa aihetta. Ja sitten taas sirkukseen. Kun on tottunut seuraamaan monia sanomalehtiä plus iltapäivälehtiä päälle ja tietysti television uutisia useammalta kanavalta, puhumattakaan siitä että nykyään kaikki tiedotusvälineet kiirehtivät nettiin, on alkanut tulla tunne, että Suomessa journalismi, jos ei ihan hampaatonta ole, niin on alkanut pahasti louskuttaa tekohampaitaan. Yhdenkin tiedotusvälineen seuraaminen riittäisi, kun ne kumminkin toistelevat ja lainailevat toisiaan. Syyllä on seurauksensa. Ja syy on tietysti se, että jokainen tiedotusväline joutuu tänä päivänä kilpailemaan elintilastaan ja olemassaolostaan. Seuraus taas se, että juostaan nopeiden ja isojen otsikoiden perässä. Ja aina voi otsikoista tehdä isoja, vaikka ei aihettakaan olisi. Ennen vanhaan (vai alanko minäkin tulla vanhaksi, kun tuollaista ilmaisua käytän?) toimittajat sentään pistivät päänsä edes toimituksen ikkunasta ulos. Nykyään toimittajat seuraavat ennen kaikkea netistä mitä toiset toimittajat ovat kirjoittaneet. Poliisejakin on nykyään taas jalkautettu kaduille, mutta toimittajia ei nykyään taida livenä nähdä kuin ängeksimässä oikeustalojen auloissa. Pitäisikö hankkia Tiimarista uudet lukulasit, vai näenkö minä väärin: iltapäivälehdet ja erilaiset seitsemätpäivät saavat tehdä likaisen työn ja muut toistelevat ja tonkivat sitten haaskaa. Ennen ainakin itse itseään arvostaneet julkaisut tekevät nyt sitä samaa mikä joskus jätettiin juorulehdille. Tätä kaikkea perustellaan demokratian lisäämisellä. Mutta en minä tiedä onko se enää demokratiaa vai vain demokratiaa. Kohta voi olla vaikea löytää ihmisiä luottamustehtäviin, kun juuri ne tuntuvat olevan julkisinta riistaa. Tokihan sirkus on aina hauskaa, sopivasti annosteltuna, esimerkiksi kerran vuodessa. Mutta kun sitä riittää 365 päivää vuodessa, alkaa tuntua elämä ja yhteiskunta on yhtä sirkusta. Ei paljon naurata. Vai onko niin, että yhteiskunnan sirkustamisella joku ja jotkut taitavasti kääntävät kansalaisten huomion toisaalle, pois todellisista yhteiskunnallisista ongelmista ja epäkohdista. Monet todelliset ja kipeämmät aiheet jäävät nykyään varjoon tai tyystin käsittelemättä, eikä pieni ihminen ole mediaseksikäs. Kun satojatuhansia ihmisiä jää työttömäksi, se ei enää ole uutinen. Sitä paitsi työttömyys on jo vanha aihe, sitähän käsiteltiin jo viime vuonna, tai joskus. Meille kaikille näyttää varatun jatkuvalämmitteinen paikka sirkuksen katsomossa. ANTON TOLSTOJEVSKI Suomen luvun sosiaalipoliittinen uudistus noudatti pitkälle kansainvälisiä suuntaviivoja. Silloin sosiaalietuuk Stakes Yksityinen palvelutuotanto Yksityiset sosiaalipalvelutoimipaikat 100 Sosiaalimenojen kehitys % Julkiset Yksityiset Julkisten ja yksityisten palvelutuottajien osuus henkilöstöstä Kuntien säästäminen henkilöstömenoissa johtaa ostopalvelujen kysyntään ja laajenevaan tarjontaan. Sosiaalimenot ja rahoitus 2005, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Stakes. Sosiaalimenojen jakauma kohderyhmittäin Suomessa hallinto muu asuminen työttömyys perhe ja lapset leski ja muut omaiset vanhuus toimintarajoitteisuus Sairaus ja terveys 1,9 1,3 1 0,7 3,1 3,1 3,5 4,3 9 7,2 11, ,5 14,4 25,1 27,6 EU 15 Suomi 32,6 30, Sosiaalimenot ja rahoitus 2005, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Stakes. % siin tehtiin satakunta erillistä karsintapäätöstä. Se on ainutlaatuista ottaen huomioon aiemman vahvan hyvinvointivaltiomallin kannatuksen ja maan hallitusten kokoonpanon. Pudotus hyvinvoinnin laajentamisesta karsintapolitiikkaan oli jyrkkä ja vastarinnan puuttuminen käsittämätöntä. Vaikka luvun alku on ollut kovan talouskasvun aikaa, ei sosiaaliturvaa ole parannettu. Nyt laman aikana siitä on sitten turha unelmoidakaan. Vasemmistoliiton tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan palauttaminen niin, että aluksi saadaan perusturvaan ja vähimmäisetuuksiin, esim. peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, opintotukeen ja kansaneläkkeeseen tuntuvat korotukset. Nyt Suomen sosiaaliturva on pudonnut alle EUmaiden keskiarvon eikä voida enää puhua lottovoitosta syntyä Suomeen hyvinvoinnin suhteen. Onneksi yhteiskuntarauha on vielä parempi kuin useimmissa maissa, mutta tämän päivän sotamenestyksen ihannointi pelottaa Leena Rihko luvun alussa perusturva- ja vähimmäisetuuksiin tehtiin vielä indeksikorotuksia ja toimeentulotuen laaja perusosa otettiin käyttöön Sen jälkeen kunnat ovat kiristäneet tuen myöntämiskäytäntöjä. Sosiaalimenojen kasvu on ollut suurinta vanhuuteen ja työttömyyteen liittyvissä tapauksissa. Kohta muu sisältää mm. toimeentulotukimenot, joissa mukana maahanmuuttajienkin saamat avustukset.

5 Joulukuu Iranista raisiolaiseksi Kuka olet ja mistä tulet? Olen Shiva Haghdoust, 36-vuotias suomalainen Raisiosta. Synnyin Iranissa ja kurdina jouduin pakenemaan sieltä vuonna Kolmen vuoden päästä Suomen viranomaiset valitsivat minut Turkin pakolaiskeskuksesta kiintiöpakolaiseksi tänne. En ollut koskaan ennen edes kuullut maasta nimeltä Suomi, enkä tiennyt, mikä minua siellä odottaa. Miten elämä Suomessa sitten jatkui? Minut tuotiin Turkuun vastaanottokeskukseen ja pääsin melko pian ulkomaalaisille tarkoitetulle suomenkielen kurssille. Ahkeran opiskelun jälkeen pääsin lähihoitajaksi valmentavaan koulutukseen ja sen jälkeen varsinaiseen lähihoitajaoppiin. Työharjoittelun suoritin turkulaisissa vanhainkodeissa. Olin tuolloin jo naimisissa ja ensimmäinen lapsemme syntyi vuonna Sitten jatkoin taas opiskelua ja vanhustenhoitoa. Vuonna 2004 syntyi toinen lapsemme. Jatkoin edelleen opiskelua ja sain asioimistulkin pätevyyden. Tulkkina käännän persian, kurdin, arabian Äiti Shivan tekemää jättikakkua ihailemassa 5 vuotta täyttävä Raman, puoliso Afshin ja 7-vuotias tytär Lawen. ja joitakin muita niiden sukulaiskieliä suomeksi, milloin tahansa esim. terveydenhoidosta tai viranomaisilta tulee pyyntö. Olit viime kunnallisvaaleissa Raisiossa Vasemmistoliiton ehdokkaana. Mikä sai sinut lähtemään mukaan? Olen nähnyt elämässäni niin paljon epäoikeudenmukaisuutta ja naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa, että huomasin Vasemmistoliiton tavoitteiden olevan lähellä omiani. Vanhainkodeissa näin, miten täällä kohdellaan ikääntyneitä ihmisiä. Se poikkeaa täysin oman kulttuurini tavasta hoitaa kaikki läheiset omissa kodeissaan tai kotonaan viimeiseen saakka lukuun ottamatta sairaalahoitoa. Olet sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsenenä. Miltä lautakuntatyöskentely on tuntunut? En valitettavasti ole pystynyt epäsäännöllisten ja äkillisten työtehtävien vuoksi osallistumaan kokouksiin, mutta olen yrittänyt perehtyä esityslistoihin mahdollisimman hyvin. Mieheni vuorotyö ja pienet lapset vaativat oman työni lisäksi runsaasti yhteen sovittamista, jotta ehdimme nähdä myös toisiamme. Miten pystyt sovittamaan kaikki tehtäväsi vuorokauteen? Kuten jo kerroin, kulttuurissamme kaikki sukulaiset ja ystävät auttavat kykynsä mukaan toisiaan. Mieheni äiti ja veljet ovat usein lapsenvahtina, kun meillä on yhtä aikaa töitä tai muuta tärkeää menoa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Toivon, että pysymme kaikki terveinä ja töitä riittäisi. Turvallisuus yhteiskunnassa on myös tärkeää. Politiikkaan tulen heti, kun saan siihen aikaa. Terveyspuolen asiat tunnen parhaiten ja haluan olla niitä kehittämässä. Kiitos haastattelusta! Mitä aiot tehdä seuraavaksi? Lähden Ulpukan kahvioon muutamaksi tunniksi töihin ja sitten perheen kanssa mummolaan. Terveisiä telakalta Nyt kun suomenmaassa tehdään työttömiä siellä sun täällä, kantaa myös telakkayhtiö STX kortensa tähän kekoon ansiokkaalla tavalla. Jo julkisuuteenkin ilmoittamansa neljänsadan henkilön vähennystarpeen lisäksi telakalla on käynnissä sellaiset työvoiman vaihtoviikot, jotka mielestäni ansaitsevat julkisuutta enemmän kuin ovat tähän mennessä saaneet. Vielä muutamia vuosia sitten telakalla työskenteli iso joukko suomalaisia alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Toisin on nyt. Jos työntekijän haalareissa lukee jotain muuta kuin STX, on turha yrittää käydä keskustelua, ellei hallitse eteläisiä tai itäisiä kieliä. Työehtoja poljetaan Joku saattaisi kysyä, eikä se toki minuakaan suuresti kiinnosta, mitä kieltä telakalla puhutaan, mutta mistä tämä kertoo? Vaikka elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on sanonut, ettei Turun telakalla harrasteta suurimittaista veronkiertoa ja harmaata taloutta, rohkenen olla asiasta eri mieltä. Tämän todistaa mielestäni jo se, että kun suomalainen yritys, joka toimii lakien ja sopimusten mukaan sekä noudattaa suomalaisia työehtoja, tekee tarjouksia urakoista tai kokonaistoimituksista, se voi olla varma, että kauppoja ei synny. Työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien pitää olla kunnossa, on työntekijänkotimaa tai kansallisuus mikä tahansa. Harmaa talous ei tukea ansaitse Jos suomalaisella telakkateollisuudella on tulevaisuutta, pelkään pahoin, että se näyttää ja kuulostaa kovin erilaiselta, kuin miltä minä toivoisin sen näyttävän. Nyt kun telakka on laajojen lomautusten lisäksi ottamassa käyttöön myös laajat irtisanomiset, johtaa se käsittääkseni siihen, että jatkossa tehtävästä työstä yhä pienempi osa on sellaista, josta maksetaan myös veroja Suomeen. Toki tiedän, että samanlainen kehitys vallitsee muuallakin teollisuudessa, mutta silti en sitä hyväksy, enkä pidä kokonaisuuden kannalta järkevänä. Tähän asti on ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto ollut mukana kerjäämässä veronmaksajilta rahaa suomalaisen laivanrakennuksen turvaamiseksi. Telakan nykytoimien valossa on mielestäni vaikea perustella suomalaiselle veronmaksajalle, miksi hänen pitäisi tukea toimintaa, joka edesauttaa harmaan talouden invaasiota kotikulmillemme. Juha Jormanainen Raision Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja

6 6 Joulukuu 2009 Peräti 60 lasta ja nuorta viikossa Pioneerien kerhoissa käy hyvä vipellys! Raision Pioneerien harrastekerhot ovat vetäneet syyskaudella mukavasti uusiakin jäseniä mukaan toimintaan. Ammattitaitoiset ohjaajat pitävät huolen toiminnan laadukkuudesta. Maanantaisin kokoontuvassa Näytelmäkerhossa on 3 nuorta ohjaajaa ja 15 lasta. Tarkoituksena on tehdä viime kevään Mamma Mia! -esityksen innoittamana tanssimusikaali ensi kevääksi. Tapahtumat, musiikit ja juonenkäänteet luodaan lasten ja nuorten omien ideoiden pohjalta. Tiistain Kokkikerhossa on ollut parhaimillaan 16 lasta ja nuorta kokkailemassa herkullisia pieniä suolaisia ja makeita syötäviä. Pikkujoulujuhlaan Kokkikerho valmistaa yhdessä tarjoomukset. Keskiviikkoisin kokoontuvassa Meripioneereissa on syyskaudella ollut vähän hiljaisempaa, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, keväällä vesien auetessa osallistuminen jälleen vilkastuu. Vanhemmat meripioneerit opiskelevat talvikauden valmiuksia suorittaa keväällä 2010 vuokraveneen kuljettajan tutkinto. Sunnuntaisin on Kuloisten koululla kokoontunut yli 14 -vuotiaiden poikien salibandykerho. Pioneerien kerhot jatkavat pääpiirtein samansisältöisinä myös kevätkauden Näytelmäkerhoon ei voida enää tässä vaiheessa ottaa uusia kykyjä, mutta muissa kerhoissa on rajoitetusti tilaa. Raision Pioneerien Harrastekerhot keväällä 2010 Pioneerien Näytelmäkerholaiset valmistavat itse esityksensä käsikirjoituksen kokeilun kautta. Tekniikkana yritys & erehdys on usein myös hyvin hauskaa! Näytelmäkerho maanantaisin 17:00-18:30 Kokkikerho tiistaisin 18:00-19:00 Meripioneerit keskiviikkoisin 18:00-20:00 Salibandykerho Kuloisten koululla sunnuntaisin 14:30-16:30 Salibandykerhoa lukuunottamatta kerhot kokoontuvat Kulttuurikellarilla, Lumparlankatu 18. Lisätiedot: Vanhemmat meripioneerit opiskelevat itselleen vuokraveneen kuljettajan tutkintoa Aken ja Jorman johdolla. Tässä vertaillaan eroja nykyisen ja kaapista löytyneen luvun merikartan välillä. Mikko Pitkäniemen yhden miehen teatteri Raision Pioneerien Kirjastotalon Martinsalissa tiistaina klo 18:00-20:00 Ohjelma: Kokkikerhomme valmistaa hyvää tarjottavaa Näytelmäkerhomme esittää tanssimaistiaisen ensi kevään musikaalistaan Vuoden 2009 Kannustuspalkintojen jako Katsaus Raision Pioneerien ohjelmavuoteen 2010 Mikko Pitkäniemen yhden miehen teatteri Taikuri Taika-Tuukka esiintyy Tervetuloa kerholaiset, leireillämme mukana olleet, lapset ja aikuiset, tutut ja muuten vaan hauskasta illanvietosta kiinnostuneet! Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Leirihinnat: Raision Pioneerien kerholaiset 90 Muut 100 Apuohjaajat 50 Hinnat sisältävät matkat, täysihoidon, ohjatun toiminnan ja vakuutukset. Raision Pionee Talvile Sammalniemessä 22.2

7 Joulukuu Laavun tekemisen välissä irroiteltiin muutama erä Poliisit vastaan Greenpeacen puunsuojelijat -leikkiä. Perinteikäs Myrsky-leiri Raision Pioneerit järjesti koulujen syysloman aikaan jo perinteeksi muodostuneen ja suositun Myrsky-leirinsä. Paikkana oli Karhuluoto, jonne matkattiin m/s Ainalla. Osa leiriläisistä yöpyikin laivassa, ja toinen puoli keskellä metsää kodassa, elävän tulen äärellä. Leirin ohjelmassa oli mm. laavun teko yhteisvoimin ja kilvoitteluhenkinen Kadonneen Jorman Metsästys. Käytännössä tuli koettua, että pimeässä metsässä suunnistaminen ei olekaan mikään aivan yksinkertainen juttu. Mutta kyllä se Jormakin sieltä etsintäpartioiden ansiosta lopulta löytyi. Syksyinen saaristoluonto tarjosi monenlaisia elämyksiä meille kaupunkilaisille. Ensimmäisenä yönä loppumaton tähtitaivas oli kirkas, ja osa leiriläisistä painautuikin laiturille makuulle sitä rauhassa ihailemaan. Moni kävi toisena leiripäivänä saunan kautta meressä uimassa, vaikka vesi olikin jo varsin virkistävää sorttia. Raision Pioneerien seuraava leiri on Talvileiri Sammalniemessä koulujen talviloman aikaan helmikuussa. rien iri Viiden leiripäivän aikana on erinomaiset mahdollisuudet hiihtää, luistella ja pulkkamäkeä laskea. Lisäksi tarjolla mukavaa yhdessä tekemistä, savusaunaa, pilkkimistä ja ulkoleikkejä talvisia. Minimi osallistujamäärä on leirin toteutumiseksi on 15 henkilöä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Tietoa Sammalniemestä: Ilmoittautumiset: /Marko Tervetuloa mukaan aitoihin talvielämyksiin! Pioneerien syyskauden viimeiset melomiset ja soudut soudeltiin Myrskyleirillä. Syksyinen saaristoluonto tarjoaa ihmisille aivan omanlaatuisen, elämyksellinen tunnelmansa.

8 8 Joulukuu 2009 Taitettu indeksi leikannut eläkeläisten tulotason Vanhuusiän köyhyys kasvaa Suomessa Ke v ä ä l l ä eduskunta äänesti Lipposen IIhallituksen työeläkeuudistuksesta, joka tuli voimaan vuonna Siinä laajennettiin heikennetyn eli taitetun indeksin (20/80) käyttöä eläketarkistuksissa koskemaan kaikkia työeläkkeitä ja luovuttiin ns. puoliväli-indeksistä, joka paremmin hyvitti eläkeläisille palkka- ja hintatason nousun. Mm. metallin ammattiosastot ja ay-liikkeen kenttäväki vastustivat heikennyksiä. Hallituspuolueet, ay- johtajat ja työnantajat uskottelivat uudistuksen kokonaisuutena korjaavan eläkeläisten asemaa. Meille oli selvää, että indeksin heikennyksestä johtuen eläkkeet jäävät jälkeen palkkakehityksestä ja eläkeläisten tulotaso heikkenee. Näin on käynyt. Vuosina 2007 ja 2008 eläkkeet jopa reaalisesti alenivat. Eläkeläisten ostovoima heikkeni ja köyhyys syveni. Ensi tammikuussa eläkkeiden vuotuinen indeksitarkistus on 0,3 %. Ansiotaso on noussut 4,3 % vastaavana aikana. Sama kehitys jatkuu, ellei eläkeindeksiä muuteta ja palata ns. puoliväli-indeksiin. Monet tutkijat menevät pidemmälle ja suosittavat ansiotasoindeksin käyttöä tulevien eläkkeiden tason rajun laskun estämiseksi. Kelan tutkimuksen mukaan eläkeindeksin heikentäminen (taitettu indeksi) on johtanut vv siihen, että 850 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen menettää nyt joka kuukausi eläketuloa 115 euroa ja vuodessa euroa verrattuna ns. puoliväli-indeksin mukaan korjattuun eläkkeeseen. Eläkeindeksin heikentämisen seurauksena suurella osalla eläkeläisistä nettoeläke alittaa EU:n ja OECD:n määrittelemän köyhyysrajan. Täysi kansaneläke, 584 kuukaudessa, jää kauas köyhyysrajan alapuolelle ja kuvastaa kolkolla tavalla maan hallituksen piittaamattomuutta perustulon tasosta ja kasvavasta vanhuusiän köyhyydestä. Vanhusten elinkustannuksia lisäävät suuret sairaus- ja lääkemenot. Heidän toimeentuloaan jäytävät sosiaali- ja terveydenhuollon kohoavat asiakasmaksut, vuokrien ja muiden asumismenojen nousu ja kohtuuttoman suuret kiinteistöverot, jotka nyt käynnissä olevan korotuskierroksen jälkeen saattavat haukata kansaneläkkeen varassa olevilta omakotiasujilta jopa kuukauden nettoeläkkeen. Parempaa ei ole luvassa nyt työiässä oleville, ellei eläkeindeksiä muuteta ja luovuta myös laskennallisesta elinaikakertoimesta, jolla leikataan alkavia eläkkeitä aina sen mukaan miten Suomen väestön keskimääräinen elinikä nousee. Tulevia eläkkeitä heikentävät myös lyhyet työurat, pätkätyö ja työttömyys. Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jaakko Kiander on todennut, että jos työura jää alle 40 vuoden voi eläkkeiden korvaustaso olla vain 35 prosenttia palkasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimuspäällikön Tarmo Valkosen mukaan 1985 syntyneiden eläke voi pudota jopa 30 prosenttiin palkasta.(etk raportteja 2009:1). Työeläkejärjestelmän virallisena tavoitetasona mm. lainsäädännön perusteluissa on pidetty 60 prosenttia palkasta. Suomalaista lakisääteistä eläketurvaa on murennettu jatkuvan ja yksipuolisen mielipidemuokkauksen sumun suojassa. Varhaiseläkkeet ovat pian sosiaaliturvamme historiaa. Vain vast ikään rajusti heikennetty osa-aikaeläke on enää jäljellä. Hallitukset (kokoonpanosta riippumatta) ja työmarkkinajohtajat tekevät uusliberalistista eläkepolitiikkaa: lakisääteinen eläketurva näivettyy ja tilaa ja tilausta syntyy yksityiselle eläkesäästämiselle, jolla varakkaat turvaavat vanhuutensa päivät. Suomen työtätekevät ovat maksaneet eläkkeitään vuosikymmeniä, ja jatkossakin on luvassa työeläkemaksujen nousua, mutta vanhuusiällä odottaa niukka toimeentulo ja jatkuva kamppailu taloudellisten huolien kanssa. Vanhuusiän köyhyyden kasvu on katkaistava. Ay-liikkeen ja vasemmiston on nostettava eläkeindeksin korjaamisen taistelulippu. Jyrki Yrttiaho Kansanedustaja, Varsinais-Suomi, Raisio Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Energiakeskus Raisioon Raision oma jätevedenpuhdistamo, johon myös ympäristökunnat ovat johtaneet jätevetensä puhdistettavaksi, on tiensä päässä. Toiminta loppuu ja Turun läntisen alueen jätevedt johdetaan uuteen Turun Kakolan puhdistamoon. Raision puhdistamon lopettaminen mahdollistaa Raisiolle ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää tyhjäksi jääviä kallioluolia. Tyhjilleen jääviä altaita on mahdollista hyödyntää uusiutuvien energialähteiden varastointiin. Temppelivuoren huipulle voidaan sijoittaa useita tuuli - ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä varaajia, samoin kuin vesistöön ja kallioon voidaan sijoittaa energiankeräilyputkistoja. Käytöstä poistuvia viemäriputkistoja voidaan käyttää keräily ja jakeluputkistojen ujutus- ja suojaputkena Hahdenniemeen (keräily) ja kaukolämpöputkistoon yhdistämiseen. Tuuli- ja aurinkovaraajat Temppelivuodella ovat lisäksi mahtavia ja näkyviä maamerkkejä ja imagon nostajia Raision kaupungille. Tämän tyyppisistä hankkeista myös valtio on kiinnostunut, joten niiden rakentamiseen on mahdollista saada valtion tukea. Raision onkin syytä hyödyntää käytöstä poistuvat rakenteet ja uuden energian käyttöönotto on ehdottomasti mielekästä ja alueelle hyvin sopiva käyttötarkoitus. Simo Wikström Kaupunginvaltuutettu Teknisen lautakunnan jäsen

9 Joulukuu Toteutuuko Suomessa kansanvalta? Suomen perustuslakiin sisältyvän parlamentarismin periaatteen mukaan hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Suomessa kuitenkin vaikuttaa siltä, että itse asiassa hallitus valvoo eduskuntaa, eikä eduskunta hallitusta. Valtaa Suomessa on keskitetty voimakkaasti hallitukselle ja pääministerille. Eduskunnan oppositio pidetään täysin sivussa päätöksistä, ja hallituspuolueiden kansanedustajat kahlitaan tiukalla kurilla hallituksen päätöksiä tukemaan. Talous harmaantuu Kaavailtu tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiminen ei tässä tilanteessa lisäisi eduskunnan valtaa. Se johtaisi ainoastaan vallan siirtämiseen ja keskittymiseen entistä enemmän hallitukselle ja pääministerille. Suomesta tehtäisiin pääministerin diktatuuri. Harmaalla taloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista liiketoimintaa, jossa toimitaan viranomaisilta salassa ja jätetään lakisääteiset velvoitteet hoitamatta. Päällepäin se on voitu naamioida kunnialliseksi yritystoiminnaksi, vaikkapa ravintolan pitoa, rakennustoimintaa tai alihankintaa telakkateollisuudelle. Hyötyä tästä koituu sekä yrittäjälle, jonka liiketoiminnan kate paranee että työntekijälle, joka saa rahat suoraan puhtaana käteen Kuluttajakin on tyytyväinen, kun pitsan hinta ei nouse. Häviäjiä ovat valtio ja kunnat, joilta jää verotulot saamatta ja oikeuksiaan peräävät palkansaajat, jotka pimeät työntekijät syrjäyttävät. Usein unohtuu myös se, että rehelliset yrittäjät ovat näiden konnien kanssa epätoivoisessa kilpailutilanteessa ja velvoitteensa hoitavilta toimijoilta jää urakoita saamatta. Harmaan talouden määrästä esiintyy erilaisia arvioita ja Suomea pidettiin tässä suhteessa, jos nyt ei ihan mallimaana, niin vähän korruptoituneena kuitenkin. Useimmin esitetty harmaan talouden prosenttimäärä on 4-5 prosenttia kokonaistuotannosta. Ehkä tunnetuimman varjotalouden tutkijan, Friedrich Schneiderin, mukaan kehittyneiden talouksien luku olisi niinkin korkea kuin 18 prosenttia. Luultavasti vaikeus saada veroparatiisiyhtiöitä kuriin edes EU:ssa liittyy tähän asiaan: pimeä raha tarvitsee pesupaikkansa. Saamatta jääneillä verotuloilla voisi hoitaa kuntoon vanhustenhoidon, opiskelijoiden opintorahan, työttömien peruspäivärahan, kansaneläkkeiden tasokorotuksen ja rahaa jäisi vaikkapa aina ajankohtaiseen elvytykseen. Miksei siis harmaata pelivaraa oteta käyttöön kaikin käytössä olevin keinoin? Vastausta täytyy etsiä yhteiskunnan kerroksista. Ilmeisesti pimeillä markkinoilla on tehokkaat asiamiehet, jotka onnistuvat estämään toimet, joilla hyödyn saajien työtä hankaloitetaan. Eri viranomaisten välinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin tai se on niin hidasta, että jäljet ehditään hävittää tai rikokset vanhenevat. Rakennusteollisuus vastustaa käännettyä alvia väittämällä, että se on harmaan talouden torjunnassa tehoton työkalu. Tilalle esitetään poliisin, verottajan ja työsuojelupiirien resurssien vahvistamista. Luultavasti teollisuuden edustaja tietää hyvin, ettei tämä hallitus aio näin tehdä. Suomen talous kutistuu kohisten ja on ennustettavissa, että samalla harmaan talouden suhteellinen osuus kasvaa. Myös absoluuttinen osuus saattaa nousta, ellei talousrikollisuuden vastaisia toimia tehosteta merkittävästi. Tähän yhtälöön sopii erittäin huonosti työsuojelupiirien resurssien heikentäminen, mikä vaikeuttaa entisestään jo nyt hankalaa kenttätyötä. Harmaan talouden on täytynyt pesiytyä Suomessakin yhteiskunnan perusrakenteisiin vahvasti. Muuten ei ole selitettävissä ongelman kieltäminen ja siitä käytävän keskustelun vähättelevä sävy. Ari Rajamäki Työsuojeluvaltuutettu Henkilöstöedustaja STX Finland Oy TURUN OSUUSKAUPPA - SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA Valmisteilla olevassa perustuslakiuudistuksessa on löydettävä muita, todellisia keinoja vahvistaa suomalaista demokratiaa. Erittäin hyvä uudistus olisi perustuslakiin sisällytettävä kansalaisaloite. Ajatuksena on, että allekirjoitusta taakseen kerännyt aloite tulisi käsitellä eduskunnassa. Kansalaisaloite voi koskea esimerkiksi kansanäänestystä jostakin asiasta, vaatimusta uudeksi laiksi tai jonkun vanhan lain kumoamista. Kansalaisaloitteen ei tarvitsisi olla valmis laki, eikä se usein välttämättä johtaisi suoraan lakiuudistukseen. Sen sijaan kansalaisaloitteet voisivat nostaa julkiseen keskusteluun asioita, jotka muuten jäisivät pimentoon ja sitä kautta avata tietä monille uudistuksille. Ilmastolakia vaativa kansalaisliike tai sananvapauden puolesta lex Nokiaa kritisoinut liike olisivat kansalaisaloitteen avulla varmasti saaneet lisää pontevuutta. Kansalaisten aktiivisuutta tarvitaan täydentämään edustuksellista demokratiaa. Asioista on syytä puhua laajasti muuallakin kuin eduskunnan istuntosalissa. Ensimmäinen kansalaisaloite voisi koskea vaikkapa työttömyysturvaa. Suomen perustuslaki lupaa, että yhteiskunnan tulee taata kansalaisten toimeentulo työttömyyden sattuessa. Monella ihmisellä olisi tästä mielipide sanottavanaan. Annika Lapintie Kansanedustaja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

10 10 Joulukuu 2009 Kari Hanka Työttömyyden torjunnan tunaroinnissa tarkoituksellisuuden makua Talouslaman aikana pääomat keskittyvät uudelleen ja yhä pienempi joukko pystyy ohjailemaan kansainvälisten finanssimarkkinoiden tapahtumia. Kansainvälisen finanssimarkkinoinnin kiinteänä osana Suomikin pyrkii talouttaan hoitamaan. Pääoman omistajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa voimakkaita laskusuhdanteita, jotta taloudellisen vallan keskittymät saadaan säilyttämään asemansa. Tämä on omiaan vaikuttamaan myös Suomen oloihin: siihen miten Suomen kansallistalous toimii, ja minkälaisin ja kenen ehdoilla toteutetaan kaikelle kansalle kuuluvat hyvinvointivaltion palvelut. Tämän kuluvan vuoden aikana kun on saatu kuulla hallituspuolueiden valtiomiesten ja naisten puheenvuoroja, eniten toistettu lause lienee: Edellisen laman aikana tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Tästä huolimatta konsepti laman torjuntaan tai torjumatta jättämiseen tuntuu kovin tutulta jostain 15 vuoden takaa. Laman torjunta ei ehkä olekaan kaikkien etu. Suurituloisten toteutuneet verohelpotukset eivät tuottaneet toivottua tulosta kotimarkkinoiden elvyttämiseen. Kotimarkkinoiden elvytys on keskeinen asia, jolla voidaan laman syvimmät seuraukset jos ei kokonaan estää niin ainakin merkittävästi keventää niiden mukanaan tuomia seurauksia. Kotimarkkinoiden aito elvytys tarkoittaa työttömyyden torjuntaa. Nousukausi ei koskenut kaikkia Lisäystä pienimpiin tuloluokkiin kannattaa kokeilla seuraavaksi. Köyhän tonni menee välittömästi tarvehankintoihin, vakavaraisen tonni menee pankkitilille, tai sijoitukseen. Tuntuva korotus työmarkkina- ja toimeentulotukeen olisi enemmän kuin paikallaan, sillä niiden jälkeenjääneisyys ansioindeksiin verrattuna on prosenttia. Työmarkkina- ja toimeentulotukeen suunnattu raha tulisi välittömästi kulutukseen ja lisäisi näin kysyntää kotimarkkinoilla. Yhdeksänkymmenluvun laman jäljiltä keskuudessamme elää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät päässeet mukaan ennen kokemattoman nousukauden mukanaan tuomaan talouden kasvuun. Edellisen laman perusteella vähävaraiseen kansanosaan kohdistetut leikkaukset ovat suurelta osaltaan käytössä vieläkin, uuden laman jo kolkutellessa yritysten ja kansalaisten ovilla. Elämme irtisanomisten ja lomautusten aikaa. Sata miljoonaa EU-työllisyysrahoja käyttämättä Tarvitaan osaava hätätilahallitus, kuten ennen Kekkosen aikaan, ja tunareita parempia asiainhoitajia. Suurtyöttömyys on tosiasia ja valtiovallan toimenpiteen ovat olleet käsittämättömiä. Jonkun pitää kertoa miksi TE-keskukset eivät ole käyttäneet kaikkia työllisyysrahojaan, vaikka maassa on yli työtöntä. TE-keskukset ovat saaneet Pääoman omistajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa voimakkaita laskusuhdanteita, sanoo Kari Hanka. Euroopan Sosiaalirahastolta ESR:ltä yli 300 miljoonan euron potin käytettäväkseen, mutta rahaa on kuitenkin käytetty vain vajaat 200 miljoonaa euroa. Maan hallitus teki jo viime keväänä periaatepäätöksen siitä, että ESR:n rahoista käytetään 60 miljoonaa euroa akuutin työttömyyden hoitoon. Nämä rahat ovat toistaiseksi jääneet likipitäen käyttämättä. Olisikohan Kekkonen tässä tapauksessa käyttänyt... vuoden aikana nuorten työttömien määrä kohosi 90 prosentilla. sitä kuuluissa tokaisuaan - saatanan tunarit? Nuorten työttömyysaste Varsinais-Suomessa nousi vuoden aikana 90 prosenttia. Syrjäytymiseen ehkäisyyn on siis löydettävä keinot hinnalla millä hyvänsä. Nuoret ovat hyötyneet työllisyystilanteen paranemisesta viime vuosina eniten. Tilanne on kuitenkin täysin muuttunut viime syksynä tapahtuneesta käänteestä lähtien. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa henkilöön, eli vuoden aikana nuorten työttömien määrä kohosi 90 prosentilla. Raisiossa nuorten työttömyyden nousuprosentti tosin oli maltillisempaa eli n. 67 prosentin luokkaa. Odottaa sopii, että kaupunkimme johto viivyttelemättä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin nuorten aktivoimiseksi elämää varten. Rahaa vain rahan luokse Kuka kantaa vastuun pitkäaikaistyöttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen seurausten hoidosta? Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat ihmiset - lue: yli 500 päivää työttömänä olleet - halutaan työntää pois työvoimahallinnon toimialueelta. Työ- ja elinkeinominiteriön väittämä on, että heidän ongelmansa ovat enempi sosiaalisia kuin pelkästään työn puute. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on sitä mieltä, että koska tämä joukko, siis yli 500 päivää työttöminä olleet, kuitenkin on nimenomaan vailla työtä, eikä suostu ottamaan sitä vastuulleen. Tätä pallottelua kun aikansa jatkuu, niin on erittäin todennäköistä, että valtaapitävä oikeistohallitus tulee siirtämään vastuun näiden henkilöiden toimeentulosta kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimistoille. Näin jälleen kerran valtio siirtää vastuitaan kuntien maksettavaksi kunnallisverolla kerätyillä veroeuroilla. Kunnallisvero kerätään, samalla veroprosentilla tuloista riippumatta. Jälleen ollaan askeleen lähempänä oikeistohallituksen tavoitetta tasaverosta, jonka ansiosta rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi.

11 Joulukuu Kävelyretki lähiössä Tein iltapäiväkävelyn tietoisesti kamera taskussa Petäsmäen ympäri. Näky marraskuun harmaudessa ei todellakaan ollut kaunis. Tienvarret täynnä roskia, polkupyöränraato, styroksinpalasia surullista. Luonnon monimuotoisuuteen ilmeisesti kuuluu se, että puiden lehtiä ei enää haravoida. Tämä on asumalähiö ei keskikaupungin paraatialuetta, mutta ihmisiä ja veronmaksajia täälläkin asuu. Vaikka tällä kirjoituksella peräänkuulutan taloyhtiöiden ja muiden jätehuoltoa hoitavien vastuusta ympäristön siisteyteen en silti unohtaisi asukkaitakaan. Atk-monitorit, rakennusjätteet eivätkä pikaruokapaperit todellakaan kuulu piharoskiksiin tai kadunvarteen. Kun on varaa ostaa jotain sellaista, josta tulee jätettä, täytyy olla myös osaamista käytön jälkeen jätteen oikeaan hävittämiseen. Kohta vuosi on kulunut siitä kun raisiolaisten on pitänyt erotella erikseen kaatopaikkajäte ja loput tavallisista jätteistä on voinut laittaa omaan jäteastiaan. Omakotitaloissa asuvilla ainoa mahdollisuus on viedä kaatopaikkajäte jäteasemille, joka tarkoittaa Isosuon tai Topinojan kaatopaikkaa, (miksei sitäkään osata sanoa suomeksi?) Kun katsoo kuvia täpötäysistä roskiksista ja siitä omasta autotallin nurkkaan kerääntyneestä kaatopaikkajätteestä, miettii kyllä kuinka suuri osa jätteenlajittelusta sittenkään onnistuu oikein. Kotiemme joulusiivous on vielä todennäköisesti useimmilla edessä. Ehkä olisi aiheellista ennen lumen tuloa ottaa mallia kerää roska päivässä liikkeestä ja huomioida myös oman ympäristön siisteys. Ja taloyhtiöiden jätteistä vastaavat: törkykasat on saatava pois ihmisten pihoilta. Eveliina Korpela PYSÄKKI Palstalla vierailevat ihmiset kertovat ajatuksiaan heille tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta. Vasemmistolaista elämänasennetta etsimässä Viime keväänä kiertelin Raision kirjastossa valokuvanäyttelyssä, jonka kuvat oli pyydetty tavallisten ihmisten kotialbumeista. Eräs mustavalkoisuuteen taltioitu sotalapsien kotiinlähtö kapsäkkeineen pysäytti. Jäin sitä katselemaan, ja ääneeni siinä taisin ammentuneita tunnelmiani puhua. Kuinka ollakaan, kuvassa ollut poika olikin selkäni takana nyt yli 70 -vuotiaana miehenä. Koskela Raisiosta, monet tunteekin. Jäimme toviksi juttelemaan kuvan takana olleista asioista. Se aika Ruotsissa oli elämäni parasta aikaa, sanoi Koskela painokkaasti ja kieltämättä vähän yllättävästi. Jokin aika sitten fillaroin hänen ja vaimonsa luokse tekemään haastattelua. Pihalla katselin, että talossa oli tehty mittavia remontteja, kattoa nostettu ja sen sellaista pientä. Vuonna -36 syntynyt kirvesmies oli edelleen voimissaan vaikkei sairaudetkaan eivät ole helpolla päästäneet. Puhutiin monenlaista halki ja pinoon, mutta palattiin lopuksi takaisin sinne Ruotsiin ja sotalapsuuteen. Koskela totesi, että seitsemän kuukautta Ruotsissa sotalapsena opettivat hänelle enemmän kuin 10 vuotta. Oli ollut suuri joskin myönteinen kulttuurishokki siirtyä siskon kanssa ruotsalaiseen perheeseen, ruotsalaiseen elämäntapaan. Kotona heitä oli perheessä 11, siellä 5. Sosiaaliluokka oli korkeampi. Jorma kertoi, että heitä kohdeltiin täysin yhdenveroisesti perheen oman pojan rinnalla. Ruumiillista kuritusta ei tunnettu, ja vanhemmat osoittivat toisilleen pientä hellyyttä avoimesti jopa ihan lasten nähden. Moinen ei olisi tullut kuuloonkaan Suomessa siihen aikaan. Lapset huomioitiin, ja heidän tarpeidensa pohjalta tehtiin retkiä ja yhteistä aikaa vietettiin. Herkkujakin syötiin joskus. Aineellinen ja henkinen ilmapiiri oli aivan toinen. Kasvatettiin ihmisiksi olemaan. Jorma Koskela on yksi heistä noin suomalaislapsesta, jotka olivat Ruotsissa sotaa paossa. VARATTU Kun kysyin, miten tuo aika on myöhemmin vaikuttanut hänen elämäänsä, niin tarkemmin erittelemättä hän myönsi, että varmasti on vaikuttanut. Paljonkin. Siihen millainen hän on ollut aviopuolisona, isänä kolmelle pojalleen ja miten suhtautunut toisiin ihmisiin ja maailman muuttuviin melskeisiin. Viisaat sanovat, että ihmisen oma asenne elämäänsä kohtaan on kaikista ratkaisevin ja tärkein asia. Se miten suhtautuu osakseen tulleisiin kohtalonomaisiin asioihin. Mielenterveydelle parasta on myönteinen suhtautuminen kaikkia toisia ihmisiä kohtaan. Se on myös sitä vasemmistolaista elämänasennetta: autetaan ja kunnioitetaan jokaista, jaetaan omasta ja pidetään huolta heikommista. Ei valiteta turhista, ja pidetään huumorin lippu korkealla. Vaikka mikä olisi. Täällä pohjantähden alla on oikeasti sellaisia ihmisiä, joiden elämänasenteesta voi ottaa vähän mallia. Kuten tuo Koskela Raisiosta. Ensi kesänä hänen ja sen ruotsalaisen perheen pojan pitäisi tavata. Ei ollakaan nähty sitten 68 vuoteen. Piti jo tänä kesänä, mutta vakavat sairastelut tulivat väliin. Voi kuvitella, että siitä tulee hyvin sydämellinen jälleennäkeminen. Marko Laihinen Raision Pioneerien toiminnanohjaaja

12 Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen Hulvelassa rakennetaan kaupungin vanhuspalveluita Hulvela-säätiö on kaupungin pääosin hallinnoima säätiö, jonka tehtävä on tarjota erilaisia tuetun asumisen palveluita ikääntyville raisiolaisille. Säätiössä ovat mukana myös Raision seurakunta ja paikallisia eläkeläisjärjestöjä. Säätiön hallinnossa pitkään mukana ollut Aarre Lehtonen kertoo, että esimerkiksi viimeisen vajaan kahden vuoden aikana Hulvelan alueelle on rakennettu uusia tuetun asumisen paikkoja kahdeksalletoista raisiolaiselle. Tämän lisäksi kuusi lisäpaikkaa on tehty lyhyisiin asumistarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Hulvelan tiloissa asuu 140 raisiolaista. Kaupungin tahto ratkaisee Lehtosen mukaan Hulvela järjestää ja kehittää niitä palveluita, joita kaupunki toivoo. Linjaus joka tehtiin säätiötä perustettaessa on selvä. Säätiö pyrkii toteuttamaan mahdollisimman hyvin kaupungin tarpeet vanhuspalveluiden tarjoamisessa. Hulvela-säätiöllä on valmiudet lisätä vanhuksille tarjottavia asumispalveluita, jos kaupunki on asiassa myötämielinen. Lisärakentaminen Hulvelan alueelle on edelleen mahdollista ja tätä varten on myös valmiita suunnitelmia. Vanhuspalveluita on järkevää ja tehokastakin keskittää nimenomaan Hulvelan ympärille. Jo nykyisilläkin päätöksillä ensi vuonna tuetun asumisen paikkoja sekä nk. intervallipaikkoja tulee vajaa kymmenen lisää. Tarvetta niille on koko ajan. Ikäihmisten määrä kasvaa Ihmiset vanhenevat Raisiossakin. Lehtonen sanoo, että tähän on vastattava Ihmiset ovat maksaneet aikoinaan veronsa Raisioon, myös palvelut on saatava Raisiosta. Lehtosen mukaan kotisairaanhoidon palveluiden edelleen parantamisella voidaan auttaa heitä, jotka haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa tutussa kodissaan. Lisäksi erilaisin teknisin apuvälinein voidaan turvata kotona asumista. Tekniset apuvälineet eivät saa olla pääosassa, ne voivat vain täydentää muuta kotipalvelua. Raision sairaalassa on meneillään muutoksia, jossa pitkäaikaishoitopaikkoja tulee lisää. Muutoksilla varsinaisilta sairaanhoitopaikoilta voidaan siirtää vuodehoitoa tarvitsevia vanhuksia pitkäaikaispaikoille. Näin voidaan tarjota lisää vuodepaikkoja ja varsinaisia sairaalapaikkoja vapautuu niitä tarvitseville. Tämä sekä kaupungin vuokra-asuntoyhtiön päätös muuttaa muutamia asuntoja tuetun asumisen asunnoiksi saa Lehtoselta kiitosta. Kaikessa kehittämisessä ja muutoksissa pitää tavoitteena pitää olla se, että Raisiolaiset voivat viettää myös viimeiset elinvuotensa Raisiossa, on terveystilanne mikä tahansa, sanoo Aarre Lehtonen. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut Jarmo Kallio Kiira Lasarov Aarre Lehtonen Eija Nurmi Pekka Närhinen Raision Vasemmistoliiton hallituksen jäsenet Anne Sinilaakso Simo Wikström Jyrki Yrttiaho varapuheenjohtaja Leena Rihko Seppo Kalliotie

Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina 19.12. klo 10.00-13.00. Tervetuloa!

Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina 19.12. klo 10.00-13.00. Tervetuloa! JOULUKUU 2009 Tässä lehdessä mm. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki: Vilunkiyrittäjät kuriin Leena Rihko: Suomi 15 vuodessa hyvinvointivaltiosta Euroopan hännänhuipuksi? Juha Jormanainen: Terveisiä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot