K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A"

Transkriptio

1 Asemakaavan havainnekuva K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO HANNU JAAKKOLA OY

2 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET AK KERROSTALOKORTTELIT... 6 Julkisivut... 6 Katot... 8 Pysäköinti AP ASUINPIENTALOT... 8 Julkisivut... 8 Katot... 9 Pysäköinti... 9 Palomääräykset ATR ATRIUMTALOJEN KORTTELIALUE... 9 Julkisivut... 9 Katot Pysäköinti C KESKUSTATOIMINTOJEN KORTTELIALUE KTY TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE Julkisivut PL LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE Julkisivut YL JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE LPA AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE PIHAT MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATUOSIO LIITTEET... Asemakaava ja asemakaavan selosteet Illustraatio 1:4000 Kortteli AK tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AK tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AK tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AP ja ATR tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Huolto- ja pelastuskaavio 1:2000 Ohjeellinen värityssuunnitelma Käärmetalojen julkisivut Keimolantielle 1:2000 Julkisivu- ja pohjapiirustusote 1:300, rappausvaihtoehto Julkisivu- ja pohjapiirustusote 1:300, sandwich-elementtivaihtoehto 2

3 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A JOHDANTO Vantaan kaupunki on laatinut Keimolanmäen asemakaavan, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keimolanmäen uuden asuinalueen tavoiteltu rakentamisen laatutaso toteutuu asemakaavamääräysten lisäksi rakentamisohjeilla ja lähiympäristösuunnitelmalla. Vantaan kaupungin ja maanomistajan keskenään tekemä alueen toteuttamissopimus edellyttää rakentamistapaohjeen laatimista. Toteuttamissopimukseen sisältyy laatuosa, jonka sisältö ohjaa osaltaan rakentamista. Tämä rakentamisohje täydentää asemakaavamääräyksiä kortteleiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Rakentamisohjeeseen liittyy taideohje, jonka tavoitteena on liittää taide osaksi arkkitehtuuria ja sen ratkaisuja sekä lähiympäristösuunnitelma, joka ohjaa julkisten ulkotilojen suunnittelua. Nämä kolme ohjetta ohjaavat yhdessä laadukkaan ympäristön suunnittelua. Rakentamisohjeen hyväksyy rakennuslupajaosto. Tontin omistaja sitoutuu noudattamaan rakentamisohjetta tontinluovutusehdoissa. Asemakaavamääräykset on lihavoitu tekstissä. 3

4 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A LÄHTÖKOHDAT A S E M A K A A V A L L I N E N R AT K A I S U Suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda kehittyvän Vantaan kaupunkirakenteeseen sitä täydentävä, omaleimainen ja korkeatasoinen kokonaisuus, joka tukeutuu ratkaisuissaan alueen moottoriurheilun perinteisiin luontoarvoja kunnioittaen. Alueen luonne syntyy kortteleiden, rakennusten ja niiden välisten tilojen muodoista ja suhteista sekä katuverkosta. Tavoitteena on kehittää Keimolan alueesta monipuolinen ja vetovoimainen kaupunginosakeskus n asukkaalle. Alue on suunniteltu huomioimalla sen historia ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet kuten Natura 2000 verkostoon kuuluva Isosuo ja Radioaseman perhosalue. Rakentamisen pääpaino on asumisessa, joka muodostuu monipuolisista rakennustyypeistä. Rakennusten Keimolantiehen rajautuva linja toimii alueen identiteetin muodostajana, missä rakennusten hahmo tukeutuu Keimolan radan muotoihin. Lincolnin aukio on alueen imagon kannalta tärkeä ja aukiolla olevasta VIPtornista, joka näkyy Hämeenlinnanväylälle, kunnostetaan alueen maamerkki. Arkkitehtoniselta ilmeeltään suunnitelma heijastaa luvun teknistä osaamista ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista rakennuskulttuuria, jossa tuodaan esille uusia innovatiivisia asuntotyyppejä kaupunkirakentamisessa. Eri kortteleissa suunnitellaan vaihtelevia rakennustyyppejä kaikenikäisille. Suunnitelmassa huomioidaan alueen kollektiivisuus ja inhimillinen mittakaava. Tavoite on voimistaa ja selkeyttää korttelien ominaispiirteitä korkeatasoisella ympäristösuunnittelulla. Rakentamisen sijoittelulla, massoittelulla ja korkeatasoisilla piha-alueilla toteutuu vaihtelevat ja mielenkiintoiset näkymät jalankulkijoiden katseen korkeudella. Pihapiirien ja asuntojen valoisuuteen ja toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. rakennusten ja rakennelmien korkeuksilla. Merkittävänä osana kokonaisuudessa ovat hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä sekä ympäristön virkistysalueille ja Kivistön asemalle. L I I K E N N E J Ä R J E S T E L Y T Autoliikenteen yhteydet alueelle muodostaa Hämeenlinnanväylän tuleva läntinen rinnakkaistie Keimolantie. Keimolanmäen katuverkko liittyy Keimolantiehen kolmen liittymän kautta. Keimolantieltä tulee yhteydet Hämeenlinnanväylälle Keimolanmäen eteläpuolella uuden Keimolanportin eritasoliittymän sekä nykyisen Kivistön eritasoliittymän kautta ja pohjoisessa alue liitetään nykyiseen Kivipellontien alikulkuun. Sisäinen katuverkosto noudattaa mahdollisimman pitkälle moottoriradan vanhaa ratalinjausta jota plastiset rakennusmassat reunustavat. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihtelevien ja mielenkiintoisten näkymien muodostumiseen, sekä katutilojen mitoitukseen sekä pysäköintiratkaisuihin. Alueen keskelle muodostetaan toriaukio vanhan valvontatornin lähiympäristöön. Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät ja lisäksi tonttien välissä olevat puistoraitit on tarkoitettu jalankululle ja pyöräilylle. Raitit toimivat myös pelastusteinä. Suunnittelussa pyritään liikenteen rauhoittamiseen ja katutilojen pienimittakaavaisuuteen, joka on tavoitteena myös kortteleiden ja rakennusten suunnittelussa. M E L U Rakennusten suunnittelussa ja niiden sijoittelussa on huomioitu Hämeenlinnanväylän voimakas liikennemelu. Käärmetalon muurimainen korkea massoittelu estää melun leviämisen asuntopihoille ja alueen muihin asuinrakennuksiin. Käärmetalo suojaa muuta rakennuskantaa liikennemelulta. Rakennusten ja ulkooleskelutilojen (parvekkeet, pihatilat) suunnittelussa tulee huomioida alueen sijainti kriittisen lentomelun rajapinnassa innovatiivisilla ratkaisuilla. Meluhaittoja rakennuksissa torjutaan mm. ulkokuoren ääneneristysvaatimuksilla. Leikki- ja oleskelualueet suojataan rakennusmassoin, rakennelmin ja istutuksin liikennemelua ja lentomelua vastaan. P Y S Ä K Ö I N T I Katuverkko ja sen muodostama katutila on varsin merkityksellinen koko alueen kaupunkikuvan, tunnelman ja identiteetin kannalta. Katujen varsilla sallitaan rajoitetusti vieras- ja asiointipysäköintiä. Asukaspysäköinti on pääasiassa järjestetty pihakansiin ja pysäköintitaloihin mutta osa pysäköinnistä on maantasopysäköintiä. Pysäköintialueiden ilmettä rytmitetään istutusten ja muurien avulla. Pysäköintinormina asuntoalueilla on käytetty 1 ap/ asunto ja laskennallisena oletuksena asuntojen keskikokona 60 kerrosneliömetriä. P I H A T J A V I H E R A L U E E T Yleisiä tavoitteita ulkotiloille, lähivirkistysalueille, puistoille, kaduille, kevyenliikenteen ympäristöille, aukioille, pihoille ja pysäköintialueille ovat esteettömyys, turvallisuus, ympäristötaiteen käyttö ja omaleimaisen ilmeen luominen alueelle. Lähtökohta on korostaa paikan henkeä. Pihojen ja puistojen kasvillisuutta kehitetään nykyisten valtapuulajien mukaan säilyttämällä mäntyjä ja koivuja ja monipuolistamalla lajivalikoimaa kullekin alueelle sopivin istutuksin. Erityyppisillä korttelialueilla myös pihojen luonne vaihtelee riippuen rakennustyypistä ja maastosta. Osalla asunnoista on omat pihat, osalla yhteiset korttelipihat. Pihat ovat välittävä ja kutsuva elementti rakennuksen ja luonnon välillä. Maisemalla ja arkkitehtuurilla pitää olla luonteva yhteys. Rajaukset tulee valita siten, että ne sopivat sekä arkkitehtuuriin, että maisemaan. Kaikissa kortteleissa pitää jäädä maanvaraista pihaa. Pihojen oleskelualueet pyritään suuntaamaan hyvään ilmansuuntaan. AP ja ATR kortteleissa asunnoilla on omia pihoja, jotka rajataan selkeästi yksityisiksi pihoiksi, joilla asukkaat voivat toteuttaa omia pihatoiveitaan. Aluetta yhdistää kattava kevyenliikenteen verkosto. Alueelta on myös hyvät yhteydet viereiselle Isosuolle, Petikon luontovirkistysalueelle, golfkentälle ja tulevalle Kivistön asemalle. 4

5 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU JAAKKOLA OY KEIMOLANMÄEN ASEMAKAAVA

6 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A TAVOITTEET E K O L O G I N E N T A R K A S T E L U Tavoitteena on löytää innovatiivisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Keskeiset teemat ovat energia, ekologia, ekonomia ja ympäristötietoisuus. Rakentamisessa ja suunnittelussa painotetaan ekologisia ratkaisuja ja kehitetään energiaa ja ympäristöä säästävää rakentamista urbaanissa miljöössä. Kestävä kehitys uudisrakennuksissa merkitsee kestävää rakennustapaa, energiasäästöä, hyvää käyttötaloutta, terveellisyyttä ja pitkäaikaista käyttökelpoisuutta (kts. laatusopimus). Kestävän kehityksen mukaisesti edistetään rakennuksen käyttöikää, jota lisätään rakennussuunnittelussa kestävillä perusrakenteilla sekä tilojen joustavuudella ja monikäyttöisyydellä. T'ähän liittyy myös täydennysrakennettavat pihatilat (esim. ulkoiluvälinevarastot, yhteistilat, yms.). Rakentamisen ekologisiksi tavoitteiksi on asetettu kierrätettävien rakennusmateriaalien käyttö ja rakennuksen helppo huollettavuus ja korjattavuus. Kestävä rakennus sijoitetaan tontille luonnonolot huomioiden. Rakennuspaikan tuulisuus, auringon paistekulmat, topografia, pintavesiolosuhteet ja oleva kasvillisuus on huomioitava tontinkäyttösuunnitelmassa. Paikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen energiakulutukseen. Lounaaseen avautuvat rakennukset vaativat vähemmän lämmitysenergiaa. Tuulisuus lisää lämmitysenergian tarvetta ja sitä voi vähentää rakennusten massoittelulla sekä istutuksin (kts. laatusopimus). Hyvät kevyen liikenteen yhteydet virkistysalueille ja julkisen liikenteen pysäkeille vähentävät merkittävästi ympäristöpäästöjä. Alueen vesitaloudesta on tehty kattava selvitys eikä rakentaminen tule vaikuttamaan pinta- ja pohjavesien valumasuuntiin eikä Isosuon vesitalouteen. Pihasuunnitelmassa esitetään ekologinen kehityssuunnitelma, jossa tulee esittää ainakin - hulevesien hallintasuunnitelma - polkupyörien säilytystilojen mitoitus ja ratkaisu - tonttien pintamateriaalit - jätehuollon ratkaisut - istutettava kasvillisuus Energiatehokkuutta ja käyttöikää on käsitelty kohdassa 13 olevassa laatusopimuksessa. V A I H E I T T A I S U U S Perusratkaisun puitteissa tulee eri osa-alueiden uudisrakennukset olla toteutettavissa tarvittaessa useassa eri vaiheessa, kuitenkin siten, että keskeneräisyyden vaikutelmaa eri toteutusvaiheiden aikana ei pääse syntymään. Käärmetalon väliaikaiset rakennuspinnat käsitellään esim. maalaamalla. Työmaat rajataan selkeästi ja tonttien väliset luiskat ja penkereet hoidetaan. Työmaakopit ja infopiste pyritään sijoittamaan keskitetysti pysyvään paikkaan. Katualueiden, aukioiden ja puistojen rakentaminen toteutuu rinnan muun rakentamisen kanssa. Virkistysalueiden reiteille järjestetään väliaikaiset yhteydet. Vaiheittaisessa rakentamisessa huomioidaan alueen yhtenäinen ilme ja harmoninen kokonaisuus. Ks. liite P A I K A N H E N K I Alueen hengen luomisessa on lähtökohtana moottoriradan historian kunnioittaminen. Vanha ajorata muodostaa katuverkoston rungon, johon rakennuskanta tukeutuu. Paikallinen nimistö perustuu autourheilun historiaan ja vanhoja säilyneitä rakennelmia kunnostetaan. Pikku- Keimolan liikennepuiston linjat säilytetään osana koulun pihan ja Lincolninaukion rakentamista. Isosuon Natura-alue ja Radioaseman perhosniitty antavat Keimolanmäelle erityisen luonteen. Kattavan kevyenliikenteen verkoston avulla alueelta on hyvät yhteydet ympäristön virkistysalueille. 4 AK KERROSTALOKORTTELI Yleisperiaatteena rakentamisessa pyritään rauhalliseen, ryhdikkääseen ja rytmikkääseen mutta vähäeleiseen ilmeeseen. Vertikaalinen jäsentely toimii mm. porrashuoneiden lasipintojen ja parvekkeiden avulla. Alueelle suunnitellaan ennakkoluulottomasti uuden tyyppisiä asuntoratkaisuja. Julkisivut Asuinkerros- ja atriumtalojen tulee olla luonteeltaan värillisiä kivitaloja. Asuinrakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa taiteen keinoin. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja, puhtaaksi muurattuja tai betonielementtijulkisivuja. Ensimmäisen kerroksen julkisivujen on oltava mekaanista rasitusta kestäviä. Värikkäät arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivupinnasta. 6

7 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. Käärmetalon julkisivun on oltava Keimolantielle muurimainen (kts. Taideohje ja julkisivukaavio). Sen on suojattava länsipuolisia asuinrakennuksia Hämeenlinnanväylän liikennemelulta. Julkisivun on annettava kaareva ja yhtenäinen vaikutelma kuin myös korttelissa Asemakaavamerkintä ter: Rakennusala, jolle tulee rakentaa terassitalo ja siihen liittyen katettuja, lentomelulta suojattuja ulkotiloja. Asemakaavan mukaisesti asuinrakennuksilta edellytetyt terassit tulee toteuttaa. Toteutuksen tulee olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Terassit muodostavat kortteleille omaa karaktääriä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Pystysaumojen vaikutelma häivytetään esim. vertikaalisin ikkuna-aihein ja vaakasaumat julkisivu-urituksin ja profiloinnein. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita, parvekkeita ja porrashuoneiden tuuletus-parvekkeita sommittelemalla. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Kortteleissa 22012, ja tulee rakentaa kadun ja aukion varren maantasokerroksessa asukkaiden yhteisiä varasto- ja kerhotiloja, jotka on helposti muutettavissa liike- ja työ/toimitiloiksi ja saa rakentaa työ/toimitiloja, jotka on liitettävissä asuntoon. Maantasokerroksiin sijoittuvien varasto-, liike-, työ-, kokoustilojen ja kiinteistövarastojen tulee olla suuri-ikkunaisia ja julkisen tilan oloisia. Katutason tilat suunnitellaan siten, että ne voidaan myöhemmin muuttaa liike-työtiloiksi. Sokkelimaisia, kellari-ilmeisiä pohjakerroksen julkisivuja ei saa esiintyä. Keimolantien puoleisten asuinrakennusten julkisivujen muotoa osoittava merkintä on sitova mutta paikka ohjeellinen. Rakenteiden tulee olla samassa pinnassa; kuitenkin arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivun pinnasta. Keimolantien puoleiset porrashuoneet eivät saa ylittää rakentamisalueen rajaa. Keimolantien puoleisen asuinkerrostalon julkisivun pintamateriaali ei saa edesauttaa melun heijastusta. Asuinkerrostaloissa tulee jokaisesta porrashuoneesta olla suora uloskäynti leikki- ja oleskelualueeksi osoitetulle tontinosalle. Porrashuoneiden tulee olla luonnonvaloisia. Porrashuoneiden ikkunoiden puiterakenteet tulee olla metallirakenteiset ja sirot sekä värisävyltään grafiitinharmaat. Yleensä porrashuoneisiin tulee olla sisäänkäynti talon molemmilta puolilta, joista ainakin toinen on esteetön. Sisäänkäynnit varustetaan katoksin ja/tai pergoloin, joihin liitetään istutuksia ja penkki. Käärmetalon vertikaaliset porrashuoneet rytmittävät pitkää julkisivua. Kortteleissa 22009, ja kadun puoleisilla julkisivuilla ei sallita ulkonevia parvekkeita. Parvekelaatan näkyviin jääviin reunoihin tulee kiinnittää metalliprofiili laatan keveyden korostamiseksi. Parvekkeiden taustaseinämateriaali voi poiketa julkisivujen päämateriaalista. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 7

8 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Katot Asuinkerrostalojen tulee antaa tasakattoinen vaikutelma. Käärmetalon räystäslinjan tulee olla vaihteleva. Kaksi vierekkäistä rakennusta yhdistetään katoksella tai ulokkeella asemakaavan osoittamissa paikoissa. Terassitalokortteleiden räystäslinjoissa on huomioitava kattoterassien rakentaminen hyvien näköalojen saavuttamiseksi. Rikkaan kattokerrosmaailman tulee vahvistaa kortteleiden ominaispiirrettä. 5 AP ASUINPIENTALOKORTTELI Tavoitteena on luoda alueesta puutarhamainen pientalojen alue, joka luo omana kokonaisuutenaan arkkitehtuuriltaan omaleimaisen alueen. Arkkitehtuurin tulee olla selkeästi modernia ja sen tulee perustua toistuvaan teemaan. Suunnitteluperiaatteen on jäsentää rakennusten massoittelua värien sekä toistuvien ulokkeiden ja sisäänvetojen avulla (kasvihuoneet, pergolat, talousrakennukset ja autotallit). Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. Keimolantiehen rajautuva pysäköintikatosmuuri toimii osaltaan meluesteenä Hämeenlinnanväylältä. Julkisivut Asuinpientalot ja talous- ja varastorakennukset saavat olla värillisiä kivi- tai puutaloja. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja, puhtaaksi muurattuja tai laudoitusta. Värityssuunnitelmien tulee olla kortteleittain yhtenäisiä. 8

9 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Julkisivulaudoituksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä; välilistoja ei sallita. Vuorilautojen tulee olla mahdollisimman kapeita ja pelkistettyjä; ei koristeellisia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita ja parvekkeita sommittelemalla. Julkisivut ovat lämpimän sävyistä erityyppistä rappausta, betonielementtejä tai puuta. Värikkäät arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivupinnasta. Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. 6 ATR ATRIUMTALOJEN KORTTELIALUE Tavoitteena on luoda alueesta puutarhamainen pientalojen alue, joka luo omana kokonaisuutenaan arkkitehtuuriltaan omaleimaisen alueen. Arkkitehtuurin tulee olla selkeästi modernia ja sen tulee perustua toistuvaan teemaan. Suunnitteluperiaatteena on jäsentää rakennusten massoittelua värien sekä toistuvien ulokkeiden ja sisään vetojen avulla. Pihasuunnittelussa kasvillisuuteen ja ympärivuotiseen käyttöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Julkisivut Asuinkerros- ja atriumtalojen tulee olla luonteeltaan värillisiä kivitaloja. Katot AP- kortteleissa kattomuodon tulee olla lapekatto ja samalla tontilla olevien rakennusten kattokulman on oltava sama. Vesikattomateriaali on väriltään tummanharmaa, joka muodostaa yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Vesikourut ja syöksytorvet tulee olla kattovärin mukaiset. Räystäiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Autopaikat voidaan kattaa katoksin. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. Palomääräykset Kaksikerroksisten pientalojen tonteilla 1600 ka-m2 ylitys edellyttää 8 m leveää palosolaa tai EI60 palomuuria. Yksikerroksisilla raja on 2400 ka-m2. Palosolassa ei saa olla rakennelmia. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja tai puhtaaksi muurattuja julkisivuja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita ja parvekkeita sommittelemalla Korttelipihoille saa rakentaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia ulko- ja varastotiloja. Varastojen ja katosten tulee liittyä ympäröivään arkkitehtuuriin. 9

10 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Katot AP- kortteleissa kattomuodon tulee olla lapekatto ja samalla tontilla olevien rakennusten kattokulman on oltava sama. Vesikattomateriaali on tummanharmaa konesaumattu pelti. Esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Vesikourut ja syksytorvet tulee olla kattovärin mukaiset. Räystäiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Autopaikat voidaan kattaa katoksin. Ulkoarkkitehtuurin tulee olla aikaa kestävää niin arkkitehtuurin, yksityiskohtien kuin värityksenkin suhteen. Julkisivuissa lasin lisäksi tulee käyttää eri materiaaleja, jotka muodostavat mielenkiintoisia arkkitehtonisia kompositioita. Julkisivut ikkuna-aukkoineen on suunniteltava ottaen huomioon jalankulkijan mittakaava. Julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa vaan se on suunniteltava siten, että sisä- ja ulkotilojen välinen näköyhteys luo tilallisen jatkumon sisältä ulos ja päinvastoin. Sisäänkäynnit tulee suunnitella yksityiskohtaisesti ja laadukkaasti ja niiden läheisyyteen on sijoitettava pyöräparkki. Kattomuoto on tasakatto. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Ajoväylät ja paikoitusalueet asfaltoidaan, lisäksi paikoitusalueet jäsennöidään kiveyksin ja istutuksin, pääsisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. KTY -kortteleissa tulee kiinnittää erityistä huomiota "ekologiseen kehityssuunnitelmaan". Mainoslaitteiden osalta on rakennusluvan yhteydessä laadittava erillinen suunnitelma. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. 7 C KESKUSTATOIMINTOJEN KORTTELIALUE Korttelialueelle saadaan rakentaa asuin-, toimisto-, liike- näyttely- ja palvelutiloja Korttelia koskevat samat rakentamisohjeet kuin kerrostalokortteleita (AK), toimitilakortteleita (KTY), autopaikkojen korttelialueita (LPA) sekä pihoja. 8 KTY TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE Julkisivut Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 10

11 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A PL (22005) LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE 10 YL (22013) JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELI Julkisivut Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kortteliin sijoitetaan päiväkoti ja muita palvelutoimintoja. Rakennuksen muoto on ohjeellinen mutta sen tulee erottua julkisena rakennuksena asuinrakennuksista. Sen muoto seuraa Varikkokaarretta. Etupiha on varattu saattoliikenteelle ja pysäköintipaikat ovat tontin pohjoisosassa. Kattomuoto on tasa- tai pulpettikatto. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Sisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. Piha aidataan. Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kortteliin sijoitetaan monitoimitalo, jossa on ala-asteen koulu, päiväkoti ja muita julkisia tiloja. Eri toiminnot ovat samaa rakennusta tai ne voidaan erillisinä kytkeä toisiinsa katoksin. Rakennukset myötäilevät Keimolankaarretta ja Lincolnin aukiota. Pysäköintipaikat ja saattoliikenne ovat Ajolenkin puolella. Rakennuksen muoto on ohjeellinen mutta sen tulee erottua julkisena rakennuksena asuinrakennuksista. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Ajoväylät ja paikoitusalueet ovat asfalttia tai betonikiveä, sisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. Päiväkodin piha aidataan. Aita sovitetaan rakennuksen arkkitehtuuriin. 11 LPA AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. Pysäköintilaitosten valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: pysäköintikansien valaistus on järjestettävä siten, että valolähteet eivät näy ympäristöön ja että ne eivät aiheuta häikäisyä laitoksen ulkopuolelle. Rakennusten julkisivujen vaikutelmallisuutta tulee korostaa esim. julkisivuvalaistuksen avulla. 11

12 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A PIHAT Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden huolelliseen detaljointiin, kulutuksen kestävyyteen liikkumisen esteettömyyteen sekä kasvillisuuden helppohoitoisuuteen. Tonttikorkeudet ja maaston muotoilu Maantasokerroksessa asuinhuoneen lattian tulee olla 0,5 m viereisen katutason pintaa ylempänä. Viitesuunnitelmassa on esitetty likimääräiset korkeusasemat. Lopulliset korkeusasemat määritellään katu- ja puistosuunnitelmien ja esteettömyysvaatimusten mukaan rakennuslupavaiheessa. Rakennusten maastokorot noudattavat periaatteessa nykyisen maaston korkoja. Terassitalot Ajolenkin varrella luovat vaihtelevaa maastoa muureineen ja portaineen. Säilytettävä ja istutettava kasvillisuus Säilytettävä puusto kartoitetaan toteutussuunnittelun yhteydessä ja suojataan työmaa-aikana Infra RYL:n ohjeiden mukaan yhtenäisillä suoja-aidoilla. Keimolanmäen suunnittelualueilla metsä on kehittynyt vesakosta ja on edelleen paikoin hyvin tiheää, joten puustoa joudutaan hoitamaan ja karsimaan, jotta saadaan säilytettyä kauniita puuryhmiä. Ajolenkkiin ja Varikkokaareen rajaavissa kortteleissa suositaan mäntyä. Korttelipihojen ja Ruutulippupuiston rajan molemmin puolin säilytetään yhtenäisiä mäntyryhmiä. Ympäristön käsittely on tonttia rajaavasta muurista huolimatta samanlainen rajan molemmin puolin. Korttelit 22011, 22012, ja ovat koivuvaltaisia ilmeeltään ja valoisampia. Lisäistutukset tukevat valoisaa ilmettä. Suositaan koivujen lisäksi pihlajaa, virginiantuomea, pilvikirsikkaa, pensaina esim. valkokukkaisia angervoja. Länsirinne on valoisa, olosuhteet ovat kosteammat kuin ylätasanteella ja lehtipuukasvillisuus on rehevä. Valtapuuna kasvaa paju, leppä ja koivu. Jyrkän rinteen alaosassa metsä on vesakkoinen, tiheä ja huonokuntoinen. Maasto on paikoin kivinen. Korttelien keskialueella sijaitsee kapea ja pitkä niitty, josta on hyvät näkymät Isosuolle. Niitty antaa kulttuurileiman korttelille. Metsän hoidossa suositaan koivua. Lisäistutukseen suositaan pienmuotoista istutusta kuten kukkivia pikkupuita, köynnöksiä, syysvärisiä pensaita sekä perennoja. Jyrkkään rinneosaan istutetaan esim. tuomia, taikinamarjaa, saniaisia. Korttelien 22003, 22004, 22005, 22007, 22008, ja oleskelupihat suunnitellaan vehreiksi. Mäntyjen tummaa sävyä tukevat lisäistutuksessa pihlaja, tuomipihjaja ja pensaina esimerkiksi tummalehtiset aroniat, alppiruusut, mongolian vaahterat. Säilytettävien mäntyryhmien alle istutetaan luonnonnurmi (metsänurmiseos). Tavoitteena on korttelien ja puiston yhteinen ilme ja liittyminen toisiinsa Asuinkorttelin itäpuolella autokatoksien ja Keimolantien välissä pääpuulajina on mänty. 12

13 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Rivitalo- ja atriumalueelle suositaan rehevää perennaistutusta. Isot puut tulee istuttaa vähintään 6 metrin ja pienet puut 4 metrin päähän rakennusten julkisivuista. Pihatasot maanalaisten pysäköintitilojen päällä tulee istuttaa tai olla laadultaan julkisen kaupunkitilan tasoa. Pihasuunnitelmissa tulisi jättää rakennetuille pihoille alueita, joiden suunnitteluun ja rakentamiseen voisivat asukkaat yhteistyössä vaikuttaa. Muurit ym. rajaukset Ajolenkkiä ja Keimolankaarta rajaavan muurin korkeus tulee olla pääosin 800 mm. Muurin on oltava kiviaineinen ja se tulee jäsentää pergoloin, istutuksin ja arkkitehtonisin muuriaihein, jotka ovat esimerkiksi graafista betonia. Tonttialueet saa erottaa VL- ja VP- alueista matalalla aidalla tai muurilla, jonka korkeus on keskimäärin 500 mm. Aita tai muuri tulee jäsentää istutuksin ja arkkitehtuurin keinoin. Korttelipihoille saa rakentaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia ulko- ja varastotiloja. Varastojen ja katosten tulee liittyä ympäröivään arkkitehtuuriin. Rakennusoikeuden estämättä myös korttelitalojen rakentaminen on mahdollista. Alueet sijoitetaan mahdollisimman kauas katualueesta pihan aurinkoisille osille. Tonteille, jotka rajautuvat Ruutulippupuistoon, leikkialueet sijoitetaan lähelle puiston rajaa. Piha- ja istutussuunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tontin tuuliolosuhteisiin ja melu-olosuhteisiin. Leikki- ja oleskelualueet suojataan esim. istutuksin tai katoksin. Pihojen leikkialueilla tulee noudattaa leikkivälineiden turvallisuusmääräyksiä. Leikkialueet varustetaan eri toimintoja kuten hiekkaleikkejä, kiipeilyä, liikuntaa ajatellen. Pihojen suunnittelussa tulee huomioida moottoriradan historia. Välineet valitaan niin, että ne heijastavat alueen moottorirata-aikakautta. Leikkivälineet ja kalusteet valitaan valmismallistosta. Värien on oltava sopusoinnussa rakennusten värien kanssa. Korttelit, jotka rajautuvat Ruutulippupuistoon rajataan puistosta matalalla muurilla, jossa voi olla katkoksia tai osia, jotka eivät ole kiinni rajassa. Tontinrajalla polku merkitään kahdella portinpylväällä. Keimolankaarretta ja Ajolenkkiä rajaavien muurien tulee ilmentää Keimolan moottoriradan historiaa ja omaleimaisuutta esim. autourheiluun liittyvin graafisin aihein. Muuria rytmitetään ja sitä jäsennöidään pergoloin tai katoksin. Muurien on kortteleittain annettava yhtenäinen ilme. Pelastustielle on varattava riittävän leveä (3,5 m) ja korkea (4,0 m) aukko pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan. Suunnittelussa on huomioitava myös kääntösäteiden vaikutus valaisinpylväiden sijoitteluun ja nostopaikan mitat (15 x 6,5 m). Tontilla kadun ja rakennuksen tai muurin välissä on n. 500 mm:n betoni- tai nurmikivikaista joka huomioi katusuunnitelmien materiaalivalinnat. Atriumtalojen korttelialueella kullakin asunnolla tulee olla asuintilojen/aitojen rajaama piha. Tonteille varataan aikuisille oleskelutilaa. Paikkaan järjestetään näkösuoja esim. istutuksin. pergoloin tai katoksin. Rakenteet ovat kevytrakenteisia ja niiden on oltava sopusoinnussa muun rakentamisen kanssa. Aita tai muuri tulee jäsentää istutuksin ja arkkitehtuurin keinoin. Muuri saa olla korkeintaan ensimmäisen kerroksen korkuinen. Leikki- ja oleskelualueet Piha-alueelle on varattava korttelialueen yhteisiä leikki- ja oleskelualueita. Toisiinsa rajautuvilla tonteilla tulee pihojen leikki- ja oleskelualueet sekä istutukset suunnitella ja rakentaa yhtenäisesti. 13

14 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A Valaistus ja kalusteet Ulkovalaistuksen tulee olla kortteleittain yhdenmukaisia. Valaisimina käytetään samaan perheeseen kuuluvia pylväs- ja pollarivalaisimia. Sisäänkäynnit valaistaan selkeästi hahmotettaviksi. Piha-alueilla valaistaan leikkipaikat, sisäänajotiet, paikoitusalueet, oleskelualueet ja kulkutiet. Käärmetalon Keimolatien puoleiselle sivulle suositellaan korostusvalaistusta. Valaistus tulee sovittaa yhteen julkisten alueiden valaistuksen kanssa. Korttelissa AK on muodostunut täyttömaalle kosteikkopainanteita, joita voidaan kehittää pintaveden keräilyaltaiksi. Reunat istutetaan kosteikkokasveilla. Korttelissa AK pintavedet johdetaan painanteessa pihalta Pikku-Keimolan puiston ojaan. Länsirinteen jyrkässä osassa hulevesiuomaan voidaan rakentaa pieniä vesiputouksia. Pihasuunnitelmassa tulee varata tila aurauslumen säilytykselle. Kalusteet voidaan valita valmismallistosta ja niissä on huolehdittava esteettömyydestä; osassa penkkejä tulee olla selkä- ja käsinojat. Tomutustelineet ja roskakorit ovat maalattuja ja väritykseltään muihin kalusteisiin, valaisimiin ja rakenteisiin sopivia. Kalusteiden ja valaisinten metalliosien väri on grafiitinharmaa RAL Pintamateriaalit Asfaltin käyttö on sallittua ainoastaan pysäköimisalueella ja huoltoväylillä. Sadevesien imeytymistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. Hulevedet ja lumitilat Sadevesien imeytymistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. Korttelien raitit, jotka myös toimivat pelastusteinä, ovat kivituhkaa tai betonikiveä. Teiden reunoille asennetaan betonikivi- tai noppakiviraita. Pelastusajoneuvon vaatimat levennykset ovat kivituhkaa tai ne kivetään noppakivillä tai nurmikivillä. Pelastusreiteillä ja muilla ajoneuvoille tarkoitetuilla alueilla kiven paksuus on 80 mm. Porrashuoneille johtavat tiet ovat betoni- tai noppakiveä. Samassa korttelissa noudatetaan samaa pintamateriaalivalintaa. Pintamateriaalit vaihtuvat käytön mukaan. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan eli pyritään imeyttämään tontilla. Hulevesiä voidaan imeyttää mm. läpäisevien päällysteiden ja kasvillisuuspintojen kuten kivituhkan ja nurmikon kautta. Hulevedet, joita ei pystytä imeyttämään ohjataan, jos mahdollista, avopainanteessa tai kivetyssä pintakourussa avoojaan tai -painanteeseen. Hulevesirakenteiden on oltava yhtenäiset koko korttelissa eivätkä ne saa aiheuttaa esteitä kulkuväylille. Siellä, missä hulevesien imeyttäminen tai hallittu johtaminen luonnonmukaisin menetelmien ei ole mahdollista, hulevedet ohjataan katujen hulevesiviemäreihin. 14

15 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATUOSIO Seuraavassa todetaan asemakaavasuunnitteluvaiheen keskeiset laatutavoitteet. Näiden saavuttamiseksi sopijapuolet sitoutuvat seuraaviin toimintatapoihin ja tavoitteisiin: Y L E I S T Ä Alueen omaleimaisuutta ja paikan henkeä on tuettava eri ratkaisuilla, Keimolan moottoriradan historia on otettava huomioon alueen suunnittelussa. Rakentamisohjeeseen liittyy taideohje, jonka tavoitteena on liittää taide osaksi arkkitehtuuria ja sen ratkaisuja. Rakentamisohjeessa ja sen taideohjeessa tullaan esittämään alueelle ohjeita mm. värien käytöstä julkisivuissa ja rakennusten sisäänkäyntien korostamisesta. Rakentamisohjeessa tullaan esittämään mm. osaan mataliin kiviaineksiin aitoihin ja muureihin kuvallisia viestejä alueen historiasta. Kaupungin vastuulle jäävillä julkisilla alueilla taide tullaan liittämän luontaisesti toiminnallisuuteen. Kaupunki kunnostaa vanhan Keimolanradan valvontatornin valoteokseksi. Yhtiö osallistuu valvontatornin kunnostuskustannuksiin sekä muihin taiteen osuudesta aiheutuviin kustannuksiin (kolme sataa viisi tuhatta kuusi sataa neljäkymmentä) euron suuruisella summalla, joka muodostuu kohdassa 1.1. mainitun yhteistyösopimuksen maanluovutusperiaatteiden sekä toteutuneiden maanluovutusten määrän välisestä arvoerosta. Kaupunki laskuttaa Yhtiön osuuden seurantaryhmän käsiteltyä valotornin suunnitelmat. Pysäköintiratkaisuiden ja kevyen liikenteen toiminnallisuuteen ja laadukkuuteen, yhteyksiin asuntoihin, pihoille ja julkisille alueille on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupunki toteuttaa osaltaan viihtyisät ja laadukkaat kevyen liikenteen alueet ja yhteydet tulevan Kehäradan Kivistön ja Petaksen asemille. Alueen suunnittelussa on mahdollistettava innovatiiviset ja moni-ilmeiset ratkaisut, asuntojen ja työtilojen muuntojoustavuus sekä rakennuksien/rakenteiden pitkäikäisyys. Seurantaryhmä käsittelee myös alueen suunnittelun ja rakentamisen yleisiä laatukysymyksiä. Alueen ja erityisesti asuntoihin liittyviä laadun mittareita ovat piha- ja ulkotilojen ratkaisujen laatu, katetut julkiset ja yksityiset ulkotilat. Pihatilojen suojaisuus tuulilta, aurinkoisuus ja ympäristötekniikan uusimmat ratkaisut tulee huomioida suunnittelussa. E N E R G I A T E H O K K U U S J A K Ä Y T T Ö I K Ä Osapuolet sitoutuvat liittämään alueen rakennukset kaukolämpöverkkoon kustannuksellaan. Rakennusten ja käyttöveden lämmitys on toteutettava pääosin kaukolämmöllä. Rakennusten lämmityksen kaukolämmönliittymisvelvoitteesta voidaan luopua, jos rakennukset toteutetaan energiataloudeltaan vähintään rakentamisajankohdan mukaisina ns. passiivitaloina tai niiden pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Sähköistä lattialämmitystä voidaan käyttää vain märkätiloissa ns. matalatehoisena mukavuuslämmityksenä. Keimolanmäen alueen rakennuksien energiatehokkuus on oltava rakentamisajankohdan mukaan hyvä. Asuinkerrostalojen energiatehokkuusluku (ET-luku) saa olla enintään 120 kwh/brm²/vuosi, pientalojen energiatehokkuusluku (ET-luku) saa olla enintään 170 kwh/brm²/vuosi, jos yksittäisen rakennuksen rakennuslupa-ajankohdan määräyksistä ei muuta johdu. Rakennusten teknisten järjestelmien on mahdollistettava asuntokohtainen energiakulutuksen seuranta ja laskutus (ei koske lämmitystä, joka on toteutettu kaukolämmityksellä tai vastaavalla tavalla). Alueen asuinrakennuksiin on rakennettava huoneistokohtainen kylmän ja lämpimän käyttöveden mittausjärjestelmä, jonka avulla voidaan toteuttaa huoneistokohtainen kulutukseen perustuva laskutus. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakennusten julkisivujen ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyteen. Ulkoseinien betonirakenteiden (ei parvekerakenteiden) suunnittelukäyttöikä on oltava vähintään 100 vuotta, julkisivujen puurakenteiden on oltava vähintään alan vakiintuneiden toimijoiden asettamien (esim. Puuinfo Oy:n pitkäikäisen puujulkisivun perusvaatimus) laatuvaatimuksien mukaisia. 15

16

17

18

19

20

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

HIEKKAHARJU 5 RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO RITVA KOTILAINEN

HIEKKAHARJU 5 RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO RITVA KOTILAINEN Asemakaava ja asemakaavan muutos numero 600500 HIEKKAHARJU 5 RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO RITVA KOTILAINEN Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2007 Ympäristölautakunnan rakennuslupajaosto 17.4.2007

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

PAJALAN ALUE KORTTELI 701, tontit 9-14 15.01.2014 1 / 13

PAJALAN ALUE KORTTELI 701, tontit 9-14 15.01.2014 1 / 13 KORTTELI 701, tontit 9-14 1 / 13 , JÄRVENPÄÄ R A K E N N U S T A P A O H J E Kortteli 701, tontit 9-14 YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään 7. kaupunginosan eli Pajala korttelia 701 tontteja 9-14.

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 7.133 Autopaikkojen korttelialue. Suluissa

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA 1 14.2.2012 ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT -, -8 JA -..00, sivu / ..00, sivu / ALUE ; kortteli / tontti sekä kortteli / tontit ja 8 YLEISTÄ Rakennustapaohje on laadittu noudatettavaksi asemakaavan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

LOHJA 13. KAUPUNGINOSAN GUNNARLA KORTTELIEN 349, 364 JA 365 SEKÄ PUISTO-, VIRKISTYS- JA KATUALUEIDEN.

LOHJA 13. KAUPUNGINOSAN GUNNARLA KORTTELIEN 349, 364 JA 365 SEKÄ PUISTO-, VIRKISTYS- JA KATUALUEIDEN. LOHJA 13. KAUPUNGINOSAN GUNNARLA KORTTELIEN 349, 364 JA 365 SEKÄ PUISTO-, VIRKISTYS- JA KATUALUEIDEN. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOLLA MUODOSTUU 13. KAUPUNGINOSA GUNNARLA KORTTELIT 690-729 SEKÄ

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos 1.4.2014 Hämeenlinna Tämä asiakirja liittyy asemakaavakarttaan 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE. NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B. AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161

VIHDIN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE. NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B. AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161 1 VIHDIN KUNTA Ympa 26.09.2006 NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B RAKENTAMISTAPAOHJE AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS, YMPÄRISTÖASIAT/KAAVOITUS MKa YLEISTÄ 2 PÄÄPIIRTEITÄ

Lisätiedot

KORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET KURKELANTIE 9

KORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET KURKELANTIE 9 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 8.11.2012 Leena Keränen vs. kaavasuunnittelija KORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET KURKELANTIE 9 Entisen harjatehtaan alue käyttötarkoituksen

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET VIIALAN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET VIIALAN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 4.12.2012 Leena Keränen vs. kaavasuunnittelija RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET VIIALAN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS Entisen kunnantalon

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, 1 VIHDIN KUNTA Ympa 29.01.2004 VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, kaava 29 AO - KORTTELIT ALUE A KORTTELIT 151-156 ALUE B KORTTELIT 157-160 JA 170 ALUE C KORTTELIT 165-168 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS,

Lisätiedot

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE

MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa tarkentaen kaavassa olevia merkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeiden yleistavoitteena

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA 10.4.2007

LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA 10.4.2007 Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Merimiehenkatu 29, 00150 Helsinki puh:09-6877900 kronlof@arkkit.com LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA 10.4.2007 1.1 TORIT JA AUKIOT JA YLEISELLE JALANKULULLE OSOITETUT

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUOHJE

NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUOHJE NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUOHJE Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet AL 13,14 ja 55 Asuinkerrostalojen korttelialue AK 6 22.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työryhmä 4 2. Suunnittelualue

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

Rakennustapaohje 2.2.2010

Rakennustapaohje 2.2.2010 ak426a Yli-Nissin rakennustapaohje.doc Sivu 1/12 YLI-NISSIN ALUEEN LAAJENNUS, ASEMAKAAVA 426a Rakennustapaohje 2.2.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Yli-Nissin alueen laajennuksen asemakaavaan ja kaavakarttaan

Lisätiedot