TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI"

Transkriptio

1 TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI Millaista tieto-taitoa tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa? Viestinnän koulutusohjelma Aikuiskoulutus Opinnäytetyö Kevät 2004 ( ) Eero Mattila

2 In analog days, you could point out this is television, this is radio, this is cellular phone etc. Each chunk of spectrum was a specific communications or broadcast medium with its own transmission characteristics and anomalies, and with a very specific purpose in mind. But in a digital world, these differences blur or, in some case, vanish: They may be radio bits, TV bits, or marine communications bits, but they are bits nonetheless, subject to the same commingling and multi-use that define multimedia. (Nicholas Negroponte "Being Digital" 1995, 54.)

3 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Vastaavatko suunnitelmat ja toiveet todellisuutta? Millaista tukea ja/tai koulutusta tv-tuottajat toivoisivat Monimediatuotannon vaikutus työmäärään Yhteistyö tiimin jäsenten välillä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Monimediatuotantojen risut ja ruusut Monimediatuotantojen puutteita Hyviä kokemuksia monimediatuotannoista Tulevaisuuden toiveita ja odotuksia Tv-tuottajan oma toive monimediatiimin kokoonpanoksi KOKEMUKSIA MONIMEDIATUOTANNOSTA YLE TEEMA-KANAVALLA Monimediatoimittajaksi YLE Teema -kanavalle Monimediatuotannon lähtökohtia Tuottajan visio on tärkeä Sirpaleista kokonaiseen ohjelmakonseptiin Monimediatuotannon solmukohtia Aikataulu ATK-ohjelmat Kehitysideat Keskustelupalsta Kevyt kuvauskalusto Kävijäseuranta Monimediatyökalu Delta Moniosaaminen Motivointi Streamaus Tekijänoikeudet...52

4 Tietokannat Työnjako tiimien välillä Työsuhteet Vuorovaikutus katsojien kanssa Yhteistyölle selkeät pelisäännöt MONIMEDIATUOTANNON KESKEISET HAASTEET TV-tuottajan keskeiset haasteet monimediatuotannossa Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkakuvat Matkaevääksi monimediatuotantoon Sisältö Jäsentely Oppiva organisaatio Tulevaisuuden tietovarannot POHDINTA Oman työn arviointi Johtopäätökset Tuottajavetoisesta tekijävetoiseen monimediatuotantoon Sisältövetoinen monimediatuotanto Loppusanat...78 LÄHTEET...79 LEHTILÄHTEET, RAPORTIT, KALVOSARJAT...80 HAASTATTELUT...81 KUVAT...81 LIITTEET...83

5 1 1 JOHDANTO Media-alalla on parhaillaan käynnissä hyvin mielenkiintoinen muutosprosessi. Nicholas Negroponten kymmenen vuotta sitten kirjoittama ennustus on parhaillaan toteutumassa. Digitaalinen tuotantotapa on tämän päivän todellisuutta. Mediat sulautuvat toisiinsa. Bitit eivät tunne medioiden välisiä luokkarajoja samalla tavalla kuin ihmiset. TVohjelma tallennetaan, editoidaan ja saatetaan yleisön saataville digitaalisessa muodossa. TV-ohjelman bittejä voidaan jakaa myös radiossa, painetussa mediassa, internetissä ja mobiililaitteissa. Yksittäisiin jakelukanaviin kohdistuvasta sisältötuotannosta ollaan siirtymässä monimediatuotantoihin 1. Digitaalisten kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmien myötä yleisradiotasoisen tv-ohjelman tuotantoon ei enää tarvita Yleisradion raskaita työasemia. TV-ohjelman voi näppärä koulupoika tai tyttö tehdä kotonaan digitaalisen videon editointiin varustetulla kotitietokoneella. Digitaalinen tuotantotapa itse asiassa mahdollistaa minkä tahansa informaation levittämisen missä tahansa mediassa, kunhan tuo informaatio on digitaalisesti tallennettu (Herkman 2003, 151). Teoriassa bittejä on helppo käyttää yhä uudelleen ja uudelleen, mutta käytännössä ylivälineellinen jatkokäyttö edellyttää tuotannollisesti 1 Monimedia on määritelty tarkoittamaan samaa kuin multimedia. Suurimmaksi osaksi monimedialla (multiple media) viitataan nykykeskusteluissa kuitenkin monimediaalisiin tuotteisiin eli yksi sisältö tai brändi monessa mediassa: www, mobiili, televisio, print. Toisin sanoen monimedia on sama kuin monikanavaiset konseptit. Multimedia taas viittaa kuvan, äänen ja tekstin kokonaisuudeksi. Mikä on siis oikein? Multi = moni ja multiple = moni, joten ehkä "monikanavamedia" olisi paikallaan tuossa toisessa merkityksessä. Missään tapauksessa tämä ei johda siihen, että multimedia olisi suomeksi järkevä sana, se on vain monimedian puoleksi latinaa sisältävä synonyymi. Mitään erottelua ei sen avulla voi rakentaa. Tuon toisen merkityksen voi ilmaista helposti vaikka puhumalla sisältöjen levityksestä käyttämällä monia medioita tai mediakanavia. (Cavén 2003, 2/11)

6 2 uutta ajattelua. TV-tuotannon ja uuden median tuotantokulttuurit eivät ole samanlaisia. 2SLQQl\WHW\ QLSllWHKWlYlRQHWVLlYDVWDXVWDN\V\P\NVHHQPLOODLVWDWLHWRWDLWRD WYWXRWWDMDWDUYLWVHH<OHLVUDGLRQPRQLPHGLDWXRWDQQRLVVD Uuden median tuotteiden kehittäminen on eri toiminta- ja tuotantotapojen ymmärtämistä ja yhdistämistä. Televisiotuotanto poikkeaa suuresti uusmedian tuotannosta jo työnkuvausten puolesta, jotka määrittelevät työntekijöiden tehtävät tarkasti. Uuden median suunnittelijat ovat jatkuvasti uusien haasteiden keskellä, sillä heidän työkenttänsä ei rajoitu yhden ainoan taidon hallitsemiseen vaan kykyyn yhdistää tietoja ja luoda uusia hybridejä. (Jyvälä 2000, 3.) Tähän mennessä tv-ohjelman digitaalista tuotanto- ja jakelutekniikkaa on tarkasteltu opinnäytetöissä ja tutkimuksissa muun muassa mediatieteen, teknologian, kanavapäälliköiden sekä katsojien näkökulmista. TV-tuottajan muuttuvaa työnkuvaa ja monimediatuotannon mukanaan tuomia uusia vaatimuksia ei ole aikaisemmin kartoitettu. Minun tarkoitukseni on tuoda keskusteluun mukaan myös tv-tuottajan näkökulma, koska tv-tuottaja on Yleisradion monimediatuotannoissa hyvin ratkaisevassa roolissa. Pääsääntöisesti Yleisradion tuottamat monimediakokonaisuudet perustuvat tv-tuotantoon. Tv-tuottajia, joilla olisi käytännön kokemusta monimediatuotannosta, jossa epälineaarista ja lineaarista tarinaa kuljetetaan rinnakkain, on toistaiseksi melko vähän. Välttämättä kaikki tv-tuottajat eivät edes haluaisi ryhtyä johtamaan monimediatuotantoa, mutta niin tai näin monimedian tuottaminen edellyttää laajaa tietämystä tuotantotekniikasta, erilaisista tiedostomuodoista ja työmenetelmistä. Tavoitteenani on paitsi kartoittaa tv-tuottajien nykyisiä työtapoja myös löytää uusia monistettavissa olevia toimintamalleja, ja siksi valitsin opinnäytetyöni tutkimusmetodiksi toimintatutkimuksen. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkimukselle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimustuloksista. Toimintatutkimuksen päämääränä ei ole vain tutkiminen, vaan myös toiminnan samanaikainen kehittäminen. (Aaltola, Valli 2001, 170.) Toimintatutkimukseni koostuu kolmesta tutkimusmenetelmästä. Aluksi puran neljän kokeneen tv-tuottajan puolistrukturoidun teemahaastattelun sekä tiiviin kyselytutkimuksen tulokset. Lisäksi arvioin omaa työtäni YLE Teema kanavan

7 3 monimediatuotannoissa ja teen oman henkilökohtaisen yhteenvetoni monimediatuotannon keskeisistä haasteista soveltaen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Kaikki haastateltaviksi valitsemani tv-tuottajat ovat omalla tavallaan tehneet pioneerityötä uuden monimediatuotannon parissa ja jokainen heistä edustaa erilaista ohjelmagenreä. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Tuottaja 1 tuottaa tv-draamaa, tuottajat 2 ja 3 tuottavat lasten ja aikuisten opetusohjelmia ja tuottaja 4 on asiaohjelmien tuottaja. Teemahaastattelujen avulla pyrin kartoittamaan, miten monimediallinen tuotantotapa on muuttanut heidän työtään ja mitä uusia vaatimuksia monimediatuotanto on heidän työnkuvaansa tuonut. Opinnäytetyön 1. luvussa käsittelen opinnäytetyöni taustoja ja määrittelen tutkimustavoitteeni. Opinnäytetyön 2. luvussa käsittelen teemahaastattelun sekä monivalintatehtävän tuloksia. Haastatteluissa neljä tv-tuottajaa kertoo omia henkilökohtaisia kokemuksiaan monimediatuotannosta. Opinnäytetyön 3. luvussa pohdin monimediatoimittajan roolia YLE Teema-kanavan lisäpalvelutuotannossa. Esittelen monimediatoimittajan työkaluja ja pohdin, mitä palveluiden toteuttaja odottaa tv-tuottajalta. Opinnäytetyön 4. luvussa jäsennän teemahaastattelujen ja oman työkokemukseni pohjalta kertynyttä tutkimustietoa SWOT-analyysin avulla. Yleisellä tasolla etsin vastausta kysymykseen: Mitä uusia taitoja tv-tuottaja tarvitsee monimediatuotannossa? Opinnäytetyön 5. luvussa arvioin omaa työtäni ja pohdin tutkimustulosten merkitystä.

8 4 1.1 Taustaa Käytäväkeskusteluissa puhutaan usein eri medioiden sulautumisesta toisiinsa sekä medioiden konvergenssista 2. Medioiden konvergenssilla tarkoitetaan yleensä tv- ja radio-ohjelmien, verkkosivujen, painetun median, keskustelualustojen ja mobiilipalveluiden sisältöjen rinnakkaistuotantoa, versiointia ja ylivälineellistä sisältötuotantoa. Samaa sisältöä versioidaan eri välineisiin, mistä seuraa se, että myös katsoja voi katsella ja tarkastella samaa sisältöä erilaisten jakelualustojen kautta kuten tv, radio, www, digitekstitv, mobiililaitteet. Opetusministeriön Sisältötuotantotyöryhmän mukaan yhdentymiskehitys on ollut esillä jo muutaman vuoden ajan. Radio, televisio, tietoverkot ja matkapuhelintoiminta nivoutuvat ainakin visioiden mukaan entistä tiiviimmin yhdeksi digitaaliseksi media-avaruudeksi, jossa erilaisiin käyttöympäristöihin tuotettuja kulttuuriteollisia tuotteita käytetään, kulutetaan ja tulkitaan. Tulevaisuudessa digitaalista sisältötuotantoa onkin entistä vaikeampi erottaa muusta mediatuotannosta. (Sisältötuotantotyöryhmän muistio 2002, 32.) Hannu Nieminen Turun yliopistosta on kirjoittanut median konvergenssista. Hänen mukaansa konvergenssi tarkoittaa yksinkertaisesti sanoen television, tietokoneen ja puhelimen yhdentymistä. Käyttöyhteydestä riippuen se voi tarkoittaa teknistä yhdentymistä (tuotanto- ja jakeluprosessien digitalisointi), toimialojen lähentymistä (media-alan tuotanto- ja omistussuhteiden uudelleen organisointi) tai myös kuluttajalaitteiden ominaisuuksien ja palveluiden samankaltaistumista. Esimerkkeinä tällaisesta kehityksestä ovat muun muassa www-sivujen tai sähköpostin käyttäminen televisiovastaanottimesta tai matkapuhelimesta. (Teinilä-Šmíd 2000, 9.) 2 Mediakonvergenssi on terminä moniselitteinen. Sanakirjan mukaan konvergenssi tarkoittaa yhteen sulautumista ja lähenemistä. Konvergenssilla on myös samankaltaistumisen ja yhdentymisen merkitys. Ensisijaisesti konvergenssi liitetään mahdollisuuteen yhdistää digitaalisesti radion, television, telekommunikaation ja tietoverkkojen toimintoja. Mediakonvergenssista voidaan eritellä edellä mainitun teknologisen konvergenssin lisäksi ainakin kaksi muuta osa-aluetta, jotka ovat muodon ja sisällön konvergenssi sekä omistuksen ja talouden konvergenssi. (Herkman 2003, 151.)

9 5.XYD0HGLDQNRQYHUJHQVVL.RQYHUJHQVVLHOLPHGLRLGHQVXODXWXPLQHQRQPRQLPXWNDLQHQMDNHUURNVHOOLQHQLOPL.XYD%ORPEHUJ&RQVXOWLQJ2\ Teoriassa eri jakelualustojen sisältöjä voitaisiin jo nyt hyvin pitkälle tehdä versioimalla samoja alkuperäisbittejä yhä uudelleen. Käytännössä tv-tuottajan pitäisi siis tuntea useita jakelualustoja ja versioida niihin sopivaa sisältöä. Eräs monimediatuotannon esiin nostama kunnianhimoinen sekä pitkäjänteinen tavoite on interaktiivisuus eli vuorovaikutus katsojan kanssa. Tässä kohdataan suuria haasteita sekä sisällöllisesti että teknisesti. Monimediatuottajan pitäisi tuntea usean mediatyypin ominaispiirteet ja osata valita niille kullekin ominainen sisältö. Samaan aikaan monimediatuottajan pitäisi tuntea usean median tuotantovälineet ja osata oikeassa tuotantovaiheessa ja oikeassa formaatissa versioida sisältöelementtejä mediasta toiseen. Henkilökohtainen kiinnostukseni digitaalisen tuotantoketjun toimintaan johtuu omasta työhistoriastani. Olen digitaalisen median sekatyöläinen. Olen runsaan kymmenen vuoden ajan hankkinut työkokemusta eri medioista: radiosta, lehdistä, televisiosta, internetistä. Taitan lehtiä ja toimitan ne CD-ROM levykkeelle tallennettuna painoon. Teen radio-ohjelmia digitaalisilla tallennusvälineillä ja siirrän itse valmiin radio-

10 6 ohjelman YLE Radio1:n lähetysjärjestelmään. YLE Teema -kanavan lisäpalvelutiimissä suunnittelen ja ylläpidän verkkosisältöjä, muokkaan keskustelupalstoja sekä konvertoin audio- ja videomateriaalia verkkoon. Olen käytännön työssä usein pohtinut sitä, miten samaa sisältöä voidaan versioida eri medioihin ja toisaalta, millaiset ilmaisukeinot ovat eri medioille ominaisia ja ainutkertaisia. Nykyinen työni sekä aikaisempi työkokemukseni antavat mielestäni hyvän taustan tutkimukseni suorittamiseen. 1.2 Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on puolistrukturoidun teemahaastattelun (Liite 2, Teemakysymykset) ja monivalintakysymyksien (Liite 1, Monivalintakysymykset) avulla kartoittaa, millaisia tietoja ja taitoja tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa. Monivalintakysymyksien avulla selvitin ennen varsinaista teemahaastattelua tv-tuottajien monimediatuotantoon liittyvää tieto-taitoa sekä teknisten termien ja teknologioiden tuntemusta. Varsinaisen haastatteluosuuden aluksi kävin monivalintakysymysten vastaukset läpi ja tarkistin, että haastateltavat olivat ymmärtäneet kysymykset oikein. Teemahaastattelut tehtiin kesällä ja alkusyksyllä vuonna Sovin haastattelut tuottajien työpaikoille ja yritin parhaan kykyni mukaan löytää kiireettömän hetken tuottajien usein hyvin kiireisestä arjesta. Kolme haastattelua tehtiin kasvotusten ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut kestivät noin tunnin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelunauhat purettiin tekstiksi. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Olen erottanut heidät toisistaan numeroilla tuottaja 1, tuottaja 2, tuottaja 3 tai tuottaja 4. Jokaisen haastattelulainauksen loppuun on merkitty alkukohdan aikakoodi. Tarkoitukseni on tutkia monimediatuottajuutta nimenomaan Yleisradion tvohjelmatuotannon osana, ja siksi olen valinnut haastatteluun vain Yleisradion palveluksessa olevia tv-tuottajia. Valitsemillani tuottajilla on kaikilla omakohtaista kokemusta tv-ohjelman lisäpalveluiden tuottamisesta. Jokaisessa tuotantotalossa on erilainen tuotantokulttuuri ja erilaiset tuotantovälineet, siksi halusin rajata tutkimukseni koskemaan nimenomaan Yleisradion viikottaistuotantoja ja julkisen palvelun tehtävää, jonka myös itse tunnen parhaiten. Olen vuosien varrella ehtinyt työskennellä monessa eri toimituksessa Yleisradio-yhtiön palveluksessa (radio, tv, netti) ja samalla olen

11 7 päässyt tutustumaan moniin erilaisiin toimintatapoihin. Kaupallinen tv-ohjelmatuotanto ja siihen liittyvä kaupallinen lisäpalvelutuotanto edustavat niin erilaista ansaintalogiikkaa, etten pitänyt järkevänä käsitellä niitä samassa tutkielmassa. Yleisradion monimediatoimitukset YLE Opetussa, uutiskanava YLE24:ssa ja Alueuutisissa on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska niiden tuotantovolyymit ja resurssit ovat myös monimediatuotannon osalta täysin erilaisia tavallisiin viikottaisohjelmiin verrattuna. Tutkimukseni tarkoituksena ei ole vertailla perinteistä tv-tuottajan työtä monimediatuottajan työhön, mutta aion selvittää millaisia uusia haasteita monimediakonsepti on kullekin tv-tuottajalle eteen tuonut ja miten hän on näistä haasteista selvinnyt. Tutkimukseni keskittyy valitsemieni tv-tuottajien henkilökohtaisiin kokemuksiin käytännön työelämässä Yleisradion palveluksessa. Millaisia haasteita kyseiset tuottajat ovat kohdanneet toteutuneissa monimediatuotannoissa? Mitä tvtuottajan tulisi tietää ryhtyessään monimediatuottajaksi? Miten tv-tuottajan työ muuttuu monimediatuotannossa? Digitaalisen television lisäpalveluita kuten digitekstitv-palvelua tulen vain sivuamaan, koska palvelu käynnistyi vasta vuoden 2003 syksyllä eikä valitsemillani tv-tuottajilla ollut sen sisältötuotannosta vielä näkemystä. Monimediallisuus painottuu verkon ja tvohjelman vuorovaikutukseen, mutta myös versiointi radioon ja mobiilipalveluiden tuotanto tulevat tutkimuksessani esille. Monivalintakysymysteni tarkoituksena oli kartoittaa tuottajien todellista tietämystä monimediatuotannon tekniikoista ja terminologiasta. Teemahaastattelulla pyrin kartoittamaan heidän mielipiteitään ja henkilökohtaisia näkemyksiään esimerkiksi eri medioiden suhteesta toisiinsa. Nauhoittamalla jokaisen haastattelun ja kirjoittamalla sen sisällön tekstiksi pystyin kartoittamaan valitsemieni tv-tuottajien toimintamalleja ja löytämään niistä yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Omat havaintoni perustuvat lähes 10 vuoden työkokemukseen monimedian eri työvaiheista tv-, radio-, verkko- sekä printtimedian tuotannoissa vuosina sekä YLE Teema kanavan lisäpalvelutiimissä toimimiseen vuoden 2002 syksystä lähtien. Koska toimintatutkimukseni tavoitteena on saavuttaa välitöntä, käytännöllistä

12 8 hyötyä, pyrin esittämään myös kriittisiä näkemyksiä ja etsimään vaihtoehtoja nykyisille menettelytavoille. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkija on toimiva subjekti, joka tulkitsee sosiaalista tilannetta omasta näkökulmastaan käsin, eikä puolueeton tarkastelija, hänen saavuttamansa tieto ei voi olla objektiivista sanan tavanomaisessa merkityksessä. Toimintatutkimus onkin useissa yhteyksissä määritelty arvosidonnaiseksi ja subjektiiviseksi lähestymistavaksi. (Aaltola, Valli. 2001, 179.)

13 9 2 TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Television ohjelmatyön nykyisistä ammattilaisista monet ovat aktiivisia elokuvien harrastajia. Heidän ajattelunsa pohjautuu lineaariseen tarinankerrontaan. Perinteinen tvohjelma valmistuu yksiviivaisella ajatuslinjalla; IDEA KÄSIKIRJOITUS KUVAUS LEIKKAUS. TV-ohjelman tekemiseen tarvitaan useiden työntekijöiden työpanosta. TV-työn ammattilaisilla on vuosien varrella vakiintuneet selkeät työnkuvat. (Anttikoski, Helenius, Korpinen, Penttinen, Röyskö 1986, 178.) Riina Hyytiä toteaa lopputyössään TUOTTAJA TV-DRAAMASARJASSA, että tuottaja on projektin ensimmäinen ja viimeinen työntekijä. Hän on mukana ideasta aina arkistointiin asti. Tuottaja etsii ja kehittelee uusia projekteja, palkkaa oikeat henkilöt ohjaajasta ja käsikirjoittajasta lähtien viemään projektia eteenpäin ja valvoo kokonaisuudessaan tuotannon kulkua niin budjetin ja rahavirtojen kuin aikataulun, henkilöstön ja taiteellisten tavoitteidenkin osalta. Tuottaja viime kädessä vastaa ohjelman sisällöstä, sen budjetista, projektin henkilöistä ja laitteista sekä aikataulujen noudattamisesta. Hän huolehtii suunnittelu- ja toteutusprosessista, henkilöstön motivoinnista, jälkitöistä ja raportoinnista. Tuottaja osallistuu markkinoinnin suunnitteluun ja tiedottamiseen kuin myös toiminnan jatkuvuuden ja kontaktiverkoston ylläpitoon (Hyytiä 1997, 36.) tuottaja valvoo ja hyväksyy tuotannon eri vaiheet työn edetessä kuvaaja suunnittelee Ohjaaja/toimittaja ohjaaja/toimittaja neuvottelee ohjaaja/toimittaja laatii suunnitelman äänittäjä suunnittelee tekee käsikirjoituksen.xyd3hulqwhlvhqwyrkmhopdqydoplvwxvnddyd 3HULQWHLQHQWYRKMHOPDYDOPLVWXX\NVLYLLYDLVHQDMDWXVOLQMDQPXNDDQ,'($±.b6,.,5-2,786±.89$86±/(,..$86±MQH<OOlROHYDVWDNXYDVWD QlKGllQPLWHQWYRKMHOPDQWXRWDQWRHWHQHHLGHDVWDYDOPLLNVLWYRKMHOPDNVL7\ HWHQHH OLQHDDULVHVWLMDWXRWWDMDOODRQPDKGROOLVXXVNlYHOOlWXRWDQQRQPXNDQD

14 10.XYD$QDORJLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW $QDORJLVHVVDWXRWDQQRVVDMRNDLVWDPHGLDDW\ VWHWllQLWVHQlLVHVWLLGHDVWDYDOPLLNVL RKMHOPDNVLVDDNND7XRWWDMDQRQKHOSSRVHXUDWDRKMHOPDQHGLVW\PLVWl.XYD%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ Monimediatuotannolle on tyypillistä tehtävien ja teknologia-alustojen päällekkäisyys ja jatkuva muutos. Nykyteknologia mahdollistaa ainakin periaatteessa sen, että palveluita voidaan kehittää ja ylläpitää toisistaan riippumatta. TV-tuotannossa työtehtävät on perinteisesti selkeämmin jaettu eri henkilöille ja tuotanto etenee vaihe vaiheelta ideasta valmiiksi tv-ohjelmaksi. Monimediatuotannoille ovat tyypillisiä hyvin laajat ja vaikeasti määriteltävät toimenkuvat ja tuotanto on yleensä pilkottu moduleihin, joita toteutetaan itsenäisesti toisistaan riippumatta. Monimediatuottajalla pitäisi olla kyky ymmärtää useiden erilaisten medioiden tuotantokulttuureja ja pystyä tuottamaan niihin sisältöä jopa samanaikaisesti.

15 11.XYD'LJLWDDOLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW 'LJLWDDOLVHVVDWXRWDQWRNHWMXVVDWRLPLWDDQPRGXODDULVHVWLHOLPRQWDDPHGLDDW\ VWHWllQ VDPDQDLNDLVHVWLULQQDNNDLVLOODMDNHOXDOXVWRLOOD0RQLNDQDYDWXRWDQWRSHUXVWXXNDLNLOOH PHGLRLOOH\KWHLVHHQWHNQRORJLDDOXVWDDQMDGRNXPHQWWLHQYHUVLRLQWLLQYlOLQHHVWlWRLVHHQ 7XRWWDMDOODHLROHPDKGROOLVXXWWDVHXUDWDMRNDLVWDW\ YDLKHWWD.XYDW%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ TV-tuotantoa ja uusmediatuotantoa on monta kertaa yritetty yhdistää, mutta kovin hyvin siinä ei ole onnistuttu. Vuonna 1998 syntyi M2 (Alternative Music Television). Se oli amerikkalaisen MTVn tuottama kokeilu, jonka avulla oli tarkoitus kehittää uusia vuorovaikutteisia ohjelmakonsepteja. M2 Europesta piti tulla digitaalisen television ja internetin hybridi, mutta toisin kävi. MTV:n ja M2:n toimitus kokivat televisiolähetyksen toimivuuden tärkeämpänä kuin sen internet-sivutuotannon, vaikka konsepti oli yhdistää ne. M2:n ongelmana oli sen henkilökunnan keskittyminen televisiotuotantoon. Www-sivuston ja sen ylläpidon sekä päivityksen merkitystä ei ymmärretty, vaikka juuri M2:n internet palvelua kiitettiin ja mainostettiin laajasti. Luovat työtehtävät muuttuivat pian staattiseksi ylläpitotyöksi, johon kuului nimilistojen päivitykset ja serverin toiminnan tarkkailu. (Jyvälä 2000, 30.)

16 12 Käytännössä monimediatuottajan työtehtäviä on hyvin hankala määrittää. Usein törmää ajatukseen, että tuottaja viime kädessä vastaa kaikesta, mikä projektiin liittyy. Tuottajan työn keskeisinä elementteinä pidetään rahaa ja rauhanturvaamista. Eeva Haapaniemen mukaan tuottaja on henkilö, joka huolehtii siitä, että taiteellinen tuotantoryhmä pystyy rauhassa tekemään töitä, hän turvaa talouden hankkimalla rahat ja seuraamalla rahan kulumista. Olennaista on myös lämmin rakkaus taiteeseen ja kyky sietää taiteellisen työn aiheuttamia vastuksia. (Haapaniemi 1991) 2.1 Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Kaikille haastatelluille tv-tuottajille oli yhteistä se, että he ovat oppineet monimediatuotannon pelisäännöt tekemisen kautta. Monimediatuotannon vetämiseen valmentavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla tai ainakaan sellaista ei ole huomattu. Eli toimintamalli on ollut varsin perinteinen heitetään kaveri veteen ja katsotaan pysyykö tämä pinnalla. Jonkinlainen näppituntuma esimerkiksi nettisivujen tuottamiseen oli kaikilla tvtuottajilla, mutta selvää kokonaiskuvaa monimediatuotannon käytännön järjestelyistä ei tuotantojen alkaessa ollut heistä kenelläkään. Lähes poikkeuksetta Yleisradion sisäisen hierarkian koettiin haittaavan toimitusten välistä yhteistyötä ja ylivälineellistä tuotantoa. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tuottajilta oli tilattu monimediallinen tuotantokonsepti, mutta kellään ei tuntunut olevan selvää käsitystä siitä millainen sen pitäisi olla. 7lQROLWDUNRLWXVROODHQVLPPlLQHQGUDDPDOOLQHQPRQLPHGLDOOLQHQWDL PRQLYlOLQHHOOLQHQNRNHLOXMDOlKLQQlMXVWVHPLWHQQHWWLWHOHYLVLRUDGLRMD PRELLOLVDDGDDQNHVNXVWHOHPDDQ-DWllKlQROLQLLQHWWlNDWVRMDOWDNLQROLVL YDDGLWWXVLWlHWWlVHU\KW\\WXWNLPDDQWlWlNRNRQDLVXXWWDHWVLPllQOLVll MRKWRODQNRMDMQH 1HWWLVLYXWROLVLDYDWWXPXXWDPDNXXNDXVLHQQHQGUDDPDVDUMDDMDUDGLRRKMHOPD ROLVLMDWNXQXWYLHOlVDUMDQMlONHHQNLQ79VDUMDROLVLROOXWNRWLNDWVRPRQSDLNDOOD

17 13 KXRPLRWDKHUlWWlYlMDWDYDOODDQOLLPDSDSHULWLHW\LOOHNDWVRMLOOH7RLQHQYl\OlROL WllQHWWLPDDLOPD 7XRWWDMD Saatua koulutusta pidettiin hyvin teknologiakeskeisenä ja sisällöllinen ymmärrys jäi niissä usein hyvin ohueksi. Erilaisia seminaareja on ollut tarjolla, mutta niidenkin anti on ollut usein kovin pintapuolinen. 9DLNNDQHROLNDQVDLQYlOLVLlVHPLQDDUHMDPLVVlPlNLQNlYLQQLLQQHROL VLVlOO OOLVHVWLLKDQEXOOVKLWWLD1HROLOlKLQQlVHOODLVLDWHNQLLNNDNRNHLOXMDHWWHL QLLWlMDNVDQXWNDWWRDNDDQ0LWllQILNWLLYLVWlHLROOXWWDUMROOD 7XRWWDMD Eri medioiden vahvuuksista ja ominaispiirteistä toivottiin myös lähes poikkeuksetta parempaa tietoa. Nyt koettiin, että tuottaja oli aika yksin uusien haasteiden edessä. Kaikilla tuottajilla oli selkeästi halu ymmärtää enemmän muista välineistä ja niiden vaatimuksista, mutta opetusta ei oikein tuntunut olevan saatavilla eikä aikaa sellaisen etsimiseen. Jokainen tuottajista myös tunnisti itsessään välinekeskeisyyden eli ns. oman välineen vahvuuden. Muut mediat, kuten radio, netti, mobiili ovat televisiota heikommassa asemassa, koska niitä ja niiden tuotantotapoja ei henkilökohtaisesti tunneta. 5DGLRRQK\YlWLHW\LVVlDVLRLVVDMDYHUNNRK\YlMRVVDLQWRLVHVVD0RQLPHGLDLVWD DMDWWHOXDRQRSSLQXWVLOOlWDYDOOD2QJHOPDQDRQYlKlQVHHWWlWYWXRWDQWRRQVH \NN QHQMDVHHLRLNHLQKLUYHHQK\YLQWRLPLMRVRLNHDVWLSXKXWDDQ PRQLPHGLDNRQVHSWLVWD6HKlQSLWlLVLOlKWHlVLLWlHWWlNDLNNLPHGLDWRQVDPDOOD YLLYDOODMDVLWWHQNDWVRWDDQHWWlPLWlV\ WHWllQPLKLQNLQ(Tuottaja 3, ) Kaikilla neljällä tv-tuottajalla on selkeästi halua ottaa myös uudet mediat haltuunsa. Mutta usean median yhtäaikainen suunnittelu, työohjaus ja valvonta ei ole helppo tehtävä. Medioiden vahvuuksien ja ominaispiirteiden hallinnasta olisi korvaamaton apu, mutta sellaista tieto-taitoa ei hankita muuta kuin kokemuksen kautta. Ehkäpä yritys ja erehdys onkin käytännössä ainoa oikea tie monimediatuottajaksi.

18 14 7XRWDQQRQDLNDWDXOXVVDSLWlLVLVLWlMDSLWlLVLWlWlHOLSLWlLVLNRNRDMDQKDOOLWD VHPPRLQHQLVRPSLNRNRQDLVXXVMDVHSXXWWXXPXOODDLQDNLQ0lKDOXDLVLQRVDWD VLWlMDDMDWHOODLKDQUXWLLQLQRPDLVHVWLVLWlHWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlSLWlLVLPXWWD PlROHQQ\WNRNRDMDQNDLYDQQXVHPPRLVWDKDUDYDD(WDLQDNXQVXXQQLWHOODDQ WXRWDQWRDWDLXXWWDVLVlOW lqllqslwllvlroodvhpprlqhqkdudydmdvrsldmrvllql HWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlKDHWDDQHULYlOLQHLVLLQ0XWVHPPRLVWDKDUDYDDPlHQROH LWVHHKWLQ\WNHKLWWHOHPllQHLNlNXNDDQPXXNDDQYLHOl7llRQQLLQXXVL DMDWWHOXWDSDYLHOlHWWlDLQDNDDQPXOODVHHLROHPLNllQDVHQQHMXWWXHWWlPLNVLVH XQRKWXX6HRQXXVLDMDWWHOXWDSDPLWlPlHQS\VW\\NVNDNVRPDNVXPDDQ6HRQ KLGDVVHPXXWRV0lHQS\VW\QLLQNXWRVWDYDDQNl\GlDMDWWHOHPDDQVLWlPXWWD XVNRLVLQHWWlVHPPRLVHHQS\VW\LVLSllVHPllQ7XRWWDMD Tuottajien vastauksista nähdään, että aitoa monimediatuotantoa ja versiointia saatetaan pitää samana asiana. Tuottajat pääsääntöisesti ajattelivat monimediatuotantoa tvtuotannon näkökulmasta, koska tv-tuotannon osaaminen on heillä itsellään vahvin osaalue. Myös Yleisradiossa tv-tuotantojen korostunut asema muihin medioihin verrattuna saattaa vaikuttaa jonkin verran tähän arvoasetelmaan. Tässä muutama syy siihen, miksi monimediatuotanto helposti typistyy tv-tuotannoksi, jota versioidaan joltakin osin esimerkiksi verkkosivuille. 7DKWRRWDSDKWXDQLLQHWWlVHWYMXWWXKHOSRVWLNlUVLLNRVNDVHHLNHUWDNDLNNLDDQ HKGLVLWlNXYDOOLVWDSXROWDPLHWWLl\KWllQHOLWDYDOODDQO\NlWllQUDGLRMXWWX WHOHYLVLRRQMRKRQYDDQSDQQDDQMRWDNLQNXYDDSllOOHMRWWDVHRQYlKlQ WHOHYLVLRMXWXQQlN LQHQ6LLQlRQVHPPRLQHQRQJHOPDPXQPLHOHVWl 7XRWWDMD Tuottaja1:n mukaan monimedia ei tarkoita versiointia, vaan jokainen media pitäisi ajatella omalla tavallaan. Jokaisessa välineessä pitäisi olla oma käsikirjoitus Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Tekemäni monivalintakyselyn (Liite 1, Monivalintakysymykset) päätehtävä oli kartoittaa, mitä osaamisalueita tv-tuottajat pitävät monimediatuotannossa erityisen tärkeinä ja mitä osaamisalueita he itse haluaisivat opiskella lisää. Vastausvaihtoehtoja

19 15 oli kolme: ei merkitystä, melko tärkeä, hyvin tärkeä. Näiden lisäksi saattoi osoittaa erityistä kiinnostusta valitsemalla aion opiskella. Vastauksista nähdään, että eri tuottajien välisissä painotuksissa on tiettyä yhdenmukaisuutta. Viidessä kysymyksessä kahdeksastatoista (5/18) kaikki tuottajat olivat samaa mieltä. Kaikki neljä tuottajaa pitivät hyvin tärkeinä medioiden erityispiirteiden tuntemusta, ryhmätyötaitoja, ohjelmakonseptin suunnittelua sekä sopimuskäytäntöjä monimediatuotannossa. Kaikki neljä tuottajaa olivat myös yhtä mieltä siitä, että pelien suunnittelutaidolla ei ole heille merkitystä. Jos valintahaarukkaa väljennetään valitsemalla ne osa-alueet, joita kaikki tuottajat pitivät joko hyvin tärkeinä tai melko tärkeinä lista kasvaa huomattavasti. Edellä mainittujen lisäksi kaikki neljä tuottajaa pitivät seuraavia osa-alueita joko melko tärkeinä tai hyvin tärkeinä: epälineaarinen tarinankerronta, interaktiivisuuden keinot ohjelmatyössä, tietokoneen perustaidot, äänen- ja kuvan streamaustekniikat, projektin hallinta, verkkosivujen tuotanto, digitaalinen tuotantotekniikka sekä tekijänoikeuksien hallinta. Yhteensä siis 12/18. Lineaarista tarinankerrontaa, tietokoneohjelmien jatko-opintoja, mobiiliteknologioita, digi-tv:n lisäpalveluita sekä videokuvausta ainakin yksi tuottajista piti täysin merkityksettömänä. (Liite 1: Monivalintatehtävät) 6DPDDQDLNDDQ%%&VVlROLMRNXNRNHLOXPXWWDSDOMRQYDDWLPDWWRPDPSLMDVLLQl NXLWHQNLQVRYLWWLLQHWWlYDLKGHWDDQWLHWRMDNHVNHQlPPH1LLOOlROLNDQVVDLKDQ VRUPLVXXVVDPXWWDQLLOOlROLSHUXVWHWWXRPDRVDVWRMRNDWHNHH PXOWLPHGLDRKMHOPDD0HLOOlKlQHLROOXWPLWllQVHOODLVWDYDDQSLWLNRRWD\NVL LKPLQHQVLHOWlWRLQHQWllOWl6HROLPLVVLRQLPSRVVLEOHNRVNDNRVNHHNDLNNLD PXWWDNDLNLOODRPDWMRKWDMDQVD/LQMDRUJDQLVDDWLRVVDHLROHDMDWHOWXWlPlQ WDSDLVWDWXRWDQWRD9DLNNDQHXYRWHOWLLQNRNRDMDQ\OlWDVROODQLLQVLOWLWllHL WRLPLQXW7XRWWDMD Monimediatuotantoa on vaikea tai jopa mahdoton hallita ellei tunne julkaisu- ja tuotantovälineitä. Miten tv-tuottaja pystyy arvioimaan, paljonko radiojutun toimittamiseen menee aikaa? Pystyykö hän arvioimaan millainen on hyvä radiojuttu?

20 16 Pystyykö hän kertomaan, miten keskustelupalsta käynnistetään? Pystyykö hän valitsemaan oikean tietokanta-ohjelman www-sivujen alustaksi? 0lROHQVLOOlHQVLPPlLVHOOl<OHQWYWXRWWDMDNXUVVLOODMRNDDONRLYLLPHV\NV\QlMD SllWW\\Q\WWXOHYDQDV\NV\Ql9XRGHQNHVWllMDVLLQlN\OOlS\ULWllQMXXULWlKlQ NRNRQDLVXXGHQKDOOLQWDDQHWWlMRWHQNLQHGHV\PPlUUHWWlLVLLQPLWlNDLNNHDRQ WDSDKWXPDVVD0XWWDN\OOlVLLQlNLQQlNHHWlQHWWlRLNHLQNHOOllQHLROHVHONHll NXYDDVLLWlPLWHQYDOWDYDVHNRNRQDLVXXVWXOHHROHPDDQMDS\VW\\N VLWlNXNDDQ HGHV\NVLQllQKDOOLWVHPDDQ 7XRWWDMD Monimediallista ajattelua on aika vaikea oppia tai opettaa teoriassa. Lähtökohtaisesti monimediallinen ajattelu syntyy pitkän tien kautta tutustumalla eri medioihin ja tuottamalla niihin sisältöä. Tietämättömyys muiden medioiden tuotantotavoista vaikeuttaa myös Yleisradion sisäisiä eri toimitusten välisiä yhteistyöprojekteja. 0RQLPHGLDDOLVHHQDMDWWHOXXQRQMRLWDNLQ\NVLWWlLVLlNXUVVHMDROOXW57,VVl MRVNXVPXWWDVDQRWDDQHWWlQHNLQNXUVVLWPLWlROHQNl\Q\WRQROOHHW<OHLVUDGLRQ XONRSXROHOODHWK\YLQYlKlQ-RVNXVHVLPLHVRQSLWlQ\WMRWDLQHVLWHOPLlMD NHVNXVWHOXLVWDNROOHJRLGHQNDQVVDRQVDDQXWMRLWDNLQDMDWXNVLDPXWWDYDUVLQDLVWD NRXOXWXVWDPRQLPHGLDDOLVHHQWXRWWDPLVHHQWDLDMDWWHOXXQ<OHLVUDGLRVVDQLLQHL YRLVDQRD(QPlWLHGlRQNRVHOODLVWDROHPDVVDNDDQ7XRWWDMD Monimediatuotanto helposti rinnastetaan yksinomaan tv-ohjelman rinnalle tuotettavien nettisivujen tekoon. Nettisivujen rakennesuunnittelu on useimmille tv-tuottajille ylivoimainen tehtävä. Miten he siis osaisivat ohjeistaa muita tekijöitä? 2OHQMRXWXQXWRSHWWHOHPDDQXXVLDDVLRLWDPXWWDVHRQROOXWLKDQNLYDMXWWXMDWRL YlKlPLWlROHQVLWWHQNRXOXWWDXWXQXWQLLQVHHLQ\WRLNHDVWLROHSDOMRDYLHQ\WPXD HWHHQSlLQNRVNDPXOWDSXXWWXXMXXULVHPPRLQHQWHRUHHWWLQHQWLHWRMDVHRQVH YlOLQHLGHQWXQWHPXVMDVHNl\WW OLLWW\PlWLHWRXVVLLKHQQHWWLLQ1lLWlPXLWDNXQPl ROHQYLHVWLQWllMDNLUMDOOLVXXWWDRSLVNHOOXWMDPXOODRQQLLKLQVHOODLQHQV\YHPSL RVDDPLQHQQLLQVHQMlONHHQPXOODHLWHHRQJHOPDDPlHQVHQMlONHHQWDUYLWVH DSXD0XWWDQlLVVlQHWWLDVLRLVVDPlROHQWDYDOODDQQLLQNXOlKW NRKWDLVHVWL

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Sisältömarkkinointi Suomessa

Sisältömarkkinointi Suomessa Sisältömarkkinointi Suomessa 2014 Vastaajat Vastaajien asema Ylin johto 11 % Päällikkötaso 36 % Asiantuntija 43 % Yrittäjä 4 % Jokin muu, mikä 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki (KA:2.6, Hajonta:0.97)

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot