TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI"

Transkriptio

1 TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI Millaista tieto-taitoa tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa? Viestinnän koulutusohjelma Aikuiskoulutus Opinnäytetyö Kevät 2004 ( ) Eero Mattila

2 In analog days, you could point out this is television, this is radio, this is cellular phone etc. Each chunk of spectrum was a specific communications or broadcast medium with its own transmission characteristics and anomalies, and with a very specific purpose in mind. But in a digital world, these differences blur or, in some case, vanish: They may be radio bits, TV bits, or marine communications bits, but they are bits nonetheless, subject to the same commingling and multi-use that define multimedia. (Nicholas Negroponte "Being Digital" 1995, 54.)

3 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Vastaavatko suunnitelmat ja toiveet todellisuutta? Millaista tukea ja/tai koulutusta tv-tuottajat toivoisivat Monimediatuotannon vaikutus työmäärään Yhteistyö tiimin jäsenten välillä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Monimediatuotantojen risut ja ruusut Monimediatuotantojen puutteita Hyviä kokemuksia monimediatuotannoista Tulevaisuuden toiveita ja odotuksia Tv-tuottajan oma toive monimediatiimin kokoonpanoksi KOKEMUKSIA MONIMEDIATUOTANNOSTA YLE TEEMA-KANAVALLA Monimediatoimittajaksi YLE Teema -kanavalle Monimediatuotannon lähtökohtia Tuottajan visio on tärkeä Sirpaleista kokonaiseen ohjelmakonseptiin Monimediatuotannon solmukohtia Aikataulu ATK-ohjelmat Kehitysideat Keskustelupalsta Kevyt kuvauskalusto Kävijäseuranta Monimediatyökalu Delta Moniosaaminen Motivointi Streamaus Tekijänoikeudet...52

4 Tietokannat Työnjako tiimien välillä Työsuhteet Vuorovaikutus katsojien kanssa Yhteistyölle selkeät pelisäännöt MONIMEDIATUOTANNON KESKEISET HAASTEET TV-tuottajan keskeiset haasteet monimediatuotannossa Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkakuvat Matkaevääksi monimediatuotantoon Sisältö Jäsentely Oppiva organisaatio Tulevaisuuden tietovarannot POHDINTA Oman työn arviointi Johtopäätökset Tuottajavetoisesta tekijävetoiseen monimediatuotantoon Sisältövetoinen monimediatuotanto Loppusanat...78 LÄHTEET...79 LEHTILÄHTEET, RAPORTIT, KALVOSARJAT...80 HAASTATTELUT...81 KUVAT...81 LIITTEET...83

5 1 1 JOHDANTO Media-alalla on parhaillaan käynnissä hyvin mielenkiintoinen muutosprosessi. Nicholas Negroponten kymmenen vuotta sitten kirjoittama ennustus on parhaillaan toteutumassa. Digitaalinen tuotantotapa on tämän päivän todellisuutta. Mediat sulautuvat toisiinsa. Bitit eivät tunne medioiden välisiä luokkarajoja samalla tavalla kuin ihmiset. TVohjelma tallennetaan, editoidaan ja saatetaan yleisön saataville digitaalisessa muodossa. TV-ohjelman bittejä voidaan jakaa myös radiossa, painetussa mediassa, internetissä ja mobiililaitteissa. Yksittäisiin jakelukanaviin kohdistuvasta sisältötuotannosta ollaan siirtymässä monimediatuotantoihin 1. Digitaalisten kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmien myötä yleisradiotasoisen tv-ohjelman tuotantoon ei enää tarvita Yleisradion raskaita työasemia. TV-ohjelman voi näppärä koulupoika tai tyttö tehdä kotonaan digitaalisen videon editointiin varustetulla kotitietokoneella. Digitaalinen tuotantotapa itse asiassa mahdollistaa minkä tahansa informaation levittämisen missä tahansa mediassa, kunhan tuo informaatio on digitaalisesti tallennettu (Herkman 2003, 151). Teoriassa bittejä on helppo käyttää yhä uudelleen ja uudelleen, mutta käytännössä ylivälineellinen jatkokäyttö edellyttää tuotannollisesti 1 Monimedia on määritelty tarkoittamaan samaa kuin multimedia. Suurimmaksi osaksi monimedialla (multiple media) viitataan nykykeskusteluissa kuitenkin monimediaalisiin tuotteisiin eli yksi sisältö tai brändi monessa mediassa: www, mobiili, televisio, print. Toisin sanoen monimedia on sama kuin monikanavaiset konseptit. Multimedia taas viittaa kuvan, äänen ja tekstin kokonaisuudeksi. Mikä on siis oikein? Multi = moni ja multiple = moni, joten ehkä "monikanavamedia" olisi paikallaan tuossa toisessa merkityksessä. Missään tapauksessa tämä ei johda siihen, että multimedia olisi suomeksi järkevä sana, se on vain monimedian puoleksi latinaa sisältävä synonyymi. Mitään erottelua ei sen avulla voi rakentaa. Tuon toisen merkityksen voi ilmaista helposti vaikka puhumalla sisältöjen levityksestä käyttämällä monia medioita tai mediakanavia. (Cavén 2003, 2/11)

6 2 uutta ajattelua. TV-tuotannon ja uuden median tuotantokulttuurit eivät ole samanlaisia. 2SLQQl\WHW\ QLSllWHKWlYlRQHWVLlYDVWDXVWDN\V\P\NVHHQPLOODLVWDWLHWRWDLWRD WYWXRWWDMDWDUYLWVHH<OHLVUDGLRQPRQLPHGLDWXRWDQQRLVVD Uuden median tuotteiden kehittäminen on eri toiminta- ja tuotantotapojen ymmärtämistä ja yhdistämistä. Televisiotuotanto poikkeaa suuresti uusmedian tuotannosta jo työnkuvausten puolesta, jotka määrittelevät työntekijöiden tehtävät tarkasti. Uuden median suunnittelijat ovat jatkuvasti uusien haasteiden keskellä, sillä heidän työkenttänsä ei rajoitu yhden ainoan taidon hallitsemiseen vaan kykyyn yhdistää tietoja ja luoda uusia hybridejä. (Jyvälä 2000, 3.) Tähän mennessä tv-ohjelman digitaalista tuotanto- ja jakelutekniikkaa on tarkasteltu opinnäytetöissä ja tutkimuksissa muun muassa mediatieteen, teknologian, kanavapäälliköiden sekä katsojien näkökulmista. TV-tuottajan muuttuvaa työnkuvaa ja monimediatuotannon mukanaan tuomia uusia vaatimuksia ei ole aikaisemmin kartoitettu. Minun tarkoitukseni on tuoda keskusteluun mukaan myös tv-tuottajan näkökulma, koska tv-tuottaja on Yleisradion monimediatuotannoissa hyvin ratkaisevassa roolissa. Pääsääntöisesti Yleisradion tuottamat monimediakokonaisuudet perustuvat tv-tuotantoon. Tv-tuottajia, joilla olisi käytännön kokemusta monimediatuotannosta, jossa epälineaarista ja lineaarista tarinaa kuljetetaan rinnakkain, on toistaiseksi melko vähän. Välttämättä kaikki tv-tuottajat eivät edes haluaisi ryhtyä johtamaan monimediatuotantoa, mutta niin tai näin monimedian tuottaminen edellyttää laajaa tietämystä tuotantotekniikasta, erilaisista tiedostomuodoista ja työmenetelmistä. Tavoitteenani on paitsi kartoittaa tv-tuottajien nykyisiä työtapoja myös löytää uusia monistettavissa olevia toimintamalleja, ja siksi valitsin opinnäytetyöni tutkimusmetodiksi toimintatutkimuksen. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkimukselle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimustuloksista. Toimintatutkimuksen päämääränä ei ole vain tutkiminen, vaan myös toiminnan samanaikainen kehittäminen. (Aaltola, Valli 2001, 170.) Toimintatutkimukseni koostuu kolmesta tutkimusmenetelmästä. Aluksi puran neljän kokeneen tv-tuottajan puolistrukturoidun teemahaastattelun sekä tiiviin kyselytutkimuksen tulokset. Lisäksi arvioin omaa työtäni YLE Teema kanavan

7 3 monimediatuotannoissa ja teen oman henkilökohtaisen yhteenvetoni monimediatuotannon keskeisistä haasteista soveltaen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Kaikki haastateltaviksi valitsemani tv-tuottajat ovat omalla tavallaan tehneet pioneerityötä uuden monimediatuotannon parissa ja jokainen heistä edustaa erilaista ohjelmagenreä. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Tuottaja 1 tuottaa tv-draamaa, tuottajat 2 ja 3 tuottavat lasten ja aikuisten opetusohjelmia ja tuottaja 4 on asiaohjelmien tuottaja. Teemahaastattelujen avulla pyrin kartoittamaan, miten monimediallinen tuotantotapa on muuttanut heidän työtään ja mitä uusia vaatimuksia monimediatuotanto on heidän työnkuvaansa tuonut. Opinnäytetyön 1. luvussa käsittelen opinnäytetyöni taustoja ja määrittelen tutkimustavoitteeni. Opinnäytetyön 2. luvussa käsittelen teemahaastattelun sekä monivalintatehtävän tuloksia. Haastatteluissa neljä tv-tuottajaa kertoo omia henkilökohtaisia kokemuksiaan monimediatuotannosta. Opinnäytetyön 3. luvussa pohdin monimediatoimittajan roolia YLE Teema-kanavan lisäpalvelutuotannossa. Esittelen monimediatoimittajan työkaluja ja pohdin, mitä palveluiden toteuttaja odottaa tv-tuottajalta. Opinnäytetyön 4. luvussa jäsennän teemahaastattelujen ja oman työkokemukseni pohjalta kertynyttä tutkimustietoa SWOT-analyysin avulla. Yleisellä tasolla etsin vastausta kysymykseen: Mitä uusia taitoja tv-tuottaja tarvitsee monimediatuotannossa? Opinnäytetyön 5. luvussa arvioin omaa työtäni ja pohdin tutkimustulosten merkitystä.

8 4 1.1 Taustaa Käytäväkeskusteluissa puhutaan usein eri medioiden sulautumisesta toisiinsa sekä medioiden konvergenssista 2. Medioiden konvergenssilla tarkoitetaan yleensä tv- ja radio-ohjelmien, verkkosivujen, painetun median, keskustelualustojen ja mobiilipalveluiden sisältöjen rinnakkaistuotantoa, versiointia ja ylivälineellistä sisältötuotantoa. Samaa sisältöä versioidaan eri välineisiin, mistä seuraa se, että myös katsoja voi katsella ja tarkastella samaa sisältöä erilaisten jakelualustojen kautta kuten tv, radio, www, digitekstitv, mobiililaitteet. Opetusministeriön Sisältötuotantotyöryhmän mukaan yhdentymiskehitys on ollut esillä jo muutaman vuoden ajan. Radio, televisio, tietoverkot ja matkapuhelintoiminta nivoutuvat ainakin visioiden mukaan entistä tiiviimmin yhdeksi digitaaliseksi media-avaruudeksi, jossa erilaisiin käyttöympäristöihin tuotettuja kulttuuriteollisia tuotteita käytetään, kulutetaan ja tulkitaan. Tulevaisuudessa digitaalista sisältötuotantoa onkin entistä vaikeampi erottaa muusta mediatuotannosta. (Sisältötuotantotyöryhmän muistio 2002, 32.) Hannu Nieminen Turun yliopistosta on kirjoittanut median konvergenssista. Hänen mukaansa konvergenssi tarkoittaa yksinkertaisesti sanoen television, tietokoneen ja puhelimen yhdentymistä. Käyttöyhteydestä riippuen se voi tarkoittaa teknistä yhdentymistä (tuotanto- ja jakeluprosessien digitalisointi), toimialojen lähentymistä (media-alan tuotanto- ja omistussuhteiden uudelleen organisointi) tai myös kuluttajalaitteiden ominaisuuksien ja palveluiden samankaltaistumista. Esimerkkeinä tällaisesta kehityksestä ovat muun muassa www-sivujen tai sähköpostin käyttäminen televisiovastaanottimesta tai matkapuhelimesta. (Teinilä-Šmíd 2000, 9.) 2 Mediakonvergenssi on terminä moniselitteinen. Sanakirjan mukaan konvergenssi tarkoittaa yhteen sulautumista ja lähenemistä. Konvergenssilla on myös samankaltaistumisen ja yhdentymisen merkitys. Ensisijaisesti konvergenssi liitetään mahdollisuuteen yhdistää digitaalisesti radion, television, telekommunikaation ja tietoverkkojen toimintoja. Mediakonvergenssista voidaan eritellä edellä mainitun teknologisen konvergenssin lisäksi ainakin kaksi muuta osa-aluetta, jotka ovat muodon ja sisällön konvergenssi sekä omistuksen ja talouden konvergenssi. (Herkman 2003, 151.)

9 5.XYD0HGLDQNRQYHUJHQVVL.RQYHUJHQVVLHOLPHGLRLGHQVXODXWXPLQHQRQPRQLPXWNDLQHQMDNHUURNVHOOLQHQLOPL.XYD%ORPEHUJ&RQVXOWLQJ2\ Teoriassa eri jakelualustojen sisältöjä voitaisiin jo nyt hyvin pitkälle tehdä versioimalla samoja alkuperäisbittejä yhä uudelleen. Käytännössä tv-tuottajan pitäisi siis tuntea useita jakelualustoja ja versioida niihin sopivaa sisältöä. Eräs monimediatuotannon esiin nostama kunnianhimoinen sekä pitkäjänteinen tavoite on interaktiivisuus eli vuorovaikutus katsojan kanssa. Tässä kohdataan suuria haasteita sekä sisällöllisesti että teknisesti. Monimediatuottajan pitäisi tuntea usean mediatyypin ominaispiirteet ja osata valita niille kullekin ominainen sisältö. Samaan aikaan monimediatuottajan pitäisi tuntea usean median tuotantovälineet ja osata oikeassa tuotantovaiheessa ja oikeassa formaatissa versioida sisältöelementtejä mediasta toiseen. Henkilökohtainen kiinnostukseni digitaalisen tuotantoketjun toimintaan johtuu omasta työhistoriastani. Olen digitaalisen median sekatyöläinen. Olen runsaan kymmenen vuoden ajan hankkinut työkokemusta eri medioista: radiosta, lehdistä, televisiosta, internetistä. Taitan lehtiä ja toimitan ne CD-ROM levykkeelle tallennettuna painoon. Teen radio-ohjelmia digitaalisilla tallennusvälineillä ja siirrän itse valmiin radio-

10 6 ohjelman YLE Radio1:n lähetysjärjestelmään. YLE Teema -kanavan lisäpalvelutiimissä suunnittelen ja ylläpidän verkkosisältöjä, muokkaan keskustelupalstoja sekä konvertoin audio- ja videomateriaalia verkkoon. Olen käytännön työssä usein pohtinut sitä, miten samaa sisältöä voidaan versioida eri medioihin ja toisaalta, millaiset ilmaisukeinot ovat eri medioille ominaisia ja ainutkertaisia. Nykyinen työni sekä aikaisempi työkokemukseni antavat mielestäni hyvän taustan tutkimukseni suorittamiseen. 1.2 Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on puolistrukturoidun teemahaastattelun (Liite 2, Teemakysymykset) ja monivalintakysymyksien (Liite 1, Monivalintakysymykset) avulla kartoittaa, millaisia tietoja ja taitoja tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa. Monivalintakysymyksien avulla selvitin ennen varsinaista teemahaastattelua tv-tuottajien monimediatuotantoon liittyvää tieto-taitoa sekä teknisten termien ja teknologioiden tuntemusta. Varsinaisen haastatteluosuuden aluksi kävin monivalintakysymysten vastaukset läpi ja tarkistin, että haastateltavat olivat ymmärtäneet kysymykset oikein. Teemahaastattelut tehtiin kesällä ja alkusyksyllä vuonna Sovin haastattelut tuottajien työpaikoille ja yritin parhaan kykyni mukaan löytää kiireettömän hetken tuottajien usein hyvin kiireisestä arjesta. Kolme haastattelua tehtiin kasvotusten ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut kestivät noin tunnin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelunauhat purettiin tekstiksi. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Olen erottanut heidät toisistaan numeroilla tuottaja 1, tuottaja 2, tuottaja 3 tai tuottaja 4. Jokaisen haastattelulainauksen loppuun on merkitty alkukohdan aikakoodi. Tarkoitukseni on tutkia monimediatuottajuutta nimenomaan Yleisradion tvohjelmatuotannon osana, ja siksi olen valinnut haastatteluun vain Yleisradion palveluksessa olevia tv-tuottajia. Valitsemillani tuottajilla on kaikilla omakohtaista kokemusta tv-ohjelman lisäpalveluiden tuottamisesta. Jokaisessa tuotantotalossa on erilainen tuotantokulttuuri ja erilaiset tuotantovälineet, siksi halusin rajata tutkimukseni koskemaan nimenomaan Yleisradion viikottaistuotantoja ja julkisen palvelun tehtävää, jonka myös itse tunnen parhaiten. Olen vuosien varrella ehtinyt työskennellä monessa eri toimituksessa Yleisradio-yhtiön palveluksessa (radio, tv, netti) ja samalla olen

11 7 päässyt tutustumaan moniin erilaisiin toimintatapoihin. Kaupallinen tv-ohjelmatuotanto ja siihen liittyvä kaupallinen lisäpalvelutuotanto edustavat niin erilaista ansaintalogiikkaa, etten pitänyt järkevänä käsitellä niitä samassa tutkielmassa. Yleisradion monimediatoimitukset YLE Opetussa, uutiskanava YLE24:ssa ja Alueuutisissa on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska niiden tuotantovolyymit ja resurssit ovat myös monimediatuotannon osalta täysin erilaisia tavallisiin viikottaisohjelmiin verrattuna. Tutkimukseni tarkoituksena ei ole vertailla perinteistä tv-tuottajan työtä monimediatuottajan työhön, mutta aion selvittää millaisia uusia haasteita monimediakonsepti on kullekin tv-tuottajalle eteen tuonut ja miten hän on näistä haasteista selvinnyt. Tutkimukseni keskittyy valitsemieni tv-tuottajien henkilökohtaisiin kokemuksiin käytännön työelämässä Yleisradion palveluksessa. Millaisia haasteita kyseiset tuottajat ovat kohdanneet toteutuneissa monimediatuotannoissa? Mitä tvtuottajan tulisi tietää ryhtyessään monimediatuottajaksi? Miten tv-tuottajan työ muuttuu monimediatuotannossa? Digitaalisen television lisäpalveluita kuten digitekstitv-palvelua tulen vain sivuamaan, koska palvelu käynnistyi vasta vuoden 2003 syksyllä eikä valitsemillani tv-tuottajilla ollut sen sisältötuotannosta vielä näkemystä. Monimediallisuus painottuu verkon ja tvohjelman vuorovaikutukseen, mutta myös versiointi radioon ja mobiilipalveluiden tuotanto tulevat tutkimuksessani esille. Monivalintakysymysteni tarkoituksena oli kartoittaa tuottajien todellista tietämystä monimediatuotannon tekniikoista ja terminologiasta. Teemahaastattelulla pyrin kartoittamaan heidän mielipiteitään ja henkilökohtaisia näkemyksiään esimerkiksi eri medioiden suhteesta toisiinsa. Nauhoittamalla jokaisen haastattelun ja kirjoittamalla sen sisällön tekstiksi pystyin kartoittamaan valitsemieni tv-tuottajien toimintamalleja ja löytämään niistä yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Omat havaintoni perustuvat lähes 10 vuoden työkokemukseen monimedian eri työvaiheista tv-, radio-, verkko- sekä printtimedian tuotannoissa vuosina sekä YLE Teema kanavan lisäpalvelutiimissä toimimiseen vuoden 2002 syksystä lähtien. Koska toimintatutkimukseni tavoitteena on saavuttaa välitöntä, käytännöllistä

12 8 hyötyä, pyrin esittämään myös kriittisiä näkemyksiä ja etsimään vaihtoehtoja nykyisille menettelytavoille. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkija on toimiva subjekti, joka tulkitsee sosiaalista tilannetta omasta näkökulmastaan käsin, eikä puolueeton tarkastelija, hänen saavuttamansa tieto ei voi olla objektiivista sanan tavanomaisessa merkityksessä. Toimintatutkimus onkin useissa yhteyksissä määritelty arvosidonnaiseksi ja subjektiiviseksi lähestymistavaksi. (Aaltola, Valli. 2001, 179.)

13 9 2 TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Television ohjelmatyön nykyisistä ammattilaisista monet ovat aktiivisia elokuvien harrastajia. Heidän ajattelunsa pohjautuu lineaariseen tarinankerrontaan. Perinteinen tvohjelma valmistuu yksiviivaisella ajatuslinjalla; IDEA KÄSIKIRJOITUS KUVAUS LEIKKAUS. TV-ohjelman tekemiseen tarvitaan useiden työntekijöiden työpanosta. TV-työn ammattilaisilla on vuosien varrella vakiintuneet selkeät työnkuvat. (Anttikoski, Helenius, Korpinen, Penttinen, Röyskö 1986, 178.) Riina Hyytiä toteaa lopputyössään TUOTTAJA TV-DRAAMASARJASSA, että tuottaja on projektin ensimmäinen ja viimeinen työntekijä. Hän on mukana ideasta aina arkistointiin asti. Tuottaja etsii ja kehittelee uusia projekteja, palkkaa oikeat henkilöt ohjaajasta ja käsikirjoittajasta lähtien viemään projektia eteenpäin ja valvoo kokonaisuudessaan tuotannon kulkua niin budjetin ja rahavirtojen kuin aikataulun, henkilöstön ja taiteellisten tavoitteidenkin osalta. Tuottaja viime kädessä vastaa ohjelman sisällöstä, sen budjetista, projektin henkilöistä ja laitteista sekä aikataulujen noudattamisesta. Hän huolehtii suunnittelu- ja toteutusprosessista, henkilöstön motivoinnista, jälkitöistä ja raportoinnista. Tuottaja osallistuu markkinoinnin suunnitteluun ja tiedottamiseen kuin myös toiminnan jatkuvuuden ja kontaktiverkoston ylläpitoon (Hyytiä 1997, 36.) tuottaja valvoo ja hyväksyy tuotannon eri vaiheet työn edetessä kuvaaja suunnittelee Ohjaaja/toimittaja ohjaaja/toimittaja neuvottelee ohjaaja/toimittaja laatii suunnitelman äänittäjä suunnittelee tekee käsikirjoituksen.xyd3hulqwhlvhqwyrkmhopdqydoplvwxvnddyd 3HULQWHLQHQWYRKMHOPDYDOPLVWXX\NVLYLLYDLVHQDMDWXVOLQMDQPXNDDQ,'($±.b6,.,5-2,786±.89$86±/(,..$86±MQH<OOlROHYDVWDNXYDVWD QlKGllQPLWHQWYRKMHOPDQWXRWDQWRHWHQHHLGHDVWDYDOPLLNVLWYRKMHOPDNVL7\ HWHQHH OLQHDDULVHVWLMDWXRWWDMDOODRQPDKGROOLVXXVNlYHOOlWXRWDQQRQPXNDQD

14 10.XYD$QDORJLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW $QDORJLVHVVDWXRWDQQRVVDMRNDLVWDPHGLDDW\ VWHWllQLWVHQlLVHVWLLGHDVWDYDOPLLNVL RKMHOPDNVLVDDNND7XRWWDMDQRQKHOSSRVHXUDWDRKMHOPDQHGLVW\PLVWl.XYD%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ Monimediatuotannolle on tyypillistä tehtävien ja teknologia-alustojen päällekkäisyys ja jatkuva muutos. Nykyteknologia mahdollistaa ainakin periaatteessa sen, että palveluita voidaan kehittää ja ylläpitää toisistaan riippumatta. TV-tuotannossa työtehtävät on perinteisesti selkeämmin jaettu eri henkilöille ja tuotanto etenee vaihe vaiheelta ideasta valmiiksi tv-ohjelmaksi. Monimediatuotannoille ovat tyypillisiä hyvin laajat ja vaikeasti määriteltävät toimenkuvat ja tuotanto on yleensä pilkottu moduleihin, joita toteutetaan itsenäisesti toisistaan riippumatta. Monimediatuottajalla pitäisi olla kyky ymmärtää useiden erilaisten medioiden tuotantokulttuureja ja pystyä tuottamaan niihin sisältöä jopa samanaikaisesti.

15 11.XYD'LJLWDDOLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW 'LJLWDDOLVHVVDWXRWDQWRNHWMXVVDWRLPLWDDQPRGXODDULVHVWLHOLPRQWDDPHGLDDW\ VWHWllQ VDPDQDLNDLVHVWLULQQDNNDLVLOODMDNHOXDOXVWRLOOD0RQLNDQDYDWXRWDQWRSHUXVWXXNDLNLOOH PHGLRLOOH\KWHLVHHQWHNQRORJLDDOXVWDDQMDGRNXPHQWWLHQYHUVLRLQWLLQYlOLQHHVWlWRLVHHQ 7XRWWDMDOODHLROHPDKGROOLVXXWWDVHXUDWDMRNDLVWDW\ YDLKHWWD.XYDW%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ TV-tuotantoa ja uusmediatuotantoa on monta kertaa yritetty yhdistää, mutta kovin hyvin siinä ei ole onnistuttu. Vuonna 1998 syntyi M2 (Alternative Music Television). Se oli amerikkalaisen MTVn tuottama kokeilu, jonka avulla oli tarkoitus kehittää uusia vuorovaikutteisia ohjelmakonsepteja. M2 Europesta piti tulla digitaalisen television ja internetin hybridi, mutta toisin kävi. MTV:n ja M2:n toimitus kokivat televisiolähetyksen toimivuuden tärkeämpänä kuin sen internet-sivutuotannon, vaikka konsepti oli yhdistää ne. M2:n ongelmana oli sen henkilökunnan keskittyminen televisiotuotantoon. Www-sivuston ja sen ylläpidon sekä päivityksen merkitystä ei ymmärretty, vaikka juuri M2:n internet palvelua kiitettiin ja mainostettiin laajasti. Luovat työtehtävät muuttuivat pian staattiseksi ylläpitotyöksi, johon kuului nimilistojen päivitykset ja serverin toiminnan tarkkailu. (Jyvälä 2000, 30.)

16 12 Käytännössä monimediatuottajan työtehtäviä on hyvin hankala määrittää. Usein törmää ajatukseen, että tuottaja viime kädessä vastaa kaikesta, mikä projektiin liittyy. Tuottajan työn keskeisinä elementteinä pidetään rahaa ja rauhanturvaamista. Eeva Haapaniemen mukaan tuottaja on henkilö, joka huolehtii siitä, että taiteellinen tuotantoryhmä pystyy rauhassa tekemään töitä, hän turvaa talouden hankkimalla rahat ja seuraamalla rahan kulumista. Olennaista on myös lämmin rakkaus taiteeseen ja kyky sietää taiteellisen työn aiheuttamia vastuksia. (Haapaniemi 1991) 2.1 Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Kaikille haastatelluille tv-tuottajille oli yhteistä se, että he ovat oppineet monimediatuotannon pelisäännöt tekemisen kautta. Monimediatuotannon vetämiseen valmentavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla tai ainakaan sellaista ei ole huomattu. Eli toimintamalli on ollut varsin perinteinen heitetään kaveri veteen ja katsotaan pysyykö tämä pinnalla. Jonkinlainen näppituntuma esimerkiksi nettisivujen tuottamiseen oli kaikilla tvtuottajilla, mutta selvää kokonaiskuvaa monimediatuotannon käytännön järjestelyistä ei tuotantojen alkaessa ollut heistä kenelläkään. Lähes poikkeuksetta Yleisradion sisäisen hierarkian koettiin haittaavan toimitusten välistä yhteistyötä ja ylivälineellistä tuotantoa. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tuottajilta oli tilattu monimediallinen tuotantokonsepti, mutta kellään ei tuntunut olevan selvää käsitystä siitä millainen sen pitäisi olla. 7lQROLWDUNRLWXVROODHQVLPPlLQHQGUDDPDOOLQHQPRQLPHGLDOOLQHQWDL PRQLYlOLQHHOOLQHQNRNHLOXMDOlKLQQlMXVWVHPLWHQQHWWLWHOHYLVLRUDGLRMD PRELLOLVDDGDDQNHVNXVWHOHPDDQ-DWllKlQROLQLLQHWWlNDWVRMDOWDNLQROLVL YDDGLWWXVLWlHWWlVHU\KW\\WXWNLPDDQWlWlNRNRQDLVXXWWDHWVLPllQOLVll MRKWRODQNRMDMQH 1HWWLVLYXWROLVLDYDWWXPXXWDPDNXXNDXVLHQQHQGUDDPDVDUMDDMDUDGLRRKMHOPD ROLVLMDWNXQXWYLHOlVDUMDQMlONHHQNLQ79VDUMDROLVLROOXWNRWLNDWVRPRQSDLNDOOD

17 13 KXRPLRWDKHUlWWlYlMDWDYDOODDQOLLPDSDSHULWLHW\LOOHNDWVRMLOOH7RLQHQYl\OlROL WllQHWWLPDDLOPD 7XRWWDMD Saatua koulutusta pidettiin hyvin teknologiakeskeisenä ja sisällöllinen ymmärrys jäi niissä usein hyvin ohueksi. Erilaisia seminaareja on ollut tarjolla, mutta niidenkin anti on ollut usein kovin pintapuolinen. 9DLNNDQHROLNDQVDLQYlOLVLlVHPLQDDUHMDPLVVlPlNLQNlYLQQLLQQHROL VLVlOO OOLVHVWLLKDQEXOOVKLWWLD1HROLOlKLQQlVHOODLVLDWHNQLLNNDNRNHLOXMDHWWHL QLLWlMDNVDQXWNDWWRDNDDQ0LWllQILNWLLYLVWlHLROOXWWDUMROOD 7XRWWDMD Eri medioiden vahvuuksista ja ominaispiirteistä toivottiin myös lähes poikkeuksetta parempaa tietoa. Nyt koettiin, että tuottaja oli aika yksin uusien haasteiden edessä. Kaikilla tuottajilla oli selkeästi halu ymmärtää enemmän muista välineistä ja niiden vaatimuksista, mutta opetusta ei oikein tuntunut olevan saatavilla eikä aikaa sellaisen etsimiseen. Jokainen tuottajista myös tunnisti itsessään välinekeskeisyyden eli ns. oman välineen vahvuuden. Muut mediat, kuten radio, netti, mobiili ovat televisiota heikommassa asemassa, koska niitä ja niiden tuotantotapoja ei henkilökohtaisesti tunneta. 5DGLRRQK\YlWLHW\LVVlDVLRLVVDMDYHUNNRK\YlMRVVDLQWRLVHVVD0RQLPHGLDLVWD DMDWWHOXDRQRSSLQXWVLOOlWDYDOOD2QJHOPDQDRQYlKlQVHHWWlWYWXRWDQWRRQVH \NN QHQMDVHHLRLNHLQKLUYHHQK\YLQWRLPLMRVRLNHDVWLSXKXWDDQ PRQLPHGLDNRQVHSWLVWD6HKlQSLWlLVLOlKWHlVLLWlHWWlNDLNNLPHGLDWRQVDPDOOD YLLYDOODMDVLWWHQNDWVRWDDQHWWlPLWlV\ WHWllQPLKLQNLQ(Tuottaja 3, ) Kaikilla neljällä tv-tuottajalla on selkeästi halua ottaa myös uudet mediat haltuunsa. Mutta usean median yhtäaikainen suunnittelu, työohjaus ja valvonta ei ole helppo tehtävä. Medioiden vahvuuksien ja ominaispiirteiden hallinnasta olisi korvaamaton apu, mutta sellaista tieto-taitoa ei hankita muuta kuin kokemuksen kautta. Ehkäpä yritys ja erehdys onkin käytännössä ainoa oikea tie monimediatuottajaksi.

18 14 7XRWDQQRQDLNDWDXOXVVDSLWlLVLVLWlMDSLWlLVLWlWlHOLSLWlLVLNRNRDMDQKDOOLWD VHPPRLQHQLVRPSLNRNRQDLVXXVMDVHSXXWWXXPXOODDLQDNLQ0lKDOXDLVLQRVDWD VLWlMDDMDWHOODLKDQUXWLLQLQRPDLVHVWLVLWlHWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlSLWlLVLPXWWD PlROHQQ\WNRNRDMDQNDLYDQQXVHPPRLVWDKDUDYDD(WDLQDNXQVXXQQLWHOODDQ WXRWDQWRDWDLXXWWDVLVlOW lqllqslwllvlroodvhpprlqhqkdudydmdvrsldmrvllql HWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlKDHWDDQHULYlOLQHLVLLQ0XWVHPPRLVWDKDUDYDDPlHQROH LWVHHKWLQ\WNHKLWWHOHPllQHLNlNXNDDQPXXNDDQYLHOl7llRQQLLQXXVL DMDWWHOXWDSDYLHOlHWWlDLQDNDDQPXOODVHHLROHPLNllQDVHQQHMXWWXHWWlPLNVLVH XQRKWXX6HRQXXVLDMDWWHOXWDSDPLWlPlHQS\VW\\NVNDNVRPDNVXPDDQ6HRQ KLGDVVHPXXWRV0lHQS\VW\QLLQNXWRVWDYDDQNl\GlDMDWWHOHPDDQVLWlPXWWD XVNRLVLQHWWlVHPPRLVHHQS\VW\LVLSllVHPllQ7XRWWDMD Tuottajien vastauksista nähdään, että aitoa monimediatuotantoa ja versiointia saatetaan pitää samana asiana. Tuottajat pääsääntöisesti ajattelivat monimediatuotantoa tvtuotannon näkökulmasta, koska tv-tuotannon osaaminen on heillä itsellään vahvin osaalue. Myös Yleisradiossa tv-tuotantojen korostunut asema muihin medioihin verrattuna saattaa vaikuttaa jonkin verran tähän arvoasetelmaan. Tässä muutama syy siihen, miksi monimediatuotanto helposti typistyy tv-tuotannoksi, jota versioidaan joltakin osin esimerkiksi verkkosivuille. 7DKWRRWDSDKWXDQLLQHWWlVHWYMXWWXKHOSRVWLNlUVLLNRVNDVHHLNHUWDNDLNNLDDQ HKGLVLWlNXYDOOLVWDSXROWDPLHWWLl\KWllQHOLWDYDOODDQO\NlWllQUDGLRMXWWX WHOHYLVLRRQMRKRQYDDQSDQQDDQMRWDNLQNXYDDSllOOHMRWWDVHRQYlKlQ WHOHYLVLRMXWXQQlN LQHQ6LLQlRQVHPPRLQHQRQJHOPDPXQPLHOHVWl 7XRWWDMD Tuottaja1:n mukaan monimedia ei tarkoita versiointia, vaan jokainen media pitäisi ajatella omalla tavallaan. Jokaisessa välineessä pitäisi olla oma käsikirjoitus Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Tekemäni monivalintakyselyn (Liite 1, Monivalintakysymykset) päätehtävä oli kartoittaa, mitä osaamisalueita tv-tuottajat pitävät monimediatuotannossa erityisen tärkeinä ja mitä osaamisalueita he itse haluaisivat opiskella lisää. Vastausvaihtoehtoja

19 15 oli kolme: ei merkitystä, melko tärkeä, hyvin tärkeä. Näiden lisäksi saattoi osoittaa erityistä kiinnostusta valitsemalla aion opiskella. Vastauksista nähdään, että eri tuottajien välisissä painotuksissa on tiettyä yhdenmukaisuutta. Viidessä kysymyksessä kahdeksastatoista (5/18) kaikki tuottajat olivat samaa mieltä. Kaikki neljä tuottajaa pitivät hyvin tärkeinä medioiden erityispiirteiden tuntemusta, ryhmätyötaitoja, ohjelmakonseptin suunnittelua sekä sopimuskäytäntöjä monimediatuotannossa. Kaikki neljä tuottajaa olivat myös yhtä mieltä siitä, että pelien suunnittelutaidolla ei ole heille merkitystä. Jos valintahaarukkaa väljennetään valitsemalla ne osa-alueet, joita kaikki tuottajat pitivät joko hyvin tärkeinä tai melko tärkeinä lista kasvaa huomattavasti. Edellä mainittujen lisäksi kaikki neljä tuottajaa pitivät seuraavia osa-alueita joko melko tärkeinä tai hyvin tärkeinä: epälineaarinen tarinankerronta, interaktiivisuuden keinot ohjelmatyössä, tietokoneen perustaidot, äänen- ja kuvan streamaustekniikat, projektin hallinta, verkkosivujen tuotanto, digitaalinen tuotantotekniikka sekä tekijänoikeuksien hallinta. Yhteensä siis 12/18. Lineaarista tarinankerrontaa, tietokoneohjelmien jatko-opintoja, mobiiliteknologioita, digi-tv:n lisäpalveluita sekä videokuvausta ainakin yksi tuottajista piti täysin merkityksettömänä. (Liite 1: Monivalintatehtävät) 6DPDDQDLNDDQ%%&VVlROLMRNXNRNHLOXPXWWDSDOMRQYDDWLPDWWRPDPSLMDVLLQl NXLWHQNLQVRYLWWLLQHWWlYDLKGHWDDQWLHWRMDNHVNHQlPPH1LLOOlROLNDQVVDLKDQ VRUPLVXXVVDPXWWDQLLOOlROLSHUXVWHWWXRPDRVDVWRMRNDWHNHH PXOWLPHGLDRKMHOPDD0HLOOlKlQHLROOXWPLWllQVHOODLVWDYDDQSLWLNRRWD\NVL LKPLQHQVLHOWlWRLQHQWllOWl6HROLPLVVLRQLPSRVVLEOHNRVNDNRVNHHNDLNNLD PXWWDNDLNLOODRPDWMRKWDMDQVD/LQMDRUJDQLVDDWLRVVDHLROHDMDWHOWXWlPlQ WDSDLVWDWXRWDQWRD9DLNNDQHXYRWHOWLLQNRNRDMDQ\OlWDVROODQLLQVLOWLWllHL WRLPLQXW7XRWWDMD Monimediatuotantoa on vaikea tai jopa mahdoton hallita ellei tunne julkaisu- ja tuotantovälineitä. Miten tv-tuottaja pystyy arvioimaan, paljonko radiojutun toimittamiseen menee aikaa? Pystyykö hän arvioimaan millainen on hyvä radiojuttu?

20 16 Pystyykö hän kertomaan, miten keskustelupalsta käynnistetään? Pystyykö hän valitsemaan oikean tietokanta-ohjelman www-sivujen alustaksi? 0lROHQVLOOlHQVLPPlLVHOOl<OHQWYWXRWWDMDNXUVVLOODMRNDDONRLYLLPHV\NV\QlMD SllWW\\Q\WWXOHYDQDV\NV\Ql9XRGHQNHVWllMDVLLQlN\OOlS\ULWllQMXXULWlKlQ NRNRQDLVXXGHQKDOOLQWDDQHWWlMRWHQNLQHGHV\PPlUUHWWlLVLLQPLWlNDLNNHDRQ WDSDKWXPDVVD0XWWDN\OOlVLLQlNLQQlNHHWlQHWWlRLNHLQNHOOllQHLROHVHONHll NXYDDVLLWlPLWHQYDOWDYDVHNRNRQDLVXXVWXOHHROHPDDQMDS\VW\\N VLWlNXNDDQ HGHV\NVLQllQKDOOLWVHPDDQ 7XRWWDMD Monimediallista ajattelua on aika vaikea oppia tai opettaa teoriassa. Lähtökohtaisesti monimediallinen ajattelu syntyy pitkän tien kautta tutustumalla eri medioihin ja tuottamalla niihin sisältöä. Tietämättömyys muiden medioiden tuotantotavoista vaikeuttaa myös Yleisradion sisäisiä eri toimitusten välisiä yhteistyöprojekteja. 0RQLPHGLDDOLVHHQDMDWWHOXXQRQMRLWDNLQ\NVLWWlLVLlNXUVVHMDROOXW57,VVl MRVNXVPXWWDVDQRWDDQHWWlQHNLQNXUVVLWPLWlROHQNl\Q\WRQROOHHW<OHLVUDGLRQ XONRSXROHOODHWK\YLQYlKlQ-RVNXVHVLPLHVRQSLWlQ\WMRWDLQHVLWHOPLlMD NHVNXVWHOXLVWDNROOHJRLGHQNDQVVDRQVDDQXWMRLWDNLQDMDWXNVLDPXWWDYDUVLQDLVWD NRXOXWXVWDPRQLPHGLDDOLVHHQWXRWWDPLVHHQWDLDMDWWHOXXQ<OHLVUDGLRVVDQLLQHL YRLVDQRD(QPlWLHGlRQNRVHOODLVWDROHPDVVDNDDQ7XRWWDMD Monimediatuotanto helposti rinnastetaan yksinomaan tv-ohjelman rinnalle tuotettavien nettisivujen tekoon. Nettisivujen rakennesuunnittelu on useimmille tv-tuottajille ylivoimainen tehtävä. Miten he siis osaisivat ohjeistaa muita tekijöitä? 2OHQMRXWXQXWRSHWWHOHPDDQXXVLDDVLRLWDPXWWDVHRQROOXWLKDQNLYDMXWWXMDWRL YlKlPLWlROHQVLWWHQNRXOXWWDXWXQXWQLLQVHHLQ\WRLNHDVWLROHSDOMRDYLHQ\WPXD HWHHQSlLQNRVNDPXOWDSXXWWXXMXXULVHPPRLQHQWHRUHHWWLQHQWLHWRMDVHRQVH YlOLQHLGHQWXQWHPXVMDVHNl\WW OLLWW\PlWLHWRXVVLLKHQQHWWLLQ1lLWlPXLWDNXQPl ROHQYLHVWLQWllMDNLUMDOOLVXXWWDRSLVNHOOXWMDPXOODRQQLLKLQVHOODLQHQV\YHPSL RVDDPLQHQQLLQVHQMlONHHQPXOODHLWHHRQJHOPDDPlHQVHQMlONHHQWDUYLWVH DSXD0XWWDQlLVVlQHWWLDVLRLVVDPlROHQWDYDOODDQQLLQNXOlKW NRKWDLVHVWL

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet

Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet Digiaika Talteen! - seminaari 16.5.2008, Kansalliskirjasto Ajoitus Ikävää: Olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten kysymys vanhoista

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Videot osana OSAOn viestintää. Viestintäpäällikkö Marsa Jurvakainen VIMMA-seminaari 2015

Videot osana OSAOn viestintää. Viestintäpäällikkö Marsa Jurvakainen VIMMA-seminaari 2015 Videot osana OSAOn viestintää Viestintäpäällikkö Marsa Jurvakainen VIMMA-seminaari 2015 Videot OSAOn viestinnässä VIMMA 2015 2 Videot OSAOn viestinnässä VIMMA 2015 3 www.youtube.com/osaotube YouTube on

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

3D:n Liiketoimintamahdollisuudet 28.2.2013

3D:n Liiketoimintamahdollisuudet 28.2.2013 3D:n Liiketoimintamahdollisuudet 28.2.2013 3D Internetin liiketoimintamalli evocons Eero Tervo Kuittaus, kiitos 3D Internet Kolmiulotteinen internet = 3D sisällön katselu tehty helpoksi Vuorovaikutteisuus

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Ilkka Lyytikäinen Riku Honkanen Tietopalvelut SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Lähtökohta Tieto siiloutunut sähköpostikansiot ja -liitteet levyhakemistot

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot