TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI

Transkriptio

1 TV-TUOTTAJASTA DIGITAALISEN TUOTANTOKETJUN TYÖNJOHTAJAKSI Millaista tieto-taitoa tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa? Viestinnän koulutusohjelma Aikuiskoulutus Opinnäytetyö Kevät 2004 ( ) Eero Mattila

2 In analog days, you could point out this is television, this is radio, this is cellular phone etc. Each chunk of spectrum was a specific communications or broadcast medium with its own transmission characteristics and anomalies, and with a very specific purpose in mind. But in a digital world, these differences blur or, in some case, vanish: They may be radio bits, TV bits, or marine communications bits, but they are bits nonetheless, subject to the same commingling and multi-use that define multimedia. (Nicholas Negroponte "Being Digital" 1995, 54.)

3 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Vastaavatko suunnitelmat ja toiveet todellisuutta? Millaista tukea ja/tai koulutusta tv-tuottajat toivoisivat Monimediatuotannon vaikutus työmäärään Yhteistyö tiimin jäsenten välillä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Monimediatuotantojen risut ja ruusut Monimediatuotantojen puutteita Hyviä kokemuksia monimediatuotannoista Tulevaisuuden toiveita ja odotuksia Tv-tuottajan oma toive monimediatiimin kokoonpanoksi KOKEMUKSIA MONIMEDIATUOTANNOSTA YLE TEEMA-KANAVALLA Monimediatoimittajaksi YLE Teema -kanavalle Monimediatuotannon lähtökohtia Tuottajan visio on tärkeä Sirpaleista kokonaiseen ohjelmakonseptiin Monimediatuotannon solmukohtia Aikataulu ATK-ohjelmat Kehitysideat Keskustelupalsta Kevyt kuvauskalusto Kävijäseuranta Monimediatyökalu Delta Moniosaaminen Motivointi Streamaus Tekijänoikeudet...52

4 Tietokannat Työnjako tiimien välillä Työsuhteet Vuorovaikutus katsojien kanssa Yhteistyölle selkeät pelisäännöt MONIMEDIATUOTANNON KESKEISET HAASTEET TV-tuottajan keskeiset haasteet monimediatuotannossa Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkakuvat Matkaevääksi monimediatuotantoon Sisältö Jäsentely Oppiva organisaatio Tulevaisuuden tietovarannot POHDINTA Oman työn arviointi Johtopäätökset Tuottajavetoisesta tekijävetoiseen monimediatuotantoon Sisältövetoinen monimediatuotanto Loppusanat...78 LÄHTEET...79 LEHTILÄHTEET, RAPORTIT, KALVOSARJAT...80 HAASTATTELUT...81 KUVAT...81 LIITTEET...83

5 1 1 JOHDANTO Media-alalla on parhaillaan käynnissä hyvin mielenkiintoinen muutosprosessi. Nicholas Negroponten kymmenen vuotta sitten kirjoittama ennustus on parhaillaan toteutumassa. Digitaalinen tuotantotapa on tämän päivän todellisuutta. Mediat sulautuvat toisiinsa. Bitit eivät tunne medioiden välisiä luokkarajoja samalla tavalla kuin ihmiset. TVohjelma tallennetaan, editoidaan ja saatetaan yleisön saataville digitaalisessa muodossa. TV-ohjelman bittejä voidaan jakaa myös radiossa, painetussa mediassa, internetissä ja mobiililaitteissa. Yksittäisiin jakelukanaviin kohdistuvasta sisältötuotannosta ollaan siirtymässä monimediatuotantoihin 1. Digitaalisten kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmien myötä yleisradiotasoisen tv-ohjelman tuotantoon ei enää tarvita Yleisradion raskaita työasemia. TV-ohjelman voi näppärä koulupoika tai tyttö tehdä kotonaan digitaalisen videon editointiin varustetulla kotitietokoneella. Digitaalinen tuotantotapa itse asiassa mahdollistaa minkä tahansa informaation levittämisen missä tahansa mediassa, kunhan tuo informaatio on digitaalisesti tallennettu (Herkman 2003, 151). Teoriassa bittejä on helppo käyttää yhä uudelleen ja uudelleen, mutta käytännössä ylivälineellinen jatkokäyttö edellyttää tuotannollisesti 1 Monimedia on määritelty tarkoittamaan samaa kuin multimedia. Suurimmaksi osaksi monimedialla (multiple media) viitataan nykykeskusteluissa kuitenkin monimediaalisiin tuotteisiin eli yksi sisältö tai brändi monessa mediassa: www, mobiili, televisio, print. Toisin sanoen monimedia on sama kuin monikanavaiset konseptit. Multimedia taas viittaa kuvan, äänen ja tekstin kokonaisuudeksi. Mikä on siis oikein? Multi = moni ja multiple = moni, joten ehkä "monikanavamedia" olisi paikallaan tuossa toisessa merkityksessä. Missään tapauksessa tämä ei johda siihen, että multimedia olisi suomeksi järkevä sana, se on vain monimedian puoleksi latinaa sisältävä synonyymi. Mitään erottelua ei sen avulla voi rakentaa. Tuon toisen merkityksen voi ilmaista helposti vaikka puhumalla sisältöjen levityksestä käyttämällä monia medioita tai mediakanavia. (Cavén 2003, 2/11)

6 2 uutta ajattelua. TV-tuotannon ja uuden median tuotantokulttuurit eivät ole samanlaisia. 2SLQQl\WHW\ QLSllWHKWlYlRQHWVLlYDVWDXVWDN\V\P\NVHHQPLOODLVWDWLHWRWDLWRD WYWXRWWDMDWDUYLWVHH<OHLVUDGLRQPRQLPHGLDWXRWDQQRLVVD Uuden median tuotteiden kehittäminen on eri toiminta- ja tuotantotapojen ymmärtämistä ja yhdistämistä. Televisiotuotanto poikkeaa suuresti uusmedian tuotannosta jo työnkuvausten puolesta, jotka määrittelevät työntekijöiden tehtävät tarkasti. Uuden median suunnittelijat ovat jatkuvasti uusien haasteiden keskellä, sillä heidän työkenttänsä ei rajoitu yhden ainoan taidon hallitsemiseen vaan kykyyn yhdistää tietoja ja luoda uusia hybridejä. (Jyvälä 2000, 3.) Tähän mennessä tv-ohjelman digitaalista tuotanto- ja jakelutekniikkaa on tarkasteltu opinnäytetöissä ja tutkimuksissa muun muassa mediatieteen, teknologian, kanavapäälliköiden sekä katsojien näkökulmista. TV-tuottajan muuttuvaa työnkuvaa ja monimediatuotannon mukanaan tuomia uusia vaatimuksia ei ole aikaisemmin kartoitettu. Minun tarkoitukseni on tuoda keskusteluun mukaan myös tv-tuottajan näkökulma, koska tv-tuottaja on Yleisradion monimediatuotannoissa hyvin ratkaisevassa roolissa. Pääsääntöisesti Yleisradion tuottamat monimediakokonaisuudet perustuvat tv-tuotantoon. Tv-tuottajia, joilla olisi käytännön kokemusta monimediatuotannosta, jossa epälineaarista ja lineaarista tarinaa kuljetetaan rinnakkain, on toistaiseksi melko vähän. Välttämättä kaikki tv-tuottajat eivät edes haluaisi ryhtyä johtamaan monimediatuotantoa, mutta niin tai näin monimedian tuottaminen edellyttää laajaa tietämystä tuotantotekniikasta, erilaisista tiedostomuodoista ja työmenetelmistä. Tavoitteenani on paitsi kartoittaa tv-tuottajien nykyisiä työtapoja myös löytää uusia monistettavissa olevia toimintamalleja, ja siksi valitsin opinnäytetyöni tutkimusmetodiksi toimintatutkimuksen. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkimukselle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimustuloksista. Toimintatutkimuksen päämääränä ei ole vain tutkiminen, vaan myös toiminnan samanaikainen kehittäminen. (Aaltola, Valli 2001, 170.) Toimintatutkimukseni koostuu kolmesta tutkimusmenetelmästä. Aluksi puran neljän kokeneen tv-tuottajan puolistrukturoidun teemahaastattelun sekä tiiviin kyselytutkimuksen tulokset. Lisäksi arvioin omaa työtäni YLE Teema kanavan

7 3 monimediatuotannoissa ja teen oman henkilökohtaisen yhteenvetoni monimediatuotannon keskeisistä haasteista soveltaen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Kaikki haastateltaviksi valitsemani tv-tuottajat ovat omalla tavallaan tehneet pioneerityötä uuden monimediatuotannon parissa ja jokainen heistä edustaa erilaista ohjelmagenreä. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Tuottaja 1 tuottaa tv-draamaa, tuottajat 2 ja 3 tuottavat lasten ja aikuisten opetusohjelmia ja tuottaja 4 on asiaohjelmien tuottaja. Teemahaastattelujen avulla pyrin kartoittamaan, miten monimediallinen tuotantotapa on muuttanut heidän työtään ja mitä uusia vaatimuksia monimediatuotanto on heidän työnkuvaansa tuonut. Opinnäytetyön 1. luvussa käsittelen opinnäytetyöni taustoja ja määrittelen tutkimustavoitteeni. Opinnäytetyön 2. luvussa käsittelen teemahaastattelun sekä monivalintatehtävän tuloksia. Haastatteluissa neljä tv-tuottajaa kertoo omia henkilökohtaisia kokemuksiaan monimediatuotannosta. Opinnäytetyön 3. luvussa pohdin monimediatoimittajan roolia YLE Teema-kanavan lisäpalvelutuotannossa. Esittelen monimediatoimittajan työkaluja ja pohdin, mitä palveluiden toteuttaja odottaa tv-tuottajalta. Opinnäytetyön 4. luvussa jäsennän teemahaastattelujen ja oman työkokemukseni pohjalta kertynyttä tutkimustietoa SWOT-analyysin avulla. Yleisellä tasolla etsin vastausta kysymykseen: Mitä uusia taitoja tv-tuottaja tarvitsee monimediatuotannossa? Opinnäytetyön 5. luvussa arvioin omaa työtäni ja pohdin tutkimustulosten merkitystä.

8 4 1.1 Taustaa Käytäväkeskusteluissa puhutaan usein eri medioiden sulautumisesta toisiinsa sekä medioiden konvergenssista 2. Medioiden konvergenssilla tarkoitetaan yleensä tv- ja radio-ohjelmien, verkkosivujen, painetun median, keskustelualustojen ja mobiilipalveluiden sisältöjen rinnakkaistuotantoa, versiointia ja ylivälineellistä sisältötuotantoa. Samaa sisältöä versioidaan eri välineisiin, mistä seuraa se, että myös katsoja voi katsella ja tarkastella samaa sisältöä erilaisten jakelualustojen kautta kuten tv, radio, www, digitekstitv, mobiililaitteet. Opetusministeriön Sisältötuotantotyöryhmän mukaan yhdentymiskehitys on ollut esillä jo muutaman vuoden ajan. Radio, televisio, tietoverkot ja matkapuhelintoiminta nivoutuvat ainakin visioiden mukaan entistä tiiviimmin yhdeksi digitaaliseksi media-avaruudeksi, jossa erilaisiin käyttöympäristöihin tuotettuja kulttuuriteollisia tuotteita käytetään, kulutetaan ja tulkitaan. Tulevaisuudessa digitaalista sisältötuotantoa onkin entistä vaikeampi erottaa muusta mediatuotannosta. (Sisältötuotantotyöryhmän muistio 2002, 32.) Hannu Nieminen Turun yliopistosta on kirjoittanut median konvergenssista. Hänen mukaansa konvergenssi tarkoittaa yksinkertaisesti sanoen television, tietokoneen ja puhelimen yhdentymistä. Käyttöyhteydestä riippuen se voi tarkoittaa teknistä yhdentymistä (tuotanto- ja jakeluprosessien digitalisointi), toimialojen lähentymistä (media-alan tuotanto- ja omistussuhteiden uudelleen organisointi) tai myös kuluttajalaitteiden ominaisuuksien ja palveluiden samankaltaistumista. Esimerkkeinä tällaisesta kehityksestä ovat muun muassa www-sivujen tai sähköpostin käyttäminen televisiovastaanottimesta tai matkapuhelimesta. (Teinilä-Šmíd 2000, 9.) 2 Mediakonvergenssi on terminä moniselitteinen. Sanakirjan mukaan konvergenssi tarkoittaa yhteen sulautumista ja lähenemistä. Konvergenssilla on myös samankaltaistumisen ja yhdentymisen merkitys. Ensisijaisesti konvergenssi liitetään mahdollisuuteen yhdistää digitaalisesti radion, television, telekommunikaation ja tietoverkkojen toimintoja. Mediakonvergenssista voidaan eritellä edellä mainitun teknologisen konvergenssin lisäksi ainakin kaksi muuta osa-aluetta, jotka ovat muodon ja sisällön konvergenssi sekä omistuksen ja talouden konvergenssi. (Herkman 2003, 151.)

9 5.XYD0HGLDQNRQYHUJHQVVL.RQYHUJHQVVLHOLPHGLRLGHQVXODXWXPLQHQRQPRQLPXWNDLQHQMDNHUURNVHOOLQHQLOPL.XYD%ORPEHUJ&RQVXOWLQJ2\ Teoriassa eri jakelualustojen sisältöjä voitaisiin jo nyt hyvin pitkälle tehdä versioimalla samoja alkuperäisbittejä yhä uudelleen. Käytännössä tv-tuottajan pitäisi siis tuntea useita jakelualustoja ja versioida niihin sopivaa sisältöä. Eräs monimediatuotannon esiin nostama kunnianhimoinen sekä pitkäjänteinen tavoite on interaktiivisuus eli vuorovaikutus katsojan kanssa. Tässä kohdataan suuria haasteita sekä sisällöllisesti että teknisesti. Monimediatuottajan pitäisi tuntea usean mediatyypin ominaispiirteet ja osata valita niille kullekin ominainen sisältö. Samaan aikaan monimediatuottajan pitäisi tuntea usean median tuotantovälineet ja osata oikeassa tuotantovaiheessa ja oikeassa formaatissa versioida sisältöelementtejä mediasta toiseen. Henkilökohtainen kiinnostukseni digitaalisen tuotantoketjun toimintaan johtuu omasta työhistoriastani. Olen digitaalisen median sekatyöläinen. Olen runsaan kymmenen vuoden ajan hankkinut työkokemusta eri medioista: radiosta, lehdistä, televisiosta, internetistä. Taitan lehtiä ja toimitan ne CD-ROM levykkeelle tallennettuna painoon. Teen radio-ohjelmia digitaalisilla tallennusvälineillä ja siirrän itse valmiin radio-

10 6 ohjelman YLE Radio1:n lähetysjärjestelmään. YLE Teema -kanavan lisäpalvelutiimissä suunnittelen ja ylläpidän verkkosisältöjä, muokkaan keskustelupalstoja sekä konvertoin audio- ja videomateriaalia verkkoon. Olen käytännön työssä usein pohtinut sitä, miten samaa sisältöä voidaan versioida eri medioihin ja toisaalta, millaiset ilmaisukeinot ovat eri medioille ominaisia ja ainutkertaisia. Nykyinen työni sekä aikaisempi työkokemukseni antavat mielestäni hyvän taustan tutkimukseni suorittamiseen. 1.2 Tutkimustavoite ja tutkimusmenetelmät Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on puolistrukturoidun teemahaastattelun (Liite 2, Teemakysymykset) ja monivalintakysymyksien (Liite 1, Monivalintakysymykset) avulla kartoittaa, millaisia tietoja ja taitoja tv-tuottaja tarvitsee Yleisradion monimediatuotannossa. Monivalintakysymyksien avulla selvitin ennen varsinaista teemahaastattelua tv-tuottajien monimediatuotantoon liittyvää tieto-taitoa sekä teknisten termien ja teknologioiden tuntemusta. Varsinaisen haastatteluosuuden aluksi kävin monivalintakysymysten vastaukset läpi ja tarkistin, että haastateltavat olivat ymmärtäneet kysymykset oikein. Teemahaastattelut tehtiin kesällä ja alkusyksyllä vuonna Sovin haastattelut tuottajien työpaikoille ja yritin parhaan kykyni mukaan löytää kiireettömän hetken tuottajien usein hyvin kiireisestä arjesta. Kolme haastattelua tehtiin kasvotusten ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut kestivät noin tunnin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelunauhat purettiin tekstiksi. Tuottajat esiintyvät nimettöminä. Olen erottanut heidät toisistaan numeroilla tuottaja 1, tuottaja 2, tuottaja 3 tai tuottaja 4. Jokaisen haastattelulainauksen loppuun on merkitty alkukohdan aikakoodi. Tarkoitukseni on tutkia monimediatuottajuutta nimenomaan Yleisradion tvohjelmatuotannon osana, ja siksi olen valinnut haastatteluun vain Yleisradion palveluksessa olevia tv-tuottajia. Valitsemillani tuottajilla on kaikilla omakohtaista kokemusta tv-ohjelman lisäpalveluiden tuottamisesta. Jokaisessa tuotantotalossa on erilainen tuotantokulttuuri ja erilaiset tuotantovälineet, siksi halusin rajata tutkimukseni koskemaan nimenomaan Yleisradion viikottaistuotantoja ja julkisen palvelun tehtävää, jonka myös itse tunnen parhaiten. Olen vuosien varrella ehtinyt työskennellä monessa eri toimituksessa Yleisradio-yhtiön palveluksessa (radio, tv, netti) ja samalla olen

11 7 päässyt tutustumaan moniin erilaisiin toimintatapoihin. Kaupallinen tv-ohjelmatuotanto ja siihen liittyvä kaupallinen lisäpalvelutuotanto edustavat niin erilaista ansaintalogiikkaa, etten pitänyt järkevänä käsitellä niitä samassa tutkielmassa. Yleisradion monimediatoimitukset YLE Opetussa, uutiskanava YLE24:ssa ja Alueuutisissa on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska niiden tuotantovolyymit ja resurssit ovat myös monimediatuotannon osalta täysin erilaisia tavallisiin viikottaisohjelmiin verrattuna. Tutkimukseni tarkoituksena ei ole vertailla perinteistä tv-tuottajan työtä monimediatuottajan työhön, mutta aion selvittää millaisia uusia haasteita monimediakonsepti on kullekin tv-tuottajalle eteen tuonut ja miten hän on näistä haasteista selvinnyt. Tutkimukseni keskittyy valitsemieni tv-tuottajien henkilökohtaisiin kokemuksiin käytännön työelämässä Yleisradion palveluksessa. Millaisia haasteita kyseiset tuottajat ovat kohdanneet toteutuneissa monimediatuotannoissa? Mitä tvtuottajan tulisi tietää ryhtyessään monimediatuottajaksi? Miten tv-tuottajan työ muuttuu monimediatuotannossa? Digitaalisen television lisäpalveluita kuten digitekstitv-palvelua tulen vain sivuamaan, koska palvelu käynnistyi vasta vuoden 2003 syksyllä eikä valitsemillani tv-tuottajilla ollut sen sisältötuotannosta vielä näkemystä. Monimediallisuus painottuu verkon ja tvohjelman vuorovaikutukseen, mutta myös versiointi radioon ja mobiilipalveluiden tuotanto tulevat tutkimuksessani esille. Monivalintakysymysteni tarkoituksena oli kartoittaa tuottajien todellista tietämystä monimediatuotannon tekniikoista ja terminologiasta. Teemahaastattelulla pyrin kartoittamaan heidän mielipiteitään ja henkilökohtaisia näkemyksiään esimerkiksi eri medioiden suhteesta toisiinsa. Nauhoittamalla jokaisen haastattelun ja kirjoittamalla sen sisällön tekstiksi pystyin kartoittamaan valitsemieni tv-tuottajien toimintamalleja ja löytämään niistä yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Omat havaintoni perustuvat lähes 10 vuoden työkokemukseen monimedian eri työvaiheista tv-, radio-, verkko- sekä printtimedian tuotannoissa vuosina sekä YLE Teema kanavan lisäpalvelutiimissä toimimiseen vuoden 2002 syksystä lähtien. Koska toimintatutkimukseni tavoitteena on saavuttaa välitöntä, käytännöllistä

12 8 hyötyä, pyrin esittämään myös kriittisiä näkemyksiä ja etsimään vaihtoehtoja nykyisille menettelytavoille. Hannu L.T. Heikkisen mukaan toimintatutkija on toimiva subjekti, joka tulkitsee sosiaalista tilannetta omasta näkökulmastaan käsin, eikä puolueeton tarkastelija, hänen saavuttamansa tieto ei voi olla objektiivista sanan tavanomaisessa merkityksessä. Toimintatutkimus onkin useissa yhteyksissä määritelty arvosidonnaiseksi ja subjektiiviseksi lähestymistavaksi. (Aaltola, Valli. 2001, 179.)

13 9 2 TV-TUOTTAJASTA MONIMEDIATUOTTAJAKSI Television ohjelmatyön nykyisistä ammattilaisista monet ovat aktiivisia elokuvien harrastajia. Heidän ajattelunsa pohjautuu lineaariseen tarinankerrontaan. Perinteinen tvohjelma valmistuu yksiviivaisella ajatuslinjalla; IDEA KÄSIKIRJOITUS KUVAUS LEIKKAUS. TV-ohjelman tekemiseen tarvitaan useiden työntekijöiden työpanosta. TV-työn ammattilaisilla on vuosien varrella vakiintuneet selkeät työnkuvat. (Anttikoski, Helenius, Korpinen, Penttinen, Röyskö 1986, 178.) Riina Hyytiä toteaa lopputyössään TUOTTAJA TV-DRAAMASARJASSA, että tuottaja on projektin ensimmäinen ja viimeinen työntekijä. Hän on mukana ideasta aina arkistointiin asti. Tuottaja etsii ja kehittelee uusia projekteja, palkkaa oikeat henkilöt ohjaajasta ja käsikirjoittajasta lähtien viemään projektia eteenpäin ja valvoo kokonaisuudessaan tuotannon kulkua niin budjetin ja rahavirtojen kuin aikataulun, henkilöstön ja taiteellisten tavoitteidenkin osalta. Tuottaja viime kädessä vastaa ohjelman sisällöstä, sen budjetista, projektin henkilöistä ja laitteista sekä aikataulujen noudattamisesta. Hän huolehtii suunnittelu- ja toteutusprosessista, henkilöstön motivoinnista, jälkitöistä ja raportoinnista. Tuottaja osallistuu markkinoinnin suunnitteluun ja tiedottamiseen kuin myös toiminnan jatkuvuuden ja kontaktiverkoston ylläpitoon (Hyytiä 1997, 36.) tuottaja valvoo ja hyväksyy tuotannon eri vaiheet työn edetessä kuvaaja suunnittelee Ohjaaja/toimittaja ohjaaja/toimittaja neuvottelee ohjaaja/toimittaja laatii suunnitelman äänittäjä suunnittelee tekee käsikirjoituksen.xyd3hulqwhlvhqwyrkmhopdqydoplvwxvnddyd 3HULQWHLQHQWYRKMHOPDYDOPLVWXX\NVLYLLYDLVHQDMDWXVOLQMDQPXNDDQ,'($±.b6,.,5-2,786±.89$86±/(,..$86±MQH<OOlROHYDVWDNXYDVWD QlKGllQPLWHQWYRKMHOPDQWXRWDQWRHWHQHHLGHDVWDYDOPLLNVLWYRKMHOPDNVL7\ HWHQHH OLQHDDULVHVWLMDWXRWWDMDOODRQPDKGROOLVXXVNlYHOOlWXRWDQQRQPXNDQD

14 10.XYD$QDORJLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW $QDORJLVHVVDWXRWDQQRVVDMRNDLVWDPHGLDDW\ VWHWllQLWVHQlLVHVWLLGHDVWDYDOPLLNVL RKMHOPDNVLVDDNND7XRWWDMDQRQKHOSSRVHXUDWDRKMHOPDQHGLVW\PLVWl.XYD%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ Monimediatuotannolle on tyypillistä tehtävien ja teknologia-alustojen päällekkäisyys ja jatkuva muutos. Nykyteknologia mahdollistaa ainakin periaatteessa sen, että palveluita voidaan kehittää ja ylläpitää toisistaan riippumatta. TV-tuotannossa työtehtävät on perinteisesti selkeämmin jaettu eri henkilöille ja tuotanto etenee vaihe vaiheelta ideasta valmiiksi tv-ohjelmaksi. Monimediatuotannoille ovat tyypillisiä hyvin laajat ja vaikeasti määriteltävät toimenkuvat ja tuotanto on yleensä pilkottu moduleihin, joita toteutetaan itsenäisesti toisistaan riippumatta. Monimediatuottajalla pitäisi olla kyky ymmärtää useiden erilaisten medioiden tuotantokulttuureja ja pystyä tuottamaan niihin sisältöä jopa samanaikaisesti.

15 11.XYD'LJLWDDOLQHQVlKN LQHQYLHVWLQWl±SDOYHOXWMDWHNQRORJLDDOXVWDW 'LJLWDDOLVHVVDWXRWDQWRNHWMXVVDWRLPLWDDQPRGXODDULVHVWLHOLPRQWDDPHGLDDW\ VWHWllQ VDPDQDLNDLVHVWLULQQDNNDLVLOODMDNHOXDOXVWRLOOD0RQLNDQDYDWXRWDQWRSHUXVWXXNDLNLOOH PHGLRLOOH\KWHLVHHQWHNQRORJLDDOXVWDDQMDGRNXPHQWWLHQYHUVLRLQWLLQYlOLQHHVWlWRLVHHQ 7XRWWDMDOODHLROHPDKGROOLVXXWWDVHXUDWDMRNDLVWDW\ YDLKHWWD.XYDW%ORPEHUJ &RQVXOWLQJ2\ TV-tuotantoa ja uusmediatuotantoa on monta kertaa yritetty yhdistää, mutta kovin hyvin siinä ei ole onnistuttu. Vuonna 1998 syntyi M2 (Alternative Music Television). Se oli amerikkalaisen MTVn tuottama kokeilu, jonka avulla oli tarkoitus kehittää uusia vuorovaikutteisia ohjelmakonsepteja. M2 Europesta piti tulla digitaalisen television ja internetin hybridi, mutta toisin kävi. MTV:n ja M2:n toimitus kokivat televisiolähetyksen toimivuuden tärkeämpänä kuin sen internet-sivutuotannon, vaikka konsepti oli yhdistää ne. M2:n ongelmana oli sen henkilökunnan keskittyminen televisiotuotantoon. Www-sivuston ja sen ylläpidon sekä päivityksen merkitystä ei ymmärretty, vaikka juuri M2:n internet palvelua kiitettiin ja mainostettiin laajasti. Luovat työtehtävät muuttuivat pian staattiseksi ylläpitotyöksi, johon kuului nimilistojen päivitykset ja serverin toiminnan tarkkailu. (Jyvälä 2000, 30.)

16 12 Käytännössä monimediatuottajan työtehtäviä on hyvin hankala määrittää. Usein törmää ajatukseen, että tuottaja viime kädessä vastaa kaikesta, mikä projektiin liittyy. Tuottajan työn keskeisinä elementteinä pidetään rahaa ja rauhanturvaamista. Eeva Haapaniemen mukaan tuottaja on henkilö, joka huolehtii siitä, että taiteellinen tuotantoryhmä pystyy rauhassa tekemään töitä, hän turvaa talouden hankkimalla rahat ja seuraamalla rahan kulumista. Olennaista on myös lämmin rakkaus taiteeseen ja kyky sietää taiteellisen työn aiheuttamia vastuksia. (Haapaniemi 1991) 2.1 Tv-tuottajien ensikokemuksia monimediatuotannosta Kaikille haastatelluille tv-tuottajille oli yhteistä se, että he ovat oppineet monimediatuotannon pelisäännöt tekemisen kautta. Monimediatuotannon vetämiseen valmentavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla tai ainakaan sellaista ei ole huomattu. Eli toimintamalli on ollut varsin perinteinen heitetään kaveri veteen ja katsotaan pysyykö tämä pinnalla. Jonkinlainen näppituntuma esimerkiksi nettisivujen tuottamiseen oli kaikilla tvtuottajilla, mutta selvää kokonaiskuvaa monimediatuotannon käytännön järjestelyistä ei tuotantojen alkaessa ollut heistä kenelläkään. Lähes poikkeuksetta Yleisradion sisäisen hierarkian koettiin haittaavan toimitusten välistä yhteistyötä ja ylivälineellistä tuotantoa. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tuottajilta oli tilattu monimediallinen tuotantokonsepti, mutta kellään ei tuntunut olevan selvää käsitystä siitä millainen sen pitäisi olla. 7lQROLWDUNRLWXVROODHQVLPPlLQHQGUDDPDOOLQHQPRQLPHGLDOOLQHQWDL PRQLYlOLQHHOOLQHQNRNHLOXMDOlKLQQlMXVWVHPLWHQQHWWLWHOHYLVLRUDGLRMD PRELLOLVDDGDDQNHVNXVWHOHPDDQ-DWllKlQROLQLLQHWWlNDWVRMDOWDNLQROLVL YDDGLWWXVLWlHWWlVHU\KW\\WXWNLPDDQWlWlNRNRQDLVXXWWDHWVLPllQOLVll MRKWRODQNRMDMQH 1HWWLVLYXWROLVLDYDWWXPXXWDPDNXXNDXVLHQQHQGUDDPDVDUMDDMDUDGLRRKMHOPD ROLVLMDWNXQXWYLHOlVDUMDQMlONHHQNLQ79VDUMDROLVLROOXWNRWLNDWVRPRQSDLNDOOD

17 13 KXRPLRWDKHUlWWlYlMDWDYDOODDQOLLPDSDSHULWLHW\LOOHNDWVRMLOOH7RLQHQYl\OlROL WllQHWWLPDDLOPD 7XRWWDMD Saatua koulutusta pidettiin hyvin teknologiakeskeisenä ja sisällöllinen ymmärrys jäi niissä usein hyvin ohueksi. Erilaisia seminaareja on ollut tarjolla, mutta niidenkin anti on ollut usein kovin pintapuolinen. 9DLNNDQHROLNDQVDLQYlOLVLlVHPLQDDUHMDPLVVlPlNLQNlYLQQLLQQHROL VLVlOO OOLVHVWLLKDQEXOOVKLWWLD1HROLOlKLQQlVHOODLVLDWHNQLLNNDNRNHLOXMDHWWHL QLLWlMDNVDQXWNDWWRDNDDQ0LWllQILNWLLYLVWlHLROOXWWDUMROOD 7XRWWDMD Eri medioiden vahvuuksista ja ominaispiirteistä toivottiin myös lähes poikkeuksetta parempaa tietoa. Nyt koettiin, että tuottaja oli aika yksin uusien haasteiden edessä. Kaikilla tuottajilla oli selkeästi halu ymmärtää enemmän muista välineistä ja niiden vaatimuksista, mutta opetusta ei oikein tuntunut olevan saatavilla eikä aikaa sellaisen etsimiseen. Jokainen tuottajista myös tunnisti itsessään välinekeskeisyyden eli ns. oman välineen vahvuuden. Muut mediat, kuten radio, netti, mobiili ovat televisiota heikommassa asemassa, koska niitä ja niiden tuotantotapoja ei henkilökohtaisesti tunneta. 5DGLRRQK\YlWLHW\LVVlDVLRLVVDMDYHUNNRK\YlMRVVDLQWRLVHVVD0RQLPHGLDLVWD DMDWWHOXDRQRSSLQXWVLOOlWDYDOOD2QJHOPDQDRQYlKlQVHHWWlWYWXRWDQWRRQVH \NN QHQMDVHHLRLNHLQKLUYHHQK\YLQWRLPLMRVRLNHDVWLSXKXWDDQ PRQLPHGLDNRQVHSWLVWD6HKlQSLWlLVLOlKWHlVLLWlHWWlNDLNNLPHGLDWRQVDPDOOD YLLYDOODMDVLWWHQNDWVRWDDQHWWlPLWlV\ WHWllQPLKLQNLQ(Tuottaja 3, ) Kaikilla neljällä tv-tuottajalla on selkeästi halua ottaa myös uudet mediat haltuunsa. Mutta usean median yhtäaikainen suunnittelu, työohjaus ja valvonta ei ole helppo tehtävä. Medioiden vahvuuksien ja ominaispiirteiden hallinnasta olisi korvaamaton apu, mutta sellaista tieto-taitoa ei hankita muuta kuin kokemuksen kautta. Ehkäpä yritys ja erehdys onkin käytännössä ainoa oikea tie monimediatuottajaksi.

18 14 7XRWDQQRQDLNDWDXOXVVDSLWlLVLVLWlMDSLWlLVLWlWlHOLSLWlLVLNRNRDMDQKDOOLWD VHPPRLQHQLVRPSLNRNRQDLVXXVMDVHSXXWWXXPXOODDLQDNLQ0lKDOXDLVLQRVDWD VLWlMDDMDWHOODLKDQUXWLLQLQRPDLVHVWLVLWlHWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlSLWlLVLPXWWD PlROHQQ\WNRNRDMDQNDLYDQQXVHPPRLVWDKDUDYDD(WDLQDNXQVXXQQLWHOODDQ WXRWDQWRDWDLXXWWDVLVlOW lqllqslwllvlroodvhpprlqhqkdudydmdvrsldmrvllql HWWlPLWlNDLNNHDVLHOWlKDHWDDQHULYlOLQHLVLLQ0XWVHPPRLVWDKDUDYDDPlHQROH LWVHHKWLQ\WNHKLWWHOHPllQHLNlNXNDDQPXXNDDQYLHOl7llRQQLLQXXVL DMDWWHOXWDSDYLHOlHWWlDLQDNDDQPXOODVHHLROHPLNllQDVHQQHMXWWXHWWlPLNVLVH XQRKWXX6HRQXXVLDMDWWHOXWDSDPLWlPlHQS\VW\\NVNDNVRPDNVXPDDQ6HRQ KLGDVVHPXXWRV0lHQS\VW\QLLQNXWRVWDYDDQNl\GlDMDWWHOHPDDQVLWlPXWWD XVNRLVLQHWWlVHPPRLVHHQS\VW\LVLSllVHPllQ7XRWWDMD Tuottajien vastauksista nähdään, että aitoa monimediatuotantoa ja versiointia saatetaan pitää samana asiana. Tuottajat pääsääntöisesti ajattelivat monimediatuotantoa tvtuotannon näkökulmasta, koska tv-tuotannon osaaminen on heillä itsellään vahvin osaalue. Myös Yleisradiossa tv-tuotantojen korostunut asema muihin medioihin verrattuna saattaa vaikuttaa jonkin verran tähän arvoasetelmaan. Tässä muutama syy siihen, miksi monimediatuotanto helposti typistyy tv-tuotannoksi, jota versioidaan joltakin osin esimerkiksi verkkosivuille. 7DKWRRWDSDKWXDQLLQHWWlVHWYMXWWXKHOSRVWLNlUVLLNRVNDVHHLNHUWDNDLNNLDDQ HKGLVLWlNXYDOOLVWDSXROWDPLHWWLl\KWllQHOLWDYDOODDQO\NlWllQUDGLRMXWWX WHOHYLVLRRQMRKRQYDDQSDQQDDQMRWDNLQNXYDDSllOOHMRWWDVHRQYlKlQ WHOHYLVLRMXWXQQlN LQHQ6LLQlRQVHPPRLQHQRQJHOPDPXQPLHOHVWl 7XRWWDMD Tuottaja1:n mukaan monimedia ei tarkoita versiointia, vaan jokainen media pitäisi ajatella omalla tavallaan. Jokaisessa välineessä pitäisi olla oma käsikirjoitus Millaisin eväin tv-tuottaja lähtee matkaan? Tekemäni monivalintakyselyn (Liite 1, Monivalintakysymykset) päätehtävä oli kartoittaa, mitä osaamisalueita tv-tuottajat pitävät monimediatuotannossa erityisen tärkeinä ja mitä osaamisalueita he itse haluaisivat opiskella lisää. Vastausvaihtoehtoja

19 15 oli kolme: ei merkitystä, melko tärkeä, hyvin tärkeä. Näiden lisäksi saattoi osoittaa erityistä kiinnostusta valitsemalla aion opiskella. Vastauksista nähdään, että eri tuottajien välisissä painotuksissa on tiettyä yhdenmukaisuutta. Viidessä kysymyksessä kahdeksastatoista (5/18) kaikki tuottajat olivat samaa mieltä. Kaikki neljä tuottajaa pitivät hyvin tärkeinä medioiden erityispiirteiden tuntemusta, ryhmätyötaitoja, ohjelmakonseptin suunnittelua sekä sopimuskäytäntöjä monimediatuotannossa. Kaikki neljä tuottajaa olivat myös yhtä mieltä siitä, että pelien suunnittelutaidolla ei ole heille merkitystä. Jos valintahaarukkaa väljennetään valitsemalla ne osa-alueet, joita kaikki tuottajat pitivät joko hyvin tärkeinä tai melko tärkeinä lista kasvaa huomattavasti. Edellä mainittujen lisäksi kaikki neljä tuottajaa pitivät seuraavia osa-alueita joko melko tärkeinä tai hyvin tärkeinä: epälineaarinen tarinankerronta, interaktiivisuuden keinot ohjelmatyössä, tietokoneen perustaidot, äänen- ja kuvan streamaustekniikat, projektin hallinta, verkkosivujen tuotanto, digitaalinen tuotantotekniikka sekä tekijänoikeuksien hallinta. Yhteensä siis 12/18. Lineaarista tarinankerrontaa, tietokoneohjelmien jatko-opintoja, mobiiliteknologioita, digi-tv:n lisäpalveluita sekä videokuvausta ainakin yksi tuottajista piti täysin merkityksettömänä. (Liite 1: Monivalintatehtävät) 6DPDDQDLNDDQ%%&VVlROLMRNXNRNHLOXPXWWDSDOMRQYDDWLPDWWRPDPSLMDVLLQl NXLWHQNLQVRYLWWLLQHWWlYDLKGHWDDQWLHWRMDNHVNHQlPPH1LLOOlROLNDQVVDLKDQ VRUPLVXXVVDPXWWDQLLOOlROLSHUXVWHWWXRPDRVDVWRMRNDWHNHH PXOWLPHGLDRKMHOPDD0HLOOlKlQHLROOXWPLWllQVHOODLVWDYDDQSLWLNRRWD\NVL LKPLQHQVLHOWlWRLQHQWllOWl6HROLPLVVLRQLPSRVVLEOHNRVNDNRVNHHNDLNNLD PXWWDNDLNLOODRPDWMRKWDMDQVD/LQMDRUJDQLVDDWLRVVDHLROHDMDWHOWXWlPlQ WDSDLVWDWXRWDQWRD9DLNNDQHXYRWHOWLLQNRNRDMDQ\OlWDVROODQLLQVLOWLWllHL WRLPLQXW7XRWWDMD Monimediatuotantoa on vaikea tai jopa mahdoton hallita ellei tunne julkaisu- ja tuotantovälineitä. Miten tv-tuottaja pystyy arvioimaan, paljonko radiojutun toimittamiseen menee aikaa? Pystyykö hän arvioimaan millainen on hyvä radiojuttu?

20 16 Pystyykö hän kertomaan, miten keskustelupalsta käynnistetään? Pystyykö hän valitsemaan oikean tietokanta-ohjelman www-sivujen alustaksi? 0lROHQVLOOlHQVLPPlLVHOOl<OHQWYWXRWWDMDNXUVVLOODMRNDDONRLYLLPHV\NV\QlMD SllWW\\Q\WWXOHYDQDV\NV\Ql9XRGHQNHVWllMDVLLQlN\OOlS\ULWllQMXXULWlKlQ NRNRQDLVXXGHQKDOOLQWDDQHWWlMRWHQNLQHGHV\PPlUUHWWlLVLLQPLWlNDLNNHDRQ WDSDKWXPDVVD0XWWDN\OOlVLLQlNLQQlNHHWlQHWWlRLNHLQNHOOllQHLROHVHONHll NXYDDVLLWlPLWHQYDOWDYDVHNRNRQDLVXXVWXOHHROHPDDQMDS\VW\\N VLWlNXNDDQ HGHV\NVLQllQKDOOLWVHPDDQ 7XRWWDMD Monimediallista ajattelua on aika vaikea oppia tai opettaa teoriassa. Lähtökohtaisesti monimediallinen ajattelu syntyy pitkän tien kautta tutustumalla eri medioihin ja tuottamalla niihin sisältöä. Tietämättömyys muiden medioiden tuotantotavoista vaikeuttaa myös Yleisradion sisäisiä eri toimitusten välisiä yhteistyöprojekteja. 0RQLPHGLDDOLVHHQDMDWWHOXXQRQMRLWDNLQ\NVLWWlLVLlNXUVVHMDROOXW57,VVl MRVNXVPXWWDVDQRWDDQHWWlQHNLQNXUVVLWPLWlROHQNl\Q\WRQROOHHW<OHLVUDGLRQ XONRSXROHOODHWK\YLQYlKlQ-RVNXVHVLPLHVRQSLWlQ\WMRWDLQHVLWHOPLlMD NHVNXVWHOXLVWDNROOHJRLGHQNDQVVDRQVDDQXWMRLWDNLQDMDWXNVLDPXWWDYDUVLQDLVWD NRXOXWXVWDPRQLPHGLDDOLVHHQWXRWWDPLVHHQWDLDMDWWHOXXQ<OHLVUDGLRVVDQLLQHL YRLVDQRD(QPlWLHGlRQNRVHOODLVWDROHPDVVDNDDQ7XRWWDMD Monimediatuotanto helposti rinnastetaan yksinomaan tv-ohjelman rinnalle tuotettavien nettisivujen tekoon. Nettisivujen rakennesuunnittelu on useimmille tv-tuottajille ylivoimainen tehtävä. Miten he siis osaisivat ohjeistaa muita tekijöitä? 2OHQMRXWXQXWRSHWWHOHPDDQXXVLDDVLRLWDPXWWDVHRQROOXWLKDQNLYDMXWWXMDWRL YlKlPLWlROHQVLWWHQNRXOXWWDXWXQXWQLLQVHHLQ\WRLNHDVWLROHSDOMRDYLHQ\WPXD HWHHQSlLQNRVNDPXOWDSXXWWXXMXXULVHPPRLQHQWHRUHHWWLQHQWLHWRMDVHRQVH YlOLQHLGHQWXQWHPXVMDVHNl\WW OLLWW\PlWLHWRXVVLLKHQQHWWLLQ1lLWlPXLWDNXQPl ROHQYLHVWLQWllMDNLUMDOOLVXXWWDRSLVNHOOXWMDPXOODRQQLLKLQVHOODLQHQV\YHPSL RVDDPLQHQQLLQVHQMlONHHQPXOODHLWHHRQJHOPDDPlHQVHQMlONHHQWDUYLWVH DSXD0XWWDQlLVVlQHWWLDVLRLVVDPlROHQWDYDOODDQQLLQNXOlKW NRKWDLVHVWL