KotiMetsä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/ sivu 3. sivu 7. sivu 13. sivu 16. sivu 21. Metsänomistajat.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KotiMetsä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2014 16.9.2014. sivu 3. sivu 7. sivu 13. sivu 16. sivu 21. Metsänomistajat."

Transkriptio

1 KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/ Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 3 Eskon puumerkki sivu 7 Leena Juurikkala- Ketola mhy:n jäsen sivu 13 Nyt on tilakaupan aika verotuksellisesti sivu 16 Laki muuttuu: Kemera-kohteilla kiire sivu 21 Metsuri teräkunnossa eläkkeelle PEFC/

2 2 KotiMetsä 2/2014 Pääkirjoitus Miksi olisin jäsen metsänhoitoyhdistyksessä? Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa oma paikallinen organisaatio. Mhy Päijät-Hämeen alueen keskiverto 35 hehtaarin tila maksaa jäsenyydestä vuodessa noin 140 euroa. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan eduista. Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä eli jokaisen yksityisen metsänomistajan puolestapuhuja. Me olemme näissä asioissa edunvalvojasi paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä MTK:n kautta Brysselissä asti. Jäsenenä saat käyttöösi ammattilaistemme kaiken osaamisen niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Hoidettu metsä on tuottava sijoitus ja säilyttää arvonsa. Meiltä saat yhdeltä luukulta sekä neuvot että kaikki metsässäsi tarvittavat palvelut. Me metsänhoitoyhdistyksessä etsimme sinulle parhaan puukauppakumppanin. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa puusi. Avullamme saat leimikostasi aina päivän parhaan hinnan. Hyöty voi kohteesta ja katkonnasta riippuen olla jopa tuhansia euroja. Sinulla on oma, jolta saat tilakäynnit ja neuvot metsiesi hoidosta. Saat veloituksetta opastusta, koulutusta, tiedotusta, Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehdet ja - tiedotteet sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot. Mhy hoitaa myös metsien sertifioinnin jäsentensä puolesta. Metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja päättyy nykyisen muotoisena tämän vuoden lopussa. Tämä tarkoittaa metsänomistajiemme päätösvallan kasvua omassa yhdistyksessään. Nykyisen lain moninaiset toiminnan rajoitteet sekä määräykset poistuvat ja mhy voi jatkossa toimia ja kehittyä täysin jäsentensä toiveiden mukaisesti. Myös koko edunvalvontaketju vahvistuu samalla paikallistasolta aina Brysseliin saakka! Edunvalvontaterveisin Jari Yli-Talonen Puheenjohtajan palsta Kannon päällä mietittyä: puukauppa, tuulivoima ja rannat Hakkuuaukean reunasta katsellessa on vain nöyrästi hämmästeltävä huolellista ja siistiä työjälkeä: sateisesta alkukesästä huolimatta puut on saatu metsästä pois todella vähin vaurioin ja rumia jälkiä jättämättä. Ammattilaiset ovat olleet asialla, kiitos siitä. Puukauppoja tehtiin keväällä kiitettävän paljon ja työtä riitti metsissä tasaisesti koko kesän yli. Puutavaralajien hinnat ovat säilyneet yllättävän tasaisena koko alkuvuoden. Hintojen tasaisuus on mielestäni markkinoiden sujumisen kannalta erittäin hyvä asia, ja tavoiteltava trendi jatkossakin. Tasaisuus antaa metsänomistajalle turvallisen lähtökohdan ryhtyä kaupantekoon: tämä takaa myös teollisuudelle sujuvan puunsaannin, joka on varmasti heillekin arvokas asia. Nyt syksyn mittaan on ostohalukkuus siirtynyt pääasiassa mäntytukkiin ja koivuun, toivottavasti vain väliaikaisesti. Mhy Päijät-Hämeen aktiivinen rooli puumarkkinoilla on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut hintoihin, kuten myös Puumarkkinat.fi -palvelu. Tämä on edunvalvontaa parhaimmillaan. Mhy Päijät-Hämeen hallitus miettii parhaillaan kuumeisesti tulevaisuuden näkymiä kiristyvässä kilpailutilanteessa, jossa palveluiden tasoa - jos mahdollista - on nostettava vielä korkeammalle, hinnaston säilyessä silti jäsentemme toivomalla tasolla. Uutena asiana on maakunnassamme alkanut tuulipuistojen suunnittelu. Mhy:llä on valmius auttaa metsänomistajia tuulivoimala-alueiden vuokra-asioissa ja muissakin esiin tulevissa kysymyksissä. Lähitulevaisuudessa siivet pyörivät myös Päijät-Hämeessä, siltä ainakin tämänhetkinen sopimustilanne näyttää. Henkilökohtaisesti pidän maamme nykyistä rantojensuojelukäytäntöä hieman omituisena. Kauniit rantamaisemamme, esimerkiksi Pulkkilanharju - ehkä Päijät-Hämeen kauneimpana - ja monet muutkin upeista rannoistamme pusikoituvat pikkuhiljaa niin, että ei niitä voi tunnistaa rantamaisemiksi kuin muistoissa ja mielikuvituksessa. Nyt kun tienvarsien pusikot ovat kohta raivattu siisteiksi, niin olisikohan seuraavaksi rantojen vuoro? Jos vain mahdollista. Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p Kannen kuva: Piia Sahramies Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 KotiMetsä 2/ Eskon puumerkki - otteita metsämiesurani ajoilta Jään vuodenvaihteessa eläkkeelle. Siksi minua pyydettiin kirjoittamaan mieleeni jääneitä tapahtumia metsäuraltani ja antamaan vinkkejä tulevaa ajatellen. Ensimmäinen tutustumiseni metsätöihin tapahtui kansakoulun aloittamista edeltävänä kesänä Suurella naapuritilalla oli kesäsavotta, jolla oli töissä kymmeniä miehiä. Meidän kotitalon ullakolla piti kortteeria koko kesän eräs isä 3-4 poikansa kanssa. Isälläni oli savotalla pieni palsta, jota hän ja vanhempi veljeni tekivät maataloustöiden ohessa. Usein olin mukana omasta halustani kuorimassa 2-metrisiä pöllejä. Ne olivat kevyitä kääntää ja kesällä kuori irtosi helposti. Isä ja vanhempi veljeni kuorivat isommat pöllit ja nostivat taapeleihin kuivumaan. Moottorisahoja ei savotalla ollut. Tukkirungot kaadettiin ja karsittiin. Sen jälkeen työmaan kymppi merkitsi katkaisukohdat ja niiden viereen pilkkaan tukin mitat, jotka katkaisun jälkeen merkittiin tukkien päähän. Aikaa apteeraukseen oli enemmän kuin nykyisin motohakkuussa. Kerran työmaallemme tuli noin viiden miehen seurue. Yhdellä heistä oli polvisukat, vilttihattu ja kävelykeppi. Kaksi apulaista nosti pöllejä hänen silmiensä tasolle niin, että hän saattoi katsoa pöllin päästä niiden suoruuden. Seurasin touhua etempää ja hiukan pelotti. Jälkeenpäin kuulin, että herra oli Kaukaan silloinen metsäpäällikkö. Matematiikan kautta metsään Kuva metsäherrasta palasi muistiini kesällä Pyrin opiskelemaan Helsinkiin metsätieteitä ja matematiikkaa. Pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Ennen opintojen aloittamista oli ilmoitettava, kumpaan menen. En halunnut silmiini kesällä 1957 piirtyneeksi metsäherraksi, joten valitsin matematiikan. Muutaman viikon opintojen jälkeen todistettiin yhden A4- arkin verran, että 1 on suurempi kuin 0. Silloin tajusin, että matematiikka oli liian teoreettista minulle. Siirryin opiskelemaan loppuvuodeksi tietojenkäsittelyä, mistä on ollut suurta hyötyä koko urani aikana. Pyrin seuraavana vuonna uudelleen Metsätalolle, pääsin ja olen valintaani edelleen tyytyväinen. Tutkijan orastava ura Ensimmäiset kosketukset tuleviin töihin sain jo opiskeluni aikana. Opiskelun ohessa olin töissä Tapiossa, jossa kehitettiin uutta metsäsuunnittelujärjestelmää. Tein testiaineistoa ja tarkistin, että tietokoneet laskevat oikein. Järjestelmän valmistuttua olin iltapomona vahtimassa ja opastamassa suurta joukkoa naisia, jotka tallensivat eri puolilta maata kertyneitä maastotyölomakkeita reikäkorteille. Opiskelun loppupuolella ja jonkin aikaa valmistumiseni jälkeen olin töissä apulaisprofessori Pekka Kilkin vetämässä työryhmässä, jossa kehitettiin metsän kehitystä kuvaavia malleja. Näiden mallien avulla voitiin mm. simuloida metsien kehitystä ja laskea vaihtoehtoisia kasvatusmalleja. Vuonna 1978 Metsäntutkimuslaitos professori Gustaf Sirenin johdolla käynnisti varsin laajan metsäuudistamistulosten inventoinnin. Yhdessä kurssitoverini Olavi Rautiaisen kanssa vastasimme maastotöiden organisoinnista ja tulosten laskennasta Eljas Pohtilan ja Pentti K. Räsäsen ohjauksessa. Tutkijan ura alkoi jo kiinnostaa, mutta into sammui kun uusi metsänhoidon professori typisti hankkeemme rahoitusta niin, ettei sillä ollut tulevaisuutta. Piirimetsälautakuntaan Vapun jälkeisenä päivän 1980 aloitin työt Uudenmaan-Hämeen piirimetsälautakunnassa suunnittelupäällikkönä. Kurssitoverini ja edeltäjäni Reivo Järvenpää perehdytti minut käytännön töihin. Itse suunnittelujärjestelmä oli tuttu jo aiemmilta Tapion ajoilta. Reivon siirryttyä kotiseudulleen Satakunnan piirimetsälautakuntaan pääsin häneltä vapautuneeseen piirimetsänhoitajan toimeen toimialueena läntinen Uusimaa. Silloisen piirimetsälautakunnan ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyö oli selvästi nykyistä läheisempää. Töitä tehtiin yhdessä toinen toisiamme tukien. Itsekin olin enemmän yhteyksissä alueeni metsänhoitoyhdistysten kuin alaisina olevien metsätalousneuvojien kanssa. Vielä 1980-luvulla ajettiin sisään Tapion uudistettuja metsänkäsittelymalleja. Päämetsänhoitaja Eero Veijola oli ollut niitä aikanaan laatimassa Tapiossa ja oli niiden noudattamisessa varsin tiukka. Metsäammattilaiset eivät tehneet enää harsintaleimikoita. Viljelty taimi oli aina parempi kuin luontainen vaikka metsänomistaja saattoi nähdä toisin. Varsin yleistä kuusen luontaista uudistamista yritettiin kitkeä vain sopiville kohteille. Liittoon puumarkkinatyöhön Elokuussa 1986 aloitin työni silloisen Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajana. Metsänhoitoyhdistyksiä oli 24. Liiton tärkeimpiä tehtäviä oli silloin puumarkkinoiden seuranta ja sujuvuus. Muutamien kuukausien välein kokoonnuimme puun ostajien kanssa tilaisuuteen, jossa käytiin läpi puukaupan tilastot ja näkymät. Kilpailulain uudistaminen 1990-luvulla lopetti nämä seurantatilaisuudet lain vastaisina. Vuoteen 1990 saakka puun ostajien ja myyjien edustajien välisissä neuvotteluissa puulle laadittiin valtakunnallisia hintasuosituksia. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä päätettiin myyjien puolelta MTK:n metsävaltuuskunnassa. Yleensä neuvottelutuloksen syntyminen jäi viimeiseen yöhön, jolloin Heikki Haavisto ja Matti Pekkanen runnoivat sopimusehdotuksen. Metsävaltuuskunnan kokoukset olivat usein varsin värikkäitä. Varsinkin itähämäläiset valtuuskunnan jäsenet kritisoivat sopimusesitystä ja äänestivät sen hylkäämistä. Jälkeenpäin sain kuulla, että he itse asiassa olivat sopimuksen kannalla, mutta äänestys ei saanut näyttää liian yksimieliseltä. Vuoden 1991 huhtikuusta vuoden 1994 maaliskuuhun puumarkkinoilla oltiin sopimuksettomassa tilanteessa. Vuosina puun hinnoista neuvoteltiin neljän suuralueen tasolla ja vuoden 1997 alusta siirryttiin muutamien vuosien ajaksi yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Sain olla näissä neuvotteluissa myyjäpuolen neuvottelijoiden sihteerinä. Neuvottelut olivat varsin vaiherikkaita ja ne venyivät usein myöhään yölle. Joskus osa myyjäpuolen neuvottelijoista oli huomattavan väsyneitä ja heidän linjassa pitäminen ei aina ollut kovin helppoa. Oman hankaluutensa muodostivat kilpailulain rajoitteet. Aina ei oltu yksimielisiä mistä voidaan neuvotella ja mistä ei, eikä kilpailuvirastokaan antanut yksityiskohtaisia ohjeita. Ulkolaiset puunostajat lamantappajiksi 1990-luvun alun laman aikaan puun hinta oli Suomessa hyvin alhaalla. Kuusitukki maksoi alle 150 markkaa eli noin 25 euroa kuutiolta. Niinpä puuta alettiin kysellä vientiin. Mm. turkkilaisia puun ostajia oli useita. Neuvotteluja käytiin ahkerasti, mutta tulokseen heidän kanssaan ei päästy. Sitten tulivat japanilaiset puun ostolle ja toimituksista päästiin sopimukseen. Liitto ei yhdistysmuotoisena ollut sopiva puukauppias, joten yhteistyössä Itä-Hämeen ja Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liittojen sekä Hämeen ja Uudenmaan tuottajaliittojen kesken perustettiin vuonna 1993 Family Timber Finland Oy. Ympyrä sulkeutuu Liittojen tehtävät lisääntyivät lisääntymistään eikä resursseja ollut uusien toimihenkilöiden palkkaamiseen. Niinpä aloitimme neuvottelut Itä-Hämeen ja Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistysten liittojen kanssa yhdistymisestä. Vuoden 1995 lopulla Uudenmaan-Hämeen ja Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liitot päättivät yhdistyä vuoden 1996 alussa ja ottaa nimekseen Etelä-Suomen metsänomistajien liitto. Seuraava suuri muutos oli metsänhoitoyhdistysten kasvaminen kuntatasolta lähes maakuntatasolle. Nykyään liiton alueella on kuusi metsänhoitoyhdistystä, liittojen yhdistymisen aikaan yli 40. Urani metsänomistajien liitossa on nyt loppumassa kuten koko liiton toimintakin. Vuodenvaihteessa palaan lähtöruutuun puuhastelemaan pikkupalstallani metsänhoitotöiden ja polttopuusavotan kimpussa. Pokasaha ja vesuri ovat toki vaihtuneet moottori- ja raivaussahaan. Metsänomistajaorganisaation muutos 2-portaiseksi on perusteltu, mutta ei ongelmaton. Mitä lähemmäksi liiton lopettaminen käy, sitä enemmän jäsenet kyselevät kuka tai mikä huolehtii jäsenten yhteisistä asioista ja yhteisöllisyydestä. Uskon, että asiat järjestyvät aikanaan myös uudessa tilanteessa. Esko kaikille Reijo Ikonen Työurani aikana olen tavannut tuhansia metsänomistajia ja satoja luottamushenkilöitä, toimihenkilöitä, metsureita ja urakoitsijoita. Yhteistyö heidän kaikkien kanssa on ollut mielenkiintoista, sopuisaa ja antoisaa. Olen sanonut mielipiteeni silloin kun sitä on kysytty tai olen katsonut sen tarpeelliseksi, kuten eräs lohjalainen metsänomistaja työurani alussa pyysi. Hän lisäsi, että he luottamushenkilöinä kuitenkin päättävät, mitä tehdään. Yleensä mielipiteeni ja päätösten välillä ei ole ollut suurta ristiriitaa. Olen erittäin tyytyväinen uravalintaani. Töitä on tehty kelloon katsomatta metsätalouden ja metsänomistajien yhteiseksi hyväksi. Minua on erityisesti lämmittänyt se, että minua kutsutaan yleisesti Eskoksi, ei esimerkiksi sukunimellä. Se osoittaa, että olen ollut riittävän läheinen kaikille alueen metsäalan toimijoille. Toivotan teille kaikille hyvää jatkoa ja hymyillään kun tavataan! Esko Laitinen PS. Lue Eskon vinkit sivulta 8.

4 4 KotiMetsä 2/2014 Puukauppa käynnistynyt rauhallisesti Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen alueen puukauppa kävi alkuvuodesta viime vuoden mukaisella ennätysvauhdilla. Tehtyjen leimikoiden määrä on nyt lähestymässä m³:n rajaa. Lomien jälkeen puukauppavauhti on kuitenkin selkeästi rauhoittunut. Poikkeuksellisen vähäluminen viime talvi on voimakkaasti jarruttanut uusien talviharvennusten myyntiä. Rauhallinen syksyn aloitus on kuitenkin pitänyt kauppojen keskihintatason lähes kevään tasolla. Kysytyimpiä puutavaralajeja ovat juuri nyt mäntytukki ja koivukuitu sekä leimikoista kesä- ja kelirikkoleimikot. Metsänhoitoyhdistyksen tekemien leimikoiden puukauppa hoituu nyt www. puumarkkinat.fi-portaalin kautta. Puunkorjuupalvelun suosio voimakkaassa kasvussa Korjuupalvelun määrä on noussut jo lähes m³:n vuositasolle ja jatkaa edelleen kasvuaan. Puunkorjuupalvelun konekanta on edelleen lisääntynyt ja monipuolistunut. Metsänhoitoyhdistyksen puukorjuupalveluun mahtuu vielä kohteita syksyn ja mahdollisesti talvenkin korjuuseen. Syksyn korjuuseen mahtuu erityisesti energiarankakohteita ja harvennuksia. Valtakirjakaupat, erikoispuiden keskikantohinnat /m3 Erikoispuut ym Metsänhoitoyhdistys Mäntypylväs 64,2 ta, jonka tuotto 65,3 perustuu ton. 65,8Tämän jälkeen 67,3tuot- to 69,2 muuttuu vaihtuvaksi. 68,7 Päijät-Hämeen Mäntytyvitukki ja UB 74,8 kolmen suomalaisen 67,0 metsäyhtiön, UPM Kymme- Laina-ajan viimeiset vii- Omaisuudenhoidon Mäntyparru yhteistyö alkoi vuosi sitten nen, Stora Enson ja Metsä si vuotta vuosituotto on 24,0 17,7 24,4 Mäntypikkutukki 22,4 tarkoituksena tarjota metsänomistajille Kuusipikkutukki lisäsijoitus- 27,2 noitteluun liikkeeseenlas- 24,8 3,1 24,0 %. Tuotto maksetaan 24,6 Boardin luottoriskin 21,5 hin- alustavasti 22,1 3 kk 24,0 euribor + vaihtoehto Koivusahatukki esimerkiksi 42,0 kuhetkellä. Metsäobligaatio sopii sijoittajalle, 81,7 joka tus 78,4 ei ole pääomaturvattu. 65,7 neljännesvuosittain. 55,6 41,5Sijoi- hakkuurahoille. Koivutyvitukki 82,6 UB on kotimainen, uskoo kohdeyhtiöiden Patrik Haglund toimii Koivuerikoistukki 81,7 107,4 80,5 79,1 pankkiryhmistä riippumaton, säilyttävän maksukykynsä metsänhoitoyhdistyksen Haapatukki vakavarainen ja 18,4 sijoitusaikana. 16,0 omana 20,5 yhteyshenkilönä. 24,0 avainhenkilöidensä Leppäkuitu omistama Haapakuitu sijoituspalveluyritys. 10,0 IV/2014 on noin 8,1 seitsemän kysymyksiin 9,8 sähköpostil- 12,0 8,9Metsäobligaatio Hän 8,9 vastaa mielellään 4,6 Yhtiö Karsittu on perustettu ranka vuonna Karsimaton ranka 3,0 joka tarjoaa 2,0 sijoittajalbankers.fi 2,1 tai numerossa 2,1 6,8 vuoden mittainen 6,5sijoitus, la 11,1 12,1 UB tarjoaa nyt yhdistyksen jäsenille merkittäväksi vuoden aikana alustavasti Jari Yli-Talonen le ensimmäisen kahden Latvusmassa 4,9 5,0 5,2 5,0 suosittua Kannot Metsäobligaatio- 2,7 kiinteän 5,25 % 2,0 vuosituo- 0,0 Mhy Päijät-Häme 0 Puukauppa hoidetaan sähköisesti kautta Metsänhoitoyhdistyksen Keskihinnat tekemistä 2014 elokuu leimikoista jo lähes 80 %:a myydään val- Keskihinnat 2014 elokuu takirjakaupoin. Myös metsänomistajien itse myymät leimikot siirretään nyt puumarkkinat.fi-portaaliin kilpailutettavaksi. Valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on lisännyt vertailujen tarvetta. Mhy Päijät-Hämeen alueen valtakirjakauppojen keskihintojen kehitys löytyy aina nettisivuiltamme sekä tästä Kotimetsä-jäsenlehdestä. Hyödynnä maksuton tilakäynti ja ilmakuva Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa kaikille jäsenilleen maksuttoman metsäkäynnin ja ilmakuvan sekä metsänhoitomaksulla tuetun leimikon suunnittelun. Metsä- eli tilakäynti on /m3 18 /m ,1 15,1 edelleen yhdistyksen yksi tärkeimmistä palveluista, jonka metsänomistaja saa vielä tämän vuoden ajan metsänhoitomaksulla. Yhdistyksen laatiman edullisen puunmyyntisuunnitelman kautta metsänomistaja varmistuu, että puukauppa kohdistuu metsän terveyden kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan kohteeseen. Harvennukset, Harvennukset, kuidun kuidun keskihinnat keskihinnat elokuu elokuu ,5 15,5 15,9 15,9 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA /m3 /m3 keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat Päätehakkuut, Päätehakkuut, tukin tukin keskihinnat keskihinnat elokuu elokuu mäntytukki 58,4 56,64 57,3 mäntytukki 61 58,4 56,64 57,3 kuusitukki 61 kuusitukki 58,4 57,9 55,98 56,7 58,4 57,9 57,9 55,98 56,7 koivutukki 57,9 43,0 40,9 41,8 koivutukki 43,0 40,9 41,8 mäntykuitu 17,7 15,14 Valtakirjakauppojen 16,1 keskihinnat /m3 mäntykuitu 56 17,7 15,14 Valtakirjakauppojen 16,1 keskihinnat /m3 kuusikuitu 56 19,4 17,48 (päätehakkuu, kuusikuitu 19,4 17,48 (päätehakkuu, 18,2 Mhy:n hintaseuranta) 18,2 Mhy:n hintaseuranta) koivukuitu 17,1 16,46 16,7 koivukuitu 17,1 16,46 16, Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (päätehakkuut Etelä Suomen 46 56,64 /m3 (päätehakkuut Etelä Suomen 46 56,64 alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois 55,98 alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois 43,0 43,0 55,98 lukien mhy:n valtakirjakaupat) lukien mhy:n valtakirjakaupat) 40,9 40, ,14 15,14 17,48 Kaikki päätehakkuukaupat, Päijät Hämeen 17,48 Kaikki päätehakkuukaupat, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, 16,46 16,46 keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m3 Metlan tilasto Etelä Suomi) syyskuu Tukkipuu mäntytukki mäntytukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki0 0 Mänty 43,8 43,8 43,9 Kuusi 47,9 43,8 41,0 /m3 /m3 Päätehakkuut, kuidun kuidun keskihinnat keskihinnat elokuu elokuu Koivu 35,1 33,8 34, Kuitupuu Mänty 12,8 13, ,6 12,8 Kuusi 14,3 13,6 12,5 12,4 19,4 19,4 Valtakirjakauppojen Valtakirjakauppojen keskihinnat keskihinnat /m3 /m (päätehakkuu, (päätehakkuu, Mhy:n Mhy:n hintaseuranta) hintaseuranta) Koivu 12,7 12,7 13,0 15, Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m3 Tukkipuu ,7 17,7 17,1 17,1 Mänty 49,9 51,5 51,5 50,7 Firmojen Firmojen suoraan suoraan ostojen ostojen keskihinnat keskihinnat /m3 (päätehakkuut /m3 (päätehakkuut Kuusi 49,9 50,9 50,1 49,5 Etelä Suomen Etelä Suomen alueella, alueella, Koivu 38,5 38,8 37,4 37, Metsäntutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, pois lukien pois lukien mhy:n mhy:n valtakirjakaupat) valtakirjakaupat) Kuitupuu Mänty 15,2 15,4 15,4 15,7 Kaikki Kaikki päätehakkuukaupat, päätehakkuukaupat, keskihinnat keskihinnat /m3, /m3, (Päätehakkuut, (Päätehakkuut, Kuusi 16,6 16,5 15,8 15,5 Metlan Metlan tilasto tilasto Etelä Suomi) Etelä Suomi) Koivu 14,6 15,3 15,4 16, Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m3 mäntykuitu mäntykuitu kuusikuitu kuusikuitu koivukuitu koivukuitu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Tukkipuu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Keskihinnat 2014 elokuu Keskihinnat 2014 elokuu /m3 Mänty 56,9 58,6 58,9 58,3 /m3 keskihinnat Harvennukset, /mfirmojen suoraan tukin ostojen keskihinnat keskihinnakaikki elokuu harvennuskaupat 2014keskihinnat /m3, keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, mäntytukki Harvennukset, 50,2 tukin keskihinnat 50,04 50,1 Kuusi elokuu ,6 58,7 58,9 mäntytukki 57,9 50,2 50,04 50,1 kuusitukki 49,6 48,48 48,9 Koivu 44,6 44,1 43,3 kuusitukki 54,0 49,6 48,48 48,9 koivutukki 42,4 54,0 37,9 38,54 38,3 Mänty kokorunko koivutukki mäntykuitu 52,0 37,9 38,54 38,3 52,5 52,9 52,2 51,0 50,2 15,1 49,6 14,46 14,7 valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 mäntykuitu 52,0 15,1 14,46 kuusikuitu 50,2 50,0 15,5 49,6 15,18 15,3 (harvennus, 14,7 valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 Kuusi kokorunko 53,4 54,2 52,4 kuusikuitu 51,2 15,5 15,18 15,3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) koivukuitu 50,0 15,9 14,78 15,2 Kuitupuu koivukuitu 48,0 15,9 14,78 15,2 48,0 Mänty 17,9 17,8 18,0 17,6 46,0 46,0 Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Kuusi 20,3 20,5 20,2 19,4 44,0 /m3 Firmojen (harvennukset suoraan Etelä Suomen ostojen keskihinnat 44,0 50,04 alueella, /m3 Metsäntutkimuslaitos, (harvennukset Etelä Suomen Koivu pois 17,3 17,7 17,3 17,1 50,04 42,0 48,48 lukien alueella, mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois 42,0 48,48 lukien mhy:n valtakirjakaupat) 38,54 40,0 38,54 40,0 37,9 14,46 Kaikki harvennuskaupat keskihinnat 38,0 37,9 14,46 15,18 /m3, Kaikki harvennuskaupat (Harvennukset, Metlan keskihinnat Puukauppatuloille sijoituskohde 38,0 15,18 14,78 tilasto /m3, Etelä Suomi) (Harvennukset, Metlan 36,0 14,78 tilasto Etelä Suomi) 36,0 0 mäntytukki kuusitukki koivutukki 0 mäntytukki kuusitukki koivutukki 0 0 valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 Firmojen (harvennukset suoraan Etelä Suomen ostojen keskihinnat alueella, /m3 Metsäntutkimuslaitos, (harvennukset Etelä Suomen pois lukien alueella, mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, Kaikki harvennuskaupat (Harvennukset, Metlan keskihinnat tilasto /m3, Etelä Suomi) (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) (Pä (Pääteha

5 KotiMetsä 2/ Vienti vetää, mutta epävarmuus lisääntynyt Heikon taloustilanteen jatkuminen sekä Ukrainan tilanne ja siihen liittyvät tuonti- ja vientirajoitukset luovat epävarmuutta metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoille. Esimerkiksi pitkään hyvänä jatkunut kuusisahatavaran vientitilanne on nyt epävarmalla pohjalla. Talouskasvu sitä käyttävissä maissa on heikkoa ja sahatavaran tuotantoa on lisätty monissa maissa. Jos taloudessa ei tapahdu käännettä parempaan, ajaudutaan ylitarjontatilanteeseen ja sitä kautta vientihinnan laskuun. Mäntysahatavaran vienti sen sijaan on varmemmalla pohjalla. Sahatavaran vientitilanne heijastuu tukkimarkkinoille. Mäntytukki ja pylväät käyvät hyvin kaupaksi mutta kuusitukin osto on huomattavan varovaista. Osin oston varovaisuus johtuu myös suurista ostetun puun varannoista. Sellun ja erityisesti havusellun vienti vetää edelleen hyvin ja hinta on varsin hyvä. Kartongitkin käyvät kaupaksi. Paperin viennissä ei ole tapahtunut muutosta parempaan ja ylikapasiteetti estää hintojen nousua. Kemiallisen metsäteollisuuden vientimarkkinat heijastuvat kuitupuiden kysyntään. Mäntykuitu käy hyvin kaupaksi, mutta kuusikuidun kysyntä on selvästi laimeampaa. Koivukuidusta huomattava osuus on mennyt energiapuuksi, mutta hiilen käytön lisääntymisen myötä energiapuun tarve on aiempaa vähäisempää. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) VIIKKO Puuta myytiin ja ostettiin alkuvuonna tasaisen vilkkaasti. Alkusyksyn puukauppa on käynnistynyt Kum_ostot_ xls normaalia laimeampana, osin kuusen heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. /m3 Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit) /m3 Kuitupuun kantohintakehitys kuukausittain Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Peruspuutavaralajit) Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu MTK / Repun hintainfo / Tukkipuiden keskimääräiset kantohinnat ovat olleen vakaat varsin pitkään. Epävarmuus kuusisahatavaran viennissä alkaa näkyä hinnoissa. MTK / Repun hintainfo / Paperin ylitarjonta heijastuu etenkin kuusikuidun hintaan. Sellupuiden hintataso on ollut huomattavasti vakaampi. Energiapuun tarpeen väheneminen heijastuu koivukuidun kysyntään. METSÄSTÄ PA R H A A T UB:n Metsäobligaatio on jälleen myynnissä UB:n suositun Metsäobligaation tuottorakenne on suunniteltu tämänhetkiseen markkinatilanteeseen. Metsäobligaatio IV/2014 tarjoaa sijoittajalle laina-ajan ensimmäisten kahden vuoden aikana korkean kiinteän 5,25 %* vuosituoton. Laina-ajan viimeiset viisi vuotta vuosituotto on 3 kuukauden euribor + 3,1 %-yksikköä*. Metsäobligaatio IV/2014:n laina-aika on noin seitsemän vuotta. Tuotto perustuu kolmen suomalaisen metsäyhtiön, UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin, luottoriskin hinnoitteluun. Korko maksetaan pääomalle neljännesvuosittain. Obligaation nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin kokonaisuudessaan, mikäli edellämainituissa yhtiöissä ei toteudu luottovastuutapahtumaa laina-aikana. T U O T O T JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA. NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja METSASAATIO.FI Kysy lisää: tai Merkitse suoraan netissä: Merkintäaika: Minimisijoitus: euroa Sijoitus ei ole pääomaturvattu, joten sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman osittain tai kokonaan. Liikkeeseenlaskijana toimii Danske Bank A/S. Sijoitukseen liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Sijoitukselle ei ole asetettu erillistä vakuutta. Lainaehdot ja ohjelmaesite ovat saatavissa myyjältä. *Alustava tuotto. Lopullinen kiinteä ja vaihtuva tuotto vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä. Tilaa UB:n uutiskirje osoitteesta U N I T E D B A N K E R S - OMAISUUDENHOITO - Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

6 6 KotiMetsä 2/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Kysymyksiä ja vastauksia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. xxxxxxxxxxx Kannattaa xxxxxxx kuitenkin lukea nämä xxxxxxxxxxxx kysymykset ja vastaukset, jos jä- xxxxxx senyysasia askarruttaa. xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Mitä hyötyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on? Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsänhoitomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota metsäpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenilleen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi tehdä yhteistyökumppaneittensa (kaupat, pankit, muut palveluntarjoajat) kanssa yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenille tulee rahanarvoisia jäsenetuja. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifioinnin. Lisäksi jäsenet saavat käyttöönsä MTK:n tarjoamat valtakunnalliset jäsenedut ja -palvelut. Mhy Päijät-Häme on päättänyt, että vastaisuudessa mm. Kotimetsä-lehti lähetetään vain jäsenille ja suunnitellut, että jäsenille tarjotaan tiettyjä metsäpalveluita halvemmalla kuin ei-jäsenille. Miten jäsenmaksu määräytyy ja kuka siitä päättää? Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua, joka voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen hallitus tekee siis valtuuston syyskokoukselle esityksen jäsenmaksun määrästä. Miten voin halutessani erota yhdistyksen jäsenyydestä? Yhdistyksen säännöissä sanotaan: Jos jäsen haluaa erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka. Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi? Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. Hyvä metsänomistaja Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme metsänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryhmäsertifiointiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä Metsänomistajat -jäsenkortin, joka oikeuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja. Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsevat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jos haluan osallistua tilaisuuksiin? Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen neuvontapalveluita, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alueella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erikseen? Kyllä. Jos haluat, että kaikki metsäsi esimerkiksi ovat mukana PEFC -sertifioinnissa tai jos haluat käyttää yhdistyksen jäsenhintaisia palveluita ja esim. saada yhdistyksen lehden, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen. Omistan metsää sekä kuolinpesän jäsenenä että yhdessä puolisoni kanssa. Riittääkö yksi jäsenmaksu? Metsänomistajat, jotka omistavat metsää useassa eri kunnassa, tai yksin sekä yhtymässä/ kuolinpesässä tai puolisot omistavat erikseen metsää, joutuvat maksamaan jäsenmaksun perusmaksun tai tasamaksun tapauksessa koko maksun useaan kertaan, jos haluavat olla usean yhdistyksen jäseniä. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu hallinto. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta ja metsänomistajien parhaaksi. Jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään. Verohallinto kantaa metsänhoitomaksun vielä tänä syksynä. Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun kerää yhdistys itse. Koska päällekkäisiä maksuja ei voida valtakunnallisesti huomioida, suositellaan, että moninkertaisista perusmaksuista voisi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja jäsenyydet ovat samassa yhdistyksessä. Vapautusta haettaisiin hallitukselta kirjallisesti. Tämä tulee kyseeseen, jos asia on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. Ensimmäiset edut saat käyttöösi alla olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! Toiminnanjohtajan allekirjoitus maaliskuussa 2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle koulutukset ovat ensi vuonnakin maksuttomia. Anne Rauhamäki Jokaisella metsänomistajalla, myös yhtymien ja kuolinpesien sekä yhteismetsien osakkailla tulee olla yksilöllinen jäsennumero ja jäsenkortti, mikäli hän on erikseen liittynyt oman metsäkiinteistön tai toisen yhteisomistuksen kautta jäseneksi. Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen? Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteisomistuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Muilta mahdollisilta mhy:n jäseniksi hyväksytyiltä osakasjäseniltä kuin asianhoitajalta voidaan lisäksi periä henkilökohtainen jäsenmaksu. Osakasjäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. Jos siis osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyttöösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi. Koonnut: Anne Rauhamäki, MTK Jäsenkortti 2014 Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppaneiden edut jäsenille vuonna 2014 Paikalliset yhteistyökumppanit: Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie 6): metsurin turvavarusteista -15 % normaalihinnasta Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): tarvikkeet ja varusteet -10 % normaalihinnasta Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu 27): varusteet, tarvikkeet, turva-asut -10 % normaalihinnasta PEFC/ Rauta-Juurikkala, Heinola (Villenkatu 42): metsä-tarvikkeet ja -varusteet -10 % normaalihinnasta Valtakunnalliset yhteistyökumppanit: Yhdistyskohtaiset jäsenedut: kaupan Maksuton päälle puunmyyntisuunnitelma BRP: Maksuton mönkijän tai metsäkäynti moottorikelkan ostajalle varustepaketti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan Paikalliset yhteistyökumppanit Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia.

7 KotiMetsä 2/ Minä metsänhoitoyhdistyksen jäsen - nyt Eihän metsänhoitoyhdistyksen, kotoisammin mhy:n, jäsenyys nyt mikään uusi juttu tietysti ole. Eikä mhy minulle enkä minä mhy:lle. Kahdeksankymmentäluvun alussa olin Heinolan metsänhoitoyhdistyksen paras istuttaja naisten sarjassa. Olin kyllä ainoakin. Sen jälkeen on painettu hommia rinta rinnan siellä ja täällä. Metsänhoito ei ole jäänyt minulle vieraaksi. On tullut opiskeltua niin oppilaitoksissa kuin kotona. Olen rinta kaarella kantanut nuoren metsänomistajan viittaa reilun parikymmentä vuotta, joten omaa kokemustakin pitäisi olla. Puitteet kunnossa Tämän päivän mhy ei ole sukuakaan sille, jossa olin remmissä kultaisella kahdeksankymmentäluvulla. Jo yksin koko on suurempi, silloin joka pitäjässä oli omansa ja sen kyllä huomasi. Nykymhy:ssä toimihenkilöiden koulutus on jatkuvaa, ei tuuripeliä. On erikoisosaajia tila-arvioihin, metsätien tekoon tai verotukseen esimerkiksi. Voi siis luottavaisin mielin ottaa vastaan tietoa, pelkäämättä, että missä kohtaa sävelletään. Nyt ei sävelletä, nyt joko tiedetään tai otetaan selvää. Ulkoasultaan tämän päivän neuvoja miellyttää ikääntyvän kaupunkilaisrouvan silmää. On niin vimpan päälle siistiä maastopukua ja autonetupenkkiä. Eikä toimistollekaan mennessä ensinnä kompastu poistettaviin huonekaluihin tai vesurikasaan. Minä en todellakaan ole niitä naisia, jonka arvokasta metsäsijoitussalkkua hoitaa millainen ensivaikutelma tahansa. Oletanhan Helsingin pankkiiriliikkeissäkin löytäväni uskottavaa ulkomuotoa osaamisen lisänä. Eli speksit on kunnossa. Minun ajatuksilla neuvojaa kuunnellen Minun metsänhoidon pääpointti on minä, jonkin verran seuraava sukupolvi ja hyvin hatarasti sitä seuraava. Minua rasittavat ammattiosaaminen ja eniten perinne. Minä en ole ensimmäinen Juurikkala, joka näitä metsiä kasvattaa seuraavalle polvelle. Olen hätäinen uuden taimikon hallarajan ylitse. Hiukan hidas ensiharvennuksissa. Toivottoman tunteellinen päätehakkuissa, vaikka en aukeaa pelkääkään. Minulle sopii selkeä poikki ja pinoon-linja sekä suurella pensselillä maalaaminen. Olen metsäpalvelujen sekakäyttäjä, jolla on muutakin elämää. Minulle nykyajan mhy on vastaus. Haluan aloittaa ajoissa metsäosaamiseni ja omaisuuteni siirtämisen. Mhy:stä löydän puuttuvan lenkin tähän ketjuun, siellä on jatkumoa. Sitten kun olen siirtynyt syrjään, lapseni voivat hyvillä mielin huonommalla osaamisella jatkaa sukupolvien metsäketjua. Samassa osoitteessa tutun neuvojan kanssa. Nyt minulla on aikaa kertoa omista ajatuksistani, tavoitteistani omalle neuvojalle. Antaa hänelle rakennusaineita minun metsänhoitoon. Voimme yhdessä tutustua tilaan ja toimenpidevaihtoehtoihin. Meillä on aikaa punnita eri toimintavaihtoehtoja. En minä muuta nykyisiä toimintamallejani. Mutta minä haluan jatkuvuutta sekä osaamista metsänhoitoon. Sen siirtäminen lapsille ei ole nykyään niin yksinkertaista kuin minulle aikoinaan. Kävin koulut ja kuljin Joukon perässä. Tämä päivä vaatii nuorilta paljon ja vie kauas metsästä, Pietariin tai Lontooseen. Eväät metsään Ensimmäinen askel tiedon siirrossa lapsille oli kirjoittaa Metsäeväät-kirja, jottei metsätyömaan muonitusta tarvitse nuorten opetella kantapään kautta niinä lyhyinä hetkinä, kun metsään ehtivät. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä on toinen. Se antaa heille tietoa, jota heillä ei ole. Osaamista, jota he eivät ehdi oppia. Lujaa varmuutta, että heidänkin sukupolvi hoitaa leiviskänsä. Tietysti aina haluaa vastinetta rahalle. Jäsenmaksusta minulle riittävät ne palvelut, joita nytkin siihen rahaan saa: tapahtumia, tiedotuslehteä, koulutustilaisuuksia ja neuvontapalveluja. Muuten olen sitä mieltä, että naiselle ei ole ilmaisia lounaita. Sillä jos nuukaa vain ilmaispalveluja, voi laatu vastata hintaa. Hyvästä hinta-laadusta ja omien toiveiden toteutumisesta on mukava maksaa. Sokerina pohjalla, jollette kerro neuvojalleni. Tajusin tässä kesällä haluavani sittenkin metsäretkelle hänen kanssaan. En niin paljon metsänhoidon takia, tietysti sitäkin. Vaan siksi, että haluan oppia ammattilaisen seurassa hiukan lisää myyräntorjujistani, haukasta ja pöllöstä. Keväällä on siihen paras hetki. Leena Juurikkala-Ketola Metsätalousinsinööri, amk Piia Sahramies Leena Juurikkala-Ketola kahvitauolla. Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh

8 8 KotiMetsä 2/2014 Soidensuojelun täydennysohjelman inventoinnit valmistuneet Päijät-Hämeessä Hämeen ELY-keskus inventoi menneen kesän aikana suoalueita uutta soidensuojelun täydennysohjelmaa vasten. Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu perustuu nykyiseen hallitusohjelmaan sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta. Ohjelma koskee koko maata, mutta se toteutetaan kahdessa osassa; alkuvaiheessa Etelä- Suomi ja vuodesta 2018 alkaen Pohjois-Suomi. Lopullinen kohteiden määrä ja suojelupinta-ala ratkeaa vasta ohjelman tullessa voimaan, mutta alustavasti on puhuttu noin hehtaarin lisäsuojelusta. Maanomistajien kommentointiaika lokamarraskuussa, aktiivisuus on valttia! Ohjelman valmisteluvaiheessa on valittu kunkin ELY-keskuksen alueelta ne kohteet, jotka ohjelmaa varten inventoidaan. Hämeessä inventoitiin tai tarkastettiin aiempien selvitysten perusteella noin 130 suoaluetta, joista 70 Kanta-Hämeessä ja 60 Päijät-Hämeessä. ELY-keskus tiedotti asiasta alueen maanomistajia lähettämällä kaikille tavoitetuille maanomistajille kirjeen viime kesäkuussa. Syyskuun aikana koostetaan eri ELY-keskusten inventointitulokset ja ympäristöministeriön kokoama valtakunnallinen työryhmä esittää luonnoksen suojeltavista kohteista lokakuun alussa. Maanomistajilla on mahdollisuus kommentoida esitystä virallisen kuulemisajan aikana eli käytännössä puoltaa tai vastustaa ohjelman toteuttamista omilla mailla. Kuulemisaikana kannattaa ehdottomasti tuoda oma näkemys asiasta aktiivisesti esille. Luontoarvot painavat kohdevalinnassa Suojeluun esitettävien kohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa suon luontotyyppiin ja eliölajistoon sekä luonnontilaisen suon osuuteen. Ojitus ja muu metsänhoidollinen historia sekä turpeen käyttöön liittyvät toimenpiteet ja suunnitelmat vaikuttavat siihen, esitetäänkö kohdetta suojeltavaksi. Alueelliset vaihtelut ja erityispiirteet otetaan huomioon kohteiden valinnassa, mutta kohteiden pitäisi olla luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä. Suojeluohjelmassa painotetaan reheviä ja puustoisia soita, kuten korpia ja lettoja, sillä nykyinen suojelu painottuu Pohjois-Suomen karuille avosoille. Myös vesistöjen, pienvesien ja lähteiden vaikutus sekä erityinen kasvija eläinlajisto lisäävät kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Tällaisia kohteita Hämeessä ovat esimerkiksi kosteat rantaniityt. Korvauksista neuvotellaan kohdekohtaisesti Ympäristöministeriön tavoitteena on toteuttaa ohjelmaa ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja maanomistajien kanssa sopimalla. Valtio voi esimerkiksi ostaa kohteen tai vaihtaa sen toiseen maa-alueeseen. Maanomistaja voi myös perustaa kohteesta yksityisen suojelualueen korvausta vastaan, jolloin maapohjan omistusoikeus säilyy maanomistajalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, valtion on ryhdyttävä lunastustoimiin neljän vuoden kuluessa suojeluohjelman voimaantulosta. Korvaukset sovitaan kohdekohtaisesti ja niihin vaikuttavat mm. puuston ja maapohjan arvo sekä mahdollinen turvearvo. Maanomistajia edustavat tahot vaativatkin nyt valtiolta ohjelman riittävän rahoituksen varmistamisesta ennen ohjelman vahvistamista valtioneuvostossa. Asta Sarkki Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Pienvesien läheisyys lisää kohteen arvoa soidensuojelussa. Mari Sarvaala Soidensuojelun täydennysohjelmaan liittyen metsänhoitoyhdistykset järjestävät avoimia maanomistajatilaisuuksia seuraavasti: Pvm Aika Paikka Järjestäjä :00 Ravintola Fellmannia, Lahti Mhy Päijät-Häme :00 Lounaismaan Osuuspankki, Mhy Lounais-Häme sibeliuksenkatu 3, Forssa :30 Vanajan Parvi, mhy Kanta-Häme Vanajantie 10 B, 5. krs, Hämeenlinna :00 Hyria, Hyvinkää mhy Uusimaa ja länsi-uusimaa Tilaisuuksissa on tarkoitus käydä läpi, mistä ohjelmassa on kysymys ja kertoa, miten maanomistajat voivat vaikuttaa ohjelman toteutumiseen sekä vaihtaa ajatuksia täydennysohjelmaan liittyen. Ilmoittautumis- ja muut tarkemmat tiedot tilaisuuksista saat kustakin yhdistyksestä. Eskon vinkit tulevaan 1) Hyvä metsänhoito tuo parhaan tuloksen Talousmielessä metsätalouden tulos = myyty määrä x hinta kulut. Määrään voidaan vaikuttaa hyvällä metsänhoidolla ja hyödyntämällä metsien puustoa. Hintaan voidaan vaikuttaa yksilötasolla tuottamalla laadukasta puuta, jonka korjuukustannukset ovat pienet. Esimerkiksi energiapuun tuottaminen hoitamatta taimikoita johtaa niin suuriin korjuukustannuksiin, ettei myydylle puulle jää kunnon hintaa varsinkaan kun tukien määrä tulee vähenemään. Kustannukset ilman veroja ovat yleensä prosenttia metsän tuotoista. Suurin osa kustannuksista liittyy metsän uudistamiseen ja nuoruusvaiheeseen. Uudistaminen kannattaa tehdä niin, että saadaan täystiheä taimikko. Maapohjalle sopivalla muokkausmenetelmällä varmistetaan riittävän mutta ei liian runsaan taimiaineksen saanti. Uudistamisen jälkeen taimikon kehittymistä ohjataan poistamalla pintakasvillisuus ja taimikkoon soveltumattomat puut riittävän ajoissa. Mitä myöhemmäksi taimikonhoito jää, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä enemmän myöhästymisestä on haittaa tulevan metsän laadulle. Tavoitteena tulee olla, että ensimmäisessä harvennuksessa puusto on riittävän järeää, jolloin korjuukustannukset ovat kohtuulliset ja puullekin jää hintaa. 2) Yhteistyö takaisin Julkisuudessa moititaan metsätilojen pienuutta ja siitä aiheutuvia haittoja, esimerkiksi kalliita hakkuu- ja kuljetuskustannuksia. Ihmettelen, minne on kadonnut 1980-luvulla ollut yhteistoiminta. Silloin monella metsätalousalueella puut myytiin yhdessä saman metsätien varressa olevilta tiloilta. Toki silloinkin puun ostajat yrittivät rikkoa yhteismyynnit ja joskus siinä onnistuivatkin. Samanaikaisten hakkuiden seurauksena myös metsänhoitotöitä tehtiin keskitetysti. Kustannussäästöä syntyi sekä hakkuissa että hoitotöissä. 3) Yhtenäisyys avainasemassa Se, miten metsänomistajat pärjäävät metsäsektorin tulonjaossa, riippuu tulevaisuudessakin metsänomistajakunnan yhtenäisyydestä. Jos hajaannutaan eri leireihin ja eri yhtiöiden kanta-asiakkaiksi, häviää kilpailu ja ennen pitkää se näkyy myös puun hinnoissa. Tärkeintä on, että metsänomistajat ovat yhtä ja siinä en näe parempaa kanavaa kuin metsänhoitoyhdistys on. Esko Laitinen

9 KotiMetsä 2/ Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunkilaismetsänomistajaa Moni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä olevasta pellosta. Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa sovittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistus- ja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tukioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, joka voi auttaa paperityössä. Reijo Ikonen Mikä muuttuu? Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioikeusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioikeuksien siirto voidaan tehdä vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuksien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopimuksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraviljelijälle vuokrasopimuksen ajaksi. Maanomistaja ei voi irtisanoa yksipuolisesti vuokrasopimusta, ellei sopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvottelut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tarjota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta. Selvitä tukioikeuksien hallintatilanne mahdollisimman pian Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä. Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Pelkkä tukioikeuksien siirtoa koskeva kohta sopimuksessa ei riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä. Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikkauudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta. Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta. Lisätietoja: Lakimies Marica Twerin, MTK, puh Metsien sertifioinnin tavoitteena on edistää kestävää metsätaloutta ja varmistaa sekä metsien että metsästä toimeentuloa ja virkistystä saavien ihmisten hyvinvointi. Kansainvälisen PEFC metsäsertifiointijärjestelmän avulla kuluttajille osoitetaan, että metsätaloudessa toimitaan vastuullisesta ja että suomalaisten tuotteiden ostaminen kannattaa. Alueellista mallia jatketaan Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina, joista käytössä on ollut valtaosin alueellinen ryhmäsertifiointi. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsänhoitoyhdistyslain ja metsänomistajajärjestön muutosten takia PEFC-metsäsertifioinnin toteutus uudistuu. Toistaiseksi sertifiointia ovat hakeneet alueelliset metsänomistajien liitot, joiden toiminta lakkaa vuoden vaihteessa. Jatkossa sertifiointia varten perustetaan uusi yhdistys, joka hakee ja ylläpitää PEFC-sertifikaattia, nykyisten metsänomistajien liittojen tapaan. Miten sertifiointiin pääsee mukaan? Metsänomistajan on jatkossa yhtä helppoa ja vaivatonta liittyä sertifiointiin kuin aiemminkin. Metsänomistaja saa PEFCsertifioinnin jäsenetuna liittyessään metsänhoitoyhdistykseen, joten erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Metsänomistaja voi liittyä PEFC-sertifiointiin myös ilmoittautumalla suoraan yhdistykselle tai muiden sitä tarjoavien toimijoiden kautta. Luonnos uusista kriteereistä valmistunut Suomen PEFC-kriteeristöä uudistanut työryhmä sai luonnoksen uusista kriteereistä valmiiksi kuluvan vuoden kesäkuussa. Luonnos on parhaillaan kansainvälisessä arvioinnissa ja kriteerit otetaan käyttöön vuonna Uudistettujen vaatimusten tavoitteena on muun muassa vähentää roskausta, säilyttää muinaismuistoja ja edistää entisestään vesiensuojelua metsätalouden toimenpiteissä. Hakkuiden yhteydessä jätetään jatkossa säästöpuita hieman nykyistä kriteeriä runsaammin lahopuun lisäämiseksi myös talousmetsissä. Uudessa kriteeristössä tarkennetaan myös työnantajiin kohdistuvia vaatimuksia. Asta Sarkki Hämeen-Uudenmaan sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Timo Hannonen

10 10 KotiMetsä 2/2014 Fixteri - täsmälääke hoitamattomiin nuoriin metsiin Metsäkeskus on arvioinut metsien hoidon laiminlyönnin aiheuttavan metsänomistajille ainakin 200 miljoonan euron tulonmenetykset vuodessa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan menetetty euromäärä voi olla merkittävästi suurempikin. Heinäkuun helteillä julkaistun sanomalehti Keskisuomalaisen uutisen mukaan lähes joka viides hehtaari talousmetsää olisi pikaisen hoidon tarpeessa, minkä kieltämättä voi helposti havaita kansallismaisemastamme. Ryteiköitä riittää. Moneen otteeseen tutkittu ja hyvin ymmärrettävä syy nuorten metsien hoitorästeille ovat niistä metsänomistajille aiheutuvat kustannukset. Perinteiseen tapaan tehtävä puunkorjuu on edellyttänyt ennakkoraivausta, mikä on pienentänyt merkittävästi metsänomistajalle kertyvää kantorahatuloa ja pahimmassa tapauksessa jättänyt metsänomistajan hoitotoimenpiteen maksumieheksi. Ilmainen remonttimies Fixteri Oy:n kehittämän runkopuun paalausmenetelmän avulla nuorten metsien kunnostus ja ensiharvennukset voidaan toteuttaa ilman metsänomistajalle kertyviä ylimääräisiä kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa, kuin jos asunnonomistajalle tarjottaisiin ilmainen remonttimies kunnostamaan tämän omistama huoneisto. Molemmissa tapauksissa omaisuuserän taloudellinen arvo kasvaa ja viihtyisyys paranee. Fixteri-korjuussa ennakkoraivausta ei tarvita, vaan maahan kaadetut rungot niputetaan järeämmän puutavaran mukana paaliin. Tämä joukkokäsittelymuoto lisää myytävän puun määrää hehtaaria kohti, mikä myös osaltaan parantaa metsänomistajalle syntyvää nettotuloa. Puutavaran jatkologistiikka metsästä loppukäyttölaitokselle toimii kuitenkin pienpuusta huolimatta aivan yhtä tehokkaasti kuin tukki- tai kuitupuun kuljetuksissa tästä kiitos kuuluu rungot yhteen niputtavalle Fixteri-paalaimelle. Kannattava remontti Metsänomistajan kannalta Fixteri-menetelmä kasvattaa tilipussia siis kahdella tapaa: Nuoren metsän hoito sujuu Fixteri-paalaimella ilman ennakkoraivausta. poistaen ennakkoraivauksesta aiheutuvan kulun ja lisäämällä myytävän puutavaran määrää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että metsästä kerätään pois kaikki ravinteet. Metsän kasvu- ja tuottokyvystä huolehditaan irrottamalla paalauksen yhteydessä ravinnerikasta neulas- ja lehtimassaa sekä pudottamalla tarvittaessa koko syötettävän puunipun latvus maahan lannoitteeksi. Jokainen Fixteri-paali punnitaan ennen maahan pudottamista, minkä ansiosta korjatun puun määrä on tarkasti tiedossa kilon ja sekunnin tarkkuudella heti hakkuun päätyttyä. Paalien tehokas logistiikka metsästä loppukäyttölaitoksille sekä toimitettavan raakaaineen hyvä laatu mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan kaikille osapuolille aina kannolta kattilaan. Minna Lappalainen Toimitusjohtaja Fixteri Oy Puunkorjuupalvelu: kemera-kohteilla kiire Kemera-tukien loppuminen ensi vuoden keväällä tullee aiheuttamaan kiirettä korjuupalvelulle syksyllä ja tulevana talvena, jotta kaikki sovitut kohteet, jotka voivat saada kemeratukea ovat korjattu tienvarteen määräaikaan mennessä. Paikalliselta energiapuuneuvojalta kannattaa kysyä, onko vielä mahdollista ottaa uusia kohteita korjuuseen, jotta saataisiin hyödynnettyä nykyinen tuki mahdollisimman tarkkaan. Ensi kevään jälkeen kemera-tukien poistuminen tulee hankaloittamaan etenkin kokopuunkorjuuta selkeästi, koska saatu tuki on ollut merkittävä osa hanketta. Luultavaa on, että jatkossa korjuumäärät kokopuussa tulevat pienenemään selvästi. Tulevan vuoden aikana puunkorjuupalvelun on tarkoitus korjata ennätysmäärä karsittua rankaa ja tukkia sekä uudistushakkuilta hakkuutähteitä, kemera-kohteiden lisäksi. Kohteilta, joissa on runsaammin koivua, kerätään eroon myös koivukuitu, jolla on kysyntää koko alueellamme. Mikko Upola Energiapuuneuvoja, tiiminvetäjä Hoidata nuori metsäsi kasvukuntoon Fixterillä ja satsaa metsäsi tulevaisuuteen. Teppo Laine FI TERI KYSY LISÄÄ Minna Lappalainen Miika Järvinen Ensiharvennukset ovat tyypillisiä korjuupalvelun työmaakohteita.

11 KotiMetsä 2/ Muutaman satasen säästöllä tuhansien eurojen tappiot Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista metsänhoidolliselta tilaltaan hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia. Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta tilanne vain pahenee. Tuottotutkimukset Etelä-Suomen tuoreen kankaan kuusikoista kertovat karua kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumäärä- ja kantorahakertymään. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa myytävää tukkipuuta n. 370 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n. 240 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 220 kuutiota. Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan kuluessa noin euroa hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin euroon hehtaarilta. Lähitaimia tarjolla Kulunut kesä oli kaksijakoisuudestaan huolimatta hyvä taimenkasvatukselle. Nyt onkin saatavilla hyvälaatuisia taimia syksyn istutuksiin. Paras aika syysistutuksille on elo-syyskuu. Tänä aikana istutetut taimet ehtivät juurtua maahan ja ovat keväällä maan lämmettyä valmiina nopeaan kasvuun. Syksyllä myytävät taimet ovat saaneet lyhytpäiväkäsittelyn, eli niiden kasvu on loppunut ja ne kestävät hyvin syyshalloja. Syysistutus soveltuu vähän routiville ja keskikarkeille maaperillä useimmille puulajeille. Myyristä ei myöskään nyt ole uhkaa taimille, kanta koki kovia viime talvena. Taimi-Tapio Oy:n Vierumäen taimitarha on Suomen suurimpia metsäpuun taimitarhoja. Vuosittain tuotamme taimia metsiin 15 miljoonaa kappaletta. Tuotannossa on kuusen, männyn, rauduskoivun, lehtikuusen, siemenvisan ja tervalepän taimia. Välitämme myös erikoispuulajeja. Tukkitapio torjuu tukkimiehentäin Taimi-Tapion taimiin on saatavilla patentoitu käsittely tukkimiehentäitä vastaan. Normaali tukkimiehentäin torjunta-aine kestää taimen kuorella vajaan Taimikonhoito kallista? vuoden. Luonnonolosuhteet esim. vesisade, lumi ja pakkanen liuottavat torjuntaainetta ja heikentävät näin sen antamaa suojaa tukkimiehentäitä vastaan. Taimi-Tapion Tukkitapio suoja antaa 4-5 vuoden torjuntasuojan tukkimiehentäitä vastaan. Se tulee varsinaisen torjunta-aineen päälle ja kuivuttuaan varmistaa tehoaineen pysymisen rungolla. Suojaus ei vahingoita taimea tai estä sen tervettä ja tehokasta kasvua. Se on myös ympäristöystävällinen, sillä tehoaineet eivät pääse kulkeutumaan rungolta maaperään tai vesistöön. Paikallista yhteistyötä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen ja Taimi-Tapion pitkä yhteistyö laajenee entisestään ensi vuoden alusta. Vierumäen tarha toimii yhdistyksen retkeilykohteena. Tarhalla toimii myös taimiterminaali, josta voit noutaa taimet suoraan (asiasta sovittava neuvojan kanssa). Taimi-Tapio osallistuu myös yhdistyksen järjestämiin metsätapahtumiin. Mhy Päijät-Häme on varannut vuoden 2014 syysistutuksiin runsaasti kaikkia taimilajeja ja -kokoja. Kun nyt hyödynnämme Päijät-Hämeessä lähipuuta ja jatkossa yhä enemmän myös lähienergiaa, niin Mari Sarvaala Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä on noussut jo kuutioon/ hehtaarilla, josta kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. tämän lisäksi metsänomistaja voi käydä itse hakemassa Vierumäeltä lähitaimet säästöhintaan. Esimerkiksi suoraan Vierumäeltä taimitarhalta itse haettuna kuusen 1-vuotias keskipaakku Tukkitapio-käsittelyllä tarjoushintaan 17,0 senttiä/taimi+alv. Sovi Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Jos et itse ehdi tai kykene taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa. Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa, varhaisperkaus on halvempaa) kertyy noin 450 euron lasku hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä alv-osuuden (n. 90 /ha) ja metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 / ha), joten itselle jää maksettavaksi noin 250 euroa hehtaarilta. Kun lisäksi huomioidaan, että useimmille taimikonhoitokohteille on saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea 139 /hehtaari (tuki on metsäverotuksessa verotettavaa tuloa), niin oma maksuosuus taimikonhoidosta putoaa noin 150 euroon hehtaarilta. Uudestaan: euroista kyse Kun eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa tehdään taimikonhoitotyöt ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä putoaa noin euroon. Muutaman satasen taimikonhoitokulut ratkaisevat euron tulot tai tappiot. Pekka Vainikka, aluejohtaja Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi taimien hakupäivä n kanssa, kiitos! Hyödynnä siis lähitaimet ja tee tilaus! Jouko Kiviharju Taimitarhan johtaja Vierumäen taimitarha Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Vierumäen taimitarhalla on monen lähitaimen alkukoti.

12 12 Puun kaato kiipeillen Toisinaan puut ovat kasvaneet niin pahoihin paikkoihin, ettei niin sanottu suora kaato ole mahdollinen, vaan puut on poistettava pätkissä latvasta lähtien. Vaihtoehtoina tällöin on joko käyttää nostokoria tai kiipeilykaatotekniikkaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Hämeen toimihenkilöt Arttu Juhola Asikkalasta ja Marko Leppälä Padasjoelta kävivät kesän aikana opiskelemassa kiipeilykaadon saloihin Hyvinkäällä Hyrian oppilaitoksella. Tarkoituksena on jatkossa tarjota mhy Päijät-Hämeen asiakkaille palvelua myös hankalampien puiden kaadossa. Kustannusarvio puolen päivän työstä kahdelta hengeltä on alv sekä kilometrikulut. Metsurin päätä ei huimaa: turvavaljaat ja tolppakengät ovat apuna. Kiipeilykaadossa metsuri karsii oksat samalla kun kiipeää runkoa ylöspäin. Arttu Juhola Elokuun loppuun mennessä metsäkeskukselle tulleiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan kirjanpainajien takia on kaadettu liki hehtaaria kuusikoita. Määrä on 85 hehtaaria eli kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, kertoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Viime vuonna kirjanpainajien hyökkäyksen kohteeksi joutuneita kuusikoita kaadettiin kaikkiaan yli hehtaaria. Nyt viileän alkukesän toivotaan tehneen tehtävänsä ja tuhojen jäävän siten viime vuotta vähäisemmiksi. Arvio pystypuille aiheutuneista tuhoista tarkentuu syksyn mittaan. Kirjanpainajien tuhot näkyvät kuitenkin vasta viiveellä, joten esimerkiksi loppu- KotiMetsä 2/2014 Kesän kylmyys ei lannistanut kirjanpainajaa Kylmä ja kostea kesäkuu hillitsi, mutta ei pysäyttänyt kirjanpainajaepidemiaa. Tuhot eivät kuitenkaan ole niin pahat kuin vielä alkukesästä pelättiin. kesästä tulleet iskeytymät saattavat paljastua vasta ensi keväänä. Epidemia jatkuu Kirjanpainajamäärien vertailu viime vuoteen on vielä ennenaikaista. Alustavasti näyttäisi kuitenkin, että monilla alueilla mennään suurin piirtein viimevuotisella tai hieman korkeammalla tasolla, arvioi erikoistutkija Seppo Neuvonen Metsäntutkimuslaitokselta. Sääolot, tulevan syksyn ja talven myrskytuhot, vahingoittuneiden puiden korjuun tehokkuus ja ajoitus määräävät, minkälaisena kirjanpainajatilanne tulee jatkumaan. Ohi se ei kuitenkaan ole. Tämän tasoinen epidemia tulee todennäköisesti jatkumaan ainakin maamme eteläpuoliskolla, mikäli lämpimät kesät Minna ja tuulituhot jatkuvat, Neuvonen ennakoi. Kauppi Omia kuusikoita on edelleen syytä tarkkailla aktiivisesti. Mikäli kuusen rungon alaosasta löytyy pieniä reikiä, pihkavuotoa tai ruskeaa purua, kannattaa ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen. METSÄLEHTI Metsäverotus kaipaa tulojen lisäksi menoja Eihän tässä syksyn tohinoissa arvaa ensinnä ajatella vuoden 2015 veroilmoitusta, mutta syytä olisi. Uusi hallitus päätti jälleen kerran madaltaa pääomatulorajaa, jossa 33 % verokanta alkaa jo euron puhtaasta tulosta. Siis reilu 800 motin leimikko päätehakkuuta, ilman kuluja. Jos nyt syksyyn on tehnyt puukaupan ja hakkuu tai tilitykset eivät ole tälle vuodelle, on korjausliikkeen paikka. Mahdollisimman suuri osa tuloista tähän vuoteen, jotta ensi vuoden puukaupalle jää tilaa. Mikäli tämän vuoden euroa nettona ei ole ylittymässä jo nyt roimasti. Kun tulonmuodostusta ei voi estää ja ensi vuoden puukauppa on jo sovittu, pitää siirtyä vähennyksiin. Mutta ei sännätä nyt päättömästi ostamaan kalliita koneita, joilla ei oikeasti tule metsätalouden tuloa. Taimikoiden raivaaminen kuntoon reilun 55 euron tuntihintaan on yksi parhaista. Metsäautotien kunnostaminen tai pikapikaa uuden, mutta niin tarpeellisen lisäpätkän tekeminen onnistuu varmasti ainakin laskun maksamisen osalta syksyn aikana. Poistoissa pitää huolehtia, että hanke on tänä verovuonna valmis. Tuskinpa metsäsuunnitelman ajantasaistaminen tai nettisuunnitelma jää ajasta kiinni. Hinta vaan voi olla niin matala, että kyse on lähinnä kosmetiikasta. Josko vielä sattuu olemaan korkoja metsätaloudesta, nyt on hyvä laskea, kummalla puolella vuoden vaihdetta korkolappu menee maksuun. Matalien korkojen aikaan kannattaisi ehkä tuplata potti. Jollei veronkiristyksellä ole väliä, voi nukkua yönsä rauhassa. Puukauppaa ei kuitenkaan kannata ainakaan harvennushakkuissa pantata tarpeettomasti, vaan hyödyntää edut ajallaan. Leena Juurikkala-Ketola Metsätalousinsinööri, amk Metsäverotuksen asiantuntija vuodesta 1992 Uudenmaan veroviraston oikaisulautakunnan jäsen Ota suunnaksi Metsänomistajat! Minna Kauppi Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ota suunnaksi Metsänomistajat! Teetä löydät toiveidesi Ota osoitteesta suunnaksi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan Metsänomistajat! metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum Metsänomistajat est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse PÄIJÄT-HÄME KAINUU posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc Metsänhoitoyhdistys ultrices ornare. Päijät-Häme In laoreet Väihkyläntie bibendum 2 pharetra Sysmä p Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Kauppakatu 25 A Kajaani metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta KUVA: MArKUs laukkanen KUVA: MArKUs laukkanen

13 KotiMetsä 2/ Syksy on metsätilakaupan aikaa OLETKO OSTAMASSA TAI MYYMÄSSÄ METSÄTILAA, OLETKO OSTAMASSA MAATILAA TAI TAI MYYMÄSSÄ RANTATONTTIA? Kaiken RANTATONTTIA, kokoisista metsätiloista tasaista kysyntää. Onko metsätilan myynti ajankohtainen ennen ensi vuoden veromuutoksia? Etsimme METSÄTILAA jälleen uusia myyntikohteita, TAI ota MAATILA- yhteyttä. KOKONAISUUTTA? Nyt myynnissä Päijät-Hämeessä: Talouskasvun kiihtyminen antaa odottaa itseään, mutta metsätilakauppa jatkuu edelleen vahvana. Päijät-Hämeessä metsätiloilla olisi enemmän ostajia kuin myyjiä. Kaikennäköisille ja kokoisille tiloille löytyy ostajia, kun tilasta on hyvät tiedot ja myyjän hintanäkemys perustuu kohteen todelliseen käypään arvoon. Vanhastaan Suomessa metsätilan myyntiä harkitsevat ovat ensin hakanneet puut ja lopuksi myyneet hakatun tilan. Tänä päivänä hämäläisten metsätilojen markkinahinnat ovat niin hyvät, että myyjän ei kannata myydä puuta ennen tilan myyntiä. Tilakaupoissa ostajat maksavat kaikista puista täyden hinnan ja tilakaupan verotus on kevyempää kuin puukauppojen. Näin ollen myyntiä harkitsevan metsänomistajan kannattaa lähteä suoraan koko tilan myyntiin. Budjetti painaa metsän myyjää Tätä kirjoittaessa hallitus vääntää ensi vuoden budjettia Suomeen. Odotettavissa on kiristyksiä muun muassa pääomaverotukseen. Nämä kiristykset sattuvat niin puun kuin metsätilan myyjään. Nyt on viimeiset hetket aloittaa metsätilan myynti, jos aikoo saada kaupat valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Hallituksen elokuun lopulla tekemän budjettiesityksen mukaisesti veronkorotuksia on odotettavissa niin pääomatuloverotukseen kuin lahja- ja perintöverotukseenkin. Pääomatulojen alempi veroprosentti pysyy entisellään kolmessakymmenessä. Ylempään, nyt 32 prosentin suuruiseen verokantaan tehdään prosenttiyksikön suuruinen korotus 33 prosenttiin. Samalla ylemmän verokannan raja laskee nykyisestä eurosta euroon. Esimerkiksi euron suuruisessa myyntivoitossa tämä tarkoittaa 400 euron veronkorotusta nykytilanteeseen verrattuna. Pääomatuloveroprosentin korotus koskee niin puunmyyjää kuin koko metsätilankin myyjää. Pääomatuloveron korotus tekee osaltaan koko tilan myymisestä entistä kannattavampaa verrattuna puun myyntiin ja tilakauppaan vasta sen jälkeen. Puukaupan kanssa samalle vuodelle ei aina välttämättä osu mitään kuluja, jolloin pääomavero maksetaan koko puunmyyntitulosta. Sen sijaan tilakaupassa vähennyskelpoista on hankintamenona aina vähintään 20 prosenttia tilan myyntihinnasta. Yhteismetsän veroetu säilyy Perintö- ja lahjaverotuksessa kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi määräaikaiseksi säädetty yli euron veroluokka muutetaan pysyväksi. Muutoin veroluokkiin ei ole tulossa muutoksia. Esimerkiksi ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvan perijän euron suuruisessa perinnössä tämä tarkoittaa sadan euron veronkorotusta nykyiseen verrattuna. Budjettiesityksen valopilkkuna metsänomistajan näkökulmasta voitaneen pitää sitä, että yhteismetsien verotukseen ei ole kaavailtu muutoksia. Yhteismetsien veroetu etenkin suuremmissa puukaupoissa yksityiseen metsänomistajaan nähden suurenee siis entisestään, kun yhteismetsien pääomatulon veroprosentti pysyy entisellään 28 prosentissa. Piia Sahramies Kiinteistönvälittäjä, LKV Timo Hannonen Kiinteistönvälittäjä, LKV Pia Kekkonen Tilavahtipalveluumme on rekisteröitynyt satoja tiloista kiinnostuneita ja käytössämme on markkinajohtajan nettipalvelut osoitteessa: Kirjaudu sivultamme tilavahtipalvelun käyttäjäksi ja tutustu vaikka koko Suomen tarjontaan osoitteessa Tilavahti kertoo sinulle saman tien myyntiin tulevat kohteet haluamaltasi alueelta, Sysmä Voipala 3000 m² tontti suoraan sähköpostiisi! Padasjoki, Osoila 24,54 ha Noin 4 km keskustasta asfalttitien rantametsätila, varrella purkukunt. talo, osuudet vesialueisiin, venevalkama, sähköt, Sahramies puusto 4890 m³, /tarj., hp /tarjous, Nieminen Sysmä Päijänne rantatontti 6000 m² Pohjois-Sysmässä loma-asunnon rak.paikka, rantaviiva n. 60 m, rak.oik. enintään 250 km², tie perille, hp /tarjous, Nieminen Piia Sahramies, MTI, LKV gsm Tammitie 3, Padasjoki Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV gsm Kustaankuja 2, Asikkala Hollola Nokkola n. 29,4 ha määräala metsätilasta, lähellä Lahtea, vanhan pellon osuus noin 0,2 ha, puusto 1881 m³, hp /tarjous, Hannonen Padasjoki Vesijako 38,95 ha, josta metsä n. 28 ha, vanha pelto n. 10 ha, vanhat rakennukset, puusto 4102 m³, hp /tarjous, Sahramies Heinola Paistjärvi rantametsätila 10,961 ha + vesialue 3,28 ha Sonnasen järvi, ei rantarak.oikeutta, hp /tarj., Hannonen Hämeenkoski Pätilä 11,83 ha metsätila, etupäässä taimikoita, puusto 641 m³, hp /tarjous, Hannonen Hartola Lepsala 19,63 ha metsätila, puusto 1492 m³, hp /tarjous, Hannonen Nastola Immilä EU tukikelpoista peltoa n. 17 ha, salaojitettu, hp /tarjous, Hannonen Hartola Rautavesi 5 kpl rantatontteja, pa m2, rak.oik. enintään 250 km²/tontti, tie perille, sähköt lähellä, hp /tontti /tarjous, Hannonen Yhteismetsäosuudet Vähä-Evon yhteismetsä 343 osuutta/ osuutta, hp /tarjous, Hannonen Katso esitteet ja kaikki kohteet: Kirjaudu TILAVAHTI-palveluun Jos suunnittelet tilakauppaa, ota yhteyttä meihin: Timo Hannonen, MTI, LKV gsm Kukkastie 24, Nastola Markku Nieminen, MTI gsm Väihkyläntie 2, Sysmä Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, Lahti Puh , fax Mariankatu 8 A 10, Lahti, puh Välityspalkkio 4,96 % (4 % + alv 24 %) kauppahinnasta, minimi 2500 e (sis. alv 24 %) Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi (sis. alv 24%) Metsän ammattilainen välittää

14 14 KotiMetsä 2/2014 Tiimien ammattilaiset palveluksessasi TEHI Padasjoen aluetoimisto Tammitie 3, Padasjoki Antti Alhola kuljetus- ja logistiikkavastaava energiapuuneuvoja Marko Leppälä KANAVA Asikkalan aluetoimisto Kustaankuja 2, Vääksy, fax (03) Minna Lautala metsäsuunnittelu ja tila-arviot Asikkala/Padasjoki Marko Pasanen Itä-Asikkala/ Hollolan Vesikansa Mikko Upola energiapuuneuvoja Asikkala/Hollolan Vesikansa/Sysmän eteläosa MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/08 Vilho Laakso Arttu Juhola Sysmän eteläosa/ Pohjois-Asikkala Hämeenkosken toimipiste Tampereentie 632, Hämeenkoski SALPA Hollolan aluetoimisto Kansankatu 8, Hollola Kärkölän toimipiste Virkatie 1, Järvelä Thomas Lilja Mikko Heikkinen Juhani Jaskari Juha Hirvonen metsäsuunnittelu ja tila-arviot Hollola/Hämeenkoski /Kärkölä/Nastola/Lahti energiapuuneuvoja Hollola/Hämeenkoski/ Lahti/Kärkölä Nastolan toimipiste Kukkastie 24, Nastola Antero Lehti Marjut Makkonen Joonas Karjalainen energiapuuneuvoja Nastola/Heinola

15 KotiMetsä 2/ LOHI Sysmän aluetoimisto, Väihkyläntie 2, Sysmä, fax (03) VISA Hartolan aluetoimisto Metsolantie 7, Hartola, fax (03) Reijo Ikonen Risto Koiravuori Ake Martikainen Jarmo Leskinen Jussi Leppäaho KYMI Markku Nieminen metsäsuunnittelu ja tila-arviot, metsäomaisuuden hallintapalvelut, kiinteistökaupat Sysmä/Hartola Heinolan aluetoimisto Kaivokatu 8, Heinola, fax (03) Juha Nevalainen Teppo Laine energiapuuneuvoja Hartola/Sysmän pohjoisosa/onkiniemi Päätoimisto Väihkyläntie 2, Sysmä puh. (03) , fax (03) Juha Hendunen Kirsti Honkanen Tiina Ojansivu metsäsuunnittelu ja tila-arviot Perttu Ylisirniö HALLINTO- JA ERIKOISPALVELUT Toimihenkilöiden sähköposti on muotoa: Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Seppo Sorjonen hallintopäällikkö Tarja Auvinen toimistonhoitaja (Sysmä) Sinikka Saarinen toimistonhoitaja (Hollola) (ma-ke) Katja Laukkanen toimistonhoitaja (Hollola) Mari Sarvaala projektipäällikkö (EU-hankkeet) Timo Hannonen, kiinteistönvälittäjä LKV, metsäomaisuuden hallintapalvelut Piia Sahramies kiinteistönvälittäjä LKV Jyrki Mäkiranta tie- ja oja-asiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV Pertti Mäkinen Metsä-Pepe Ky Tapahtumat ja retket Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy Kati Häkkinen Simonkatu 6, Hki puh Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut p ma klo 9 16 (4,01 e/ min+pvm/mpm)

16 16 KotiMetsä 2/2014 Kemeralaki tiensä päässä, hae tuet ajoissa Nykyinen kemeralaki päättyy ensi vuoden aikana. Viimeiset vanhan lain mukaiset hakemukset pitää olla metsäkeskuksella maaliskuussa. Uudessa rahoituslaissa karsitaan toimenpiteitä, eikä kukaan tiedä energiapuutukien kohtaloa. Kuluva vuosi on ollut edellisiä hiljaisempi kemera-varojen käytössä. Elokuun lopussa oli metsänhoito- ja perusparannustöiden tuesta käytetty vasta 56 prosenttia valtakunnallisesti ja myös Häme-Uusimaan alueella. Metsäkeskuksella on siis loppuvuonna hyvät mahdollisuudet rahoittaa kaikki uudet hakemukset. Ympäristötuesta on kulunut koko maassa alle kolmannes, mutta Häme-Uusimaalla jo 63 prosenttia. Hakemukset maaliskuussa Metsäkeskukseen Nykyisen kemeralain mukaisia tukia ei voida EU:n valtiontukisääntöjen mukaan myöntää enää 1. heinäkuuta 2015 alkaen. Hakemukset on sen takia toimitettava metsäkeskukseen 20. päivään maaliskuuta 2015 mennessä. Suunnitelmaa vaativia töitä, kuten metsänviljelyä voi näiden rahoituspäätösten perusteella toteuttaa enimmillään vuoteen 2018, jolloin tuet on viimeistään maksettava. Työlajeja karsitaan Suurjännitejohtojen, kv, rakentamiseen ja kunnossapitoon haetaan johtoalueen lunastuslupaa valtioneuvostolta. Edellytyksenä luvan saamiselle on, että hanke on valtakunnallisesti merkittävä. Lunastustoimituksessa maanomistajalle on maksettu käypä hinta johtoalueen käyttöoikeudesta. Käytännössä se tarkoittaa samaa kuin kiinteistökauppa, kuitenkin sillä erotuksella, että maapohja ja sinne kasvava puusto jää edelleen maanomistajan omaisuudeksi. Reunavyöhykkeen yksittäisiä puita ja puuryhmiä voidaan hoitaa latvomalla ne helikopteriin asennetulla latvasahalla. Kauttaaltaan korkeiksi kasvaneet reunavyöhykepuut on sen sijaan savotoitava. Nyt alkavien reunapuuhakkuiden kohteet, Koski (Hämeenkoski) Saarimäki Mäkeenpää - Tennilä 110 kv voimajohdot omistaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy. 110 kilovoltin suurjännitejohdon johtoalueeseen kuuluu metriä leveä johtoaukko sekä 10 metriä leveät reunavyöhykkeet. 400 kilovoltin suurjännitejohdon johtoalueeseen kuuluu 42 metriä leveä johtoaukko sekä 10 metriä leveät reunavyöhykkeet. Nyt käsiteltävien johtojen johtoaukko on 26 metriä ja lisäksi reunavyöhykkeet, 10 metriä molemmin puolin. Kun johdot pidetään reunavyöhykkeen osalta häiriöttöminä, tehdään hakkuutyöt asemalta asemalle. Johdon omistaja, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, tulee tässä maanomistajia vastaan hoitamalla puuston myynti-, hakkuu- ja hankintakustannukset. Metsänomistaja saa puutavarasta hankinta- eli tienvarsihinnan. Matti Seppälä, Myyntijohtaja Eltel Networks Oy Esitys uudeksi rahoituslaiksi oli kesällä lausuntokierroksella ja on menossa eduskuntakäsittelyyn. Esityksen mukaan jatkossa ei enää tuettaisi metsänuudistamista. Myrskyihin ja myyrätuhoihin taimikoissa on entistä tärkeämpää varautua metsävakuutuksella. Myöskään pystykarsinta ja energiapuun korjuu eivät lakiesityksessä sisälly tuettaviin työlajeihin. Lisäksi juurikäävän torjunnan menetelmistä tuen piiristä jää pois kantojen nosto. Päijät-Hämeessäkin tärkeä torjunta-aineen levityksen tuki jatkuu ja tukea voisi saada yksityismetsien lisäksi yhteisöjen omistamilla mailla tehtyyn torjuntakäsittelyyn. Pienpuun energiatukea on yritetty hyväksyttää komissiolla useiden vuosien ajan, ilman tulosta. Energiapuun tukijärjestelmän tulevaisuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa. Hae tuki ennen kuin aloitat Nykyisen nuoren metsän hoidon korvaajaksi esitetään taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa, mutta esimerkiksi puuston kokoa ja käsittelyä koskevat vaatimukset eivät ole tiedossa. Nykyisestä käytännöstä poiketen myös taimikon ja nuoren metsän hoidosta on tehtävä tukihakemus etukäteen. Työt voi kuitenkin aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka metsäkeskus ei olisikaan vielä hyväksynyt hakemusta. Tavoitteena on saada uusi laki voimaan Notifiointi eli hyväksymiskäsittely komissiossa voi kuitenkin viedä aikaa niin, ettei heinäkuussa ole uutta lakia, vaikka nykyinen olisikin jo kumottu. Mikko Kallioinen Esittelijä Suomen metsäkeskus Reunavyöhykehakkuut parantavat sähköturvallisuutta Voimajohtojen omistajalla on velvollisuus ja lunastusteitse saatu oikeus pitää johdot häiriöttöminä ja sähköturvallisuuden edellyttämässä kunnossa. Tärkeänä osana tässä on johtoalueen puuston säännöllinen käsittely. Mari Sarvaala Hämeenkoski-Hollola linjan reunapuustojen hakkuu käynnistyy Metsänhoitoyhdistys aloittaa syystalvella Hämeenkoski Saarimäki Mäkeenpää Tennilä voimajohtolinjan reunapuuhakkuut. Loppukesän ja alkusyksyn aikana sähköyhtiön edustaja on ottanut yhteyttä alueen maanomistajiin ja sopinut puuston poistosta kiinteistönomistajien kanssa. Puuston korjuun toteuttaa metsänhoitoyhdistys ja työn tilaaja on Eltel Networks. Metsänhoitoyhdistyksellä korjuusta vastaa energiapuuneuvoja Juha Hirvonen. Johtoalueen molemmilta puolilta hakataan 10 metrin reunavyöhyke sekä reunavyöhykkeen ulkopuolelta ylipitkät puut, mikäli maanomistaja on antanut valtuutuksen. Myyntipuuta kertyy arviolta m³.

17 KotiMetsä 2/ Lannoitus toi reilun kasvunlisän kangasmaalla Metsätalousyrittäjä Timo Riukka Asikkalasta tarkastelee tyytyväisenä tuoreen kannon vuosirenkaita. Kuusi on tehnyt oikean kasvupyrähdyksen viimeisen 15 vuoden aikana. Kuivalla harjulla varttuneen puun kiihdytti kasvuun vuonna 1998 tehty NPlannoitus. Sama 12 hehtaarin kuvio oli lannoitettu entuudestaan jo kahteen otteeseen: vuosina 1981 ja Ensimmäinen ja toinen lannoitus tehtiin salpietarilla. 90 prosenttia puista meni tukeiksi. Niiden keskitilavuus oli litraa. Puuta kuuden hehtaarin alalta kuljetettiin Versowoodille reilut kuutiota, vaikka suppien pohjilla oli jonkin verran myrskyaukkojakin, Riukka iloitsee. Toinen puolikas kuviosta on tarkoitus hakata ensi vuonna, jos hinta pysyy sopivana. Vuonna 1998 kuviolla tehtiin harvennushakkuu. Silloin 12 hehtaarin alalta kertyi puuta kuutiota. Lannoituksen kustannukset tulevat useimmiten kuitattua jo harvennushakkuista. Päätehakkuuseen mennessä kertyvä kasvunlisä onkin pelkkää plussaa, Vilho Laakso laskee. Kaikki metsät lannoitettu Riukka omistaa 240 hehtaaria metsää. Melkein koko ala on ainakin kertaalleen lannoitettu. Ainahan laskut tuntuvat pahalta maksaa, mutta kun nyt näkee, kuinka paljon lannoittamiseen sijoitetulla rahalla saa lisäkasvua, ei lasku tunnukaan enää suurelta, Riukka hymyilee. Riukka viettää työajastaan nykyään suuremman osan metsässä kuin pellolla. - Teen taimikonhoidot, pienet harvennukset 90 prosenttia puista meni tukeiksi. ja istutukset itse. Ja tuulenkaatoja pitää tietysti korjata joka syksy, hän kertoo. Tunnelmat metsätalouden osalta ovat hyvät. Puukauppa on käynyt mukavasti kohtuullisen hyvään hintaan. Vain pääomaveron lähes vuosittainen korottaminen uhkaa kannattavaa metsätalousyrittämistä. Fosforin puute hidastaa kasvua Vilho Laakso on pitkän neuvojauransa aikana nähnyt, että erityisesti fosforin puute hidastaa metsien kasvua Päijät- Hämeessä. Lannoitukseen käytetään yleisimmin Metsän NP1 -lannoitetta, jossa on 25 prosenttia typpeä ja 2 prosenttia fosforia. Lisäksi siinä on kalsiumia, magnesiumia, booria ja sinkkiä. Lannoitus tuo parhaan tuloksen kangasmaiden kuusikoissa ja männiköissä, Laakso selventää. NP1:tä levitetään noin 600 kiloa hehtaarille. Levitys tapahtuu helikopterilla. Lannoiterakeet liukenevat maahan hitaasti useamman vuoden ajan. Kangasmaiden lisäksi suot ovat Laakson mukaan toinen taloudellisesti kannattava lannoituskohde. Soiden lannoittaminen on jäänyt turhaankin unholaan. Soilta saataisiin lannoituksella hyviä kasvunlisäyksiä. Koivikoita ei lannoiteta lainkaan, sillä lehtipuilla lannoituksesta ei saada pitkäaikaista hyötyä. Kuitupuun hinta ei näytä erityisiä elpymisen merkkejä, joten lannoituksen avulla kannattaakin lisätä tukkipuun osuutta metsissään, Laakso rohkaisee. Metsänomistaja Timo Riukka (vas.) ja Vilho Laakso tarkastelevat lannoituksen vaikutusta juuri kaadetun kuusen kasvuun vuonna 1939 istutetulla palstalla. puun mennessä, Laakso muistuttaa. Kemera-varoista on mahdollista saada tukea metsän terveyslannoituksiin. Tuen ehtona on kuitenkin selvä ravinnepuutos. Yleisimmin puuttuu booria, suometsistä usein myös fosforia ja kaliumia. Kemera-tukea haettaessa puista pitää analysoida neulasnäytteet. Ensi keväänä terveyslannoitusta haluavan täytyykin pitää jo kiirettä. Tavallisia metsälannoituksia on tehty Päijät-Hämeessä viitisensataa hehtaaria vuodessa ja terveyslannoituksia joitain kymmeniä hehtaareja. - Paljon enemmänkin pystyisimme toteuttamaan, Laakso kannustaa. Markku Pulkkinen 7 hyvää syytä lannoittaa: - kasvu nopeutuu - tukin määrä lisääntyy - elinvoima paranee - helppo toimenpide prosentin korko sijoitukselle - positiivinen hiilijalanjälki - marjasato kasvaa kuvat Markku Pulkkinen Lannoitus tuo parhaan tuloksen kangasmaiden kuusikoissa ja männiköissä. Tutustu nyt verkossa metsänlannoitus.fi Hinta ei esteenä Loppukirillä sentti läpimittaa vuosittain. Kuivalla kangasmaalla varttunut kuusi innostui hurjaan kasvuun vuoden 1998 lannoituksen jälkeen. Laakso kertoo, että keskimääräinen lannoituskustannus on hieman alle 500 euroa hehtaarilta. - Tilaukset ensi kevään lannoituksiin pitää tehdä joulukuun lop- Lannoita metsäsi parhaaksi Lannoituksen metsän kasvua ja elinvoimaa lisäävät vaikutukset ovat kiistattomia. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa jälleen mahdollisuuden osallistua keväällä 2015 toteutettavaan lannoitushankkeeseen. Metsäneuvojamme laativat lannoitussuunnitelmia syys-joulukuun aikana ja koostavat niistä keväällä 2015 helikopterilla tapahtuvaan levitykseen sopivat työkohteet. Lannoitteet kuljetetaan nousupaikoille tulevan helmikuun aikana. Nousupaikan minimikoko on 5,2 tonnia lannoitteita ja lentomatka maksimissaan 1,5 kilometriä. Nousupaikoilta levitetään lannoitteita monesti useamman tilan kohteisiin. Metsänhoitoyhdistyksen on toimitettava lannoitetilaukset eteenpäin Lannoituksesta kiinnostuneiden tulisikin toimia nyt ripeästi ja ottaa yhteyttä omaan neuvojaansa, jotta pysytään tiukassa aikataulussa. Tässä vaiheessa ilmoittamme hehtaarihinnat ovat noin-hintoja ilman arvonlisäveroa ja tarkentuvat lokakuun loppupuoliskolla. Hinta sisältää ilmoitetun mukaisen kilomäärän lannoitetta, levityksen, suunnittelun ja työnaikaisen valvonnan. Tuote Levitysmäärä Hinta-arvio Metsän NP1 600 kg/ha 485,00 e Metsän NP2 550 kg/ha 545,00 e Metsän Salpietari 550 kg/ha 428,00 e Rauta PK 400 kg/ha 438,00 e Booriravinne 300 kg/ha 330,00 e Vilho Laakso Lannoitusvastaava Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.

18 18 KotiMetsä 2/2014 Trestima-testaus etenee Uusien toimintatapojen omaksuminen on yleensä haastavaa ja aiheuttaa muutosvastarintaa, erityisesti jos on tottunut tekemään työnsä hyväksi havaitulla ja sillä ainoalla oikealla tavalla. Trestima-mittauskaan ei tuo poikkeusta, vaikka kännykkäkuvilla saadaankin nykyisin metsänarvioinnin maastotyöt hoidettua. Metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden maastotyötä on metsänhoitoyhdistyksissä tehty relaskooppia ja Psion-maastotallenninta käyttäen jo kymmeniä vuosia. Maailma kuitenkin muuttuu, vaatimukset työn tehokkuudesta ja tarkkuudesta ovat kasvaneet, ja vanhat hyväksikin koetut työtavat eivät välttämättä tuokaan parasta lopputulosta. Vastausta näihin tulevaisuuden metsäarvioinnin haasteisiin haemme uudesta tekniikasta. Metsäsuunnittelijoidemme kokeilukäytössä on ollut noin puolen vuoden ajan konenäköön perustuva Trestima-mittausjärjestelmä. Puita kuvaamaan Metsäsuunnittelijan tai arvioitsijan työhön tämä vaikuttaa siten, että perinteinen relaskooppi saa nyt kenties jäädä eläkkeelle ja puuston pohjapintaalan arviointi metsikkökuvioilla tapahtuu älykännykällä kuvia ottaen. Myös puiden pituudet ja läpimitat voidaan mitata tarkasti yksittäisiä puita kuvaamalla. Trestiman konenäön mobiilisovellus tuottaa automaattisesti objektiivista ja tarkkaa tietoa puuston ominaisuuksista metsäsuunnittelijan käyttöön ja lopulta työn tilaajan hyödyksi. Suunnittelijan ei siis tarvitse raahata mukanaan metsässä montaa laitetta vaan yksi älykännykkä riittää. Ainakin toinen käsi jää vapaaksi hirvikärpästen hätistelyyn! Suunnittelijan ammattitaitoa tarvitaan kuitenkin edelleen siihen, että osaa ottaa kuvat mahdollisimman hyvin kuvion puustoa edustavista kohdista, lisäksi runsas alikasvos tai hyvin erikokoinen puusto sekä taimikot edellyttävät useimmiten manuaalista tallennusta konenäön apuna. Puustotunnusten kuvaamisen tai manuaalisen tallentamisen lisäksi samaan mobiililaitteeseen voidaan maastossa tallentaa kosketusnäyttöä näppäilemällä kaikki kuviolle tarpeelliset tiedot. Tiedonsiirto suoraan ohjelmistoista Trestima-mittausjärjestelmä on räätälöity toimimaan yhdessä metsänhoitoyhdistyksen Silva-ohjelmiston kanssa. Esimerkiksi mhy:n järjestelmässä olemassa oleva kuviotieto voidaan ladata pohjatiedoksi maastokäyntiä varten, kuviotiedon päivitys tapahtuu osittain kuvaamalla ja osittain manuaalisella tallennuksella. Tällä hetkellä Trestiman yhteistyössä ja kehittämisessä mhy:n tarpeisiin on päästy siihen pisteeseen, että muuta laitetta ei suunnittelija tai arvioitsija maastossa välttämättä tarvitse. Suunnitelman tai arvion maastotyö saadaan valmiiksi pienen kosketusnäyttöpuhelimen avulla. Hienosäätö toimistolla Toimistotyöksi jää ainoastaan mahdolliset kuviorajojen täsmennykset, suunnitelmissa hakkuu- ja hoitoehdotusten hienosäätö sekä suunnitelman koostaminen ja arvioissa lähinnä kuvioittaisten arvojen määritys ja arviokirjan tulostaminen. kuvat Mari Sarvaala Trestimasovellus on ladattu älykännykkään, josta tiedot saadaan siirrettyä suunnitteluohjelmistoon. Kokemuksia Trestiman käytöstä kerätään edelleen suunnittelijoidemme voimin syksyn aikana. Tähän mennessä saadut kokemukset vaikuttavat lupaavilta, mutta ennakkoluulottomuutta ja avointa mieltä kuitenkin tarvitaan tehdessämme ratkaisua tulevan suunnittelutyökalumme suhteen. Markku Nieminen Metsäsuunnittelija ja tila-arvioitsija Metsäsuunnittelija Minna Lautala mittaa kännykkäkuvilla puustotietoja.

19 KotiMetsä 2/ Tiet ja ojat kunnossa Kyllä kelpaa puun liikkua ja kasvaa. Ja metsänomistajalle sijoitus tulevaisuuteen, joka tuo euroja kotiin kun talvikorjuuta vaativa leimikko saadaan kesäkelpoiseksi kunnollisella tiellä. Tämä voi lisätä leimikon puulle arvoa 3-4 /m³. Metsänhoitoyhdistyksen tie- ja oja-asiantuntija Jyrki Mäkiranta suunnittelee ja toteuttaa, kysy lisää. kuvat Jyrki Mäkiranta Niitun metsätie Asikkalan Vähinmaalla. Päällysrakenne on kalliomursketta. Silmäsuon kunnostusojitus Sysmän Karilanmaalla. Majuan metsätie Padasjoen Osoilassa. Päällysrakenteena on seulottu tiesora. Metsän Omenan kehityskuulumisia Kotimetsän numerossa 1/2014 esitellyn Metsän Omena ohjelmiston kehitystyö on jatkunut aktiivisena alkukesästä kerätyn palautteen pohjalta. Metsän Omenan ideana on tarjota metsänomistajalle apuväline, jolla metsäsuunnitelmasta saadaan kerran kymmenessä vuodessa päivitettävän dokumentin sijaan elävä, jatkuvasti päivitettävissä oleva työkalu metsätalouden suunnitteluun. Verkossa toimivana sovelluksena Metsän Omena mahdollistaa lisäksi reaaliaikaisen kommunikoinnin metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, tai esimerkiksi usean omistajan metsätiloilla. Kesän aikana työ on kohdistunut ohjelmiston käytettävyysparannuksiin ja erityisesti jatkuvan suunnittelun tulosten suoran soveltamisen parantamiseen. Toimenpide-ehdotukset realistisiksi Laskennallisesti tuotettavan pitkän aikavälin metsäsuunnitelman hyödyntämisen ongelmakohtana on erityisesti toimenpide-ehdotusten käytännön toteutuskelpoisuus. Laskennassa ei nykyisin pystytä ottamaan huomioon kuvioiden sijainnin vaikutusta, jolloin esimerkiksi vierekkäin sijaitsevien kuvioiden harvennusehdotukset saattavat tulla suunnitelmaan peräkkäisille vuosille. Metsän Omenaan rakennetaan parhaillaan toiminnallisuutta, jolla tähän ongelmaan pystytään pureutumaan jo suunnitelman laadintavaiheessa. Tavoitteena on tuottaa laskennan avulla metsäsuunnitelma, jossa on jo otettu huomioon leimikkokeskitysten tuoma hyöty puukauppojen solmimiseen. Näitä uusia uria on alkuperäisten kumppanien, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen, Simosol Oy:n ja Haggblom & Partners Oy:n, lisäksi liittynyt piirtämään Jyväskylän yliopiston teollisen optimoinnin tutkimusryhmä. Jussi Rasinmäki Toimitusjohtaja Simosol Oy ASIANTUNTIJA APUNASI Metsässä kasvaa merkittävä varallisuus. On tärkeää hoitaa hyvin sekä metsää, että metsätalouden raha-asioita. Tarvittaessa metsä toimii myös lainan vakuutena. Säästöpankista saat metsäsi rahaasioiden hoitoon monipuoliset palvelut ja asiantuntijan hyvät neuvot. HARTOLA HEINOLA HOLLOLA KAUSALA LAHTI JOUTSA NASTOLA PADASJOKI SYSMÄ

20 20 KotiMetsä 2/2014 Metsä paloi hallitusti Hämeenkoskella Metsänomistaja Mikko Roppo vietti toukokuussa pari unetonta yötä sopivaa kulotussäätä odottaessaan. Lopulta kolmen päivän pouta kuivatti alueen sytytyskuntoon. Markku Pulkkinen Täytyy sanoa, että paljon enemmän jännitti kuin sopivien kylvösäiden odottaminen, Roppo puuskahtaa, kun liekit lopulta loimottavat hakkuuaukolla. Ropon päätehakkauttama seitsemän hehtaarin kuvio Hämeenkoskella oli ihanteellinen kulotukselle. Työtä säästyi melkoisesti, koska palokujia ei juurikaan tarvinnut kaivaa maastoon. Avointa mäkeä ympäröivät lähes joka puolelta pellot ja vain yhdeltä reunalta metsä, mutta siinäkin kulki soratie aukon ja metsän välillä. Talkooväkeä tarvitaan Kulotuspäivä oli sovittu jo kahteen kertaan aikaisemmin, mutta sateet pilasivat suunnitelmat. Kolmas kerta toden sanoi melkein. Pari tuntia tulen sytyttämisen jälkeen mäen yli pyyhkäisi ravakka sadekuuro, mikä heikensi loppuaukon palotulosta. Kuin sattuman kauppaa, kolmen päivän päästä navakka tuuli sytytti kulon uudelleen, jolloin huonosti palanut osakin paloi loppuun asti hallitusti sekin. Paljon enemmän jännitti kuin sopivien kylvösäiden odottaminen. Tulen kanssa ei sovi leikkiä ja siksi kulotuksissa tarvitaan melko paljon talkooväkeä ja paikallinen palokunta. Roppo oli houkutellut ruoka- ja kahvitarjoilujen voimalla paikalle parisenkymmentä kylän miestä ja naista. Osa heistä oli paikallisesta Lions Clubista. - Kulotus on harvinainen ja kiinnostava tapahtuma. Siksi vapaaehtoisia löytyy aika helposti, Roppo kertoo. Nopeuttaa uudistamista Vaikka kulotuksesta kertyy aina vaivaa ja ajankulua, on siitä selkeää hyötyä metsän uudistamiselle. Kulotuksen onnistuessa maanmuokkausta ei tarvita enää lainkaan ja siitä kertyy selvää säästöä. Rikkakasvitkin pysyvät pitkään poissa. Kulotus vähentää myös maan happamuutta ja vapauttaa ravinteita maahan. Lisäksi maa lämpenee, jolloin taimien kasvuun lähtö on Tuli syö ahnaasti, ja kulotus etenee sopivalla säällä reilun hehtaarin tunnissa. entistäkin varmempaa. Tuli tuhoaa myös juurikäävän sienirihmastoa, Thomas Lilja luettelee kulotuksen hyötyjä. Liljan mielestä on myös tärkeää, että kulotusosaaminen ja perinteet säilyvät. Kulotus antaa luonnollisesti myös elintilaa monipuoliselle eläin- ja kasvilajistolle, niin sanotuille kulolajeille. Kulotuksiin saa Kemera-tukea, mikä keventää esimerkiksi palokujien kaivamisesta aiheutuvia kustannuksia. Metsien PEFC-sertifiointijärjestelmä edellyttää, että kunkin metsänhoitoyhdistyksen alueella kulotetaan tietty pintaala. Kulotusten määrä ei saisi vähentyä edellisistä vuosista, muuten on vaarana menettää sertifikaatti. Hämeenkosken kulotettu aukko on nyt istutettu koivulle. Taimet näyttävät viihtyvän avoimella alueella kaikin puolin hyvin. Markku Pulkkinen Tilaa kulotus jo ensi kevääksi. Ota yhteys oman alueesi an tai Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimistoon: puh , Markku Pulkkinen Mikko Roppo on tyytyväinen kulotuksen onnistumiseen, vaikka kevään kosteus hieman heikensikin tulosta. Kerttuli Roppo Lopputulos miellyttää istuttajaa, ja myös taimia.

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus.

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus. MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa?

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Matti Kärkkäinen Puuntuottaja, emeritusprofessori Koneyrittäjien ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien seminaari ja ideakilpailu: Kilpailukyky ja kannattavuus Perjantai

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Rovaniemellä Vuotuinen metsänhoitomaksu on nyt jäänyt historiaan ja tilalle on tullut metsänomistajan jäsenmaksu. Rovaniemen

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot