MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1 / Uutta osaamista Järvenpäähän s.6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1 / 2007. Uutta osaamista Järvenpäähän s.6"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1 / 2007 Mestariasunnot toteutti Jampankiven palveluasuintalon s.4 Uutta osaamista Järvenpäähän s.6 Mestariasumista Pellonkulmassa s.8

2 2 Pääkirjoitus Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut pääkaupunkiseudulla ja useissa kasvukeskuksissa. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin tulee vuosittain noin uutta hakemusta ja hakijoista vain 13 prosenttia saa asunnon. Tämä luo painetta vuokra-asuntokysyntään myös Järvenpäässä. Korkotason nousu on osaltaan vaikuttanut tähän tilanteeseen. Haarajoelle rakennettavan paritalohankkeen ennakkomarkkinointi osoitti, että vuokra-asunnoille on kysyntää Järvenpäässä. Selvitys osoitti lisäksi, että myös osaomistusasunnoille on tilausta. Rakennettava 36 asunnon vuokraparitalokohde vastaa lähes omakotiasumista omakotialueella aivan Haarajoen uuden aseman tuntumassa. Ensimmäiset paritaloasunnot valmistunevat syksyllä Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä perheasuntoihin. Järvenpään vetovoimaan on vaikuttanut myönteisesti kaupungin toimet ympäristön parantamisessa. Katualueet ja muu ympäristö on kehittynyt harppauksen viimeisen vuosikymmenen aikana ja lisää on tulossa. Järvenpääläiset voivat olla myös tyytyväisiä siitä, miten kaupunki näytti esimerkkiä maa-alueiden pakkolunastamisen tiellä. Mestariasunnot on kiinnittänyt huomiota asuintalojen ja asuinalueiden viihtyvyyteen. Tätä toimintaa on tehty yhteistyössä myös VVO:n kanssa mm. Jampan alueella ja se jatkuu edelleen. Useilla alueilla Mestariasuntojen ja VVO: n asuintalot ja -alueet nousevatkin edukseen muusta ympäristöstä. Vanhusten asuntojen ja hoivapalveluiden tarve kasvaa voimakkaasti Suomessa. Siitä huolimatta useassa kunnassa vanhusten asumiseen on kiinnitetty luvattoman vähän huomiota. Pääkaupunkiseudulla huonokuntoisia vanhuksia nukkuu öitänsä ja viettää aikaansa päivisin ala-arvoisissa olosuhteissa odottamassa parempaa sijoituspaikkaa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Me kaikki vanhenemme ja jonakin päivänä emme ehkä kykene enää liikkumaan omin voimin, tai emme kykene ravitsemaan itseämme. Mestariasunnot on ottanut vastuun omalta osaltaan myös vanhusten asuttamisessa ja olemmekin lisäämässä vanhusten asuntojen määrää muuttamalla asuinkerrostaloja korkeatasoisiksi vanhusten palveluasunnoiksi. Ensimmäinen tällainen palveluasuntokohde, Jampankiven palveluasunnot, otetaan käyttöön nyt kesäkuun aikana ja seuraavan Jampankiven senioriasuintalon työt aloitetaan kesän aikana. Parin vuoden kuluttua jo 15 % Mestariasunnoista palvelee vanhusten asumista. Mestariasuntojen talousarvio- ja vuokranmääritys kuluvalle vuodelle johti vain 2,5 %:n vuokrantarkistukseen. Keskimääräiseksi neliövuokraksi muodostui kuluvalle vuodelle 8,96 /m2/kk, mutta koska vuokraan sisältyy vesimaksut, todellinen vertailukelpoinen vuokra asettuu noin 8,30 /m2/kk tuntumaan. Tähän myönteiseen tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan hallittu taloudenohjaus, asuntojen hyvä kunto ja Mestariasuntojen haluttavuuden kasvu, joka näkyy reilusti yli 99 % käyttöasteena. Esimerkiksi Pöytäalhossa Mestariasukas maksaa yksiöstä keskimäärin 360 euroa ja kaksiosta 490 euroa kuukaudessa. Mestariasunnot toivottaa kaikille leppoisaa ja lämmintä kesää! Veikko Simunaniemi toimitusjohtaja Huoneenvuokrasuhde on sopimussuhde, jossa vuokranantajan pääasiallinen velvollisuus on luovuttaa huoneisto vuokralaisen yksinomaiseen hallintaan oikea-aikaisesti sopimuksen mukaisessa kunnossa ja vuokralaisen pääasiallinen velvollisuus on hoitaa huoneistoa huolellisesti ja maksaa vuokransa oikea-aikaisesti sopimuksen mukaiseen eräpäivään mennessä. Yhteiskunnassa on tukijärjestelmiä, joista tärkeimmät ovat valtiollinen asumistuki ensisijaisena tukimuotona ja kunnallinen toimeentulotuki viimesijaisena tukimuotona. Vastuu vuokrien maksamisesta on aina vuokralaisella eikä hän voi vapautua vuokranmaksuvelvoitteestaan vetoamalla sosiaaliseen suorituskyvyttömyyteen. Kunnallinen vuokrataloyhtiö perii asukkailtaan tarkoin säännellyllä tavalla laskettua omakustannushintaan perustuvaa vuokraa, mikä tarkoittaa sitä, että alijäämä, joka perustuu huoneistoille aiheutettujen vahinkojen korjauskustannuksiin tai maksamatta jätettyihin vuokriin, katetaan maksavilta vuokralaisilta perittävillä vuokrilla. Yleisesti hyväksytty moraalinen ilmapiiri ei pidä hyväksyttävänä sitä, että asiansa hoitavan naapurin taskuilla käydään häneltä lupaa kysymättä. Niinpä vuokranantajan on, turvatakseen yhtiön häiriöttömän toiminnan jatkuvuus ja asiansa hoitavien vuokralaisten oikeudet, puututtava päättäväisesti ja joutuisasti vuokrien maksamisen laiminlyöntitapauksiin, purettava velvoitteensa laiminlyöneiden vuokrasopimukset ja toimitettava heidän häätämisensä. Lakipalsta Asukas ja vastuu vuokrien maksamisesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ei sisällä ennalta annettua varoitusta häätökanteen nostamiseksi käräjäoikeudessa, mutta hyvä perintätapa edellyttää, että vuokralaiselle ilmoitetaan vuokrien maksun viivästymisestä ja kerrotaan sen seuraamuksista, ellei oikaisua heti tapahdu. Maksujen viivästyminen perustaa velalliselle aina velvollisuuden maksaa korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään ja korvata velkojan perintäkustannukset saatavien perinnästä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Mikäli oikaisua ei saada vapaaehtoisessa perinnässä hoidetuksi, on asia saatettava häätöä ja saatavia koskevalla kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi täytäntöönpanoperusteen hankkimiseksi, jolloin velallisen vastattavaksi tulevat kulut tuntuvasti nousevat siitä, mitä ne ovat oikeudenkäynnin ulkopuolella tapahtuneessa vapaaehtoisessa perinnässä sekä käräjäoikeuden antama ratkaisu aiheuttaa häiriömerkinnän velallisen luottotietoihin ilman, että vuokranantaja velkojana voi siihen vaikuttaa. Käräjäoikeuden antama ratkaisu on sitten se täytäntöönpanoperuste, jonka nojalla ulosottovirasto toimittaa vuokralaisen häätämisen ja tuomittujen saatavien ulosmittauksen ja perii velalliselta samalla ne valtiolle menevät maksut, jotka perustuvat tehtyyn täytäntöönpanohakemukseen. Käräjäoikeuden antama täytäntöönpanoperuste ei raukea sillä perusteella, että velallinen ensivaiheen ulosottoyrityksessä todettaisiin varattomaksi. Saatava siirretään rekisteröityyn jälkiperintään ja ulosmittausyritykset uudistetaan tarpeelliseksi katsottavin välein, kunnes saatava on kertynyt täyteen määrään tai täytäntöönpanoperuste on laissa säädetyn määräajan jälkeen (15 vuotta) rauennut. jt695 Järvenpään mestariasunnot asukaslehti 1/2007 Saatava sinänsä ei vanhene, jos velkoja niin haluaa ja huolehtii vanhentumisen katkaisemisesta määräajoin laissa säädetyin ilmoitusmenettelyin. MESTARI- ASUKAS JULKAISIJA: JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY Osoite: Sibeliuksenkatu 15 B (PL 105) JÄRVENPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA: Veikko Simunaniemi TOIMITUSSIHTEERI: Pentti Virtanen TOIMITUSKUNTA: Asukashallituksen Pressiryhmä PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino PAINOS: kpl jakelu Järvenpään alueelle

3 Asunnonvaihtoilmoitukset Ruukkukatu 6, 3h+k, 74 m 2. Vuokra 688,40 /kk. Asunto kahdessa kerroksessa. Halutaan vaihtaa vähintään kolmioon rivitaloon/alakertaan, jossa oma piha. Yhteydenotot Berghäll p tai hanna. Naavatie 6, 2h+k+s, 62 m 2. Vuokra 545,60 /kk. Halutaan vaihtaa 2-3h+k(+s), vähintään 58 m2 rivitaloasuntoon. Yhteydenotot p tai com Sauvakatu 6, 3h+k, 79,5 m 2. Vuokra 668,30 /kk. Hissillinen taloyhtiö. Halutaan vaihtaa Kinnariin tai keskustaan 4h+k. Yhteydenotot Seppä puh tai pp.inet.fi Haltianpolku 6, 2h+k, 59,5 m 2. Vuokra 505,75 /kk. Hissillisen talon neljännessä kerroksessa. Halutaan vaihtaa 1h+k/kk. Kaikki alueet käy. Yhteydenotot Lindholm p tai Wärtsilänkatu 18, 3h+k, 74 m 2. Vuokra 590,- /kk. Taloyhtiössä sauna ja hissi. Halutaan vaihtaa 2h+kk rivitaloasuntoon. Toivottu pinta-ala noin 50 m 2. Yhteydenotot Ihalainen p Haltianpolku 14, 3h+k, 74 m2. Vuokra 643 /kk. Pintaremontoitu asunto, 3. krs, hyvä pyykkitupa, talossa saunat. Halutaan vaihtaa 4h+k asuntoon. Kaikki alueet käy. Yhteydenotot Pirhonen p tai Hallintokatu 7, 3h+k, 75,5 m 2. Vuokra 682,61 /kk. Pintaremontoitu, valoisa 3. krs:n läpi talon huoneisto.halutaan vaihtaa Kinnariin Torpantie 31:een (3)-4h+k+s asuntoon. Yhteydenotot kolumbus.fi Halutaan vaihtaa 1h+k/kk. Yhteydenotot Eronen p tai Haltianpolku 14, 2h+k, 56 m 2. Vuokra 487,20 /kk. Asunto 5 kerroksessa. Taloyhtiössä hissi, pesutupa ja sauna. Halutaan vaihtaa kerrostaloasuntoon tai pieneen rivitaloasuntoon. Asunnon koko mielellää m2. Yhteydenotot Sandberg p tai hotmail.com Hallintokatu 7, 2h+k, 59 m 2. Vuokra 555,45 /kk. Siisti asunto, laminaattilattia, rauhallinen talo. Halutaan vaihtaa rivitaloasuntoon 2-3h+k, ei Nummenkylään. Yhteydenotot Yltiö p tai yahoo.com. Nummikatu 18, 3h+k, 68,5 m 2. Vuokra 607,49. Pintaremontoitu 2. krs:n asunto. Halutaan vaihtaa Nummenkylään maantasolle. Yhteydenotot Pajula p tai Ruukkukatu 6, 1h+k, 39 m 2. Vuokra 385,- /kk. Halutaan vaihtaa m2 kaksioon keskustan läheisyyteen. Yhteydenotot Heikkinen p Ruukkukatu 4, 1h+k, 39,5 m 2. Vuokra 386,- /kk. Asunnossa uudet laminaattilattiat, tilava vaatehuone ja suuri aidattu takapiha. Taloyhtiössä on sauna. Halutaan vaihtaa Pellonkulmaan rivitalo 2h+k, mieluiten saunalla. Yhteydenotot Vainio p tai Vaarinkatu 12, 2h+k, 45 m 2. Vuokra 397,68 /kk. Halutaan vaihtaa 1h+k Vaarinkadulle tai Polvipolulle. Yhteydenotot Saurèn p Ruukkukatu 2, 1h+k, 38 m 2. Vuokra 373,51 /kk. Hyväkuntoinen. Halutaan vaihtaa 2h+k keskustan läheisyydestä. Kaikki kaksiot ja pienet kolmiot huomioidaan. Mielellään keittiö, ei keittokomero. Ei Sauvakadulta. Yhteydenotot Nyqvist p tai Torpantie 31, 2h+k, 64 m 2. Vuokra 619,85 /kk. Hyväkuntoinen asunto. Laminaattilattiat. Taloyhtiössä sauna. Halutaan vaihtaa rivitalo 3h+k+s. Yhteydenotot Perälä puh tai Nummikatu 18, 3h+k, 68 m 2. vuokra 596,64 /kk. Oma aidattu takapiha. Halutaan vaihtaa 4h+k Maljakatu 22:n. Yhteydenotot Töyrylä puh tai Kinnari Sauvakatu 6, 2h+k, 64,5 m 2. Vuokra 560,07 /kk. Halutaan vaihtaa 1h+k/ kk-2h+kk. Kaikki muut kohteet käy paitsi Pellonkulma ja Nummenkylä. Yhteydenotot Prokki p Haltianpolku 23, 3h+k, 77 m 2. Vuokra 617,10 /kk. Pintaremontoitu asunto, ylin krs. Halutaan vaihtaa kaksioon. Yhteydenotot Tuominen p tai netti.fi Nummikatu 16, rivitalo, 2h+k, 44 m 2. Vuokra 418,06 /kk. Halutaan vaihtaa noin 50 m2:n kaksioon keskustan tuntumaan (Kinnari, Loutti, Pajala, keskusta). Vuokra korkeintaan 550 /kk. Yhteydenotot Eskelinen p tai Pajalantie 39, 2h+k, 53,5 m 2. Vuokra 505,- /kk. Halutaan vaihtaa saman kokoseen tai pienempään 2h+k Pöytäalhoon tai Keskustaan. Yhteydenotot Naakka p Sauvakatu 7, 2h+k, 59,5 m 2. Vuokra 536 /kk. Halutaan vaihtaa 2-3+k asuntoon maantasalle lähelle keskustaa, vuokra alle 550 /kk. Yhteydenotot Haltianpolku 14, 2h+k, 56 m 2. Vuokra 487,20 /kk. Hyväkuntoinen 2h+k, josta lyhyt matka ostarille.

4 Jampankiven palvelutalon dementiapäiväkoti. Jampankiven palvelutalon pääsisäänkäynti. Suomen rakennuskannan ikääntyessä ikääntyy sen käyttäjätkin Suomen väestö ikääntyy kiihtyvää vauhtia Suurten ikäluokkien saapuessa eläkeikään aiemmin jaloistaan notkean väestönosan asuminen vaikeutuu ikääntymisen myötä. Valtaosa nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu työssäkäyvää ja tervejalkaista kansanosaa ajatellen ja tälle pohjalle ovat myös suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut perustuneet. Aiemmin esteettömät ratkaisut rakentamisessa ovat koskeneet vain erityisryhmiä, kuten vammautumisen tai sairauden kautta liikuntaesteisiä ihmisiä. Mestariasuntojen yhteistyökumppanit Jampankiven toteutuksessa. Väestön ikääntymisen tiedostamisen myötä rakennusten esteettömyydestä on tullut jo arkipäivää Vaikka viranomaiset ottavat kantaa esteettömyyskysymyksiin, jo rakentamismääräyksissä ikääntyminen tuo mukanaan monta muuta arkipäivän askareita haittaavaa tekijää, joiden huomioiminen niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin on vielä pitkälti kiinteistön omistajan ja rakennuttajan tahdosta kiinni. Ikääntymisen mukanaan tuomat haitat kuten liikkuminen, näön ja kuulon heikentyminen sekä muistihäiriöt, vaikeuttavat asumista merkittävästi. Näiden seikkojen huomioiminen niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin asettaa uusia haasteita. Liikuntakyvyn heiketessä lain säätäjän määrittelemä esteettömyys ja eri tilojen mitoitusohjeet tulevat arvoonsa, mutta liikuntakyvyn edelleen heiketessä joudutaan turvautumaan uusiin konsteihin, kuten tukikahvoihin ja säädettäviin kalusteisiin arkipäivän askareiden mahdollistamiseksi. Turvallisen asuinympäristön luominen on aistien heiketessä yhä vaikeampaa, koska ympäristön hahmottaminen vaikeutuu. Tilannetta voidaan parantaa mm. huonetilan värityksellä sekä eri pintojen ja esineiden välisiä kontrasteja korostamalla. Lisäksi turvallinen ja omatoimisen asumisen mahdollistava asuinympäristö auttaa torjumaan ikääntymisen mukanaan tuomia muistihäiriöitä ja dementiaa, tarjoamalla myös henkisiä virikkeitä. Muistihäiriöiden myötä joudutaan usein turvautumaan ympärivuorokautiseen valvontaan, eikä omatoiminen asuminen ole enää mahdollista. Jampankiven palvelutalon ryhmätila. Vanhan kerrostalon muuttaminen esteettömäksi on haasteellista Vanhan kerrostalon perusparantamisessa näiden erityisvaatimusten huomioiminen vaatii suunnittelijoilta luovuutta ja erityisosaamista. Kysymys on ajankohtainen, koska luvuilla rakennetut asuinkerrostalokiinteistöt ovat kiihtyvällä vauhdilla tulossa peruskorjausikään. Tässä asuinkerrostalojemme enemmistössä ei vanhusväestön asumisongelmia ole juurikaan aikanaan mietitty. Jotta ihmiset voisivat asua omatoimisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, joudutaan usein toteuttamaan laajojakin rakenteellisia muutoksia, esim. hissien rakentamisen muodossa. Asumista voidaan toki helpottaa yksinkertaisinkin menetelmin, kuten poistamalla turhia kynnyksiä, asentamalla tukikahvoja ja muita apuvälineitä, sekä pyrkimällä luomaan asunnosta helposti hahmotettava kokonaisuus. Todellisen aktiivisen vanhuusajan mahdollistaminen peruskorjattavissa kiinteistöissä vaatii myös melkoisia taloudellisia ponnistuksia. Tähän tilanteeseen ollaan joka tapauksessa tultu, ja siksi päättäjienkin tulee antaa kiinteistöjen omistajille keinoja mm. avustusten muodossa tilanteen ratkaisemiseksi ilman, että tavallinen kansalainen joutuu muuttamaan pois kotoaan vanhuuden päivien koittaessa. Valtion asuntorahasto avustaakin tällaisia hankkeita hissiavustuksilla, korkotukilainoituksella sekä erityisavustuksilla. Mestariasunnot toteutti Jampankiven palveluasuintalon, joka otetaan käyttöön kesäkuun aikana Jampankiven palveluasuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut nämä edellä mainitut seikat. Talossa on 36 asuinpaikkaa. Hankkeen rahoitus on järjestetty valtion asuntorahaston korkotukilainalla ja erityisavustuksella. Asunnot on tarkoitettu huonokuntoiselle vanhusväestölle, ja dementiaa sairastavienkin tarpeet on huomioitu. Vanhukset voivat asua viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä, jossa hoivapalveluja saa ympäri vuorokauden. Järvenpään kaupunki on vuokrannut koko talon Mestariasunnoilta. Kaupunki valitsee vanhusasukkaat ja järjestää hoivapalvelun. Hoivapalvelun toteuttaa Helsingin Diakonissalaitoksen hoiva Oy. Mestariasunnot aloittaa Jampankiven senioriasuntohankkeen kesän aikana Jampankiven palvelupiha saa jatkoa senioriasuintalolla. Asunnot on tarkoitettu itsenäisesti tai lähes itsenäisesti toimeen tuleville vanhuksille. Tarvittaessa asukkaat saavat myös hoivapalvelua. Senioriasuintalo valmistunee kesän 2008 aikana. Hankkeen rahoitus on myös järjestetty valtion asuntorahaston korkotukilainalla ja erityisavustuksella.

5 Jampankiven hissi tehtiin talon ulkopuolelle erilliseen hissikuiluun, samalla saatiin tyylikkäät oleskeluparvekkeet. Hissi on varustettu dementiasilmukoilla, joilla estetään hissin luvaton käyttö. Hissikonsultit HS:n Esa Seppänen on tyytyväinen hissitoimittajaan SHINDLER Oy:n, joka oli erittäin yhteistyökykyinen koko asennuksen ajan. Hissin rakentaminen, korjaaminen ja liikuntaesteen poistaminen Hissin rakentamiseen, korjaamiseen ja liikuntaesteen poistamiseen on mahdollista saada avustusta. Toisin sanoen niihin toimenpiteisiin, joilla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen ja siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Toimenpiteiden tarkoituksena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Myös apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia, käyttävien tulisi päästä hissiin. Hissin osalta liikuntaesteen poistamiseksi katsotaan esim. ohjauskeskuksen uusiminen, hissiveräjän ja kerrostaso-oven parannustyöt, merkinantolaitteiden uusiminen, hissikorin uusiminen vammaiskäyttöön Vaarinkatu 12 hissi uusittiin 9 työpäivän aikana, sisältäen vanhan hissin purkamisen ja uuden asentamisen. OTIS Oy onnistui erittäin hyvin aikataulussa ja talon asukkaat saivat tyylikkään sekä turvallisen uuden hissin käyttöön ennätysajassa. Hissikonsultit HS Oy:n Esa Seppäsen mielestä hanke onnistui hyvin. Jampankiven hissi on avara ja tyylikäs kokonaisuus. Hississä on myös ikkuna josta voi ihailla Jampan maisemia hissin liikkuessa. soveltuvaksi jne. Muita avustettavia toimenpiteitä voivat olla kulkuluiskien rakentaminen, ulko-ovien leventäminen tai kaiteiden rakentaminen. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksen. Lisätietoja Lähdetiedot ARA Kotivakuutus tarkeä turva asukkaalle Laaja kotivakuutus kattaa äkillisiä ennalta arvaamattomia vahinkoja (mm. erilaisia rikkoutumisia, palot, murrot, varkaudet ja vuotovahingot jne.). Vuokralaisen intressi ko. vakuutusyhdistelmän ottamiseen on siis ensisijaisesti omalle irtaimistolle mahdollisesti sattuvat vahingot.kiinteistön vakuutus ei korvaa vuokralaisen irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa. Tämän lisäksi mikäli asunto-osakeyhtiössä sattuu esimerkiksi palo- tai vuotovahinko yläkerran huoneistossa, niin kiinteistölle otettu täysarvovakuutus ei korvaa mikäli alakertalainen joutuu esimerkiksi muuttamaan kuukausiksi pois vuokraamastaan asunnosta. Ainoastaan vuokralaisen oma henkilökohtainen koti-irtaimiston kotivakuutus kattaa näitä ylimääräisiä muutto ja asumiskustannuksia tiettyyn rajaan saakka. Palovahinkoja sattuu tosin harvemmin, mutta erilaiset vuotovahingot ovat hyvinkin yleisiä. Oma kaverini joutui juuri muuttamaan omasta asunnostaan neljäksi viikoksi pois, koska 300 litran akvaario rikkoontui.kiinteistön vakuutuksen piikistä meni niin laminaattilattia, kuivaukset sekä oman että alakerran asunnon suhteen, mutta muuttofirman laskut ja vuokrakulut muualla. Toinen intressi vuokralaiselle on, että vastuuvakuutus kattaa ns. tuottamuksellisia vahinkoja. Lapset saattavat esim. laskea naapurin auton konepellillä liukumäkeä ja nämä vahingot kuuluvat vain vastuuvakuutuksen piiriin. Tahalliset tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetut vahingot jäävät aina ulkopuolelle. Vaikka vastuuvakuutus ei siis kata kaikkia vahinkoja niin silti vakuutetulla on joissakin tilanteissa vahingonkorvauslakiin perustuva velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Kolmas vakuutus mikä kannattaa kotivakuutuksen liitteenä aina pitää on perheen oikeusturvavakuutus erilaisten riita-asioiden varalle. Kiinteistöluettelo Osoite Auertie 9 Hallintokatu 7 Haltianpolku 6 Haltianpolku 12 Haltianpolku 14 Haltianpolku 21 Haltianpolku 23 Jampankaari 11 Jampankaari 15 Jampankaari 17 Jampankatu 9 Jampankatu 11 Järvipuistonkatu 7 Kartanontie 5 Lähteenkuja 1 Maljakatu 17 Maljakatu 22 Mittarikatu 6 Naavatie 4-6 Nummikatu 16 Nummikatu 18 Pajalantie 39 Pellavapirkka Pellonkulmantie 27 Pellonkulmantie 6 Polvipolku 3 Puistotie 26 Pöytäalhontie 72 Pöytäalhontie 95 Pöytäalhontie 97 Ruukkukatu 2 Ruukkukatu 4 Ruukkukatu 6 Sauvakatu 6 Sauvakatu 7 Sauvakatu 8 Seutulantie 9 Seutulantie 11 Suksitehtaankatu 3 Torpantie 31 Vaarinkatu 12 Välskärinkatu 25 Wärtsilänkatu 18 Vöyrinkatu 12 Huolto Oma Oma/Kapo ISÄNNÖINTI Järvenpään Mestariasunnot Oy Sibeliuksenkatu 15 B, 3 kerros, PL JÄRVENPÄÄ Puh. (09) Fax. (09) Toimiston aukioloajat MA - TI , KE SULJETTU TO , PE Asiakaspalvelu (arkipäivisin ) puh. (09) TALONMIESTOIMINTA Kiinteistönhuolto Sibeliuksenkatu 15 B, 3 kerros, JÄRVENPÄÄ Puh. (09) , Päivystys Avoinna MA - KE , TO , PE Puhelin Talkkarille: sähköposti Talkkarille: Päivystys ja avainpalvelu Oy

6 ASUKASHALLITUKSEN JÄSENET Talon osoite Vars. jäsen Välskärinkatu 25 Saara Manninen Polvipolku 3 Anja Virtanen Auertie 9 Jouko Kaljunen Naavatie 4-6 Hilma Lassinniemi Pellavapirkka Airi Kauppala Pöytäalhontie 72 Tarja Happo Haltianpolku 6 Anne Autere Haltianpolku 14 Martti Vieri Sauvakatu 8 Helena Salokoivu Haltianpolku 12 Martti Vieri Sauvakatu 6 Helena Salokoivu Hallintokatu 7 Minna Issakainen Jampankaari 11 Tanja Holopainen Pöytäalhontie 95 Tuula Talja Pöytäalhontie 97 Ville Gustafsson Pajalantie 39 Helena Salokoivu Puistotie 26 Risto Kallioniemi Jampankatu 9 Päivi Lehtinen Jampankatu 11 Päivi Lehtinen Vaarinkatu 12 Hannes Kainsalo Kartanontie 5 Jaana Varpula Järvipuistonkatu 7 Taina Saari-Piironen Sauvakatu 7 Helena Salokoivu Seutulantie 11 Sven-Erik Lehtonen Ruukkukatu 2 Jari Järvinen Jampankaari 15 Ari Pellinen Jampankaari 17 Ari Pellinen Ruukkukatu 4 Jari Järvinen Lähteenkuja 1 Liisa Kukkonen Ruukkukatu 6 Jari Järvinen Haltianpolku 21 Martti Vieri Haltianpolku 23 Martti Vieri Maljakatu 17 Marko Niskanen Suksitehtaankatu 3 Marko Willström Seutulantie 9 Sven-Erik Lehtonen Torpantie 31 Jaana Suopellonmäki Pellonkulmantie 27 Esko Marttinen Wärtsilänkatu 18 Maria-Leena Valkonen Nummikatu 16 Pauli Taipale Nummikatu 18 Pauli Taipale Maljakatu 22 Teija Nikkinen Pellonkulmantie 6 Katriina Ylinen Vöyrinkatu 12 Matti Salo Uutta osaamista Järvenpäähän Rauhallisesti, mutta jämäkästi kohti asetettuja tavoitteita - ennaltaehkäisevää työtä korostaen vastaa uusi sosiaali- ja terveystoimen johtaja Markus Hemmilä kysymykseen minkälaisen viestin hän haluaa lähettää järvenpääläisille. Hemmilä löysi tiensä Järvenpäähän Sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajan paikalta, joten henkilöstön, toiminnan, toimintatapojen sekä ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on hänelle luonnollinen tavoite myös Järvenpäässä. Sosiaali- ja terveystoimen johtajana Hemmilä on toiminut aiemmin Raisiossa ja Paimiossa. Kuva uudesta työpaikasta on muutaman kuukauden aikana syventynyt, mutta käsitys mukavasta työilmapiiristä, selkeästä organisaation toimintamallista ja osaavasta henkilöstöstä on pysynyt alkumielikuvien kaltaisena. Sosiaali- ja terveystoimenjohtajan työ pitää sisällään toimialan talouden, toiminnan ja viestinnän johtamista sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Koska resurssit ovat usein rajalliset, on nykymaailmassa Hämeenlinnan kaupunki, asuntomessutoimisto entistä tärkeämpää, että sosiaali- ja terveystoimessa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Tästä näkökulmasta ennaltaehkäisevä työ näyttäytyy Hemmilälle tärkeänä osa-alueena, luoden tänä päivänä tulevaisuuden säästöjä. Hemmilä haluaa kuunnella järvenpääläisten omaa ääntä palveluja kehitettäessä ja toivoo, että kaupunkilaiset ovat aktiivisesti mukana myös yleistä yhteisöllisyyttä kehittämässä. Aktiivisena kuntourheilun harrastajana ja mieskuorolaulajana Hemmilä muistuttaa, että helpointa ja halvinta ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä ovat harrastukset tai yhdessä tekeminen vaikkapa talkoiden muodossa. Kaikki mukaan kutsumalla, ketään unohtamatta. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Markus Hemmilä Pyykinkuivauksesta kylpyhuoneissa Kerros- ja rivitaloasukkaan pulmana ovat useinkin ahtaat pyykinkuivaustilat. Pyykki kuivataan useimmiten kylpyhuoneessa, jossa on muutenkin kosteutta. Pyykin ja kylpyhuoneen kuivumisen vuoksi on syytä kiinnittää huomiota riittävään ilmanvaihtoon. Koneellinen (3 kg) pyykkiä kuivuu kylpyhuoneessa, jossa on hyvä ilmanvaihto kahdeksassa tunnissa. Kuivausrummussa sama määrä pyykkiä kuivuu 1,5 tunnissa ja kuivauskaapissa 2,5 tunnissa. Jos asunnossa on vähän kuivaustilaa, pyykin kuivumista voi nopeuttaa hankkimalla kuivausrummun. Pyykin koneellinen kuivaus kuluttaa sähköä enemmän kuin sen peseminen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio pesukoneen linkousnopeuteen. Hyvä linkoustulos saavutetaan, kun linkousnopeus on vähintään 800 kierrosta. Kuivausrumpu luovuttaa ympäristöönsä runsaasti lämpöä. Korkea huonelämpötila pidentää laitteen käyntiaikaa, hidastaa pyykin kuivumista ja lisää sähkönkulutusta. Laitteen kulutusta lisää myös sijoitus ahtaaseen ja huonosti ilmastoituun paikkaan. Siksi onkin hyvä jättää kylpyhuoneen ovi kuivauksen ajaksi auki. Näin turvataan riittävä ilmanvaihdon ja korvausilman saanti. Huolellinen laitteen käyttäjä puhdistaa nukkasihdin jokaisen kuivauskerran jälkeen ja kosteuden tiivistimen silloin tällöin. Käytettäessä kuivausrumpua sähkönkulutus lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että myös narukuivatus sisällä kuluttaa lämmitykseen käytettävää energiaa. Kuivausrumpua käyttämällä pääsee eroon jatkuvasta kosteudesta kylpyhuoneessa, millä voi olla vaikutusta mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin. Jos taloyhtiössäsi on kuivaushuone, niin käytä sitä. Mestariasuntojen asukashallitus kesäretkelle Hämeenlinnan asuntomessuille Hämeenlinnan kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut järjestävät kesän 2007 asuntomessut Hämeenlinnassa. Messualue sijaitsee Harvoilanmäellä, noin 4 km itään kaupungin keskustasta. Messualueelle rakentuu 37 omakotitaloa, 4 kytkettyä pientaloa, 7 paritaloa ja 5 pienkerrostaloa, joista kahdessa on rivitalopääty. Asuntoja on yhteensä 112 kpl. Messut ovat auki Kesäretken tarkempi ajankohta ilmoitetaan asukashallituksen jäsenille henkilökohtaisesti. Hämeenlinnan kaupunki, asuntomessutoimisto

7 Haarajoki kiinnostaa asuinpaikkana Mestariasuntojen paritalohanke käyntiin keväällä 2008 Mestariasunnot tutki ennakkoon internet-tutkimuksella Haarajoelle rakennettavien paritalojen kysyntää ja toteutustapaa. Vaihtoehtoina olivat vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot. Vastauksia saatiin lähes 200 ja jokaiseen asuntokokoon löytyi kiinnostuneita asukkaita reilusti yli tarjolla olevien asuntojen määrän. Vuokra-asumisvaihtoehto osoittautui suositummaksi ja näin hanke tullaan näillä näkymin toteuttamaan. Vastaajat arvostivat hankkeessa eniten omaa pihaa, saunaa ja omakotitalomaista asumismuotoa. Hanketta pidettiin suurimmassa osassa vastauksia erittäin kiinnostavana, vaikka valinta toteutustapavaihtoehtojen välillä herätti mielipiteitä puolin ja toisin. Haarajoki asuinpaikkana kiinnosti noin 80 % vastaajista ja paritaloasuminen 90 % vastaajista. Vastaajista yli 90 % asui Järvenpäässä, keskimääräisen perhekoon ollessa 2,6 henkilöä. Tavanomaisesta asuntotarpeesta poiketen suurempiin perheasuntoihin kohdistui enemmän kiinnostusta kuin pienempiin yksiöihin ja kaksioihin. Tämän voidaan ajatella johtuvan siitä, että paritaloasuminen ja Haarajoen sijainti ovat halutuimpia lapsiperheiden kuin yksinasujien keskuudessa. Puistoblueslippuarvonnan voittajat Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kolme kahden lipun lippupakettia kesän Puistoblues-tapahtumaan. Asukashallituksen puheenjohtaja Jaana Suopellonmäki poimi seuraavat voittajat arvontaan osallistuneiden keskuudesta: Päivi Leskinen Järvenpäästä Jaana Väisänen Järvenpäästä Laura Kolehmainen Järvenpäästä Onnea voittajille! Voita Digiboksi keksimällä asumismukavuutta parantavia ehdotuksia Mestariasuntojen asukkaat voivat osallistua kilpailuun keksimällä asumismukavuutta parantavia ehdotuksia. Keksimällä hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita, joiden avulla Mestariasuntojen kiinteistöjen ja asuntojen asumismukavuutta voidaan parantaa helposti ja kustannustehokkaasti, osallistujat voivat voittaa 120 arvoisen digiboksin tai vastaavalla summalla muuta kodinelektroniikkaa. Ideoiden parhaimmistosta päättää Mestariasuntojen asukashallitus. Palkinto on luvassa kolmelle parhaalle idealle. Ehdotukset voi postittaa osoitteeseen: Mestariasunnot, PL 105, Järvenpää tai lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen mestariasunnot.fi. 7 Osallistu Mestariasuntojen pihakilpailuun! Kilpailussa on omina sarjoinaan kerrostalopihat ja rivitalojen yhteiset piha-alueet. Näihin sarjoihin osallistuvat automaattisesti kaikki Mestariasuntojen kohteet. Palkinnot yhteispihojen sarjassa ovat: I PALKINTO 1500 II PALKINTO 1000 III PALKINTO 500 Asukkaat voivat kilpailla myös omien rivitalopihojen ja omien parvekkeiden sarjoissa. Palkinnot tässä sarjassa ovat: I PALKINTO 200 II PALKINTO 100 III PALKINTO 50 Asukkaiden tulee ilmoittautua oma parveke/oma rivitalopiha -kilpailuun mennessä, joko puhelimitse (09) tai sähköpostitse mestariasunnot.fi. Palkinnot ovat kaikissa sarjoissa mainitun summan arvoisia ostolupia pihojen/parvekkeiden edelleen parantamiseen. Tuomaristo voi lisäksi palkita kunniamaininnalla muitakin, kuin palkinnoille sijoittuneita pihoja tai parvekkeita. Kilpailun arvosteluperusteina korostetaan viihtyisyyttä, turvallisuutta ja talkootyötä. Tuomaristo korostaa lisäksi, että pihasuunnitelmat, -päiväkirjat sekä valokuvat ovat parhaita tallenteita töiden eri vaiheista. Lopputulos näkyy pihoista, jotka tuomaristo kiertää kesän aikana muutamaan kertaan. Pihatyökaluja lainaksi Mestariasunnot on hankkinut asukkaiden käyttöön pensasleikkurin, painepesurin ja nokkakärryt. Niitä voi lainata puutarhuri Pekka Sinisalolta puh Mukavia hetkiä pihatöiden parissa! Kilpailuterveisin Mestariasunnot Oy

8 Mestariasumista Pellonkulmassa Pellonkulmantie 27:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Esko Marttinen perheineen on asunut kiinteistössä vuodesta 1993 asti. Tyttären muuttaessa lapsineen Torpantielle Marttisia asuu Mestariasunnoilla nyt kolmessa sukupolvessa. Haastattelimme Esko Marttista Pellonkulman kuulumisista. Pellonkulmantie 27 on 7 rivitalon kokonaisuus, jossa on yhteensä 30 huoneistoa. Kerropa hiukan asukastoiminnasta Pellonkulmantiellä? Asukastoiminta on Pellonkulmantiellä ollut alusta asti aktiivista. Pihapiirissä on saatu paljon uutta aikaiseksi vuosien varrella. Esimerkiksi vaikkapa aitoja, grillikatos, maton- ja autonpesupaikka jne. Miten olet itse osallistunut asukastoimintaan? Olen ollut asukastoimikunnan puheenjohtajana useamman vuoden ajan ja osallistunut kaikenmoisiin talkoisiin ja hankkeisiin vuosien varrella. Viimeksi taisin pilkkoa saunarakennuksen takana puita yhteiseen grillauskäyttöön. Minkälaista viestiä haluaisit lähettää Mestariasunnoille ja muille Mestariasukkaille? Yhteisöllistä olemista, kuten talkoita ja muuta yhteistä toimintaa ei voi koskaan korostaa liikaa. Mestariasuntojen toivoisin tukevan tätä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisöllisyyden ylläpitoon myös pitkäaikaisia asukkaita kaivattaisiin lisää, eli tähän liittyen asukkaiden palkitseminen remonttirahalla tai vastaavalla on hyvä systeemi. Lisäksi asukastoimikuntien ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen lisäävät aina toiminnan aktiivisuutta. Mestariasukas Esko Marttinen Uusia paperin syväkeräyssäiliöitä asuinkiinteistöihin Paperinkeräys Oy on päättänyt toimittaa veloituksetta noin 15 uutta paperin syväkeräyssäiliötä suurimpiin Järvenpään Mestariasuntojen hallinnoimiin kiinteistöihin. Molok-nimiset säiliöt asennetaan yli 50 asukkaan asuinkiinteistöihin kesäkuun aikana. Kukin syväkeräyssäiliö on tilavuudeltaan 5 m 3, ja yhteen uuteen säiliöön mahtuu noin 11 kertaa enemmän keräyspaperia kuin perinteiseen, 600 litran pyörälliseen keräysastiaan. - Suuret syväkeräyssäiliöt ovat siistejä ja ne täyttyvät aikaisempaa hitaammin. Myös ylitäyttymisen riski pienenee. Paperinkeräysauto käy jatkossa kiinteistöllä entistä harvemmin, mikä säästää ympäristöä ja ilmastoa. Syväkeräyssäiliöt ovat lisäksi paloturvallisempia kuin muoviset 600 litran keräyslaatikot, kertoo aluepäällikkö Jari Koivunen Paperinkeräys Oy:stä. Paperinkeräys Oy järjestää keräyspaperin tuottajayhteisönä paino- ja kirjoituspapereiden talteenoton paperin valmistajien ja maahantuojien puolesta koko Suomessa. Paikalliset keräysliikkeet taas tyhjentävät keräyssäiliöt sen sopimuskumppaneina. Jätelain mukaan kerros- ja liikekiinteistöissä kotikeräys- ja toimistopaperin haltijalla on oikeus luovuttaa paperinsa maksutta tuottajan järjestämään keräykseen. Kiinteistön on itse järjestettävä keräyspaperin erilliskeräystä varten tarvittavat tilat ja keräysvälineet sekä huolehdittava keräyspaikan ja sen ympäristön siisteydestä. Molok-säiliö upotetaan suurimmalta osaltaan maahan. Kuvamme säiliö on vielä upottamatta. Mitä paperinkeräyssäiliöön saa laittaa? Keräyspaperi on hyödynnettävä aina, jos se on teknisesti mahdollista. Ensisijaisesti se on pyrittävä hyödyntämään raaka-aineena ja vasta toissijaisesti energiana. Kaatopaikalla paperi kiihdyttää ilmastonmuutosta. Keräyspaperia, -kartonkia ja - pahvia käyttää Suomessa raaka-aineenaan kymmenkunta tehdasta ja osa keräyspaperista hyödynnetään ulkomailla. Jotta raaka-aine olisi riittävän laadukasta, keräyspaperin on oltava puhdasta ja lajiteltua. Epäpuhtauksia, esimerkiksi muovia, styroksia tai muita paperille vieraita aineita, ei saisi olla joukossa. Kotikeräyspaperin joukkoon saa laittaa sanoma- ja aikakauslehtiä, mainospostia, esitteitä, puhelinluetteloita, kirjekuoria, pehmeäkantisia kirjoja, kopiopapereita ja tulosteita. Nyrkkisäännön mukaan kaikki postin kautta kotiin tuleva paperi kelpaa kotikeräyspaperiksi. Paperit voi heittää keräyssäiliöön valkoisesta paperista valmistetussa paperikassissa, joka kelpaa mukaan keräysastiaan. Ruskeat paperikassit sen sijaan laitetaan keräyskartongin joukkoon. Kotikeräyspaperista valmistetaan uutta luettelo- ja sanomalehtipaperia. Ensin paperi siistataan eli painoväri pestään pois. Joukossa ei saa olla ruskeaa pahvia tai ruskeita paperikasseja, koska ruskea väri ei poistu siistattaessa; väri ei ole painoväriä vaan itse kuidun väri. Kaikkiaan keräyspaperia ja -pahvia kerättiin Suomessa viime vuonna tonnia. Jokainen suomalainen keräsi keskimäärin 157 kiloa paperia, kartonkia ja pahvia. Kaikesta kulutetusta paperista ja kartongista saatiin talteen 68 prosenttia. Irma Löfström Paperinkeräys Oy Sauvakatu 6 porrashuoneiden muutostyöt on saatu valmiiksi ja esteetön kulku vuonna 2005 peruskorjattuihin hisseihin on valmistunut. Turhat portaat sisäänkäynnin edestä on poistettu ja porrashuoneita on laajennettu. Muutostyön pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Tähän liikuntaesteiden poistamiseen saatiin Asuntorahaston korjausavustusta. Paloturvallisuuskoulutusta Mestariasukkaille tammikuussa 2007

9 Mestariasukkaita talkoissa Torpantie 31 Pöytäalhontie 95 Torpantie 31:n talkoissa haravoitiin pihaa ja siivottiin taloyhtiön yhteisiä tiloja sekä puhdistettiin rännit. Töiden jälkeen vietettiin iltaa yhdessä grillaten ja saunoen. Pöytäalhontie 95:n talkoissa siivottiin porukalla pihaa ja aherruksen jälkeen nautittiin Tuulan tekemästä maukkaasta hernekeitosta. Vesi on edelleen liian halpaa, vai onko?? Veden hinta on vuodesta 1980 lähtien kohonnut lähes nelinkertaiseksi. Suuri osa ihmisistä ei ole kuitenkaan oppinut säästämään vettä millään lailla. Vettä käytetään surutta erityisesti kerrostaloissa, joissa on kiinteät vesimaksut. Liian pienet vesimaksut! Vesikustannuksia katetaan taloyhtiöissä yleisesti vesimaksuilla, jotka määräytyvät asunnon henkilöluvun mukaan. Vesimaksu kattaa yleensä vain osan todellisista vesikustannuksista lopun sisältyessä vuokraan tai yhtiövastikkeeseen. Joissakin tapauksissa vesikustannukset sisältyvät kokonaan vuokraan tai hoitovastikkeeseen. Näillä järjestelyillä asukkaan tietoon ei tule vedenkulutuksen todellinen hinta. Yleensä tämä ei myöskään johda siihen, että ryhdyttäisiin todellisiin vedenkulutusta pienentäviin toimenpiteisiin, kun ei tiedosteta vesimaksun todellista suuruutta. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki vesikustannukset tulevat aina lopulta asukkaiden maksettavaksi. Jos vedenkulu- tus yhtiössä on 180 l/hlö vuorokaudessa, ovat veden hinnasta ja sen lämmitykseen käytetystä energiasta muodostuvat kustannukset noin 20 EUR/hlö/kk. Mestariasunnoissa yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta veden kustannukset kuuluvat vuokraan. Mestariasunnoissa veden keskimääräinen kulutus on noin 145 l/hlö/ kk. Tästä tulevat todelliset kustannukset ovat noin 16 EUR/hlö/kk. Kun kolmihenkinen perhe asuu 75 m 2 :n asunnossa, muodostuu veden kokonaiskustannukseksi 48 EUR/ kuukausi, joka on 0,64 EUR/m 2 / kk. Mahtava säästöpotentiaali! Esimerkiksi 100 asukkaan talossa säästettäisiin vuodessa miltei euroa, jos päivittäistä kulutusta vähennettäisiin 50 litraa henkilöä kohden. Tämä vaikuttaisi kolmihenkisen perheen kuukausiasumiskustannuksiin noin 16 euron säästöä, joka on vuodessa 192 euroa. Vedenkäytössä ratkaisevat kulutustottumukset Vedenkäytössä henkilöiden välillä on isoja eroja. Joku kuluttaa vain 50 litraa ja toinen jopa 500 litraa vettä päivässä. Suurimmat säästöt saadaan aikaan kulutustottumuksia muuttamalla. Hygieniaa tai asumismukavuutta ei tarvitse heikentää. Jo säästö sieltä, mistä aiemmin on tapahtunut turhaa ohijuoksutusta, vaikuttaa merkittävästi. Säästä vettä, säästät energiaa = selvää rahaa! Suurin osa käyttövedestä lorisee viemäriin hammaspesulla, suihkussa, kylvyssä ja astioita pestessä. Monella on tapana antaa hanan valua koko toimituksen ajan partaa ajaessa tai keittiötä siivotessa. Vuotaako vessa? Peseytymisen jälkeen suurin vedenkuluttaja löytyy vessasta. Vessaa vedettäessä kohisee putkissa kymmeniä litroja vettä. Ihan jokaisen nenän niistämisen jälkeen vessaa ei kannata vetää, isomman hädän jälkeen ja kanssaihmisten vuoksi kyllä. Valuva vessa tai vuotava hana juoksuttaa uskomattoman paljon vettä suoraan jätevedeksi. Valuva vessa on oikea suurtuhlari. Esimerkiksi WC-istuimen jatkuva vuoto kuluttaa jopa 10 m 3 vuorokaudessa, mikä merkitsee rahassa yli 25 euroa päivässä ja euroa vuodessa. Suihkuun - ei kylpyyn Suurin veden säästö saadaan silloin, kun siirrytään suihkuun ammekylpyjen sijasta. Kylpy suihkuineen ja ammeen pesuineen vie hyvinkin 260 litraa vettä. Peseytymiseen suihkussa tarvitaan vain viidennes siitä, 50 litraa. Jos olet suihkussa 5 minuutin sijasta 15 minuuttia, kasvaa kustannukset kolminkertaiseksi. Jos huuhtelet hampaasi kahden desilitran mukillisella vettä sen sijaan, että annat veden juosta hanasta, säästät vuodessa noin 50 e/henkilö. Hammaspesussa käytetty vesi maksaa siis paljon enemmän kuin siihen kuluva hammastahna! Käsin vai koneella? Kun astiat pesee käsin altaassa, kuluu vettä - lämmintä ja kylmää - yhteensä 35 litraa. Jos tiskaa juoksevalla vedellä, vettä menee yli 100 litraa. Uudet koneet kuluttavat vettä jopa puolet vähemmän kuin 10 vuotta vanhat.

10 10 Järvenpään vuoden 2006 tulos oli 2,2 Me ylijäämäinen. Huolimatta siitä, että sosiaali- ja terveystoimi ylitti alkuperäisen budjettinsa 2,75 Me, ylitykset voitiin kattaa muiden toimialojen talousarviota paremmalla tuloksella ja koko kaupungin tulos oli 1,4 Me talousarviota parempi. Olennaista viime vuoden tuloksessa on toimintatulojen voimakas kasvu jo toista vuotta peräkkäin. Tulojen kasvu ei tule jatkumaan, ja sen vuoksi toimintamenojen kasvua on kyettävä olennaisesti hidastamaan. Viime vuonna ulkoiset toimintakulut kasvoivat aivan liian nopeasti, 5,7 %. Verorahoituksen (=verot+valtionosuudet) kasvu oli 5,8 %. Kaupunki käytti investointeihin viime vuonna 15,6 Me, mikä on lähes 5 Me enemmän kuin edellisenä vuonna. Järvenpään yhteiskoulun 6,6 Me:n peruskorjaushanke valmistui vuoden loppupuolella. Uimahallin peruskorjaus aloitettiin keväällä ja halli avataan uusittuna ja laajennettuna ensi vuodenvaihteessa. Haarajoen koulun laajennus ja päiväkoti valmistuvat niin ikään tänä vuonna. Merkittäviä investointeja, joiden rahoitukseen kaupunki viime vuonna osallistui, olivat myös Haarajoen asema sekä Kiljavan sairaala, jonka peruskorjaus kuntoutussairaalaksi aloitetaan tänä vuonna. Kaupungin korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi viime vuonna 3,9 Me ja lainaa oli vuoden lopussa 37,6 Me eli 999 /asukas. Talousarviossa varauduttiin siihen, että lainaa olisi vuoden lopussa 5,3 Me enemmän, eli 43,8 Me (1131 /asukas). Velan kasvu jatkuu, sillä viime vuoden vuosikatteen taso, 8,1 Me ei riitä suunniteltujen investointien rahoitukseen. Positiivista kaupungin taloudessa on tuloksen paranemisen ohella se, että kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on tällä hetkellä selvästi Suomen kuntien keskitason alapuolella. Ennakkotietojen mukaan Suomen kunnissa oli viime vuoden lopulla velkaa noin 1480 /asukas eli puolitoista kertaa Järvenpään lainamäärä. Positiivista on myös se, että lainamäärän kasvu on ollut viime vuosina selvästi hitaampaa kuin vielä viisi vuotta sitten arvioitiin: vuosien taloussuunnitelmaan on merkitty vuoden 2005 Järvenpään kaupungin talous vahvistui lisävelkaa tarvittiin arvioitua vähemmän Talousjohtaja Pekka Heikkinen. lopun lainamääräksi 53,7 Me. Toteutunut luku oli 33,7 eli 20 miljoonaa euroa vähemmän. Lainamäärän kasvun selkeä hidastuminen osoittaa, että kaupungin taloutta on hoidettu vastuullisesti. Talousjohtaja Pekka Heikkinen kiittää kaupungin päättäjiä hyvästä suunnittelusta ja viisaista päätöksistä. Väestökehitys Järvenpään väkiluku oli vuoden 2006 lopussa Väkiluku kasvoi viime vuonna 124 asukasta eli 0,3 % Väkiluvun kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin se oli 0,5 %. Syntyvyys oli pienessä nousussa; lapsia syntyi 489 eli 17 enemmän kuin edellisenä vuonna. Väestönkasvu oli selkeästi pienempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Väestönkasvu tulee pysymään hitaana ja muuttotase todennäköisesti negatiivisena vielä useita vuosia, kunnes perheasuntojen rakentamismahdollisuudet paranevat. Alle kouluikäisten ja peruskoulun ala-asteikäisten määrä on alentunut vuodesta 2002 lähtien 534 lapsella ja viime vuoden aikana vuotiaiden määrä putosi 153. Toinen vähenevä ikäryhmä on vuotiaat, joiden määrä on vähentynyt vuoden 2002 jälkeen noin 500 henkilöä ja viime vuonna 184. Yli 65-vuotiaiden määrä on vuosina lisääntynyt 677 henkilöä ja viime vuonna 207. Muuttoliike näyttää kiihdyttävän ikärakenteen muutosta. Työllisyystilanne Viime vuonna Järvenpään keskimääräinen työttömyysaste laski 6,4 %:iin kun se edellisenä vuonna oli 7 %. Koko Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella keskimääräinen työttömyysaste oli viime vuonna 7,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli Järvenpäässä viime vuonna keskimäärin 1302 (ed. vuonna 1420). Heistä pitkäaikaistyöttömiä oli 387 (edellisenä vuonna 420). Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin 139 eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Työvoiman määrä on ollut kasvussa ja työvoimaosuus pysynyt korkeana. Työllisyystilanne on kevättalven ja kevään aikana edelleen parantunut. Huhtikuun lopussa työttömyysaste oli 5,3 % Asuminen Järvenpäähän valmistui viime vuonna 166 uutta asuntoa. Määrä on pienin kymmeneen vuoteen. Asuntorakentamisen vähäinen määrä johtuu siitä, ettei käytössä ole riittävästi rakennuskelpoista maata. Rakennuslupatietojen perusteella tänä vuonna valmistuvien asuntojen määrä on jonkin verran viime vuotta suurempi. Rakentaminen ja kaupungin kasvu elpymässä Järvenpään kaupunki sai lunastusluvan Lepolassa ja Satukalliossa oleviin Senaattikiinteistöjen omistamiin maa-alueisiin. Kaupungin tulevan kehityksen kannalta asialla on suuri merkitys, toteaa kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Kaupungin yleiskaavan mukaisten kasvualueiden hankinta voi nyt alkaa luontevasti lunastuspäätöksen jälkeen. Lunastuspäätös on signaali muille maanomistajille, jolloin lunast ustoimikunnan määrittelemä hinta tulee olemaan muun raakamaan hankinnan pohjana. Parhaassa tapauksessa kuluu kuitenkin useita vuosia ennen Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. kuin yleiskaavan mukaiset kasvualueet saadaan toteutukseen. Vireillä olevia muita kaavoituskohteita tulee saattaa nyt käyntiin. Tällaisia ovat mm. korttelin 125 (Yhteiskouluntie-Helsingintie) alue, Myllyn alue, Kytöpuiston (Tuuri) alue sekä eräät elinkeinoalueet. Viime vuonna alkoi KUUMAn yhteisiä palveluhankkeita käsittävä laaja selvitystyö. Tämä on nyt johtanut siihen, että poliittisin päätöksin on voitu sopia 16 kärkihankkeen kokonaisuudesta, joissa kunnat yhdistävät palveluitaan seudullisesti. Järvenpää on sitoutunut näistä 14:ään. Järvenpää toimii väkivallan vähentämisen hankkeen pilottikaupunkina Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 periaatepäätöksen kansallisesta väkivallan vähentämisohjelmasta. Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelema ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään etenkin vakavan väkivallan seurauksia. Ohjelman paikallinen pilotointi suoritetaan Järvenpäässä. Järvenpää halusi lähteä pilottikaupungiksi, koska kaupungin strategiassa painottuu ongelmien ehkäisy. Järvenpäässä tarkoituksena on kokeilla ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta paikallistasolla. Paikallisen pilottihankkeen suunnittelu alkoi syksyllä Se perustuu paikkakunnalla tehtyyn väkivaltatilanteen ja paikallisten tarpeiden kartoitukseen. Kartoitus on antanut pohjaa vuodelle 2007 toteutettavaksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelulle ja mahdollistaa myöhemmin eri toimenpiteiden vaikutusarvioinnit. Hankkeen ohjausryhmä koottiin vuoden 2006 alussa. Ohjausryhmässä painopistealueeksi nostettiin lapset ja nuoret. Kaupungissa on nyt nimetty työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, millaisia toimenpiteitä nuorille kouluissa keväällä 2006 toteutetun Turvallinen Arki -kyselyn pohjalta suunnataan. Kyselyssä 5. - luokkalaisilta ja sitä vanhemmilta koululaisilta kerättiin tietoja koululaisten arjesta, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka nuoria mahdollisesti huolestuttavat. Kyselyn pohjalta voidaan selvästi havaita, että riskikäyttäytyminen, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö lisääntyy ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa sekä yläkoulussa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään mm. koulujen vanhempainilloissa. Pilottihankkeeseen liittyen terveyskeskuksissa on käynnistetty akuutin väkivallan ja siitä aiheutuneiden vammojen systemaattinen kirjaaminen. Tarkoituksena on lisätä oikeusturvaa ja jatkossa rakentaa toimintamallia, joka määrittää viranomaisten väliset vastuut uhrin jatko-ohjauksesta ja selviytymisen edistämisestä. Tämän lisäksi Järvenpäässä pyritään edelleen tehostamaan myös ravintoloitsijoiden, poliisin ja kaupungin yhteistyötä keskustan väkivaltaongelman vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Alkoholikulttuurin muuttuminen humalajuomista syrjivämmäksi on edellytys väkivallan vähenemiselle. Humalajuomisen ehkäisemiseen voidaan puuttua vaikuttamalla alkoholin nauttimistilanteisiin ja ympäristöihin, kuten ravintoloihin. Myös alkoholinkäytön kokeilu- ja aloitusiän nostaminen on yksi ohjelman tärkeä tavoite, jolla voidaan ainakin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa riskikäyttäjien määrän vähentämiseen. Järvenpään paikallisesta tarpeesta käsin voidaan kaupungissa myöhemmin käynnistää muunkinlaisia väkivallan vähentämisen ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä. Pilottihankkeessa on tarkoitus etsiä hyviä käytäntöjä, joita muillakin paikkakunnilla voitaisiin toteuttaa. Paikallisen pilottihankkeen suunnittelun seurantaryhmänä toimii kaupungin yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta. Hanke kytkeytyy turvallinen kaupunki ajatukseen, jota valiokunta on pyrkinyt edistämään. Hannakaisa Ryynänen

11 11 LAITA AMMATTILAINEN ASIALLE Toimistosta kotiin, kylpyhuoneesta saunaan, keittiöstä kammariin. Meiltä saat kaikki kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvät korjaukset. HHHANOOR OY KIINTEISTÖTEKNISET KUNNOSSAPITOPALVELUT /Joona Liimatainen * JÄRVENPÄÄ - KERAVA - TUUSULA - HYVINKÄÄ Kaikki sähköasennukset ja korjaukset Ilmastointien sähkökorjaukset Maakaapelipeilaukset ja korjaukset Lattialämmityksen peilaukset ja korjaukset Kaapeleiden näyttöpeilaukset Kiinteistölamput ja valaisinkuvut Nopeat toimitukset ASIAKASPÄIVYSTYS 24h PUH FAX UUDENMAANTIE 7, JÄRVENPÄÄ KIINTEISTÖJEN SÄHKÖISEN KUNNOSSAPIDON JA SÄHKÖKORJAUSTEN AMMATTILAINEN C caves oy LVI-ALAN TYÖT Uudis- ja saneerauskohteisiin, vuodon etsinnät Vesa Helminen / mainonnan ja digitaalisen median suunnittelua Hissikonsultit HS Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita vankalla kokemuksella hissien, liukuovien ja -portaiden koko elinkaaren ajalle. Palvelujemme avulla säästät rahaa, saat laadukkaammat ratkaisut etkä ole ikinä yhden kortin varassa. Hissikonsultit HS Oy Keskikatu 13 G 1, Hyvinkää YIT KIINTEISTÖTEKNIIKKA OY Together we can do it. INSINÖÖRITOIMISTO ALINIKULA OY Rakennusalan ja paloteknisen suunnittelun neuvotteleva insinööritoimisto SÄHKÖSUUNNITTELUA UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN Gsm: Vapautta kiinteistönhoitoon Fidelix Oy Martinkyläntie 41 tel FI Vantaa fax LVI-TIIMA Suunnittelutoimisto LVI-Tiima Poutarinne Vihti GSM

12 12

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kaukolämpö Hissi ei ole Askarteluhuone, mankeli, ulkoiluvälinevarasto, sauna, kuivaushuone, kellarikomerot, kylmäsäilytystilat.

Kaukolämpö Hissi ei ole Askarteluhuone, mankeli, ulkoiluvälinevarasto, sauna, kuivaushuone, kellarikomerot, kylmäsäilytystilat. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 09.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN

VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Koulukatu 19 Skolhusgatan PL 2 PB, Vaasa 65101 Vasa faksi/fax (06) 325 3629, www.pikipruukki.com Pvm TÄYTÄ JA TULOSTA. Palauta allekirjoitettuna osoitteeseen: Koy Pikipruukki,

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

Ihania koteja.

Ihania koteja. Ihania koteja www.ihaniakoteja.fi 1 Rakennamme koteja, joissa viihdytään Korkeat huonetilat ja isot ikkunat tekevät kodeista valoisia ja avaria. Modernia asumista hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä.

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. 215 TOAS PEKOLA 31 >MUUTTO MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. MISTÄ JA KUINKA SAAN AVAIMET? Asunnon avaimet voit noutaa perjantaista 30.5.2014 alkaen asuntotoimistostamme,

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014. 215 TOAS PEKOLA 27 >ASUNTONI MINKÄLAISIA LAITTEITA KEITTIÖSSÄNI ON? Keittiössä on vakioliesi ja jää-/pakastinkaappi. Lieden yläpuolella on liesikupu, joka on yhdistetty talon koneelliseen ilmanvaihtojärjestelmään

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 02.12.2014 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALO-OSAKE

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Turku Runosmäki Raskinpolku 6 C 60, Turku. Väestönsuoja, mankeli, ulk.välinevarasto, pesutupa, sauna Pysäköintitilat

Turku Runosmäki Raskinpolku 6 C 60, Turku. Väestönsuoja, mankeli, ulk.välinevarasto, pesutupa, sauna Pysäköintitilat MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 06.06.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6.

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 31.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot