MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1 / Uutta osaamista Järvenpäähän s.6
|
|
- Ari Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1 / 2007 Mestariasunnot toteutti Jampankiven palveluasuintalon s.4 Uutta osaamista Järvenpäähän s.6 Mestariasumista Pellonkulmassa s.8
2 2 Pääkirjoitus Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut pääkaupunkiseudulla ja useissa kasvukeskuksissa. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin tulee vuosittain noin uutta hakemusta ja hakijoista vain 13 prosenttia saa asunnon. Tämä luo painetta vuokra-asuntokysyntään myös Järvenpäässä. Korkotason nousu on osaltaan vaikuttanut tähän tilanteeseen. Haarajoelle rakennettavan paritalohankkeen ennakkomarkkinointi osoitti, että vuokra-asunnoille on kysyntää Järvenpäässä. Selvitys osoitti lisäksi, että myös osaomistusasunnoille on tilausta. Rakennettava 36 asunnon vuokraparitalokohde vastaa lähes omakotiasumista omakotialueella aivan Haarajoen uuden aseman tuntumassa. Ensimmäiset paritaloasunnot valmistunevat syksyllä Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä perheasuntoihin. Järvenpään vetovoimaan on vaikuttanut myönteisesti kaupungin toimet ympäristön parantamisessa. Katualueet ja muu ympäristö on kehittynyt harppauksen viimeisen vuosikymmenen aikana ja lisää on tulossa. Järvenpääläiset voivat olla myös tyytyväisiä siitä, miten kaupunki näytti esimerkkiä maa-alueiden pakkolunastamisen tiellä. Mestariasunnot on kiinnittänyt huomiota asuintalojen ja asuinalueiden viihtyvyyteen. Tätä toimintaa on tehty yhteistyössä myös VVO:n kanssa mm. Jampan alueella ja se jatkuu edelleen. Useilla alueilla Mestariasuntojen ja VVO: n asuintalot ja -alueet nousevatkin edukseen muusta ympäristöstä. Vanhusten asuntojen ja hoivapalveluiden tarve kasvaa voimakkaasti Suomessa. Siitä huolimatta useassa kunnassa vanhusten asumiseen on kiinnitetty luvattoman vähän huomiota. Pääkaupunkiseudulla huonokuntoisia vanhuksia nukkuu öitänsä ja viettää aikaansa päivisin ala-arvoisissa olosuhteissa odottamassa parempaa sijoituspaikkaa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Me kaikki vanhenemme ja jonakin päivänä emme ehkä kykene enää liikkumaan omin voimin, tai emme kykene ravitsemaan itseämme. Mestariasunnot on ottanut vastuun omalta osaltaan myös vanhusten asuttamisessa ja olemmekin lisäämässä vanhusten asuntojen määrää muuttamalla asuinkerrostaloja korkeatasoisiksi vanhusten palveluasunnoiksi. Ensimmäinen tällainen palveluasuntokohde, Jampankiven palveluasunnot, otetaan käyttöön nyt kesäkuun aikana ja seuraavan Jampankiven senioriasuintalon työt aloitetaan kesän aikana. Parin vuoden kuluttua jo 15 % Mestariasunnoista palvelee vanhusten asumista. Mestariasuntojen talousarvio- ja vuokranmääritys kuluvalle vuodelle johti vain 2,5 %:n vuokrantarkistukseen. Keskimääräiseksi neliövuokraksi muodostui kuluvalle vuodelle 8,96 /m2/kk, mutta koska vuokraan sisältyy vesimaksut, todellinen vertailukelpoinen vuokra asettuu noin 8,30 /m2/kk tuntumaan. Tähän myönteiseen tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan hallittu taloudenohjaus, asuntojen hyvä kunto ja Mestariasuntojen haluttavuuden kasvu, joka näkyy reilusti yli 99 % käyttöasteena. Esimerkiksi Pöytäalhossa Mestariasukas maksaa yksiöstä keskimäärin 360 euroa ja kaksiosta 490 euroa kuukaudessa. Mestariasunnot toivottaa kaikille leppoisaa ja lämmintä kesää! Veikko Simunaniemi toimitusjohtaja Huoneenvuokrasuhde on sopimussuhde, jossa vuokranantajan pääasiallinen velvollisuus on luovuttaa huoneisto vuokralaisen yksinomaiseen hallintaan oikea-aikaisesti sopimuksen mukaisessa kunnossa ja vuokralaisen pääasiallinen velvollisuus on hoitaa huoneistoa huolellisesti ja maksaa vuokransa oikea-aikaisesti sopimuksen mukaiseen eräpäivään mennessä. Yhteiskunnassa on tukijärjestelmiä, joista tärkeimmät ovat valtiollinen asumistuki ensisijaisena tukimuotona ja kunnallinen toimeentulotuki viimesijaisena tukimuotona. Vastuu vuokrien maksamisesta on aina vuokralaisella eikä hän voi vapautua vuokranmaksuvelvoitteestaan vetoamalla sosiaaliseen suorituskyvyttömyyteen. Kunnallinen vuokrataloyhtiö perii asukkailtaan tarkoin säännellyllä tavalla laskettua omakustannushintaan perustuvaa vuokraa, mikä tarkoittaa sitä, että alijäämä, joka perustuu huoneistoille aiheutettujen vahinkojen korjauskustannuksiin tai maksamatta jätettyihin vuokriin, katetaan maksavilta vuokralaisilta perittävillä vuokrilla. Yleisesti hyväksytty moraalinen ilmapiiri ei pidä hyväksyttävänä sitä, että asiansa hoitavan naapurin taskuilla käydään häneltä lupaa kysymättä. Niinpä vuokranantajan on, turvatakseen yhtiön häiriöttömän toiminnan jatkuvuus ja asiansa hoitavien vuokralaisten oikeudet, puututtava päättäväisesti ja joutuisasti vuokrien maksamisen laiminlyöntitapauksiin, purettava velvoitteensa laiminlyöneiden vuokrasopimukset ja toimitettava heidän häätämisensä. Lakipalsta Asukas ja vastuu vuokrien maksamisesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ei sisällä ennalta annettua varoitusta häätökanteen nostamiseksi käräjäoikeudessa, mutta hyvä perintätapa edellyttää, että vuokralaiselle ilmoitetaan vuokrien maksun viivästymisestä ja kerrotaan sen seuraamuksista, ellei oikaisua heti tapahdu. Maksujen viivästyminen perustaa velalliselle aina velvollisuuden maksaa korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään ja korvata velkojan perintäkustannukset saatavien perinnästä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Mikäli oikaisua ei saada vapaaehtoisessa perinnässä hoidetuksi, on asia saatettava häätöä ja saatavia koskevalla kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi täytäntöönpanoperusteen hankkimiseksi, jolloin velallisen vastattavaksi tulevat kulut tuntuvasti nousevat siitä, mitä ne ovat oikeudenkäynnin ulkopuolella tapahtuneessa vapaaehtoisessa perinnässä sekä käräjäoikeuden antama ratkaisu aiheuttaa häiriömerkinnän velallisen luottotietoihin ilman, että vuokranantaja velkojana voi siihen vaikuttaa. Käräjäoikeuden antama ratkaisu on sitten se täytäntöönpanoperuste, jonka nojalla ulosottovirasto toimittaa vuokralaisen häätämisen ja tuomittujen saatavien ulosmittauksen ja perii velalliselta samalla ne valtiolle menevät maksut, jotka perustuvat tehtyyn täytäntöönpanohakemukseen. Käräjäoikeuden antama täytäntöönpanoperuste ei raukea sillä perusteella, että velallinen ensivaiheen ulosottoyrityksessä todettaisiin varattomaksi. Saatava siirretään rekisteröityyn jälkiperintään ja ulosmittausyritykset uudistetaan tarpeelliseksi katsottavin välein, kunnes saatava on kertynyt täyteen määrään tai täytäntöönpanoperuste on laissa säädetyn määräajan jälkeen (15 vuotta) rauennut. jt695 Järvenpään mestariasunnot asukaslehti 1/2007 Saatava sinänsä ei vanhene, jos velkoja niin haluaa ja huolehtii vanhentumisen katkaisemisesta määräajoin laissa säädetyin ilmoitusmenettelyin. MESTARI- ASUKAS JULKAISIJA: JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY Osoite: Sibeliuksenkatu 15 B (PL 105) JÄRVENPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA: Veikko Simunaniemi veikko.simunanniemi@mestariasunnot.fi TOIMITUSSIHTEERI: Pentti Virtanen pentti.virtanen@elisanet.fi TOIMITUSKUNTA: Asukashallituksen Pressiryhmä PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino PAINOS: kpl jakelu Järvenpään alueelle
3 Asunnonvaihtoilmoitukset Ruukkukatu 6, 3h+k, 74 m 2. Vuokra 688,40 /kk. Asunto kahdessa kerroksessa. Halutaan vaihtaa vähintään kolmioon rivitaloon/alakertaan, jossa oma piha. Yhteydenotot Berghäll p tai hanna. berghall@elisa.fi Naavatie 6, 2h+k+s, 62 m 2. Vuokra 545,60 /kk. Halutaan vaihtaa 2-3h+k(+s), vähintään 58 m2 rivitaloasuntoon. Yhteydenotot p tai hilu_lehtinen@hotmail. com Sauvakatu 6, 3h+k, 79,5 m 2. Vuokra 668,30 /kk. Hissillinen taloyhtiö. Halutaan vaihtaa Kinnariin tai keskustaan 4h+k. Yhteydenotot Seppä puh tai satu-seppa@ pp.inet.fi Haltianpolku 6, 2h+k, 59,5 m 2. Vuokra 505,75 /kk. Hissillisen talon neljännessä kerroksessa. Halutaan vaihtaa 1h+k/kk. Kaikki alueet käy. Yhteydenotot Lindholm p tai nasu.82@hotmail.com Wärtsilänkatu 18, 3h+k, 74 m 2. Vuokra 590,- /kk. Taloyhtiössä sauna ja hissi. Halutaan vaihtaa 2h+kk rivitaloasuntoon. Toivottu pinta-ala noin 50 m 2. Yhteydenotot Ihalainen p Haltianpolku 14, 3h+k, 74 m2. Vuokra 643 /kk. Pintaremontoitu asunto, 3. krs, hyvä pyykkitupa, talossa saunat. Halutaan vaihtaa 4h+k asuntoon. Kaikki alueet käy. Yhteydenotot Pirhonen p tai meira_8@hotmail.com Hallintokatu 7, 3h+k, 75,5 m 2. Vuokra 682,61 /kk. Pintaremontoitu, valoisa 3. krs:n läpi talon huoneisto.halutaan vaihtaa Kinnariin Torpantie 31:een (3)-4h+k+s asuntoon. Yhteydenotot minna.issakainen@ kolumbus.fi Halutaan vaihtaa 1h+k/kk. Yhteydenotot Eronen p tai ville.eronen057a@hotmail.com Haltianpolku 14, 2h+k, 56 m 2. Vuokra 487,20 /kk. Asunto 5 kerroksessa. Taloyhtiössä hissi, pesutupa ja sauna. Halutaan vaihtaa kerrostaloasuntoon tai pieneen rivitaloasuntoon. Asunnon koko mielellää m2. Yhteydenotot Sandberg p tai paholainen666@ hotmail.com Hallintokatu 7, 2h+k, 59 m 2. Vuokra 555,45 /kk. Siisti asunto, laminaattilattia, rauhallinen talo. Halutaan vaihtaa rivitaloasuntoon 2-3h+k, ei Nummenkylään. Yhteydenotot Yltiö p tai oxebam@ yahoo.com. Nummikatu 18, 3h+k, 68,5 m 2. Vuokra 607,49. Pintaremontoitu 2. krs:n asunto. Halutaan vaihtaa Nummenkylään maantasolle. Yhteydenotot Pajula p tai susanna.pajula@kolumbus.fi Ruukkukatu 6, 1h+k, 39 m 2. Vuokra 385,- /kk. Halutaan vaihtaa m2 kaksioon keskustan läheisyyteen. Yhteydenotot Heikkinen p Ruukkukatu 4, 1h+k, 39,5 m 2. Vuokra 386,- /kk. Asunnossa uudet laminaattilattiat, tilava vaatehuone ja suuri aidattu takapiha. Taloyhtiössä on sauna. Halutaan vaihtaa Pellonkulmaan rivitalo 2h+k, mieluiten saunalla. Yhteydenotot Vainio p tai kuningatarmuurahainen@luukku.com Vaarinkatu 12, 2h+k, 45 m 2. Vuokra 397,68 /kk. Halutaan vaihtaa 1h+k Vaarinkadulle tai Polvipolulle. Yhteydenotot Saurèn p Ruukkukatu 2, 1h+k, 38 m 2. Vuokra 373,51 /kk. Hyväkuntoinen. Halutaan vaihtaa 2h+k keskustan läheisyydestä. Kaikki kaksiot ja pienet kolmiot huomioidaan. Mielellään keittiö, ei keittokomero. Ei Sauvakadulta. Yhteydenotot Nyqvist p tai sanihani@hotmail.com Torpantie 31, 2h+k, 64 m 2. Vuokra 619,85 /kk. Hyväkuntoinen asunto. Laminaattilattiat. Taloyhtiössä sauna. Halutaan vaihtaa rivitalo 3h+k+s. Yhteydenotot Perälä puh tai sannap77@suomi24.fi Nummikatu 18, 3h+k, 68 m 2. vuokra 596,64 /kk. Oma aidattu takapiha. Halutaan vaihtaa 4h+k Maljakatu 22:n. Yhteydenotot Töyrylä puh tai damara@netti.fi Kinnari Sauvakatu 6, 2h+k, 64,5 m 2. Vuokra 560,07 /kk. Halutaan vaihtaa 1h+k/ kk-2h+kk. Kaikki muut kohteet käy paitsi Pellonkulma ja Nummenkylä. Yhteydenotot Prokki p Haltianpolku 23, 3h+k, 77 m 2. Vuokra 617,10 /kk. Pintaremontoitu asunto, ylin krs. Halutaan vaihtaa kaksioon. Yhteydenotot Tuominen p tai sonja.tuominen@ netti.fi Nummikatu 16, rivitalo, 2h+k, 44 m 2. Vuokra 418,06 /kk. Halutaan vaihtaa noin 50 m2:n kaksioon keskustan tuntumaan (Kinnari, Loutti, Pajala, keskusta). Vuokra korkeintaan 550 /kk. Yhteydenotot Eskelinen p tai samieskelinen80@hotmail.com Pajalantie 39, 2h+k, 53,5 m 2. Vuokra 505,- /kk. Halutaan vaihtaa saman kokoseen tai pienempään 2h+k Pöytäalhoon tai Keskustaan. Yhteydenotot Naakka p Sauvakatu 7, 2h+k, 59,5 m 2. Vuokra 536 /kk. Halutaan vaihtaa 2-3+k asuntoon maantasalle lähelle keskustaa, vuokra alle 550 /kk. Yhteydenotot minna.kotiranta@hotmail.com Haltianpolku 14, 2h+k, 56 m 2. Vuokra 487,20 /kk. Hyväkuntoinen 2h+k, josta lyhyt matka ostarille.
4 Jampankiven palvelutalon dementiapäiväkoti. Jampankiven palvelutalon pääsisäänkäynti. Suomen rakennuskannan ikääntyessä ikääntyy sen käyttäjätkin Suomen väestö ikääntyy kiihtyvää vauhtia Suurten ikäluokkien saapuessa eläkeikään aiemmin jaloistaan notkean väestönosan asuminen vaikeutuu ikääntymisen myötä. Valtaosa nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu työssäkäyvää ja tervejalkaista kansanosaa ajatellen ja tälle pohjalle ovat myös suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut perustuneet. Aiemmin esteettömät ratkaisut rakentamisessa ovat koskeneet vain erityisryhmiä, kuten vammautumisen tai sairauden kautta liikuntaesteisiä ihmisiä. Mestariasuntojen yhteistyökumppanit Jampankiven toteutuksessa. Väestön ikääntymisen tiedostamisen myötä rakennusten esteettömyydestä on tullut jo arkipäivää Vaikka viranomaiset ottavat kantaa esteettömyyskysymyksiin, jo rakentamismääräyksissä ikääntyminen tuo mukanaan monta muuta arkipäivän askareita haittaavaa tekijää, joiden huomioiminen niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin on vielä pitkälti kiinteistön omistajan ja rakennuttajan tahdosta kiinni. Ikääntymisen mukanaan tuomat haitat kuten liikkuminen, näön ja kuulon heikentyminen sekä muistihäiriöt, vaikeuttavat asumista merkittävästi. Näiden seikkojen huomioiminen niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin asettaa uusia haasteita. Liikuntakyvyn heiketessä lain säätäjän määrittelemä esteettömyys ja eri tilojen mitoitusohjeet tulevat arvoonsa, mutta liikuntakyvyn edelleen heiketessä joudutaan turvautumaan uusiin konsteihin, kuten tukikahvoihin ja säädettäviin kalusteisiin arkipäivän askareiden mahdollistamiseksi. Turvallisen asuinympäristön luominen on aistien heiketessä yhä vaikeampaa, koska ympäristön hahmottaminen vaikeutuu. Tilannetta voidaan parantaa mm. huonetilan värityksellä sekä eri pintojen ja esineiden välisiä kontrasteja korostamalla. Lisäksi turvallinen ja omatoimisen asumisen mahdollistava asuinympäristö auttaa torjumaan ikääntymisen mukanaan tuomia muistihäiriöitä ja dementiaa, tarjoamalla myös henkisiä virikkeitä. Muistihäiriöiden myötä joudutaan usein turvautumaan ympärivuorokautiseen valvontaan, eikä omatoiminen asuminen ole enää mahdollista. Jampankiven palvelutalon ryhmätila. Vanhan kerrostalon muuttaminen esteettömäksi on haasteellista Vanhan kerrostalon perusparantamisessa näiden erityisvaatimusten huomioiminen vaatii suunnittelijoilta luovuutta ja erityisosaamista. Kysymys on ajankohtainen, koska luvuilla rakennetut asuinkerrostalokiinteistöt ovat kiihtyvällä vauhdilla tulossa peruskorjausikään. Tässä asuinkerrostalojemme enemmistössä ei vanhusväestön asumisongelmia ole juurikaan aikanaan mietitty. Jotta ihmiset voisivat asua omatoimisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, joudutaan usein toteuttamaan laajojakin rakenteellisia muutoksia, esim. hissien rakentamisen muodossa. Asumista voidaan toki helpottaa yksinkertaisinkin menetelmin, kuten poistamalla turhia kynnyksiä, asentamalla tukikahvoja ja muita apuvälineitä, sekä pyrkimällä luomaan asunnosta helposti hahmotettava kokonaisuus. Todellisen aktiivisen vanhuusajan mahdollistaminen peruskorjattavissa kiinteistöissä vaatii myös melkoisia taloudellisia ponnistuksia. Tähän tilanteeseen ollaan joka tapauksessa tultu, ja siksi päättäjienkin tulee antaa kiinteistöjen omistajille keinoja mm. avustusten muodossa tilanteen ratkaisemiseksi ilman, että tavallinen kansalainen joutuu muuttamaan pois kotoaan vanhuuden päivien koittaessa. Valtion asuntorahasto avustaakin tällaisia hankkeita hissiavustuksilla, korkotukilainoituksella sekä erityisavustuksilla. Mestariasunnot toteutti Jampankiven palveluasuintalon, joka otetaan käyttöön kesäkuun aikana Jampankiven palveluasuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut nämä edellä mainitut seikat. Talossa on 36 asuinpaikkaa. Hankkeen rahoitus on järjestetty valtion asuntorahaston korkotukilainalla ja erityisavustuksella. Asunnot on tarkoitettu huonokuntoiselle vanhusväestölle, ja dementiaa sairastavienkin tarpeet on huomioitu. Vanhukset voivat asua viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä, jossa hoivapalveluja saa ympäri vuorokauden. Järvenpään kaupunki on vuokrannut koko talon Mestariasunnoilta. Kaupunki valitsee vanhusasukkaat ja järjestää hoivapalvelun. Hoivapalvelun toteuttaa Helsingin Diakonissalaitoksen hoiva Oy. Mestariasunnot aloittaa Jampankiven senioriasuntohankkeen kesän aikana Jampankiven palvelupiha saa jatkoa senioriasuintalolla. Asunnot on tarkoitettu itsenäisesti tai lähes itsenäisesti toimeen tuleville vanhuksille. Tarvittaessa asukkaat saavat myös hoivapalvelua. Senioriasuintalo valmistunee kesän 2008 aikana. Hankkeen rahoitus on myös järjestetty valtion asuntorahaston korkotukilainalla ja erityisavustuksella.
5 Jampankiven hissi tehtiin talon ulkopuolelle erilliseen hissikuiluun, samalla saatiin tyylikkäät oleskeluparvekkeet. Hissi on varustettu dementiasilmukoilla, joilla estetään hissin luvaton käyttö. Hissikonsultit HS:n Esa Seppänen on tyytyväinen hissitoimittajaan SHINDLER Oy:n, joka oli erittäin yhteistyökykyinen koko asennuksen ajan. Hissin rakentaminen, korjaaminen ja liikuntaesteen poistaminen Hissin rakentamiseen, korjaamiseen ja liikuntaesteen poistamiseen on mahdollista saada avustusta. Toisin sanoen niihin toimenpiteisiin, joilla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen ja siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Toimenpiteiden tarkoituksena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Myös apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia, käyttävien tulisi päästä hissiin. Hissin osalta liikuntaesteen poistamiseksi katsotaan esim. ohjauskeskuksen uusiminen, hissiveräjän ja kerrostaso-oven parannustyöt, merkinantolaitteiden uusiminen, hissikorin uusiminen vammaiskäyttöön Vaarinkatu 12 hissi uusittiin 9 työpäivän aikana, sisältäen vanhan hissin purkamisen ja uuden asentamisen. OTIS Oy onnistui erittäin hyvin aikataulussa ja talon asukkaat saivat tyylikkään sekä turvallisen uuden hissin käyttöön ennätysajassa. Hissikonsultit HS Oy:n Esa Seppäsen mielestä hanke onnistui hyvin. Jampankiven hissi on avara ja tyylikäs kokonaisuus. Hississä on myös ikkuna josta voi ihailla Jampan maisemia hissin liikkuessa. soveltuvaksi jne. Muita avustettavia toimenpiteitä voivat olla kulkuluiskien rakentaminen, ulko-ovien leventäminen tai kaiteiden rakentaminen. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksen. Lisätietoja Lähdetiedot ARA Kotivakuutus tarkeä turva asukkaalle Laaja kotivakuutus kattaa äkillisiä ennalta arvaamattomia vahinkoja (mm. erilaisia rikkoutumisia, palot, murrot, varkaudet ja vuotovahingot jne.). Vuokralaisen intressi ko. vakuutusyhdistelmän ottamiseen on siis ensisijaisesti omalle irtaimistolle mahdollisesti sattuvat vahingot.kiinteistön vakuutus ei korvaa vuokralaisen irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa. Tämän lisäksi mikäli asunto-osakeyhtiössä sattuu esimerkiksi palo- tai vuotovahinko yläkerran huoneistossa, niin kiinteistölle otettu täysarvovakuutus ei korvaa mikäli alakertalainen joutuu esimerkiksi muuttamaan kuukausiksi pois vuokraamastaan asunnosta. Ainoastaan vuokralaisen oma henkilökohtainen koti-irtaimiston kotivakuutus kattaa näitä ylimääräisiä muutto ja asumiskustannuksia tiettyyn rajaan saakka. Palovahinkoja sattuu tosin harvemmin, mutta erilaiset vuotovahingot ovat hyvinkin yleisiä. Oma kaverini joutui juuri muuttamaan omasta asunnostaan neljäksi viikoksi pois, koska 300 litran akvaario rikkoontui.kiinteistön vakuutuksen piikistä meni niin laminaattilattia, kuivaukset sekä oman että alakerran asunnon suhteen, mutta muuttofirman laskut ja vuokrakulut muualla. Toinen intressi vuokralaiselle on, että vastuuvakuutus kattaa ns. tuottamuksellisia vahinkoja. Lapset saattavat esim. laskea naapurin auton konepellillä liukumäkeä ja nämä vahingot kuuluvat vain vastuuvakuutuksen piiriin. Tahalliset tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetut vahingot jäävät aina ulkopuolelle. Vaikka vastuuvakuutus ei siis kata kaikkia vahinkoja niin silti vakuutetulla on joissakin tilanteissa vahingonkorvauslakiin perustuva velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Kolmas vakuutus mikä kannattaa kotivakuutuksen liitteenä aina pitää on perheen oikeusturvavakuutus erilaisten riita-asioiden varalle. Kiinteistöluettelo Osoite Auertie 9 Hallintokatu 7 Haltianpolku 6 Haltianpolku 12 Haltianpolku 14 Haltianpolku 21 Haltianpolku 23 Jampankaari 11 Jampankaari 15 Jampankaari 17 Jampankatu 9 Jampankatu 11 Järvipuistonkatu 7 Kartanontie 5 Lähteenkuja 1 Maljakatu 17 Maljakatu 22 Mittarikatu 6 Naavatie 4-6 Nummikatu 16 Nummikatu 18 Pajalantie 39 Pellavapirkka Pellonkulmantie 27 Pellonkulmantie 6 Polvipolku 3 Puistotie 26 Pöytäalhontie 72 Pöytäalhontie 95 Pöytäalhontie 97 Ruukkukatu 2 Ruukkukatu 4 Ruukkukatu 6 Sauvakatu 6 Sauvakatu 7 Sauvakatu 8 Seutulantie 9 Seutulantie 11 Suksitehtaankatu 3 Torpantie 31 Vaarinkatu 12 Välskärinkatu 25 Wärtsilänkatu 18 Vöyrinkatu 12 Huolto Oma Oma/Kapo ISÄNNÖINTI Järvenpään Mestariasunnot Oy Sibeliuksenkatu 15 B, 3 kerros, PL JÄRVENPÄÄ Puh. (09) Fax. (09) asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi Toimiston aukioloajat MA - TI , KE SULJETTU TO , PE Asiakaspalvelu (arkipäivisin ) puh. (09) TALONMIESTOIMINTA Kiinteistönhuolto Sibeliuksenkatu 15 B, 3 kerros, JÄRVENPÄÄ Puh. (09) , Päivystys reilax@kolumbus.fi Avoinna MA - KE , TO , PE Puhelin Talkkarille: sähköposti Talkkarille: talkkari@mestaritalkkari.fi Päivystys ja avainpalvelu Oy
6 ASUKASHALLITUKSEN JÄSENET Talon osoite Vars. jäsen Välskärinkatu 25 Saara Manninen Polvipolku 3 Anja Virtanen Auertie 9 Jouko Kaljunen Naavatie 4-6 Hilma Lassinniemi Pellavapirkka Airi Kauppala Pöytäalhontie 72 Tarja Happo Haltianpolku 6 Anne Autere Haltianpolku 14 Martti Vieri Sauvakatu 8 Helena Salokoivu Haltianpolku 12 Martti Vieri Sauvakatu 6 Helena Salokoivu Hallintokatu 7 Minna Issakainen Jampankaari 11 Tanja Holopainen Pöytäalhontie 95 Tuula Talja Pöytäalhontie 97 Ville Gustafsson Pajalantie 39 Helena Salokoivu Puistotie 26 Risto Kallioniemi Jampankatu 9 Päivi Lehtinen Jampankatu 11 Päivi Lehtinen Vaarinkatu 12 Hannes Kainsalo Kartanontie 5 Jaana Varpula Järvipuistonkatu 7 Taina Saari-Piironen Sauvakatu 7 Helena Salokoivu Seutulantie 11 Sven-Erik Lehtonen Ruukkukatu 2 Jari Järvinen Jampankaari 15 Ari Pellinen Jampankaari 17 Ari Pellinen Ruukkukatu 4 Jari Järvinen Lähteenkuja 1 Liisa Kukkonen Ruukkukatu 6 Jari Järvinen Haltianpolku 21 Martti Vieri Haltianpolku 23 Martti Vieri Maljakatu 17 Marko Niskanen Suksitehtaankatu 3 Marko Willström Seutulantie 9 Sven-Erik Lehtonen Torpantie 31 Jaana Suopellonmäki Pellonkulmantie 27 Esko Marttinen Wärtsilänkatu 18 Maria-Leena Valkonen Nummikatu 16 Pauli Taipale Nummikatu 18 Pauli Taipale Maljakatu 22 Teija Nikkinen Pellonkulmantie 6 Katriina Ylinen Vöyrinkatu 12 Matti Salo Uutta osaamista Järvenpäähän Rauhallisesti, mutta jämäkästi kohti asetettuja tavoitteita - ennaltaehkäisevää työtä korostaen vastaa uusi sosiaali- ja terveystoimen johtaja Markus Hemmilä kysymykseen minkälaisen viestin hän haluaa lähettää järvenpääläisille. Hemmilä löysi tiensä Järvenpäähän Sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajan paikalta, joten henkilöstön, toiminnan, toimintatapojen sekä ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on hänelle luonnollinen tavoite myös Järvenpäässä. Sosiaali- ja terveystoimen johtajana Hemmilä on toiminut aiemmin Raisiossa ja Paimiossa. Kuva uudesta työpaikasta on muutaman kuukauden aikana syventynyt, mutta käsitys mukavasta työilmapiiristä, selkeästä organisaation toimintamallista ja osaavasta henkilöstöstä on pysynyt alkumielikuvien kaltaisena. Sosiaali- ja terveystoimenjohtajan työ pitää sisällään toimialan talouden, toiminnan ja viestinnän johtamista sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Koska resurssit ovat usein rajalliset, on nykymaailmassa Hämeenlinnan kaupunki, asuntomessutoimisto entistä tärkeämpää, että sosiaali- ja terveystoimessa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Tästä näkökulmasta ennaltaehkäisevä työ näyttäytyy Hemmilälle tärkeänä osa-alueena, luoden tänä päivänä tulevaisuuden säästöjä. Hemmilä haluaa kuunnella järvenpääläisten omaa ääntä palveluja kehitettäessä ja toivoo, että kaupunkilaiset ovat aktiivisesti mukana myös yleistä yhteisöllisyyttä kehittämässä. Aktiivisena kuntourheilun harrastajana ja mieskuorolaulajana Hemmilä muistuttaa, että helpointa ja halvinta ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä ovat harrastukset tai yhdessä tekeminen vaikkapa talkoiden muodossa. Kaikki mukaan kutsumalla, ketään unohtamatta. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Markus Hemmilä Pyykinkuivauksesta kylpyhuoneissa Kerros- ja rivitaloasukkaan pulmana ovat useinkin ahtaat pyykinkuivaustilat. Pyykki kuivataan useimmiten kylpyhuoneessa, jossa on muutenkin kosteutta. Pyykin ja kylpyhuoneen kuivumisen vuoksi on syytä kiinnittää huomiota riittävään ilmanvaihtoon. Koneellinen (3 kg) pyykkiä kuivuu kylpyhuoneessa, jossa on hyvä ilmanvaihto kahdeksassa tunnissa. Kuivausrummussa sama määrä pyykkiä kuivuu 1,5 tunnissa ja kuivauskaapissa 2,5 tunnissa. Jos asunnossa on vähän kuivaustilaa, pyykin kuivumista voi nopeuttaa hankkimalla kuivausrummun. Pyykin koneellinen kuivaus kuluttaa sähköä enemmän kuin sen peseminen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio pesukoneen linkousnopeuteen. Hyvä linkoustulos saavutetaan, kun linkousnopeus on vähintään 800 kierrosta. Kuivausrumpu luovuttaa ympäristöönsä runsaasti lämpöä. Korkea huonelämpötila pidentää laitteen käyntiaikaa, hidastaa pyykin kuivumista ja lisää sähkönkulutusta. Laitteen kulutusta lisää myös sijoitus ahtaaseen ja huonosti ilmastoituun paikkaan. Siksi onkin hyvä jättää kylpyhuoneen ovi kuivauksen ajaksi auki. Näin turvataan riittävä ilmanvaihdon ja korvausilman saanti. Huolellinen laitteen käyttäjä puhdistaa nukkasihdin jokaisen kuivauskerran jälkeen ja kosteuden tiivistimen silloin tällöin. Käytettäessä kuivausrumpua sähkönkulutus lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että myös narukuivatus sisällä kuluttaa lämmitykseen käytettävää energiaa. Kuivausrumpua käyttämällä pääsee eroon jatkuvasta kosteudesta kylpyhuoneessa, millä voi olla vaikutusta mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin. Jos taloyhtiössäsi on kuivaushuone, niin käytä sitä. Mestariasuntojen asukashallitus kesäretkelle Hämeenlinnan asuntomessuille Hämeenlinnan kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut järjestävät kesän 2007 asuntomessut Hämeenlinnassa. Messualue sijaitsee Harvoilanmäellä, noin 4 km itään kaupungin keskustasta. Messualueelle rakentuu 37 omakotitaloa, 4 kytkettyä pientaloa, 7 paritaloa ja 5 pienkerrostaloa, joista kahdessa on rivitalopääty. Asuntoja on yhteensä 112 kpl. Messut ovat auki Kesäretken tarkempi ajankohta ilmoitetaan asukashallituksen jäsenille henkilökohtaisesti. Hämeenlinnan kaupunki, asuntomessutoimisto
7 Haarajoki kiinnostaa asuinpaikkana Mestariasuntojen paritalohanke käyntiin keväällä 2008 Mestariasunnot tutki ennakkoon internet-tutkimuksella Haarajoelle rakennettavien paritalojen kysyntää ja toteutustapaa. Vaihtoehtoina olivat vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot. Vastauksia saatiin lähes 200 ja jokaiseen asuntokokoon löytyi kiinnostuneita asukkaita reilusti yli tarjolla olevien asuntojen määrän. Vuokra-asumisvaihtoehto osoittautui suositummaksi ja näin hanke tullaan näillä näkymin toteuttamaan. Vastaajat arvostivat hankkeessa eniten omaa pihaa, saunaa ja omakotitalomaista asumismuotoa. Hanketta pidettiin suurimmassa osassa vastauksia erittäin kiinnostavana, vaikka valinta toteutustapavaihtoehtojen välillä herätti mielipiteitä puolin ja toisin. Haarajoki asuinpaikkana kiinnosti noin 80 % vastaajista ja paritaloasuminen 90 % vastaajista. Vastaajista yli 90 % asui Järvenpäässä, keskimääräisen perhekoon ollessa 2,6 henkilöä. Tavanomaisesta asuntotarpeesta poiketen suurempiin perheasuntoihin kohdistui enemmän kiinnostusta kuin pienempiin yksiöihin ja kaksioihin. Tämän voidaan ajatella johtuvan siitä, että paritaloasuminen ja Haarajoen sijainti ovat halutuimpia lapsiperheiden kuin yksinasujien keskuudessa. Puistoblueslippuarvonnan voittajat Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kolme kahden lipun lippupakettia kesän Puistoblues-tapahtumaan. Asukashallituksen puheenjohtaja Jaana Suopellonmäki poimi seuraavat voittajat arvontaan osallistuneiden keskuudesta: Päivi Leskinen Järvenpäästä Jaana Väisänen Järvenpäästä Laura Kolehmainen Järvenpäästä Onnea voittajille! Voita Digiboksi keksimällä asumismukavuutta parantavia ehdotuksia Mestariasuntojen asukkaat voivat osallistua kilpailuun keksimällä asumismukavuutta parantavia ehdotuksia. Keksimällä hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita, joiden avulla Mestariasuntojen kiinteistöjen ja asuntojen asumismukavuutta voidaan parantaa helposti ja kustannustehokkaasti, osallistujat voivat voittaa 120 arvoisen digiboksin tai vastaavalla summalla muuta kodinelektroniikkaa. Ideoiden parhaimmistosta päättää Mestariasuntojen asukashallitus. Palkinto on luvassa kolmelle parhaalle idealle. Ehdotukset voi postittaa osoitteeseen: Mestariasunnot, PL 105, Järvenpää tai lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@ mestariasunnot.fi. 7 Osallistu Mestariasuntojen pihakilpailuun! Kilpailussa on omina sarjoinaan kerrostalopihat ja rivitalojen yhteiset piha-alueet. Näihin sarjoihin osallistuvat automaattisesti kaikki Mestariasuntojen kohteet. Palkinnot yhteispihojen sarjassa ovat: I PALKINTO 1500 II PALKINTO 1000 III PALKINTO 500 Asukkaat voivat kilpailla myös omien rivitalopihojen ja omien parvekkeiden sarjoissa. Palkinnot tässä sarjassa ovat: I PALKINTO 200 II PALKINTO 100 III PALKINTO 50 Asukkaiden tulee ilmoittautua oma parveke/oma rivitalopiha -kilpailuun mennessä, joko puhelimitse (09) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ mestariasunnot.fi. Palkinnot ovat kaikissa sarjoissa mainitun summan arvoisia ostolupia pihojen/parvekkeiden edelleen parantamiseen. Tuomaristo voi lisäksi palkita kunniamaininnalla muitakin, kuin palkinnoille sijoittuneita pihoja tai parvekkeita. Kilpailun arvosteluperusteina korostetaan viihtyisyyttä, turvallisuutta ja talkootyötä. Tuomaristo korostaa lisäksi, että pihasuunnitelmat, -päiväkirjat sekä valokuvat ovat parhaita tallenteita töiden eri vaiheista. Lopputulos näkyy pihoista, jotka tuomaristo kiertää kesän aikana muutamaan kertaan. Pihatyökaluja lainaksi Mestariasunnot on hankkinut asukkaiden käyttöön pensasleikkurin, painepesurin ja nokkakärryt. Niitä voi lainata puutarhuri Pekka Sinisalolta puh Mukavia hetkiä pihatöiden parissa! Kilpailuterveisin Mestariasunnot Oy
8 Mestariasumista Pellonkulmassa Pellonkulmantie 27:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Esko Marttinen perheineen on asunut kiinteistössä vuodesta 1993 asti. Tyttären muuttaessa lapsineen Torpantielle Marttisia asuu Mestariasunnoilla nyt kolmessa sukupolvessa. Haastattelimme Esko Marttista Pellonkulman kuulumisista. Pellonkulmantie 27 on 7 rivitalon kokonaisuus, jossa on yhteensä 30 huoneistoa. Kerropa hiukan asukastoiminnasta Pellonkulmantiellä? Asukastoiminta on Pellonkulmantiellä ollut alusta asti aktiivista. Pihapiirissä on saatu paljon uutta aikaiseksi vuosien varrella. Esimerkiksi vaikkapa aitoja, grillikatos, maton- ja autonpesupaikka jne. Miten olet itse osallistunut asukastoimintaan? Olen ollut asukastoimikunnan puheenjohtajana useamman vuoden ajan ja osallistunut kaikenmoisiin talkoisiin ja hankkeisiin vuosien varrella. Viimeksi taisin pilkkoa saunarakennuksen takana puita yhteiseen grillauskäyttöön. Minkälaista viestiä haluaisit lähettää Mestariasunnoille ja muille Mestariasukkaille? Yhteisöllistä olemista, kuten talkoita ja muuta yhteistä toimintaa ei voi koskaan korostaa liikaa. Mestariasuntojen toivoisin tukevan tätä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisöllisyyden ylläpitoon myös pitkäaikaisia asukkaita kaivattaisiin lisää, eli tähän liittyen asukkaiden palkitseminen remonttirahalla tai vastaavalla on hyvä systeemi. Lisäksi asukastoimikuntien ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen lisäävät aina toiminnan aktiivisuutta. Mestariasukas Esko Marttinen Uusia paperin syväkeräyssäiliöitä asuinkiinteistöihin Paperinkeräys Oy on päättänyt toimittaa veloituksetta noin 15 uutta paperin syväkeräyssäiliötä suurimpiin Järvenpään Mestariasuntojen hallinnoimiin kiinteistöihin. Molok-nimiset säiliöt asennetaan yli 50 asukkaan asuinkiinteistöihin kesäkuun aikana. Kukin syväkeräyssäiliö on tilavuudeltaan 5 m 3, ja yhteen uuteen säiliöön mahtuu noin 11 kertaa enemmän keräyspaperia kuin perinteiseen, 600 litran pyörälliseen keräysastiaan. - Suuret syväkeräyssäiliöt ovat siistejä ja ne täyttyvät aikaisempaa hitaammin. Myös ylitäyttymisen riski pienenee. Paperinkeräysauto käy jatkossa kiinteistöllä entistä harvemmin, mikä säästää ympäristöä ja ilmastoa. Syväkeräyssäiliöt ovat lisäksi paloturvallisempia kuin muoviset 600 litran keräyslaatikot, kertoo aluepäällikkö Jari Koivunen Paperinkeräys Oy:stä. Paperinkeräys Oy järjestää keräyspaperin tuottajayhteisönä paino- ja kirjoituspapereiden talteenoton paperin valmistajien ja maahantuojien puolesta koko Suomessa. Paikalliset keräysliikkeet taas tyhjentävät keräyssäiliöt sen sopimuskumppaneina. Jätelain mukaan kerros- ja liikekiinteistöissä kotikeräys- ja toimistopaperin haltijalla on oikeus luovuttaa paperinsa maksutta tuottajan järjestämään keräykseen. Kiinteistön on itse järjestettävä keräyspaperin erilliskeräystä varten tarvittavat tilat ja keräysvälineet sekä huolehdittava keräyspaikan ja sen ympäristön siisteydestä. Molok-säiliö upotetaan suurimmalta osaltaan maahan. Kuvamme säiliö on vielä upottamatta. Mitä paperinkeräyssäiliöön saa laittaa? Keräyspaperi on hyödynnettävä aina, jos se on teknisesti mahdollista. Ensisijaisesti se on pyrittävä hyödyntämään raaka-aineena ja vasta toissijaisesti energiana. Kaatopaikalla paperi kiihdyttää ilmastonmuutosta. Keräyspaperia, -kartonkia ja - pahvia käyttää Suomessa raaka-aineenaan kymmenkunta tehdasta ja osa keräyspaperista hyödynnetään ulkomailla. Jotta raaka-aine olisi riittävän laadukasta, keräyspaperin on oltava puhdasta ja lajiteltua. Epäpuhtauksia, esimerkiksi muovia, styroksia tai muita paperille vieraita aineita, ei saisi olla joukossa. Kotikeräyspaperin joukkoon saa laittaa sanoma- ja aikakauslehtiä, mainospostia, esitteitä, puhelinluetteloita, kirjekuoria, pehmeäkantisia kirjoja, kopiopapereita ja tulosteita. Nyrkkisäännön mukaan kaikki postin kautta kotiin tuleva paperi kelpaa kotikeräyspaperiksi. Paperit voi heittää keräyssäiliöön valkoisesta paperista valmistetussa paperikassissa, joka kelpaa mukaan keräysastiaan. Ruskeat paperikassit sen sijaan laitetaan keräyskartongin joukkoon. Kotikeräyspaperista valmistetaan uutta luettelo- ja sanomalehtipaperia. Ensin paperi siistataan eli painoväri pestään pois. Joukossa ei saa olla ruskeaa pahvia tai ruskeita paperikasseja, koska ruskea väri ei poistu siistattaessa; väri ei ole painoväriä vaan itse kuidun väri. Kaikkiaan keräyspaperia ja -pahvia kerättiin Suomessa viime vuonna tonnia. Jokainen suomalainen keräsi keskimäärin 157 kiloa paperia, kartonkia ja pahvia. Kaikesta kulutetusta paperista ja kartongista saatiin talteen 68 prosenttia. Irma Löfström Paperinkeräys Oy Sauvakatu 6 porrashuoneiden muutostyöt on saatu valmiiksi ja esteetön kulku vuonna 2005 peruskorjattuihin hisseihin on valmistunut. Turhat portaat sisäänkäynnin edestä on poistettu ja porrashuoneita on laajennettu. Muutostyön pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Tähän liikuntaesteiden poistamiseen saatiin Asuntorahaston korjausavustusta. Paloturvallisuuskoulutusta Mestariasukkaille tammikuussa 2007
9 Mestariasukkaita talkoissa Torpantie 31 Pöytäalhontie 95 Torpantie 31:n talkoissa haravoitiin pihaa ja siivottiin taloyhtiön yhteisiä tiloja sekä puhdistettiin rännit. Töiden jälkeen vietettiin iltaa yhdessä grillaten ja saunoen. Pöytäalhontie 95:n talkoissa siivottiin porukalla pihaa ja aherruksen jälkeen nautittiin Tuulan tekemästä maukkaasta hernekeitosta. Vesi on edelleen liian halpaa, vai onko?? Veden hinta on vuodesta 1980 lähtien kohonnut lähes nelinkertaiseksi. Suuri osa ihmisistä ei ole kuitenkaan oppinut säästämään vettä millään lailla. Vettä käytetään surutta erityisesti kerrostaloissa, joissa on kiinteät vesimaksut. Liian pienet vesimaksut! Vesikustannuksia katetaan taloyhtiöissä yleisesti vesimaksuilla, jotka määräytyvät asunnon henkilöluvun mukaan. Vesimaksu kattaa yleensä vain osan todellisista vesikustannuksista lopun sisältyessä vuokraan tai yhtiövastikkeeseen. Joissakin tapauksissa vesikustannukset sisältyvät kokonaan vuokraan tai hoitovastikkeeseen. Näillä järjestelyillä asukkaan tietoon ei tule vedenkulutuksen todellinen hinta. Yleensä tämä ei myöskään johda siihen, että ryhdyttäisiin todellisiin vedenkulutusta pienentäviin toimenpiteisiin, kun ei tiedosteta vesimaksun todellista suuruutta. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki vesikustannukset tulevat aina lopulta asukkaiden maksettavaksi. Jos vedenkulu- tus yhtiössä on 180 l/hlö vuorokaudessa, ovat veden hinnasta ja sen lämmitykseen käytetystä energiasta muodostuvat kustannukset noin 20 EUR/hlö/kk. Mestariasunnoissa yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta veden kustannukset kuuluvat vuokraan. Mestariasunnoissa veden keskimääräinen kulutus on noin 145 l/hlö/ kk. Tästä tulevat todelliset kustannukset ovat noin 16 EUR/hlö/kk. Kun kolmihenkinen perhe asuu 75 m 2 :n asunnossa, muodostuu veden kokonaiskustannukseksi 48 EUR/ kuukausi, joka on 0,64 EUR/m 2 / kk. Mahtava säästöpotentiaali! Esimerkiksi 100 asukkaan talossa säästettäisiin vuodessa miltei euroa, jos päivittäistä kulutusta vähennettäisiin 50 litraa henkilöä kohden. Tämä vaikuttaisi kolmihenkisen perheen kuukausiasumiskustannuksiin noin 16 euron säästöä, joka on vuodessa 192 euroa. Vedenkäytössä ratkaisevat kulutustottumukset Vedenkäytössä henkilöiden välillä on isoja eroja. Joku kuluttaa vain 50 litraa ja toinen jopa 500 litraa vettä päivässä. Suurimmat säästöt saadaan aikaan kulutustottumuksia muuttamalla. Hygieniaa tai asumismukavuutta ei tarvitse heikentää. Jo säästö sieltä, mistä aiemmin on tapahtunut turhaa ohijuoksutusta, vaikuttaa merkittävästi. Säästä vettä, säästät energiaa = selvää rahaa! Suurin osa käyttövedestä lorisee viemäriin hammaspesulla, suihkussa, kylvyssä ja astioita pestessä. Monella on tapana antaa hanan valua koko toimituksen ajan partaa ajaessa tai keittiötä siivotessa. Vuotaako vessa? Peseytymisen jälkeen suurin vedenkuluttaja löytyy vessasta. Vessaa vedettäessä kohisee putkissa kymmeniä litroja vettä. Ihan jokaisen nenän niistämisen jälkeen vessaa ei kannata vetää, isomman hädän jälkeen ja kanssaihmisten vuoksi kyllä. Valuva vessa tai vuotava hana juoksuttaa uskomattoman paljon vettä suoraan jätevedeksi. Valuva vessa on oikea suurtuhlari. Esimerkiksi WC-istuimen jatkuva vuoto kuluttaa jopa 10 m 3 vuorokaudessa, mikä merkitsee rahassa yli 25 euroa päivässä ja euroa vuodessa. Suihkuun - ei kylpyyn Suurin veden säästö saadaan silloin, kun siirrytään suihkuun ammekylpyjen sijasta. Kylpy suihkuineen ja ammeen pesuineen vie hyvinkin 260 litraa vettä. Peseytymiseen suihkussa tarvitaan vain viidennes siitä, 50 litraa. Jos olet suihkussa 5 minuutin sijasta 15 minuuttia, kasvaa kustannukset kolminkertaiseksi. Jos huuhtelet hampaasi kahden desilitran mukillisella vettä sen sijaan, että annat veden juosta hanasta, säästät vuodessa noin 50 e/henkilö. Hammaspesussa käytetty vesi maksaa siis paljon enemmän kuin siihen kuluva hammastahna! Käsin vai koneella? Kun astiat pesee käsin altaassa, kuluu vettä - lämmintä ja kylmää - yhteensä 35 litraa. Jos tiskaa juoksevalla vedellä, vettä menee yli 100 litraa. Uudet koneet kuluttavat vettä jopa puolet vähemmän kuin 10 vuotta vanhat.
10 10 Järvenpään vuoden 2006 tulos oli 2,2 Me ylijäämäinen. Huolimatta siitä, että sosiaali- ja terveystoimi ylitti alkuperäisen budjettinsa 2,75 Me, ylitykset voitiin kattaa muiden toimialojen talousarviota paremmalla tuloksella ja koko kaupungin tulos oli 1,4 Me talousarviota parempi. Olennaista viime vuoden tuloksessa on toimintatulojen voimakas kasvu jo toista vuotta peräkkäin. Tulojen kasvu ei tule jatkumaan, ja sen vuoksi toimintamenojen kasvua on kyettävä olennaisesti hidastamaan. Viime vuonna ulkoiset toimintakulut kasvoivat aivan liian nopeasti, 5,7 %. Verorahoituksen (=verot+valtionosuudet) kasvu oli 5,8 %. Kaupunki käytti investointeihin viime vuonna 15,6 Me, mikä on lähes 5 Me enemmän kuin edellisenä vuonna. Järvenpään yhteiskoulun 6,6 Me:n peruskorjaushanke valmistui vuoden loppupuolella. Uimahallin peruskorjaus aloitettiin keväällä ja halli avataan uusittuna ja laajennettuna ensi vuodenvaihteessa. Haarajoen koulun laajennus ja päiväkoti valmistuvat niin ikään tänä vuonna. Merkittäviä investointeja, joiden rahoitukseen kaupunki viime vuonna osallistui, olivat myös Haarajoen asema sekä Kiljavan sairaala, jonka peruskorjaus kuntoutussairaalaksi aloitetaan tänä vuonna. Kaupungin korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi viime vuonna 3,9 Me ja lainaa oli vuoden lopussa 37,6 Me eli 999 /asukas. Talousarviossa varauduttiin siihen, että lainaa olisi vuoden lopussa 5,3 Me enemmän, eli 43,8 Me (1131 /asukas). Velan kasvu jatkuu, sillä viime vuoden vuosikatteen taso, 8,1 Me ei riitä suunniteltujen investointien rahoitukseen. Positiivista kaupungin taloudessa on tuloksen paranemisen ohella se, että kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on tällä hetkellä selvästi Suomen kuntien keskitason alapuolella. Ennakkotietojen mukaan Suomen kunnissa oli viime vuoden lopulla velkaa noin 1480 /asukas eli puolitoista kertaa Järvenpään lainamäärä. Positiivista on myös se, että lainamäärän kasvu on ollut viime vuosina selvästi hitaampaa kuin vielä viisi vuotta sitten arvioitiin: vuosien taloussuunnitelmaan on merkitty vuoden 2005 Järvenpään kaupungin talous vahvistui lisävelkaa tarvittiin arvioitua vähemmän Talousjohtaja Pekka Heikkinen. lopun lainamääräksi 53,7 Me. Toteutunut luku oli 33,7 eli 20 miljoonaa euroa vähemmän. Lainamäärän kasvun selkeä hidastuminen osoittaa, että kaupungin taloutta on hoidettu vastuullisesti. Talousjohtaja Pekka Heikkinen kiittää kaupungin päättäjiä hyvästä suunnittelusta ja viisaista päätöksistä. Väestökehitys Järvenpään väkiluku oli vuoden 2006 lopussa Väkiluku kasvoi viime vuonna 124 asukasta eli 0,3 % Väkiluvun kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin se oli 0,5 %. Syntyvyys oli pienessä nousussa; lapsia syntyi 489 eli 17 enemmän kuin edellisenä vuonna. Väestönkasvu oli selkeästi pienempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Väestönkasvu tulee pysymään hitaana ja muuttotase todennäköisesti negatiivisena vielä useita vuosia, kunnes perheasuntojen rakentamismahdollisuudet paranevat. Alle kouluikäisten ja peruskoulun ala-asteikäisten määrä on alentunut vuodesta 2002 lähtien 534 lapsella ja viime vuoden aikana vuotiaiden määrä putosi 153. Toinen vähenevä ikäryhmä on vuotiaat, joiden määrä on vähentynyt vuoden 2002 jälkeen noin 500 henkilöä ja viime vuonna 184. Yli 65-vuotiaiden määrä on vuosina lisääntynyt 677 henkilöä ja viime vuonna 207. Muuttoliike näyttää kiihdyttävän ikärakenteen muutosta. Työllisyystilanne Viime vuonna Järvenpään keskimääräinen työttömyysaste laski 6,4 %:iin kun se edellisenä vuonna oli 7 %. Koko Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella keskimääräinen työttömyysaste oli viime vuonna 7,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli Järvenpäässä viime vuonna keskimäärin 1302 (ed. vuonna 1420). Heistä pitkäaikaistyöttömiä oli 387 (edellisenä vuonna 420). Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin 139 eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Työvoiman määrä on ollut kasvussa ja työvoimaosuus pysynyt korkeana. Työllisyystilanne on kevättalven ja kevään aikana edelleen parantunut. Huhtikuun lopussa työttömyysaste oli 5,3 % Asuminen Järvenpäähän valmistui viime vuonna 166 uutta asuntoa. Määrä on pienin kymmeneen vuoteen. Asuntorakentamisen vähäinen määrä johtuu siitä, ettei käytössä ole riittävästi rakennuskelpoista maata. Rakennuslupatietojen perusteella tänä vuonna valmistuvien asuntojen määrä on jonkin verran viime vuotta suurempi. Rakentaminen ja kaupungin kasvu elpymässä Järvenpään kaupunki sai lunastusluvan Lepolassa ja Satukalliossa oleviin Senaattikiinteistöjen omistamiin maa-alueisiin. Kaupungin tulevan kehityksen kannalta asialla on suuri merkitys, toteaa kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Kaupungin yleiskaavan mukaisten kasvualueiden hankinta voi nyt alkaa luontevasti lunastuspäätöksen jälkeen. Lunastuspäätös on signaali muille maanomistajille, jolloin lunast ustoimikunnan määrittelemä hinta tulee olemaan muun raakamaan hankinnan pohjana. Parhaassa tapauksessa kuluu kuitenkin useita vuosia ennen Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. kuin yleiskaavan mukaiset kasvualueet saadaan toteutukseen. Vireillä olevia muita kaavoituskohteita tulee saattaa nyt käyntiin. Tällaisia ovat mm. korttelin 125 (Yhteiskouluntie-Helsingintie) alue, Myllyn alue, Kytöpuiston (Tuuri) alue sekä eräät elinkeinoalueet. Viime vuonna alkoi KUUMAn yhteisiä palveluhankkeita käsittävä laaja selvitystyö. Tämä on nyt johtanut siihen, että poliittisin päätöksin on voitu sopia 16 kärkihankkeen kokonaisuudesta, joissa kunnat yhdistävät palveluitaan seudullisesti. Järvenpää on sitoutunut näistä 14:ään. Järvenpää toimii väkivallan vähentämisen hankkeen pilottikaupunkina Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 periaatepäätöksen kansallisesta väkivallan vähentämisohjelmasta. Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelema ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään etenkin vakavan väkivallan seurauksia. Ohjelman paikallinen pilotointi suoritetaan Järvenpäässä. Järvenpää halusi lähteä pilottikaupungiksi, koska kaupungin strategiassa painottuu ongelmien ehkäisy. Järvenpäässä tarkoituksena on kokeilla ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta paikallistasolla. Paikallisen pilottihankkeen suunnittelu alkoi syksyllä Se perustuu paikkakunnalla tehtyyn väkivaltatilanteen ja paikallisten tarpeiden kartoitukseen. Kartoitus on antanut pohjaa vuodelle 2007 toteutettavaksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelulle ja mahdollistaa myöhemmin eri toimenpiteiden vaikutusarvioinnit. Hankkeen ohjausryhmä koottiin vuoden 2006 alussa. Ohjausryhmässä painopistealueeksi nostettiin lapset ja nuoret. Kaupungissa on nyt nimetty työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, millaisia toimenpiteitä nuorille kouluissa keväällä 2006 toteutetun Turvallinen Arki -kyselyn pohjalta suunnataan. Kyselyssä 5. - luokkalaisilta ja sitä vanhemmilta koululaisilta kerättiin tietoja koululaisten arjesta, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka nuoria mahdollisesti huolestuttavat. Kyselyn pohjalta voidaan selvästi havaita, että riskikäyttäytyminen, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö lisääntyy ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa sekä yläkoulussa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään mm. koulujen vanhempainilloissa. Pilottihankkeeseen liittyen terveyskeskuksissa on käynnistetty akuutin väkivallan ja siitä aiheutuneiden vammojen systemaattinen kirjaaminen. Tarkoituksena on lisätä oikeusturvaa ja jatkossa rakentaa toimintamallia, joka määrittää viranomaisten väliset vastuut uhrin jatko-ohjauksesta ja selviytymisen edistämisestä. Tämän lisäksi Järvenpäässä pyritään edelleen tehostamaan myös ravintoloitsijoiden, poliisin ja kaupungin yhteistyötä keskustan väkivaltaongelman vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Alkoholikulttuurin muuttuminen humalajuomista syrjivämmäksi on edellytys väkivallan vähenemiselle. Humalajuomisen ehkäisemiseen voidaan puuttua vaikuttamalla alkoholin nauttimistilanteisiin ja ympäristöihin, kuten ravintoloihin. Myös alkoholinkäytön kokeilu- ja aloitusiän nostaminen on yksi ohjelman tärkeä tavoite, jolla voidaan ainakin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa riskikäyttäjien määrän vähentämiseen. Järvenpään paikallisesta tarpeesta käsin voidaan kaupungissa myöhemmin käynnistää muunkinlaisia väkivallan vähentämisen ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä. Pilottihankkeessa on tarkoitus etsiä hyviä käytäntöjä, joita muillakin paikkakunnilla voitaisiin toteuttaa. Paikallisen pilottihankkeen suunnittelun seurantaryhmänä toimii kaupungin yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta. Hanke kytkeytyy turvallinen kaupunki ajatukseen, jota valiokunta on pyrkinyt edistämään. Hannakaisa Ryynänen
11 11 LAITA AMMATTILAINEN ASIALLE Toimistosta kotiin, kylpyhuoneesta saunaan, keittiöstä kammariin. Meiltä saat kaikki kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvät korjaukset. HHHANOOR OY KIINTEISTÖTEKNISET KUNNOSSAPITOPALVELUT /Joona Liimatainen * JÄRVENPÄÄ - KERAVA - TUUSULA - HYVINKÄÄ Kaikki sähköasennukset ja korjaukset Ilmastointien sähkökorjaukset Maakaapelipeilaukset ja korjaukset Lattialämmityksen peilaukset ja korjaukset Kaapeleiden näyttöpeilaukset Kiinteistölamput ja valaisinkuvut Nopeat toimitukset ASIAKASPÄIVYSTYS 24h PUH FAX REIJO.MALMBERG@TR-SAHKO.FI UUDENMAANTIE 7, JÄRVENPÄÄ KIINTEISTÖJEN SÄHKÖISEN KUNNOSSAPIDON JA SÄHKÖKORJAUSTEN AMMATTILAINEN C caves oy LVI-ALAN TYÖT Uudis- ja saneerauskohteisiin, vuodon etsinnät Vesa Helminen / mainonnan ja digitaalisen median suunnittelua Hissikonsultit HS Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita vankalla kokemuksella hissien, liukuovien ja -portaiden koko elinkaaren ajalle. Palvelujemme avulla säästät rahaa, saat laadukkaammat ratkaisut etkä ole ikinä yhden kortin varassa. Hissikonsultit HS Oy Keskikatu 13 G 1, Hyvinkää YIT KIINTEISTÖTEKNIIKKA OY Together we can do it. INSINÖÖRITOIMISTO ALINIKULA OY Rakennusalan ja paloteknisen suunnittelun neuvotteleva insinööritoimisto SÄHKÖSUUNNITTELUA UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN Gsm: eero.majamaa@majamaa.com Vapautta kiinteistönhoitoon Fidelix Oy Martinkyläntie 41 tel FI Vantaa fax LVI-TIIMA Suunnittelutoimisto LVI-Tiima Poutarinne Vihti GSM pentti.paavilainen@lvi-tiima.fi
12 12
Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen
Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotHissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila
Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös
LisätiedotJärvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen
LisätiedotMissä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.
ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.
LisätiedotOhje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012
Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,
LisätiedotARA osuuskunta seminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli Veikko Simunaniemi
ARA osuuskunta seminaari 8.4.2019 Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli 08.04.2018 Veikko Simunaniemi Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen ytimessä Asukasmäärä yli 43 000
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
LisätiedotHissi osana esteettömyyttä 3.3.2015
Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen
LisätiedotTuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015
Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
LisätiedotMieti ennen kuin muutat
Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotEsteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN
LisätiedotHaluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen
VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotVUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.
VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset
LisätiedotHissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1
Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310
LisätiedotAina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere
Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotHISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki
HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotEsa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010
Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotHissi- ja esteettömyysavustusohje
Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT
LisätiedotSUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA
SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotMiten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008
1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotVedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015
Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit
LisätiedotRiskienhallinta ja asunnottomuutta aiheuttavien velkojen järjestely
Riskienhallinta ja asunnottomuutta aiheuttavien velkojen järjestely Vantaa 8.5.2017 Riskivakuutushanke Ympäristöministeriön toimeksiannossa keskityttiin selvittämään kotivakuutuksen tuomaa turvaa ja toisaalta
LisätiedotAsuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta
Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet
LisätiedotAsunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.
Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle
LisätiedotHissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017
Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi 16.11.2017 ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen
Lisätiedot38,5 m², 1h, kk, kph,...,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Juha Hemminki Puh: 0400-788 798 Asuntoasiantuntijat Oy LKV Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 3 krs. 00170 Helsinki Puh: 0400-788798 Ensiasunnoksi, sijoittajalle, hyväkuntoinen avara pikkukoti
LisätiedotReiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen
LisätiedotKestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet
Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.
LisätiedotMauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.
Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-
LisätiedotHissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014
Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...
LisätiedotTämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita
Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen
LisätiedotTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET
ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin
LisätiedotMESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2010
KESÄ 2010 MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2010 NOLLAENERGIATALON URAKKA ETENEE SIVU 3 LEPOLAAN UUSIA MESTARIKOHTEITA SIVU 3 MESTARIASUNNOT PERUSPARANTAA SIVU 4 JAMPANKAARI 4 A-B VALMISTUU
LisätiedotAsumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta
Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotTaloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa
Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan
LisätiedotNokia, Keskusta Kohdenumero h,k,s, 65,0 m² Kov Energialuokka C Mh ,65 Vh ,00 Tontin lunastushinta ,00
Kerrostalo Nokia, Keskusta Kohdenumero 607569 3h,k,s, 65,0 m² Kov. 2019 Energialuokka C Mh. 66 408,65 Vh. 221 500,00 Tontin lunastushinta 21 255,00 Kauppakatu 8. Uusi, upea kerrostalo Nokian keskustaan!
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotSenioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta
Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri
28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen
LisätiedotAsunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma
Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan
LisätiedotMESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2009
KESÄ 2009 MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2009 NOLLAENERGIATALO JAMPPAAN SIVU 3 MESTARITALKKARI HOITAA HUOLTOTYÖT SIVU 6 MESTARIASUNTOJEN PIHAKILPAILU KÄYNNISSÄ SIVU 12 JÄRVENPÄÄN
LisätiedotNaantalin kaupunki Vuokrasopimus 1 Luonnos 15.10.2014. 2 Merimaskun Rantamakasiini -rakennus ja siihen kuuluva piha-alue.
Naantalin kaupunki Vuokrasopimus 1 1 Osapuolet 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen T:mi Marita Lamberg, y-tunnus 1979727-5 2 Vuokrauskohde
Lisätiedot4. Vuokra-aika alkaa ja on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi.
1 VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Ruoveden kunta (0152842-1) Ruovedentie 30 34600 Ruovesi 2. Vuokralainen Ervitek Ky (2643228-2) 3. Vuokrakohde Vilkinahteen teollisuusalueella teollisuushalli 7, yritystila
LisätiedotPalvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo
PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus
LisätiedotJärvenpään Mestariasunnot Oy
Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuuskuntamalli OSKUn soveltaminen pysyvästi kohtuuhintaisessa asumisessa Tiivistelmä alustavasta konseptista 14.11.2018 Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotLänsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi
Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotRAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk
LisätiedotEnnen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus
LisätiedotLaadukkaampaa asumista
Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,
LisätiedotITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.
ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotSäkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...
LisätiedotASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA
Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) 409 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2011-008163 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä osoitteeseen Suezinkatu
LisätiedotTurun asukasluku
Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen
LisätiedotValtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt
Valtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa Työpaja 1.4.2019, YM pankkisali suunnittelupäällikkö Kimmo Huovinen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotLappeenranta, Tykki-Kiviharju Kohdenumero h,k, 51,0 m² Kov Energialuokka F 2013 Mh ,82 Vh ,00
Kerrostalo Lappeenranta, Tykki-Kiviharju Kohdenumero 619261 2h,k, 51,0 m² Kov. 1957 Energialuokka F 2013 Mh. 81 351,82 Vh. 87 000,00 Puutarhurinkatu 10. Matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä keskeisellä
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotSulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien
LisätiedotMATKAILUN VERTAISPALVELUIDEN VAKUUTTAMINEN. Heli Kallio
MATKAILUN VERTAISPALVELUIDEN VAKUUTTAMINEN Heli Kallio 21.3.2017 VAI VAKUUTTAMATTOMUUS? MATKAILUN VERTAISPALVELUJA Majoitus Liikkuminen Ruokailu Elämykset Airbnb HBB Uber Shareit Blox Car Bonappetour Rentaguide
LisätiedotMitä koulun jälkeen?
Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto
LisätiedotPUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA
PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on
LisätiedotTervetuloa asumaan. Kotisiipi
Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.
LisätiedotVuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila
Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014
Lisätiedot67,0 m², 3h+k,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Tiina Björkman Puh: 045 129 9909 OP Koti Länsi-Uusimaa Oy LKV Nummela Vihdintie 3 03100 Nummela Puh: 010 254 5206 Etsitkö kotia aivan Nummelan keskustassa mutta kuitenkin suojaisen
LisätiedotKESYTÄ KOTISI VESIPEDOT
KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:
LisätiedotKAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.
KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on
Lisätiedot22,5 m², 1h+keittosyve..., 395 / kk
Kohteen ilmoittaja Nimi: Toimisto Puh: 05-217 100 Merikotkan Pesä Ky Koulukatu 10 48100 Kotka Puh: 05 217 100 AIVAN KARHULAN KESKUSTASSA SUPERNÄPPÄRÄ, JUURI UUDET PINNAT SAANUT, VALOISA PIENKOTI! YRITYKSETKIN
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotHaapajärvi Kohdenumero h, k, ph, 74,0 m² Kov Energialuokka D 2007 Mh ,00 Vh ,00
Rivitalo Haapajärvi Kohdenumero 608195 3 h, k, ph, 74,0 m² Kov. 1970 Energialuokka D 2007 Mh. 64 000,00 Vh. 64 000,00 Mussulantie 5. Myynnissä heti vapaa rivitalokolmio läheltä kouluja ja keskustaa! Asunnossa
Lisätiedot104,0 m², 3h, k,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Teppo Tuijula Puh: 0500 530 942 Solid House Oy LKV, Turku Eerikinkatu 13, 3 krs. 20100 Turku Puh: 044 282 0038 MAASEUDUN RAUHAA JA VÄLJÄÄ ASUMISTA Tässä paikassa voit yhdistää
LisätiedotYlivieska Kohdenumero h,k,s, 69,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,56 Vh ,00
Kerrostalo Ylivieska Kohdenumero 680141 3h,k,s, 69,0 m² Kov. 2014 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 87 851,56 Vh. 195 270,00 Savisilta 8. Huom! rahoitusvastike laskee: 1.7.2017 alkaen 690,00 euroa/kk. Etsitkö
LisätiedotAsukastyytyväisyyskyselyn tulokset Kiinteistö-KYS Oy
Asukastyytyväisyyskyselyn tulokset 2019 Osallistujat Kokonaisaineistot Vertailuaineisto: 5 463 vastausta, vastausprosentti 28 % Paras vastausprosentti 37 % - heikoin 20 % Lomakevastauksina 68 % ja nettivastauksina
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys CAPELLA. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics CAPELLA Esite 04 2016 Capella nousee Kalasatamaan Helsingin uusi solmukohta Kivenheiton päässä Kalasataman metroasemasta
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotKehitysvammaisten Palvelusäätiön vuokra-asunnot
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuokra-asunnot Lapin aluehallintoviraston ja KVTL:n kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Rovaniemi 18.5.2017 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu 1992 (Kehitysvammaisten
LisätiedotKaukolämpö Hissi ei ole Askarteluhuone, mankeli, ulkoiluvälinevarasto, sauna, kuivaushuone, kellarikomerot, kylmäsäilytystilat.
MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 09.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
Lisätiedot