Lappeenranta ja. kansainvälisten. alueen
|
|
- Olivia Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan lentokentän liiketoimintasuunnitelma Kaupunginhallituskäsittelyyn
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Suunnitelman lähtökohdat Lentokenttä Kenttää tarvitaan Liiketoimintamalli Kustannusrakenne Lentokentän asiakkaat ja tulovirrat Kannattavuus Kasvu toiminnan edellytyksenä Elinkeinoelämän osallistuminen ja aluetaloudelliset hyödyt Riskit
3 1. Johdanto Lappeenranta ja Etelä Karjala ovat tunnistaneet Lappeenrannann lentokentänn tärkeäksi tekijäksi alueen kansainvälisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän kasvuedellytystenn sekä koulutus ja tutkimustoiminnan kansainvälisyyden näkökulmasta. Lappeenrannan kaupungin strategiassa on linjattu, että Lappeenrantaa on Suomenn neljän kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittienn matkustajamäärillä mitattuna. Tähän perustuen Lappeenrannan kaupunki ja Etelä Karjalan liitto ovat esittäneet Liikenne ja viestintäministeriölle sekä Finavialle lentokentän siirtämistä alueelliseen omistukseen ja lentokentänn kehitysohjelman toteuttamista. Uudessa omistus ja operointimallissa Lappeenrannan lentoasema on eteläisen Saimaan alueen matkailuelinkeinon kansainvälisen kasvun moottori ja 7 miljoonan potentiaalisen asiakkaan loma ja halpalentoportti Eurooppaan. Kuva 1: Lappeenrannan kentän vaikutusalue 2
4 Tässä suunnitelmassa tarkastellaan Lappeenrannan lentokentän liiketoiminnan kehittämistä vuosina Tämän käynnistysjakson aikana Lappeenrannan lentokentän liiketoiminta tarvitsee toimintatukea taloudelliseen ja ei taloudelliseen toimintaan. Lisäksi lentokentän täytyy varautua erilaisiin investointeihin, joiden ajoitus ja rahoitustarve riippuvat liikenteen määrän kehityksestä. Merkittävin näköpiirissä oleva investointitarve liittyy kiitotiehen. Investointeihin varaudutaan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Investoinnit toteutetaan perustettavassa omistussäätiössä ja operointiyhtiössä erikseen selvitettävällä tavalla. Niitä ei käsitellä tässä suunnitelmassa. Alueellisessa omistuksessa lentoaseman toiminta muuttuu siten, että sen toiminta on riippumaton Liikenne ja viestintäministeriön kanssa neuvoteltavasta ja EU:ssa notifoitavasta käynnistystuesta. Lentokentän aluetaloudellinen merkitys kasvaa. Tämä sitouttaa alueen elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä lentoaseman ylläpitämiseen ja kehittämiseen myös kehitysohjelman päättymisen jälkeen. Kuva 2: Alueellinen omistus ja aluetaloudellinen vaikutus Lentokentän kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma perustuu kolmeen tehtäväkokoanisuuteen: 1. Kustannusrakenteen joustavuuden lisääminen Lentokentän henkilöstön tuottavuutta voidaan erityisesti pienen liikennemäärän kausina nostaa nykyisestä. Keskeiset keinot liittyvät Lappeenrannan kaupunkikonsernin sisäisiin työjärjestelyihin, joiden kautta esimerkiksi erilaisia tukipalveluja ja erikoistumista vaativat kunnossapitopalvelut voidaan järjestää entistä tehokkaammin. Tämä heijastuu erityisesti alkuvuosina henkilöstökuluihin, kunnossapitokustannuksiin sekä tukipalveluiden kilpailukykyiseen järjestämiseen. Kulurakenteen ja koko toiminnan kannalta merkittävä erä ovat lennonvarmistuspalvelut. 3
5 2. Tulovirtojen monipuolistaminen Lappeenrannan kentän lentoyhtiöiltä perittävät liikennemaksut ovat lentoaseman varsinaisen toiminnan suurin yksittäinen tuottoerä. Liiketoiminta monipuolistuu kuitenkin siten, että liikennemaksut vastaavat tarkastelukauden päättyessä enää noin kolmanneksesta lentoaseman liikevaihdosta. Kasvava lentoliikenne ja matkailu johtavat tila ja tonttivuokratulojen ja muiden palveluiden taloudellisen merkityksen selvään kasvuun. Lentoasemalle syntyy lentoliikenteen kunnossapitokeskittymä sekä muita palveluja, jotka perustuvat lentoliikenteen ja matkailijoiden palvelemiseen. Lappeenrannan lentoasemasta tulee rakentaa monipuolinen elinkeinopoliittinen kärki, joka palvelee asiakkaitaan monipuolisesti ja osallistuu aktiivisesti aluekehitykseen, tutkimusja kehitystoimintaan, uusien käytäntöjen pilotointiin sekä aluemarkkinointiin. 3. Matkustajavirtojen kasvattaminen Lappeenrannan lentokenttä on valinnut päätuotteekseen halpalento ja charterlentotoiminnan, jolloin Lappeenranta voi palvella asiakkaitaan kilpailukykyisesti myös Helsingin ja Pietarin lentokenttien kasvun aikana. Matkailijamäärän kasvuoletukset perustuvat Kaakkois Suomen ja Etelä Savon lisäksi erityisesti Pietarin alueen väestöpohjaan. Etelä Karjalasta on tullut kiinnostava makailu ja sijoituskohde myös aasialaisten yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta. Tälläkin voi olla merkitystä matkailun kasvuun. Erityisen kiinnostava on kansainvälisille matkailijoille suunniteltava välietappi tuote, jossa kaukomatkailijat viipyvät Lappeenrannassa matkalla Eurooppaan/Venäjälle. Alueen elinkeinoelämä merkittävämpänä nopeasti kasvanut matkailuteollisuus tarvitsee kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä. Saimaan alueelle suuntautuva charterturismi kehittyy lentokentän tunnettuuden ja reittivalikoimien kasvaessa. Suunnittelun epävarmuus Lappeenrannan lentokentän operointimallista ei ole Suomessa vielä kokemuksia. Kokeilun onnistumiseen ja kasvun ajoitukseen liittyy merkittäviä riskejä. 4
6 2. Suunnitelman lähtökohdat Liikenne ja viestintäministeriö julkaisi Suomen kansallisen lentoliikennestrategian vuosille Strategiassa linjataan, että yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla turvataan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta tehtävän toteutusta varten. Alueellisella tasolla erilaisilla innovatiivisilla yhteistyö ja toimintamuodoilla parannetaan lentokentän kannattavuutta. Strategian mukaan Itä Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lentoliikennepalvelut edistäisivät erityisesti Järvi Suomen matkailun kansainvälistä kasvua ja toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan kentästä strategiassa linjataan, että omistajaohjauksesta vastaavan liikenne ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien kanssa sovitaan Lappeenrannan lento aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle. Vuonna 2014 Lappeenrannan lentokentän palveluita käytti yli matkustajaa. Kansainvälisten matkailijoiden määrällä mitattuna Lappeenrannan lentoasema on Suomen 11:ksi vilkkain lentokenttä. Suomen lentoasemien matkustajat 2014 Helsinki Oulu Rovaniemi Tampere Vaasa Turku Kuopio Kittilä Ivalo Joensuu Lappeenranta Kuusamo Kajaani Kokkola Pietarsaari Kemi Tornio Jyväskylä Maarianhamina Pori Enontekiö Savonlinna Varkaus 20 Taulukko: Suomen lentoasemien matkustajat vuonna
7 Lappeenrannan kaupunki ja Etelä Karjalan liitto ovat sopineet lokakuussa 2014 Liikenne ja viestintäministeriön ja Finavia Oyj:n kanssa lentokentän liiketoimintakaupan valmistelusta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan osapuolet alkavat valmistella Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kauppaa. Valmistelun aikana lentoaseman operointisuhteet järjestetään uudelleen ja sovitaan kaupan ehdot. Tavoitteena on, että vastuu siirtyy uudelle, alueelliselle toimijalle vuonna Tässä liiketoimintasuunnitelmassa linjataan lentoaseman operatiivista toimintaa vuosille Liiketoimintasuunnitelma on laadittu osana Wirma Lappeenranta Oy:n Saimaa International Airport hanketta. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Wirman lisäksi Etelä Karjalan liitto sekä Lappeenranta Imatra kaupunkiseutuohjelma. Työryhmään kuuluivat Wirma Lappeenranta Oy:ssä Petteri Lehti, Markus Lankinen, Katja Tiikasalo ja Kimmo Kuikka. Lisäksi työhön osallistuivat aktiivisesti Etelä Karjalan liiton Juuso Hieta ja Satu Sikanen. Lappeenrannan kaupungin lakimiehet Eero Immonen ja Johanna Alatalo osallistuivat omistusjärjestelyn valmistelemiseen laatimalla liiketoiminnan kauppaan ja kiinteistön kauppaan liittyviä asiakirjoja. Työn ohjauksesta vastasi työryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. 2.1 Lentokenttä Lappeenrannan lentoasema on perustettu vuonna Suomen vanhimmalla lentoasemalla on ollut lentotoimintaa jo lähes sadan vuoden ajan. Reittiliikenne Helsinkiin alkoi vuonna Nykyiset rakennukset on rakennettu pääosin vuonna Osa kunnossapitohalleista on rakennettu 1980 luvulla. Kuva 3: Lappeenrannan lentokentän terminaali Perinteisen, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuneen liikenteen matkustajahuippu saavutettiin vuonna 1998, jolloin lentoasemalla oli matkustajaa. Kentälle on liikennöinyt vuosien varrella mm. Aero, Finnair, SAS, Finnaviation, Finncomm Airlines, Air Botnia ja Golden Air. Vuonna 2007 Finncomm Airlines lopetti liikenteen Helsinkiin. Tällöin matkustajamäärä oli noin matkustajaa vuodessa. Liikenteen loppuessa ja kentän sulkeutumisen uhatessa Lappeenrannan kaupunki teki yhdessä alueen toimijoiden kanssa päätöksen liikenteen jatkamisesta. Air Baltic että Ryanair aloittivat lennot Lappeenrantaan. 6
8 Vuonna 2011 saavutettiin lentoasemalla kaikkien aikojen paras matkustajamäärä, matkustajaa. Tässä vaiheessa venäläisten matkustajien tulo lentoaseman käyttäjiksi nousi merkittäväksi. Vuonna 2014 tehdyssä asiakastutkimuksessa 65 % asiakkaista oli venäläisiä, 26 % suomalaisia ja 9 % muiden maiden kansalaisia. (MC Info 2014) Kuva 4: Lappeenrannan lentomatkustajien määrän kehitys Lentoaseman henkilökunta on motivoitunutta ja kokenutta. Lentoyhtiöiden antama asiakaspalaute kentän toiminnasta on ollut positiivista. Pieni kenttä on ketterä ja tehokas myös asiakkaan näkökulmasta. Lappeenrannan lentokenttä on teknisesti toimiva kokonaisuus, vaikka osa rakennuksista ja kalustosta ovat vanhoja. Terminaali on rakennettu 1960 luvun alussa ja soveltuu hyvin näköpiirissä olevan liikenteen tarpeisiin. Lentoaseman 2500 metriä pitkä ja 60 metriä leveä kiitotie mahdollistaa isompienkin suihkukoneiden liikennöinnin kentältä. Lentoasemaa on auditoitu säännöllisesti lentoasemia valvovan viranomaisen Trafin, lentoyhtiöiden, Finavian laadunvalvonnan sekä yhteistyökumppaneiden toimesta. Lähivuosina kiitotien peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi. Muita pakollisia investointeja ei ole näköpiirissä. Lentoasema pystyy nykyrakenteellaan hoitamaan samanaikaisesti liikennettä yhden vuorokoneen matkustajamäärän verran. Yhden vuorokauden aikana voidaan palvella jopa 5 6 n. 200 matkustajan lentokonetta. Nykytasoisen kentän suurin mahdollinen kapasiteetti on noin matkustajaa vuodessa. Lappeenrannan lentokentän kehitysohjelmassa toteutetaan Suomessa uusi, alueelliseen yhteistyöhön ja lentokentän erikoistumiseen perustuva, toimintamalli. Euroopassa pieniä lentoasemia on paljon kuntien ja alueiden omistuksessa. Ruotsissa toimintamallia on toteutettu menestyksellä jo 15 vuoden ajan. 7
9 2.2 Kenttää tarvitaan Lappeenrannan lentokentän asiointialueella (catchment area) asuu Etelä Karjalan ja Etelä Savon väestön lisäksi yli seitsemän miljoonaa asukasta Luoteis Venäjällä. Lappeenrannan lentokenttä on tämän kohderyhmän saavutettavissa jopa alle kahdessa tunnissa. Saimaan alueen matkailu on kehittynyt merkittävästi 2010 luvulla. Lyhyessä ajassa alueelle on investoitu kansainvälisesti merkittäviin uusiin palvelu ja matkailukohteisiin, jotka palvelevat Suomen kansainvälisintä ja kasvavaa asiakaskuntaa. Suurin yksittäinen investointi on ollut Holiday Club Saimaan yli 150 miljoonan euron kylpyläinvestointi Lappeenrannan Rauhaan. Merkittäviä investointeja on toteutettu ja suunnitteilla myös muualle Lappeenrantaan, Imatralle ja Etelä Savoon. Tämän alueen matkailu ja palvelusektorin asiakaskunnan monipuolistamiseksi ja kasvunäkymien varmistamiseksi lentoliikenteen jatkuminen ja kasvu on välttämätöntä. Etelä Karjalan yrityselämälle, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja muille oppilaitoksille, urheiluseuroille ja yhdistyksille Lappeenrannasta lähtevä lentoliikenne luo tarpeellisen, suoran yhteyden eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden luo. Lappeenrannan lentokenttä ja siitä lähtevät reittiyhteydet säästävät työmatkustamisen aikaa parhaimmillaan yhden vuorokauden/matka, mikä on myös merkittävä kustannussäästö. 8
10 3. Liiketoimintamalli Lentokentän toimintamalli rakentuu r tehokkaasti verkostoituvann operointiyhtiön liiketoiminnan, henkilöstöresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseenn ja saumattoman alueellisen markkinointiyhteistyön varaan. Lentokentän operointiyhtiö on palveluiden p järjestämisvastuussa ja pyrkii mahdollisimman edulliseen palveluhinnoitteluun lentoyhtiöasiakkaitaa ajatellen. Lentokentän omistajat yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa tunnistavat lentokentän elinkeinopoliittisen merkityksen ja hakevat tuottoja lentokenttä ja lentoliikennemarkkinointisijoituksille erityisesti aluetaloudellisten kerrannaisvaikutusten kautta. Alueen elinkeinoelämä osallistuu yhdessä operointiyhtiönn kanssa lentoliikenteen kehittämiseen kohdistetuilla markkinointitoimenpiteillä niin lentoyhtiöiden kuin reittikohteiden markkinointiorganisaatioiden kanssa. Lentoyhtiöille tarjotaan Lappeenrannann kentällä uutta palvelukonseptia, joka perustuu volyymioperv raattoreita suosivaan all inclusive hinnoitteluun ja vahvaan yhteismarkkinointiin. Edullinen alla inclusive palvelumaksu Lentoyhtiöt Lentokentän Operointi Oy Henkilökuntaa ja palveluja tarpeen mukaan Kapasiteettitasaus ja investoinnit sidosryhmien kanssa Kohdistetut markkinointitoimenpite et yhteistyössä lentoyhtiöiden ja alueiden kanssa Matkailu markkinointi Säätiö, elinkeino ja j muut elämä sidosryhmät Elinkeinopolittiinen kärkihanke Monipuolinen aluetaloudellinen hyöty Kuva 5: Liiketoimintamallin keskeiset toimijat 9
11 4. Kustannusrakenne Lappeenrannann lentokentänn kehitystyö käynnistyy haastavassa taloustilanteessa, jossa kuluttajat ja lentoyhtiöt suhtautuvat varovaisesti lähitulevaisuuteen. Myös Lappeenrannan talousalueen kannalta tärkeää Venäjän taloustilanne on epävarma ja poliittinen ilmapiiri EU:n ja Venäjän välillä on kireä. Näistä syistä lentokentän alueelliseen operointiin liittyy merkittäviä m epävarmuustekijöitä. Operointiyhtiönn palveluksessa on kentän ydinhenkilökunta, jokaa keskittyy kentän teknisen ja kaupallisen toiminnan järjestämiseen. Kentän lennonjohtoon, kunnossapitoon, turvapalveluiden ja maahuolintaan liittyvät palvelut järjestään siten, että kentän tarvitsema työvoiman kapasiteetti on saatavissa tarpeen mukaan.. Vähäisen liikennemäärän kausina lisätään lentoasemapalveluiden tuottamiseen osallistuvan henkilöstön tuottavuutta yhteistyössä kaupungin, alueellisten jaa kansallistenn toimijoiden kanssa. Lentoasemapalvelut jakautuvat liikennealueiden kunnossapitotoimintaan, palo ja pelastuspalveluun, kiinteistö ja konehuoltoon ja turvapalveluun. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Finaviaa (lennonjohto), Lappeenrannan kaupunkikonserni (kunnossapito, maapalvelut, siivous) sekä Saimaan talous ja tieto (ICT ja talouspalvelut) ). Näiden osittain kaupunkikonserniinn kuuluvien organisaatioiden palvelutt mahdollistavat lentokentän operointiyhtiölle joustavan, osaavan tuotanto organisaatiorakenteen. Suomessa ei ole kokemusta kansainvälisten reittien tarjontaan erikoistuneide den lentokenttien alueoperoinnista. Lappeenrannassa varaudutaan tilanteeseen, jossa j kulurakenteen sopeuttaminen vähäiseen liikenteen määrään kestää aikaa ja toiminnan pyörittämisessä kohdataan merkittäviä yllätyksiä, jotka heijastuvat henkilöstöpalveluiden järjestämiseen ja hallintoon. Lennonvarmistuspalvelut ovat merkittävä kustannuserä vähäisen liikenteenn määrästä huolimatta. Kuva 6: Kulurakenne 10
12 Tavoitteena on, että kehitysohjelman alkuaikoina toteutetaan säästöjä henkilöstökuluissa varsin nopeasti. Kunnossapito ja tukipalveluiden kilpailukyky kehittyy tällöin erityisen hyväksi. Sopeuttamistoimenpiteiden onnistuessa hyvin operointiyhtiön kulut saadaan nopeassa aikataulussa sopeutettua noin 1,3 miljoonaan euroon. Mikäli lentotoiminta on erittäin vähäistä, voidaan arvioida huolto ja ostopalveluiden supistamista. Tällöin kustannusrakenne voi keventyä väliaikaisesti edelleen euroa/vuodessa. 11
13 5. Lentokentän asiakkaat ja tulovirrat Lentokenttä palvelee ensisijaisesti matkustajia ja lentoyhtiöitä. Liiketoiminnan kannalta merkittävät asiakkaat jakautuvat useampaan ryhmään. Tärkein asiakasryhmä ovat suoria lentoreittejä, ns. point to point yhteyksiä Eurooppaan tarjoavat lentoyhtiöt. Nämä lentoyhtiöt palvelevat pääsääntöisesti vapaa ajan matkustajia. Tämän lisäksi tavoitteena on pienemmän koneen operoima reittiliikenne kolmesta kuuteen päivään viikossa pohjoisen Euroopan lentoliikenteen solmukohtaan. Tämä reitti on kentän strategisen palvelutarjonnan ja elinkeinoelämän sitoutumisen kannalta tärkeä. Lappeenrannan lentokentän tavoitteena on lisätä myös charterlentoja, jolloin suomalaiset, eurooppalaiset ja venäläiset matkanjärjestäjät ovat tärkeä kohderyhmä. Charter lennot ovat tärkeässä roolissa myös Saimaan alueen matkailuelinkeinon kasvun tukijana. Muita potentiaalisia asiakkaita ovat muut periteiset reittilennot, koulutuslennot, liike ja taksilennot, rahtilennot, viranomaislennot sekä harraste ja yleisilmailulennot. Tavoitteena on palvella näitä asiakkaita kilpailukykyisin hinnoin. Lentoliikenneasiakkaita palvellaan Suomessa uudella all inclusive hinnoittelulla, joka pitää sisällään kaikki lentokenttä, matkustaja ja viranomaismaksut. Lentokentän tuottojen ennakointi nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa on kuitenkin vaikeaa. Liiketoimintasuunnitelman hinnasto perustuu kahteen hintamalliin. Pienemmille koneille tarjotaan matkustajakohtainen maksu, suuremmille koneille on tarjolla konekohtainen maksu. Maksut vahvistetaan, kun keskeiset hinnoitteluun tarvittavat tekijät ovat täsmentyneet. Muut keskeiset tuottoerät ovat maa ja tilavuokrat, kaupalliset tuotot, pysäköintituotot ja mainostulot. Merkittävä tuottoerä liittyy koulutus, rahti ja maavuokraustoimintaan. Alueelle suunnitellaan uutta, mm. lento konehuoltoon liittyvää palvelukeskittymää. Lentoasema pystyy tarjoamaan lentoteollisuutta palveleville toimijoille myös toimitilaa. Lentoasemalla on Lappeenrannan Yritystilat Oy:n halli, joka soveltuu muun muassa koneiden säilytykseen ja huoltoon. Lentoaseman nykyisissä rakennuksissa on vuokrattavia liike ja toimistotiloja vapaana. Vuokratuotoista osa on sidottu yrittäjän liikevaihtoon ja osa on kiinteitä vuokrasopimuksia. Liikenteen lisääntyessä tavoitteena on saada yksityisiä investoijia sijoittamaan uusiin liiketiloihin. Pysäköintituotot kasvavat suoraan suhteessa matkustajamääriin. Tällä hetkellä lentoasemalla on 140 pysäköintipaikkaa. Lentoasemalla on vapaita maa alueita, jotka mahdollistavat uusien pysäköintitilojen rakentamisen. Lentoasemapalveluiden muita tuottoja ovat myös erilaisten palveluiden myynti ilmailijoille, kuten polttoaineenmyynti. Muita palveluita ovat myös lentoliikenteen maapalvelut, catering, vesi yms. Kiinteistöjen vuokratulot muodostuvat maanvuokrauksesta. Lentoasemalla on kymmeniä hehtaareita maa alueita, joita voidaan soveltuvin osin käyttää erilaisiin toimintoihin. Mainosmyynti muodostuu muun muassa seinä ja lattiapintojen mainostilan vuokrauksesta. Mainostilaa voidaan vuokrata myös lentoaseman ulkopuolelta. Osa mainosmyynnistä riippuu matkustajamääristä. Vuonna 2016 kenttä aloittaa paikallisen operoinnin erittäin haastavassa markkinatilanteessa. Siksi lentoliikennetuottojen arvioidaan jäävän erittäin alhaiselle tasolle, alle euron. 12
14 Kuva 7: Liikevaihto Muut tuotot Lentokentän muut kuin lentoliikenteen palvelemisesta saatavat tuotot muodostavat merkittävän tuottoerän kehitysohjelman aikana, käynnistysvuoden jälkeen euroa. Lentokentän operointiyhtiö on aktiivinenn kehittäjäorganisaatio, joka tuottaa alueelle ja sen toimijoille erilaisia kehityspalvelujaa alihankintana ja/tai partnerina. Merkittäviä mahdollisuuksiaa on aurinkovoiman, biopolttoaineiden, ajoneuvojen ja palvelukonseptien tutkimus ja j kehitystoiminnassa. Lentokenttä toimii aktiivisesti kansallisessa ja kansainvälisessä aluemarkkinoinnissa. Kuva 8: Muut tuotot 13
15 6. Kannattavuus On perusteltua olettaa, että viisi vuotta riittää toiminnan kulurakenteen sopeuttamiseen siten, että toiminta saadaan kannattavaksi tarkastelukauden päättymisen mennessä. m Edellytyksenä tälle on, että lentoliikenne kääntyy maltilliseen kasvuun. Yhtiö on kuitenkin koko käynnistysohjelman aikana riippuvainen ulkopuolisesta tuesta. Kuva 9: Tuloskehitys
16 7. Kasvu toiminnann edellytyksenä Kehitysohjelman aikana Lappeenrannann lentokentän tarjoamienn yhteyksien ja lentomatkustajien määrää on tarkoitus kasvattaa. Lappeenrannassa arvioidaan, että kehitysohjelman aikana liikenne ja matkustajamäärät kasvavat matkustajaan vuoteen 2021 mennessä. Kasvu on edellytys tulojen positiiviselle kehitykselle ja lentokentän perustuvan muun liiketoiminnan kasvulle. Matkustajakoneiden lukumäärällä mitattuna kasvuskenaario on maltillinen ja soveltuu lentokentän nykyiselle infrastruktuurille. Kehitysohjelman päättyessä arvioidaan, että kenttä palvelee 13 lähtevää noin 200 hengen matkustajale ntokonetta viikossa, 2 3 konetta viitenä päivänä viikossa. Kuva 10: Oletettu liikennemäärän kehitys, n. 200 hengen koneett Kasvun saavuttamiseksi kehitysohjel man kiinteä osa on vahva markkinointitoiminta. Markkinointi ja viestintä pitää sitoa vahvasti Lappeenrannan, GoSaimaan ja Etelä Karjalan kokonaisviestintään, etenkin matkailu ja sijoittumismarkkinointiin. Asiakkaita on pidettävä jatkuvasti tietoisena lentokentän reittivalikoimista ja Saimaan alueen ja Pietarin markkinoista. Lentokentän markkinointi suuntautuu Lappeenrannan lähialueille, Etelä Savoon, Kymenlaaksoon sekä Pietarin että Viipurin alueelle. Myös Karjalan K tasavalta on luonteva markkinointialue. Alueen elinkeinoelämä, erityisesti nopeasti kasvanut matkailusektori, pystyy tavoittamaan entistä kansainvälisempää asiakaskuntaa erityisesti Keski Euroopasta. Yhteistyö maakunnallisenn matkailuyhtiö GoSaimaan kanssaa tarjoaa moni mahdollisuuksia. 15
17 Kuva 11: Lappeenrannan lentomatkustajien määrän kehitys ja ennuste Lappeenrannann kasvuarvio perustuu maltilliseen yhteyksien määrän kasvuun ja sen mukana kasvaviin matkustajamääriin. Lappeenrannan tavoitteena oleva kasvu on suhteellisesti hieman nopeampaa kuin Helsingin ja j Pulkovon ennustettu kasvu: Vuonna 2021 Lappeenrannan tavoitteena olevat matkustajamäärät ovat on noin 1% Helsingin matkustajamääristä ja 1,2% Pulkovosta. 8. Elinkeinoelämän osallistuminen ja aluetaloudelliset hyödyt GoSaimaa Oy on vakiintunut, alueen elinkeinoelämän ja elinkeinoyhtiöiden omistama matkailumarkkinointiyhtiö. GoSaimaa markkinoi Etelä Karjalan matkailupalvm veluja. Viime vuosina erityisiä markkinointialueitaa ovat olleet Etelä Suomen kasvukeskukset, Pietarin ja Moskovan alue sekä Lappeenrannasta lähtevien lentoyhteyksien päässä olevat alueet a Keski Euroopassa, hallitukseen ja kärkiyritysten määrittelemään markkinointistrategiaan. Elinkeinoelämä on rahoittanutt matkailumarkkinointiaa vuosina yli miljoonalla eurolla. Yhteensä alue on investoinut matkailumarkkinointiinn tuona aikana yli 6 miljoonaaa euroa. Italiassa ja Espanjassa. GoSaimaan toiminta perustuu alueen elinkeinoelämän johtamaan Alueen elinkeinoelämä näkee erityisestii saapuvien lentomatkustajien potentiaalin merkittävänä kasvun tekijänä koko eteläisen Saimaan matkailuteollisuudelle. Perusteena on lentoliikennetoiminnan merkittävä vaikutus alueen taloudelle. Vuonna V tehdyn Lentoliikenteen 16
18 taloudelliset vaikutukset tutkimuksen (MC Info) perustella jokainen lentomatkustaja, niin kotimainen kuin ulkomainen, käyttää keskimäärin 155 euroa alueella. Tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä vuodessa, lentomatkailu tuottaa Etelä Karjalaan matkailutuloa yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aikaansaa yhteensä noin 3 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen sekä puolen miljoonan euron verotulovaikutuksen kuntien verotuloihin vuosittain. Tässä tilanteessa lentomatkustajien työllisyysvaikutus olisi yhteensä noin 80 henkilötyövuotta. 9. Riskit Arviot lentokentän kulujen ja tuottojen kehityksestä ovat tavoitteellisia. Niiden toteutumiseen suunnitelmassa esitetyllä tavalla vaikuttavat useat seikat, mm. kulurakenteen jousto lentomäärien suhteessa. Kaupungin konsernihallinto laatii kulu ja tuottorakenteesta erillisen riski ja herkkyysanalyysin. Lappeenrannan lentokenttä tarvitsee alkuvaiheessa käynnistystukea valtiolta kentän taloudelliseen ja ei taloudelliseen toimintaan. Tuen tarve voi olla yli neljä miljoonaa euroa. Kentän omistajatahot joutuvat hakemaan valtion tukea vuodeksi kerrallaan. Rahoitustaso ja tuen myöntämisperusteita ei tässä vaiheessa ole tiedossa. Tukitarve pienenee noin 3,7 miljoonaan euroon käynnistettävän sopeutusohjelman mukaisesti. Edelleen voidaan riskejä pienentää lyhentämällä kehitysohjelman toimeenpanojakso esimerkiksi kolmevuotiseksi. Kentälle tulee asettaa operatiiviset ja taloudelliset tulostavoitteet. Mikäli ehdot eivät täyty, käynnistetään toiminnan sopeuttamista operointitappioiden minimoimiseksi ja arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnan kehittämistä. Suomen taloudellinen taantuma hidastaa liiketoiminnan kehittymistä sekä uusien työpaikkojen syntyä ja heikentää kansalaisten ostovoimaa, jolla on suora vaikutus mm. lomamatkojen kysyntään. Ruplan devalvoituminen ja Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole havaittavasti kohdistuneet Lappeenrannan lentojen kysyntään. Pitkittyessään Venäjän talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin riski myös Lappeenrannan lentokentän kehitysohjelman onnistumiselle. Lentoliikenteen turvallisuus on tarkoin säädeltyä ja valvottua toimintaa. Lappeenrannan lentokentän toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi tehdään tiiviisti yhteistyötä Finavian ja Trafin kanssa. Kansainväliset lentoliikenne ja rajasopimukset muuttavat lentoliikenteen kilpailutilannetta myös Euroopassa. Lappeenrannan kustannustehokkaalla lentokentällä tulee olla valmius kilpailukyvyn säilyttämiseen. Lentoaseman toimintaympäristö tarvitsee osaavaa työvoimaa. Lentoliikenneosaamisen saatavuus Kaakkois Suomessa tulee varmistaa mm. tehokkaalla yhteistyöllä ja riittävällä koulutuksella. Lentoaseman osalta on tunnistettu tällä hetkellä useita potentiaalisia lentoyhtiöasiakkaita. Riskinä on kuitenkin lentoyhtiöiden tarve jakaa lentoliiketoimintaan liittyvät taloudelliset riskit koko matkailusektorin kanssa. Edellytyksenä reittien avaamiselle ja ylläpitämiselle on vahva markkinointi yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Uusia toimintamalleja ja toimijoita syntyy ilmailuun jatkuvasti. Se vaikeuttaa ennustettavuutta, mutta mahdollistaa toisaalta pienen ja joustavan toimijan olemassaolon ja menestymisen. 17
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotEsitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä
Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön
LisätiedotKaupunginhallitus 472 23.11.2015 Kaupunginhallitus 484 30.11.2015 Kaupunginvaltuusto 122 07.12.2015
Kaupunginhallitus 472 23.11.2015 Kaupunginhallitus 484 30.11.2015 Kaupunginvaltuusto 122 07.12.2015 Säätiön perustaminen Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten, lentoasemakiinteistön ostaminen Finavia
LisätiedotFinavia EU:n lentoliikennestrategiasta
Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta Kuuleminen Eduskunnan liikennevaliokunnassa 2.3.2016 Viestintäjohtaja Mikko Saariaho, Finavia Oyj Matkustajaliikenne 2009-2015 Passenger traffic 2009-2015 18 000
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotLentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013
Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen
LisätiedotFinavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics
2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät
LisätiedotSyrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj
Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä
LisätiedotKaupunginhallitus 422 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto 100 27.10.2014
Kaupunginhallitus 422 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto 100 27.10.2014 Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uudelleenjärjestelyn valmistelemista koskeva yhteistoimintasopimus
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotFLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotLentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska
Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotPaikkatietojen hyödyntäminen Finavian lentoasemien toiminnassa
Paikkatietojen hyödyntäminen Finavian lentoasemien toiminnassa HSY:n paikkatietoseminaari 20.3.2019 Ainokaisa Tarnanen Finavia Oyj / Paikkatietokonsultit Oy 25 2 March 2019 Paikkatietojen hyödyntäminen
LisätiedotLentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto
Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto
LisätiedotLappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle
Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 1. Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta selvittävän työryhmän
LisätiedotKAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite
KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotYhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä
Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen
LisätiedotToivoo, että olette viihtyneet Imatralla
Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotLentoliikenne Euroopassa ja Suomessa
Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko
Lisätiedotgosaimaa yhteismarkkinointi
gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotEtelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi
Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi Missio & visio Missio Johtaa ja toteuttaa maakunnan matkailumarkkinointia yhteismarkkinoinnin perusperiaatteiden mukaisesti (kotimaa ja kv) Visio Suomen suosituin
LisätiedotTilinpäätös 1.1.-31.12.2010
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotLapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTechnopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin.
Pörssisäätiön kiinteistöaamu 19.9.2012 1 Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti
LisätiedotTervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!
Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotVenäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia
Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
Lisätiedotgosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotAiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta
Hallitus 37 22.02.2017 Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta 174/00.04.02.00/2017 EKSTPHAL 37 Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu Oy) hallitus päätti 26.1.2017 pyytää
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotHE 129/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen valvontamaksusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotYritysten kasvun suunta kysely
Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen
LisätiedotFinnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki
Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotLentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4
Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotLiite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotMatkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007
Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto
LisätiedotYrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014
Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää
LisätiedotLENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja
LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa
LisätiedotVapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen
Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotYritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotFinnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013
Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotRahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotUKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla
UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotRaideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin
Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin Suomesta solmukohta TEN-T-ydinverkon kehittäminen TEN-T-ydinverkon jatko Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotPANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting
PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
Lisätiedot