Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2012"

Transkriptio

1 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2012

2 SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA Yleistä Rahanpesua koskeva lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö Viranomaisyhteistyö RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA ILMOITUKSET EPÄILYTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA Ilmoittajatahot Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Kansainväliset varojen siirrot Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä ILMIÖSEURANTAA Muuli-ilmiö Massamarkkinointipetos Olematon hankinta Ylisuuri sekki TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi Rikoslain 34 a luku Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun torjuntalinja Jokiniemenkuja 4, PL Vantaa P Faksi

3 1 RAHANPESUN TORJUNTA 1.1 Yleistä on vuonna 2012 vastaanottanut ilmoitusvelvollisilta ilmoitusta, jotka ovat sisältäneet tiedot epäilyttävästä liiketoimesta. Lisäystä vuoteen 2011 verrattuna on noin kappaletta. Vuoden 2012 aikana Rahanpesun torjuntalinja paljasti sellaista 84 asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Sen lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 263:een jo avoinna olevaan esitutkintaan. Kaikkiin edellä mainittuihin tapauksiin luovutettiin useita kymmeniä tai jopa satoja rahanpesuilmoituksissa mainittuja epäilyttäviä tapahtumia. Erityisesti Rahanpesun torjuntalinjaa ovat työllistäneet harmaaseen talouteen ja korruptioon liittyvien juttukokonaisuuksien paljastaminen ja tutkintaan saattaminen. antoi vuoden 2012 aikana yhteensä 14 liiketoimen pidättymismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä euron arvosta. Uusi rahanpesurekisteri sekä siihen liittyvä ilmoitussovellus otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet, kuten ilmoitusvelvollisten ja selvittelykeskuksen henkilöstön kouluttaminen sekä uuden analyysitietokannan kehittäminen ovat sitoneet merkittävästi selvittelykeskuksen henkilöstö- ja aikaresursseja. Uuden rekisterin myötä tilastointi muuttui merkittävästi ja vuoden 2012 lukuja ei voi suoraan verrata aikaisempien vuosien tilastoihin. Tästä syystä vuoden 2012 vuosikertomuksessa lukuja ei pääsääntöisesti esitetä rinnakkain edellisten vuosien lukujen kanssa. Rahanpesurekisterin tilasto-ominaisuuksien ja analyysitietokannan kehittymisen myötä tulevaisuudessa pystytään tuottamaan myös tarkempia tilastoja kuin aiemmin.. 3

4 1.2 Rahanpesua koskeva lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset Helmikuussa 2012 OECD:n alainen rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä Financial Action Task Force, FATF hyväksyi uudet 40 suositusta. Suosituksen määrittelevät tason, jolla jokaisen jäsenmaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevan lainsäädännön tulisi vähintään olla. Uusien suositusten vuoksi Euroopan komissio on antanut ehdotuksen neljänneksi rahanpesudirektiiviksi. Komission ehdotus sisältää muutosehdotuksia, jotka koskevat direktiivin soveltamisalaa, riskiin perustuvaa lähestymistapaa, asiakkaan tuntemisvelvollisuutta, todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevia tietoja, kolmansien maiden vastaavuutta, hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaistamista, rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyön lisäämistä, toimivaltuuksien asettamista Euroopan rahoitusalan valvontaviranomaisille ja tietosuojan turvaamista. Direktiivin muutokset saatetaan voimaan rahanpesulan muutoksella. Euroopan komission ehdotus kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: :PDF Rahanpesun kriminalisointia on täsmennetty muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2011 rikoslain 32 luvun 6 pykälää muutettiin siten, että rahanpesun tunnusmerkistö kattaa nekin tilanteet, joissa rikoksen tuottamaa varallisuutta hyödynnetään silläkin uhalla, että menettely nimenomaan herättää rahoituksen alkuperään liittyviä epäilyjä ja heikentää rikoksentekijän mahdollisuuksia välttää rikoksensa oikeudelliset seuraukset. Esimerkiksi rikoshyödyn nopeatahtinen tuhlaaminen saattaa pikemminkin lisätä omaisuuden luonteen ja alkuperän näkyvyyttä kuin peittää tai häivyttää sitä. Tällöin saattaa olla hankala väittää rikoksentekijän toimineen peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa. Sen sijaan tällaisen menettelyn ilmeisenä tarkoituksena on hyödyn hankkiminen itselle tai toiselle. Ehdotetun muutoksen myötä tämä tarkoitus ilmenee nimenomaisesti tunnusmerkistöstä. Samassa yhteydessä lisättiin hallussapito tunnusmerkistötekijöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinkin lyhytaikainen hallussapito riittää ja hallussapidon ei tarvitse välttämättä merkitä fyysistä hallintaa. Hallussapidosta on kysymys esimerkiksi silloin, kun rikoshyöty on sovitun mukaisesti jossakin tekijän noudettavissa. Tunnusmerkistö toteutuu niin ikään, jos tekijällä on mahdollisuus määrätä rikoshyödyn siirtämisestä paikasta toiseen. Tekijällä ei myöskään tarvitse olla mitään yksinomaista oikeutta tai hallintaa rikoshyötyyn. Jos esimerkiksi useampi henkilö yhteistuumiin ja yhteisymmärryksessä pitää hallussaan rikoshyötyä, heidät voidaan tuomita jokainen tekijöinä tai rikoskumppaneina. Vuonna 2012 tuli voimaan muutos, jonka mukaan henkilö voi saada tuomion niin kutsutusta itsepesusta. Aikaisemmin oli voimassa, että henkilöä, joka on ollut osallisena siihen rikokseen, josta pestävä rikoshyöty on saatu, ei ole voitu tuomita rahanpesusta. Muutoksen jälkeen pääsäännöstä poiketen henkilö voidaan tuomita törkeästä rahanpesusta, mikäli rahanpesurikos muodostaa teko- 4

5 jen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Rikoslain 32 luvun 12 :ssä on erityinen menettämisseuraamusta rahanpesurikoksissa koskeva säännös, jonka mukaan rahanpesun, törkeän rahanpesun tai tuottamuksellisen rahanpesun kohteena ollut omaisuus on tuomittava valtiolle menetetyksi. Säännös on sanamuotonsa mukaan pakottava ja oikeuskäytännössä on pulmalliseksi osoittautunut sen sovittaminen yhteen asianomistajan vahingonkorvausvaatimusten kanssa. Itsepesua koskevan muutoksen yhteydessä täsmennettiin menettämisseuraamusta koskevaa säännöstä siten, että asianomistaja ei menetä oikeuttaan edunpalautukseen tai vahingonkorvaukseen. 1.3 perustettiin osaksi Keskusrikospoliisin organisaatiota. Poliisihallinnon rakenneuudistuksen toisessa vaiheessa Keskusrikospoliisin organisaatio uudistettiin ja vuoden 2010 alusta lukien Rahanpesun selvittelykeskus liitettiin osaksi Tiedusteluosaston Rahanpesun torjuntalinjaa. Rahanpesun torjuntalinja on jaettu kahteen toimintoon: Rahanpesun selvittelykeskukseen ja talousrikostiedusteluun. Talousrikostiedustelu-toiminnon tehtävin kuuluu talousrikostiedustelu ja tarkkailu, kansainvälisen rikoshyödyn jäljittäminen, liiketoimintakiellon valvonnan koordinointi sekä korruption torjunta. Vuonna 2012 Rahanpesun torjuntalinjaan liitettiin Poliisihallituksen hankerahoituksella toimiva Talousrikostorjunnan tukiyksikkö (TARTU). Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävänä on rahanpesulain 34 :n mukaan 1) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen; 2) viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa; 3) yhteistyö ja tietojenvaihto rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä huolehtivien vieraan valtion viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; 4) yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa; 5) palautteen antaminen ilmoitusten vaikutuksista; 6) tilaston pitäminen ilmoitusten ja tehtyjen liiketoimien keskeytysten lukumäärästä. Rahanpesu- ja poliisilaeissa säädettyjen toimivaltuuksien mukaisesti selvittelykeskus voi ilmoitusta tutkiessaan rekisteritarkistusten lisäksi suorittaa kuulusteluja, tarkkailua, teknistä tarkkailua ja valvontaa, televalvontaa, valeostoja ja peitetoimintaa. Lisäksi Rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus ainoana poliisiviranomaisena antaa ilmoitusvelvolliselle määräys olla suorittamatta tälle annettua toimeksiantoa viiden arkipäivän ajaksi. Liiketoimen pidättymismääräyksistä on tarkemmin luvussa 3.7. Jos asiassa käynnistetään esi- 5

6 tutkinta, selvittelykeskus käyttää sille esitutkintaviranomaisena normaalisti kuuluvia toimivaltuuksia. Pääsääntöisesti selvittelykeskus kuitenkin luovuttaa ilmoituksen sisältämät tiedot jonkin muun esitutkintaviranomaisen suorittaman tutkintaan. Rahanpesulain mukaisista tiedonluovutuksista on tarkemmin jäljempänä luvussa 4. Rahanpesun torjuntaan ja selvittelykeskuksen toimintaan liittyviä määräyksiä ja ohjeistusta on annettu eri tahoilla. Keskeisimpiin säädöksiin löytyvät linkit rahanpesun selvittelykeskuksen sivuilta Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa on rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan painopistealueita. Selvittelykeskus osallistuu ilmoitusvelvollisten kouluttamiseen sekä huolehtii osaltaan ilmoitusvelvollisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Vuoden 2012 aikana annettiin koulutusta noin 900 ilmoitusvelvollisen tai muiden yhteistyötahojen edustajalle. Lisäksi osana ilmoitusvelvollisten ohjeistusta ja koulutusta toimii Rahanpesun selvittelykeskuksen laatima "Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet", joka löytyy osoitteesta 1.4 Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuminen edellyttää tiivistä ja hyvin toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. on jäsenenä kansainvälisessä Egmont Group:ssa, joka tarjoaa jäsentensä käyttöön muun muassa suojatun tiedonvaihtoverkon (ESW). Euroopan unionin jäsenmaiden käytössä on FIU.NET, suojattu tiedonvaihtoverkko, jonka hallinnointiin ja kehittämiseen on osallistunut merkittävällä panoksella. Lisäksi on osallistuttu OECD:n alaisen Financial Action Task Forcen (FATF) työskentelyyn. Vuosittain järjestetään Pohjoismaiden yhteinen terrorismin rahoituksen torjuntaan keskittyvä yhteistyökokous, johon osallistuvat rahanpesun selvittelykeskukset ja turvallisuuspoliisit. Edellä mainittujen lisäksi on osallistuttu useisiin kansainvälisiin projekteihin. Rahanpesun torjuntalinjalle on sijoitettu kansainväliseen rikoshyödyn jäljittämiseen kuuluvat kansalliset yhdyspisteet: Asset Recovery Office (ARO), Camden Asset Reocovery International Network (CARIN) sekä Stolen Asset Recovery Focal Point (StAR), joka sisältää myös korruptiivisen rikoshyödyn jäljittämisen. Korruption torjunnassa on osallistuttu sekä kansallisiin että kansainvälisiin verkostoihin ja maatarkastuksiin. Joidenkin valtioiden lainsäädäntö edellyttää erityisen kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) allekirjoittamista operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi. Selvittelykeskus on solminut kahdenvälisiä yhteistyöpöytäkirjoja Albanian, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Etelä-Korean, Filippiinien, Georgian, Indonesian, Israelin, Japanin, Kanadan, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Makedonian, Moldovan, Puolan, Ranskan, Romanian, San Marinon, Saudi-Arabian, Serbian, Singaporen, Sveitsin, Turkin, Ukrainan, Valko- Venäjän, Venezuelan, Venäjän sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien rahan- 6

7 pesun torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi uusia sopimuksia on vireillä. 1.5 Viranomaisyhteistyö Rahanpesun torjuntalinja on tiivistänyt vuoden 2012 aikana terrorismin rahoituksen estämiseen liittyvää yhteistyötä Suojelupoliisin kanssa. Viranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseksi Rahanpesun torjuntalinjalle on sijoitettuna yhdyshenkilöt vero- ja ulosottoviranomaisista osallistui syksyllä 2012 Euroopan alueella viranomaisyhteistyönä toteutettuun laittoman käteisen rahan kuljetuksiin liittyvään valvontaoperaatioon lento-, maantie-, laiva- ja junaliikenteessä. Operaation tarkoituksena oli paljastaa sekä maahan saapuvat että maasta lähtevät laittomat rikolliseen alkuperään liittyvät rahalähetykset ja varmistaa paljastuneiden tapausten jatkokäsittely. Operaatio oli kolmas kansainvälinen käteisrahavalvontaan kohdistettu operaatio. Tavoitteina oli myös mm. tehostaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä mm. Maailman Tullijärjestön ja Europolin kanssa, tunnistaa laittomia käteisen rahan ja varojen kuljetuksia sekä lisätä tietoisuutta riskeistä, joita liittyy käteisvarojen salakuljetukseen. Tarkoituksena oli myös analysoida tuloksia ja siten täydentää riskien arviointia sekä lisätä takavarikkoja. Operaatioon osallistuivat EU:n jäsenmaista mm. Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Hollanti, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Lisäksi operaatioon osallistuvat EU:n ulkopuolisia valtioita ja organisaatioita mm. Kroatia, Makedonia, Islanti, Montenegro, Serbia, Turkki sekä Norja, Sveitsi, Marokko ja USA sekä Europol, Interpol, WCO ja EU:n komissio. Operaation aikana tulliviranomaiset tehostivat tarkastuksia laittomien rahakuljetuksien paljastamiseksi. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti matkustajiin, jotka jättivät noudattamatta yli ilmoittamisvelvollisuuden EU:n ulkorajoilla sekä henkilöihin, jotka ilmoittivat hallussaan olevasta yli käteissummasta. Rahanpesun selvittelykeskuksen avulla operaatioon kytkettiin mukaan poliisin rahakoirat ohjaajineen. Rahakoirat olivat sijoitettuna Helsinki-Vantaan lentokentälle ja itärajalle operaation ajaksi. Rahakoirat merkitsivät yhteensä 46 tapausta. Näissä käteistä rahaa paljastui yhteensä euroa. Suomi laati yhteensä 7 ilmoitusta ja 2 takavarikkoilmoitusta. Kaikki Suomen tapaukset, yhtä tapausta lukuun ottamatta, paljastuivat rahakoirien avulla. Koirat paljastivat myös useita muita tapauksia, vaikka rahamäärä jäi alle euron. Rahakoirien mukana olo koettiin hyvin positiiviseksi ja rahakoirien käyttöä pidettiin erittäin myönteisenä ja hyödyllisenä. 7

8 2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA otti käyttöön uuden rahanpesurekisterin sekä siihen liittyvän ilmoitussovelluksen Uuden rekisterin myötä tilastointi muuttui merkittävästi ja vuoden 2012 lukuja ei voi suoraan verrata aikaisempien vuosien tilastoihin. Tästä syystä vuoden 2012 vuosikertomuksessa lukuja ei pääsääntöisesti esitetä rinnakkain edellisten vuosien lukujen kanssa. Vuoden 2012 alusta lukien rahanpesurekisteriin tallennettavat ilmoitukset on jaoteltu kolmeen ryhmään: epäilyttävä liiketoimi, epäilyttävä rahansiirto sekä terrorismin rahoitus. Uudessa järjestelmässä myös kuhunkin ilmoitukseen sisältyvät tapahtumat rekisteröidään erikseen. Tällaista tilastointia ei aikaisemmin ole ollut. Uutena käsitteenä on tullut epäilyttävä rahansiirto, jonka yhteydessä järjestelmään saatetaan tallentaa tuhansia tapahtumia, jotka saattavat olla toisistaan täysin riippumattomia. Aikaisemmin tämän tyyppisiin ilmoituksiin sisältyvät tapahtumat tallennettiin yksittäisinä ilmoitukseksi. Taulukko 1. Ilmoitustyypit Ilmoitusten kpl määrä Tapahtumien määrä Epäilyttävä liiketoimi Epäilyttävä rahansiirto Terrorismin rahoitus 9 7 Yhteensä Selvittelykeskus tallensi vuonna 2012 yhteensä ilmoitusta, joihin sisältyi tapahtumaa. Mikäli halutaan suorittaa jonkinlaista vertailua vuoden 2011 lukuihin, tulisi lähinnä verrata epäilyttävä liiketoimi ja terrorismin rahoitus -ilmoitusten kappalemääriä sekä epäilyttävä rahansiirto -ilmoitusten tapahtumamääriä aikaisempien vuosien ilmoitusmääriin. Näin tarkastellen saataisiin vuoden 2012 ilmoitusmääräksi , mikä olisi yli ilmoitusta enemmän kuin vuonna 2011 ( ilmoitusta). Nousu johtuu lisääntyneestä yhteistyöstä ilmoitusvelvollisten kanssa sekä siitä, että uusi järjestelmä mahdollistaa ilmoitusten koneellisen raportoinnin ilmoittajien järjestelmästä. 8

9 3 ILMOITUKSET EPÄILYTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA 3.1 Ilmoittajatahot kirjasi vuoden 2012 aikana Ilmoituksia sekä niihin liittyviä tapahtumia ilmoittajittain alla olevan taulukon mukaisesti. Kuten edellä todettiin, luvut eivät ole suoraan verrannollisia edellisen vuoden ilmoitusmäärien kanssa. Ilmoittajatahoista erityisesti ovat aktivoituneet ryhmään Muu luotto- rahoituslaitos -tyyppiset ilmoittajatahot. Taulukko 2. Ilmoittajatahot rahanpesuun liittyvissä ilmoituksissa (sisältää kaikki ilmoitustyypit) Ilmoittajatahot 2011 Ilmoituksia 2012 Ilmoituksia 2012 Tapahtumia Pankki Sijoituspalveluyhtiö Muu luotto- tai rahoituslaitos Vakuutusyhtiö Kiinteistönvälittäjä Rahapelitoiminta Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) Kirjanpitotoimisto Tilintarkastusyhteisö Lakimiehet Arvotavarakauppias Panttilainaamo Huutokaupan toimittaja Kotimainen poliisiviranomainen Kotimainen muu viranomainen Ulkomainen poliisiviranomainen Ulkomainen muu viranomainen Muu tietolähde Yhteensä kpl

10 3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Epäilyttävät liiketoimet on luokiteltu niiden luonteen mukaisesti eri ryhmiin. Luokittelu perustuu ilmoitusvelvollisten ilmoittamiin syihin siitä, minkä asiakkaan tekemän liiketoimen vuoksi ilmoitus tehtiin. Nykyinen ilmoitusjärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja, joista ilmoitusvelvollisen on valittava yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia ilmoituksensa tekemisen perusteeksi. Tästä syystä epäilyttävien liiketoimien lukumäärä on suurempi kuin tehtyjen ilmoitusten määrä. Alla olevassa taulukossa on mukana vain Epäilyttävä liiketoimi -tyyppiset ilmoitukset Taulukko 3. Epäilyttävät liiketoimet Epäilyttävä liiketoimi 2012 Käteistalletus 433 Käteisnosto 229 Tilisiirto 545 Varojen kierrätys 63 Valuutansiirto 311 Valuutanvaihto 44 Vakuutukset 23 Irtaimen kauppa 127 Käteisen kuljetus 28 Muu epäilyttävä liiketoimi Yhteensä kpl Taulukossa on kohtaan Muu epäilyttävä liiketoimi -kohtaan yhdistelty joitakin erilaisia syitä ilmoituksen tekemiselle. Kuitenkin on nähtävissä, että ilmoitus tehdään erityisesti silloin, kun asiakas jollakin tavalla poikkeaa normaalista käytännöstä. 10

11 3.3 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Rahanpesua koskevissa ilmoituksissa mainitaan yleensä liiketoimen luonteen lisäksi myös siihen sisältyvien varojen määrä. Vuonna 2012 ilmoituksissa oli kaikkiaan tapahtumaa, joiden arvo jakautui alla olevan taulukon mukaisesti Ilmoituksiin sisältyvien liiketointen arvo oli pääsääntöisesti alle euroa. Erityisen suuria liiketoimia esiintyy hyvin harvoin. Taulukko 4. Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Summa Alle Yli Kaikki yhteensä Kansainväliset varojen siirrot Vuoden 2012 ilmoituksiin sisältyi varojen siirtoa Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Varoja siirtyi rajan yli 98 miljoonaan euroa. Taulukko 5. Rahanpesua koskevat ilmoitukset, joissa varoja on siirtynyt Suomeen tai Suomesta ulkomaille Varojen siirrot kpl euroa Suomesta Suomeen Yhteensä

12 3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Epäilyttävä liiketoimi -tyyppisissä ilmoituksissa esiintyi yhteensä 122 eri kansalaisuutta. Henkilöistä, joiden kansalaisuus oli tiedossa ( henkilöä) suomalaisia oli 59,6 %, venäläisiä 5,3 %, turkkilaisia 4,5 % sekä virolaisia 2,7 %. Lähialueiden jälkeen merkittävimmät ulkomaalaisryhmät muodostivat Aasiasta ja Afrikasta lähtöisin olevat henkilöt. Tapauksissa, joissa varoja siirretään ulkomaille, varoja vastaanottavan henkilön kansalaisuus ei ole ilmoituksen tekijän tiedossa. Tästä johtuu kansalaisuudeltaan tuntemattomien henkilöiden suuri määrä. Taulukko 6. Luonnollisten henkilöiden lähtöalueet Alue kpl Australia ja Uusi-Seelanti 2 Etelä-Aasia 483 Etelä-Afrikka 2 Etelä-Eurooppa 240 Itä-Aasia 52 Itä-Afrikka 126 Itä-Eurooppa 699 Kaakkois-Aasia 345 Kansalaisuudeton 6 Keski-Aasia 187 Keski-Afrikka 320 Latinalainen Amerikka ja Karibia 81 Länsi-Aasia 682 Länsi-Afrikka 337 Länsi-Eurooppa 95 Pohjois-Afrikka 76 Pohjois-Amerikka 24 Pohjois-Eurooppa Tuntematon Kaikki yhteensä

13 Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi 54 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöistä, joiden rekisteröintipaikka oli tiedossa, suomalaisia oli 79,6 %. Seuraavaksi eniten ilmoituksissa mainittiin virolaisia, brittiläisiä sekä venäläisiä yrityksiä. Taulukko 7. Oikeushenkilöt rekisteröintipaikan mukaan Alue Summa Australia ja Uusi-Seelanti 2 Etelä-Aasia 5 Etelä-Eurooppa 16 Itä-Aasia 12 Itä-Afrikka 5 Itä-Eurooppa 18 Kaakkois-Aasia 3 Latinalainen Amerikka ja Karibia 44 Länsi-Aasia 29 Länsi-Eurooppa 15 Pohjois-Afrikka 1 Pohjois-Amerikka 11 Pohjois-Eurooppa Tuntematon 535 Yhteensä Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvolliset voivat epäilyttäviä liiketoimia havaitessaan harkintansa mukaan käyttää seuraavia toimintavaihtoehtoja: keskeyttää liiketoimi lisäselvityksiä varten kieltäytyä liiketoimen suorittamisesta taikka suorittaa liiketoimi, jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista. Edellisten vuosien tapaan ilmoituksista lähes kaikissa liiketoimi oli suoritettu ilmoituksen tekohetkellä. 13

14 3.7 Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet Keskusrikospoliisi Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus epäilyttävää liiketointa tutkiessaan antaa ilmoitusvelvolliselle määräys pidättyä suorittamasta liiketointa enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Keskeyttämismääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Toimintavuoden 2012 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 14 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä euron arvosta. Kuva 1. Liiketointen keskeyttämismääräykset vuosina Vuosi Jäädytykset Jäädytysten avulla viranomaisten haltuunsaatu omaisuus

15 4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Vuoden 2012 aikana Rahanpesun torjuntalinja paljasti sellaista 84 asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Sen lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 263:een jo avoinna olevaan esitutkintaan. Kaikkiin edellä mainittuihin tapauksiin luovutettiin kymmeniä tai jopa satoja rahapesuilmoituksissa mainittuja tapahtumia. Aikaisempien vuosien tapaan enemmistössä tapauksissa kyseessä oli talousrikos, rahanpesu tai huumausainerikos. Uuden rekisterin tilasto-ominaisuuksia vasta kehitetään ja sen edistyessä pystytään antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa tapahtumien kappalemääristä sekä rikosnimikkeistä. 4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä 5 ILMIÖSEURANTAA 5.1 Muuli-ilmiö on julkaissut "Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä" -nimisen tutkimuksen. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki rahanpesua koskevat tuomiot ja menettämisseuraamukset vuodesta 1994 alkaen. Tutkimus päivitettiin vuoden 2012 aikana. Selvityksessä kiinnitetään huomiota rahanpesutapauksissa käytettyihin tyypillisiin menettelytapoihin, oikeuskäytännössä ilmenneisiin tulkintaongelmiin sekä rikoslainsäädännön muutoksiin. Lisäksi tutkimuksen lopuksi on selostettu lyhyesti kaikki tutkimuksessa käsitellyt rahanpesutuomiot. Suuri osa tutkimuksessa käsitellyistä tapauksista on sellaisia, joiden tutkinta on aloitettu ilman, että taustalla on ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimus löytyy osoitteesta: Muuli-ilmiö on ollut havaittavissa jo pitkään, mutta huolimatta viranomaisten varoituksista ilmiö elää vahvana edelleen. Muulilla tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on vastaanottaa rikoksella hankittua rahaa tai muuta omaisuutta ja toimittaa se eteenpäin. Muuleja käyttämällä rikolliset pystyvät hämärtämään jälkiään ja vaikeuttamaan rikosten selvittämistä. Muulien avulla siirrettävä raha on usein peräisin pankkitileiltä, joiden tunnukset ovat laittomasti saatu haltuun, huumausainemarkkinoilta, ihmiskaupasta tai tavaroiden salakuljetuksesta. Varat voivat välikäsiä käyttämällä päätyä myös terroritekoihin. Muuleja värvätään esimerkiksi sähköpostiviesteillä tai www-sivustojen kautta. Viestissä saatetaan tarjota mahdollisuutta ansaita hyvä palkka helposta työstä jonkin ulkomaisen yhtiön palveluksessa. Ainoina vaatimuksina ovat 18 vuoden ikä, sähköpostiosoite ja pankkitili, johon on verkkopankkitunnukset. Toiminnan vakuutetaan olevan laillista ja rekrytoidulle voidaan jopa toimittaa asiallisen näköinen työsopimus. Takana ovat kuitenkin kansainväliset rikolliset, jotka tarvitsevat välikäsiä rikoshyödyn pesemiseen. 15

16 Ennen työtarjouksen hyväksymistä tulee selvittää yrityksen tausta ja varmistaa ne asianmukaisista rekistereistä. Erityisen varovainen täytyy olla tilanteissa, joissa työtarjouksen tekee ulkomailla toimiva yhtiö, jonka tietojen oikeellisuuden tarkistaminen on vaikeaa. On muistettava, että nettisivut voivat olla väärennetyt hyödyntäen olemassa olevan yhtiön tietoja. Jos työtarjouksessa on paljon kirjoitusvirheitä tai muutoin huonoa kieltä, on oltava erityisen varovainen. Työtarjoukseen ei tule missään oloissa tarttua, jos työpaikan saannin edellytyksenä on omissa nimissä olevan pankkitilin antaminen työnantajan käyttöön. Henkilö, joka välittää tilinsä kautta rikoksella hankittuja varoja syyllistyy rangaistavaan tekoon eli rahanpesuun. Netissä solmitun oletetun työsopimuksen olemassaolo ei poista teon rangaistavuutta. Muulia voidaan käyttää myös nettikauppapetosten välikätenä, jolloin muuli vastaanottaa petoksella ostetut tavarat ja välittää ne eteenpäin. Tavaramuuli voi syyllistyä kätkemisrikokseen Massamarkkinointipetos Internetin ja sähköpostin kautta tapahtuvat massamarkkinointipetokset ovat yleistyneet voimakkaasti. Petoskuvioita voi olla erilaisia ja ne muuntuvat huijausteeman mukaan. Aluksi massamarkkinointihuijari tekee etukäteistyötä. Tällöin kerätään kohdehenkilöiden ja -yhtiöiden yhteystietoja, keksitään valeidentiteettejä ja mahdollisesti palkataan rahamuuleja. Joskus on vaikea tietää, onko petoskuvion takana yksi vai useampia henkilöitä, koska he käyttävät monia nimiversioita. Massamarkkinoinnin päävaiheet voidaan jakaa karkeasti kalasteluvaiheeseen, rahanpyyntövaiheeseen ja rahamuulivaiheeseen Kalasteluvaihe Massamarkkinointihuijari laatii huijausviestin, jolla hän kalastelee kohdehenkilön henkilökohtaisia tietoja. Tietojen kalastelu voi tapahtua sähköpostitse, puhelimitse, perinteisenä kirjeenä, keskustelupalstan kautta jne. Yksi tavallisimmista kalastelutavoista on pyytää henkilöä osallistumaan arpajaisiin. Toinen on kertoa, että henkilö on voittanut jotakin tai saanut perinnön ja hänen henkilökohtaisia tietojaan tarvitaan maksujen toimittamiseen. Kohdehenkilö lähettää tarvittavat henkilökohtaiset tiedot, joita ovat koko nimi, kotiosoite, puhelinnumero, joskus sosiaaliturvatunnus, passin numero, tilinumero jne. Yhteystietojen kerääminen on aiempaa helpompaa, sillä palvelua saadakseen on jaettava sähköpostiosoitteita ja henkilökohtaisia tietoja sähköisesti usealle taholle. Myös henkilötietojen vuodot ovat tehneet kalasteluvaiheesta helpompaa. Muutenkin tietojenkalasteluviestit ovat menossa kehittyneempään suuntaan. Tiedonkalasteluviestit ovat kehittyneet jatkuvasti ja niitä on vaikea erottaa aidoista viesteistä. Kalasteluviestejä on lähetetty muun muassa Interpolin, YK:n nimissä tai poliisin nimissä. 16

17 Rahanpyyntövaihe Massamarkkinointihuijari laatii huijausviestin, jossa pyytää rahaa. Taloudellista apua pyydetään lahjoituksiin, investointeihin ja esimerkiksi internet -romanssin perusteella. Kohdehenkilö hankkii pyydetyt rahat pankista ja lähettää ne huijarille rahanlähetyspisteen, pankkitilin tai Internetissä toimivien maksunvälitysjärjestelmien esimerkiksi Paypal:in ja Bitcoin:in kautta. Massamarkkinointihuijari jatkaa rahan pyytämistä erilaisten jatkoviestien avulla. Niitä voi olla lukuisia kuten myös rahalähetyksiä. Jotkut kohdehenkilöt jopa lainaavat rahaa pankista tai ystäviltä ja sukulaisilta saadakseen luvatun perinnön tai voiton. Rahamuulivaihe Rahamuuleja värvätään usein ulkomaisten opiskelijoiden ja kielivähemmistöjen joukosta. Keskimäärin rahalähetysten summat ovat massamarkkinointihuijauksissa alhaisia ja siksi huomio ei kiinnity niihin. Joskus rahanlähettäjä käyttää myös eri toimipisteitä, ettei tule liian tutuksi. Kohdehenkilöä voidaan ohjeistaa lähettämään rahaa myös muille henkilöille. Kohdehenkilö on saattanut olla epäileväinen ja uskottavuutta halutaan lisätä ottamalla huijauskuvioon mukaan toinen henkilö tai yhtiö. Muiden tahojen roolina voivat olla esimerkiksi toimiminen lakimiehenä tai huolintaliikkeenä. Heillä voi olla internet -sivustot, joiden olemassaolo tekee tilanteesta vieläkin todenmukaisemman. Huijarit keksivät kaikenlaisia kuluja, joita pitää maksaa etukäteen. Rahamuuli saa ohjeet massamarkkinointihuijareilta, jotka saattavat pitää omissa käsissään koko viestityksen kohdehenkilön kanssa. Rahamuuli ottaa vastaan rahat, pidättää siitä palkkionsa ja välittää loput eteenpäin. Rahamuuleja voi olla useita yhtä huijattua kohti. Massamarkkinointihuijari mahdollisesti kokoaa rahat eri pisteistä. Raha lisää hänen omaa varallisuuttaan tai sitten hän jakaa sen taustajoukon kanssa tai pahimmillaan sitä käytetään terrorismin rahoittamiseen. 5.3 Olematon hankinta Eräs yleinen huijausteema on tapaukset, joissa huijarit saattavat esimerkiksi myydä olemattomia tuotteita, lomamökkiviikkoja, sijoituksia, toisten omistamia ajoneuvoja ja niin edelleen. Huijattu maksaa tuotteen tai toimituskuluja etukäteen, muttei koskaan saa hankintojaan. Huijarit saavat enemmän uskottavuutta, kun käyttävät hyväkseen aiemmilla huijauksilla saamiaan toisten henkilöiden passi- tai ajokorttikopioita, ajoneuvopetoksissa kalastelemiaan rekisteriotekopioita tai tietoja. Toisin sanoen hui- 17

18 jarit varastavat jonkun toisen henkilön identiteetin. Tämä tapahtuu helposti, kun he esiintyvät ostajina internetissä ja vaativat vastapuolta todistamaan henkilöllisyytensä tai esimerkiksi myyntiartikkelin tai ajoneuvon aitouden. 5.4 Sekin avulla tapahtuva petos Kun huijari esiintyy ostajana internetissä, tietojen kalastelun lisäksi hän saattaa esittää ostavansa tuotteen ja lähettää sekin myyjälle. Sekki onkin arvoltaan liian suuri ja myyjää pyydetään maksamaan erotus pikaisesti takaisin. Myöhemmin osoittautuu, että sekki on väärennetty. 6 TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA 6.1 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Terrorismin rahoittamisen torjumiseksi nähtiin aiheelliseksi liittää rahanpesulakiin rahanpesun torjuntaa vastaava ilmoitusjärjestelmä. Tästä syystä rahanpesulain soveltamisala laajennettiin lukien kattamaan myös terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen, koska sekä rahanpesussa ja terrorismin rahoituksessa on yhteneväiset tekotavat. Rahanpesulain soveltamisalan laajentaminen tarkoitti, että ilmoitusvelvollisilla on terrorismin rahoitusta epäillessään samat velvoitteet kuin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä eli tunnistaa asiakas, noudattaa huolellisuusvelvollisuutta sekä ilmoittaa epäilyttävistä tapauksista rahanpesun selvittelykeskukselle. Erona kuitenkin on, että rahanpesua epäiltäessä epäillään liiketoimeen sisältyvien varojen laillista alkuperää, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla. Sanottu merkitsee sitä, että ilmoitusvelvolliset joutuvat yhä enenevässä määrin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä pohtimaan myös liiketoimeen sisältyvien varojen kohdetta. Selvittelykeskuksen vastaanottamista epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista onkin havaittavissa, että liiketoimiin sisältyvien varojen kohteeseen ja määränpäähän on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. 6.2 Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa on tiivistynyt merkittävästi. Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan Unioni ja FATF ovat päättäneet useista terrorismin rahoituksen vastaisista toimista. Näiden organisaatioiden jäseninä Suomi on pannut täytäntöön muun muassa YK:n kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen vuodelta Lisäksi Euroopan Unionissa on tehty useita päätöksiä terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Terrorisminvastaiset finanssipakotteet ovat vuoden 2001 jälkeen vakiintuneet keskeiseksi osaksi keinovalikoimaa, jolla kansainvälisesti pyritään torjumaan terrorismia ja sen rahoitusta. Tärkeimmät varojen jäädyttämistä terrorismin torjumiseksi koskevat kansainväliset velvoitteet perustuvat Yhdistyneiden kansa- 18

19 kuntien (YK) turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1373 (2001), jonka nojalla jäsenvaltioiden tulee jäädyttää terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista edistävien henkilöiden ja yhteisöjen varat. Päätöslauselma edellyttää niin ikään, että varojen luovuttaminen tällaisille henkilöille ja yhteisöille kielletään. Päätöslauselmassa ei kuitenkaan yksilöidä pakotteiden kohteiksi joutuvia henkilöitä ja yhteisöjä, vaan yksilöinti jää jäsenvaltioiden vastuulle. Päätöslauselman velvoitteet on pantu Euroopan unionissa toimeen yhteisellä kannalla ja asetuksella, joiden tarkoituksena on ollut turvata niiden yhdenmukainen tulkinta ja täytäntöönpano EU-maissa. Varojen jäädyttämisestä ei kuitenkaan ennen Lissabonin sopimusta voitu asetuksella antaa jäsenvaltioita sitovia määräyksiä silloin, kun kyse on EU:n alueella toimivista henkilöistä tai ryhmistä. Joulukuun alussa 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen luomasta toimivaltapohjasta huolimatta EU-tason sääntelyä ei vielä ole annettu. Varojen jäädyttämistä koskevien velvoitteiden täysimittaisen toimeenpanon on siksi katsottu edellyttävän lisäksi kansallisia toimia. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa vain YK:n turvallisuusneuvoston ja EU:n neuvoston asetukseen perustuvien pakotteiden täytäntöönpanon. FATF katsoi vuonna 2007 Suomea koskevan maatarkastuksen loppuraportissa, että kyseessä on puute Suomen terrorismintorjunnan valmiudessa ja suositti, että Suomen tulisi perustaa kansallinen hallinnollinen järjestelmä varojen jäädyttämiseksi terrorismin torjumista varten. Myös YK:n turvallisuusneuvoston terrorisminvastainen komitea (Counter-Terrorism Committee, CTC) on ottanut kannan, jonka mukaan Suomi ei ole asianmukaisesti pannut täytäntöön varojen jäädyttämistä koskevia, päätöslauselmaan 1373 (2001) sisältyviä velvoitteitaan, koska sillä ei ole kansallista varojen jäädyttämismekanismia. Päätöslauselmassa ei luetella niitä henkilöitä, yhteisöjä ja ryhmiä, joiden turvallisuusneuvosto katsoo täyttävän siinä esitetyt kriteerit varojen jäädyttämiselle. Velvoite on yleinen, ja se koskee kaikkia kunkin jäsenvaltion alueelta löytyviä varoja, jotka kuuluvat mille hyvänsä terrorismiin osalliselle tai sitä edistävälle henkilölle, yhteisölle tai ryhmälle. Kunkin yksittäisen jäsenvaltion tehtäväksi jää siten oman toimivaltansa puitteissa yksilöidä tällaiset tahot, etsiä alueellaan olevat tällaisille tahoille kuuluvat varat ja jäädyttää ne. Suomella ei edellä kuvatulla tavalla kuitenkaan ole keinoja jäädyttää Suomesta löytyviä varoja, jotka kuuluvat Suomessa terrorismista epäillylle, syytetylle tai tuomitulle. Myöskään muiden EU-maiden ns. sisäisten terroristien Suomesta löytyvien varojen jäädyttämiseen ei ole keinoja, vaikka päätöslauselma 1373 (2001) tätä edellyttääkin. Näiden puutteiden korjaamiseksi ehdotetaan luotavaksi Suomeen järjestelmä varojen jäädyttämiseksi terrorismin torjumiseksi (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun 1 :n muuttamisesta ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta). Hallituksen esityksen mukaan kansallisessa menettelyssä jäädytettäisiin muun muassa sellaisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden varat, joita on syytä epäil- 19

20 SISÄ- Asiantun- Apulaispääl Päällikkö Pohjoinen Tekninen Läntinen Hallinto Rahan- Itäinen Rikos- Tuki Pää- Tutkintajaos tekninen osasto pesun asian- tieto- likkö tija- ASIAIN selvittely- Esikunta palvelu tuntija- labora- palvelu keskus AIN- torio MINIS- TE- RIÖ/PO LIISI- OSAS- TO Keskusrikospoliisi lä, joita kohtaan on esitetty rangaistusvaatimus tai jotka on tuomittu rikoslain 34 a luvun mukaisesta terrorismirikoksesta. Ehdotus mahdollistaisi myös varojen jäädyttämisen toisen valtion tekemän jäädytyspyynnön perusteella. Lisäksi ehdotus mahdollistaisi edellä tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien oikeushenkilöiden varojen jäädyttämisen. Varojen jäädyttämisestä päättäisi Keskusrikospoliisi. Keskusrikospoliisin olisi arvioitava uudelleen kuuden kuukauden välein sekä aina perustellusta syystä muulloinkin ovatko jäädyttämisen edellytykset edelleen voimassa. Päätöksen kohdetta olisi kuultava ennen asian ratkaisemista. Keskusrikospoliisin olisi viipymättä kumottava jäädyttämispäätös, jos käy ilmi, että jäädyttämiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai että päätöksen kumoamiselle on muu laissa tarkoitettu peruste. Esityksestä tarkemmin ks. HE 61/2012 vp. 6.3 Rikoslain 34 a luku Terrorismin rahoitusta ja muita terrorismirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat rikoslain (39/1889) 34 a luvussa. Luvussa säädetään rangaistaviksi tiettyjen rikosten tekeminen terroristisessa tarkoituksessa terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten värväys terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen. Oikeusministeriö asetti toukokuussa 2012 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tarkastella tarvetta säätää rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja muuttaa terrorismin rahoittamista koskevaa rikoslain (39/1889) 34 a luvun 5 :ää sekä tarpeen ilmetessä valmistella lainsäädäntötäydennykset ja -muutokset. Joulukuussa 2012 työryhmä antoi mietinnön, jossa ehdotetaan terrorismin rahoittamista koskevaa säännöstä täydennettäväksi siten, että terrorismin rahoittamisena rangaistaisiin jonkin toisen luvussa rangaistavaksi säädetyn terrorismirikoksen rahoittaminen. Lisäksi terrorismin rahoittamisen piiriin tulisi se, että suoraan tai välillisesti annetaan tai kerätään varoja terroristiryhmälle tietoisena sen luonteesta terroristiryhmänä. Nykyisin kyseisessä säännöksessä säädetään rangaistavaksi ainoastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen rahoittaminen. Työryhmä ehdottaa myös, että koulutuksen ottaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettäisiin rangaistavaksi. Ehdotuksen mukaan rangaistukseen tuomittaisiin henkilö, joka tehdäkseen terrorismirikoksen ottaa koulutusta räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden taikka myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistuksessa tai käytössä taikka muulla vastaavalla tavalla. Ehdotuksilla pyritään ehkäisemään terroristisessa tarkoituksessa tehtäviä rikoksia ja niiden tekemistä edistäviä rikoksia. Ehdotukset ovat osa kansallisen terrorismin torjunnan strategian toimeenpanoa. 20

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2013

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2013 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 Yleistä ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011 SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA----------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 Yleistä -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2014

Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2014 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 Yleistä ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2013/0025 (COD) 7768/15 ADD 1 REV 1 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA B 17.2 TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA YLEISTÄ Rahanpesun ilmoitusvelvollisuus koskee liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavia. Asianajajilla

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006. Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle

OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006. Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006 Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle Voimassaoloaika: Toistaiseksi Lisää: Määräys- ja ohjekokoelma kotimaisille

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

HE 25/2008 vp. koskevat toimet tehostetusti. Tällainen riski liittyy muun muassa kirjeenvaihtajapankkisuhteisiin,

HE 25/2008 vp. koskevat toimet tehostetusti. Tällainen riski liittyy muun muassa kirjeenvaihtajapankkisuhteisiin, HE 25/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi

Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi 22.4.2016 Hallintovaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Esimerkki rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta Laillinen omaisuus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto 1. Toyota Prius takuutiedot Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto Asiakkaat ovat aina olleet Toyotalle kaikkein tärkeimpiä. Toivottavasti Toyota Prius muodostuu tärkeäksi osaksi jokapäiväistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA Maat, joissa ei ole talvirekaita koskevia vaatimuksia Maat, joissa o talvirekaide/ketjuje käyttöä koskevia paikallisia vaatimuksia Maat, joissa

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 Tämän pidätysmääräyksen on antanut toimivaltainen oikeusviranomainen. Pyydän, että jäljempänä mainittu henkilö pidätetään ja luovutetaan syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot