KAKSIKIELISTÄ RÄÄKKIMISTÄ
|
|
- Sakari Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAKSIKIELISTÄ RÄÄKKIMISTÄ - KOODINVAIHDOSTA TARTONSUOMALAISTENSÄHKÖPOSTI- JA KASVOKKAISKESKUSTELUISSA Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella joulukuussa 2003 Maria Frick ohjaaja: Markku Haakana
2 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO AINEISTO JA INFORMANTIT KOODINVAIHDON TUTKIMUKSESTA JA TEORIOISTA AIEMPAA TUTKIMUSTA KOODINVAIHTO VAI LAINA? KOODINVAIHDON RAKENTEELLISIA PIIRTEITÄ MIKÄ ALTISTUU KOODINVAIHDOLLE? Lauseensisäinen koodinvaihto Koodinvaihto ei-lausemaisissa rakenteissa Kohteliaisuusfraasit Reaktiiviset lausahdukset Tervehdykset ja toivotukset MISSÄ KOODINVAIHTO SIJAITSEE? Toistorakenteet Sivuhuomautukset Koodinvaihtokasaumat keskustelussa KOODINVAIHTOJAKSOJEN MERKITSEMISESTÄ Koodinvaihdon prosessointi Koodinvaihdon rinnalla esiintyvät muut kontekstivihjeet Koodinvaihtojaksojen merkitseminen sähköpostiviesteissä YHTEENVETO KOODINVAIHTOON LIITTYVISTÄ RAKENTEELLISISTA SEIKOISTA KOODINVAIHDON VUOROVAIKUTUKSELLISET TEHTÄVÄT KOODINVAIHTO REFEROINNIN KEINONA KOODINVAIHTO HUUMORIN ILMAISIJANA NÄKÖKULMAN MUUTOKSEN MERKITSEMINEN KOODINVAIHDOLLA KOODINVAIHDOLLA KOROSTAMINEN YHTEENVETO KOODINVAIHDON TEHTÄVISTÄ LOPUKSI KÄYTETYT LITTEROINTIMERKIT JA LYHENTEET LITTEROINTIMERKIT LYHENTEET LÄHTEET... 94
3 2 1. JOHDANTO Tässä työssä tarkastelen koodinvaihtoa Tartossa asuvien suomalaisten välisessä suomenkielisessä kasvokkaiskeskustelussa ja sähköpostiviesteissä. Aihe syntyi omana opiskeluaikanani Tartossa, jolloin kiinnitin huomiota suomalaisopiskelijoiden tapaan käyttää vironkielisiä sanoja, ilmauksia ja pidempiäkin vuoroja suomenkielisessä keskustelussaan. Tämän työn tarkoitus on perehtyä tarkemmin tähän kaksikieliseen rääkkimiseen, kuten eräs informanteistani asian ilmaisee. Viron itsenäistyttyä uudelleen on Tartto jatkuvasti kasvattanut suosiotaan suomalaisnuorten opiskelupaikkana. Tälläkin hetkellä noin 300 suomalaista opiskelee Tarton yliopistossa ja Viron maatalousyliopistossa Tartossa. Informanttini ovatkin lähes kaikki opiskelijoita tai vasta hiljattain yliopistosta valmistuneita vuotiaita nuoria. Tarton suomalaisyhteisö on useimpiin aikaisemmin tutkittuihin ulkosuomalaisyhteisöihin verrattuna varsin nuori. Useimmat Tartossa asuvat suomalaiset palaavatkin opintojen päätyttyä, noin kuuden vuoden kuluttua, Suomeen. Tartossa opiskelevilla suomalaisilla on oma osakunta, jonka sähköpostilistan viestejä käytän tutkielmani aineistona. Kuvailen aineistoa ja informantteja tarkemmin luvussa 2. Tutkimusaineistossani on menenlaista koodinvaihtoa: vironkieliset ainekset kiinnittävät ensimmäisenä huomiota tartonsuomalaisten välisessä keskustelussa. Lisäksi aineistossa esiintyy yksikielisillekin suomalaisille ominaista yleiskielen ja puhekielen /murteen vaihtelua ja koodinvaihtoa muihin kieliin, lähinnä englantiin. Vaikka pääasiallinen tarkastelukohteeni onkin suomi viro -koodinvaihto, käsittelen jonkin verran myös muita edellä mainittuja koodinvaihtoja. Koodien vaihtelua voisi tutkia monesta eri näkökulmasta. Läheisten sukukielten välisen vaihtelun morfologiset, syntaktiset ja sanastolliset seikat tarjoaisivat varmasti kiinnostavan tutkimuskohteen. Toisaalta koodinvaihto saattaisi kertoa paljonkin kaksikielisen yhteisön luonteesta, puhujien identifioitumisesta ja sopeutumisesta uuteen kulttuuriympäristöön. Rajaan työni kuitenkin koodinvaihdon tarkasteluun vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Toisin sanoen tarkastelen koodinvaihtoa keskustelu- ja tekstuaalisessa ympäristössään, ja pyrin ottamaan huomioon myös sen, ettei kaikki ulkopuolisen tarkkailijan mielestä vieraalta vaikuttava aines
4 3 välttämättä ole koodinvaihtoa keskustelijoille itselleen. Aineiston käsittelyssä käytän pääasiassa keskustelunanalyysin ja tekstintutkimuksen metodeita. Käsittelen rinnakkain esimerkkejä molemmista aineistoistani, koska koodinvaihto on hyvin samankaltaista sähköposti- ja kasvokkaiskeskusteluaineistoissa. Tämän tutkielman näkökulmaan ovat innostaneet Gumperzin (1982), Auerin (1995, 1998a ja 1998b) ja Kalliokosken (1995) kirjoitukset koodinvaihdosta. Luvussa 3 esittelenkin lyhyesti koodinvaihdosta esitettyjä teorioita, joihin palaan myös myöhemmissä luvuissa verratessani aineistostani tekemiäni havaintoja aikaisempiin tutkimuksiin. Käsittelen myös lyhyesti (luvussa 3.2) sellaisia vakiintuneita virolaisperäisiä sanoja ja ilmaisuja, joita aineistossani ei voi pitää koodinvaihtona. Luvussa 4 kuvaan koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä: sitä millaiset ainekset koodinvaihdolle aineistossani altistuvat ja millaisissa keskustelullisissa ja tekstuaalisissa rakenteissa sitä esiintyy. Lisäksi selvitän, mitä koodinvaihdolla keskustelussa tehdään. Luvussa 5 erittelen, mitä vuorovaikutuksellisia funktioita koodinvaihdolla on Tartossa asuvien suomalaisten keskusteluissa. 2. AINEISTO JA INFORMANTIT Tämän tutkielman aineistoina olen käyttänyt yhtä nauhoitettua keskustelua ja useita satoja sähköpostiviestejä. Aineisto on kokonaisuudessaan Tartossa asuvien suomalaisten välistä keskustelua, johon ei osallistu yksikielisiä puhujia. Sekä kasvoikkain- että sähköpostikeskustelun pääasiallinen kieli on suomi. Kyseessä on siis samantapainen ulkosuomalaisaineisto kuin Lauttamuksella (1990) ja Kovacilla (2001), sillä erotuksella, että omassa aineistossani ei ole kyse haastatteluista. Informanttini eroavat edellä mainittujen tutkimusten ulkosuomalaisista siinä, että he ovat asuneet uudessa kotimaassaan melko lyhyen aikaa, korkeintaan seitsemän vuotta. Keskusteluaineisto on n. 90-minuuttinen tammikuussa 2002 ääni- ja videonauhoitettu Tartossa asuvien suomalaisten välinen arkikeskustelu. Olen litteroinut suurimman osan keskustelusta ääninauhalta ja käyttänyt videonauhaa tarkastaakseni tarpeen mukaan sanattomia vuoroja
5 4 (eleitä, ilmeitä ja katseita), keskustelijoiden läsnäolon huoneessa yms. Litteroinnissa olen käyttänyt keskustelunanalyysin litterointitapaa, (jonka litterointimerkit ovat liitteenä työn lopussa) ja tavallista suomalaista ortografiaa. Viron- ja englanninkielisten kohtien osalta olen kuitenkin käyttänyt kyseisen kielen ortografiaa. Olen saanut kaikilta informanteilta kirjallisen luvan aineiston käyttöön. Kasvokkaiskeskusteluun osallistuneet informantit täyttivät lisäksi lyhyen kyselyn, jolla tiedustelin taustatietoja heidän oleskeluajastaan Virossa, kielitaidostaan ja kielenkäytöstään eri tilanteissa. Kasvokkaiskeskusteluun osallistuu neljä entistä tai nykyistä tartonsuomalaista. Informantit, jotka olen nimennyt Ainoksi, Maijaksi, Mikoksi ja Sariksi, ovat vuotiaita. Heistä Aino on syntyjään yksikielinen virolainen, mutta on asunut lapsesta asti Suomessa, ja määrittelee nyt suomentaitonsa paremmaksi kuin virontaitonsa 1. Äidinkieltään hän ei myöhemmin täytetyssä kyselylomakkeessa määrittele, enkä kysynyt informanttien kansallisuutta. Ainon voi kuitenkin päätellä identifioivan itsensä suomalaiseksi, koska hän kuuluu suomalaisosakuntaan ja koska hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi nauhoitukseen, johon ilmoitin tarvitsevani tartonsuomalaisia. Ainon kielenkäyttö ei aineiston perusteella eroa muista informanteista. Muut informantit ovat asuneet ja opiskelleet Tartossa n. 6 vuotta. Maija on yliopistosta valmistuttuaan noin puoli vuotta ennen nauhoitusta jo palannut Suomeen, ja on nyt Tartossa käymässä. Virossa asuessaan informantit ilmoittavat puhuvansa sekä suomea että viroa. Suomessa asutun ajan voi ajatella vaikuttaneen Maijan puheeseen, koska siinä esiintyy hieman vähemmän koodinvaihtoa kuin muilla informanteilla. Hän itse sanookin kielenkäyttönsä muuttuneen siten, että hän Virossa asuessaan "puhui ihan sekaisin suomea ja viroa" muiden tartonsuomalaisten kanssa. Toisaalta kyselylomakkeen kysymykseen "Miten kuvailisit kielenkäyttöäsi muiden tartonsuomalaisten kanssa?" hän vastaa: "Meillä on oma kieli, johon on sekoittunut hyvin paljon vaikutteita eestin kielestä. Se kieli on pysynyt myös Suomessa." Mikko asuu ja opiskelee Tartossa ja Sari on opiskellut Tartossa ja muuttanut sinne takaisin noin vuoden tauon jälkeen puoli vuotta ennen nauhoitusta. Olen itse mukana informanttina sekä kasvokkaiskeskustelussa että sähköpostilistalaisena. Tutkijan ja varsinkin videokameran ja nauhurin läsnäolo kasvokkaiskeskustelussa saattaa 1 Keskustelun jälkeen täytetyssä kyselylomakkeessa pyysin informantteja määrittelemään kielitaitonsa esimerkiksi asteikolla "äidinkieli /erinomainen /hyvä /tyydyttävä /auttava". Aino ei merkinnyt itselleen
6 5 periaatteessa vaikuttaa tilannetta jäykistävästi varsinkin nauhoituksen alussa, mutta keskustelu vaikuttaa vapautuneelta. Itselläni (Sarilla) on aineistossa huomattavasti vähemmän vuoroja kuin muilla osallistujilla, joten myös koodinvaihtoa on vähemmän. Olenkin mukana vain muutamassa tämän työn esimerkissä. Yleisesti ottaen pidän vain hyvänä asiana sitä, että itse kuulun tutkittavien ryhmään. Varsinkin sähköpostiviestien analysointi vaatii nimittäin usein varsin mittavia taustatietoja osakuntaelämästä ja tartonsuomalaisuudesta yleensäkin. Jotkut tutkijat ovat pyytäneet kaksikielisiä informantteja kommentoimaan ja analysoimaan koodinvaihtotapauksia jälkikäteen (esim. Gumperz 1982, Kontkanen 2001). Kuuluessani tutkittavaan ryhmään voin tarkastella aineistoa myös informantin näkökulmasta, mikä paikkaa hieman edellä mainitun metodin käyttämättä jättämistä tässä työssä. Aineistonani oleva kasvokkaiskeskustelu käydään ystävysten tai kaverusten välillä kotona. Kaikki informantit ovat tietoisia nauhoituksesta. Keskustelijat Saria lukuunottamatta eivät tiedä tutkimuksen tarkkaa aihetta he tietävät vain, että kyseessä on kielentutkimus. He kuitenkin arvaavat tutkimuksen aiheen, minkä Mikko ilmaiseekin nauhoituksen alussa: haluut kakskielistä rääkkimistä kuulla. Vastaan hänelle, että saa puhua mitä kieltä vain, mitä muut keskustelijat eivät kuule. Tämä saattaa vaikuttaa koodinvaihdon määrään, sillä juuri Mikko vaihtaa koodia tiuhaan. Maija ja Aino puolestaan ovat nauhoituksen alussa siinä luulossa, että heidän odotetaan puhuvan vain suomea, kuten Aino ilmaiseekin: meiän piti puhuu suomee. Mikon vastattua tähän saa puhuu ihan mitä vaan, alkavat hekin vaihtaa koodia useammin. Koodinvaihtoa esiintyy noin neljässäkymmenessä vuorossa. Lisäksi olen käynyt läpi viitisensataa Tarton suomalaisosakunnan 2 sähköpostilistalle vuosina tullutta viestiä. Sähköpostilistalle voivat kirjoittaa ja sitä voivat lukea vain osakunnan jäsenet, jotka ovat kaikki Tartossa asuvia tai asuneita suomalaisia. Näin ollen myös sähköpostiviestit edustavat tartonsuomalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Listalle on aineiston keruuaikana kuulunut noin 100 nimeä, joista noin kolmekymmentä on myös lähettänyt listalle viestejä. Kirjoittajat ovat lähes kaikki vuotiaita Tartossa (Tarton yliopistossa ja Viron maatalousyliopistossa) opiskelevia suomalaisnuoria, jotka lähes kaikki ovat asuneet Virossa alle seitsemän vuotta. Kirjoittajien opiskelemat aineet vaihtelevat, mutta eniten kirjoittajien joukossa on lääketieteen, politologian ja viron kielen opiskelijoita. Nämä äidinkieltä, vaan määritteli suomentaitonsa "erinomaiseksi" ja virontaitonsa "hyväksi". Muut informantit määrittelevät suomen äidinkielekseen. 2 Lisätietoja Tarton suomalaisosakunnasta saa www-sivulta
7 6 ovat muutenkin suosituimmat pääaineet Tartossa opiskelevien suomalaisten joukossa, joita on yhteensä noin 250. Parin kirjoittajan äidinkieli on ruotsi, muiden suomi. Kaikkia listalaisia voi myös pitää virontaitoisina, vaikka etenkin syksyisin saattaa listalle liittyä uusia opiskelijoita, jotka eivät vielä osaa viroa. Koska elämä ja opiskelu Tartossa on käytännössä mahdotonta ilman viron kieltä, saavuttavat uudet suomalaisopiskelijat nopeasti ainakin auttavan kielitaidon. Useimmat kirjoittajat ovat kuitenkin vanhempia opiskelijoita, jotka ovat asuneet Virossa vähintään pari vuotta ja jotka siten osaavat myös viroa hyvin. Koodinvaihtotapaukset osoittavat, että useimmat kirjoittajat olettavat myös lukijoiden osaavan viroa. Viestit ovat silti lähes kaikki suomenkielisiä (on myös muutamia vironkielisiä viestejä, jotka kaikki yhtä lukuun ottamatta on merkitty edelleen välitetyiksi). En ole laskenut koodinvaihtotapausten määrää aineistossa, mutta arvioisin koodinvaihtoa esiintyvän noin kolmasosassa sähköpostiviesteistä. Sähköpostiaineistossani on siis enemmän koodinvaihtotapauksia kuin keskusteluaineistossani. Siksi myös työssäni on enemmän esimerkkejä sähköpostiaineistosta. Tästä voi syntyä vaikutelma, että sähköpostissa käytetään enemmän koodinvaihtoa kuin kasvokkaiskeskustelussa, tai että koodinvaihdolla voi olla enemmän vuorovaikutuksellisia tehtäviä sähköpostiviestinnässä. Tämän työn perusteella niin ei kuitenkaan voi väittää. Suurin osa sähköpostilistalaisista tuntee toisensa myös henkilökohtaisesti, mutta eivät kaikki, joten viestejä voi pitää puoli-institutionaalisina. Suurin osa viesteistä koskeekin osakunnan toimintaa: suuren osan muodostavat erilaiset kutsut osakunnan järjestämiin tapahtumiin. Tarton suomalaisosakunnasta antaa hyvän kuvan seuraava uusille opiskelijoille suunnatun esittelyn alkuosa (1): Esimerkki (1) Päiväys Tue, 5 Sep :34: Otsikko [FF:85] Hyvät uudet suomalaiset opiskelijat! Tervetuloa kauniiseen, jännittävään ja monimuotoiseen Tarttoon! Tartossa on hyvin elävä ja aktiivinen osakuntaelämä. Tartossa on useita mies- ja naiskorporaatioita sekä ylioppilasseuroja, joihin Fraternitas Fennicakin kuuluu. Tarton suomalainen osakunta, toiselta nimeltään Fraternitas Fennica on vuosina
8 7 toiminut ja vuonna 1994 uudelleen perustettu Tartossa opiskelevista suomalaisista koostuva osakunta. Frat! Fennica järjestää monenlaista toimintaa läpi akateemisen vuoden ja pitää yllä kulttuurivaihtoa ja yhteistoimintaa paikallisiin ylioppilasseuroihin ja korporaatioihin. [---] Olen muuttanut aineistossa esiintyvät erisnimet, osoitteet, puhelinnumerot ja muut tunnistetiedot. Myös informanttien nimet ovat keksittyjä. Tarton suomalaisosakunnan nimen olen kuitenkin säilyttänyt, koska sitä olisi mahdoton salata. Virolaisosakuntien nimet, joita esiintyy sähköpostiaineistossa runsaasti, olen merkinnyt yksinkertaisuuden vuoksi kirjaimilla A, B, C jne. Esimerkeissä esiintyvät eisuomenkieliset kohdat olen kursivoinut. Esimerkeistä tekemäni poistot tai ääninauhalta epäselväksi jääneet osat olen merkinnyt [---] (useampi sana) tai [--] (yksi sana). Muut lyhenteet ja litteroinnissa käyttämäni merkit selviävät liitteestä. 3 KOODINVAIHDON TUTKIMUKSESTA JA TEORIOISTA 3.1 AIEMPAA TUTKIMUSTA Koodinvaihdolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa puhuja (tai kirjoittaja) vaihtaa koodia, eli esimerkiksi kieltä, vuorovaikutustilanteen sisällä. Useimmiten koodinvaihdosta puhuttaessa on kyse tilanteista, joissa puhuja käyttää kahta luonnollista kieltä samassa keskustelullisessa tilanteessa. Vaihtua voi vain yksi sana, lause tai pidempi jakso. Tyypillistä koodinvaihtoa kuulee esimerkiksi suomenruotsalaisten puheessa, jossa ruotsi ja suomi vaihtelevat. Koodinvaihtoa voi esiintyä myös esimerkiksi eri murteiden välillä. Koodinvaihtoa arkipuhekielen ja yleiskielen välillä käsittelee Hanna Lappalainen artikkelissaan Variaationtutkimuksen ja keskustelunanalyysin näkökulmat toisiaan täydentämässä (2001). Koodinvaihtona voi pitää myös esimerkiksi puhe- ja kirjakielisyyksien vaihtelua kirjoitetussakin kielessä, kuten tässä työssä teen. Koodinvaihtona pidetään myös diglossiaa, eli tilanteista koodinvaihtoa, jossa puhuja valitsee kielen tilanteen mukaan, eli puhuu esimerkiksi kotona suomea ja työssä englantia. Gumperz ja Blum (1972) ovat esitelleet käsitteen metaforinen koodinvaihto, jota käytetään yleisesti vuorovaikutuksellisesta koodinvaihdosta. Se eroaa vastakohdastaan tilanteisesta
9 8 vuorovaikutuksesta eli diglossiasta siten, että diglossiassa koodi määräytyy tilanteen mukaan. Kaksikielisen yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa (joka ei ole diglossiaa) koodinvaihto sen sijaan toimii kontekstualisoinnin keinona siinä missä esimerkiksi nauru, tauot, painotus ja erilaiset rutiini-ilmauksetkin. (Gumperz 1982, ks. myös Kalliokoski 1995:3,5.) Raja diglossian ja nk. metaforisen koodinvaihdon välillä on mielestäni jossain määrin häilyvä parillakin tapaa: Gumperz mainitsee yhtenä metaforisen koodinvaihdon funktioista puhuteltavan valinnan (1982:77). Puhuteltavan valintaa koodinvaihdon avulla voidaan tietysti monissa tilanteissa pitää metaforisena, mutta mitä vakiintuneempi tapa puhujalla on puhua tietylle henkilölle yhtä kieltä ja toiselle toista, sitä tilanteisempana koodinvaihtotapausta tulisi mielestäni pitää. Lisäksi, kuten Kalliokoski (1995:12) huomauttaa, voi sinänsä metaforinen koodinvaihto heijastaa tilanteista koodinvaihtotapahtumaa silloin, kun puhuja referoi aikaisempaa keskustelutilannetta. Tässä työssä en katso tarvitsevani käsitettä metaforinen koodinvaihto. Ilmeisesti termillä halutaan yleensä korostaa keskustelullisen koodinvaihdon monitulkintaisuutta ja normittamattomuutta, mutta mielestäni voidaan aivan yhtä hyvin puhua diglossian vastakohtana, tai jatkumon toisena ääripäänä, keskustelullisesta koodinvaihdosta, joka siis on diskurssin (tai yleensäkin tekstin), eikä tilanteen vaatimusten määräämää. Aineistoni on kokonaisuudessaan vain tietyn kaksikielisen yhteisön sisäisestä vuorovaikutuksesta, eikä siinä täten esiinny varsinaista diglossiaa. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö informanttini kokisi diglossiaa. Päinvastoin: eläessään vironkielisessä ympäristössä käyttävät tartonsuomalaiset molempia kieliä, suomea ja viroa, päivittäin. Yleistäen voi sanoa, että he käyttävät viroa puhuessaan ja kirjoittaessaan virolaisten kanssa ja suomea suomalaisten kanssa. Tämä näkyy selvästi sellaisista sähköpostiviesteistä, joissa kirjoittaja lähettää suomalaisten sähköpostilistalle joltain virolaiselta saamansa vironkielisen viestin ja kommentoi sitä suomalaisille lukijoille suomeksi. En tässä työssä kuitenkaan syvenny tarkastelemaan tartonsuomalaisten diglossiaa. Sen tarkempi selvittäminen, missä tilanteissa ja kenen kanssa tartonsuomalaiset käyttävät viroa ja milloin suomea, vaatisi toisenlaista lähestymistapaa, esimerkiksi haastattelututkimuksen tekoa. Diglossia kuitenkin heijastuu omaankin aineistooni koodinvaihtona erityisesti silloin, kun puhuja tai kirjoittaja referoi viroksi käytyä keskustelua tai kirjeenvaihtoa.
10 9 Harrastaakseen koodinvaihtoa puhujan on tietysti oltava jossain määrin kaksikielinen (tai oikeammin kaksikoodinen), hänen on tunnettava molemmat koodit (kaksikielisyyden määritelmistä ks. esim. Skuttnabb-Kangas 1988:62). Toki koodin vaihtamiseen riittää vain yhdenkin sanan tietäminen toisesta koodista. Esimerkiksi kerrottuani olevani suomalainen olen saanut useammaltakin kuin yhdeltä pohjoismaiselta keskustelukumppanilta vastaukseksi "Ei saa peittää". Tällä lämpöpatterista opitulla lauseella puhuja on osoittanut osaavansa kyllä suomeakin, ja toisaalta keskustelukontekstiin sopimaton lause on varsin vitsikäs. Luvussa 5.2 käsittelen koodinvaihtoa huumorin merkitsijänä. Usein syy koodinvaihdon saattaakin olla vain kielitaidon osoittaminen näin mm. suomenvirolaisten puheessa Praaklin mukaan (2003:281). Eniten koodinvaihtoa on tutkittu kaksikielisissä yhteisöissä. Suomalaisena esimerkkinä mainittakoon Timo Lauttamuksen (1990) amerikansuomalaisten koodinvaihtoa käsittelevä tutkimus. Amerikansuomea on tutkittu myös pro gradu -tutkielmissa jo useamman vuosikymmenen ajan. Uudemmasta suomalaisesta koodinvaihdon tutkimuksesta voi mainita ainakin Magdolna Kovácsin väitöskirjan (2001). Kovács kirjoittaa koodinvaihdosta australiansuomalaisten ja -unkarilaisten kielessä. Hän käsittelee työssään koodinvaihdon kieliopillisia piirteitä ja myös koodinvaihdon keskustelufunktioita. Muiden ulkosuomalaisten koodinvaihtoa käsitteleviä graduja ovat kirjoittaneet mm. Tervala (2000) espanjansuomalaisten ja Vaaraniemi (1998) müncheninsuomalaisten kielestä. Koodinvaihdosta ovat Helsingin yliopistossa kirjoittaneet pro gradu -tutkielman mm. Tero Niittymaa (2001), joka käsittelee koodinvaihtoa suomi toisena kielenä -oppitunneilla ja Christina Kontkanen (2001), joka tutkii työssään suomalais-bulgarialaista arkikeskustelua mm. kommunikaatiofunktioiden osalta. Koodinvaihto on luonnollinen osa kaksikielisen henkilön kielellistä kompetenssia siinä missä esimerkiksi yleiskielen ja slangin tai murteen vaihtelu yksikielisillä puhujilla. On jopa mahdollista, ettei kaksikielinen puhuja aina tiedosta, kumpaa kieltä hän par'aikaa käyttää. Tästä syystä voidaan mielestäni puhua koodinvaihdosta vain siinä tapauksessa, että kuulijat tiedostavat koodin vaihtumisen. Jos koodinvaihdon havaitsee vain ulkopuolinen tarkastelija esimerkiksi kielentutkija eivätkä keskustelun osallistujat itse, ei sitä voi pitää relevanttina. Auer (1998b) esittää jatkumon, jonka mukaan kaksikieliselle puheelle on aluksi ominaista koodinvaihto, joka sitten yleistyy ja vakiintuu, jolloin voidaan puhua kielten sekoittumisesta (language mixing) ja lopuksi seka- eli sulautuneesta kielestä (fused lects). Kun kielet ovat
11 10 täysin sekoittuneet, ei koodin vaihtumisella enää ole paikallista merkitystä, eli se ei toimi kontekstivihjeenä (mts:6). Joskus koodinvaihto lienee omassakin aineistossani päämäärätöntä: kaksikielinen puhuja käyttää sitä kieltä, jolla asia ensimmäisenä tulee mieleen. Tällöin kielenvalinta saattaa motivoitua ympäristöstä esimerkiksi Viroon liittyvä asia sanotaan viroksi mutta aina tällaista sidosta ei ole nähtävissä. Koodinvaihdolla saattaa tällöin olla sosiaalinen merkitys, mutta keskustelullisessa ympäristössään se ei ole merkki kontekstimuutoksesta. Seuraava sähköpostiviesti (2) on pieni esimerkki sujuvasta kaksikielisestä kielenkäytöstä. Olen itse kursivoinut vironkieliset sanat: Esimerkki (2) Päiväys Fri, 17 Nov :25:29 +02:00 Otsikko [FF:192] Mazaa Vil! Kokkonen kaunistaa jälleen Tarton kuvaa Sattumoisin hänellä on myöskin synttärit sunnuntaina. Korraldame siis hänelle suuret peod tänään. Halukkaat voivat osallistua konventissa [---] Viestinnän kannalta ei liene mitään erityistä syytä, miksi esimerkin (2) kirjoittaja voisi haluta kesken suomenkielisen viestin sanoa korraldame peod 'pidetään juhlat' viroksi, mutta koodinvaihto kertoo kirjoittajan, ja myös lukijan kaksikielisyydestä, sekä siitä, että ollaan Virossa. Kaksikielinen viestintä yhdistää tartonsuomalaisten opiskelijoiden sähköpostilistan lukijoita, se osaltaan tukee heidän ryhmäidentiteettiään. En tässä työssä kuitenkaan syvenny tarkastelemaan tartonsuomalaisten identiteettikysymystä, joka vaatisi toisenlaisen lähestymistavan ja tutkimusmetodin. Aihetta ovat käsitelleet Kataja (2001) ja Määttä (2000) pro gradu -tutkielmissaan. Suomi viro -koodinvaihtoa on myös tutkittu jonkin verran. Tämä tutkimus on enimmäkseen tarkastellut virolaisten suomenpuhujien lauseensisäisen koodinvaihdon morfologisia ja syntaktisia piirteitä. Useimmat tutkijat ovat käyttäneet virheanalyysimetodia, eli he pyrkivät selittämään informanttien kielessä esiintyvät poikkeamat normista. Hyvin usein sukulaiskielen puhujalla "virheen" perustana on äidinkielen vaikutus. Uudemmista viro suomi -kontakteja käsittelevistä tutkimuksista suurin osa tarkastelee virolaisten puhujien suomen kieltä. Näistä töistä mainittakoon Helena Sulkalan Suomeen adoptoitujen virolaislasten kielenomaksumista
12 11 koskevat tutkimukset (1994), Leena Nissilän virolaisten suomenpuhujien verbirektioita käsittelevä väitöskirja (2002) ja Inkeri Jääskeläisen helsinginvirolaisten fonetiikkaa analysoiva tutkimus (2002). Kristiina Praakli on tutkinut tampereenvirolaisten koodinvaihtoa vironkielisessä keskustelussa (2002). Tartossa asuvien suomalaisten koodinvaihtoa on tutkinut Annukka Kataja opinnäytetutkielmassaan (2000). Hän tarkastelee koodinvaihtoa lähinnä leksikaalisesta ja sosiolingvistisestä näkökulmasta. Koodinvaihtoa on maailmalla tutkittu paljon niin sosiolingvistisestä kuin kieliopillisestakin näkökulmasta. Sosiolingvistinen tutkimus on tuonut esiin sen, miten koodinvaihdon avulla voidaan osoittaa kuulumista tiettyyn ryhmään, kaksikieliseen yhteisöön. Kieliopillisessa lähinnä syntaktisessa tutkimukessa on löydetty lauseensisäisen koodinvaihdon säännönmukaisuuksia. Koodinvaihtoa täytyy kuitenkin lisäksi tarkastella keskusteluympäristössään, jotta myös sen paikalliset vuorovaikutukselliset funktiot tulisivat otettua huomioon. Keskustelunanalyyttinen tarkastelu paljastaa juuri näitä funktioita, mutta myös laajempi sosiaalinen ja kulttuurikonteksti nivoutuu vuorovaikutukselliseen rakenteeseen (Auer 1998a: 3 4). Vanhemmassa tutkimuksessa koodinvaihtoa on pidetty lähinnä kompensatorisena kommunikaatiostrategiana, vieraan kielen puhujan keinona paikata puutteellista kielitaitoaan. On puhuttu interferenssistä osana kielenoppijan välikieltä, ilmiönä joka katoaa, kun kielitaito paranee. Kaksikielisten puhujien koodinvaihdon on katsottu kuvastavan kielellisten vähemmistöjen sosiaalis-kulttuurista identiteettiä. Tällöin vähemmistökieli on ns. me-koodi ja enemmistökieli he-koodi (Gumperz 1982:66). Kun koodinvaihtoa tarkastellaan keskusteluympäristössään, voidaan havaita, että sillä on myös vuorovaikutuksellisia tehtäviä. Tällöin ei välttämättä ole olennaista kumpaan suuntaan koodi vaihtuu. Koodinvaihdolla ei siis myöskään tarkoiteta koko muunkielistä jaksoa, vaan vain sitä hetkeä, jolloin koodi vaihtuu. Olennaista on koodin vaihtuminen sinänsä, puheen muutos, joka saattaa heijastaa muutosta keskustelun kontekstissa. Koodinvaihto toimiikin ns. kontekstivihjeenä, joka ilmaisee muutosta esimerkiksi puhujan suhteessa sanottuun. Gumperz (mts: 75 82) listaa kuusi koodinvaihdon funktiota keskustelussa (käännökset Kalliokoski 1995:5): 1) koodinvaihdon käyttö referoinnin yhteydessä, 2) koodinvaihto puhuteltavan spesifioinnin apuna, 3) koodinvaihto huudahdusrutiineissa, 4) koodinvaihto
13 12 toiston keinona, 5) koodinvaihto keinona modifioida sanottua, 6) koodinvaihto persoonallisen ja objektiivisen näkökulman vaihtelun merkkinä. Gumperz toteaa kuitenkin, ettei koodinvaihtotapauksille voi hakea yhtä ainoaa tulkintaa (mts:97). Auer kritisoi tutkijoita siitä, että he usein sekoittavat keskenään keskustelun rakenteet, lingvistiset muodot ja koodinvaihdon funktiot (1995:120). Esimerkiksi edellä luetelluista Gumperzin koodinvaihdon funktioista huudahdusrutiini on itse asiassa lingvistinen muoto ja toisto puolestaan keskustelun rakenne (mp). Päädyin tässä työssä tarkastelemaan ensin luvussa 4 koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä: toisaalta luvussa 4.1 sitä, millaiset kielenainekset lauseet ja ei-lausemaiset rakenteet koodinvaihdolle altistuvat, ja luvussa 4.2 sitä, millaisessa tekstuaalisessa ympäristössä koodinvaihtotapaukset usein esiintyvät. Omassa luvussaan, luvussa 5 Koodinvaihdon vuorovaikutukselliset tehtävät, tarkastelen aineistoesimerkkejä siltä kannalta, millaisia funktioita koodinvaihdolla näyttää keskustelussa olevan. Näin ollen koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä käsittelevässä luvussa on myös sellaisia ilmiöitä, joita Gumperz pitää metaforisen koodinvaihdon funktioina. Koodinvaihdon funktiot ovat usein päällekkäisiä, tai saman koodinvaihdon voi tulkita monella tavalla (Kalliokoski 1995:5). Koodinvaihdon voi mielestäni esimerkiksi lähes aina nähdä korostavan sanottua. Samoin voi vitsailevassa (tai referoivassa) jaksossa esiintyvä koodinvaihto ilmaista vitsailun (tai referoinnin) lisäksi esimerkiksi näkökulman vaihdosta. Näin ollen on oman keskusteluaineistoni koodinvaihtotapauksissa nähtävissä seuraavanlaiset hierarkiat: 1) vitsailu + näkökulman vaihtelu + korostaminen ja 2) referointi (+ näkökulman vaihtelu) + korostaminen. 3.2 KOODINVAIHTO VAI LAINA? Paljon keskustelua on herättänyt kysymys siitä, mikä on koodinvaihtoa, mikä lainaa. Yleisin tulkinta on, että laina on sopeutunut kohdekielen kieliopilliseen systeemiin (esim. Gumperz 1982:67, Lauttamus 1990: 25 29). Toisaalta kaikki tutkijat eivät pidä tätä erontekoa olennaisena tai edes suotavana (Kalliokoski 1998:4). Olen oman aineistoni tarkastelussa
14 13 pitänytkin (potentiaalisena) koodinvaihtona kaikkia niitä tapauksia, joissa kieli näyttää vaihtuvan. Joku lainalta vaikuttava tapaus saattaakin saada keskustelijat reagoimaan samoin kuin koodinvaihto, tai innostaa heitä koodinvaihtoon. Esimerkiksi suomeen hyvin sopeutunut tänks saa vastauksekseen vironkielisen palun ole hyvä. Useimmat lainoiksi tulkittavat sanat eivät kuitenkaan aiheuta keskustelijoissa mitään reaktiota, joten en ole niitä lähemmin tarkastellut. Lainoiksi tulkitsemani sanat ovat myös yleensä sopeutuneet suomen kielioppiin. Virosta on keskusteluaineistossani lainattu mm. sana krooni kruunu (vir. kroon) ja ilmaus ajaa äriä tehdä bisnestä (vir. äri ajama) esimerkiksi lauseissa: Paljon sataseitkytyks tuhatta kroonia o. (vir. yks. part. krooni) [--] ne maksaa nin tota sama krooneis täällä -- (vir. mon. in. kroonides). [--] voisin niinku ruveta ajaa äriä (.) täällä. (vir. äri ajama) Sähköpostiviesteissä, jotka enimmäkseen käsittelevät osakuntaelämää, on paljon lainoja. Nämä sanat ovat pääsääntöisesti virolaisosakuntien käyttämää osakuntaterminologiaa, jotka on suoraan lainattu suomalaisosakunnan käyttöön. Suurin osa niistä on virallisestikin vakiinnutettu osakunnan säännöissä. Tällaisia osakuntasanoja ovat esimerkiksi senior 'puheenjohtaja', vanamees 'toinen puheenjohtaja, oltermanni', scriba 'sihteeri, pöytäkirjanpitäjä', laekur 'rahastonhoitaja', major domus 'osakuntatilan isäntä/emäntä', eemalviibija 'poissaoleva jäsen', vilistlane, lyh. vil! 'seniorijäsen', 'yliopistosta valmistunut jäsen', bursvilistlane, lyh. bvil! 'opiskelun keskeyttänyt jäsen', vilistlaskogu 'senioriyhdistys', külalisõhtu 'avoimien ovien ilta', õllelaud 'olutpöytä' ja konventti 'osakuntatilat'. Joistakin edellä mainituista sanoista käytetään myös suomenkielistä vastinetta (puheenjohtaja, sihteeri, oltermanni, rahastonhoitaja), osaa puolestaan ei ole suomennettukaan. Nimien edessä esiintyvä lyhenne ksv! tulee sanasta kaasvõitleja 'taistelutoveri' ja tarkoittaa osakunnan varsinaisia jäseniä, siis ei fukseja eikä seniorijäseniä. Fuksit käyttävät nimensä edessä joko virolaista lyhennettä reb! < rebane 'fuksi', tai suomennosta fuks!. On myös käännöslainoja, kuten värienkantaja < vir. värvikandja, jolla tarkoitetaan osakunnan niitä jäseniä, joilla on osakunnan "värit" eli nauha ja osakuntalakki eli kaikkia jäseniä fukseja lukuunottamatta. Virolaisista osakunnista käytetään nimitystä korporaatio > vir. korporatsioon, lyh. korp!, ark. korppi.
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotAhmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa
Ahmed, välkkä ja kielimuuri Kielen käyttö koulutuksessa Viivi Heikura viivi.heikura@stadinao.fi Tulityöseminaari Jyväskylä 8.9.2016 Stadin aikuisopiston toiminta Ammatillinen aikuiskoulutus Orientoiva
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotTEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU
TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.
Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto 10.11.2017 Esityksen rakenne Helpon suomen alkeet: miten
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotTUTKIMUSLUPAHAKEMUS. Sosiaali- ja terveystoimi 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA Nimi. Osoite. Tutkimuslaitos, oppilaitos tai muu organisaatio
1 (5) Saapunut Kiertoon 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Suoritetut tutkinnot ja nykyinen koulutusala tai työtehtävä 2 TUTKIMUSRYHMÄN MUUT JÄSENET (tarvittaessa erillisellä
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta
Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKaveritoimintaa on montaa erilaista!
Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotPelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.
7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotMORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA
Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
Lisätiedot3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.
3 Suorat ja tasot Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3.1 Suora Havaitsimme skalaarikertolaskun tulkinnan yhteydessä, että jos on mikä tahansa nollasta
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotKuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?
Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotSavonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014
Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotTallilehti Kavionkopse nro. 1
Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotINNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul
INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
Lisätiedot