KAKSIKIELISTÄ RÄÄKKIMISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKSIKIELISTÄ RÄÄKKIMISTÄ"

Transkriptio

1 KAKSIKIELISTÄ RÄÄKKIMISTÄ - KOODINVAIHDOSTA TARTONSUOMALAISTENSÄHKÖPOSTI- JA KASVOKKAISKESKUSTELUISSA Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella joulukuussa 2003 Maria Frick ohjaaja: Markku Haakana

2 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO AINEISTO JA INFORMANTIT KOODINVAIHDON TUTKIMUKSESTA JA TEORIOISTA AIEMPAA TUTKIMUSTA KOODINVAIHTO VAI LAINA? KOODINVAIHDON RAKENTEELLISIA PIIRTEITÄ MIKÄ ALTISTUU KOODINVAIHDOLLE? Lauseensisäinen koodinvaihto Koodinvaihto ei-lausemaisissa rakenteissa Kohteliaisuusfraasit Reaktiiviset lausahdukset Tervehdykset ja toivotukset MISSÄ KOODINVAIHTO SIJAITSEE? Toistorakenteet Sivuhuomautukset Koodinvaihtokasaumat keskustelussa KOODINVAIHTOJAKSOJEN MERKITSEMISESTÄ Koodinvaihdon prosessointi Koodinvaihdon rinnalla esiintyvät muut kontekstivihjeet Koodinvaihtojaksojen merkitseminen sähköpostiviesteissä YHTEENVETO KOODINVAIHTOON LIITTYVISTÄ RAKENTEELLISISTA SEIKOISTA KOODINVAIHDON VUOROVAIKUTUKSELLISET TEHTÄVÄT KOODINVAIHTO REFEROINNIN KEINONA KOODINVAIHTO HUUMORIN ILMAISIJANA NÄKÖKULMAN MUUTOKSEN MERKITSEMINEN KOODINVAIHDOLLA KOODINVAIHDOLLA KOROSTAMINEN YHTEENVETO KOODINVAIHDON TEHTÄVISTÄ LOPUKSI KÄYTETYT LITTEROINTIMERKIT JA LYHENTEET LITTEROINTIMERKIT LYHENTEET LÄHTEET... 94

3 2 1. JOHDANTO Tässä työssä tarkastelen koodinvaihtoa Tartossa asuvien suomalaisten välisessä suomenkielisessä kasvokkaiskeskustelussa ja sähköpostiviesteissä. Aihe syntyi omana opiskeluaikanani Tartossa, jolloin kiinnitin huomiota suomalaisopiskelijoiden tapaan käyttää vironkielisiä sanoja, ilmauksia ja pidempiäkin vuoroja suomenkielisessä keskustelussaan. Tämän työn tarkoitus on perehtyä tarkemmin tähän kaksikieliseen rääkkimiseen, kuten eräs informanteistani asian ilmaisee. Viron itsenäistyttyä uudelleen on Tartto jatkuvasti kasvattanut suosiotaan suomalaisnuorten opiskelupaikkana. Tälläkin hetkellä noin 300 suomalaista opiskelee Tarton yliopistossa ja Viron maatalousyliopistossa Tartossa. Informanttini ovatkin lähes kaikki opiskelijoita tai vasta hiljattain yliopistosta valmistuneita vuotiaita nuoria. Tarton suomalaisyhteisö on useimpiin aikaisemmin tutkittuihin ulkosuomalaisyhteisöihin verrattuna varsin nuori. Useimmat Tartossa asuvat suomalaiset palaavatkin opintojen päätyttyä, noin kuuden vuoden kuluttua, Suomeen. Tartossa opiskelevilla suomalaisilla on oma osakunta, jonka sähköpostilistan viestejä käytän tutkielmani aineistona. Kuvailen aineistoa ja informantteja tarkemmin luvussa 2. Tutkimusaineistossani on menenlaista koodinvaihtoa: vironkieliset ainekset kiinnittävät ensimmäisenä huomiota tartonsuomalaisten välisessä keskustelussa. Lisäksi aineistossa esiintyy yksikielisillekin suomalaisille ominaista yleiskielen ja puhekielen /murteen vaihtelua ja koodinvaihtoa muihin kieliin, lähinnä englantiin. Vaikka pääasiallinen tarkastelukohteeni onkin suomi viro -koodinvaihto, käsittelen jonkin verran myös muita edellä mainittuja koodinvaihtoja. Koodien vaihtelua voisi tutkia monesta eri näkökulmasta. Läheisten sukukielten välisen vaihtelun morfologiset, syntaktiset ja sanastolliset seikat tarjoaisivat varmasti kiinnostavan tutkimuskohteen. Toisaalta koodinvaihto saattaisi kertoa paljonkin kaksikielisen yhteisön luonteesta, puhujien identifioitumisesta ja sopeutumisesta uuteen kulttuuriympäristöön. Rajaan työni kuitenkin koodinvaihdon tarkasteluun vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Toisin sanoen tarkastelen koodinvaihtoa keskustelu- ja tekstuaalisessa ympäristössään, ja pyrin ottamaan huomioon myös sen, ettei kaikki ulkopuolisen tarkkailijan mielestä vieraalta vaikuttava aines

4 3 välttämättä ole koodinvaihtoa keskustelijoille itselleen. Aineiston käsittelyssä käytän pääasiassa keskustelunanalyysin ja tekstintutkimuksen metodeita. Käsittelen rinnakkain esimerkkejä molemmista aineistoistani, koska koodinvaihto on hyvin samankaltaista sähköposti- ja kasvokkaiskeskusteluaineistoissa. Tämän tutkielman näkökulmaan ovat innostaneet Gumperzin (1982), Auerin (1995, 1998a ja 1998b) ja Kalliokosken (1995) kirjoitukset koodinvaihdosta. Luvussa 3 esittelenkin lyhyesti koodinvaihdosta esitettyjä teorioita, joihin palaan myös myöhemmissä luvuissa verratessani aineistostani tekemiäni havaintoja aikaisempiin tutkimuksiin. Käsittelen myös lyhyesti (luvussa 3.2) sellaisia vakiintuneita virolaisperäisiä sanoja ja ilmaisuja, joita aineistossani ei voi pitää koodinvaihtona. Luvussa 4 kuvaan koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä: sitä millaiset ainekset koodinvaihdolle aineistossani altistuvat ja millaisissa keskustelullisissa ja tekstuaalisissa rakenteissa sitä esiintyy. Lisäksi selvitän, mitä koodinvaihdolla keskustelussa tehdään. Luvussa 5 erittelen, mitä vuorovaikutuksellisia funktioita koodinvaihdolla on Tartossa asuvien suomalaisten keskusteluissa. 2. AINEISTO JA INFORMANTIT Tämän tutkielman aineistoina olen käyttänyt yhtä nauhoitettua keskustelua ja useita satoja sähköpostiviestejä. Aineisto on kokonaisuudessaan Tartossa asuvien suomalaisten välistä keskustelua, johon ei osallistu yksikielisiä puhujia. Sekä kasvoikkain- että sähköpostikeskustelun pääasiallinen kieli on suomi. Kyseessä on siis samantapainen ulkosuomalaisaineisto kuin Lauttamuksella (1990) ja Kovacilla (2001), sillä erotuksella, että omassa aineistossani ei ole kyse haastatteluista. Informanttini eroavat edellä mainittujen tutkimusten ulkosuomalaisista siinä, että he ovat asuneet uudessa kotimaassaan melko lyhyen aikaa, korkeintaan seitsemän vuotta. Keskusteluaineisto on n. 90-minuuttinen tammikuussa 2002 ääni- ja videonauhoitettu Tartossa asuvien suomalaisten välinen arkikeskustelu. Olen litteroinut suurimman osan keskustelusta ääninauhalta ja käyttänyt videonauhaa tarkastaakseni tarpeen mukaan sanattomia vuoroja

5 4 (eleitä, ilmeitä ja katseita), keskustelijoiden läsnäolon huoneessa yms. Litteroinnissa olen käyttänyt keskustelunanalyysin litterointitapaa, (jonka litterointimerkit ovat liitteenä työn lopussa) ja tavallista suomalaista ortografiaa. Viron- ja englanninkielisten kohtien osalta olen kuitenkin käyttänyt kyseisen kielen ortografiaa. Olen saanut kaikilta informanteilta kirjallisen luvan aineiston käyttöön. Kasvokkaiskeskusteluun osallistuneet informantit täyttivät lisäksi lyhyen kyselyn, jolla tiedustelin taustatietoja heidän oleskeluajastaan Virossa, kielitaidostaan ja kielenkäytöstään eri tilanteissa. Kasvokkaiskeskusteluun osallistuu neljä entistä tai nykyistä tartonsuomalaista. Informantit, jotka olen nimennyt Ainoksi, Maijaksi, Mikoksi ja Sariksi, ovat vuotiaita. Heistä Aino on syntyjään yksikielinen virolainen, mutta on asunut lapsesta asti Suomessa, ja määrittelee nyt suomentaitonsa paremmaksi kuin virontaitonsa 1. Äidinkieltään hän ei myöhemmin täytetyssä kyselylomakkeessa määrittele, enkä kysynyt informanttien kansallisuutta. Ainon voi kuitenkin päätellä identifioivan itsensä suomalaiseksi, koska hän kuuluu suomalaisosakuntaan ja koska hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi nauhoitukseen, johon ilmoitin tarvitsevani tartonsuomalaisia. Ainon kielenkäyttö ei aineiston perusteella eroa muista informanteista. Muut informantit ovat asuneet ja opiskelleet Tartossa n. 6 vuotta. Maija on yliopistosta valmistuttuaan noin puoli vuotta ennen nauhoitusta jo palannut Suomeen, ja on nyt Tartossa käymässä. Virossa asuessaan informantit ilmoittavat puhuvansa sekä suomea että viroa. Suomessa asutun ajan voi ajatella vaikuttaneen Maijan puheeseen, koska siinä esiintyy hieman vähemmän koodinvaihtoa kuin muilla informanteilla. Hän itse sanookin kielenkäyttönsä muuttuneen siten, että hän Virossa asuessaan "puhui ihan sekaisin suomea ja viroa" muiden tartonsuomalaisten kanssa. Toisaalta kyselylomakkeen kysymykseen "Miten kuvailisit kielenkäyttöäsi muiden tartonsuomalaisten kanssa?" hän vastaa: "Meillä on oma kieli, johon on sekoittunut hyvin paljon vaikutteita eestin kielestä. Se kieli on pysynyt myös Suomessa." Mikko asuu ja opiskelee Tartossa ja Sari on opiskellut Tartossa ja muuttanut sinne takaisin noin vuoden tauon jälkeen puoli vuotta ennen nauhoitusta. Olen itse mukana informanttina sekä kasvokkaiskeskustelussa että sähköpostilistalaisena. Tutkijan ja varsinkin videokameran ja nauhurin läsnäolo kasvokkaiskeskustelussa saattaa 1 Keskustelun jälkeen täytetyssä kyselylomakkeessa pyysin informantteja määrittelemään kielitaitonsa esimerkiksi asteikolla "äidinkieli /erinomainen /hyvä /tyydyttävä /auttava". Aino ei merkinnyt itselleen

6 5 periaatteessa vaikuttaa tilannetta jäykistävästi varsinkin nauhoituksen alussa, mutta keskustelu vaikuttaa vapautuneelta. Itselläni (Sarilla) on aineistossa huomattavasti vähemmän vuoroja kuin muilla osallistujilla, joten myös koodinvaihtoa on vähemmän. Olenkin mukana vain muutamassa tämän työn esimerkissä. Yleisesti ottaen pidän vain hyvänä asiana sitä, että itse kuulun tutkittavien ryhmään. Varsinkin sähköpostiviestien analysointi vaatii nimittäin usein varsin mittavia taustatietoja osakuntaelämästä ja tartonsuomalaisuudesta yleensäkin. Jotkut tutkijat ovat pyytäneet kaksikielisiä informantteja kommentoimaan ja analysoimaan koodinvaihtotapauksia jälkikäteen (esim. Gumperz 1982, Kontkanen 2001). Kuuluessani tutkittavaan ryhmään voin tarkastella aineistoa myös informantin näkökulmasta, mikä paikkaa hieman edellä mainitun metodin käyttämättä jättämistä tässä työssä. Aineistonani oleva kasvokkaiskeskustelu käydään ystävysten tai kaverusten välillä kotona. Kaikki informantit ovat tietoisia nauhoituksesta. Keskustelijat Saria lukuunottamatta eivät tiedä tutkimuksen tarkkaa aihetta he tietävät vain, että kyseessä on kielentutkimus. He kuitenkin arvaavat tutkimuksen aiheen, minkä Mikko ilmaiseekin nauhoituksen alussa: haluut kakskielistä rääkkimistä kuulla. Vastaan hänelle, että saa puhua mitä kieltä vain, mitä muut keskustelijat eivät kuule. Tämä saattaa vaikuttaa koodinvaihdon määrään, sillä juuri Mikko vaihtaa koodia tiuhaan. Maija ja Aino puolestaan ovat nauhoituksen alussa siinä luulossa, että heidän odotetaan puhuvan vain suomea, kuten Aino ilmaiseekin: meiän piti puhuu suomee. Mikon vastattua tähän saa puhuu ihan mitä vaan, alkavat hekin vaihtaa koodia useammin. Koodinvaihtoa esiintyy noin neljässäkymmenessä vuorossa. Lisäksi olen käynyt läpi viitisensataa Tarton suomalaisosakunnan 2 sähköpostilistalle vuosina tullutta viestiä. Sähköpostilistalle voivat kirjoittaa ja sitä voivat lukea vain osakunnan jäsenet, jotka ovat kaikki Tartossa asuvia tai asuneita suomalaisia. Näin ollen myös sähköpostiviestit edustavat tartonsuomalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Listalle on aineiston keruuaikana kuulunut noin 100 nimeä, joista noin kolmekymmentä on myös lähettänyt listalle viestejä. Kirjoittajat ovat lähes kaikki vuotiaita Tartossa (Tarton yliopistossa ja Viron maatalousyliopistossa) opiskelevia suomalaisnuoria, jotka lähes kaikki ovat asuneet Virossa alle seitsemän vuotta. Kirjoittajien opiskelemat aineet vaihtelevat, mutta eniten kirjoittajien joukossa on lääketieteen, politologian ja viron kielen opiskelijoita. Nämä äidinkieltä, vaan määritteli suomentaitonsa "erinomaiseksi" ja virontaitonsa "hyväksi". Muut informantit määrittelevät suomen äidinkielekseen. 2 Lisätietoja Tarton suomalaisosakunnasta saa www-sivulta

7 6 ovat muutenkin suosituimmat pääaineet Tartossa opiskelevien suomalaisten joukossa, joita on yhteensä noin 250. Parin kirjoittajan äidinkieli on ruotsi, muiden suomi. Kaikkia listalaisia voi myös pitää virontaitoisina, vaikka etenkin syksyisin saattaa listalle liittyä uusia opiskelijoita, jotka eivät vielä osaa viroa. Koska elämä ja opiskelu Tartossa on käytännössä mahdotonta ilman viron kieltä, saavuttavat uudet suomalaisopiskelijat nopeasti ainakin auttavan kielitaidon. Useimmat kirjoittajat ovat kuitenkin vanhempia opiskelijoita, jotka ovat asuneet Virossa vähintään pari vuotta ja jotka siten osaavat myös viroa hyvin. Koodinvaihtotapaukset osoittavat, että useimmat kirjoittajat olettavat myös lukijoiden osaavan viroa. Viestit ovat silti lähes kaikki suomenkielisiä (on myös muutamia vironkielisiä viestejä, jotka kaikki yhtä lukuun ottamatta on merkitty edelleen välitetyiksi). En ole laskenut koodinvaihtotapausten määrää aineistossa, mutta arvioisin koodinvaihtoa esiintyvän noin kolmasosassa sähköpostiviesteistä. Sähköpostiaineistossani on siis enemmän koodinvaihtotapauksia kuin keskusteluaineistossani. Siksi myös työssäni on enemmän esimerkkejä sähköpostiaineistosta. Tästä voi syntyä vaikutelma, että sähköpostissa käytetään enemmän koodinvaihtoa kuin kasvokkaiskeskustelussa, tai että koodinvaihdolla voi olla enemmän vuorovaikutuksellisia tehtäviä sähköpostiviestinnässä. Tämän työn perusteella niin ei kuitenkaan voi väittää. Suurin osa sähköpostilistalaisista tuntee toisensa myös henkilökohtaisesti, mutta eivät kaikki, joten viestejä voi pitää puoli-institutionaalisina. Suurin osa viesteistä koskeekin osakunnan toimintaa: suuren osan muodostavat erilaiset kutsut osakunnan järjestämiin tapahtumiin. Tarton suomalaisosakunnasta antaa hyvän kuvan seuraava uusille opiskelijoille suunnatun esittelyn alkuosa (1): Esimerkki (1) Päiväys Tue, 5 Sep :34: Otsikko [FF:85] Hyvät uudet suomalaiset opiskelijat! Tervetuloa kauniiseen, jännittävään ja monimuotoiseen Tarttoon! Tartossa on hyvin elävä ja aktiivinen osakuntaelämä. Tartossa on useita mies- ja naiskorporaatioita sekä ylioppilasseuroja, joihin Fraternitas Fennicakin kuuluu. Tarton suomalainen osakunta, toiselta nimeltään Fraternitas Fennica on vuosina

8 7 toiminut ja vuonna 1994 uudelleen perustettu Tartossa opiskelevista suomalaisista koostuva osakunta. Frat! Fennica järjestää monenlaista toimintaa läpi akateemisen vuoden ja pitää yllä kulttuurivaihtoa ja yhteistoimintaa paikallisiin ylioppilasseuroihin ja korporaatioihin. [---] Olen muuttanut aineistossa esiintyvät erisnimet, osoitteet, puhelinnumerot ja muut tunnistetiedot. Myös informanttien nimet ovat keksittyjä. Tarton suomalaisosakunnan nimen olen kuitenkin säilyttänyt, koska sitä olisi mahdoton salata. Virolaisosakuntien nimet, joita esiintyy sähköpostiaineistossa runsaasti, olen merkinnyt yksinkertaisuuden vuoksi kirjaimilla A, B, C jne. Esimerkeissä esiintyvät eisuomenkieliset kohdat olen kursivoinut. Esimerkeistä tekemäni poistot tai ääninauhalta epäselväksi jääneet osat olen merkinnyt [---] (useampi sana) tai [--] (yksi sana). Muut lyhenteet ja litteroinnissa käyttämäni merkit selviävät liitteestä. 3 KOODINVAIHDON TUTKIMUKSESTA JA TEORIOISTA 3.1 AIEMPAA TUTKIMUSTA Koodinvaihdolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa puhuja (tai kirjoittaja) vaihtaa koodia, eli esimerkiksi kieltä, vuorovaikutustilanteen sisällä. Useimmiten koodinvaihdosta puhuttaessa on kyse tilanteista, joissa puhuja käyttää kahta luonnollista kieltä samassa keskustelullisessa tilanteessa. Vaihtua voi vain yksi sana, lause tai pidempi jakso. Tyypillistä koodinvaihtoa kuulee esimerkiksi suomenruotsalaisten puheessa, jossa ruotsi ja suomi vaihtelevat. Koodinvaihtoa voi esiintyä myös esimerkiksi eri murteiden välillä. Koodinvaihtoa arkipuhekielen ja yleiskielen välillä käsittelee Hanna Lappalainen artikkelissaan Variaationtutkimuksen ja keskustelunanalyysin näkökulmat toisiaan täydentämässä (2001). Koodinvaihtona voi pitää myös esimerkiksi puhe- ja kirjakielisyyksien vaihtelua kirjoitetussakin kielessä, kuten tässä työssä teen. Koodinvaihtona pidetään myös diglossiaa, eli tilanteista koodinvaihtoa, jossa puhuja valitsee kielen tilanteen mukaan, eli puhuu esimerkiksi kotona suomea ja työssä englantia. Gumperz ja Blum (1972) ovat esitelleet käsitteen metaforinen koodinvaihto, jota käytetään yleisesti vuorovaikutuksellisesta koodinvaihdosta. Se eroaa vastakohdastaan tilanteisesta

9 8 vuorovaikutuksesta eli diglossiasta siten, että diglossiassa koodi määräytyy tilanteen mukaan. Kaksikielisen yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa (joka ei ole diglossiaa) koodinvaihto sen sijaan toimii kontekstualisoinnin keinona siinä missä esimerkiksi nauru, tauot, painotus ja erilaiset rutiini-ilmauksetkin. (Gumperz 1982, ks. myös Kalliokoski 1995:3,5.) Raja diglossian ja nk. metaforisen koodinvaihdon välillä on mielestäni jossain määrin häilyvä parillakin tapaa: Gumperz mainitsee yhtenä metaforisen koodinvaihdon funktioista puhuteltavan valinnan (1982:77). Puhuteltavan valintaa koodinvaihdon avulla voidaan tietysti monissa tilanteissa pitää metaforisena, mutta mitä vakiintuneempi tapa puhujalla on puhua tietylle henkilölle yhtä kieltä ja toiselle toista, sitä tilanteisempana koodinvaihtotapausta tulisi mielestäni pitää. Lisäksi, kuten Kalliokoski (1995:12) huomauttaa, voi sinänsä metaforinen koodinvaihto heijastaa tilanteista koodinvaihtotapahtumaa silloin, kun puhuja referoi aikaisempaa keskustelutilannetta. Tässä työssä en katso tarvitsevani käsitettä metaforinen koodinvaihto. Ilmeisesti termillä halutaan yleensä korostaa keskustelullisen koodinvaihdon monitulkintaisuutta ja normittamattomuutta, mutta mielestäni voidaan aivan yhtä hyvin puhua diglossian vastakohtana, tai jatkumon toisena ääripäänä, keskustelullisesta koodinvaihdosta, joka siis on diskurssin (tai yleensäkin tekstin), eikä tilanteen vaatimusten määräämää. Aineistoni on kokonaisuudessaan vain tietyn kaksikielisen yhteisön sisäisestä vuorovaikutuksesta, eikä siinä täten esiinny varsinaista diglossiaa. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö informanttini kokisi diglossiaa. Päinvastoin: eläessään vironkielisessä ympäristössä käyttävät tartonsuomalaiset molempia kieliä, suomea ja viroa, päivittäin. Yleistäen voi sanoa, että he käyttävät viroa puhuessaan ja kirjoittaessaan virolaisten kanssa ja suomea suomalaisten kanssa. Tämä näkyy selvästi sellaisista sähköpostiviesteistä, joissa kirjoittaja lähettää suomalaisten sähköpostilistalle joltain virolaiselta saamansa vironkielisen viestin ja kommentoi sitä suomalaisille lukijoille suomeksi. En tässä työssä kuitenkaan syvenny tarkastelemaan tartonsuomalaisten diglossiaa. Sen tarkempi selvittäminen, missä tilanteissa ja kenen kanssa tartonsuomalaiset käyttävät viroa ja milloin suomea, vaatisi toisenlaista lähestymistapaa, esimerkiksi haastattelututkimuksen tekoa. Diglossia kuitenkin heijastuu omaankin aineistooni koodinvaihtona erityisesti silloin, kun puhuja tai kirjoittaja referoi viroksi käytyä keskustelua tai kirjeenvaihtoa.

10 9 Harrastaakseen koodinvaihtoa puhujan on tietysti oltava jossain määrin kaksikielinen (tai oikeammin kaksikoodinen), hänen on tunnettava molemmat koodit (kaksikielisyyden määritelmistä ks. esim. Skuttnabb-Kangas 1988:62). Toki koodin vaihtamiseen riittää vain yhdenkin sanan tietäminen toisesta koodista. Esimerkiksi kerrottuani olevani suomalainen olen saanut useammaltakin kuin yhdeltä pohjoismaiselta keskustelukumppanilta vastaukseksi "Ei saa peittää". Tällä lämpöpatterista opitulla lauseella puhuja on osoittanut osaavansa kyllä suomeakin, ja toisaalta keskustelukontekstiin sopimaton lause on varsin vitsikäs. Luvussa 5.2 käsittelen koodinvaihtoa huumorin merkitsijänä. Usein syy koodinvaihdon saattaakin olla vain kielitaidon osoittaminen näin mm. suomenvirolaisten puheessa Praaklin mukaan (2003:281). Eniten koodinvaihtoa on tutkittu kaksikielisissä yhteisöissä. Suomalaisena esimerkkinä mainittakoon Timo Lauttamuksen (1990) amerikansuomalaisten koodinvaihtoa käsittelevä tutkimus. Amerikansuomea on tutkittu myös pro gradu -tutkielmissa jo useamman vuosikymmenen ajan. Uudemmasta suomalaisesta koodinvaihdon tutkimuksesta voi mainita ainakin Magdolna Kovácsin väitöskirjan (2001). Kovács kirjoittaa koodinvaihdosta australiansuomalaisten ja -unkarilaisten kielessä. Hän käsittelee työssään koodinvaihdon kieliopillisia piirteitä ja myös koodinvaihdon keskustelufunktioita. Muiden ulkosuomalaisten koodinvaihtoa käsitteleviä graduja ovat kirjoittaneet mm. Tervala (2000) espanjansuomalaisten ja Vaaraniemi (1998) müncheninsuomalaisten kielestä. Koodinvaihdosta ovat Helsingin yliopistossa kirjoittaneet pro gradu -tutkielman mm. Tero Niittymaa (2001), joka käsittelee koodinvaihtoa suomi toisena kielenä -oppitunneilla ja Christina Kontkanen (2001), joka tutkii työssään suomalais-bulgarialaista arkikeskustelua mm. kommunikaatiofunktioiden osalta. Koodinvaihto on luonnollinen osa kaksikielisen henkilön kielellistä kompetenssia siinä missä esimerkiksi yleiskielen ja slangin tai murteen vaihtelu yksikielisillä puhujilla. On jopa mahdollista, ettei kaksikielinen puhuja aina tiedosta, kumpaa kieltä hän par'aikaa käyttää. Tästä syystä voidaan mielestäni puhua koodinvaihdosta vain siinä tapauksessa, että kuulijat tiedostavat koodin vaihtumisen. Jos koodinvaihdon havaitsee vain ulkopuolinen tarkastelija esimerkiksi kielentutkija eivätkä keskustelun osallistujat itse, ei sitä voi pitää relevanttina. Auer (1998b) esittää jatkumon, jonka mukaan kaksikieliselle puheelle on aluksi ominaista koodinvaihto, joka sitten yleistyy ja vakiintuu, jolloin voidaan puhua kielten sekoittumisesta (language mixing) ja lopuksi seka- eli sulautuneesta kielestä (fused lects). Kun kielet ovat

11 10 täysin sekoittuneet, ei koodin vaihtumisella enää ole paikallista merkitystä, eli se ei toimi kontekstivihjeenä (mts:6). Joskus koodinvaihto lienee omassakin aineistossani päämäärätöntä: kaksikielinen puhuja käyttää sitä kieltä, jolla asia ensimmäisenä tulee mieleen. Tällöin kielenvalinta saattaa motivoitua ympäristöstä esimerkiksi Viroon liittyvä asia sanotaan viroksi mutta aina tällaista sidosta ei ole nähtävissä. Koodinvaihdolla saattaa tällöin olla sosiaalinen merkitys, mutta keskustelullisessa ympäristössään se ei ole merkki kontekstimuutoksesta. Seuraava sähköpostiviesti (2) on pieni esimerkki sujuvasta kaksikielisestä kielenkäytöstä. Olen itse kursivoinut vironkieliset sanat: Esimerkki (2) Päiväys Fri, 17 Nov :25:29 +02:00 Otsikko [FF:192] Mazaa Vil! Kokkonen kaunistaa jälleen Tarton kuvaa Sattumoisin hänellä on myöskin synttärit sunnuntaina. Korraldame siis hänelle suuret peod tänään. Halukkaat voivat osallistua konventissa [---] Viestinnän kannalta ei liene mitään erityistä syytä, miksi esimerkin (2) kirjoittaja voisi haluta kesken suomenkielisen viestin sanoa korraldame peod 'pidetään juhlat' viroksi, mutta koodinvaihto kertoo kirjoittajan, ja myös lukijan kaksikielisyydestä, sekä siitä, että ollaan Virossa. Kaksikielinen viestintä yhdistää tartonsuomalaisten opiskelijoiden sähköpostilistan lukijoita, se osaltaan tukee heidän ryhmäidentiteettiään. En tässä työssä kuitenkaan syvenny tarkastelemaan tartonsuomalaisten identiteettikysymystä, joka vaatisi toisenlaisen lähestymistavan ja tutkimusmetodin. Aihetta ovat käsitelleet Kataja (2001) ja Määttä (2000) pro gradu -tutkielmissaan. Suomi viro -koodinvaihtoa on myös tutkittu jonkin verran. Tämä tutkimus on enimmäkseen tarkastellut virolaisten suomenpuhujien lauseensisäisen koodinvaihdon morfologisia ja syntaktisia piirteitä. Useimmat tutkijat ovat käyttäneet virheanalyysimetodia, eli he pyrkivät selittämään informanttien kielessä esiintyvät poikkeamat normista. Hyvin usein sukulaiskielen puhujalla "virheen" perustana on äidinkielen vaikutus. Uudemmista viro suomi -kontakteja käsittelevistä tutkimuksista suurin osa tarkastelee virolaisten puhujien suomen kieltä. Näistä töistä mainittakoon Helena Sulkalan Suomeen adoptoitujen virolaislasten kielenomaksumista

12 11 koskevat tutkimukset (1994), Leena Nissilän virolaisten suomenpuhujien verbirektioita käsittelevä väitöskirja (2002) ja Inkeri Jääskeläisen helsinginvirolaisten fonetiikkaa analysoiva tutkimus (2002). Kristiina Praakli on tutkinut tampereenvirolaisten koodinvaihtoa vironkielisessä keskustelussa (2002). Tartossa asuvien suomalaisten koodinvaihtoa on tutkinut Annukka Kataja opinnäytetutkielmassaan (2000). Hän tarkastelee koodinvaihtoa lähinnä leksikaalisesta ja sosiolingvistisestä näkökulmasta. Koodinvaihtoa on maailmalla tutkittu paljon niin sosiolingvistisestä kuin kieliopillisestakin näkökulmasta. Sosiolingvistinen tutkimus on tuonut esiin sen, miten koodinvaihdon avulla voidaan osoittaa kuulumista tiettyyn ryhmään, kaksikieliseen yhteisöön. Kieliopillisessa lähinnä syntaktisessa tutkimukessa on löydetty lauseensisäisen koodinvaihdon säännönmukaisuuksia. Koodinvaihtoa täytyy kuitenkin lisäksi tarkastella keskusteluympäristössään, jotta myös sen paikalliset vuorovaikutukselliset funktiot tulisivat otettua huomioon. Keskustelunanalyyttinen tarkastelu paljastaa juuri näitä funktioita, mutta myös laajempi sosiaalinen ja kulttuurikonteksti nivoutuu vuorovaikutukselliseen rakenteeseen (Auer 1998a: 3 4). Vanhemmassa tutkimuksessa koodinvaihtoa on pidetty lähinnä kompensatorisena kommunikaatiostrategiana, vieraan kielen puhujan keinona paikata puutteellista kielitaitoaan. On puhuttu interferenssistä osana kielenoppijan välikieltä, ilmiönä joka katoaa, kun kielitaito paranee. Kaksikielisten puhujien koodinvaihdon on katsottu kuvastavan kielellisten vähemmistöjen sosiaalis-kulttuurista identiteettiä. Tällöin vähemmistökieli on ns. me-koodi ja enemmistökieli he-koodi (Gumperz 1982:66). Kun koodinvaihtoa tarkastellaan keskusteluympäristössään, voidaan havaita, että sillä on myös vuorovaikutuksellisia tehtäviä. Tällöin ei välttämättä ole olennaista kumpaan suuntaan koodi vaihtuu. Koodinvaihdolla ei siis myöskään tarkoiteta koko muunkielistä jaksoa, vaan vain sitä hetkeä, jolloin koodi vaihtuu. Olennaista on koodin vaihtuminen sinänsä, puheen muutos, joka saattaa heijastaa muutosta keskustelun kontekstissa. Koodinvaihto toimiikin ns. kontekstivihjeenä, joka ilmaisee muutosta esimerkiksi puhujan suhteessa sanottuun. Gumperz (mts: 75 82) listaa kuusi koodinvaihdon funktiota keskustelussa (käännökset Kalliokoski 1995:5): 1) koodinvaihdon käyttö referoinnin yhteydessä, 2) koodinvaihto puhuteltavan spesifioinnin apuna, 3) koodinvaihto huudahdusrutiineissa, 4) koodinvaihto

13 12 toiston keinona, 5) koodinvaihto keinona modifioida sanottua, 6) koodinvaihto persoonallisen ja objektiivisen näkökulman vaihtelun merkkinä. Gumperz toteaa kuitenkin, ettei koodinvaihtotapauksille voi hakea yhtä ainoaa tulkintaa (mts:97). Auer kritisoi tutkijoita siitä, että he usein sekoittavat keskenään keskustelun rakenteet, lingvistiset muodot ja koodinvaihdon funktiot (1995:120). Esimerkiksi edellä luetelluista Gumperzin koodinvaihdon funktioista huudahdusrutiini on itse asiassa lingvistinen muoto ja toisto puolestaan keskustelun rakenne (mp). Päädyin tässä työssä tarkastelemaan ensin luvussa 4 koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä: toisaalta luvussa 4.1 sitä, millaiset kielenainekset lauseet ja ei-lausemaiset rakenteet koodinvaihdolle altistuvat, ja luvussa 4.2 sitä, millaisessa tekstuaalisessa ympäristössä koodinvaihtotapaukset usein esiintyvät. Omassa luvussaan, luvussa 5 Koodinvaihdon vuorovaikutukselliset tehtävät, tarkastelen aineistoesimerkkejä siltä kannalta, millaisia funktioita koodinvaihdolla näyttää keskustelussa olevan. Näin ollen koodinvaihdon rakenteellisia piirteitä käsittelevässä luvussa on myös sellaisia ilmiöitä, joita Gumperz pitää metaforisen koodinvaihdon funktioina. Koodinvaihdon funktiot ovat usein päällekkäisiä, tai saman koodinvaihdon voi tulkita monella tavalla (Kalliokoski 1995:5). Koodinvaihdon voi mielestäni esimerkiksi lähes aina nähdä korostavan sanottua. Samoin voi vitsailevassa (tai referoivassa) jaksossa esiintyvä koodinvaihto ilmaista vitsailun (tai referoinnin) lisäksi esimerkiksi näkökulman vaihdosta. Näin ollen on oman keskusteluaineistoni koodinvaihtotapauksissa nähtävissä seuraavanlaiset hierarkiat: 1) vitsailu + näkökulman vaihtelu + korostaminen ja 2) referointi (+ näkökulman vaihtelu) + korostaminen. 3.2 KOODINVAIHTO VAI LAINA? Paljon keskustelua on herättänyt kysymys siitä, mikä on koodinvaihtoa, mikä lainaa. Yleisin tulkinta on, että laina on sopeutunut kohdekielen kieliopilliseen systeemiin (esim. Gumperz 1982:67, Lauttamus 1990: 25 29). Toisaalta kaikki tutkijat eivät pidä tätä erontekoa olennaisena tai edes suotavana (Kalliokoski 1998:4). Olen oman aineistoni tarkastelussa

14 13 pitänytkin (potentiaalisena) koodinvaihtona kaikkia niitä tapauksia, joissa kieli näyttää vaihtuvan. Joku lainalta vaikuttava tapaus saattaakin saada keskustelijat reagoimaan samoin kuin koodinvaihto, tai innostaa heitä koodinvaihtoon. Esimerkiksi suomeen hyvin sopeutunut tänks saa vastauksekseen vironkielisen palun ole hyvä. Useimmat lainoiksi tulkittavat sanat eivät kuitenkaan aiheuta keskustelijoissa mitään reaktiota, joten en ole niitä lähemmin tarkastellut. Lainoiksi tulkitsemani sanat ovat myös yleensä sopeutuneet suomen kielioppiin. Virosta on keskusteluaineistossani lainattu mm. sana krooni kruunu (vir. kroon) ja ilmaus ajaa äriä tehdä bisnestä (vir. äri ajama) esimerkiksi lauseissa: Paljon sataseitkytyks tuhatta kroonia o. (vir. yks. part. krooni) [--] ne maksaa nin tota sama krooneis täällä -- (vir. mon. in. kroonides). [--] voisin niinku ruveta ajaa äriä (.) täällä. (vir. äri ajama) Sähköpostiviesteissä, jotka enimmäkseen käsittelevät osakuntaelämää, on paljon lainoja. Nämä sanat ovat pääsääntöisesti virolaisosakuntien käyttämää osakuntaterminologiaa, jotka on suoraan lainattu suomalaisosakunnan käyttöön. Suurin osa niistä on virallisestikin vakiinnutettu osakunnan säännöissä. Tällaisia osakuntasanoja ovat esimerkiksi senior 'puheenjohtaja', vanamees 'toinen puheenjohtaja, oltermanni', scriba 'sihteeri, pöytäkirjanpitäjä', laekur 'rahastonhoitaja', major domus 'osakuntatilan isäntä/emäntä', eemalviibija 'poissaoleva jäsen', vilistlane, lyh. vil! 'seniorijäsen', 'yliopistosta valmistunut jäsen', bursvilistlane, lyh. bvil! 'opiskelun keskeyttänyt jäsen', vilistlaskogu 'senioriyhdistys', külalisõhtu 'avoimien ovien ilta', õllelaud 'olutpöytä' ja konventti 'osakuntatilat'. Joistakin edellä mainituista sanoista käytetään myös suomenkielistä vastinetta (puheenjohtaja, sihteeri, oltermanni, rahastonhoitaja), osaa puolestaan ei ole suomennettukaan. Nimien edessä esiintyvä lyhenne ksv! tulee sanasta kaasvõitleja 'taistelutoveri' ja tarkoittaa osakunnan varsinaisia jäseniä, siis ei fukseja eikä seniorijäseniä. Fuksit käyttävät nimensä edessä joko virolaista lyhennettä reb! < rebane 'fuksi', tai suomennosta fuks!. On myös käännöslainoja, kuten värienkantaja < vir. värvikandja, jolla tarkoitetaan osakunnan niitä jäseniä, joilla on osakunnan "värit" eli nauha ja osakuntalakki eli kaikkia jäseniä fukseja lukuunottamatta. Virolaisista osakunnista käytetään nimitystä korporaatio > vir. korporatsioon, lyh. korp!, ark. korppi.

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kakkoskielistä vuorovaikutusta

Kakkoskielistä vuorovaikutusta lektiot Kakkoskielistä vuorovaikutusta SALLA KURHILA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 18. kesäkuuta 2003 Nyt juuri on alkamassa tilaisuus, joka osin muistuttaa niitä tilanteita, joita olen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Monikasvoinen TAVA-partisiippi

Monikasvoinen TAVA-partisiippi lektiot Monikasvoinen TAVA-partisiippi Tutkimus suomen TAVA-partisiipin käyttökonteksteista ja verbiliittojen kieliopillistumisesta Heli Pekkarinen Väitöksenalkaisesitelmä Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen lektiot Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen Marjo Savijärvi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 2. joulukuuta 2011 Olen tutkinut väitöskirjassani vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Toisen kielen taitajaksi kielikylpypäiväkodissa

Toisen kielen taitajaksi kielikylpypäiväkodissa Toisen kielen taitajaksi kielikylpypäiväkodissa Marjo Savijärvi Selvitin syksyllä 2011 valmistuneessa väitöskirjassani, miten ryhmä 4-5-vuotiaita suomenkielisiä lapsia oppii ruotsia kielikylpypäiväkodissa.

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot