Vipuvoimaa EU:lta. Aluepolitiikan tulevaisuuden. Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa Ministeri Pekkarisen johdolla järjestetty ensimmäinen tulevaisuusfoorumi 7.1. onnistui hyvin. Nelisenkymmentä kutsuttua asiantuntijaa pohti Suomen alueellisen kehittämisen tilaa, tulevaisuuden kehitysnäkymiä, kehittämisen tavoitteita sekä kansallisia ja Euroopan unionin politiikkavälineitä. Aluepolitiikan tulevaisuuden pohdintaa ja kannanmuodostusta jatketaan yhteistyössä eri toimijoiden ja alueiden kanssa. Kevään aikana järjestetään kaksi tulevaisuusfoorumia, joissa syvennetään ensimmäisessä foorumissa esitettyjen johtopäätösten käsittelyä. Laajavuoressa etsittiin ideoita siihen, millaista alueellista kehittämispolitiikkaa tarvitsemme ja miten EU:n politiikkavälineitä voidaan käyttää hyväksi Suomen tavoitteiden toteuttamisessa, alueiden potentiaalin vahvistamisessa, haasteisiin vastaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Valmistaudumme näin EU:n koheesiopolitiikasta ja budjettiuudistuksesta käytävään keskusteluun kansallisten tarpeiden ja kehittämislinjausten pohjalta. Foorumi tuki Suomen aikaisempaa kantaa, että EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa tulee pyrkiä jatkamaan koko unionin alueella. Alue- ja rakennepolitiikkaa tulisi jatkaa valtakunnallisesti kattavana, mutta aluelähtöisesti toteutettuna. Suomen osalta ei olisi myöskään perusteltua rajoittaa vuoden 2013 jälkeen alue- ja rakennepolitiikkaa koskemaan vain Itä- ja Pohjois- Suomen harvaan asuttuja alueita. Suomen pitää kuitenkin varautua siihen vaihtoehtoon, että EU:n alue- ja rakennepolitiikassa tapahtuu muutoksia ja se kohdistetaan vain kaikkein köyhimmille alueille tai sektoripolitiikan kautta. On selvitettävä, kuinka alueelliset EU-tuet voidaan korvata kansallisesti ja etsittävä keinoja hyödyntää uusia välineitä kuten makroaluestrategioita ja sektorikohtaista rahoitusta alueellisesti. Keskeiseksi teemaksi foorumissa nousi tarve huomioida palvelurakenteen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. Palveluverkon kehittämisessä tehokkuutta on tarkasteltu yksipuolisesti kunkin sektorin kannalta ottamatta huomioon kokonaisuutta. Nyt ELYissä voidaan yhdessä maakuntien kanssa katsoa kokonaisuutta ja sitä tukeeko palvelurakenne elinkeinoelämää. Palvelut eivät ole olleet aluepolitiikan keskiössä, mutta nyt ne on syytä siihen ottaa. Kun väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen jatkuvat, kansallinen tasapainoinen alueellinen kehitys on suuressa vaarassa. Demografiakehityksen huomioiminen, analysoiminen ja siihen vaikuttaminen on keskeinen tehtävä. On etsittävä kykyä tuottaa uusia välineitä, käytäntöjä ja ideoita tämän ongelman hoitamiseksi. Verotus, työurien pidentäminen, työelämän laadun parantaminen jne. ovat yleisiä yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja, jotka eivät riittävästi ota huomioon alueiden erilaisuutta. 1 Tarvitaan erilaisia, alueellisesti räätälöityjä ratkaisuja, joita varten tarvitaan alueellista tietoa, alueellisia kokeiluja jne. Kolmanneksi teemaksi nostettiin käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan edistäminen. Näihin aiheisiin paneudutaan syvemmin kevään aikana järjestettävissä tulevaisuusfoorumeissa. Teksti: Kielo Karioja SISÄLTÖ: 2 Rakennerahasto-ohjelmien rooli komission Itämeri-strategian toteuttamisessa 4 Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri 6 Aluekehittämisen uutta lainsäädäntöä voimaan vuoden 2010 alussa 7 Tutkimusympäristö tärinämittauksille 8 PAKETTI - kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti 9 Ajankohtaista lyhyesti

2 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahasto-ohjelmien rooli komission Itämeristrategian toteuttamisessa Joulukuussa 2007 Eurooppa-neuvosto antoi EU:n komissiolle tehtäväksi laatia Euroopan unionin sisäinen Itämeri-strategia kesäkuuhun 2009 mennessä. Suomi osallistui aktiivisesti EU:n Itämeren alueen strategian valmisteluun tehden konkreettisia esityksiä erityisesti meriympäristön parantamisesta ja merenkulun turvallisuuden tehostamisesta. Suomen aloitteesta pohjoisen ulottuvuuden asema EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa määriteltiin Eurooppa-neuvoston toimeksiannossa. EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Strategia kattaa Itämeren kahdeksan EU-maata, mutta maantieteellinen kattavuus vaihtelee aiheittain. Talouskysymyksissä alue käsittää kaikki alueen valtiot. Meriympäristön suojeluun liittyvissä kysymyksissä alueena on Itämeren valuma-alue. Alueen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa, erityisesti Venäjän, Norjan ja Valko-Venäjän. Komission näkemyksen mukaan EU:n Itämeren alueen strategian avulla voidaan luoda alueellinen kehikko, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot voivat määritellä tarpeensa ja sovittaa ne olemassa oleviin rahoituslähteisiin. Näin voidaan tukea Itämeren alueella kestävää ympäristönsuojelua ja hyvää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Monet unionin yleisistä politiikoista ja ohjelmista ovat keskeisiä myös Itämeren alueen kannalta ja ne tulevat olemaan osa Itämeri-strategian toimeenpanoa ja rahoitusta. Keskeisimpiä on rakenneja aluepolitiikka, jonka puitteissa alueelle on suunnattu merkittävää rahoitusta. Komissio aikoo ottaa jatkossa Itämeri-strategian painopisteet huomioon rahoituksen suuntaamisessa. Strategian liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa on hahmoteltu neljä toisiinsa liittyvää kokonaisuutta, pilaria, joiden alla on yhteensä 15 painopistealuetta: I) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena ravinnekuormituksen vähentäminen hyväksyttävälle tasolle luonnonsuojelualueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ml. kalakannat haitallisten ja vaarallisten aineiden käytön ja vaikutusten vähentäminen puhtaan merenkulun mallialueen luominen ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen II) Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena sisämarkkinoiden toiminnan esteiden poistaminen Itämeren alueella ml. tulli- ja veroyhteistyön parantaminen alueen innovaatioiden ja tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen täysimääräisesti pienyrityksiä tukevan aloitteen toimeenpano: yrittäjyyden edistäminen, PK-yritysten vahvistaminen ja henkilövoimavarojen tehokas käyttö kestävän maa- ja metsätalouden ja kalastuksen tukeminen III) Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena energiamarkkinoiden yhteyksien, tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen Itämeren alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen, ml. turismi IV) Itämeri turvallisena alueena Itämeren alue meriturvallisuuden ja merivalvonnan suunnannäyttäjänä merellä tapahtuvien onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ja öljyntorjunta rajat ylittävän rikollisuuden vähentäminen 2

3 Vipuvoimaa EU:lta EU:n Itämeren alueen strategian tarkoituksena ei ole luoda uusia instituutioita alueelle. Strategialla ei tässä vaiheessa myöskään haeta uutta rahoitusta. Komissio korostaa olemassa olevien lukuisten rahoituslähteiden hyödyntämistä toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Monimuotoinen rahoitus, mukaan lukien unionin ohjelmien rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden budjetit, muiden toimijoiden varat sekä kansainvälisten rahoituslaitosten lainat, on välttämätön edellytys erityisesti suurten ympäristöinvestointien ja liikenne- ja energiaverkkojen rakentamisen toteuttamisessa. Näin on toimittu esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa. Strategia antaa suuntaviivoja, kun komissio alkaa valmistella unionin seuraavia rahoituskehyksiä vuoden 2013 jälkeiselle ajalle, jolloin unionin ohjelmien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon myös Itämeri-strategian sisältöpainotukset ja alueellinen näkökulma. EU:n komission aluepolitiikan pääosasto (DG Regio) pyysi kirjeessään ( ) hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden määrän ja rahoitusosuuden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmissa. Komissio pyysi lisäksi ohjelmien seurantakomiteoita ottamaan kantaa, onko tarpeen muokata ohjelmien valintakriteeristöä sekä ohjelma-asiakirjojen sisältöä niin, että Itämeri-strategia tulisi paremmin huomioiduksi. Seurantatietoja Hallintoviranomainen pyysi lähettämällään kirjeellä kaikkia EURA seurantajärjestelmää käyttäviä välittäviä toimielimiä käymään läpi sekä käynnissä olevat että jo päättyneet hankkeensa ja esittämään oma subjektiivinen arvionsa siitä, tukeeko ao. hanke jotakin Itämeri-strategian pilareissa ja niihin liittyvissä painopistealueissa kuvatuista tavoitteista. Hankkeet tuli merkitä järjestelmään käyttäen kullekin pilarille määriteltyjä koontitunnuksia. Selvityksen ensimmäisiä tuloksia voitiin raportoida joulukuussa kokoontuneille EAKR-ohjelmien seurantakomiteoille. Komissiolle alustavia tuloksia raportoitiin joulukuun lopulla toimitetussa kansallisessa strategisessa raportissa. EURA seurantajärjestelmää käyttävien viranomaisten EAKR-hankkeista 33 % ja rahoituksesta 38 % on tämänhetkisten tietojen mukaan kohdistunut Itämeri-strategiaa tukevaan toimintaan. ESR-ohjelmassa vastaavat osuudet ovat 12 % ja 13 %. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ja niiden rahoitus ovat valtaosin kohdistuneet II pilariin, EAKR-ohjelmissa noin puolet hankkeista ja ESR-ohjelmassa yli 90 %. Pilareiden I ja III osuus EAKR-ohjelmien Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista on molempien vajaa kolmannes. Pilarin II osalta rajanveto hankkeiden roolista Itämeri-strategian toteutuksessa on osoittautunut kaikkein hankalimmaksi ja viranomaiskohtainen vaihtelu subjektiivisessa arvioinnissa siten suurimmaksi. Alustavista tiedoista puuttuvat vielä Tuki2000-järjestelmässä hallinnoitavat yritystukihankkeet, joiden osalta ei ollut mahdollista hyödyntää EURA 2007 järjestelmään perustettuja koontitunnuksia. Tämän merkittävän hankemassan osalta tiedot on pyydetty erikseen ja tuloksista voitaneen raportoida tammikuun aikana. EAKR-ohjelmien seurantakomiteat totesivat joulukuun kokouksissaan EAKR-ohjelmien tukevan nykyisellään jo melko hyvin Itämeristrategiaa, jonka tavoitteet ovat pitkälti yhteneviä ohjelmien tavoitteiden kanssa. Itämeri-strategian korostaminen valintakriteereiden tasolla ei vaikuta tällä hetkellä välttämättömältä. Asiaa pohditaan uudestaan, kun hankeselvityksen kattavat tulokset valmistuvat ja EAKR-ohjelmien arvioitsijat ehtivät ottaa asiaan kantaa. Seurantakomiteat päättivät kuitenkin täsmentää Itämeri-strategian ja EAKR-toimenpideohjelmien yhteyttä lisäämällä asiasta erillisen maininnan ohjelmaasiakirjoihin. Itämeri-strategiaa tukevasta hanketoiminnasta päätettiin myös raportoida jatkossa vuosikertomuksen yhteydessä. Teksti: Harri Ahlgren 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä TAMMIKUU Jyväskylä (Hotelli Laajavuori) ja Helsinki (Ratakadun ATK-luokka) Helsinki (Espa, ATK-luokka) Helsinki (Espa Auditorio) Helsinki (Espa, ATK-luokka) Helsinki (Espa Auditorio) Oulu (ELY-keskuksen ATK-luokka) Helsinki (Espa Auditorio) HELMIKUU Helsinki (Espa, ATK-luokka) Neljä kaksipäiväistä koulutustilaisuutta suuralueilla Oulu Kuopio Helsinki Tampere Tampere (ELY-keskuksen ATK-luokka) Ministerin tulevaisuusfoorumi Alue- ja koheesiopolitiikan tulevaisuus KUTSU: johtavat virka- ja luottamusmiehet, tutkijat Siiri itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän koulutus TEMin projekteille ELY-virastojen Siiri-tukihenkilöiden koulutus (kesto 1 pv) TEMin valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien koulutus- ja keskustelutilaisuus ELY-virastojen Siiri-tukihenkilöiden koulutus (kesto 1 pv) Koulutus- ja informaatiotilaisuus rakennerahastojen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmista rahoitettavien hankkeiden suomalaisille ensimmäisen tason valvojille Siiri itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän peruskoulutus Kehittämisohjelmien seuranta ja raportointi, yhteistyö muiden kehittämisohjelmien kanssa, ulkoinen arviointi ja itsearviointi sekä tarjouskilpailujen järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö ja tulokset ja niistä tiedottaminen EAY-tavoitteen valvontaan liittyvät asiat TEMin projekteille ELY-virastojen Siiri-tukihenkilöille Kehittämisohjelmien vetäjät ELY-virastojen Siiri-tukihenkilöille suomalaisille ensimmäisen tason valvojille ELY-virastojen uusille käyttäjille Aluekehityslainsäädännön tietoisku voimaan astunut aluekehityslainsäädäntö RR-ministeriöiden virkamiehet, RR-rahoittajat Siiri - itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän peruskoulutus Aluekehittämiseen ja siihen liittyvän rahoituksen koulutus- ja keskustelutilaisuudet Siiri itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän peruskoulutus voimaan astunut aluekehityslainsäädäntö ja rakennerahastohankkeiden rahoittamiseen liittyvät asiat (sisällölliset painotukset, tukimuodot, päätösmenettelyt ja -ehdot, julkiset hankinnat, tukikelpoisuus, rahoittaja- ja maksajaroolien yhteistyö) Kouvola tbc. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Kampanjan tarkoituksena on antaa järjestöille ja muille potentiaalisille hanketoimijoille eväitä rakennerahastohankkeiden suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Hanketyön peruskoulutuksen lisäksi jaetaan kokeneiden hanketoimijoiden tietoa ja verkotetaan pieniä toimijoita ammattimaisten hankeorganisaatioiden kanssa hankekumppanuuden synnyttämiseksi. MAALISKUU 2010 ELY-virastojen uusille käyttäjille Alueiden kehittämisen rahoituksessa ja RR-tuen myöntämisessä mukana olevat virka- ja luottamusmiehet (MYR), RR-rahoittajat ELY-virastojen uusille käyttäjille järjestöt, yritykset, organisaatiot 2.3. Kokkola tbc. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot 3.3. Oulu tbc. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot 5.3. Rovaniemi tbc. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Jyväskylä Valtakunnalliset MYR-päivät EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2013 jälkeen, maakuntien kilpailukyky maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen murroksissa, MYR:ien rooli uudessa aluehallinnossa Joensuu (Kauppakeskus Isomyy) Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros Joensuun teemana raja TEM osallistuu rakennerahastotoiminnan menestystarinoita kuvaavalla näyttelyllä Euroopan komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja UM:n Eurooppatiedotuksen järjestämään maakuntatilaisuuksien sarjaan vv Maakuntien yhteistyöryhmien jäsenet, esittelijät ja asiantuntijat sekä ministeriöiden ja aluehallinnon EU-ohjelmista vastaavat henkilöt kansalaiset 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä HUHTIKUU Itä-Suomen ELY-keskusalueet tbc. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Tampere (Vapriikki) Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros Tampereen teemana teollisuus ja työllisyys TOUKOKUU 2010 vk 18 Varsinais-Suomen ELY-keskusalue tbc. Ks. yllä Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Kuopio ESR-ohjelman seurantakomitea Seurantakomitean jäsenet, valmistelijat Seurantakomitean jäsenet, valmistelijat Bryssel Regions for Economic Change -konferenssi KESÄKUU TEMin hallinnonalan koulutusohjelma Työvoimaopisto / Jyväskylä TEMin hallinnonalan koulutusohjelma Työvoimaopisto / Jyväskylä Yleiskoulutus Rakennerahastotoiminta tutuksi Rakennerahastohankkeiden maksatushakemusten käsittely ja menojen varmentaminen DG Regio järjestää, tarkoitettu alue- ja paikallistason toimijoille. Jaetaan Regio Stars Awards palkinto. Lisätietoa: conferences/sustainable-growth/home_en.cfm?nmenu=1 Rakennerahastojen hallinnointiin liittyvät prosessit välittäville toimielimille tapahtuvasta määrärahan jaosta aina korjaaviin toimenpiteisiin. Taloushallinnon osaaminen esim. talousarvion sisäinen rahoitus ja talousarvion ulkopuolinen rahoitus; talousarvio-, kulutus- ja siirtomenot, talousarvio- ja liikekirjanpidon osaaminen; maksatushakemusten laatiminen; maksatuspäätös ja tukikelvottomien erien kirjaaminen ja luokittelu. (art. 13) alue- ja paikallistason toimijoille HAKU: ELYjen rakennerahastoasioita hallinnoivat tai muuten rakennerahastoasioita kiinnostuneet henkilöt, joiden rakennerahastoasioiden perustiedot ovat puutteelliset tai vaativat täydennystä. HAKU: ELYjen rakennerahastojen maksatusyksiköissä maksatushakemuksen käsittelystä, taloushallinnosta ja paikan päällä tehtävistä varmennuksista vastaavat henkilöt. Kevään tapahtumia, joiden aikataulu on vielä täsmentymättä: Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut -kampanjan aluetilaisuuksia ELY-alueilla (helmi-toukokuu) Satakunta viikot 9 10 tbc Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa viikot tbc. Pirkanmaa viikot tbc Talous- ja sosiaalipartneritapaaminen TEMissä seurantakomitea-asioista huhti-toukokuussa EAKR-ohjelmien kevään seurantakomiteat Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät hankkeiden toteuttajille ja viranomaisille (Kemissä) EURA 2007 & Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjäkoulutukset Siiri-järjestelmän koulutukset maalis-toukokuussa: tietoa päivämääristä Tepon Kota-järjestelmästä Korjaavat toimenpiteet -koulutuspäivä / RAHA/Riitta Mensalo Paikan päällä tapahtuvan varmennuksen toteuttaminen käytännössä (simulointi/harjoitustyö) / RAHA/Riitta Mensalo Alustavia päivämääriä ja tilaisuuksia syksylle 2010 Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros Kokkola teemana yrittäjyys ja Rovaniemi teemana arktinen Eurooppa yhteisrahoitteisten rakennerahastohankkeiden hallinnointi (Helsinki) TEM:n hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi (Helsinki) Provisional dates for OPEN DAYS 2010 are 4-7 October 2010 Brussels lisätietoa: Employment week 2010 on Nov 24 25th 2010 Brussels lisätietoa: Paikan päällä tapahtuvan varmennuksen toteuttaminen käytännössä (simulointi/harjoitustyö) /RAHA/Riitta Mensalo Talous- ja sosiaalipartneritapaaminen TEMissä seurantakomitea-asioista loka-marraskuussa Seurantakomiteat marras-joulukuu Lisätietoja: Jaana Valkokallio 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Aluekehittämisen uutta lainsäädäntöä voimaan vuoden 2010 alussa Tasavallan presidentti vahvisti lain alueiden kehittämiseksi, lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta sekä muutokset rakennerahastolakiin ja ulkorajayhteistyön hallinnoinnista annettuun lakiin. Uudet säädökset tulivat voimaan Laki alueiden kehittämisestä ohjaa alueiden kehittämistä. Se sisältää säännökset alueiden kehittämisen tavoitteista, suunnittelujärjestelmään liittyvistä tehtävistä ja tehtäviä hoitavista viranomaisista. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta aloittaa työnsä uuden lain mukaisena neuvottelukuntana. Sille siirtyvät nykyisen alueiden kehittämisen neuvottelukunnan ja rakennerahastoneuvottelukunnan tehtävät. Myös maakunnan yhteistyöryhmän tehtäviä on vahvistettu strategisten linjausten tekijänä ja aluepolitiikan toimeenpanon aluetason yhteen sovittajana. Maakunnan liittojen tehtäviä tarkennetaan ja niiden asemaa aluekehitysviranomaisena vahvistetaan. Laissa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta on säännökset tuen myöntämiseen ja käyttöön liittyvistä menettelyistä. Lain tarkoituksena on selkeyttää maakunnan kehittämisrahan ja rakennerahastovarojen myöntämis-, maksamis- ja seurantamenettelyjä maakunnan liitoissa sekä eräiltä osin myös uusissa elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksissa ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Rakennerahastolain jäsenvaltioiden välisten rakennerahastoohjelmien hallinnointia koskevia säännöksiä selkeytettiin ja täsmennettiin lain soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Tarkempia säännöksiä kolmella asetuksella Valtioneuvosto antoi lakien toimeenpanosta tarkempia säännöksiä asetuksilla, jotka myös tulivat voimaan Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä sisältää muun muassa säännöksiä alueiden kehittämiseen liittyvien ohjelmien ja muiden asiakirjojen sisällöstä sekä niitä koskevista menettelyistä. Lisäksi asetuksessa on tarkemmat säännökset neuvottelukuntien ja yhteistyöryhmien kokoonpanosta ja tehtävistä. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmien ja hankkeiden rahoituksesta on lakia tarkemmin säännelty viranomaisten tehtävistä ja käytettävistä tukimuodoista. Lisäksi asetuksessa on säännökset hyväksyttävistä kustannuksista ja tuen hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelyistä. Valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista annetun asetuksen muuttamisesta on eräiden teknisluonteisten muutosten lisäksi muutettu asetuksen 2 :n määritellyn varauksen nimi joustovaraukseksi ja sen soveltamisalaa on laajennettu. Uuden lainsäädännön aiheuttamista muutoksista alueviranomaisten toimintaan järjestetään helmikuussa 2010 laaja koulutuskierros. Lisätiedot: Tuula Manelius, Tarja Reivonen ja Pekka Järviö 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Tutkimusympäristö tärinämittauksille Liikesimulaattorilla tutkitaan tärinää kolmiuloitteisesti Kehotärinällä ymmärretään maalla, merellä tai ilmassa liikkuvasta koneesta sen kuljettajaan tai käyttäjään jalkojen ja istuimen kautta välittyvää tärinää. Pitkäaikaisen kehotärinäaltistuksen tiedetään aiheuttavan terveyshaittoja kuten alaselän kipuja. Tarkkaa mekanismia, miten terveyshaitat syntyvät, ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että tärinän taajuus ja voimakkuus ovat kaksi vaikuttavinta tekijää. Myös mm. henkilön ominaisuudet vaikuttavat terveyshaittojen kehittymiseen. Kehotärinän tutkimukseen liittyviä mittauksia on suoritettu perinteisesti kenttäolosuhteissa. Niihin liittyy kuitenkin runsaasti epävarmuustekijöitä. Tutkimusympäristö tärinämittauksille -hankkeessa on nimensä mukaisesti toteutettu laboratorioympäristö tärinään liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Laboratorion keskeisin laitteisto on kuuden vapausasteen liikesimulaattori, jonka avulla voidaan simuloida liikettä kolmiulotteisesti mukaan lukien pyöriminen liikesuuntien suhteen, kertoo projektipäällikkö Pentti Romppainen. Liikesimulaattori sopii monenlaisiiin sovelluksiin Oheisen kuvan mukaisia liikesimulaattoreita on perinteisesti käytetty esimerkiksi lentokone- ja ajoneuvosimulaattoreiden alustana. Hankittua liikesimulaattoria käytetään aluksi kehotärinän mittausteknologian kehittämiseen liittyvässä tutkimuksessa (Mewex-projekti). Liikesimulaattori on käyttökelpoinen monenlaisissa sovelluksissa, joissa tarvitaan luotettavaa ja toistettavaa liikeherätettä. Tällaisia ovat mm. työkoneohjaamojen ja -istuimien tärinävaimennuksen testaaminen ja kehittäminen. Myös laitteiston käyttö työkone- ja ajoneuvosimulaatiota varten on herättänyt mielenkiintoa. Tärinä voi aiheuttaa terveyshaittoja Kehotärinälle altistuminen on voimakkainta maa- ja metsätaloudessa (traktorit, metsätraktorit), raskaassa liikenteessä (kuormaautot), maansiirrossa (kaivinkoneet, kuormaajat), kaivosajoneuvoissa (lastaajat, dumpperit) ja yleensä ottaen teollisuuden koneissa ja laitteissa (trukit, nosturit yms.). Kehotärinä voi tyypillisesti aiheuttaa terveyshaittoja kuten alaselän kipuja. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tehty usean vuoden ajan kehotärinän tutkimusta ja mittausteknologian kehittämiseen liittyvää työtä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kehotärinän haitallisuuteen voidaan puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Kehotärinän tutkimisella ja mittauksella on käytännön ja eritoten kansanterveyden kannalta merkittävät tavoitteet, korostaa Pentti Romppainen. Hanke täydentää Kajaanin alueen erityisosaamista, joka pohjautuu korkeatasoiseen, mittauksiin perustuvien teknologioiden osaamiseen. Hankkeessa rakennettava kehitysympäristö luo mahdollisuuksia entistä tiiviimmän tutkimusyhteistyön syntymiseen muiden tutkimuslaitosten kanssa, arvio Pentti Romppainen. Hankkeessa rakennettava kehitysympäristö luo mahdollisuuksia entistä tiiviimmän tutkimusyhteistyön syntymiseen. Tutkimusympäristö tärinämittauksille Ohjelma ja toimintalinja: Itä-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30435, Rahoitus: EAKR , valtio , kokonaiskustannukset Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: Projektipäällikkö Pentti Romppainen pentti.romppainen@kajak.fi Lisätietoja/rahoittava viranomainen: Aki Lappalainen aki.lappalainen@laaninhallitus.fi > tyoelamapalvelut 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Palveluyhteistyö paketissa Kun kuntamuutokset myllertävät, rinnalle tarvitaan kunnollinen palvelurakenteiden kehittämisprojekti. Lahden alueen PAKETTIprojekti pyrkii luomaan yhdenmukaiset käytännöt kuntien välille ja kannustaa joustavaan päätöksentekoon. PAKETTI on käytännössä jatkoa viime vuonna päättyneelle kunta- ja palvelurakennehankkeelle. Aiemmin jo on luotu hyvin voimakas verkostoyhteistyö, jossa kunnat sitoutettiin luottamushenkilöiden avulla toteuttamaan asioita. Kun luottamushenkilöt ovat edelleen vahvasti mukana, saadaan ymmärrystä lisää myös päätöksentekopuolelle, projektijohtaja Jaana Simola linjaa. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti hyödyntää omaa tuottavuusohjelmaansa, jonka tarkoituksena on tarkastella säästöjen lisäksi myös laatua ja vaikuttavuutta, siis suorituskykyä. Tärkeää on löytää yhtäläiset vertailumittarit alueen eri kunnille. Näin myös silloin, kun puhutaan kaikkia koskettavista peruspalveluista. Olemme tehneet maakunnallisen kouluverkkoselvityksen ja pyrkineet tarkastelemaan myös muita sivistystoimen yhteistyömahdollisuuksia. Yksi näistä on kirjastoyhteistyön lisääminen ja toteuttaminen. Tarkoitus olisi saada alueelle yhteiset kirjastokortit, varaus- ja hakuohjelmat, palautuskäytännöt ja niin edelleen, Simola kertoo. Yhteistä ja vertailtavaa Kuntien peruspalvelujen yhtenäistäminen ja niiden vertailtavuuden helppous auttaa yhteistoimintaa uudessa kuntakokonaisuudessa. Jos kaikki menee tavoitteiden mukaisesti, tuloksena on alue, jossa asiat toimivat joustavasti ja kaikkien hyödyksi. Siinä vaiheessa meillä on yhteiset palvelurakenteet, yhteinen tapa toimia muun muassa kirjastoissa ja kouluissa, yhteiset tuottavuuden mittarit ja samat käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa sekä esimerkiksi yhteinen intranet, josta asiat löytyvät helposti. Lyhyesti, kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa, Jaana Simola kiteyttää. Kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa. PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Ohjelma ja toimintalinja: Etelä-Suomi EAKR, TL 3 Projektikoodi ja toteutusaika: , Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Jaana Simola, jaana.simola@paijat-hame.fi Lisätietoja: rahoittava viranomainen: Helena Masanti, helena.masanti@paijat-hame.fi 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Yhteistyö yli rajojen uusi esite EAY- ja ENPI-ohjelmista EAY/ENPI Yhteistyö yli rajojen Euroopan unioni on jo 1990-luvulta asti tukenut rajat ylittävää alueellista yhteistyötä sekä jäsenmaiden välillä että unioniin rajoittuvien kolmansien maiden kanssa. Suomessa rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ja erityisesti ulkorajayhteistyön merkitys on keskimääräistä suurempi. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoasiainministeriön julkaisemassa esitteessä kuvataan tätä yhteistyötä, jossa suomalaiset alueet ovat mukana. Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien esittelyihin on sisällytetty myös joitakin esimerkkejä jo hyväksytyistä hankkeista. Venäjän rajalla käynnistyvän hankeyhteistyön (ENPI CBC) esittelyssä kuvataan hieman laajemmin toteuttamismenettelyjä. Tutustu esitteeseen Lisätietoja: Harry Ekestam, Petri Haapalainen ja Pekka Järviö Kokonaiskatsaus rakennerahastotoimintaan Kansallinen strateginen raportti 2009 Suomi on toimittanut komissiolle raportin alueellisen työllisyyden ja kilpailukyvyn tavoitteen alla tehtävästä rakennerahastotoiminnasta. Raportti sisältää katsauksen Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla toteutettavien EAKR- ja ESR-ohjelmien etenemisestä hanke-esimerkkeineen. Taloustaantuma on vaikuttanut ohjelmakauden kolmeen ensimmäiseen vuoteen. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta on käytetty etupainotteisesti elvytykseen ja sitä tullaan jatkossakin käyttämään elvytystoimenpiteisiin ja erityisesti suuntaamalla niitä suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Lue koko raportti Lue yhteenveto Lisätietoja: Marikki Järvinen Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 9