* * * * * * Edinburgh City Libraries & Information Services eli mitä kuuluu Edinburghin kaupungin kirjastopalveluille

Transkriptio

1 1 Maakuntakirjaston tiedote 3/ Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN Sisältö: Johanna Hämäläinen (Keuruu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Susanna Niemilahti- Könkkölä (JAMK), Hanna Martikainen (Jyväskylä), Riitta Rantanen (Laukaa), Maire Riikonen (Multia), Pia Ronkanen (Äänekoski), Tommi Tapiainen (Jämsä), Tiina Teijonsalo (Jyväskylä), Pekka Termonen (Kannonkoski), Tiina Vehkoo (Jyväskylä), Johanna Vesterinen (Jyväskylä), Kati Ylönen (Hankasalmi) Taitto: Tommi Kolehmainen (Jyväskylä) * Edinburgh City Libraries & Information Services eli mitä kuuluu Edinburghin kaupungin kirjastopalveluille Jyväskylän kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen johtoryhmän matka Skotlantiin Johanna Vesterinen Jyväskylän kulttuuri-, nuoriso- ja sivistyspalvelujen johtoryhmä teki syyskuussa opinto- ja tutustumismatkan Edinburghiin. Matkalla tutustuttiin kaupungin kulttuuritoimeen sekä haettiin ideoita erilaisten tapahtumien ja kaupunkifestivaalien järjestämiseksi. Omalta osaltani ammatillisesti kiinnostavin anti tuli Edinburghin yleisten kirjastopalvelujen puolelta. Suomalaisiin kirjastoihin aiemmin tutustunut kirjastotoimenjohtaja Liz McGettigan kertoi kirjaston meneillään olevista projekteista sekä haasteista. Etenkin jälkimmäiset kuulostivat aivan samoilta mihin mekin Jyväskylässä olemme törmänneet: haasteellinen taloustilanne, kirjastonkäyttäjien ja lainauslukujen määrä laskee, kirjastotilojen käyttöä mietitään ja uusia kumppanuuksia etsitään. Edinburghin kaupungin kirjastoverkkoon kuuluu 26 toimipistettä, 6 kirjastoautoa (pienempiä kuin meidän automme), henkilökuntaa noin 300, joista osa osa-aikaisia ja lyhyempää työaikaa tekeviä. Vierailukohteemme, vuonna 1890 valmistunut Edinburgh Central Library, on pääkirjasto ja sen kokoelmat painottuvat taiteisiin, musiikkiin, Edinburgh-kokoelmaan sekä muun skottilaisen aineiston kokoelmiin. Digitaalisen tieto- ja informaatiopalvelujen päällikkö Jim Thompson esitteli kirjaston kotisivujen kautta löytyviä palveluja, erityisesti uusinta Your Library -sivustoa. Samalla, kun sivut toimivat kaupunginkirjaston uusina kotisivuina, ne mahdollistavat myös asiakkaan aktiivisemman osallistumisen kirjastopalvelujen kehittämiseen. Kirjasto on myös löydettävissä sosiaalisen median kautta (Twitter, Facebook, Flickr). Sivustoon voi tutustua osoitteessa Paikalliskumppanuuksien ja tietopalvelun päällikkö Evelyn Kilmurry puolestaan esitteli käynnissä olevia nuorille suunnattuja hankkeita, joissa kirjasto on joko vetäjänä tai aktiivisena toimijana. Hankkeita on kaikkiaan viisi: Sighthill Library Youth Project, Libraries4U, Reading Champions, Tales of the City ja Future Opportunities. Yhteistä näille kaikille on, että ne on tarkoitettu nuorisolle ja lukeminen on jollain tapaa sisällytetty mukaan. Niin meillä kuin Skotlannissakin nuorten kirjastonkäyttö vähenee, aikaa vietetään enemmän netissä kuin kirjastoissa tai kirjojen parissa, lukeminen ei kiinnosta ja nuoriso plus kirjasto on toimimaton yhtälö. Mutta se, mitä Edinburghissa oli tehty sille, että nuoret oli

2 2 taas saatu kirjastotiloihin, voi toimia esimerkkinä. Nuoret olivat saaneet Sighthill-projektissa esittää toiveita kirjastotilojen sisustamiseksi: millaisia pelikoneita kirjastossa pitäisi olla, mitä lehtiä, kirjoja, musiikkia Teinit olivat laatineet yhdessä kirjastohenkilökunnan kanssa ohjeet siitä, miten kirjastossa sopi käyttäytyä. Nuoret on otettu siis vahvasti mukaan suunnittelutyöhön ja heillä on vastuunsa käytänteiden toteutumisessa. Viisivuotinen Reading Champions -hanke toi mieleen meidän Lukudiplomimme. Lapset ja nuoret kannustetaan lukemaan ja sen jälkeen joko kirjoittaen tai muilla keinoin analysoimaan lukukokemusta. Fokuksessa ovat ne lapset ja nuoret, joiden sosioekonomiset lähtökohdat ovat eri syistä keskiarvoa huonommat. Yhtenä tavoitteena on kasvattaa lasta tai nuorta kirjallisuuden keinoin käsittelemään erilaisia tunnetiloja sekä ilmaisemaan itseään entistä paremmin myös verbaalisesti. Toisena keskeisenä tavoitteena on saada nämä tulevaisuuden aikuiset pysymään kirjastonkäyttäjinä. Lukemiskulttuurimme ovat lähtökohtaisesti erilaiset, joten se mitä me täällä pidämme itsestäänselvyytenä (kuten kirjoitus- ja lukutaito) ei olekaan sitä toisaalla. Sen sijaan Tales of the City -projekti oli jotain sellaista, mitä tekisi mieli joskus täälläkin kokeilla. Kyseessä on monialainen ja eri taidemuotoja yhdistävä projekti, jonka kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Tavoitteena on kannustaa ja voimaannuttaa (empower) nuoret kertomaan oman vuosituhantensa tarina draaman, lukemisen, kirjoittamisen, maalaamisen, näyttelemisen, elokuvan, sarjakuvan, podcastin, animaation tai muin mahdollisin keinoin. Projekti tehdään yhteistyössä Edinburghin kulttuuri- ja sivistystoimijoiden sekä Scottish Storytelling Centren kanssa. Kunnianhimoisen, äärimmäisen kiinnostavan hankkeen aikana tuotettu materiaali voi hyvinkin olla osa arkistoitavaa tulevaisuuden kansalliskokoelmaa. Edinburgh oli kaunis, sopivan nuhjaantunut, lähestyttävä, historiallinen, vaihteleva ja kompleksinen kaupunki. Se näytti meille kauniit ja turistiystävälliset kasvonsa, vaikka pinnan alla kupliikin. Kaupungin asukasluku on ; työttömyysaste 3,6% on muuta Skotlantia alhaisempi (4,5%), mutta nuorisotyöttömien osuus sekä huumausaineongelmat ja rikollisuusluvut kasvavat. Vuosien aikana tehtävä 90 miljoonan punnan säästö kaupungin tämänhetkiseen 1 miljardin budjettiin kohdentuu jokaiseen toimi- ja palvelualaan. Kohteet, joihin pääsimme tutustumaan matkan aikana, olivat saman kurimuksen alla kuin mekin. Säästöjä on saatava aikaan ja samalla toimintaa tulisi kehittää. Kumppanuuksien hakeminen ja löytäminen, ydintehtävien kirkastaminen, tilojen monipuolisempi käyttö, kolmannen sektorin kanssa yhdessä toimiminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen jo nyt tuntuivat niin tutuilta myös meille kuulijoille. Silti koko matkasta jäi hyvä mieli ja paljon uutta mietittävää sekä uusia avauksia toteutettavaksi eri toimijoiden kesken. * Aalto-kirjastojen verkkokirjasto uudistui syyskuussa Seija Laitinen-Kuisma Aalto-kirjastot julkaisivat uuden verkkokirjaston Vanha verkkokirjasto säilyy vielä jonkin aikaa uuden rinnalla. Verkkokirjasto on nyt vuorovaikutteinen. Tiedonhaun ohessa asiakas voi toimia arvostelijana, suositella kirjoja tai kirjoittaa kommentteja. Uudessa verkkokirjastossa kirjastoilla on mahdollista tuoda kokoelmiaan paremmin esille. Asiakkaille tarjotaan mielenkiintoisia ehdotuksia, jotka antavat inspiraatiota lukea, kuunnella ja katsella.

3 3 Mitä lukisin -sivut sisältävät vaihtuvia vinkkilistoja ajankohtaisista aiheista. Verkkokirjasto tarjoaa tarkennetun haun lisäksi ns. yhden laatikon hakupalvelun, joka helpottaa kirjaston aineistotietokannan selaamista. Verkkokirjastossa käytetään Axiell Arena -verkkokirjastojärjestelmää. Ulkoasun suunnittelusta vastaa Harjula web&dev. Asiakkailta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Uutta ulkoasua on kehuttu raikkaaksi ja selkeäksi ja sivustoja helppokäyttöisiksi. Suurimmat kehitystoiveet liittyvät hakujen rajausmahdollisuuksiin ja hakutulosten esittämistapaan. * Aalto-kirjastojen uuden logon suunnitteli Harjula web&dev. Maakuntakirjastouutinen: keskisuomalaiset uutuudet esiin Tiina Teijonsalo Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on tullut uutuushylly, jonka avulla kokoelmasta on helpompi löytää paikallisen kauno- ja tietokirjallisuuden uutuuksia. Toisena esittelykeinona toimii uusi Arena -verkkokirjasto, jonka Mitä lainaisin -vinkkien alla on Keski- Suomi-sivu. Sivulla esitellään viikoittain vaihtuva kirja sekä uusinta keskisuomalaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Maakuntakokoelman uutuushylly on pääkirjaston 3. kerroksessa. Kuva: Tommi Kolehmainen * IFLA satellite meeting Malmössä Hanna Martikainen Osallistuin elokuussa IFLA Public Libray sectionin järjestämään satelliittikokoukseen Malmössä. Kokouksen aiheena oli Building strong communities: unleashing the potential of public libraries to build community capacity, engagement and identity. Kokouspaikkoina olivat Malmön hulppea pääkirjasto ja Malmön yliopisto, jossa pääsimme myös ihastelemaan yliopiston uusia kirjastotiloja. Ei liene yllättävää, että taloudellisesti tiukkaa tuntuu olevan kaikkialla. Erityisesti mieleen jäivät keskustelut yleisten kirjastojen roolin selkiyttämisestä: emme voi olla kaikkea mahdollista, joten mitä meiltä odotetaan ja mitä itse haluamme olla? Jos emme itse pysty määrittelemään ja tuomaan selkeästi esiin yleisen kirjaston roolia, joku muu taho takuulla päättää sen puolestamme. Kokouksen puhujista parhaiten jäi mieleen professori Bert Mulder Haagin yliopistosta. Everything is

4 4 amazing and nobody is happy!, julistettiin heti Mulderin esityksen aluksi. Conan O Brianinsa katsoneet saattavat tässä vaiheessa kuulla kellojen kilinää päässään. Sosiaalipsykologiasta ammentanut Mulder etsiskeli yleisten kirjastojen roolia hyvinvoinnin lisääjänä, osana paikallisyhteisöään. Itselleni jäi kokouksesta tunne, että viestintä- ja tietotekniikka on nyt lopullisesti rantautunut yleisiin kirjastoihin. Uusi teknologia ei enää tarjoa ammatillista ihmeteltävää tai hätkäytä, vaan olemme valmiita ennakkoluulottomasti kokeilemaan sen mahdollisuuksia. Vaikka tekniikka uudistuu koko ajan, se on siirtynyt välineelliseen asemaan. Yleiset kirjastot ovat suuntautumassa (takaisin?) kohti tarinoita ja elämyksiä. Kokouksessa esiteltiin paljon hyviä käytäntöjä eri puolilta maailmaa. Niitä yhdistävänä tekijänä oli, että monet hankkeista tarjosivat tilaa sosiaaliselle toiminnalle. Tämäntyyppisiä hankkeita on toteutettu paljon myös verkossa, kuten Tanskan yleisten kirjastojen toteuttama AgeForce-palvelu ( Turvalliseksi ja helpoksi mainostettu yli 50-vuotiaiden oma Facebook on saanut maassa melkoisen suosion. Toisena esimerkkinä voisi mainita vaikkapa kotoisen HämeWikin, jota kirjasto ja asiakkaat tekevät yhdessä. Suomen yleiset kirjastot pääsivätkin hyvin esille Look to Finland! -osiossa. Sessiossa Suomen tilannetta olivat esittelemässä mm. Tampereen kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto ja Joensuun seutukirjaston johtaja Rebekka Pilppula. Yhteispuheenvuorossaan he kertoivat, miten poliittisia muutoksia voidaan hyödyntää kirjaston tunnettuuden lisäämisessä. Esimerkkeinä toimivat Joensuun seutukirjaston perustaminen ja Tampereen tilaaja-tuottaja -malli. Kokouksen ohjelma ja esitykset ovat osoitteessa index1.asp?siteid=1&pageid=18&menuid1 =10 Kokoustila oli järjestetty keskelle Malmön pääkirjastoa. Kuva: Hanna Martikainen * Hankasalmen kuulumisia Kati Ylönen Pääkirjastossa ilmastointiremontti Pääkirjastossamme on meneillään ilmastointiremontti. Korjaustyöt ovat suurehkoja, mutta kirjasto on kuitenkin normaalisti avoinna koko remontin ajan. Lainaus ja palautus on remontin ajaksi siirretty kirjastosalin yhteydessä sijaitsevaan kokoushuoneeseen. Asiakkaat ovat suhtautuneet remontin aiheuttamiin häiriöihin hyvin myönteisesti, sillä kesäisin kirjastotalossa lämpötila nousi aikaisemmin jopa kolmeenkymmeneen asteeseen. Hankasalmen pääkirjaston lainaustiskin täyttävät tällä hetkellä erilaiset työkalut ja tarvikkeet. Remontti jatkunee vielä muutaman viikon. Kuva: Kati Ylönen

5 5 Ilmaisutaitoa satutunneilla Pääkirjastossa järjestettiin syyskuussa Intoa ilmaisuun -puhetaidon kurssi. Yhdessä kansalaisopiston kanssa järjestetyllä kurssilla keskityttiin muun muassa puheen tekniikkaan. Kurssille sai osallistua maksutta, mikäli lupautui lukijaksi pääkirjastossa joka toinen tiistai järjestettäville satutunneille. Näin kurssilaiset saavat kaipaamaansa esiintymiskokemusta ja kirjasto satutunneilleen innostuneita lukijoita. Asemallakin näyttelytoimintaa Vuosi sitten remontoidussa Aseman lähikirjastossa on käynnistetty pienimuotoista näyttelytoimintaa vuodenvaihteesta lähtien. Kirjastoon hankittiin saneerauksen yhteydessä vitriinikaappi ja ripustuskiskot. Tähän mennessä esillä on ollut muun muassa vanhoja postikortteja, nostalgiasarjiksia, vanhoja kirjoja ja valokuvataidetta. Kesällä näytteillä oli Kirsi Neuvosen grafiikkaa yhteisnäyttelyssä pääkirjaston kanssa. Tänä syksynä on luvassa vielä muun muassa pienoismallinäyttely. JAMKin pienin kirjasto on linnun siivessä Susanna Niemilahti-Könkkölä Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnistuksessa sunnuntaina oli yhtenä rastina JAMKin pienin kirjasto. Asia hämmensi meitä kirjastolaisiakin, kunnes muistimme Jyväskylän kaupungin taidehankintojen sijoituskokoelman ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa. Pieni lintukirjasto (1999) on jyväskyläläisen käsitetaitelija Jussi Heikkilän teos, jossa lintukirjat ovat siiven osia. Heikkilä on keskeinen suomalaisen käsitetaiteen edustaja, joka on osallistunut moniin kansainvälisiin näyttelyihin ja taideprojekteihin. Taiteilija on aktiivinen lintuharrastaja: hän on työskennellyt ornitologisten aiheiden parissa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuva teoksesta ja lisätietoa taitelijasta on Jyväskylän taidemuseon nettisivuilla: Oikeasti JAMKin kirjaston pienin toimipiste sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa. Se on tänä vuonna valmistunut Luonnonvarainstituutin kirjasto. Suurin toimipisteemme on Pääkampuksen kirjasto Rajakadulla, ortodoksikirkon vieressä. Lisäksi kirjasto toimii Lutakossa, Pitkäkadulla ja Kyllönmäellä. Toimipisteiden kuvaukset ovat nettisivuillamme: Kirjastomme on avoin kaikille ammatillisen tiedon tarvitsijoille. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Risto Heikkinen, kirjastonjohtaja, , Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto * Jyväskylän kaupunginkirjastossa julkistettiin viikkolainat ja juhlitaan pääkirjasto-opistotalon 30-vuotissyntymäpäiviä Tiina Vehkoo Viikkolainat tulivat Jyväskylän kaupunginkirjastoon Lokakuun 11. päivästä alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston aikuistenosastoilta on voinut löytää viikkolainoja, jotka ovat nimensä mukaisesti viikon laina-ajalla olevia kirjoja. Viikkolainoja ovat hankkineet kokoelmiinsa pääkirjaston lisäksi suurin osa alue- ja lähikirjastoja. Autokirjastoista näitä pikalainoja tarjoavat Aino ja Wivi, joissa viikkolainat ovat kahden viikon lainoja. Viikkolainojen tarkoitus on helpottaa uuden ja suositun kirja-aineiston saamista lainaan kirjastokäyn-

6 6 nin yhteydessä, ilman varausta. Viikkolainojen nopea lainakierto taas puolestaan lyhentää varausjonoja. Viikkolainakirjoiksi hankitaan pääosin uutta ja paljon kysyttyä kertomakirjallisuutta, joukossa on myös suosittuja tietokirjoja, esimerkiksi elämäkertoja. Kirjastoissa viikkolainakirjat ovat selattavissa ja lainattavissa kuten muukin lainattava aineisto. Verkkokirjastossa ne eivät näy. Viikkolainoina olevasta aineistosta hankitaan kirjastoihin myös normaalisti varattavia kappaleita, joilla on pidempi laina-aika. Viikkolainakirjoja ei voi varata tai uusia. Viikkolainakirjat on merkitty omalla tarrallaan. Tarran suunnitteli Tommi Kolehmainen. Viikkolainahylly Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa palvelun julkistamisaamuna klo 10 ja seuraavana päivänä. Lainaan menivät! Kuva: Tommi Kolehmainen 30-vuotisjuhlat pääkirjasto-kansalaisopistotalossa Jyväskylän kaupungin pääkirjasto-kansalaisopistotalo vihittiin käyttöön Tuolloin avattiin kirjaston ovet ja viralliset vihkiäiset pidettiin saman vuoden lokakuussa Aleksis Kiven päivänä. 30-vuotista yhteistä taivalta juhlistetaan kansalaisopiston ja kirjaston yhteisellä juhlaluentosarjalla ja Saman katon alla 30-vuotisjuhlanäyttelyllä. Jälkimmäinen, tekstiilityön opettaja Anne-Mari Ohraahon kokoama näyttely, kertoo tarinaa siitä, mistä ja miten yhteen tultiin ja millaiselta näytti toiminta avajaisvuosikymmenellä 1980-luvulla. Näyttely on avoinna yleisölle ma - pe klo ja la klo Näyttelyn avaa kansalaisopiston tiedottaja, FM Ritva Palviainen. Avajais-

7 7 ohjelma jatkuu pääkirjaston pienessä luentosalissa klo 16:30, jossa nähdään HuK Ritva Saarisen kuvaesitys pääkirjasto-kansalaisopistotalon korttelin rakennushistoriasta. Pääkirjastolla 1980-luvun tunnelmiin johdattavat loka-marraskuussa näyttelyt: uutuuksia kolmenkymmenen vuoden takaa esitellään lasten- ja nuortenosastolla, aikuistenosastolla sekä musiikkiosastolla. Kirjaston juhlaohjelmaan kuuluvat myös perjantaina klo 9:30 pääkirjastolla järjestettävät avoimet ovet -tyyppiset kirjastokierrokset. Kaikille avoimiin kierroksiin osallistumalla pääsee tutustumaan kirjastoon kulissien takana: ohjatut kierrokset esittelevät kirjaston hallinnon, luetteloinnin, kirjavaraston, kirjastoauton ja henkilökunnan tiloja. Pääkirjasto-kansalaisopistotalon juhlalogon on suunnitellut Tommi Kolehmainen Juhlaohjelmaa on niin ikään kirjastovisa, jossa arvuutellaan kirjaston henkilökunnan käyttämien sanojen tarkoitusta. Visaan voi osallistua pääkirjastossa, alue-, lähi- ja pienkirjastoissa sekä kirjastoautoissa Kisaan voi osallistua Jyväskylän kaupunginkirjaston facebook-sivuillakin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan varauslahjakortteja. Eurooppatiedotuksen henkilöstöuutinen Eurooppatiedotuksessa Kari Kakkoa sijaistaa aluetiedottaja Kanerva Kuisma. Aluetiedottajan yhteystiedot ovat puh , GSM , fax (014) ja sähköposti: etunimi.sukunimi@formin.fi. Asiakaspalvelupiste on avoinna ma - to klo ja pe klo Eurooppatiedotuksen asiakaspalvelupiste sijaitsee Jyväskylän kaupunginkirjaston 2. kerroksessa, osoitteessa Jyväskylän kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu 39-41, JYVÄSKYLÄ. * Jämsässä kirjakaraokea, Tabermann-ilta ja langaton verkko Tommi Tapiainen Avustusta lukemisharrastuksen edistämiseen Jämsän, Muuramen ja Äänekosken kirjastot hakivat keväällä ELY-keskukselta avustusta lukemisharrastuksen edistämiseen. Tukea tulikin 5000 euroa Kirjakaraoke lukuintoa sytyttämässä -hankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on kohdistaa kirjallisuuden esittelyä ja kirjavinkkausta aikuisväestölle. Samalla tarkoitus on hyödyntää samaa työpanosta useammassa kunnassa. Käytännössä siis samoja vinkkauksia tehdään kuntarajojen yli. Syksyn vinkkausten aiheina ovat tuoreet romaanit, islam, pohjoismainen kirjallisuus ja sokerina pohjalla uudempi venäläinen kirjallisuus. Keväällä hankkeessa haetaan kustannussäästöjä kierrättämällä kirjastoissa samoja vieraita. Esiintyjiksi ovat lupautuneet muun muassa Atenan kustantaja Ville Rauvola ja kirjailija Mari Mörö. Esitysten pysyessä samoina kumpikin lupasi paljousalennusta kirjastoille. Muita tapahtumia ja toimintamuotoja mietitään syksyn suunnittelupalaverissa. Hanketta hallinnoi Jämsä ja vastuuhenkilönä on

8 8 kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen. Tabermann-ilta Jämsässä Jämsäläinen kansanedustaja Tuula Peltonen esiintyi Jämsän kirjaston syksyn ensimmäisessä Kivipankin kirjallisuusillassa syyskuun lopussa. Peltonen kertoi Tommy Tabermannin runoudesta ja ihmisestä runojen takana. He tutustuivat ja ystävystyivät istuessaan vierustovereina eduskunnassa. Tilaisuudessa lausuntataiteilija Marketta Juven lausui runoja kokoelmasta Veren sokeri. Pienimuotoista ja intiimiä tilaisuutta oli kuulemassa noin 50 henkeä. Tuula Peltosen esitys veti myös Jyväskylän kaupunginkirjaston Huhtasuon lähikirjastolla salin täyteen väkeä. Sama esitys on Äänekosken kirjastossa lokakuun lopulla. Langaton verkko Jämsän pääkirjastossa Jämsän pääkirjastossa avattiin kesällä avoin ja maksuton langaton verkko (WLAN) kannettavalla tietokoneella tai älypuhelimella käytettäväksi. Kesän aikana käyttäjinä olivat lähinnä matkailijat ja kotoseuduilla lomailijat. Hankkeeseen saatiin OKM:n tukea. Kannonkosken kohinoita Pekka Termonen Huolta lainausmääristä, kävijämäärät onneksi ennallaan Lainaus on romahtanut, vaikka olemme hankkineet aineistoa paljon enemmän kuin viime vuonna. Pudotusta on noin 15 %. Nuorten lainaus vähenee rajusti. Aikuisten kaunokirjallisuudessa pudotusta oli vain 5 %. Keväällä lehtisalimme oli tosin 2 kuukautta luokkana. Koulua käydään edelleen väistötiloissa ja oppilaat ovat liikkeellä välitunnilla, joten aikaa kirjastokäyntiin ei ole samalla tavoin kuten ennen. Väkikin vähenee ja ihmisen vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua. Haasteita siis riittää. Onneksi kävijämäärät ovat ennallaan. Kirjasto- ja kulttuuritoimen järjestämät retket ja tapahtumat ovat saaneet ihmiset hyvin liikkeelle, ja niistä on tullut spontaania kiitosta. Kirjastossa on käyty elokuvissa ja katsottu joukolla MM-jalkapalloa. Valokuvia kesän tapahtumista voi katsella täältä: Kannonkoskelaiselle vaikuttajalle oma sivusto Alkukesästä julkaisimme Evert Lyytinen -sivuston, joka löytyy www-osoitteesta Jatkamme vanhojen valokuvien digitointia ensi vuonna. Jos hyvin käy, saamme hankituksi ensi vuonna samantapaisen editointilaitteiston kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa on. Kuulumisia IFLAN konferenssista Olin elokuussa IFLAn konferenssissa. Kirjoitin blogiini matkakertomuksen ja sen on luettavissa osoitteessa Luettuasi ole hyvä ja jätä kommentti. Pekan pyrähdys! Kannonkoskella on uusi kuntotapahtuma. Se on ehkä Suomen ensimmäinen kirjastotyöntekijän mukaan nimetty kuntotapahtuma, vaikka aluksi vastustinkin nimeni käyttöä. Tapahtuma ei ole kilpailu. Tervetuloa vaikka kävelemään 10 kilometriä heinäkuussa 2011! Lisätietoja:

9 9 Henkilöstökuulumisia Kirjastovirkailija Riitta Sneck on vuorotteluvapaalla Sijaisena työskentelee ITteknikko Abrerrahman Appe Nafid. Hänen myötään saimme kaksi uutta kieltä kirjastoon, arabian ja ranskan. Suomea hän taitaa erinomaisesti. Kannonkosken kirjaston puhelimeen vastaa siis joko Appe tai Pekka. Kuulumisia Keuruulta Johanna Hämäläinen Iloinen ilmapallorivi vielä kokonaisena. Kuva: Johanna Hämäläinen Keuruun pääkirjastossa on juhlittu Perheen viikkoa ja 90-vuotiasta Mannerheimin lastensuojeluliittoa. Maanantaina MLL:n Keuruun paikallisyhdistys, seurakunta ja kirjasto järjestivät yhteistyössä koko perheen lauluhetken, johon osallistui viitisenkymmentä eri-ikäistä laulajaa, mummoista pikkuvauvoihin. Seurakunnan lapsikuoro esiintyi kanttori Heikki Koljosen johdolla ja lisäksi ohjelmassa oli joitakin kaikille tuttuja yhteislauluja ja -leikkejä. Mukavan ja lämminhenkisen tilaisuuden päätteeksi kaikki saivat mukaansa MLL:n ilmapallot. Laukaassa alkoi liikuntavälineiden lainaus Riitta Rantanen Syyskuun 13. päivänä Laukaan pääkirjastossa sai havainnollista opastusta esimerkiksi jumppakepin käytössä. Samalla aloitettiin liikuntavälineiden lainaus, joten kirjastosta saattoi lähteä keppi kainalossa jatkamaan harjoituksia kotona. Toiminta on käynnistetty yhdessä Laukaan vapaa-aikatoimen (Vatin) kanssa. Lainattavina on jumppakeppien lisäksi kävelysauvoja, kahvakuulia, nilkka- ja rannepainoja, jumppakuminauhoja, tasapainolautoja ja steppilautoja. Valikoimaa on mahdollista lisätä tai vaihtaa myöhemmin kysynnän mukaan. Menevimpiä ovat aluksi olleet tasapainolaudat, jumppakepit ja kahvakuulat. Kävelysauvojakin on lainattu, vaikka niitä on jo monella omanakin. Lainaajan mukaan lähtee vaaleanpunainen 4 kg:n kahvakuula. Kuva: Riitta Rantanen Välineet näkyvät kirjaston tietokannassa ja lainaus tapahtuu kirjastokortilla. Laina-aika on kaksi viikkoa ja ainakin alkuun lainataan vain pääkirjastosta. Kokeiluvaihe kestää vuoden loppuun. Sen jälkeen harkitaan, laajeneeko toiminta muihin toimipisteisiin.

10 10 Kesän kuulumisia Multian kirjastosta Maire Riikonen Kesäretki Palsankoskelle Perjantai-iltana 11. kesäkuuta lähdimme Keuruun kirjastolaisten kanssa perinteiselle kesäretkellemme. Tänä vuonna järjestelyvuorossa oli Multia. Suuntasimme luonnon helmaan eväiden kanssa kevätkesäiseen Palsankosken maastoon. Palsankoski sijaitsee Multian keskustasta noin 10 kilometriä Ähtärin suuntaan ja se on tunnettu koskikalastusalueena. Patikoituamme upeiden maisemien luontopolun nautimme makoisat lohisopat ja Linnan Eilan nokipannukahvit nuotiotulen äärellä. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Keuruun ja Multian kirjaston väkeä kesäretkellä. Multiaista satoa -kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multialla vietettiin 13. Multiaista Satoa tapahtumaa Tapahtuman ohjelmistosta löytyi jokaiselle jotakin: konsertteja, taidenäyttelyitä, tarinailtoja, toritapahtumaa, tanssia jne. Kirjasto osallistui lauantaiseen Torilla Törähtää -päivään myymällä poistokirjoja. Koskelan Eijan kanssa saimmekin melkoisen läjän poistoja kaupiteltua uusille omistajille. Ihmisiä oli runsaasti liikkeellä. Kirjastossa oli tapahtuman aikaan esillä kaksi paikkakuntaan liittyvää näyttelyä. Toinen näyttelyistä esitteli veljekset Karhumäki -aineistoa ja toinen Multialla pitkään vaikuttaneen opettaja Vuokko Metsälän piirroksia, kirjoitelmia sekä hänen suomentamiaan kirjoja. Hänen suomentamansa kirja on esimerkiksi tänä vuonna ilmestynyt Joanna Rosen Ylitunnollisuus. Veljekset Karhumäki -näyttelyyn saimme materiaalista apua Kuorevesi Seuralta sekä Kuoreveden kirjastosta. Veljekset Karhumäki -näyttely Multian kirjastossa. Hanurimusiikkia kirjastossa Kesämultialainen amerikkalainen, lähellä Bostonia asuva Ken Batts yllätti kirjaston haitarin soitollaan kesäisenä perjantai-iltapäivänä. Hän piipahti soittamassa lomansa aikana opettelemiaan kappaleita. Ken vierailee lähes joka kesä kirjastossa, mutta haitarin soitosta ei ole aiemmin ollut havaintoa. Hyvin näyttivät kirjaston nuotit menneen perille. Niin asiakkaat kuin henkilöstö olivat positiivisesti yllättyneitä. Hanurimusiikkia soittaa bostonilainen Ken Batts.

11 11 Kirjallisuutta, kirjallisuutta Pia Ronkanen Äänekosken kaupunginkirjaston syksy on kovin kirjallinen. Mari Moision vetämät kirjaillat ovat olleet suosittuja. Tänä syksynä alkoi myös Jämsän, Muuramen ja Äänekosken kirjastojen yhteishanke Kirjakaraokeillat, joissa vinkataan aikuisille kirjoja. Äänekoskella kirjakaraoken aloitti Tommi Tapiainen vinkkaamalla uudehkoja romaaneja ja Mari Moisio jatkaa esittelemällä islam-aiheista kirjallisuutta Suolahden kirjastossa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto piti puolestaan lapsille satutuokiota MLL:n Tarinatupa-hankkeen myötä.