EASEL, sosioemotionaalisten taitojen kokemuksellisen vahvistamisen työmuoto
|
|
- Sami Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EASEL, sosioemotionaalisten taitojen kokemuksellisen vahvistamisen työmuoto Mari Louhi- Lehtiö FM, AO, perhepsykoterapeutti, työnohjaaja- STOry, EASEL Trainer Neljä ekaluokkalaista poikaa kävelee touhukkaana kahden ohjaajan ja EASEL - koira Annien kanssa kohti hevosten työskentelyaitausta. Aurinko paistaa ja ilmassa tuoksuu alkukesä. Välipalan yhteydessä on vaihdettu viikon kuulumiset ja pohdittu tapahtumia Käytöksen osatekijät työkalun avulla: ruokapöydän päässä olevalle liitutaululle on piirretty tikku- ukoilla kohtauksia elävästä elämästä mitä tapahtui, mikä tunne tuli, mitä ajattelit, miten valitsit toimia? Ohjaajien ihastellessa hyviä valintoja pojat ovat ylpeinä kertoneet käyttämiään kikkoja. Nyt poikien pompahtelun pysäyttää kentän viereisestä ojasta kuuluva sammakoiden kurnutus. Pysähdytään laskemaan sammakoita ja ihmettelemään sammakonkutua tyynen veden pinnalla. Ohjaaja pyytää Annie- koiraan pysymään penkereellä etteivät sammakot säikähdä. Keskustelu etenee sammakkovauvojen kehitykseen ja vauvoihin äitien masuissa. Sitten palataan taas hevosiin ja mitä seuraavaksi tehdään. Ohjaaja selittää, että kentällä on tuttuja leikkivälineitä ja kysellään hevosilta mitä ne haluavat tehdä poikien kanssa. Pieni poika kävelee kentälle ohjaajan kanssa muiden seuratessa tapahtumia penkillä kentän laidalla. Ohjaaja viheltää ja viereiseltä laitumelta kävelee paikalle kokenut EASEL - hevonen, suomenhevostamma Tupsu. Ohjaaja piirtää kengänkärjellä hiekkaan kolme sisäkkäistä kehää ja sisältä keskimmäisen kautta uloimpaan kaartuvan viivan. Pojan kanssa kerrataan, että sisimmäisellä sinisellä alueella on helppo olla, keskimmäisellä keltaisella opitaan uutta ja siellä on sopivasti jännittävää. Uloimmalla ollaan punaisella ja siellä tulee tarve päästä pakoon. Jos ei pakoon pääse, joutuu taistelemaan ja pahimmillaan lamaantuu. Ohjaaja kysyy pojalta missä kohtaa kaartuvaa viivaa hän on nyt, kun Tupsu tuolta kävelee kohti. Poika pohtii hetken ja sanoo sitten olevansa punaisen rajalla, koska Tupsu on niin iso. Ohjaaja muistuttaa, että poika voi milloin tahansa astua hänen taakseen turvaan ja pyytää heitä astumaan kauemmaksi hevosesta. Tupsu pysähtyy ohjaajan eteen ja he rapsuttavat toisiaan. Ohjaaja kiittää hevosta lempeästi siitä, että se halusi tulla heitä tervehtimään, ja kysyy pojalta mitä hänen tekisi mieli ehdottaa Tupsulle. Poika pyytää ohjaajaa auttamaan hänet vieressä olevan saavin päälle. Tupsu katsoo poikaa ja poika hymyilee. Tupsu asettuu sivuttain kaula pojan kohdalle, pää ohjaajan edessä. Poika ottaa ohjaajaa kaulasta kiinni ja toisella kädellä alkaa silittää hevosen kaulaa. Kentän laidalla yksi poika laskeutuu penkiltä koiran viereen ja kietoo toisen kätensä koiran selän yli. Penkillä istuva ohjaaja silittää poikaa lyhyesti käsivarresta ja hymyillen nyökkää pojalle tämän kääntäessä katseensa. Kentällä pieni poika saavin päällä silittää hevosen kaulaa ja näyttää pohtivalta. Muutaman minuutin kuluttua ohjaaja sanoo hiljaisella äänellä, että kohta aletaan sanomaan hei hei ja antamaan vuoro toisille. Poika kumartuu veikeänä lähemmäs hevosen silmää ja kiittää siitä, että hevonen ei säikäyttänyt häntä. Ohjaaja silittää vielä hevosta ja antaa sille suukon turpaan. Kävellessään pois kentältä ohjaaja kyselee pojalta mitä tapahtui, miltä tuntui, mitä hän oppi ja 1
2 millaista hyötyä siitä voisi olla illalla kotona tai huomenna koulussa. Kentän laidalla Annie koira nousee ylös ja tervehtii saapuvaa poikaa hännänheilutuksella. Myöhemmin Taidestudiossa poika värittää hartaasti paperia ruskean ja keltaisen sävyisillä puukynillä. Sitten hän leikkaa piirustuksestaan ympyrän ja liimaa sen Päiväkirjaansa. Hän kertoo ohjaajalle mitä haluaisi kirjoittaa ja ohjaaja tekee sanelusta mallitekstin tikkukirjaimilla ja tavuviivoilla. Poika kopioi Päiväkirjaansa tekstin Tupsun karva kimmelsi auringossa. Poika oli vuonna 2008 lastensuojelun maksamana käytöshäiriöisille lapsille ja nuorille suunnatussa vuoden SanakariMatka - ohjelmassamme Savikon tilalla. EASELin teoreettinen pohja Keskeinen kysymys meille kaikille on kuka minä olen ja mitä tapahtuu kun tulen vuorovaikutukseen toisten kanssa. EASEL, Experiential Social Emotional Learning and Therapy, tarjoaa näiden kysymysten tutkimiseen kokemuksellisen työmuodon käytettäväksi osana muuta ohjaus-, kasvatus- tai terapiatyötä. EASEL on vuorovaikutteinen, integratiivinen ja kokemuksellinen työmuoto, jonka prosessit sekä ohjaustyön periaatteet ja tapaamisten rakenne rakentuvat samoista elementeistä, jotka tiedetään tutkitusti vaikuttaviksi aikuisten ja lasten sosioemotionaalisen oppimisen valmennusohjelmissa sekä eri ohjaus- ja terapiasuuntauksissa. Ohjaajan, asiakkaiden ja mahdollisten eläintyöparien välinen suhde on keskeinen, ohjelma strukturoitu ja työskentely tavoitteellista ja arvioinnin kohteena. Työmuoto on sovellettavissa eri kohderyhmille ohjaajan ammatin, teoreettisen viitekehyksen ja ohjaustyön tavoitteiden mukaan. Sosiaaliseen konstruktionismiin sekä Self- Determination Theory motivaatioteoriaan (Ryan & Deci 2000, 68-78) pohjautuva EASELin viitekehys on integratiivinen. Se yhdistää keskeisiä elementtejä ja periaatteita mm. sosiodynaamisesta ohjauksesta ja dialogisuudesta, systeemisestä perheterapiasta sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestä, mutta myös Dialektisesta käyttäytymisterapiasta DKT, vuorovaikutteisesta kehityspsykoterapiasta DDP, mindfulnessista, kokemuksellisesta oppimisesta, sekä Montessori- ja elämyspedagogiikoista. EASELissa hyödynnetään aktiivisesti sosiaalisen neurotieteen ja eläinkognitiotutkimuksen tuloksia. Läpi elämän sosiaaliset kokemukset muokkaavat aivojamme ja koko kehon hyvinvointia aina geenitasolla asti. Oppimisen ja muistin neurobiologia ja biokemia ovat erottamattomasti nivoutuneet tunteisiin, turvassa olemisen kokemukseen sosiaalisessa ympäristössä, ajatteluun sekä vireystilaan ja huomion kohdentamiseen. Se, mihin kiinnitetään huomiota, saa lisää merkitystä. Toisaalta merkityksellisyydestä kertoo myös se, mihin automaattisesti kiinnitetään huomiota. Sosiaaliset aivomme ovat miljoonien vuosien kuluessa kehittyneet navigoimaan sosiaalisessa kentässä. Ne keräävät taukoamatta informaatiota nimenomaan toisten kehon sisäisestä tilasta ja säätelevät sitten omia tunteitamme, ajatuksiamme ja reaktioitamme sen perusteella, mitä toiset meissä herättävät. Ns. nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen tärkeydestä kertonee jotain sekin, että tutkimusten mukaan lieväkin sosiaalinen torjunta näkyy ihmisen aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu (Lieberman et.al., 2005). Toistuvat kokemukset merkityksellisimmissä ihmissuhteissa muovaavatkin hermoverkoston ja kehon 2
3 biokemian vähitellen tietynlaiseksi, hyvässä ja pahassa. EASELin yleiset ohjauksen tavoitteet on auttaa ohjattavaa vahvistamaan itsetuntemusta ja itsesäätelyä, sosiaalista tilannetajua ja empatiaa, taitoja huolehtia vuorovaikutustilanteissa omasta viidestäkymmenestä prosentistaan ja tehdä vastuullisia valintoja. Uskomme myös esteettisten, sykähdyttävien kokemusten synnyttämän onnen tunteen vahvistavan itsen kokemista arvokkaana. Eläintyöparien työskentely asiakkaan harjoitusvastustajana perustuu Biofiilia - teorian näkemykseen (Wilson, 1984), että ihmisellä on vahva sisäsyntyinen kaipuu yhteyteen muun luonnon kanssa, taipumus kiinnittää huomio toisiin eläimiin ja pyrkimys ymmärtää niiden käyttäytymistä ja viestintää. Koirien, hevosten ja ihmisten aivot ovat muovautuneet ymmärtämään toisiaan tuhansissa yhteisissä vuosissa. Eläinavusteisen tunnekasvatuksen ja terapian voidaan ajatella toimivan siksi, että koirat ja hevoset ovat riittävän samanlaisia synnyttääkseen ihmisessä positiivisia tunteita ja pyrkimyksen sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta samalla riittävän erilaisia tuntuakseen sosiaalisesti vaarattomilta. Enää ei kyse kuitenkaan ole pelkästä hypoteesista. Vuonna 2012 maailman johtavien neurobiologien ja elänkognitiotutkijoiden Gambridge julkilausuma muutti biologista maailmankuvaamme julistamalla merkittävän tutkimusaineiston perusteella, että myös muilla nisäkkäillä, linnuilla ja mm. mustekaloilla on tietoisuus itsestä, tunteet sekä niihin perustuva tietoinen toiminta (Gambridge Declaration, 2012). Jo kymmenisen vuotta aiemmin Jaan Panksepp oli identifioinut kaikille nisäkkäille yhteisiksi neurologisiksi radoiksi pelon, paniikin, aggression, himon, hoivan, etsimisen ja leikin (Panksepp, 2004). Tehokkaiden tunnekasvatusohjelmien keskeiset elementit Nykymaailman informaatiotulvassa ja monimutkaisuudessa sosiaaliset tunnetaidot ovat oppimiselle ja hyvinvoinnille välttämättömät myös siksi, että uusien hermosoluyhteyksien rakentuminen pysähtyy pitkäkestoisessa stressissä (Cozolino, 2013). Sadat tutkimukset ovat osoittaneet, että tunnekasvatuksen (SEL) ohjelmat vahvistavat mm. kouluikäisten lasten ja nuorten sosioemotionaalista kehitystä, psykososiaalista hyvinvointia, kiinnittymistä kouluun sekä akateemista menestystä (CASEL, 2010). Tutkitusti vaikuttavien 213 SEL- ohjelman meta- analyysissä tehokkaissa ohjelmissa yhdistyvät kokemuksellinen oppiminen ja toiminnallisuus, portaittain etenevät harjoitukset, sekä keskittyminen joidenkin tiettyjen henkilökohtaisten tai sosiaalisten taitojen osa- alueiden vahvistamiseen (CASEL, 2013). Aikuisten tunneälyn kehittämiseen tähtäävien ohjelmien vaikuttavuudesta on vähemmän näyttöä, mutta tutkitusti tehokkaissa ohjelmissa yhdistyvät psykoedukaatio, ryhmäkeskustelut, henkilökohtainen palaute, sekä kokemuksellinen oppiminen. (McEnruem, Groves & Shen, 2010, 3-26). EASEL - tapaamiset rakentuvat näistä elementeistä ja yhteyden kokemuksesta. Ensin rakennetaan Rivendale Rivendale viittaa Taru Sormusten Herrasta trilogian haltijalaaksoon, jossa taistelujen uuvuttamien ihmiset ja hobitit saattoivat levähtää turvassa ja kerätä voimia uusien haasteiden kohtaamisiin. EASELissa puhumme sellaisen henkisen ja fyysisen Rivendalen rakentamisesta, joissa ohjattava kokee olevansa taitoihinsa sopivan haasteen edessä ja samalla riittävän turvassa 3
4 uskaltaakseen ottaa haasteen vastaan. Self- Determination Theory katsoo ihmisellä olevan mm. motivaation, muutoksensietokyvyn, itsesäätelyn kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta kolme psykologista perustarvetta; yhteys toisiin, autonomia ja kompetenssi (Ryan & Deci, 2000, 68-78). Ihminen motivoituu vain ympäristössä, jossa kaikki kolme toteutuvat riittävästi. Ympäristön esteettisyyteen, rauhallisuuteen ja yksityisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Koska asiakas arvioi ohjaajan ja eläintyöparin suhteen perusteella millainen ohjaaja on ehkä häntä itseään kohtaan, myös eläinten kohtelun on oltava sekä puheen että käytännön tasolla eettistä ja mallinnettava molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen ja välittämiseen perustuvaa suhdetta. Niinpä EASEL - eläimiä ei puheessakaan käytetä vaan niiden kanssa työskennellään ja ne ovat ohjaajien työpareja. Niitä ei myöskään käytetä asiakkaiden rauhoittamiseen tai muuten pakoteta kestämään asiakkaan negatiivisia tunnetartuntoja. Asiakkaille opetetaan keinoja itsensä rauhoittamiseen ja eläinten kanssa touhutaan sitten kun on rauhoituttu niin paljon, että eläin itse tulee luokse. Psykoedukaatio ja kokemuksellisuus EASEL issa ohjaavat ja terapeuttiset keskustelut nivoutuvat luontevasti kokemuksellisiin harjoituksiin. Niissä pyritään synnyttämään prosessoitavaksi luonnollisia tilanteita, aitoja tunteita ja reaktioita, joissa saadaan esiin samat teemat, haasteet, ajatuskaavat, tunteet ja toimintatavat, jotka näkyvät ohjattavan arjessakin. Merkittävät muutokset tunnereaktioissa ja käyttäytymisessä edellyttävät usein sellaisia vaikuttavia kokemuksia, jotka haastavat asenteitamme, uskomuksiamme ja ajatteluamme jotenkin vahvemmin kuin normaalisti arjessa tapahtuu. Haasteen vaativuutta säätelemällä voidaan säädellä tunteiden voimakkuutta niin, että ohjattava pystyy ne kehossaan tunnistamaan mutta myös hallitsemaan psykoedukatiivisten työkalujen, mallintamisen, tuen ja ohjauksen avulla. Ohjaajan tehtävä on yksilöllisesti ohjata kukin harjoitus niin, että asiakas voi turvallisesti ja rakentavasti tutkia vaihtoehtoisia tapoja olla, ajatella ja tehdä. Päähuomio on nykyisyydessä ja työmuodossa korostetaan välitöntä kokemusta ja sen ohjattua prosessointia. Vuorovaikutuksellisen harjoitteen lopputulos ei ole oleellinen, vaan tunnetaitojen harjoittaminen sekä se mitä kokemuksesta syntyy suoraan tai metaforana, ja miten näin saatuja uusia näkemyksiä voi hyödyntää omassa elämässään. Psykoedukatiivisten työkalujen sekä yleisen ihmisyyteen ja kasvuun liittyvän tiedon jakamisen tarkoitus on antaa ohjattavalle lisää ikäänkuin palikoita, joita vanhoihin yhdistämällä hän voi rakentaa myös ihan uudenlaisia rakennelmia. Kokemuksellisuus ei EASELissa tarkoita välttämättä toiminnallisuutta ja touhukkuutta. Kaikki EASEL Ohjaajat eivät myöskään työskentele luontoympäristössä tai edes eläintyöparin kanssa, eivätkä eläimet ole muillakaan aina paikalla. EASEL on erityisesti ohjauksen näkökulma ja siksi kokemuksellisina oppimisalustoina voidaan hyödyntää myös arkielämän tilanteita, musiikkia, teatteria, perinteisiä pihaleikkejä, eri tyyppistä taidetyöskentelyä tai seikkailutoimintaa. Kokemukselliset vuorovaikutusharjoitukset eläinten kanssa etenevät portaittain. Yksi perusprosesseista liittyy EASELin näkemykseen suhteen rakentamisen vaiheista: 4
5 molemminpuolinen kunnioitus yhteinen kieli luottamus hoiva etsiminen ja oppiminen yhdessä vapaa leikki ansaittu johtajuus / vaikuttava vanhemmuus jne. Ennen kuin riittävä luottamus on rakentunut, läheisyys ei tunnu hyvältä eikä hoiva tuota oksitosiinia kehoon. Vasta kun yhdessä on hyvä olla, voidaan tehdä vähän jännittävämpiäkin asioita ja tutkia uutta. Vapaa leikki edellyttää korkeaa luottamuksen tasoa, jotta väistämättä tapahtuvat väärinymmärrykset eivät pysäytä leikkiä kuin hetkeksi. Todellinen auktoriteetti ansaitaan samaa reittiä, sitä ei saa dominoinnilla. Ohjaaja ohjaa prosessia mm. valitsemalla mitä materiaaleja eläinavusteisissa harjoituksissa on tarjolla eläimen ja asiakkaan valittavaksi. Harjat houkuttelevat hoivaan, uudet esineet kutsuvat tutkimaan yhdessä ja seikkailuradan ainekset aktivoivat toiminnallisempaan yhdessä tekemiseen sitten, kun asiakkaan ja eläintyöparin suhde riittää vapaaseen leikkiin ja metafora- ratojen työstämiseen. Tällainen terapeuttinen ja vuorovaikutteinen työskentely edellyttää tasapainoista ja vuorovaikutustaidoiltaan tervettä eläintä. Eläimellä tulee olla terveet rajat, jotka se on oppinut ilmaisemaan selvästi mutta turvallisesti. EASEL- eläintyöpari on asiakkaille turvallinen, koska se ei koe tarvetta itse suojautua ja puolustautua, vaan tietää kokemuksesta voivansa luottaa ohjaajan turvaavan ja kuuntelevan sen viestejä. Se ei siis ole turvallinen siksi, että se olisi totutettu kaikkeen mahdolliseen tai naksutin- koulutettu kierittämään palloa. Se kierittää palloa asiakkaan kanssa, koska on oppinut sillä tavalla saamaan ihmiset ilahtuneena mukaan leikkiin. Kokenut ja taitava EASEL- hevonen tai - koira ottaa asiakkaan vastaan laumaansa tulleena vierailijana ja pyrkii eri tavoin harmonisoimaan vierailijan tunnetilan muun lauman kanssa. Laumahan voi hyvin ja saa hälytyksen vaarasta leviämään paremmin, kun kaikilla on sama levollinen tunnetila. Ohjaajan tehtävä on sitten auttaa ohjattavaa prosessoimaan kokemuksensa. Prosessointi EASELin eläinavusteisissa harjoituksissa syntyy runsaasti prosessoitavaa lyhyessä ajassa ja aktiviteetit kestävät tyypillisesti vain kymmenisen minuuttia. Tutkimukset aivojen tavasta prosessoida tietoa ja miten se liittyy käyttäytymisen muutoksiin osoittavat, että säännöllinen lyhytkestoinen keskittymistä vaativa toiminta on tehokkaampaa kuin pitkäkestoinen (Rock & Schwartz, 2006 ). Vuorovaikutustutkimuksissa koiran ja ihmisen välillä on myös nähty, että suurimmat psykofysiologiset reaktiot (kortisolitaso laskee ja endorfiini-, oksitosiini-, prolaktiini- ja dopamiini- tasot nousevat sekä koirilla että ihmisillä) saadaan jo 5 24 minuuttia interaktion alkamisesta (Odendaal, 2000, ). Prosessoinnissa pohditaan sitä mitä tapahtui, miltä se tuntui ja mitä kokemuksesta oppi itsestään ja vuorovaikutuksen dynamiikasta, ja mitä voi hyödyntää muissakin arjen tilanteissa. Pienet sankarimatkalaiset seisovat porkkanapussit kädessään kentän aidan ulkopuolella. He laskevat hevosia ja pussinsa sisältöä huolellisesti tehtävänään jakaa porkkanat tasan jokaiselle hevoselle. Nuori ruuna koittaa varmistaa itselleen mahdollisimman monta porkkanaa paimentamalla muita hevosia kauemmaksi aidalta. Ekaluokkalaisten poikien korkeudelta katsoen meno näyttää vähän hurjalta. Ohjaaja laittaa riimunnarun löysästi hevosen kaulan ympärille ja 5
6 seisoo sen kanssa rapsutellen muutaman metrin päässä sen aikaa, kun pojat saavat laskutoimituksensa loppuun ja muutkin hevoset saavat porkkanansa. Yksi pojista puhuu tapaamisen loppuajan kuinka hurjalta Aatos ruunan käytös näytti. Tämän toisia aggressiivisesti koulussa kiusanneen pojan äiti soittaa kuukautta myöhemmin opettajalle kysyäkseen, eikö koulussa todellakaan ole ollut mitään konfliktia kuluneina viikkoina, kun yhteydenottoja ei ole kuulunut. Ei ole ollut, mutta opettajakin tietää Aatoksen nimen. Aloitin työmuodon kehittämisen oman työni tueksi 90- luvun jälkipuoliskolla työskennellessäni silloin ns. Omaura (esy) luokan opettajana. Sittemmin noin 150 eri alojen ammattilaista on käynyt EASEL Ohjaaja koulutuksen vuodesta 2005 Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäinen Suomen Työnohjaajat ry:n hyväksymä työnohjaajakoulutusryhmä valmistui Ohjaajakoulutuksen kvantitatiivinen vaikuttavuustutkimus on tekeillä osana väitöskirjatyötäni Jyväskylän yliopiston psykologianlaitokselle. Työmuodon kehitystyöstä ja menetelmäkoulutuksista Suomessa ja ulkomailla vastaa EASEL Training Oy ( Kirjallisuutta Bekoff, M The Emotional Lives of Animals. New World Library CASEL, Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning. Tutkimustuloksia Viitattu content/uploads/better_social_emotional_learning1.pdf sekä it- matters/benefits- of- sel/meta- analysis/ Cozolino, L The Social Neuroscience of Education. NY: W.W.Norton & Company Inc. Ekman, P Emotions Revealed. Times Books Gambridge Declaration, Viitattu Goleman, D Social Intelligence: The new science of human Relationships. London: Hutchinson Grandin, T Animals make us human, creating the best life for animals Lieberman, M. et.al : A Pain by Any Other Name (Rejection, Exclusion, Ostracisim) Still Hurts the Same, teoksessa Cacioppo, J. et al. (toim.) Social Neuroscience: People Thinking About People, MIT Press Louhi- Lehtiö, M Easel, Equine Assisted Social Emotional Learning. In Trotter, K (Ed.) Harness the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge McEnruem M.P., Groves, K,S. and Shen, W Emotional Intelligence Training: Evidence regarding its Efficacy for Developing Leaders. Leadership Review, Kravis Leadership Institute, Claremont McKenna College, Vol. 10, Winter 2010, pp 3-26 Odendaal, J.S.J. (2000) Animal- assited therapy- magic or medicine? Journal of psychosomatic Research, 49(4), pp Olmert Daley, M. (2010) Made for each other Jaan Panksepp, (2004) Affective Neuroscience: The Basis of Human and Animal Emotions 6
7 Payton, J., Weissberg, R.P., Durlak, J.A., Dymnicki, A.B., Taylor, R.D., Schellinger, K.B., & Pachan, M. (2008). The positive impact of social and emotional learning for kindergarten to eighth- grade students: Findings from three scientific reviews. Chicago, IL: Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning. Rock, D. and Schwartz, J. (2006) The Neuroscience of Leadership. Strategy+Business, Issue 43, Viitattu business.com Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self- determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well- being. American Psychologist, 55, Wilson, E.O. (1984). Biophilia. Cambridge, MA: Harvard University Press. Zins, Weissberg, Wang & Walberg, (2004) Building Academic Success on Social and Emotional Learning: What Does the Research Say? New York: Teachers College Press 7
EASEL. Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja-story, EASEL Trainer, RO
EASEL Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja-story, EASEL Trainer mari@easeltraining.fi www.easeltraining.fi www.savikontila.fi Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti,
LisätiedotEläinavusteisen työskentelyn periaatteet
Eläinavusteisen työskentelyn periaatteet Eläimet hyvinvointia tukemassa - seminaari 25.4.2017 Eurajoki Mari Louhi-Lehtiö FM, AmO, nuorten ja perhepsykoterapeutti (KELA), työnohjaaja (STOry), EASEL Trainer,
LisätiedotEASEL - ohjaustyön yleiset tavoitteet on vahvistaa ohjattavan
EASEL, Experiential Social Emotional Learning and Therapy Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia Mari Louhi- Lehtiö EASEL - ohjaustyön yleiset tavoitteet on vahvistaa ohjattavan itsetuntemusta
LisätiedotEASEL, Experiential Social Emotional Learning and Therapy. Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia.
EASEL, Experiential Social Emotional Learning and Therapy Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia Mari Louhi-Lehtiö EASEL -ohjaustyön yleiset tavoitteet on vahvistaa ohjattavan itsetuntemusta
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotHevoset osana työnohjausprosessia
Teemapäivä hevosavusteisesta GreenCare toiminnasta 13.6.2018 Hevoset osana työnohjausprosessia Jaana Laurinvaara, Ilo Elää Hyvinvointipalvelut Hevoset osana työnohjausprosessia Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVoimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi
Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotYRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää
YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää Meikäläinen Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotEASEL Ohjaaja- ja Työohjaakoulutuksen opetussuunnitelma
EASEL Ohjaaja- ja Työohjaakoulutuksen opetussuunnitelma EASEL Ohjaaja 30op EASEL Coach Kokemukselliseen tunnetaitovalmennukseen erikoistunut ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ryhmätyönohjaajakoulutus 70op
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotTherapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotMinä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys
Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotOhjaus ja monialainen yhteistyö
Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotGreen care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen
Green care Hyvinvointia luonnosta Jami Green care / Heli Hämäläinen 5.5.2017 Mitä on green care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
LisätiedotWEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman
WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä
LisätiedotHyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta
Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotItsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa
Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Sanni Tiitinen, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Johanna Ruusuvuori Evidence-based health promotion at
LisätiedotVIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!
VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotMistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö
Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Merja Paulasaari Forssan osahanke Saksankujan aamupala 1krt/vk, kerrostalon kerhotilassa Osallistuminen vapaaehtoista
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotNÄKÖKULMIA LUKEMISEEN
NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN ELÄINAVUSTEINEN OPPIMINEN JA LUONTOPEDAGOGIIKKA Eläinavusteisuus Tunteiden osoittaminen päivän aikana Vastuullisuus ja kritiikitön ihailu Positiiviset lukukokemukset Pehmot Luontopedagogiikka
LisätiedotYhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna
Yhteistyöstä voimaaasiakkaan ja auttajan kumppanuus Hyvinvointiseminaari 23.4.2012 OULU Anne-Maria ja Johanna KUMPPANUUS Tekemällä kumppanuutta yli rajojen, toimialojen rajojenkin, on tulevaisuuden toimintatapa.
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II
Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerralla
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedot