ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry."

Transkriptio

1 ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry. Jäsenlehtí N:o 8 Joulukuu

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 8 Joulukuu 2002 Tämän lehden toimituskunta: Toimituksen osoite: Taitto: Paino: Juhani Silván (vastaava) Risto Hakomäki ja Pekka Wikberg Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. c/o Juhani Silván Vaiveronkatu 32 A 1, Hyvinkää Puh Sähköposti: Nina Heinonen Karkkilan Painopalvelu Oy Etukannen kuva: Jukka Laitinen: Museoalue valmistautuu jouluun. Takakannen kuva: Olkkalan kartanon päärakennus vuodelta (Kuva Pekka Wikbergin kokoelmista.) Sisältö: 3... Kotiseututyön merkitys... Risto Hakomäki 5... Matkalla Suomessa... Ulla-Maija Mikola 7... Antiikkipalsta: Kahvipannu... Risto Hakomäki 9... Hajakanmaan yhteismetsä 50 vuotta... Lassi Jaarinen Hilma Auer, terveyden perikuva... Reino Luoto Kankirautaa Karkkilasta 150 vuotta sitten... Tommi Kuutsa Yrjö Koivukarin vierailu Karkkilassa... Juhani Silván Olkkalan kartano... Pekka Wikberg Unkarilainen rapsodia... Anna-Liisa Keckman Sukututkijat luovat puulle oksat... Raimo Laaksonen Kotiseuturetkellä Itävallan Söllissä heinäkuussa Mari Aspola Miehen mukana tulee koko suku... Marja Holli Pahajärvestä Pyhäjärven kautta Karkkilaan... Pekka Wikberg Viisi vuodenaikaa... Risto Hakomäki Ikivanha viljamakasiini... Klas Alander Talven teatteriretkiä Kotiseutuyhdistyksen tuotteiden myyntihinnat 2

3 Pääkirjoitus Kotiseututyön merkitys Suomessa on tällä hetkellä käynnissä historiansa suurin maan sisäinen muuttoliike. Väki valuu kiihtyvällä vauhdilla pohjoisesta etelään ja maakuntien kasvukeskuksiin. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tämä viimeinen muuttoaalto on lopullinen kuolinisku suomalaiselle maaseudulle. Myös Karkkilan väkiluku oli muutaman vuoden ajan 90-luvulla laskusuunnassa. Negatiivinen väestökehitys on onneksi kääntynyt jo pieneksi muuttovoitoksi ja tulevaisuus näyttää siltä osin valoisammalta, varsinkin kun paikkakunnan työpaikkojen lukumäärä on ollut koko ajan kasvussa. Muuttovoittoon vaikuttaa luultavasti kaikkein eniten pääkaupunkiseudun asuntojen järjettömäksi kohonnut hintataso ja viime aikojen tutkimusten mukaan myös se, että lapsiperheet eivät enää halua asua suurkaupungin lieveilmiöiden aiheuttamien ongelmien keskellä. Nyt on trendinä hakeutua kohtuullisen välimatkan päähän Helsingistä paikkakunnalle, joka tarjoaa paitsi edullisen ja laadukkaan mahdollisuuden asua myös korkeatasoiset palvelut ja mahdollisuudet vapaaajan viettoon kunkin omien mieltymysten mukaan. Kehitys on nähtävissä myös täällä Karkkilassa. Kaikki tänne muuttajat eivät pelkää korkeaa veroäyriä, vaan katsovat kaikessa rauhassa mitä veroäyrin vastineeksi saa. Tässä kohdin vertailussa painavat myös monet vapaa-ajan viettoon ja yleiseen viihtyvyyteen liittyvät seikat. Karkkilan kotiseutuyhdistyksen sääntöjen 2 :ssä sanotaan, että yhdistyksen tarkoituksena on - työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi alueellisen omaleimaisuuden pohjalta lähtien - osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan tätä koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun - toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin ja - historian tallennuksen, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla - sekä työskennellä asukkaiden kotiseuduntuntemuksen ja -kiintymyksen sekä viihtyvyyden ja paikallishengen lisäämiseksi. Kaikki edellä mainitut asiat olemme ottaneet yhdistyksemme toiminnassa huomioon, mutta yhä tärkeämmäksi on muodostunut viimeisenä oleva kohta, joka liittyy paikkakunnan identiteetin muodostumiseen. Mikä on kotiseututyön ja sen kautta muodostuvan identiteetin merkitys paikkakunnalle? Sen avulla luodaan tukeva pohja terveelle itsetunnolle, luodaan jotain, josta voidaan olla aidosti ylpeitä ja saavutetaan tunne siitä, että kuulutaan johonkin ihmisjoukkoon, jota ei tarvitse hävetä. Kuten tiedämme, on lähimenneisyydessämme ollut aikoja, jolloin on joutunut ulkopaikkakuntalaisille juurta jaksain selvittämään kaupungin talousvaikeuksien yksityiskohtia: veroäyrin korkeutta, poliittisia kuvioita ja niin edespäin. Moni on sanonut ihmettelevänsä lehtijuttuja lukiessaan, miten kukaan ylipäätään pystyy noin kauheassa paikassa elämään. Se, että olemme tämän kaiken negatiivisen julkisuuden kuitenkin kestäneet ja siinä sivussa pitäneet yllä jo kohta kymmenen vuotta maan ankarinta talouden hevoskuuria, osoittaa kyllä sen, mikä merkitys kriisiaikoina on vahvalla identiteetillä ja kotipaikkaylpeydellä eli eräänlaisella myönteisellä tavalla ilmenevällä nurkkapatriotismilla. Tätä kotipaikkaylpeyttä on rakennettu vuosikymmenet ja vuosisadat ja sitä eivät tilapäiset vastoinkäymiset helposti murenna. Kaupungin talouskin on saatu taas tasapainoon ja naapurikuntien veroäyritkin alkavat lähennellä Karkkilan tasoa, joten siltäkään osin ei suurempaa häpeää enää kenenkään tarvitse tuntea. Kotiseututyön suurin merkitys paikkakunnan kehittämiselle ei kuitenkaan ole taloudellinen. Sen tärkein merkitys liittyy yksityisen ihmisen elämän laadun kehittämiseen, jokaisen henkilökohtaiseen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä yleiseen asumisviihtyvyyteen. Toisin sanoen paikkakunta koetaan sen arvoiseksi, että siellä kannattaa elää ja tulevaisuuttaan rakentaa. Risto Hakomäki 3

4 KARKKILAN KOTISEUTUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNTA Hakomäki, Risto Astala, Marita Ahomäki, Ritva Kataisto, Raili Kivi, Seppo Laine, Kari Niklander, Hannu Silván, Juhani Suonpää, Voitto Wikberg, Pekka puheenjohtaja, museoasiat, jäsenlehti, julkaisut, tiedottaminen johtokunnan sihteeri talousasiat tapahtumat maaseudun asiat, tapahtumat tapahtumat tapahtumat matkailu, jäsenlehden vastaava toimittaja, jäsenasiat, julkaisut, tiedottaminen tapahtumat varapuheenjohtaja, sukututkimus, julkaisut, jäsenlehti, tiedottaminen Aika on rahaa. Pitkä aika on paljon rahaa. Raha on siitä ihmeellinen hyödyke, että hyvissä käsissä se kasvaa ripeästi. Sijoita esimerkiksi 30 euroa kuukaudessa ja koet kasvun ihmeen. Tarjoamme Sinulle vaihtoehtoja aina tilisäästämisestä rahasto- ja vakuutussäästämiseen. Sijoitusasiantuntijamme kertovat Sinulle mielellään lisää myös siitä miten voit hyötyä erilaisista veroeduista. Ota meihin yhteys, sovitaan tapaaminen ja pannaan rahasi kasvamaan. Tästä meillä on 100 vuoden kokemus. 4

5 Matkalla Suomessa Karkkilalaisten mukana Ahvenanmaalla Kesä alkoi varhain, jo toukokuussa. Alkukesän ihanina aurinkoisina päivinä ja valoisina öinä luonto puhkesi uskomattomaan kasvuun ja kukkaan. Piti katsella aamuöiset auringonnousut ja myöhäisten tuntien viipyilevät auringonlaskut, kuunnella lintujen yölliset konsertit. Ja yhä vielä kesä on kanssamme. Kesäntulon myötä herätään vilkkaaseen elämään, jotkut menevät matkojen taakse maailmalle, jotkut elelevät kesää kotikulmilla. Vain yksi matka, ajallisesti lyhyt, mutta vuosituhansien pituinen sittenkin, tehtiin Kökarin saarelle. Saaristomeri on ihastuttava ja ainutlaatuinen. Yhteyslaiva puikkelehtii kallioisten luotojen ja asuttujen saarien lomitse reitillään, pikku satamiin välillä poiketen. Pääsatamamme on Hamnö Kökarissa, samalla saarella keskiaikainen kirkko, fransiskaaniluostarin raunioille 1700-luvulla rakennettu. Kirkon kupeessa on fransiskaanikappeli, luostarin kappelin paikalla. Jo 1500-luvulla siinä oli Porvoon hiippakuntaan kuulunut Föglön kappeli. Ulkosaariston kallioiden kupeessa kasvaa puita, jotka ovat tuulten syleilyssä kasvaneet lyhyt- ja tukevarunkoisiksi; niiden juuret näyttävät tarrautuvan maahan ikään kuin kynsin hampain. Matkan pääkohde on kuitenkin vielä edessä. Matkataan suurella saaristolaisveneellä Källskäriin, ulkoluodolle, missä jääkauden jäljet näkyvät kallioissa ja valtavina aaltomaisina muodostelmina, jollaisiin vesi on aikanaan pyöreäksi hiomaansa kivipaljoutta järjestellyt. Kulkeminen tuossa erilaisten kivien maailmassa vaatii jokaiseen askeleeseen harkintaa ja tarkkuutta, mutta voimakkaan lämpimän tuulen siivittämänä matkanteko on jännittävää ja antoi- Tässä vaatimattomassa majassa kirjailija Tove Jansson loi Muumi-hahmojaan. Kuvassa nuorimmat osanottajamme Eliel Mikola (vas.) ja Ville Rantasila. Kuva: Kaija Silván. 5

6 saa. Sinne kallioiden lomaan on viisi vuosikymmentä sitten ruotsalainen vapaaherra Åkerhjelm rakentanut maastoon sulautuvan hirsirakennuksen ja sen ympärille puutarhan. Kaikki multa tuotiin muualta. Korkealla kallion laella on toinen rakennus, ehkä 3x3 metriä pinta-alaltaan, ja siinä kaksi nukkumapaikkaa ja pöytä. Siellä ovat syntyneet Tove Janssonin kirjat Muumipappa ja meri sekä Vaarallinen juhannus, ainakin ne, niin kerrottiin. Kulttuurisena nähtävyytenä luodolla on jääkauden sulamisveden ja hiekan hioma Källskärin kannu, kolmisen metriä korkea muodostelma, kuin antiikin maljakko, kallioon syntynyt taideteos. Onko Muumien pyöreys saanut alkunsa näistä Källskärin kallioista? Kuva: Guide matkaopas. Siellä kallioluodolla, jolta avautuu rannaton ulappa Itämeren suuntaan, missä meri on hallitseva elementti, missä tuuli sitä aalloiksi puhaltaa, siellä tuntee ihmisen pienuuden. Niin kuin Myrskyluodon Maijan ja miehensä laulussa oppii luodolla kielen, puhe turhaa on ja lause tarpeeton.... Saaristomeren kauneutta katsoessa Ahvenanmaan matkailuoppaaseen lainattu intiaanien sana tuntuu ainoalta oikealta: Emme peri maapalloa vanhemmiltamme, vaan lainaamme sitä lapsiltamme. Sitä on aina ajatellut, että luonto on vahva, muuntautumiskykyinen, se elää elämäänsä ihmisestä huolimatta. Sen lajisto toisaalta häviää, toisaalla syntyy uusia lajeja. Me olemme yksi niistä lajeista, emme välttämättä tarpeeksi järkevä. Valtavia jääkauden aikana muotoutuneita kallioita ovat meren tyrskyt hioneet lisää. Kuva: Åland matkaopas. Kallioluodolle tultua yksi ryhmämme jäsenistä, 88-vuotias, sanoi, että oli kiintoisaa kokeilla rajojaan. Ikärakenne ryhmässämme oli kahdesta kymmenvuotiaasta poikalapsesta mainittuun 88- vuotiaaseen emäntään, enimmäkseen kuitenkin varttunutta väkeä. Meille kaikille tuo kallioinen, kivikkoinen luonto oli valtava kokemus, vain meri, tuuli ja kalliot, poissa kaikki turha. Ulla-Maija Mikola

7 Antiikkipalsta Lehden tässä numerossa alamme julkaista antiikkipalstaa, jossa museoasiantuntijat kertovat erilaisten tavallisten esineiden historiasta hiukan laajemmin. Esittelyn kohteina tulevat olemaan sekä tavalliset joka kodin arkipäiväiset esineet kuin myös hiukan harvinaisemmat antiikkiesineet. Lukijat voivat myös esittää omia toiveitaan esiteltävistä esineistä lehden toimitukselle. Kahvipannu Emäntä Loviisa Lättilä kahvinkeittopuuhissa Högforsin hellan äärellä. Kuva on luvun alusta ja se kuuluu Valimomuseon kokoelmiin. 7

8 ...Kahvipannu Kupariset talousesineet yleistyivät säätyläisten piirissä jo 1600-luvulla ja talonpoikien käytössä 1700-luvulla. Kahvipannut tulivat mukaan kotitalousesineistöön kahvinjuonnin myötä 1750-luvulta alkaen. Talonpoikien joukossa kahvinjuonti oli harvinaista vielä ennen luvun alkua. Vuosisadan puoliväliin mennessä kahvi oli yleistynyt lähes joka kodin nautintoaineeksi. Kun rännärissä paahdetut kokonaiset, raakoina ostetut kahvinpavut oli jauhettu kahvimyllyssä jauhoksi, voitiin ryhtyä varsinaiseen kahvinkeittoon, ennen vanhaan yleensä kuparista valmistetulla kahvipannulla luvun alkupuolella lähes kaikki maassamme käytetty kupari valmistettiin Fiskars-yhtiön omistaman Orijärven kaivoksen malmista, joka jatkojalostettiin yhtiön valssaamossa ja vasarapajassa edelleen myytäviksi levyiksi. Vuonna 1859 tehtiin maalaiskauppojen perustaminen luvalliseksi, mikä lisäsi markkinoiden ja kulkukaupan ohella tavallisen rahvaan ostomahdollisuuksia. Vuonna 1866 kiellettiin viinan kotipoltto, mikä myös osaltaan lisäsi markkinoilla olevan kuparin määrää. Viinapannut taottiin tällöin tarpeellisimmiksi kuparitavaroiksi, kuten esimerkiksi kahvipannuiksi. Kupari olikin luvun lopulla kaikissa kansankerroksissa tärkeimpiä käyttöesineiden valmistusmateriaaleja. Kuparisepät valmistivat kaikkia koti- ja maataloudessa tarvittavia astioita, mm. vesisaaveja, ämpäreitä, lypsykiuluja, kauhoja, kattiloita ja kahvipannuja. Kuparisepän pajaan kuului ahjo samoin kuin rautasepän pajaan. Ahjossa kuparilevy kuumennettiin, vaikka kuparia ei taottu kuumana kuten rautaa. Ahjossa sulatettiin myös astian saumojen messinkiseoksinen juotosaine. Taontaan tarvittiin useita alasimia, kullekin pannukoolle omansa. Pannun sangan kiinnityshelat ja lypsykiulun korvat valettiin hiekkamuotilla. Korvat kiinnitettiin niittaamalla. Viimeksi pannut tinattiin sisältä ja vahattiin ulkopuolelta. Tinaus oli mestarin työtä. Kupariastioiden alkuperän selvittäminen on vaikeaa, sillä leimoja ja ajoitusta auttavia koristeita käytettiin niukalti. Ajoitus on helpompaa jos astiassa on omistajaa tai tekovuotta koskevat kaiverrukset. Kuparisepillä ei ollut leimausvelvollisuutta, joten esineitä leimattiin satunnaisesti. Kahvipannujen taonta päättyi 1940-luvulla lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin ja kuparin puutteeseen. Sodan jälkeen verstaan perustamiseksi tarvittiin liikelupa ja raaka-aineen ostolupa, lisärasitukseksi tuli vielä liikevaihtovero. Kuparipannujen taonta kävi kannattamattomaksi, kun myyntiin tulivat halvat tehdasvalmisteiset alumiinipannut. Niinikään kiertävät pläkkiastiakauppiaat olivat pahoja kilpailijoita jo viime vuosisadan alkukymmenillä. Risto Hakomäki 8

9 Hajakanmaan yhteismetsä 50 vuotta Taustaa Kuva: Arto Rantanen Sodan päättymisen jälkeen tuli selvitettäväksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamiseen liittyvät ongelmat. Luovutetuilta alueilta siirtynyt väestö oli pääasiallisesti maanviljelijäväestöä. Myös rintamamiesten asuttaminen vaati valtiovallan toimenpiteitä. Sodan aiheuttama asuntopula, sodasta palanneiden miesten ja heidän perheittensä sitominen omaan kotikontuun oli valtiovallan kannalta välttämättömyys. Vahvistettiin ns. maanhankintalaki ja sitä toteuttamaan perustettiin maanlunastuslautakunnat, joiden tehtäväksi tuli käytännössä toteuttaa maanlunastus ja perustaa lain mukaan maansaantiin oikeutetuille viljelys- ja asuntotiloja sekä asuntotontteja. Tämän asutustoiminnan yhtenä osana katsottiin tarpeelliseksi myös asutusyhteismetsien perustaminen sellaisilla paikkakunnilla, joissa viljelystilaan liittyvänä ei voitu riittävästi antaa omaa metsämaata tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa. Nämä maanhankintalain yhteydessä perustetut yhteismetsät eivät suinkaan olleet ensimmäisiä maassamme, sillä Isonjaon yhteydessä niitä oli perustettu jo useita. Yhteismetsien hallinnosta oli säädetty v annetussa laissa. Varsinaisesti asutusyhteismetsiä koskeva laki annettiin v Yhteismetsistä annettua lainsäädäntöä on sittemmin uusittu useita kertoja koskien lähinnä yhteismetsäosuuksien järjestelyä tilojen lohkomis- ja halkomistoimituksissa sekä osakkaiden äänioikeuden käyttöä hallinnossa. Maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä osin Vihdissä, lähemmin sanottuna Vanjärvellä ja Jokikunnalla sekä osin Nurmijärven kunnan alueella, perustetut tilat olivat sellaisia, joille viljelysmaiden yhteydessä ei voitu antaa riittävästi tilaan välittömästi liitettävää metsämaata. Silloisen UL. Pyhäjärven kunnan alueella oli kuitenkin valtion omistamaa metsämaata käy- 9

10 tettäväksi yhteismetsän perustamiseen. Tästä ns. Hajakan korvesta muodostettiin asutusyhteismetsä. Siihen tuli kuulumaan kolme eri palstaa: Hajakasta n. 700 ha sekä Rautamäestä ja Niemestä kummastakin n. 150 ha, joten kokonaispinta-alaksi muodostui n ha. Edellä mainituilla paikkakunnilla sijaiseville, metsää tarvitseville tiloille annettiin tukimetsäksi osuuteen jakaantuvasta yhteismetsästä tilan tarvitsemat osuudet. Perustettiin siis Hajakanmaan yhteismetsä, alkuperäiseltä nimeltään Hajakanmaan asutusyhteismetsä, 12. maanlunastuslautakunnan päätöksellä Yhteismetsä on myös ostanut jonkin verran lisää metsäalueita ja nykyinen pinta-ala on nyt ha. Osakkailta on, heidän niin halutessaan, lunastettu osuuksia niin että Yhteismetsään kuuluu nyt osuutta. Hallinto Ensimmäinen osuuksia saaneiden asukkaiden kokous pidettiin Karkkilassa Tehtaan seuratalossa Metsänhoitaja Heikkilä selosti läsnäoleville 63 asukkaalle yhteismetsän sijaintia, puuston rakennetta, tulevaa taloussuunnitelmaa ja metsäalueen hintaa. Samassa kokouksessa valittiin neuvottelukunta, johon tulivat Toivo Kontio, Viljam Hätönen, Johannes Lemmetti, Toimi Eevonen, Armas Kesäläinen, Emil Vakkilainen ja Antti Murto. Ohjesääntöön perustuvan toiminnan mahdollisti vasta yhteismetsän merkitseminen maarekisteriin , josta ajankohdasta yhteismetsän virallinen ikä lasketaan. Osakkaita oli tuolloin 105. Tällä hetkellä yhteismetsään kuuluu 98 kiinteistöä, joita omistaa 88 omistajaa tai omistajaperhettä. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskunnan kokous, joka alkuvuosina kokoontui kerran vuodessa, nyttemmin kaksi kertaa vuodessa. Se valitsee hoitokunnan, joka vastaa yhteismetsän hallinnosta ja edustaa sitä ja panee toimeen tehdyt päätökset. Tehdyllä herrasmiessopimuksella taataan alueellinen edustus niin, että neljä hoitokunnan jäsentä valitaan Vanjärveltä, yksi Jokikunnalta ja kaksi Nurmijärveltä. Hallinnon tehtävänä on siis pääasiassa järjestää Yhteismetsän omaisuuden eli metsäalueiden ja metsän hoito ja puun myynti mahdollisimman hyvään hintaan parhaan tuloksen saamiseksi osakkaille jaettavaksi. Hoitokunnan puheenjohtajina ovat toimineet: Toivo Kontio, Yrjö Hujanen, Bruno Manninen, Heikki Fäldt. Sihteerit: Lassi Jaarinen, Kyösti Lautanen. Metsänhoito Hakkuut ja metsänhoito ovat alusta asti perustuneet ammattimiesten laatimiin kymmenvuotiskausittaisiin metsätaloussuunnitelmiin. Ensimmäisen metsätaloussuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin myös n 1,5 ha:n suuruinen säästömetsä Hajakan palstalle. Alue oli tuolloin ollut pitkään luonnonvarainen ja sopi hyvin eräänlaiseksi luonnonsuojelualueeksi, jona se edelleenkin on. Tällä hetkellä on menossa kuudes suunnitelmakausi. Aluksi puutavaran hakkuut suoritettiin hankintahakkuina, joita osakkaat suorittivat. Monet muistavat vielä 50-luvulta talvisin usean hevosen ja ajomiehen jonot, jotka tulivat maanantaiaamuisin Vanjärveltä läpi Karkkilan ja menivät Hajakkaan. Miehet ja hevoset olivat viikon metsätöissä ja takaisin kotiin palattiin loppuviikosta perhettä katsomaan ja evästä hakemaan. Työnjohtajana oli Toimi Eevonen ja metsänhoitotöiden johtamisesta vastasi UL. Pyhäjärven Mhy:n neuvoja Aslak Ahola. Hankintahakkuita jatkettiin aina 1960-luvun loppupuolelle, jolloin siirryttiin ns. pystykauppoihin ja ostajayhtiöiden suorittamiin hakkuihin. Vuonna 1965 oli tultu tilanteeseen, jossa metsäautoteiden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Hakkuut siirtyivät alueille, joista puutavaran kuljetukset muodostuivat vaikeiksi. Keskusmetsäseura Tapion asiantuntijoiden laatiman suunnitelman mukaan uusia metsäautoteitä eri palstoille rakennettiin 7 km. Samoihin aikoihin suoritettiin myös ojituksia 90,5 ha:lla, yhteensä 25 km. Lumituho Vuoden 1958 joulukuussa koko Etelä-Suomea kohtasi erittäin paha lumituho, niin myös Hajakanmaan Yhteismetsää. Runsas lumisade kerääntyi jäätyneenä puiden oksille katkoen kuusien latvoja ja mäntyjen runkoja. Kun vuotuiset hakkuut oli syksyn mittaan jo lähes suoritettu, aihe- 10

11 utti lumituho mittavat jatkohakkuut välittömästi pahempien tuhojen korjaamiseksi. Hakkuut jatkuivat koko seuraavan kesän ja aina vuoteen 1962 saakka. Myytävän puutavaran määrä vuosittain kolminkertaistui ollen lähes m3. Sen lisäksi paljon puutavaraa meni ainoastaan polttopuuksi, koska varsinkin männyt katketessaan olivat säleytyneet. Virkistys- ja vuokraustoimintaa Yhteismetsällä on omia vesialueita yli 20 ha. Etenkin Hajakan palstalla saa kokea erämaaluonnon ja mahdollisuudet virkistyskäyttöön ovat hyvät. Alkuaikoina hoitokunta suhtautui kielteisesti kesähuvilatonttien vuokraukseen. Ainoastaan kaksi vuokrausta ulkopuolisille hyväksyttiin. Hajakan Muslammen rannasta vuokrattiin tontti rehtori Jalmari Kervilälle ja Hauklammen rannasta Aslak Aholalle. Molemmat vuokrasuhteet päättyivät 70-luvun puolivälissä ja tonteilla olevat rakennukset ostettiin osakaskunnalle. Hajakan Muslammen rantaan saatiin rantakaava v ja siltä alueelta vuokrattiin 20 tonttia huutokaupalla 30 vuodeksi. Yhteismetsällä on muutamia omia mökkejä Heinlammen, Muslammen, Hauklammen ja Saarlammen rannassa, joita vuokrataan halukkaille eripituisin sopimuksin. Metsästysoikeudet on vuokrattu paikallisille metsästysseuroille. Myös Tielaitokselle ja teleoperaattoreille on tehty vuokrasopimuksia heidän tarvitsemistaan alueista. Lyhennelmä Lassi Jaarisen kirjoittamasta historiikista. HILMA AUER Terveyden perikuva Hilma Auer oli tietämäni mukaan Karkkilan kaikkien aikojen vanhin asukas. Kuollessaan vuonna 1994 hän oli saavuttanut jo 106 vuoden kunnioitettavan iän. Paljasjalkainen pyhäjärveläinen Hilma Auer syntyi Fagerkullan Kuoppamäellä valumestari Erik Hartmanin perheeseen Hilman syntymän aikaan kylän alue oli lähes kokonaisuudessaan Rotan talon viljelyksiä, ja seudulla oli vain muutamia rakennuksia. Tunnetuin maamerkki oli talon iso heinälato ojangon reunassa. Se hävitettiin vasta joskus 1960-luvulla. Pistäydyin kuusi vuotta aikaisemmin Hilma Auerin 100-vuotispäivillä. Oli suorastaan mahtavaa keskustella henkilön kanssa, joka muisti kaikki 1900-luvun merkittävimmät tapahtumat, ja osin luvultakin. Ruukinpatruuna WOLTER RAMSAY Aluksi tein pienen virheen, kun epäilin Hilman muistia: - Muistattekos enää isoa Woltteria? Silloista Högforsin omistajaa, joka siirtyi Tampereelle Juu. Mää muistan sen oikein hyvin. Mää ompelin kakstoistvuatiaana flikkana patruunin kaikki pairakki. Hilma puhui patruunist, joka isokokoisena miehenä ei saanut kaupasta valmiita paitoja, vaan ne piti erikseen ommella. Tähän vaativaan tehtävän joutui sitten pieni Hilma. Hämminkiä tuotti keskusteluumme vain, kun Hilma tokaisi aina 11

12 Hilma Auer poseeraa 100-vuotispäivillään. Kuva: Reino Luoto vähän väliä: - Kylhän sääkin sev viäl muistat? Enpä muistanut, sillä olin syntynyt vasta vuosia patruunan kuoleman jälkeen. Hilma oli oppinut ompelijantaidot omalta äidiltään, ja taito säilyi hänellä aina kuolemaan asti. Hän sanoi aluksi pelänneensä tätä isokokoista tehtaan johtajaa. Hankaluutta aiheutti aluksi juuri Ramsayn iso koko, Hilman kun täytyi turvautua jakkaraan, jotta hän ylettyisi ottamaan patruunasta tarvittavat mitat. Koskaan hän ei saanut kuitenkaan ompelemistaan paidoista moitteita, vain pelkkää kiitosta. Muutenkin tämä iso miehenjärkäle oli varsin hyväluontoinen. Äityi kuitenkin joskus pahaksi, kun valurit erehtyivät kännäämään. Sitä hän ei sietänyt vähimmässäkään määrin. Tällöin ei säästetty pamppuakaan, joka riippui naulassa patruunan työhuoneen seinässä. Antoi hän kerran äkkilähdön harjun maistonkijuhlia häiritsemään tulleille tukkilaisillekin. Juopottelemaan erehtyneillä tehtaan omilla miehillä oli edessään vakava paikka, kun heitä kutsuttiin patruunan puheille. Fransse-niminen valaja oli saanut jo useampia varoituksia. Kun ne eivät auttaneet, tuli lopulta kutsu itse patruunan puheille. Fransse tiesi, mikä häntä siellä odotti, mutta ei jäänyt kuitenkaan toimettomana odottamaan selkäsaunaansa. Hän ripotteli pompan selustaan pölymäisen hienoksi jauhettua kivihiilijauhoa, jota kaavaajat käyttivät muottien valmistuksessa. Kun patruunan ensimmäinen isku paukahti miehen pompan selustaan, huone oli välittömästi täynnä mustaa pölyä. Pamputus loppui sillä kertaa tähän yhteen lyöntiin, ja mies sai äkkilähdön konttorista. Miehille kelpasi nauru, kun Fransse kertoi, miten hänen tapaamisensa patruunan kanssa oli päättynyt. 12

13 Hilman varhaisemmat muistot ulottuivat jo luvun puolelle, kun hän oli isänsä ja äitinsä kanssa kuulemassa, kun patruuna luki Helmikuun manifestia talvella 1899 asuntonsa verannalta pihaan kokoontuneille tehtaalaisille. Manifesti oli ruotsinkielinen. Patruunan asunto sijaitsi siihen aikaan nykyisen virkamieskerhon paikalla. Muutto Säätytaloon Hartmanit eivät viihtyneet Kuoppamäen talossa, joka sijaitsi liian lähellä meluavaa ja savuavaa tehdasta. Pian he muuttivat entiseen Rotan päärakennukseen, joka oli siirtynyt tehtaan omistukseen ja korjattu neljän perheen asunnoksi. Talossa asui Hartmanien lisäksi maalari Aho, Heiniöt ja Tallgrenit. Kaikki olivat vähän parempiosaisia perheitä, ja siksi eräs poliisin kanssa tekemisiin joutunut kännääjä nimitti sen säätytaloksi. Hilman Svante-veljestä tuli Högforsin valimoon isänsä seuraaja. Moni karkkilalainen muistaakin vielä tämän diktaattorin ottein osastoaan hallinneen valumestari Svante Hartmanin. Ahon perheeseen syntyi vuorostaan kaksi poikaa, joista Laurista tuli Helsingin kaupungin pormestari ja Oivasta Pusulan kunnansihteeri. Mainittakoon, että maalari Eemeli Aho oli yksi paikallisen työväenyhdistyksen perustajista. Talon sivuitse viettävä myötäle tunnettiin vuorostaan Hartmannin mäkenä. Asukkaiden keskinäiset suhteet olivat hyvät. Rakennuksessa oli yhteinen iso eteinen eli porstua. Jos jollakin oli juhlia, häitä tai hautajaisia, niin niitä vietettiin aina yhteisesti porstuan toimiessa juhlasalina. Aikanaan siellä tanssittiin Hilman ja Kalle Auerin häitäkin. Hilma muisti hyvin sen vapunpäivän 1905, jolloin kylän asukkaille selvitettiin ensi kerran nykyistä vaalijärjestelmää punaisine viivoineen. Tilaisuus oli järjestetty Kuuselan talon nurkalla olevalle pienelle nurmikolle, jota kutsuttiin komeasti Kuuselan toriksi. Paikka sijaitsi aivan Hilman kodin tuntumassa. Tilaisuutta pyrkivät vieraat hulinoitsijat, tukkilaiset, häiritsemään. Kuulijoiden ja huligaanien kesken syntyi ankara tappelu, jossa käytettiin ampuma-aseitakin. Isä Eerikki olisi mennyt rauhoittamaan tappelijoita, mutta mamma ei päästänyt. Kamariherra Hjalmar Linder Yhtä mielenkiintoinen tuttavuus oli kamariherra Hjalmar Linder. Hänet Hilma tapasi vain kerran. Tämä junkkariksi kutsuttu pajarien jälkeläinen omisti Högforsin lisäksi käytännöllisesti katsoen lähes koko Etelä-Suomen. Kerran hän tuli tapaamaan alaisiaan Seuratalolle, johon heidät oli kutsuttu heti kansalaissodan päättymisen jälkeen. Hilma oli paikalla äitinsä ja tulevan miehensä seurassa. Paikalle saavuttiin sydän syrjällään, kun pelättiin potkuja punakaartissa olleille, niin kuin johtaja Strömm oli esittänyt. Linder aloittikin tilaisuuden ankaralla haukkumisella. Satikutia saivat niin punaiset kuin valkoiset, kun toisilleen tutut ihmiset eivät osanneet elää sovinnossa. Pian Linder muutti kuitenkin tyyliään ja ryhtyi kiittelemään punakaartilaisia tehtaan hyvästä ja asiallisesta hoidosta, minkä seurauksena tehdas voitiin käynnistää heti täysillä. Hän lupasi myös hankkia ruokaa nälästä kärsiville alaisilleen. Tämän lisäksi hän perusti omaa nimeä kantavan eläkerahaston työntekijöilleen ja heidän leskilleen ja lahjoitti siihen pesämunaksi miljoona markkaa. Rahastoa hoidettiin tarkoituksella kuitenkin niin huonosti, että se jouduttiin lakkauttamaan joskus luvun puolessa välissä. Tässä vaiheessa Hilma Auer oli yhtenä eläkekassan kolmesta elossa olevasta jäsenestä. Kukin heistä sai 20 kappaletta Kymiyhtiön osakkeita. Muutama päivä Seuratalon tilaisuuden jälkeen saapui Högforsin asemalle juna täydessä elintarvikelastissa. Kuormassa oli suolakalaa ja viljaa. Isot perheet saivat hehdon säkillisen rukiin jyviä ja nelikein eli nelikollisen suolakalaa. Pienemmät perheet saivat puolet tästä. Hilma kertoi, miten askel tuntui kevyeltä, kun hän äidin kanssa veti pikkurattailla jyväsäkkiä kohti tehtaan myllyä. Samainen myllyrakennus on vieläkin tallella aivan Valimomuseon tuntumassa. 13

14 Hilman viimeiset vuodet Korkeasta iästään huolimatta Hilma Auer selviytyi kaikista kotiaskareistaan itsenäisesti. Hän hoiti omakotitalon suurehkoa puutarhaakin: käänsi talikoineen kasvimaan, leikkasi nurmikot ja karsi omenapuiden kuivat oksat. Ei kuitenkaan kehdannut enää kavuta puuhun, kun oli pelästyttänyt pahanpäiväisesti marjoja hakemaan tulleen pariskunnan. Vieraat olivat ihmeissään, kun huvilan ovet olivat selkosellaan, mutta emäntää ei näkynyt missään. Huhuiluun vastattiin pihan puolelta olevasta puutarhasta. Sielläkään ei näkynyt ketään, kunnes paljastui, missä emäntä oli. Oli sahoineen katkomassa kuivia oksia korkealla omenapuussa, josta tervehti vieraita. Olikos se sitten mikään ihme, jos nämä olivat saada sydänhalvauksen. Vähemmästäkin. Aikamoinen suoritus 100- vuotiaalta. Sain siinä haastatellessani minäkin tehtävän: - Kyl kai sää tulet muu auttamaan, kum mun tars kaataa tualt puutarhast yks kuiva omenapuu. Hilma oli itse terveyden perikuva. Lääkäriäkin hän oli tarvinnut pitkän elämänsä aikana vai pari kertaa ja nekin kerrat vain jonkin pikkujutun tähden. Tiedustelin häneltä tämän rautaisen terveyden salaisuutta: - Emmää osa oikein sanoo, mistä se johtuu. Kylhäm mää pruukaan syärä noit erilaisii vitamiinei. Se oli joskus 1920-luvul, kun niist puhuttiin enskertaa ratios. Siit asti mää olen niit syänny. Sit mää pruukaan syärä paljon juureksii, omenii ja marjoi, kertoi Hilma vaatimattomaan tapaansa. Kuulin toisilta, että kun Karkkilan naiset tekivät retkiään muualle, niin Hilmalla oli eväänä aina porkkanoita ja lantunviipaleita, kun muut mutustelivat hyviä juusto- ja makkaravoileipiä. Hilma oli harrastanut nuoruudessaan myös näyttelemistä, josta hän kertoi pitäneensä. Runonlausunta kuului ohjelmaan vielä vanhoilla päivillä. Eino Leinon Kaarisilta oli lempiruno. Tapaamisemme aikoihin Hilma oli ollut jo pidemmän aikaa poissa katukuvasta ja seurakunnan keskiviikkokerhosta. Epäilin hänen vointiaan, mutta turhaan: - Mää vartoon, et tää syntymäpäiväkohu ensteks vähän laantuis. Sit mää alan taas uurestas. Siinä kesken kaiken, kun ihailimme Hilman kaunista pihapiiriä, meni talon vuokralainen halkopinon taakse huomaamatta meitä verannalla olijoita. - Kyl se on sit merkillist. Ensteks oma mies piilotteli viinapulloi pihas halkopinoon ja yritti käirä salaa ryypil. Nyt on samallainen vuokralainen. Tapaus hymyilytti, kun samainen vuokralainen oli minullekin vähän tuttu. Syntymäpäivän kohut olivat jo laantuneet, mutta Hilmaa ei vieläkään näkynyt liikekannalla. Ei tullut enää kutsua siihen omenapuun kaatoonkaan. Hilman elämän alamäki alkoi lähes välittömästi hänen merkkipäivänsä jälkeen. Hän ei tullut toimeen enää omin avuin kotona, vaan joutui turvautumaan yhteiskunnan apuun. Joutui ensiksi vanhainkotiin ja sieltä palvelutaloon. Kuolema tuli Karkkilan terveyskeskuksen vuodeosastolla Hilman nuorekasta ajattelua kuvasti hyvin, kun tapaamisemme päätteeksi valmistauduin ottamaan hänestä valokuvaa. - Eiks net filmitährekkin pruuka istuu tälviisiin vähän vinos ja kattoo ohitte kameran, kun niist halutaan saara nättei kuvii? Myönsin asian olevan näin ja otimme kuvan Hilman toivomassa asennossa. Nyt Kotiseutulehden lukijoilla on omakohtaisesti tilaisuus nähdä tätä nuorekasta 100-vuotiasta filmitähteä Hilma Aueria. Reino Luoto 14

15 KANKIRAUTAA KARKKILASTA 150 VUOTTA SITTEN Högforsin putlaus- ja valssilaitos toimi kuvassa oikealla olevassa rakennuksessa vuosina , vasemmalla ja keskellä konepajan tilat. Kuva Suomen Valimomuseon kokoelmista. Högforsin ruukki oli jo 1800-luvulla varsin innovatiivinen tehdas, sillä se sovelsi Suomessa ensimmäisten joukossa monia eurooppalaisia metalliteollisuuden kehitykseen vaikuttaneita uusia keksintöjä. Yksi merkittävimmistä oli englantilainen taottavan kankiraudan valmistusmenetelmä, putlaus, jonka soveltamisesta Karkkilassa tulee kuluneeksi 150 vuotta vuonna Putlausmenetelmä otettiin käyttöön Englannissa jo 1780-luvulla. Henry Cortin kehittämässä menetelmässä käytettiin kivihiilellä lämmitettävää lieskauunia, jossa masuunissa valmistettu raakarauta mellotettiin eli muutettiin takomiskelpoiseksi kankiraudaksi. Mellotusprosessia edistettiin hämmentämällä eli putlaamalla (engl. puddle, ruots. puddla) sulatetta rautakoukuilla. Tästä prosessin keskeisimmästä vaiheesta johdettiin myös koko menetelmän nimitys. Ennen putlauksen keksimistä kankirautaa valmistettiin pääasiassa ahjomellotuksena, mikä kulutti runsaasti puuhiiltä. Suomen ensimmäinen putlaus- ja valssilaitos aloitti toimintansa Högforsin ruukissa vuonna Laitoksen perusti kapteeni Joseph Bremer, mutta käytännön järjestelyistä vastasi hänen poikansa Walfrid. Mainittakoon, että putlausmenetelmä oli tunnettu Karkkilassa jo huomattavasti aikaisemmin; vuorikadetti C. H. John rakensi 1830-luvun alussa putlauslaitoksen masuunin viereen, mutta sen toiminta jäi lähinnä kokeiluasteelle. 15

16 Työvaiheet ja työntekijät Bremereiden rakennuttama putlaus- ja valssilaitos eli valsvärkki toimi joen rantaan rakennetussa tiilirakennuksessa, jonka pituus oli 32 metriä ja leveys 18 metriä. Valsvärkin laitteisto ja uunien tulenkestävät tiilet hankittiin pääosin Englannista. Laitteistoon kuului putlausuuni, hitsaus- eli välläysuuni, otsavasara sekä kaksi valssituoliparia. Kaikki laitteet toimivat vesivoimalla. Valsvärkissä tarvittiin myös uusia ammattimiehiä, kuten putlaajia, välläreitä, valssaajia ja kangensuoristajia. Putlaajien tehtävänä oli lieskauunissa olevan sulan raudan hämmentäminen. Yhdellä kerralla voitiin sulattaa noin 170 kg rautaa, prosessi kesti kaksi tuntia. Jähmettyneestä massasta koottiin neljä pyöreähköä rautamöhkälettä, jotka vietiin kuonan poistamista varten taottaviksi. Myös takominen kuului putlaajien tehtäviin. Työvaiheessa käytettiin kahden tonnin painoista puuvarteen kiinnitettyä otsavasaraa, joka toimi vesivoimalla. Taonnan jälkeen vällärit kuumensivat raudan uudelleen hitsausuunissa. Kuumennettu rauta syötettiin hitsausuunista kahden päällekkäisen, vastakkain pyörivän valssin väliin, jotka muovasivat raudan litteäksi, nelikulmaiseksi tai pyöreäksi kankiraudaksi. Lopuksi rauta leimattiin. Högforsin valsvärkissä työskenteli aluksi 14 työntekijää yhdessä vuorossa. Esimerkiksi vuonna 1854 putlaajina toimivat Aleksanteri Nikander, Jaakko Hartman, Kustaa Grönroos, Aukusti Alm ja Berndt Björkman sekä apumiehinä Kustaa Enqvist, Karl Enqvist, Adolf Domander, Juho Sundberg, Kustaa Hartman, Henrik Grönlund ja Rikhard Grönroth. Lisäksi työporukkaan kuului kaksi apupoikaa, joiden sukunimet olivat Helin ja Salin. Myöhemmin valsvärkissä työskenneltiin kahdessa 12-tunnin vuorossa, työntekijöitä oli Valsvärkin apupojat olivat yleensä alaikäisiä poikia, jotka aloittivat työuransa vuotiaina. Esimerkiksi malliviilaaja Erik Eerikki Enqvist, joka oli kaikkiaan 67 vuotta Högforsin palveluksessa, meni vuonna vuotiaana valssilaitokselle koukunnostajaksi, myöhemmin hän toimi kangensuoristajana. Vieläkin nuoremmista työntekijöistä on mainintoja: Heikki Lindholm aloitti vuonna 1888 työuransa valssilaitoksella vain 8-vuotiaana. Lindholmin oli oltava joka toinen viikko myös yövuorossa. Vanhemmat työtoverit auttoivat kuitenkin Heikkiä sen verran, että hän sai nukkua ja kerätä voimia yövuoroon kahdella tunnin mittaisella ruokatauolla. Valsvärkissä osattiin työnteon lisäksi myös juhlia. Ruukinpatruuna Wolter Ramsaylla, joka omisti Högforsin ruukin 1800-luvun lopulla, oli tapana silloin tällöin kutsua työntekijät kekkereihin. Muistelmien mukaan tarjolla oli isoja nisuleivän kimpaleita, joiden välissä oli runsaasti voita, lisäksi annettiin muutamia konjakkiryyppyjä. Tarinan mukaan eräs vanhanpuoleinen mies meni tällaisessa tilaisuudessa vedet silmissä patruunan luo ja sanoi: Tällainen näin hyvä aine ei ole vielä koskaan ollut minun suussani! Osansa tarjoilusta saattoivat saada myös työporukkaan kuulumattomat: Kerran sattui niin, että eräs Tömisevä-niminen maalaisisäntä joutui myllymatkallaan näihin patruunan valsvärkin kekkereihin. Hän koetti estellä ja sanoa, että on syrjäinen, mutta patruuna kelpuutti hänet kuitenkin. Tämän jälkeen oli Tömisevän isännällä pitkäksi aikaa juttuamista ympäri kylää, miten häntä, vierastakin miestä, oli niin hyvänä pidetty siellä ruukin valsvärkissä. Kankirauta vientituotteena Högforsin valsvärkissä valmistettiin vuosittain keskimäärin 288 tonnia kankirautaa, joka myytiin Pietariin, Tallinnaan ja Riikaan. Kankirautaa voitiin aluksi viedä lähes rajoituksetta Venäjän keisarikuntaan, mutta 1880-luvun puolivälissä Venäjän tullipolitiikan kiristyttyä Högfors alkoi suuntautua entistä enemmän kotimaan markkinoille. Putlausmenetelmän ansiosta Suomen runsaita järvi- ja suomalmiesiintymiä voitiin käyttää kelvollisen kankiraudan tuotantoon. Aikaisemmin 16

17 järvi- ja suomalmista valmistettu takkirauta oli sopinut kylmänhaurautensa vuoksi ainoastaan valamiseen. Myös Kulonsuonmäen kaivoksen rikki- ja titaanipitoisesta malmista valmistettua takkirautaa voitiin putlausmenetelmän ansiosta hyödyntää kankiraudan tuotannossa. Kankiraudan valmistus vähensi tilapäisesti Högforsin valutavaroiden tuotantoa, esimerkiksi 1850-luvulla masuunissa sulatetusta takkiraudasta käytettiin kankiraudan valmistukseen keskimäärin 71% ja valamiseen ainoastaan 29%. Joinakin vuosina rautaa ei valettu lainkaan, vaan koko masuunin tuotanto käytettiin valsvärkin tarpeisiin. Putlauslaitoksen lakkautus Kotimaisen kankiraudan valmistuksen kannattavuus heikkeni 1890-luvulla, minkä vuoksi Högforsin ruukin tuotannon painopiste siirrettiin valimon ja konepajan tuotteiden valmistukseen. Vuonna 1898 Högforsin putlaus- ja valssilaitoksen toiminta lakkautettiin. Ruukin johtokunta totesi, että valsvärkki oli kykenemätön kilpailemaan uudempien ja edullisemmin sijaitsevien samankaltaisten laitosten kanssa. Tällä tarkoitettiin teräksen valmistusta putlausta tehokkaammalla Siemens - Martin -menetelmällä. Kankiraudan tuotanto lopetettiin Karkkilassa, eikä uusia teräksen valmistusmenetelmiä otettu käyttöön, ruukki keskittyi valimo- ja konepajatuotteisiin. Valsvärkin laitteet purettiin, ja rakennus muutettiin konepajan tiloiksi. Vuonna 1853 valmistunut tiilirakennus oli pystyssä vielä vuonna 1928, jolloin se purettiin valimon puhdistamon tieltä. 150 vuotta sitten perustettu Högforsin putlausja valssilaitos oli uranuurtaja Suomessa, mutta tuotannoltaan se oli maan pienimpiä laitoksia. Högforsissa valmistettiin 45 vuoden aikana kaikkiaan tonnia kankirautaa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomen suurimmassa putlaus- ja valssilaitoksessa Taalintehtaalla tuotettiin pelkästään vuonna 1884 noin 6000 tonnia kankirautaa. Tommi Kuutsa Hyvinkäällä asuva kotiseutuyhdistyksemme jäsen seniorirehtori Juhani Silván on kirjoittanut muistelmanomaisen historiikin ajastaan Hyvinkäällä. Samalla kirja on hänen 22 vuotta johtamansa koulun historiikki. 200-sivuista kirjaa on myytävänä Hyvinkäällä Suomalaisessa Kirjakaupassa. Sitä voi tiedustella myös suoraan kirjoittajalta, puh tai sekä Vehkojan koululta, puh Kirjan ovh on 22 euroa + lähetyskulut. 17

18 Yrjö Koivukarin vierailu Karkkilassa Vierailu kesti koko 70-luvun. En ole varma, mutta minusta tuntuu, että tuo kymmenvuotinen taival oli runoilija Koivukarin elämän villi intiaanikesä. Hän saapui - niin kuin hyvin tiedetään - Karkkilaan alun perin kylämatkalle Oulusta. Hän löysi kuitenkin jalkojensa alle sellaisen maaperän, jota ei hennonutkaan heti jättää. Uskon, että pienen Karkkilan moni-ilmeinen kulttuurielämä tarjosi tuolloin vanhuuden kynnykselle ehtineelle kirjailijalle neitseellisen ja innoittavan maaperän. Uskon myös, että samalla kun Koivukari päätti jatkaa Karkkilan-vierailuaan epämääräiseen tulevaisuuteen, hänessä heräsi jotain, mikä jo oli sammunut tai oli ainakin sammumaisillaan. Joka tapauksessa Yrjö Koivukari eli vuosina elämänsä parhaimman luomiskauden uudelleen, tiivistetyssä muodossa. Mitä me, jotka kuuluimme hänen ystäviensä joukkoon, hänestä tiesimme? Emme oikeastaan paljoakaan. Hyvin moni tapasi Yrjö Koivukarin ensimmäisen kerran jossakin kirjallisessa matineassa tai keskustelupiirissä. Hän huomasi tuolilla pienen, punakan, kaljupäisen vanhuksen kuuntelemassa ilmeettömin kasvoin esitystä. Jossakin vaiheessa vanhus nousi ja ryhtyi puhumaan, ensin hiljaisella, rauhallisella äänellä. Sanat tulivat vuolaasti soljuen - Koivukari oli verbaalinen lahjakkuus. Kaiken aikaa puhetahti kuitenkin kiihtyi, ääni voimistui, posket ja niska alkoivat punoittaa. Yhtäkkiä kaikki päättyi voimakkaaseen laukeamiseen, jossa puhuja räjäytti koko sisikuntansa kuulijoitten päälle. Reaktiot yleisössä vakiintuivat: nuoret haltioituivat, sievistelijät närkästyivät, runoilijaa aiemmin kuulleet kuuntelivat rutinoidusti loppuun saakka. Tilaisuuden järjestäjä oli yleensä tyytyväinen Koivukarin saapumisesta, sillä se takasi keskustelun syntymisen ja yleensäkin tietynlaista sähköisyyttä ja kirjallis-taiteellista atmosfääriä koko tilaisuuden ylle. Yrjö Koivukari puhui tietysti kirjallisuudesta. Omaan henkilöönsä hän kajosi vain silloin, kun se liittyi kirjallisuuteen. Näin hänen arkinen minänsä jäi lähes kaikille vieraaksi. Varsin monelle hän oli vain vapaa, boheemiuteen taipuvainen kirjailija, joka eli satunnaisilla tuloilla, eläkkeellä ja apurahoilla, ja oli tehnyt niin aina. Aivan näin ei kuitenkaan ollut. Yrjö Valdemar Mononen syntyi Oulujoella 27. huhtikuuta 1901 maanviljelijä Heikki Monosen ja hänen vaimonsa Kreetan poikana. Mononennimen Yrjö muutti isänsä entiseen sukunimeen Koivukariin vuonna Yrjö Koivukari pääsi ylioppilaaksi Oulun maanviljelys- ja teollisuusjaostoisesta lyseosta vuonna 1923, minkä jälkeen hän varsin menestyksellisesti harjoitti usean vuoden ajan opintojaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Vähän ennen valmistumistaan hän kuitenkin keskeytti opintonsa ja meni sotaväkeen. Siellä hän sai pahan keuhkovian, minkä perusteella hänet vapautettiin. Armeijassa hän kuitenkin alkoi kirjoitella, ja sitä hän jatkoi vielä siviilissäkin, jopa siinä määrin, että keskeytti lopulta kokonaan opintonsa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Tähän ensimmäiseen kirjalliseen luomiskauteen, johon olennaisena liittyy myös toiminta sanomalehtimiehenä, sijoittuvat Koivukarin tuotannosta romaani Kukaan ei tiedä mitään (1931), joka kaiketi on ensimmäinen tajunnanvirtatekniikalla Suomessa kirjoitettu teos, novellikokoelma Alastomat kasvot (1932) sekä runokokoelma Taivas meren takana (1934). Toinen kirjallinen kausi ulottuu 1950-lukuun, jolloin syntyivät romaani Multa polttaa (1953) ja runokokoelma Timanttikammio (1953). Karkkilan-kauteen kuuluvat runokokoelmat Ihmisen aika (1971), Kohti aurinkoa (1973) ja Kuningas kerjää (1979), esseekokoelma Viimeiset tulevat (1972) sekä romaanit Häkämyrkytys (1974) ja Kylmän kehän vangit (1974). Ennen Karkkilaan muuttoaan Koivu- 18

19 kari toimi 12 vuotta myös kansakoulunopettajana. Oma Yrjö Koivukarin tuntemiseni rajoittuu hänen viimeisiin kymmeneen vuoteensa, Karkkilan-kauteen, ja siinä erityisesti siihen jaksoon, jona hän aktiivisesti toimi Länsi-Uudenmaan Kirjoittajien yhdistyksessä. Tämä yhdistys oli perustettu 60-luvun lopulla Lohjalla. Sen perustajajäseniä ja keskeisiä vaikuttajia alkuaikoina olivat kirjailijat Iris Kähäri ja Erkki Ahonen. Alun perin Karjalasta kotoisin oleva Iris Kähäri oli maassa tunnettu Viipuri-aiheisista kirjoistaan ja koki voimakkaasti olevansa myös uusmaalainen. Erkki Ahonen asui Karkkilassa omistamassaan Airolan entisessä koulutalossa ja kirjoitti siihen aikaan tieteisromaaneja. Heidän lisäkseen yhdistykseen kuului muitakin uusmaalaisia kirjailijoita, toimittajia, pöytälaatikkokirjoittajia, kirjastoihmisiä ja myös pelkkiä lukijoita, kirjallisuuden harrastajia. Mukana oli myös paljon nuoria, jotka vasta haaveilivat kirjailijanurasta. Sittemmin ainakin Sirkka Turkasta, Hannu Niklanderista ja Tommy Tabermanista sellainen on tullutkin. Yhdistys kokoontui kuukausittain länsiuusmaalaisilla paikkakunnilla, aluksi tiheimmin Lohjalla ja Karkkilassa. Itse toimin pitkään yhdistyksen sihteerinä ja myöhemmin varapuheenjohtajana. Tähän yhdistykseen kiirehti mukaan myös Yrjö Koivukari. Niin kuin jo edellä totesin, Koivukarin esiintymistyyli oli teatraalinen. Se oli myös herättävä, innostava ja rohkaiseva. Luulen, että eniten hänen läheisyydestään nauttivat nuoret kynäilijät ja sellaiset turhautuneet kirjoittajat, jotka eivät olleet päässeet omaa pöytälaatikkoaan pidemmälle. Koivukari sai puhuessaan asfaltin kukkimaan. Hän käänsi arat, vuosia nurkassaan kyyhöttäneet sanankäyttäjät nurinpäin kuin keväällä tuulettumaan pantavan turkin. Uskon, että tällaisista kokouksista kotiin palanneet kirjoittajat kokivat kuka lyhyemmän kuka pidemmän kiihkeän innostuneen luomiskauden. Puheissaan Koivukari mielellään toisti omia epäonnistumisiaan ja sitä, miten hänet kirjailijana Suomessa oli tapettu. Tappajiksi hän heitti suuria nimiä, ja mitä suurempia nimet olivat, sitä enemmän Koivukari haltioitui. Koivukarin Yrjö Koivukari 70-vuotiaana. Kuva Ihmisen aika -teoksen takakannesta monologi ei kuitenkaan koskaan päättynyt tappioon, todellista ruumista ei syntynytkään. Yksinpuhelun puolivälin jälkeen ilmestyi vähintäänkin tappajan veroinen pelastaja, suuri nimi, joka antoikin kiitoksen ja tunnustuksen sanoja. Mikä valtava itsetunnon kohottaja Koivukari olikaan. Hän puhui kuin lahkolaispappi, jonka kuulijakunta tuli kokoukseen päät painuksissa, mutta lähti kotiin pystypäisenä. Innostajana ja herättäjänä Koivukarin vaikutus oli suurimmillaan juuri Karkkilassa, jossa hän vähitellen keräsi ympärilleen joukon opetuslapsia. Uskallan mainita joitakin nimiäkin: Urpo Forsström, Aarne Joutsensalmi, Erkki Kirkinen, Toivo Laine, Matti Lehtikangas, Aatos Mäkelä, Timo Vasama, Eino Wesander ja Urho Vähäniitty. Yhdistyksen alkuaikoina, jolloin vielä helsinkiläisetkin pysyttelivät poissa, yhdistyksellä ei yksinkertaisesti ollut muuta kiinteätä 19

20 joukkoa kuin juuri karkkilalaiskirjoittajat. He jopa julkaisivat oman albuminsa yhdistyksen alkuaikoina (Karkkila-albumi I). Olisiko Länsi- Uudenmaan Kirjoittajien toiminta voinut lähteä liikkeelle vielä tätäkin paremmassa myötätuulessa, ei varmaan. Tietenkin voidaan kysyä, miksi karkkilalaisten ote 70-luvun loppua lähestyttäessä irtosi. Syy oli epäilemättä ainakin osaksi myös yhdistyksessä, joka lopultakin oli liian kaavamainen institutio tälle herkälle kirjoittajajoukolle. Kuitenkin yhdistys toimii edelleen, nyt laajentuneena käsittämään myös muun Uudenmaan ja Helsingin. Yrjö Koivukarilla oli tuominenkin pöytälaatikkokirjoittajille, nimittäin omakustannustoiminta. Tapa painattaa ja markkinoida kirja varsinaisen kustannusliikkeen ohi levisi juuri noihin aikoihin nopeasti Pohjois- ja Itä-Suomesta etelään. Yhtenä tehokkaana airuena toimi Koivukari, jolla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia kustannustoiminnan karikoista ja hetteistä. Myönteinen vastaanotto oli taattu, antoihan omakustanteen julkaiseminen kirjoittajalle konkreettisen mahdollisuuden. Karkkilassa omakustanteiden sarjan aloitti karkkilalaiskirjoittajien edellä mainittu albumi. Näitä seurasi peräjälkeen ainakin kuusi Länsi-Uudenmaan Kirjoittajien albumia. Yrjö Koivukari oli itse luova ihminen ja hän uskoi ihmisen luovuuteen. Herkimmillään Koivukari näki luovuuden voiman pienessä lapsessa, mutta aika ja kritiikki oli sen kuitenkin hänessä tappava. Mitä vanhemmaksi Koivukari eli, sitä enemmän hän luotti nuoruuteen. Kerran hän oli puhumassa kirjallisuusillassa Tampereella ja salissa oli huomattava joukko innostuneita, nuoria kuulijoita. Siitä Koivukari sai päähänsä, että hänen jo ammoin kuollut oululainen yrityksensä Kustannusosakeyhtiö Ponsi on herätettävä uudelleen eloon ja että sen oli tapahduttava juuri Tampereella, jossa hänellä oli kannattajia. Mukaansa perustavaan kokoukseen hän pyysi minut ja vaimoni. Paikalla suuren ravintolan kabinetissa oli meidän lisäksemme yksi tamperelainen opiskelija. Hänestä tehtiin Kustannus Oy Pohjanponnen toimitusjohtaja, minusta tuli hallintoneuvoston puheenjohtaja. Seuraavana vuonna tilalleni valittiin Timo Vasama. Käytännössä yhtiö ei toiminut päivääkään. Yrjö Koivukarin laajassa tuotannossa toistuu sama uskonnollis-filosofinen käsiteanalyysi, jota hän kävi läpi puheenvuoroissaankin. Usein toistuvia käsitteitä ovat intuitio, kaksinaismoraali, minäkeskeisyys, vaistoihminen, mammona, Jeesus. Markku Yli-Mäyry erittelee teologian kandidaatin tutkintoon liittyvässä gradutyössään näitä Koivukarin käsitteitä. Yli-Mäyry toteaa, että Koivukarin mukaan ihminen on lähtöasemissaan vaistoihminen, jonka tajunta kiertää ympyrää eli hän on itsekeskeinen. Tällaisen ihmisen tuntomerkkejä ovat kateus, pelko ja mammonismi. Minäkeskeinen ihminen ei myönnä kateuttaan edes itselleen, vaan kehittää suojakseen monipuolisen itsepetoksen. Kateus näyttäytyy monessa muodossa: on henkistä kateutta, seksuaalielämään liittyvää kateutta, taloudelliseen toimintaan liittyvää kateutta. Jeesus Nasaretilainen joutui 2000 vuotta sitten kärsimään oikeusmurhan juuri kateuden tähden. Kuitenkin ihmisen olemukseen liittyvä kateus on välttämätön edellytys ihmiskunnan kehittymiselle yhä korkeammalle tasolle. Minäkeskeisyyteen liittyy myös pelko. Koivukari sanoo, että tajuntamme on kuin motorinen keskus. Itsekeskeisyytensä ahtaassa ympyrässä ihminen vastustaa kaikkea uutta, kaikkea eläväksi tekevää. Ennen tuntematon on hänelle pelottavaa. Tuntuu melkein siltä, että ihmisen aina täytyy saada pelätä jotakin: nälkää, sairautta, kuolemaa, kuoleman jälkeistä elämää. Pelkokin on kuitenkin vain ase ihmisen pyrkiessä kohti uudenlaista minuutta. Kolmas minäkeskeisen ihmisen tuntomerkki on mammona. Ihmisen alkukantaiseen saalistusviettiin pohjautuvasta omistusongelmasta on tullut mielen pirstoutumiseen johtava pakkoneuroosi. Ihmisen saaliinhimo on johtanut todelliseen tragediaan: köyhien riistoon, sotiin ja verenvuodatuksiin. Tämäkin on vain askel ihmisen kulkiessa kohti uutta, ratkaisevaa askelta. Minäkeskeisyyden vallassa kamppailevat ihmiset elävät kaksinaismoraalin vallassa. Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Koivukari ei kuitenkaan ole pessimistinen ihmisen suhteen, vaan 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

LOKAKUU 2015 Tommin esitys Taustamateriaalia

LOKAKUU 2015 Tommin esitys Taustamateriaalia JOULUKUU 2015 Meitä oli siellä kymmenen - kahdeksan kuuntelijaa + Tuomas ja minä. Tuomaksen esitys pohti eri vaiheita ja tärkeitä asioita hänen elämänsä varrelta. Puheessa lähestyttiin illan kysymystä,

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Ammattina voimajohdot

Ammattina voimajohdot Ammattina voimajohdot henkilöiden kokemuksia työstä myös alan historiaa 1949-2015 kirjoitettu vv. 2013-15 merkittäviä tukihenkilöitä: FG: Marjaana Kivioja, Kari Lindholm, Ari Silfverberg jne Eläkeläiset:

Lisätiedot