SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Varsinais-Suomen liiton tietopalvelustrategia... 6 Pykälän liite: Tietopalvelustrategia Valonian toiminta vuonna Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Pykälän liite: Valonian toimintasuunnitelma Edunvalvontajohtajan viran haettavaksi julistaminen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu Maakunnan kehittämisraha, myönteiset päätökset Maakunnan kehittämisraha, kielteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), myönteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), kielteiset päätökset Varautuminen Smart Blue Regions: smart specialisation and blue growth in the BSR -hankkeen toteuttamiseen Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti_Hakamies Pykälän liite: Ulla Karvon raportti_hakamies_matkaraportti Pykälän liite: Matkaraportti_Bryssel_ _Klap Pykälän liite: Matkaraportti_Jokela Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Pykälän liite: Palhus raportti_ Meripaiva_Ateena Pykälän liite: Matkaraportti_Cities Forum_Nuotio Pykälän liite: Cities forum _Krista Taipale Kokouksen päättäminen... 89

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista 6/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Virtanen Petri Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Anne-Mari Virolainen ja Hanna Vuola. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 ALUEK: 85/2015 Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIETOPALVELUSTRATEGIA Asia Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa korostuu alueellisen tiedon välittämisen ja löytämisen tarve. Tämän edistämiseksi Varsinais-Suomen liitolle on laadittu tietopalvelustrategia, jossa määritellään liiton tietopalveluiden tavoitteet, toimintamalli ja puitteet. Tietopalvelustrategian päämääränä on vahvistaa maakunnallisen päätöksenteon ja edunvalvonnan tietoperustaa sekä parantaa mm. kunnille tarjottavien tietopalvelujen tarjontaa. Valmistelija TN/AV/kk Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös Tietopalvelustrategiassa keskeisessä osassa on aluetietopalvelu Lounaistieto.fi:n kehitys, jonka suunnittelutyö aloitettiin maakunnan kehittämisrahalla kesällä Aluetietopalvelu on maakuntastrategian päätoimenpiteen mukaisen kumppanuusfoorumin tietoperusta. Vaikka aluetietopalvelu on kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton omaa tietopalvelutoimintaa laajempi konsepti, on sen toteutus käytännössä edellytys liiton omien tietopalvelujen kehittämiselle. Oheismateriaalina on tietopalvelustrategia-asiakirja. Asia esitellään kokouksessa. Maakuntahallitus merkitsee tietopalvelustrategian tiedoksi. Lisätietoja erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.

8 4, MH :00 / Pykälän liite: Tietopalvelustrategia Sivu 7 Varsinais-Suomen liiton tietopalvelustrategia Tietopalvelun tavoitteet Varsinais-Suomen liitto tarjoaa ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa maakunnasta helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelujen tavoitteena on lisätä ymmärrystä maakunnan kehityksen nykytilasta, tulevasta kehityksestä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä. Maakunnan kehitystä seurataan ajantasaisella tilastoseurannalla ja sidosryhmien kesken tehtävillä kyselyillä. Lisäksi liiton tietopalvelutehtäviin kuuluu julkisesti tuotettujen tietoaineistojen tarjoaminen erilaisina verkkopalveluina ja avoimena datana sekä Lounaispaikka-karttapalvelun ylläpitäminen. Ymmärrys Varsinais-Suomen kehityksestä syntyy ennen kaikkea maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten aihepiirien analysoinnilla ja tiedon jalostamisella. Analyysien avulla tuodaan esiin uusia ja yllättäviäkin näkökulmia Varsinais-Suomen kehitykseen ja syvennetään siten ymmärrystä maakunnasta ja sen kehityksestä. Keskeisenä tietolähteenä Varsinais-Suomen liiton tietopalveluissa ovat Tilastokeskuksen ja muiden viranomaistahojen tuottamat ajantasaiset tilastot ja paikkatietoaineistot. Tietopalvelut eivät kuitenkaan ole sidottuja ennalta määrättyihin tietolähteisiin, vaan kuhunkin tietotarpeeseen on etsittävä tarkoituksenmukaisin tietolähde. Tietoaineistojen lisäksi tietopalveluissa hyödynnetään olemassa olevaa ennakointi- ja tutkimustietoa. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelujen tavoite on tiedon helppo hyödynnettävyys. Päämääränä on laatia monimutkaisistakin ilmiöistä helposti avautuvia esityksiä. Jotta tieto olisi mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon nopeasti hyödynnettävissä, tulee esityksissä kiinnittää erityistä huomiota yhteenvetoihin ja kuviin. Mikäli tiedon vastaanottaja ei kykene nopeasti hahmottamaan esitysten keskeistä sisältöä, on tiedon esittäminen epäonnistunut. Tietopalvelujen hyödynnettävyyttä lisää myös niiden laaja ja helppo saavutettavuus. Jotta tuotettu tieto olisi mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon ulottuvilla, tulee tietopalvelut integroida osaksi Varsinais-Suomen aluetietopalvelu Lounaistietoa. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelutyön tavoitteiden selkeydellä ja toimintamallin johdonmukaisuudella luodaan kestävä pohja aluetietopalvelun kehittämiselle. Miksi tietopalvelu tarvitaan? Varsinais-Suomen liiton tietopalvelut tukevat avointa ja tietoperustaista päätöksentekoa maakuntahallinnossa sekä tarjoavat kunnille ja muille sidosryhmille ajantasaista tietoa maakunnasta. Maakuntien liittojen tietopalvelutyö perustuu lähtökohtaisesti lainsäädäntöön. Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17 ) todetaan, että maakunnan liitto vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (9 ) edellytetään, että maakuntakaavan tulee perustua riittäviin ympäristöä ja yhdyskuntia koskeviin selvityksiin. Tietopalvelujen tärkein lähtökohta on kuitenkin tarjota perusteltua tietoa eri tahojen tarpeisiin. Tässä yhteydessä keskeistä on maakuntahallinnon päätöksenteon tietoperustan tukeminen. Tietoperustainen päätöksenteko (evi-

9 4, MH :00 / Pykälän liite: Tietopalvelustrategia Sivu 8 dence based policy) tarkoittaa lähtökohtaisesti päätöksenteon perustamista tutkitun tiedon varaan. Päätöksenteon tietoperustan tulee auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään muutoksia, ennakoimaan tulevaa kehitystä sekä näkemään päätösten mahdollisuudet, vaihtoehdot ja ongelmakohdat. Lakisääteiset tietotarpeet niin aluekehittämisen kuin maankäytönkin osalta ovat ilmeisiä, ja näillä toiminnoilla on vakiintuneet tiedonhankintaprosessit. Sen sijaan maakunnan liiton strategisen johtamisen ja edunvalvonnan tietotarpeet ovat vaihtelevia, ja ne saattavat edellyttää hyvinkin nopeaa tiedon tuottamisen prosessia. Varsinais- Suomen liiton tietopalvelujen tulee toimia siten, että näihin nopeasti eteen tuleviin tietotarpeisiin kyetään vastaamaan vaarantamatta kuitenkaan muita jatkuvaluonteisia tietotarpeita. Edunvalvonnan tavoitteiden perustuminen vankkaan tietoperustaan on ensiarvoisen tärkeää, ja tämän vuoksi tietopalvelujen ja edunvalvonnan yhteistyön kehittämistä on tarpeen selvittää. Tulevaisuutta ennakoiva toimintatapa on keskeistä tietoperusteisessa päätöksenteossa. Perustellut näkemykset maakunnan mahdollisista kehityssuunnista muodostavat vahvan pohjan päätöksenteolle niin edunvalvonnan, aluekehittämisen kuin maakäytönkin kysymyksissä. Tämän vuoksi ennakointi tulee nostaa nykyistä vahvemmin läpileikkaavaksi osaksi Varsinais-Suomen liiton toimintaa. Ennakoinnin tietoperustaa tulee jatkossa vahvistaa ja ennakointityön tiedonhankintaprosesseja kehittää yhteistyössä esimerkiksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Toinen tärkeä lähtökohta Varsinais-Suomen liiton tietopalveluille on sidosryhmien, ennen kaikkea jäsenkuntien, tietotarpeisiin vastaaminen. Tältä osin tärkeässä asemassa on maakuntaa koskevan valmiiksi tuotetun tiedon avoin ja helppo saatavuus. Varsinais-Suomen liitolla tulee kuitenkin olla valmius vastata myös satunnaisiin maakuntaa koskeviin tietopyytöihin tai tarvittaessa välittää tietopyynnöt eteenpäin. Sidosryhmien osalta etenkin kunnille tarjottavaa tietopalvelua tulee kehittää ja tietopalvelujen saavutettavuutta parantaa. Maakunnan asukkaat tulevat huomioiduiksi Varsinais-Suomen liiton tietopalvelutyössä ensisijaisesti median kautta. Tärkeimmistä tietojulkistuksista laadittujen tiedotteiden avulla varmistetaan, että medioiden julkaisukynnyksen ylittävät aiheet päätyvät myös suuren yleisön tietoisuuteen. Toinen merkittävä kansalaisille suunnattu tiedonvälityksen kanava on sosiaalinen media, jonka kautta viestitään niin ikään merkittävimmistä tietojulkistuksista. Tietopalvelun toimintamalli Varsinais-Suomen liitossa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu varmistetaan kumppanuusperiaatteella siten, että eri toimijoiden tietotarpeet tulevat tasapuolisesti kuulluksi. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelujen toiminta tulee organisoida niin, että eri tahojen tietotarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeässä asemassa on liiton johtoryhmä, jonka jäsenet toimivat esittelijöinä ja siten tärkeinä linkkeinä luottamushenkilöhallintoon. Tiedon ja tietotarpeiden molemminpuolisen kulun varmistamiseksi tietopalvelutyön tuloksia tulisikin esitellä säännöllisesti johtoryhmälle, esimerkiksi kuukausittain johtoryhmän kokouksissa. Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoiden tietotarpeiden huomioiminen liiton tietopalvelutyössä on myös tärkeää. Vaikka asiantuntijat tuntevat oman substanssialansa hyvin, on kuitenkin tärkeää, että liiton tietopalveluresurssit tulevat hyödynnetyksi myös heidän työssään. Tämän vuoksi Varsinais-Suomen liittoon tulisi perustaa tietopalvelutiimi tukemaan tietopalvelun ja eri alojen asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä. Tietopalvelutiimissä tulisi

10 4, MH :00 / Pykälän liite: Tietopalvelustrategia Sivu 9 olla edustus kaikista liiton osaamisryhmistä, ja sen tehtävänä olisi tuoda esiin osaamisryhmien tietotarpeita sekä pohtia tarvittaessa laajemmin tietopalvelujen kehittämistarpeita. Etenkin tietopalveluja uudistettaessa ja kehitettäessä on tärkeää huomioida myös sidosryhmien tietotarpeet laajasti. Lähimpien yhteistyötahojen kanssa tietopalvelujen kehittämisestä on mahdollista keskustella kasvotusten, mutta esimerkiksi kuntien näkökulman kuuleminen edellyttää tietotarpeiden selvittämistä kyselyllä. Muutenkin yhteistyö lähimpien sidosryhmien kanssa on tietopalvelutyössä tärkeää päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä ennen kaikkea ELY-keskuksen ja Turun kaupungin tietopalveluasiantuntijoiden kanssa, mutta myös säännöllistä yhteydenpitoa kansallisella tasolla maakunnallisten verkostojen, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten, kuten Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tietopalvelutyössä asiantuntemuksen jatkuva ylläpitäminen on tärkeää, mikä edellyttää osallistumista esimerkiksi tietoaineistoja ja tiedon tuottamisen menetelmiä käsitteleviin seminaareihin ja koulutuksiin. Myös tieteellisiin seminaareihin osallistuminen auttaa ylläpitämään tietopalvelujen analyyttista toimintatapaa. Tässä yhteydessä merkittäväksi nousee myös yhteistyö Turun kaupunkitutkimusohjelman kanssa. Tietopalvelun puitteet Varsinais-Suomen liiton tietopalvelujen perustan muodostaa aluetietopalvelu Lounaistieto, jonka kautta avoin tieto on laajan käyttäjäjoukon saavutettavissa helposti ja nopeasti. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelut linkittyvät läheisesti maakuntastrategiassa määritellyn aluetietopalvelu Lounaistiedon kehittämiseen ja toimintaan. Aluetietopalvelu on maakuntastrategian päätoimenpiteen mukaisen kumppanuusfoorumin tietoperusta, ja sen kehittäminen käynnistyi vuonna Aluetietopalvelu on keskeinen osa Varsinais-Suomen liiton tietostrategista konseptia. Vaikka aluetietopalvelu on kokonaisuudessaan Varsinais- Suomen liiton omaa tietopalvelutoimintaa laajempi konsepti, on sen kehittäminen käytännössä edellytys liiton tietopalvelujen kehittämiselle. Varsinais-Suomen tietopalvelujen käyttöliittymä tulee osaksi Lounaistieto-aluetietopalvelua. Alustana Lounaistieto mahdollistaa nykyaikaisten tiedon esittämistapojen käyttöönoton ja tietovarantojen helpon ylläpitämisen. Lounaistieto tarjoaa Varsinais-Suomen liiton tietopalveluille selkeän graafisen ilmeen ja teknisesti edistyneet tiedon visualisointiratkaisut. Myös tiedon näkyvyys hakukoneissa ja sen linkitettävyys sosiaaliseen mediaan kasvaa, kun tietopalvelut integroidaan Lounaistietoon. Lounaistiedon myötä tilastoseurannan ydinosia on myös mahdollista asteittain automatisoida, mikä vapauttaa tietopalveluresursseja vaativampaan ja analyyttisempään tiedontuotantoon. Tilastoseurannan automatisoiminen edellyttää, että tarvittavat tietoaineistot ovat käytettävissä soveltuvalla tavalla esimerkiksi rajapintojen kautta. Automatisointi edellyttää myös ohjelmointiosaamista. Tietopalvelujen kehittämisvaiheessa ohjelmointityö on mahdollista toteuttaa hankkeistamalla, mutta palvelujen ylläpitämistä varten Varsinais-Suomen liitolla tulisi olla käytössään myös pysyvä ohjelmointiresurssi.

11 4, MH :00 / Pykälän liite: Tietopalvelustrategia Sivu 10 Askeleet tietopalvelujen kehittämiseen Selvitetään maakunnan toimijoiden tietotarpeita ja muita tietopalveluihin liittyviä toiveita, jotta uudistettava tietopalvelukonsepti vastaisi mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. Selvitetään mitä teknisiä ratkaisuja ja tiedon visualisointimenetelmiä tietopalvelujen integrointi aluetietopalveluun edellyttää. Selvitetään mahdollisuudet uudistaa Varsinais-Suomen liiton sisäistä organisaatiota siten, että tietopalvelujen käytettävissä olevat resurssit tulisivat hyödynnettyä optimaalisesti. Luodaan aluetietopalveluun tilasto- ja tietopalveluosio, ja siirretään tietopalvelut liiton verkkosivuilta aluetietopalveluun. Uusittava tietopalvelukonsepti sisältää ainakin seuraavat vaiheittain toteutettavat komponentit: o Avoimen datan tietovarasto ja hakemisto o Tilastoseuranta keskeisine avainlukuineen o Analyysit ja tietoiskut blogityyppisenä julkaisuna o Maakuntastrategian seurantaa tukevan kumppanuusbarometrin tulokset o Alusta ennakointitiedon esittämiseen o Lounaispaikka-karttapalvelu o Järjestöjä koskeva ja palveleva tietosivusto o Ympäristö Nyt -tietopalvelu (ELY-keskus ylläpitää)

12 5, MH :00 Sivu 12 VALONIAN TOIMINTA VUONNA 2015 Asia VALONIA on Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Yli 15 vuoden ajan Valonia ja sen edeltäjät, Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimisto, ovat etsineet uusia toimintatapoja ja keinoja kuntien kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön. Valonia onkin aito osoitus Varsinais-Suomen kuntien tahdosta tehdä yhteistyötä ja edistää kestävää kehitystä maakunnassa. Uudella ohjelmakaudella, vuosina , kehittämistyötä jatketaan Varsinais-Suomen liiton hallinnoimana organisaationa. Uuden ohjelmakauden ohjaavana asiakirjana toimii maakuntastrategiaa täydentävä ja toimeenpaneva OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Valonian toimintaa on alusta lähtien ohjannut johtoryhmä, joka on toiminut suunnittelun ja kehittämisen tukena. Johtoryhmän rooli onkin ollut toimia enemmän asiantuntijana kuin johtavana elimenä. Ryhmässä on ollut edustajia kunnista, korkeakouluista, yrityksistä, ELY-keskuksesta ja Varsinais-Suomen liitosta. Uuden ohjelmakauden myötä johtoryhmän rooli vahvistuu entistä enemmän asiantuntijuuteen, jolloin on luontevampaa nimittää uutta ryhmää ohjausryhmäksi. Ohjausryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa käydään läpi tulevia hankesuunnitelmia, kuntien tarpeita sekä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tarkoituksena on myös saada uusi ohjausryhmä toimimaan enemmän yhteystahona Valonian ja kuntien välillä. Uusi ohjausryhmä ohjelmakaudelle kootaan kesä-elokuun aikana. OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi sisältää viisi painopistealuetta, jotka sisältävät tavoitteita. Tavoitteiden toteuttaminen tuo kunnille, yrityksille ja muille toimijoille mahdollisuuden ja puitteet profiloitua laajasti kestävän kehityksen edelläkävijöiksi. Valonia toteuttaa yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa painopisteiden tavoitteita erilaisten hankkeiden avulla sekä antamalla asiantuntija-apua ja kehittämällä tarpeeseen sopivia työkaluja. Keskeistä tavoitteiden toteuttamisessa on aktiivinen osallistuminen ja yhteistyö sekä laaja toimijoiden joukko. Painopistealueet ovat: - Julkinen sektori edelläkävijänä - Vastuullinen yritystoiminta, vihreä yrittäjyys - Kestävä yhdyskuntarakenne, resurssitehokkaat ja vähähiiliset alueet - Osallistuva ja vastuullinen asuminen - Laajapohjainen ympäristönlukutaito Hankerahoitus mahdollistaa painopisteiden tavoitteiden toteuttamisen laaja-alaisesti. Kuntien osallistumismaksu toimii hankkeiden perusmaksuosuutena. Suurempien hankekokonaisuuksien hakemiseksi Valonia vahvistaa perusmaksuosuutta kehittämällä rinnalle toimivan ostopalveluiden käytännön. Myös Valonian ostopalveluiden pääasiakkaita ovat kunnat, sillä Valonia on ainoa organisaatio alueella, joka toiminnassaan huomioi kestävän kehityksen laaja-alaisuuden. Valonian henkilökunta ja toiminta vuonna 2015 Valoniassa toimii vuonna 2015 kolmetoista työntekijää, joista suurin osa tekee osa-aikaista työtä. Kesäksi palkataan kaksi harjoittelijaa. Valonian työntekijöitä ovat: - Anne Ahtiainen, johtava energia-asiantuntija - Jaana Itälä-Laine, suunnittelupäällikkö - Anni Eerola, projektisihteeri

13 5, MH :00 Sivu 13 - Reetta Taponen, viestintävastaava - Jarkko Leka, vesiasiantuntija, vesihuolto ja vesiensuojelu - Hanna Sarkki, vesiasiantuntija, Hakku2015 -hanke - Minna Kivilähde, jätevesineuvoja, Hakku2015 -hanke - Janne Tolonen, projektisuunnittelija, Virtavesien kunnostushanke - Päivi Kotitalo, kesätyöntekijä, Virtavesien kunnostushanke - Liisa Harjula, energianeuvoja - Susanna Auvinen, ympäristökouluttaja, ympäristökasvatuksen ostopalvelut - Paula Väisänen, kestävän liikkumisen koordinaattori, Liikkumisen ohjaus -hanke - Marja Tommola, projektisuunnittelija, Liikkumisen ohjaus -hanke - Mikko Koskinen, projektisuunnittelija, Liikkumisen ohjaus -hanke Valonia on saanut kansallista hankerahoitusta vuonna 2015 seuraaville hankkeille: HAKKU2015 kiinteistökohtainen jätevesineuvonta (YM) ja Kestävä liikkuminen Varsinais- Suomessa (LVM). Virtavesien kunnostushanke on saanut rahoitusta ELY-keskukselta, kalastusalueilta, säätiöiltä ja yhdistyksiltä sekä SLL:n Eko-energialta. Perusrahoitusosuutta ovat lisänneet ostopalvelusopimukset, joita on saatu mm. vesiensuojeluun, ympäristökasvatukseen, kestävään kuluttamiseen ja liikkumiseen. Valonian kevään hankesuunnitelmat (EAKR ja Central Baltic) eivät saaneet rahoitusta. Valonian toiminta uuden ohjelmakauden käynnistyessä on sekä uuden luomista että vanhojen käytäntöjen kehittämistä. Yksi muutoksista on aiempaa selvempi kohderyhmälähtöisyys. Vuosisuunnitelmien pohjana on Ohjelma2020. Vuonna 2015 keskitytään pääosin julkiselle sektorille sekä asukkaille suunnattuihin palveluihin. JULKINEN SEKTORI EDELLÄKÄVIJÄNÄ Valonian peruspalvelut ovat pääosin kuntiin kohdistuvia palveluita. Valonia järjestää koulutuksia, kursseja ja infotilaisuuksia, tuottaa materiaalia, osallistuu kuntien ilmasto ja ympäristöohjelmien suunnitteluun sekä tarjoaa monenlaista asiantuntija-apua. Keskeisiä teemoja ovat energiatehokkuus ja uusiutuvat energiat, viisas liikkuminen, kestävä kuluttaminen ja hankinnat, vesihuolto ja vesiensuojelu sekä koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatus. Uuteen hankintalakiin liittyvien valmennusten suunnittelu käynnistyy syksyllä. Itse valmennukset järjestetään alkuvuonna Tarkoituksena on valmentaa käytännön hankintoja tekeviä kunnan työntekijöitä laaja-alaisesti. Energianeuvontaa tarjotaan kunnille, kuntalaisille ja järjestöille tilauksesta. Someron ilmastoohjelmaan liittyvä tuki ja asiantuntijatyö jatkuvat. Maakunnallinen energianeuvonnan yhteistyöryhmä jatkaa toimintaansa. Kestävän liikkumisen toimenpidesuunnitelma päivitetään vuosille Kunnille ja yrityksille tarjotaan liikkumisselvityksiä sekä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelutyötä. Syksyllä järjestetään Pyörällä töihin -kilpailu sekä useita tapahtumia Liikkujan viikolla. Fölin liikkuva myyntipiste vierailee Turun seudun kunnissa myös syksyllä. Ekotukikoulutusten kehittäminen ja järjestäminen yhteistyössä Turun kaupungin kanssa jatkuu. Valonian tavoitteena on laajentaa ekotukitoimintaa myös muihin Varsinais-Suomen kuntiin tulevien vuosien aikana.

14 5, MH :00 Sivu 14 Jätevesiyhteistyö kuntien (16) kanssa jatkuu. Valonia järjestää koulutuksia ja kuntailtoja sekä antaa neuvontaa erilaisissa kuntatapahtumissa. Yhteistyön tukena toimii kuntien viranhaltijoista ja alan asiantuntijoista koottu Haja-asutusalueiden vesihuoltoryhmä. Valonia jatkaa toimintaansa alueellisena Vihreä lippu -edistäjänä ja järjestää syyskuussa perinteisen Vihreä lippu -starttikurssin. VASTUULLINEN YRITYSTOIMINTA, VIHREÄ YRITTÄJYYS Valonia on joutunut vähentämään yrityspalveluitaan vuodenvaihteen jälkeen resurssien vähentymisen myötä. Monet suunnitteilla olevat hankeideat kuitenkin sisältävät runsaasti yritystoimintaa ja yritysyhteistyön kehittämistä. Valonia keskittyy yrityksille suunnattujen materiaalien ja työkalujen markkinointiin. Syksyllä 2015 tavoitteena on markkinoida Ekokompassi-järjestelmää maakunnan yrityksille ja innostaa yrityksiä ottamaan järjestelmä käyttöön. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE, RESURSSITEHOKKAAT JA VÄHÄHIILISET ALUEET Kestävän, vähähiilisen yhdyskuntarakenteen yhtenä keskeisenä työkaluna ovat kuntien ilmastoohjelmat. Valonia toimii asiantuntijana kuntien ilmastotyöryhmissä tarvittaessa. Vuonna 2015 työstetään Someron ilmasto-ohjelmaa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen toimeenpano-ohjelma, jossa on selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä. Valonia kartoittaa mahdollisuuksia pyöräparkkien toteuttamiseen Föli-reiteille liittyen liityntäpysäköinnin edistämiseen. OSALLISTUVA JA VASTUULLINEN ASUMINEN Valonia tarjoaa kuntien asukkaille ja muille halukkaille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kunnostustöihin. Vastuulliseen asumiseen tarjotaan asiantuntija-apua ja erilaisia työkaluja. Virtavesien kunnostushankkeessa tarjotaan asukkaille mahdollisuus osallistua oman kotijoen tai -puron kunnostamiseen. Vuonna 2015 kunnostettavia kohteita on 4-5 eri puolilla Varsinais- Suomea. Kuntien asukkaille annetaan kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa myös vuonna Lisäksi järjestetään tilaisuuksia ja koulutusta. Näytteenottoa kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistamoista jatketaan osana Valonian vesihuollon perustoimintaa. Yhteistyössä on mukana alan yrittäjiä. Uusia Ekotiimejä käynnistetään syksyllä LAAJAPOHJAINEN YMPÄRISTÖNLUKUTAITO Valonian ympäristökasvatuksen resurssit alkuvuodesta 2015 ovat vähentyneet, joten ympäristökasvatuksen palveluita on tilapäisesti supistettu. Edelleen Valonia tarjoaa koulutuksia ja kes-

15 5, MH :00 Sivu 15 Valmistelija HS/JI-L/en Maakuntajohtajan ehdotus Päätös kustelutilaisuuksia yhteistyössä ympäristökasvatusyhdistys Haavin kanssa. Ympäristökasvatusmateriaalia on mahdollista lainata erilaisten teemaviikkojen ja -päivien järjestämiseen. Kesän kynnyksellä järjestetään kaksi villiyrttikävelyä. Syksyllä tarjotaan opettajille ympäristökasvatuksen menetelmäkoulutuksia, joiden tavoitteena on tarjota työkaluja oppimisympäristöjen laajentamiseen. Valonian asiantuntijat osallistuvat Livian opiskelijoiden lopputöiden arviointeihin. Vuoden 2015 ensimmäiset arvioinnit suoritettiin helmikuussa. Oheismateriaalina Toimintasuunnitelma 2015, Ohjelma2020 Maakuntahallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Lisätietoja suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine, puh ,

16 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 15 OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma

17 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 16 OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma Julkaisija: VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus (2014) Vanha Suurtori 7, Turku Päätoimittaja: Jaana Itälä-Laine Valokuvat: Valonian arkisto Taitto: Laura Sarlin ISBN ISBN (pdf)

18 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 17 Sisällys 1. Johdanto Kestävän kehityksen työhön kannattaa panostaa juuri nyt Suomi, jonka haluamme vuonna Ratkaiseva käännekohta vuosi Alueelliset asiakirjat Valonian rooli maakunnan kestävän kehityksen toimijana Kuntien tukena konkreettisessa toteutuksessa Kestävän kehityksen ohjelman merkitys suunnannäyttäjänä Toimeenpano-ohjelman painopistealueet ja tavoitteet Julkinen sektori edelläkävijänä Vastuullinen yritystoiminta, vihreä yrittäjyys Kestävä yhdyskuntarakenne, resurssitehokkaat ja vähähiiliset alueet Osallistuva ja vastuullinen asuminen Laajapohjainen ympäristönlukutaito Toimeenpano ja seuranta...22 LIITTEET Liite 1: Tiivistelmä Maakuntastrategian ja Lounais-Suomen ympäristöohjelman kärkitavoitteista ja -toimenpiteistä Liite 2: Valonian vuosikertomus 2013 (erillinen liite) 4

19 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 18 Vaikuttavin toimenpitein vuoteen 2020 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2020 perustuu yhteistyössä toteutettaviin toimenpiteisiin, joilla vaikutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen koko maakunnan alueella. Ohjelman valmistelussa kartoitettiin laajasti maakuntaan kohdistuvia kestävän kehityksen tavoitteita ja todettiin, että niitä on asetettu riittävästi ja kattavasti. Tavoitteiden toteutuminen riippuukin nyt ennen kaikkea onnistuneista toimenpiteistä. Näitä toimenpiteitä Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat ovat jo ansiokkaasti toteuttaneet. Maakunnan kestävän kehityksen ohjelmiin perustuva 1990-luvulla alkanut yhteistyö jatkuu vahvalta pohjalta kohti vuotta Samalla tämä yhteistyö on muodostunut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi esimerkiksi ja hyväksi käytännöksi, josta haettua oppia pyritään soveltamaan myös muualla. Yhteistyön edut ovat kiistattomat: yhteisen ohjelman ja palvelukeskus Valonian avulla kunnat pystyvät paremmin ja edullisemmin edistämään kestävää kehitystä sekä palvelemaan kuntalaisiaan ja sidosryhmiään. Toimenpideohjelman ensisijaisia hyödyntäjiä ja Valonian jäseniä ovat Varsinais-Suomen kunnat luvulla maakunnan kaikki kunnat ovat lähes poikkeuksetta olleet toiminnassa mukana. Kuntien rahoitusosuudet muodostavat kuitenkin vain alle neljänneksen ohjelman budjetista suurimman rahoituksen tullessa maakunnallisista, kansallisista ja eurooppalaisista rahoitusohjelmista. Yhteisten hankkeiden avulla ohjelma tarjoaa kunnille merkittäviä mahdollisuuksia, joita niillä ei muuten olisi. Vuosi 2020 on kestävän kehityksen työssä merkittävä rajapyykki. Se on ilmastotavoitteiden etappi, johon sekä kansainväliset että kansalliset tavoitteet on asetettu. Siihen tähtäävät myös liikennepolitiikan, kestävän tuotannon ja kulutuksen sekä kulttuuriympäristön tavoitteet. Kansallisella tasolla asetettuja tavoitteita tulevat vielä täydentämään Varsinais-Suomen maakuntastrategia sekä Lounais-Suomen ympäristöohjelma. Onkin varsin luontevaa, että myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen toimenpideohjelma on asettanut maalikseen vuoden Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat niin julkisen sektorin resurssitehokkuuteen kuin vihreään yrittäjyyteen. Kuntalaisten laajapohjaista ympäristönlukutaitoa ja kykyä tehdä kestäviä arjen valintoja vahvistetaan. Myös kestävää yhdyskuntarakennetta ja asumisen energiatehokkuutta edistetään. Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen koko maakunnan hyödyksi. Samalla ohjelman toteuttaminen on yhteinen haasteemme, johon kutsun mukaan Valonian johtoryhmän puolesta kaikki Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat. Risto Veivo Kehittämispäällikkö, Turun kaupungin konsernihallinto Valonian johtoryhmän puheenjohtaja 5

20 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Johdanto Varsinais-Suomessa on pitkät perinteet alueelliselle kestävän kehityksen yhteistyölle. Vuonna 2008 perustettu Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus liitti kaksi pitkäaikaista projektiorganisaatiota yhteen, jolloin syntyi laaja-alainen kestävän kehityksen palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio. Lähes kahden vuosikymmenen ajan on kestävän kehityksen yhteistyöhön sitouduttu alueellisten ohjelmien toteuttamisen kautta. Ohjelmakausi on päättymässä ja on aika sopia uusista linjauksista sekä suunnitelmista. Varsinais-Suomi on samanlaisten haasteiden edessä kuin muutkin maakunnat, maat ja maanosat. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä luonnolle että yhteiskunnalle ovat arvaamattomia ja tuovat mukanaan kasvavia riskejä. Viime vuosien aikana olemme kuluttaneet vuosittaiset käytettävissä olevat luonnonvaramme jo elo-syyskuussa ja siten ylittäneet maapallon kantokyvyn. Luonnonvarojen käyttö on saatava kestävälle tasolle, jotta voimme säilyttää hyvät elämisen mahdollisuudet jatkossakin. Parhaat tulokset on aina saatu laajalla yhteistyöllä. Siihen meillä on hyvät eväät, sillä Varsinais-Suomessa on toteutettu kestävän kehityksen yhteistyötä systemaattisesti ja pidempään kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Käytetään näitä vahvuuksia hyödyksi myös uuden kestävän kehityksen ohjelmakauden aikana. Viime vuosien aikana olemme kuluttaneet vuosittaiset käytettävissä olevat luonnonvaramme jo elo-syyskuussa ja siten ylittäneet maapallon kantokyvyn. 6

21 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Kestävän kehityksen työhön kannattaa panostaa juuri nyt Kestävä kehitys on tällä hetkellä ajankohtaisempi kuin koskaan. Se on välttämätöntä ja se edellyttää nykyistä paljon laajempaa yhteistyötä niin hallinnon, järjestöjen, yritysten, tutkijoiden kuin kansalaisten kesken. Tarvitsemme yhteistä tahtoa, vastuunottoa, osaamista ja rohkeutta tehdä suuriakin yhteiskunnallisia muutoksia. Erilaisia ratkaisuja voi ja pitää aktiivisesti hakea. Kunnat ja niiden tekemät päätökset ovat ratkaisevia tulevaisuuden suuntaajia. Globaalit haasteet voidaan ratkaista vain yhteistyöllä, joka lähtee paikallisten toimijoiden ratkaisuista ulottuen aina suurvaltojen välisiin sopimuksiin. Päätösten vaikutuksia on ajateltava yli sukupolvien, mutta samalla on keskityttävä myös nykyisiin sukupolviin, otettava vastuu nyt. Meidän kaikkien on oltava valmiita kestävien valintojen tekemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kestävään tulevaisuuteen sijoittaminen tuo myös mahdollisuuden muutokseen. Osallistuminen ja yhteisöllisyys, uudet kokeilut ja innovaatiot kehittyvät, kun niille annetaan mahdollisuus. Muutos lisää innokkuutta ja ratkaisuhalukkuutta. Yhteistyö laajenee. Maailman muuttaminen kohti kestävää tulevaisuutta on valtava mahdollisuus parempaan elämiseen. Se voi pian olla myös ainoa mahdollisuus. Kestävään kehitykseen panostaminen on kaikkien etu: Pitkällä tähtäimellä katsottuna panostukset kestävään yhdys kuntarakenteeseen ja vihreään yrittäjyyteen tuovat sel keitä taloudellisia säästöjä. Maakunnan ja kunnan asuinalueet ovat ympäristöltään ja palveluiltaan sellaisia, että ne houkuttelevat sekä vanhoja että uusia asukkaita. Ympäristön luonto- ja kulttuuriarvot on nostettu arvoonsa. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Yritystoiminta on vireää ja resurssiviisasta. Varsinais-Suomi on hyvän asumisen maakunta. 7

22 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Suomi, jonka haluamme vuonna 2050 Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme vuonna Yhteiskuntasitoumuksessa hallitus ja hallinto yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumukseen kirjatut tavoitteet konkretisoituvat teoilla, joihin yhteiskunnan eri toimijat sitoutuvat. Yhteiskuntasitoumuksilla haetaan yhteistä tahtotilaa sekä laajaa toimijoiden ja kumppaneiden määrää eri sektoreilta. Suomen kansallista Energia- ja ilmastotiekarttaa vuodelle 2050 on valmisteltu parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean johdolla. Komiteassa on kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Tiekartassa arvioidaan keinoja ja kustannuksia vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa mm. energiapoliittisia ratkaisuja, resurssiviisaita päätöksiä sekä hiilineutraalia Suomea. Ratkaisevana käännekohtana on vuosi Mikäli vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ovat toteutumassa, olemme hyvällä tiellä kohti sitä Suomea, jonka haluamme vuonna Tiekartta valmistuu kesällä Yhteiskuntasitoumuksessa hallitus ja hallinto yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. 8

23 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Ratkaiseva käännekohta vuosi 2020 Vuodelle 2020 on asetettu lukuisia tavoitteita, jotka ovat merkittäviä sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Kunnat ovat aivan uusien haasteiden edessä, sillä tavoitteiden toteutuminen tulee olemaan yhä enemmän kuntien vastuulla. Kunnat ovat myös niitä toimintaympäristöjä, joissa tavoitteet voivat toteutua. Vuodelle 2020 on asetettu mm. seuraavia tavoitteita, joiden toteuttamisessa kunnilla on ratkaiseva rooli: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (2009) vuodelle 2020 keskittyy liikenteen ympäristöpäästöjen vähentämiseen ja viisaan liikkumisen edistämiseen. Tavoitteet voivat toteutua vain kuntien hyvillä päätöksillä ja sitoutumisella. Vuonna 2008 valmistunut ja valtioneuvoston hyväksymä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (viimeisin päivitys tehty vuonna 2013) sisältää Euroopan unionin vuoteen 2020 liittyvät tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategioiden (2011) tavoitteet pohjaavat tähän asiakirjaan. Päämääränä vuoteen 2020 on, että Varsinais-Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta. Keskeisiä toimenpiteitä julkiselle sektorille on mm. ilmastoystävällisten ja energiatehokkaiden hankintakäytäntöjen luominen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen sisällyttäminen kuntien strategioihin ja ohjelmiin. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistuksen (2012) tavoitteena on maapallon mittainen kulutus vuonna Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. energia- ja liikenne- sekä kuluttamiseen liittyvät ratkaisut. Julkisen sektorin osalta esiin nousevat julkiset ruokapalvelut sekä kestävät julkiset hankinnat. Ruokahävikin pienentämiseksi on asetettu tavoitteita myös EU:n tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän esityksessä kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi (2013) tavoitteena on: Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Tavoitteen saavuttamiselle on kaksi nk. kriittistä menestystekijää: tieto, osaaminen ja asenteet sekä kannustava toimintaympäristö. Näidenkin tavoitteiden toteutuminen on mahdollista vain, mikäli kunnat mahdollistavat suopeat toimintaympäristöt. Kulttuuriympäristöstrategiassa (2014) vuodelle 2020 nähdään kulttuuriympäristö hyvinvoinnin ja elinvoiman lähteenä, jonka hyvinvoinnista niin ikään julkishallinto ja viime kädessä kunnat ovat vastuussa. Strategian yhtenä tavoitteena on saada tyhjilleen jääneet rakennukset ja ympäristöt innovatiiviseen uusiokäyttöön; tavoite, johon kunnat voivat ratkaisevasti vaikuttaa. Kuntien lisääntyvät velvoitteet ja toisaalta kiristyvä taloustilanne ovat yhtälö, joka tekee ani harvalle kunnalle mahdolliseksi hoitaa nämä asiat kuntoon yksin. Yhteistyön ja Valonian rahoitusmallin ansiosta kunnilla on mahdollisuus päästä näihin tavoitteisiin. 9

24 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Alueelliset asiakirjat Alueellisissa asiakirjoissa Varsinais-Suomen Maakuntastrategiassa (Maakuntasuunnitelma / Maakuntaohjelma ) ja Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa , on aivan uudenlainen lähestymistapa, jossa korostetaan yhteistyötä, kumppanuutta, avoimuutta ja rohkeutta kokeilla. Osallistuminen on keskeistä. Maakuntastrategiassa yhteistyötä lisätään kumppanuusfoorumeiden avulla. Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa lähdetään liikkeelle haastekampanjan kautta. Tavoitteena on uudenlaisen, keskustelevamman toimintakulttuurin luominen ohjelmien toteuttamisessa. Ohjelma2020:n tarkoituksena on toimia tukena ja työkaluna, jolla toteutetaan vuoden 2020 tavoitteita sekä maakunnallisten asiakirjojen kestävän kehityksen tavoitteita. (Ks. liite 1) 10

25 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Valonian rooli maakunnan kestävän kehityksen toimijana Valonia on organisaationa herättänyt suurta mielenkiintoa muualla Suomessa ja lähialueilla. Näin laaja-alaista kuntien kestävän kehityksen yhteistoimintaa, joka olisi jatkunut näin pitkään, ei ole missään muualla Suomessa. Valonia on saanut paljon positiivista palautetta ja monet ovat sitä mieltä, että Valonia toimintakonseptina on vertaansa vailla. Suurin merkitys Valonian pysyvyydelle on kuntien tahto tehdä laajaa alueellista yhteistyötä. Valonian rooli maakunnallisena kestävän kehityksen toimijana on selkeä. Annamme kunnille, yrityksille ja muille toimijoille ajankohtaista kestävän kehityksen palvelua. Toimintamme kehittyy yhteiskunnallisen muutoksen ja ajankohtaisuuden mukana, joten uudistamme toimintaamme tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tehtävämme on myös kertoa kunnille, yrityksille ja kuntalaisille, mitkä teot ovat merkittäviä ja mihin kannattaa panostaa. Valonia toimii maakunnallisten ohjelmien toimeenpanijana yhdessä kuntien kanssa. Keskeinen resurssi ovat projektit, joilla rahoitetaan Valonian toimintaa. Kuntien perusmaksuosuus mahdollistaa laajan hanketoiminnan, jonka avulla kunnilla on mahdollisuus saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita keskitetysti sekä yhteistyössä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Valonian avulla kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ratkaisevat ongelmia, ideoivat ja toteuttavat yhdessä niitä toimenpiteitä, jotka koetaan oman kunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Valonian avulla kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ratkaisevat ongelmia, ideoivat ja toteuttavat yhdessä niitä toimenpiteitä, jotka koetaan oman kunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi. 11

26 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio kannustetaan erilaisin Tuemme työpaikkoja liikkumissuunnitelmien laatimisessa, annamme Sivu Kuntien tukena konkreettisessa toteutuksessa Valonian rahoituspohja on laaja-alainen. Kuntien rahoitusosuus on alle neljännes. Loput noin miljoonan euron vuosibudjetista koostuu kansallisista ja kansainvälisistä hankerahoista sekä asiantuntijapalveluista. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman määrän palveluita. Valonia tavoittaa vuositasolla parhaimmillaan välittömästi noin kuntalaista ja välillisesti useita satoja tuhansia. Valonian verkkosivujen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Verkkosivut ovat tietopankki kuntalaisille, viranhaltijoille, yrityksille ja muille yhteisöille. Toimintatapojamme ovat koulutukset, seminaarit ja infotilaisuudet, näyttely ja materiaalipakettien tuottaminen, osallistavat työpajat ja keskusteluillat, teematapahtumat, monipuolinen viestintä sekä asiantuntija-apu kunnissa ja yrityksissä. Kuntien energiatehokkuutta ja uusia energiaratkaisuja Valonia edistää mm. vaikuttamalla kuntien energia- ja ilmastotyöryhmissä, tuomalla esille uusiutuvien energioiden mahdollisuuksia sekä tiedottamalla, kouluttamalla ja osallistumalla suunnitteluun. Myös yritykset kysyvät energianeuvontaa entistä enemmän. Yritysten ympäristötietoisuus ja tiedon tarve onkin kasvanut viime vuosina. Valonia on vastannut tarpeeseen kehittämällä työkaluja, materiaaleja ja luentoja vihreämpään yrittäjyyteen. Kestävään liikkumiseen kannustetaan erilaisin kampanjoin ja tempauksin. Tuemme työpaikkoja liikkumissuunnitelmien laatimisessa, annamme koulutusta ja järjestämme seminaareja. Kestävään liikkumiseen kampanjoin ja tempauksin. koulutusta ja järjestämme seminaareja. 12

27 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 26 Asiantuntevaa jätevesineuvontaa on tarjottu kunnille yli kymmenen vuotta. Vuosina ympäristöministeriön tuki on mahdollistanut kiinteistökohtaisen neuvonnan noin kahdessatuhannessa kiinteistössä. Vesihuolto vastaa paikallisiin tarpeisiin mm. kannustamalla jätevesiosuuskuntien perustamiseen sekä järjestämällä tarpeiden mukaista toimintaa kunnissa. Kotitalouksien kestävää kulutusta tuetaan antamalla tietoa ja koulutusta sekä tarjoamalla selkeitä seurannan työkaluja ja kannustamalla ekotiimien perustamiseen. Tavoitteena on kehittää kotitalouksille palveluita, jotka tekevät arjesta mukavampaa ja samalla vastuullisempaa. Ympäristökasvatuspalvelut ovat keskeinen osa Valonian työtä. Valonia tarjoaa mahdollisuuden luokan ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen tarjoamalla erilaisia oppimisympäristöjä ja opetuspaketteja. ELY-keskuksen VELHO-hanke mahdollisti vesistökouluopetuksen yli 20 koulussa vuonna Ekosysteemipalvelut-opetusmateriaali esiopetukseen ja peruskoulun alaluokille on uusi polku ympäristökasvatuksessa. (Valonian vuosiraportti 2013, liite 2) 13

28 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio toimijoiden työkaluna. Sen avulla voi valita ne tuntuvat tarpeellisilta. Sivu Kestävän kehityksen ohjelman merkitys suunnannäyttäjänä Kestävän kehityksen ohjelma toimii kuntien ja muiden toimijoiden työkaluna. Sen avulla voi valita ne tavoitekokonaisuudet, jotka tuntuvat tarpeellisilta. Ohjelman tavoitteista voi räätälöidä sisältöjä esimerkiksi kunnan omaan strategiaan tai suunnitelmaan. Tavoitteet toimivat myös uusien hankehakemusten pohjana. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma vuosille sisälsi neljä teemakokonaisuutta: energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Kunnat valitsivat teemat alueellisiksi kestävän kehityksen painopisteiksi jo vuonna 1999, jolloin ensimmäinen maakunnallinen kestävän kehityksen ohjelma julkaistiin. Vuosina Valonia on edelleen vahvistanut teemojen sisältöjä ja luonut uudenlaisia toiminta tapoja, jotka jatkuvat myös uudella ohjelmakaudella. Ohjelma2020:ssa teemat ovat yhä vahvasti mukana, mutta teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin. Ne sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä, kuten kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit, jolloin teemat ovat poikkileikkaavia. Ohjelmassa korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuus, sillä parhaat tulokset saadaan silloin, kun suunnittelussa ovat mukana kaikki ne toimijat, joiden kanssa työtä tehdään. Painopistealueet toimivat myös hankkeiden suunnittelun alustoina. Kestävän kehityksen ohjelma toimii kuntien ja muiden tavoitekokonaisuudet, jotka 14

29 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu Toimeenpano-ohjelman painopiste alueet ja tavoitteet OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi -toimeenpano-ohjelmassa on viisi painopistealuetta, jotka sisältävät tavoitteita. Valonia toteuttaa painopisteiden tavoitteita yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa, jolloin Valonia antaa tukea ja asiantuntija-apua sekä kehittää tarpeeseen sopivia työkaluja. Keskeistä tavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin laaja toimijoiden joukko. Aktiivinen osallistuminen ja yhteistyö mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen. (Ks. kaavio 1) Painopistealueita toteutetaan hankerahoituksen avulla, jolloin saadaan kaivattua lisäresurssia tavoitteiden toteuttamiseen. Kuntien ja muiden tahojen osallistumismaksu toimii hankkeiden perusmaksuosuutena ja näin mahdollistaa hankehaun. Painopistealueet luovat kunnille, yrityksille ja muille toimijoille mahdollisuuden sekä puitteet profiloitua laajasti kestävän kehityksen edelläkävijänä. Painopistealueet ovat: Julkinen sektori edelläkävijänä Vastuullinen yritystoiminta, vihreä yrittäjyys Kestävä yhdyskuntarakenne, resurssitehokkaat ja vähähiiliset alueet Osallistuva ja vastuullinen asuminen Laajapohjainen ympäristönlukutaito 15

30 5, MH :00 / Pykälän liite: Ohjelma Suomi _versio Sivu 29 Turku Energia yrityshautomot energiayhtiöt koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Turun AMK Turun seudun joukkoliikenne kunnan johto suunnittelutoimistot kuntien viranhaltijat Kuntaliitto seurakunnat päivähoito kauppakamarit luottamushenkilöt ministeriöt laitevalmistajat lapset ja nuoret kuntalaiset 5. Laajapohjainen ympäristön lukutaito 4. Osallistuva ja vastuullinen asuminen 1. Julkinen sektori edelläkävijänä Asukkaat asukasyhdistykset ja muut paikalliset yhdistykset ja järjestöt Kunta Yritykset Varsinais-Suomen ELY-keskus 2. Vastuullinen yritystoiminta, vihreä yrittäjyys 3. Kestävä yhdyskuntarakenne, resurssitehokkaat ja vähähiiliset alueet Varsinais-Suomen liitto lähituottajat asiantuntijaorganisaatiot hankintarenkaat kehittämiskeskukset tukkuliikkeet media luontokoulut SYKE Sitra yrittäjäjärjestöt jätehuoltoyhtiöt valtakunnalliset organisaatiot alueen pk-yritykset yritykset yritysverkostot Kaavio 1: Toimeenpano-ohjelman painopiste alueet ja toimijat. Ohjelman toteuttaminen edellyttää aktiivista osallistumista ja laajaa yhteistyöverkostoa. 16