TANSSIViihde. naisten juhlaa. Iskelmä Gaala 2011 oli. Kotimaisen viihteen puolesta! Antti Tuisku rakastaa. stefan wallin. Haastatteluissa mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSSIViihde. naisten juhlaa. Iskelmä Gaala 2011 oli. Kotimaisen viihteen puolesta! Antti Tuisku rakastaa. stefan wallin. Haastatteluissa mm."

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 1/ vsk Antti Tuisku rakastaa musiikkia ja liikuntaa yli kaiken Pääyhteistyökumppanit: Tanssiminen on erityisen hauskaa Haastatteluissa mm. Anneli Mattila bohemia charlies Finlanders joel hallikainen Kari tapio Kirsi ranto matti esko Suvi teräsniska sir elwoodin hv Iskelmä Gaala 2011 oli naisten juhlaa stefan wallin KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä: Auran Nuortentalo Esakallio, Somero Helsinki-Pavi, Vantaa Hirvensuuli, Huittinen Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hyvinkään järjestötalo Häijään Tanssikrouvi Ikaalisten Kylpylä Kankaanpään Kuntoutuskeskus KONSU, Tampere Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Martin kievari, Hietama Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Puistokulma, Vantaa Rokuan kuntokeskus Scandic Kiannon Kuohut, Suomusalmi Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä Tyrnävän seurojentalo Wanhan tanssikellari, Helsinki Virtain Hiekkaranta Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Kevätkauden pakinassa DJ Tommi Aaltonen Positiivarit-palsta Lavalta laivalle -risteily - Lähtölaukaus tanssitalveen Käy Tanssimaan palsta - Mistä syntyy hyvä tanssiilta? Meidän tarinani Tuulikki ja Aimo Tuovinen - Tanssinharrastus kodinperintönä Tanssipaikkaliitteessä: Tero Heikari oppipoikana - Mestarin matkassa 1

2 Päätoimittajan sananen kuva: tuomas marttila yhdessä olemme enemmän Vuosi 2011 on jo Tanssiviihde lehden viides toimintavuosi. Aika on kulunut kuin siivillä. Ensi vuonna olisikin tarkoitus juhlistaa täyttä viittä vuotta koko vuoden ajan. Millä tavoin, se jääköön vielä salaisuudeksi. Työnihän on erittäin salaista, sillä en tiedä siitä itsekään juuri mitään tai siltä ainakin minusta toisinaan saattaa tuntua. On tämä lehden julkaisutyö sen verran hektistä hommaa ja varsinkin kun sitä yksin tässä pääasiassa pyörittää. Onneksi minulla on kuitenkin aivan loistavat vakiotoimittajat ja muitakin aktiivisia avustajia. Eipä ole ollut myöskään vapaa-ajan ongelmia. Haaveilen kyllä hieman pidemmästä lomasta ja jossain todella kaukana kännyköistä ja tietokoneista. Onko se minulle vain mahdollista, sillä en osaa oikein olla tekemättä mitään. Hain Tanssiviihde lehdelle jo toistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää kulttuurilehtitukea. Päätökset tukien myöntämisistä tehdään aina näin helmikuun tienoilla. Ikäväkseni en ole saanut vielä tietoa asiasta ennen tämän numeron ilmestymistä. Eletään siis jänniä aikoja. Kulttuurilehtituen myöntäminen lehdelle olisi hyvin merkityksellistä. Lehden verkkosivusto menisi heti päivitykseen ja sinne tulisi uusia palveluja ja toimintoja. Joka lehteen olisi mahdollista myös ottaa lisäsivuja, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että saisin julkaistua enemmän erilaisia ja mielenkiintoisia juttuja kotimaisesta viihteestä. Saisin tuesta myös tietynlaisen henkisen turvan taloudellisiin asioihin liittyen, koska ei ole ollut helppoa kustantaa lehteä mainosmyynnillä tällaisena lama-aikana. Tilanne onkin aiheuttanut itselleni eräänlaisen alitajuisen kestostressin, jonka seurauksena migreenini on pahentunut. Minulla diagnosoitiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta muutama vuosi sitten, josta johtuen on painoa tullut rutkasti lisää. Olen karsinut kaikki mahdolliset lehden kustannukset aivan minimiin laadusta kuitenkaan tinkimättä. Oman isäni opetuksien mukaan, köyhän pitää ostaa laatua ja hinnasta pitää aina yrittää tinkiä! Ja minähän olen ollut aina isin tyttö. Äidiltä olen taas oppinut sen, että kun tekee parhaansa, se riittää. Perfektionistina tämän asian sisäistäminen ei ole ollut vain kovin yksinkertaista. Epäonnistumisen pelko voi olla joskus niin suuri. Asenteiden muuttaminen ei ole helppoa, mutta se voi olla hyvin palkitsevaa. Meidän jokaisen tulisi luottaa enemmän itseemme ja elämämme kulkuun, sillä kaikki mitä meille tapahtuu, on kehityksellemme ihmisenä tarpeellista ja siten hyvä asia. Yllättävän pienellä ihminen tulee kuitenkin toimeen. Minulle on riittänyt tässä hetkessä se, että olen pystynyt kustantamaan lehden kulut ja pyörittämään yritystäni sekä maksamaan itselleni sen verran, ettei ole tarvinnut sossuun mennä ja on saanut lainat maksuun. Olen ollut todella tyytyväinen siihen, että olen kuitenkin pärjännyt omillani kaikki nämä vuodet. Ehkäpä minulla on tukijoukkoja tuolla yläkerrassa, jotka ovat ohjanneet tielläni kotimaisen viihteen hyväksi. Myöskään ilman yhteistyökumppaneita ja lukijoita, koko lehteä ei olisi olemassa. Kiitos Tanssiviihde lehden mahdollistamisesta kuuluu siten meille kaikille, jotka olette olleet tässä mukana tavalla tai toisella. Jatketaan samaa rataa, sillä kotimainen viihdekulttuuri ansaitsee oman julkaisunsa! Yhdessä olemme myös enemmän! Terkuin, Jaana Jande Vuorenpää :) Päätoimittaja OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM Toimittajat: Juha Lahti Marika Pietiä Toimitusneuvosto: Päivi Honkanen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011 Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2011 numeron parhain juttu. Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Ikaalisten Kylpylän lippupaketti Iskelmä- Paraati tapahtumaan (sis. 2 pääsylippua pe-la ajalle) 5 kpl, Kiuruveden Iskelmäviikoille pääsylippupaketti koko tapahtuman ajaksi (sis. 2 ranneketta, ei majoitusta) 2 kpl ja Tangomarkkinat viikkopassi 2 kpl (voim ), Kaija Lustilan Tähtien alla -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music), Mikko Mäkeläisen Tuhkaa jää -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music) ja Marko Maunukselan Uuteen valoon -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music) sekä Matti Eskon Halleluja -uutuuslevy 3 kpl (AXR). Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää Kuvassa Suvi Teräsniska ja Jonne Aaron Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; Ilmestymisajankohdat 2011: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 2/2011 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 9.5. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 1/2011 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali, Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Haapajärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki ABC Härkähovi Somero ABC Iisalmi ABC Kajaani ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiiminki ABC Kippari Hamina ABC Kiuruvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kortela, Rauma ABC Kuortti ABC Laitila ABC Lieksa ABC Majakka Pyhtää ABC Masuuni Karkkila ABC Mikkeli ABC Nurmes ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Siilinjärvi ABC Tikkula Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Utti ABC Vaasa ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti Lappeenranta Alapitkän nuorisoseurantalo Autokeidas Forssa Autokeidas Ii Elimäen nuorisoseurantalo Esakallio Somero Hartola Golf / Linna-Hotelli Helsingin Linja-autoasema Kamppi Hesestoppi Parkano Hirvensuuli Huittinen Hotelli Aquarius Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen Kuopio Hotelli Kalliohovi Rauma Hotelli Levitunturi Sirkka Hotelli Luostotunturi Sodankylä Hotelli Sommelo Kuusankoski Hotelli Tallukka Vääksy Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Huhkotalo Raisio Humppilan lasi Humppila Hyvinkään Järjestötalo Hämeenlinna kaupunginkirjasto Hämeenlinna linja-autoasema Härkäpakari Oy Huittinen Härmän Kuntokeskus Ylihärmä Imatran Kylpylä Imatra Joensuun linja-autoasema Jounin Kauppa Äkäslompolo Jyväskylän Matkakeskus Järvenpään Kaupunginkirjasto Kahvila-Ravintola Taukotupa Hartola Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppakeskus Elo Ylöjärvi Kauppakeskus Iso Myy Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen/S-Market Tuulos K-Citymarket Imatra K-Citymarket Kivihaka Vaasa K-Citymarket Kuusamo K-Citymarket Lappeenranta K-Citymarket Lielahti Tampere K-Citymarket Linnainmaa Tampere K-Citymarket Mikkeli K-Citymarket Pirkkala K-Citymarket Päiväranta Kuopio K-Citymarket Raahe K-Citymarket Riihimäki K-Citymarket Turtola Tampere K-Citymarket, Salo Kemin Kulttuurikeskus Kisaranta Kangasala Kokkolan linja-autoasema Koskikartano Hämeenkoski Kouvola Matkakeskus Kouvolan Kuntotalo Kruunupuisto Punkaharju K-Supermarket Alavus K-Supermarket Apiantori Valkeakoski K-Supermarket Kangasala K-Supermarket Linkki Ylöjärvi K-Supermarket Loimaa K-Supermarket Mainio Ähtäri K-Supermarket Minttu Saarijärvi K-Supermarket Kankaanpää Kuopion linja-autoasema Kylpylä Kivitippu Lappajärvi Kylpylähotelli Keurusselkä Keuruu Kylpylähotelli Peurunka Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski Parkano Lahden linja-autoasema Lahden Pesäkallio Linjurin kauppakeskus Salo Lomahotelli Jämi Jämijärvi Lomakeskus Revontuli Hankasalmi Maalaispuoti Niemelä Lavia Malmin työväentalo, Helsinki Martin Kievari, Hietama Matin ja Liisan asema / Neste Lapinlahti Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Merikievari, Tuorila Mikkelin linja-autoasema Neste Aapiskukko Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jämsän Portti Neste Karisto Lahti Neste Kuhmoinen Neste Linnatuuli Tervakoski Neste Länsituuli Noormarkku Neste Napapiiri Rovaniemi Neste Paanulinna Kärsämäki Neste Pentinkulma Urjala Night Club Tähti, Oulu Nokian Kerhola Oulun Linja-autoasema Pajarinhovi Kitee Pieksamäen linja-autoasema Piruetti Tampere Porin linja-autoasema Puistokulma Vantaa Rantacafe Sammi Ikaalinen Ravintola Morgan Kane Mänttä Rokuan Kuntokeskus Saariselän Kuukkeli Salon VPK talo Satulinna, Hattula Savonlinna-Sali Savonlinna Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi Scandic Luosto Seinäjoen Matkakeskus S-Market Eura S-Market Jalasjärvi S-Market Kauhajoki S-Market Levi S-Market Nokia S-Market Pihtipudas S-Market Ruka S-Market Sotkamo S-Market Urjala S-Market Vakka-Suomenkatu Uusikaupunki S-Market Viitasaari S-Market Vuokatti S-Market Hämeenkyrö S-Market Ikaalinen Sokos Hotel Jyväshovi Jyväskylä Sokos Hotel Presidentti Helsinki Sokos Hotel Vantaa Sokos Hotelli Tahkovuori ST1 Kukonlinna Hollola Suomen Tanssitarvike Oy Hki Tampereen linja-autoasema Tanhuhovi Lohja Tanssikoulu Sulava Oulu Tanssikrouvi Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Teboil Pirkanhovi Lempäälä Teboil Tähtihovi Heinola Turun Linja-autoasema Tyrnävän seurojentalo Valkeakosken Matkailutoimisto Valtatie 2 Harjavalta Wanhan Tanssikellari Helsinki Viihdekeskus Kalliojärvi Orismala Viihdekeskus Merisärkkä Kalajoki Vuoksenniskan Työväentalo Imatra Ylläksen Kaivohuone Äkäslompolo Yyterin kylpylä Pori

3 Kati tanssittaa Porissa ja ympäri Suomen! teksti: riikka luomanpää / kuva: Suomen messut tanssin tahdissa Kuntomessuilla M ja lähiympäristön tanssiseurat. Järjestöjen ja seurojen esittelyn lisäksi alueella on lisäksi mm. tanssitarvikkeiden myyntiä. - Teemalajin valinta lähti kävijöiden toiveista, sillä tanssi oli tekemissämme kyselyissä kävijöiden selkeä ykkössuosikki teemalajiksi. Lisäksi tanssi on erinomainen kuntoilumuoto, joka sopii kaiken ikäisille, ja eri tanssilajit ovat viime aikoina saaneet paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Lajiosaamista lähdimme etsimään Messukeskuksen ulkopuolelta, ja kumppaniksi valittiin Tanssiurheiluliitto. Heidän kanssaan yhteistyössä on koottu ohjelmasisältöä, joka toivottavasti vastaa kävijöiden odotuksia, kertoo tapahtumasta vastaava näyttelyryhmäpäällikkö Anita Mäkelä Suomen Messuista. Tanssiparketilla esiintyy tanssiseurojen eritasoisia harrastajia. Näytösnumeroiden jälkeen kävijät pääsevät itse kokeilemaan eri tanssilajeja ammattitaitoisten ohjaajien opastuksessa. Lyhyet tanssitunnit kestävät vain parikymmentä minuuttia, joten hyväkuntoinen messuvieras jaksaa testailla päivän aikana useampaakin tanssia. Jokaisena messupäivänä parketilta on varattu yksi tunti myös lavatansseille. Tanssiurheiluliitto pyrkii tekemään tanssia ja eri lajeja tutuksi messujen aikana myös niille, joille tanssi liikuntamuotona on vielä tuntematon. Jumppaajia ja zumbaajia houkutellaan tanssin pariin bailatinon avulla. Tämä tanssillinen liikuntamuoto tuo ihmiset lähemmäksi latinalaista musiikkia ja latinalaisia tansseja, vaatimatta kuitenkaan tanssitekniikan osaamista. Viime toukokuussa julkaistun Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan tanssia harrastaa yli aikuisikäistä suomalaista. Näistä kuitenkin vain noin 10 % harrastaa tanssia urheiluseuroissa. - Messujen tanssialueella sijaitsevalla parketilla pääsemme esittelemään monipuolisesti koko Tanssiurheiluliiton edustaman lajikirjon ja samalla levitämme tanssin tuottamaa iloa ja hyvää oloa. Uskon, että messut tulevat lisäämään tanssista kiinnostuneiden yhteydenottoja, nettisivujen selailua ja muuta tiedon etsintää tanssiseuroissa ympäri maata, sanoo Tanssiurheiluliiton aikuisliikuntavaliokunnan puheenjohtaja Outi Paavola. PARITANSSIN ALKEIS- & JATKOTUNNIT, SOOLOLATTARIT JA LASTENTANSSI Kurkkaa tunnit netistä! TANSSIKOULU MYÖS Facebookissa Happy Dance TANSSIKOULU Tan aaliskuun puolivälissä järjestettävien Kunto-messujen tämän vuoden teemalaji on tanssi. Helsingin Messukeskuksessa on mukana laaja kirjo eri tanssilajeja vakioista ja lattareista hiphopiin ja muihin nykytanssilajeihin. Tanssialueen yhteistyökumppanina on Suomen Tanssiurheiluliitto ja ohjelman toteuttavat pääkaupunkiseudun ssi n iloa kaikille! diplomitanssinopettaja (AMK) KATI KOIVISTO SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina Tommi Aaltonen 5 Lavalta laivalle -risteily Lähtölaukaus tanssitalveen 6 Iskelma Gaala 2011 oli Naisten juhlaa Uusia jakelupaikkoja Nroista 4/2010 ja 1/2011 alkaen; Huhkotalo Raisio, Hotelli Tallukka Vääksy, Yyterin Kylpylä Pori, K-Supermarket Alavus, S-Market Viitasaari, ABC Aura, Turku Touring Matkailu- ja kongressitoimisto ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA tenavat te r ä vin ä 10 Kari Tapion Tuke 11 Markus (3v.) istui äidin kanssa aamiaispöydässä, jäähdytteli puuroa ja mietti: Äiti, miten minä voin kasvaa isoksi kun pää on eessä? -Maija 13 voittaja Kolmevuotias Enia oli pyöräajelulla. 5-vuotias poika kähäytti viereen kehuskellen, että hänelläpä on isompi pyörä. Enia vertaili vähän aikaa pyöriä ja tokaisi: Minullapa on apupyörät. Poika ei kyennyt enää laittamaan paremmaksi, vaan jatkoi matkaansa. inkan oppitunti Roni (5v.) ja Inka (2v.) juoksivat kilpaa keittiöstä olohuoneeseen. Kisan voitti tietysti isompi, joka ylpeyttä äänessään kuulutti käsi ylhäällä: Jeeee, mä voitin! Inka ei tuosta ollut moksiskaan, vaan samalla riemulla ja käsi koholla vastasi: Jeeee, mä hävisin! Ja taas lähdettiin uuteen kisaan. sama juttu? Antti (4v.) tuumasi Tiinalle ruokapöydässä: Oot kuulemma käyny naimisissa. Ja vähän myöhemmin: Määkin oon käyny kummitusjunassa. kaikin puolin ok Olimme tyttömme (5v.) kanssa käymässä kaupassa. Autoon istuutuessaan tytön sortsit hieman valuivat ja hän totesi pyllyn näkyvän. Totesin ettei se haittaa, hyvä pyllyhän se on. Tyttö istui hetken hiljaa ja totesi: Hyvä pylly, parempi mieli. -Lea milk shake Olimme Rasmuksen (4v.) kanssa aamiaispöydässä, kun poika tuolillaan pyöriessään kaatoi maitolasinsa. Mietin vielä, mitä siihen sanoisin, kun poika ehti edelleni. Hän katsoi minuun nolona ja kysyi: Tätäkö sinä juuri tarkoitit? Janina muistuipa mieleen Teemu (4v.) kävi vaunujen äärellä katsomassa kun pikkuveli nukkui. Vauvalla on kakat pöksyssä, hän sanoi. Mistäs tiedät? - Kokemuksesta. Jonna Musiikki jää elämään Matti Esko Kevyt musiikki on raskasta Sir Elwoodin hiljaiset värit Keskiolutjatsia Joel Hallikainen Kokonaisuus hallussa Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Kaija Lustila, Jenna Bågeberg Ässät ja T.T. Purontaka Tanssiminen on Erityisen hauskaa ARTIKKELIT aihealueittain ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE 3

4 KEVÄTKAUDEN PAKINA - TOMMI AALTONEN kuva: SaLOMON KOSUNEN DJ - VÄÄRIN YMMÄRRETTY JA USEIN VÄÄRIN KOHDELTU ASIAKASPALVELIJA vaikka en välttämättä enää kyseisellä tavalla tahtoisi yhtään keikkaa tehdä. Kaikesta huolimatta kokemus vailla vertaa. 80-luvulla levykaupoissa käydessä dj sai yleensä mukaansa tukun promosinkkuja, siis niitä vinyylistä valmistettuja. Niitä sitten kuunneltiin, arvosteltiin ja laitettiin uutuuksina soimaan levylautaselle. Tästä hyötyivät useat eri tahot: dj:t, musiikintekijät, artistit sekä levykauppiaat. Hommat helpottuivat huomattavasti cd levyjen ilmestyessä. Ei tarvinnut enää kantaa kymmentä maitolaatikollista vinyylilevyjä hampaat irvessä ja otsa hiessä keikoille koska nyt levyt mahtuivat mukavasti alumiinisalkkuihin. Mutta mitä on tapahtunut? H aluan heti alkuun todeta että kunnioitan sekä Teoston että Gramexin tekemää työtä Suomalaisen musiikin sekä musiikintekijöiden puolesta. Aloitin oman dj urani vuonna Tuolloin oli vielä käytössä c-kasetit, joista nykynuoriso tuskin edes tietää mitään. Ensimmäiset keikat heitin yhdellä ainoalla c-kasettinauhurilla, spiikkaaminen oli työn, hien ja tuskan takana. Hienoa aikaa 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011 Niin hieno asia kuin verkosta ladattava musiikki onkin, niin ammattikuntaamme kohdellaan tässä kohtaa väärin. Levyyhtiöt eivät enää tee tiskijukille suunnattuna promosinkkuja kuin murto-osan entisestä ja kohta tuskin sitäkään. Noitakin harvoja promoja saa metsästää kissojen ja koirien kanssa. Kun kuluttaja haluaa ostaa kappaleen verkkokaupasta, niin hän maksaa kappaleesta noin euron per biisi. Tiskijukka maksaa kyseisestä kappaleesta aivan saman euron mutta tämän lisäksi pitää maksaa vielä erilliset tallennuslupakorvaukset. Teostolle että Gramexille molemmille omat, jotta laillisesti ostettua kappaletta saisi sitten soittaa julkisesti, asiakkaille jotka kenties juuri meidän avullamme löytävät sen mieluisen biisin / bändin ja ostavat heidän koko levyn. Mieleeni on monesti herännyt kysymys että miksi näin, enkä ole siihen oikein koskaan vastausta saanut. Otetaan toinenkin esimerkki. Dj on vuosien varrella hank- kinut useita satoja ellei tuhansia originaaleja cd levyjä, joissa valitettavasti on useassa vain muutama soittoon kelpaava biisi. Dj haluaa helpottaa omaa työtaakkaansa ja luopua kymmenien laukkujen kantamisesta keikalle, tällöin on tietenkin varsin järkeenkäypää että nuo muutamat biisit kopioidaan tietokoneelle. Mutta kas kun tässäkin tapauksessa joudumme maksamaan sen tallennuslupamaksun. Siis siinäkin tapauksessa että alkuperäinen, kaupasta ostettu levy on todistettavasti hyllyssä. Siis tuo samainen levy jonka hinnassa on ollut jo kaikki mahdolliset korvaukset mukana ja jota kyllä saisi soittaa keikalla ilman erillistä korvausta. Edelleen mielessäni pyörii kysymys: miksi näin? Emmekö enää nauti sitä arvostusta joka meillä joskus on ollut, miksi meitä suhteellisen pienellä palkalla upeaa työtä tekeviä asiakaspalvelijoita rokotetaan näillä ylimääräisillä maksuilla. Tiskijukan ammatti ei todellakaan ole sitä pelkkää ruusuilla tanssimista. Me olemme henkilöitä, joita mikään kone ei pysty koskaan korvaamaan. Toimimme levyjen soiton lisäksi usein myös parisuhdeterapeutteina sekä psykologeina viikonlopusta toiseen, öisin ja aina hymyssä suin vaikka oma elämä mättäisi kuinka halolla päähän ja vasaralla varpaaseen. Tästä kaikesta huolimatta rakastan työtäni, asiakkaitani, työtovereitani enkä vaihtaisi päivääkään pois. Tämä ammatti on elämäntapa, tähän kasvetaan ja tähän jää koukkuun. Nostan hattua kaikille vanhanliiton soittajille ja toivotan onnea nuorelle sukupolvelle.

5 Lavalta laivalle -risteilyn päätähtenä tanssikansaa tanssitti itseoikeutetusti Finlanders -orkesteri. teksti: marika pietilä / kuvat: jaana vuorenpää Lavalta laivalle -risteily lähtölaukaus tanssitalveen Kun lämpöinen kesä vaihtuu pimeneviin syysiltoihin ja valkeiden kesäöiden lavatanssit ovat enää muisto vain, on aika nousta Lavalta laivalle. Viime marraskuussa Viking Isabellalla aloitettiin uusi perinne, kun kolme alan asiantuntijaa halusi lisätä vuoropuhelua tanssijärjestäjien ja viihdetoimistojen välillä ja viedä tanssit kesäkauden loputtua maalta merelle. Ajatus Lavalta laivalle -tanssiristeilyyn lähti Syvälahden tanssilavan isännältä Reijo Pynnöseltä ja Pohjolan matkojen aluepäällikkö Liisa Kovaselta. - Pynnönen halusi, että eri lavat kohtaisivat. Hän halusi tuoda lavojen asiakkaat ja henkilökunnan yhteen, Kovanen kertoo. Laiva kohtaamispaikkana oli sen sijaan Kovasen oma idea, sillä tanssilavoilla ja tanssia ja viihdettä järjestävillä laivoilla on sama asiakaskunta. Tällä sarjansa ensimmäisellä risteilyllä oli mukana jo parikymmentä lavojen vetäjää ja muutama ohjelmatoimisto. Kolmas risteilyn järjestäjistä, Viking Linen myyntipäällikkö Jari Nurmi, oli tyytyväinen tapahtumaan. - Olen positiivisella mielellä. Tämä oli ensimmäiseksi risteilyksi erittäin onnistunut! Ensi kerralla toivoisimme mukaan vielä enemmän tanssipaikkoja, hän miettii. Risteilyn ohjelmassa oli illalla tanssia, jota tahdittamassa olivat Finlanders ja tanssiorkesteri Sunset. Uusina tähtinä nähtiin Iskelmä SM 2010 voittajat Anne Härkönen ja Heikki Koskelo. Nurmi ja Kovanen pohtivat, että jos Lavalta laivalle -risteilyt kasvavat isoiksi, uudet artistit voisivat tuoda niillä jatkossa itseään esiin ja tanssijärjestäjät voisivat hakea näin virikkeitä matkoilta. Tanssilavat haasteiden edessä Risteilyllä järjestettiin paneelikeskustelu tanssilavojen tämän hetken polttavista puheenaiheista. Keskustelun juonsi Extraviihteen Juse Venäläinen ja paikalle kokoontui sekä tanssilavojen vetäjiä että asiakkaita ja ohjelmatoimistoja sekä huvijärjestäjiä. Paneelissa lakimies Sirpa Leppäluoto esitteli tämän hetkisen tilanteen Teoston tanssimusiikkikorvauksista, joista on ollut kiistaa jo useamman vuoden ajan. Teoston yksipuolisesti määräämä päätös yhdistää huvi- ja ravintolatariffi oli saanut usean ravintolayrityksen ja -ketjun nostamaan yhdessä vahvistuskanteen Teostoa vastaan. Teosto puolestaan oli nostanut velkomuskanteen vastineeksi. Tanssiravintolayritysten ja -ketjujen ja Teoston välinen oikeudenkäynti oli toistaiseksi päättynyt käräjäoikeudessa Teoston kanteen hylkäämiseen ja Teoston valitukseen hovioikeuteen. Hovioikeuden päätöksen asiaan pitäisi tulla lähiaikoina. Lakiasioiden jälkeen Venäläinen puhutti yleisöään force majeure -tapauksista eli mitä tehdä silloin, kun tanssien pitämiseksi ilmaantuu ylitsepääsemätön este. Erityisesti esiintyjien viime hetken perumiset puhuttivat, koska vastuuvakuutus korvaa vain vakuutetun omasta virheestä johtuvia vahinkoja. Leppäluoto muistutti kuitenkin, että vakuutusmeklarin avulla voi olla mahdollista hankkia ulkomaalaisilta vakuutusyhtiöiltä vakuutuksia, jotka auttavat myös silloin, kun tanssijärjestäjä ei itse voi vaikuttaa esiintyjän perumiseen. Yleisesti tärkeäksi katsottiin ilmoittaa esiintyjän perumisesta lipunmyynnin ulkopuolella niin isolla lakanalla, että esiintyjän vaihdos tulee asiakkaan tietoon varmasti ennen lipun ostoa. Pynnönen puolestaan totesi, että heillä on esiintyjänvaihdostapauksissa laskettu lipun hintaa. Katoavaa kansanperinnettä vai uusi come-back? Risteilyn paneelikeskustelussa käsiteltiin alalle tärkeitä aiheita. Kuvassa edustalla istuvat koko idean isä Reijo Pynnönen vaimonsa Eeva-Liisa Tilkasen kanssa. Paneelin keskeiseksi teemaksi muotoutui kuitenkin kysymys tanssilavakulttuurin siirtämisestä tuleville polville. Nuorekkaampi musiikki herätti keskustelua, kun Pynnönen kertoi Syvälahden onnistuneista kokeiluista, joissa tanssikansalle oli soitettu nuorekkaampaa musiikkia kuin tavallisesti. Syvälahdessa oli kesäkuun alussa ollut esiintymässä Anneli Mattila ja Unelmavävyt ja lisäksi sisäänpääsy nuorille oli ollut ilmainen. Idea oli toiminut ja paikalle oli saapunut nuorta väkeä, joka ei ollut ennen käynyt lavalla. Pynnösellä on suunnitteilla vastaava ilta ensi kesällekin. Ylen Kesäillan valssin Anssi Repo, joka oli mukana miettimässä television vaikutusta tanssikulttuurin välittämiseksi uusille polville, oli kuitenkin osittain eri mieltä nuorekkaamman musiikin esittämisestä. - Olemme ottaneet välillä nuorisoesiintyjiä lavoille Kesäillan valssissa, mutta se ei ole toiminut televisiossa. Meillä oli esimerkiksi esiintymässä Suvi Teräsniska ja Neljänsuora, mutta saimme siitä negatiivista palautetta katsojilta, hän kommentoi. Vaikka Kesäillan valssi ei ole kerännyt nuoria katsojia, toimii sen sijaan Tartu mikkiin -ohjelma Revon mukaan linkkinä nuoren yleisön ja tanssikulttuurin välillä. Joissain tanssipaikoissa oli myös kokeiltu jopa ilmaisten kuljetusten järjestämistä tanssipaikoille nuorten tavoittamiseksi, mutta se oli käynyt pidemmän päälle tappiolliseksi. Uusi keskustelunavaus saatiin Helsinki Music Companyn Lauri Domnickilta, joka oli mukana kertomassa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa esillä olemisesta. Domnickin mukaan vuotiaat nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, joten sieltä juuri heidät voi tavoittaa. Lisäksi profiilin, sivun tai ryhmän luominen Facebookissa on ilmaista, mutta kääntöpuolena on se, että Facebook vie aikaa. - Pitää olla aktiivinen ja hurmata tykkääjä jo ensimmäisellä kerralla, jotta hän palaa sivulle myöhemminkin, Domnick tähdensi. Ja koska aika on rahaa, ei Facebookissa esillä oleminenkaan ole aivan ilmaista: joku tanssilavojen vetäjistä kritisoi sitä, että lavan Facebook-toiminnan ylläpitämiseen täytyisikin palkata miltei oma henkilönsä sen aikaa vievyyden vuoksi. Pynnönen lopetti paljon keskustelua herättäneen paneelin kysymykseen Lavalta laivalle -risteilyjen jatkamisesta ja keskustelujen viemisestä eteenpäin niillä tulevaisuudessakin. Vastauksena oli oikea kannattamaan nousseiden käsien meri. Seuraava Lavalta laivalle risteily järjestetään jälleen ensi syksynä. 5

6 Teleksin parivaljakko Pepe Johansson ja Markus Koskinen ovat hioneet uutta maaliskuulla ilmestyvää levyänsä neljä vuoden ajan. Jonne Aaron löytyy Gaalassa palkintoja kahmineen Suvi Teräsniskan Jos menet pois hittibiisin takaa. Jonne on säveltänyt kappaleen yhdessä Leri Leskisen kanssa. Iskelmägaala 2011 palkitut: Pro Iskelmä: Ilkka Vainio Vuoden iskelmä: Jenni Vartiainen: Missä muruseni on? Vuoden yhtye: Lauri Tähkä & Elonkerjuu Vuoden miesartisti: Olli Lindholm (Yö) Vuoden naisartisti: Suvi Teräsniska Vuoden tulokas: Laura Närhi Vuoden albumi: Suvi Teräsniska: Rakkaus päällemme sataa Vuoden viihdyttäjä: Suvi Teräsniska teksti: marika pietilä ja Kuvat: jaana vuorenpää iskelmä gaala 2011 oli naisten juhlaa Tänä vuonna Iskelmä Gaala oli naisten juhlaa! Naisartistit lunastivat itselleen yli puolet illan palkinnoista ja Suvi Teräsniska kahmi itselleen kaikkiaan kolme palkintoa. Myös Laura Närheä muistettiin vuoden tulokkaana, ja Jenni Vartiaisen Missä muruseni on valittiin vuoden iskelmäksi. Gaala oli tänä vuonna myös edesmenneen iskelmälegenda Kari Tapion muistojuhla. Jorma Kääriäinen ja Pate Mustajärvi lauloivat iskelmäartistin muistolle ikimuistoisen dueton Mä elän vieläkin. Hanna Pakarisen uusi suomenkielinen levy on saanut hyvän vastaanoton. Jorma Kääriäinen ja Pate Mustajärvi herkistelivät laulaessaan duettona Mä elän vieläkin -kappaletta, joka oli omistettu edesmenneelle hyvällä ystävälle ja kollegalle Kari Tapiolle. Iskelmäartistit Jouni Apajainen ja Pasi Vainionperä kaappasivat kainaloonsa Vuoden Tulokas -palkinnon napanneen Laura Närhen. Antti Tuisku sai kunnian jakaa Iskelmä Gaalassa Vuoden Tulokas -palkinnon, joka meni Laura Närhelle. Suvi Teräsniskalla oli Iskelmä Gaalassa eri kategorioissa yhteensä viisi ehdokkuutta. Artisti oli ehdolla sekä vuoden naisartistiksi että viihdyttäjäksi, ja hänen albuminsa Rakkaus päällemme sataa vuoden albumiksi. Lisäksi Teräsniskan kappaleet Jos mikään ei riitä ja Jos menet pois olivat ehdolla vuoden iskelmiksi. Teräsniska vei itselleen niin vuoden naisartistin kuin viihdyttäjänkin tittelit ja lisäksi albumipalkinnon. Vaatimattomasti palkintokuningatar kuitenkin lupaili pystejään vuoroin äidilleen vuoroin isälleen ja lopulta mummolleen. Palkinnot eivät tulleet ilmaiseksi. Teräsniska sanoo, että menneenä vuonna hän ei osannut ottaa tarpeeksi rennosti. Nyt laulaja kuitenkin alkaa seuraavaksi keskittyä Emmagaalaan ja nauttii keväästä. - Rakastan kevättä! Minusta on nyt aivan ihanaa sellainen pikku pakkanen ja kirkas kevättaivas. Silloin on ihanaa pistää sukset jalkaan ja lähteä hiihtämään, Teräsniska unelmoi. Myös Jonne Aaron, joka on ollut yhdessä Leri Leskisen kanssa säveltämässä Teräsniskan Jos menet pois -sinkkua, nakitettiin viime hetkellä esiintymään gaalassa. - Mua jännittää ihan hirveästi. Mä en edes tiedä, mitä mä aion laulaa, artisti panikoi vielä vähän ennen lavalle menoaan. Muuten Aaronille kuuluu nyt hyvää. Takana on Euroopan kiertue ja nyt aletaan kiertää Suomea. Huhtikuussa edessä on Etelä-Amerikan kiertue. Mua jännittää ihan hirveästi. Mä en edes tiedä, mitä mä aion laulaa. - Vähän jännittää, kun siellä ollaan niin kiihkeitä pääesiintyjän faneja. Joskus aiemmin, kun ollaan oltu Meksikossa toisen bändin lämppärinä, lavalle lensi pääesiintyjän esityksen aikana muovituoppeja ja kenkiä ja vaikka mitä, Aaron naureskelee tulevaa Latinalaisen Amerikan rundia. Kympin oppilaita ja Mustajärvelle hymypoika-patsas Iskelmävuosi 2010 on ohi ja on todistustenjaon aika. Hanna Pakariselle itsearviointi on nopea homma. - Antaisin itselleni viime vuodesta kympin etenkin henkisellä tasolla. Olen saanut tehdä sitä, mitä olen lapsesta asti halunnut. Pakarinen on tuoreimmalla albumillaan Paperimiehen tytär vaihtanut laulukielensä englannista suomeen ja aikoo tulevaisuudessakin jatkaa suomeksi laulamista. - Suomen kielellä laulaminen on otettu hyvin vastaan, ja todella monelle se oli yllätys. Varsinkin Se yksi ainoa on otettu todella hyvin vastaan. Minulla on tällä levyllä omia kappaleita, ja kun Koskisen Markuksen kanssa teimme tätä levyä, näitä kappaleita vain ammennettiin ja sitä on tarkoitus jatkaa, Pakarinen säteilee. Pakarinen kertoo albumistaan, että sen teemana on yksinkertaisesti se, että se on naisille. - Siinä kerrotaan, mitä naiset ajattelevat maailmasta, kuitenkin miehiä väheksymättä. Tuon siinä esille tällaisen kolmekymppisen naisen ajatuksia, hän nauraa. Myös Teleksin Pepe Johansson ja Markus Koskinen antaisivat itselleen ehdotto- 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

7 Yö -yhtyeen Olli Lindholm valittiin Gaalassa Vuoden miesartistiksi. Upea Kaija Koo oli puolestaan ehdolla kolmessa eri kategoriassa, mutta tällä kertaa voitot menivät muualle. teksti: juha lahti / Kuva: nelonen masti kympin. - Ja vielä papukaijamerkin! Eikös sellaisen saaminen ole aika poikkeuksellista, Johansson hehkuttaa. Ja jos hymypoika-patsaita jaettaisiin, miesten mielestä Pate Mustajärvi ansaitsisi pystin ehdottomasti. Miehet hymyilevät, että nyt heillä menee nyt paremmin kuin peruskoulussa. Koskinen ponnistaa tarkkailuluokalta, ja Johansson sanoo, että hänen kouluajoistaan se kertoo jotain, että aina vanhempainillassa äiti joutui istumaan pulpetissa, joka oli ihan kiinni taulussa. - Koulu meni hyvin, vaikka ei se paperilla näy, he naureskelevat. Kaksikko on tehnyt jo parikymmentä vuotta musiikkia yhdessä. Viime vuonna heiltä ilmestyi kaksi uutta sinkkua Kotimatkalla ja Tyttö, joka katsoo merelle. Maaliskuussa yhtye julkaisee uuden levyn, jota on nyt tehty neljä vuotta. Suomen kielellä laulaminen on otettu hyvin vastaan, ja todella monelle se oli yllätys. - Edellisen levyn jälkeen meillä oli vahvahko pohdinta, että mitä me nyt aiotaan tehdä. Meidän albumeista on nähtävissä, että aina on siirrytty uudelle syvemmälle tasolle. Niistä voi nähdä selvän kehityskaaren. Jos Hiljaa virtaa Vantaa oli vielä asioiden tarkkailua, niin pohdinta on mennyt siitä koko ajan syvällisemmäksi. Toivomme, että tämä uusin levy herättää kuuntelijassakin syvällisempiä ajatuksia, miehet kertovat. Vuoden tulokas -palkinnon pokannut Laura Närhi antaa itselleen ensin reippaan yhdeksikön, mutta toteaa hetken miettimisen jälkeen, että oikeastaan hänenkin tekisi mieli sanoa kymppi. Onhan hän kuitenkin saanut tehtyä oman esikoislevynsä. Närhi kertoo, että levyn biisit kertovat niin hänen omistaan kuin hänen kavereidensakin kokemuksista ja tietysti paljon on mielikuvitusta. Tämä on ehkä klisee, mutta kaikki keikat ovat yhtä tärkeitä ja kaikkia odottaa yhtä paljon. Iskelmä Gaalassa Närhi kertoi odottavansa eniten omaa esiintymistään, ja sitä että pääsee taas näkemään Teräsniskan. - Olimme vähän aikaa sitten samassa Kymppitonnissa, jossa tutustuimme, ja nyt on kivaa, kun pääsee taas moikkaamaan, Närhi hymyilee. Iskelmämusiikin peruskiviä Vaikka vuosi 2010 oli iskelmämusiikissa yhtä naisten voittokulkua, Pro Iskelmä -palkinnon saajaksi oli valittu tänä vuonna kuitenkin merkittävä mies: sanoittaja, musiikkituottaja ja yrittäjä Ilkka Ile Vainio. Pro Iskelmä on gaalan ainoa palkinto, jota ei päätä yleisö, vaan Iskelmä-radion toimituksesta koostuva raati. Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt kotimaista iskelmämusiikkia. Vainio on ollut muun muassa Kari Tapion ja Paula Koivuniemen viime vuosikymmenen menestyksen yksi suuri vaikuttaja. Raati nosti perusteluissaan Vainion esille myös satojen kappaleiden ja kymmenien kulta- ja platinalevyjen tuottajana 2000-luvulla. Iskelmämusiikin pitkäntaipaleen vaeltajat Jorma Kääriäinen ja Riku Niemi eivät olleet ehdolla palkinnon saajiksi, mutta he esiintyivät gaalassa ja saivat yleisön tanssimaan show nsa mukana. Miehet kertovat, että heiltä on tulossa loppukeväästä tai alkukesästä uusi albumi. Kääriäinen ja Niemi ovat hyvin salamyhkäisiä tulevasta levystään. - Siitä tulee erittäin hyvä. Se käsittelee tärkeitä asioita maailman tärkeimmästä asiasta, on kaikki, mitä miehet suostuvat paljastamaan silmää nikaten. Riku Niemi Orchestralla on luvassa keikkaa toisensa jälkeen, ja juuri sitä molemmat miehet haluavatkin. - Aina haluaa tehdä seuraavan keikan tai seuraavan levyn. Tämä on ehkä klisee, mutta kaikki keikat ovat yhtä tärkeitä ja kaikkia odottaa yhtä paljon, Kääriäinen miettii. Kääriäinen esitti gaalassa myös dueton Pate Mustajärven kanssa viime vuonna edesmenneen iskelmälegenda Kari Tapion muistolle. Kääriäinen sanoo, että Kari oli hänen erittäin hyvä ystävänsä. - Nähdään kohta! Ei nyt kuitenkaan ole mitään kiirettä, mutta kyllä me vielä näemme, Kääriäinen hymyilee sanoessaan, mitä haluaisi sanoa vanhalle ystävälleen. Myös kolmekymmentä vuotta musiikkia tehnyt Kaija Koo oli ehdolla kolmessa kategoriassa, mutta ei tällä kertaa päässyt palkintosijoille asti. Sen sijaan Koo esitti gaalassa kaksi omaa kappalettaan: Seinäruusun ja viimevuotisen sinkkunsa Vapaan. Koon mukaan Vapaa kertoo siitä, miten voi oppia vapautua muiden asettamista rajoitteista elämän käännekohdasta. - Vapaa kertoo omasta elämästäni ja oman suunnan löytämisestä. Siitä, kun on vapaa, Koo tiivistää. Koo kertoo iloitsevansa uusien sinkkujensa menestyksen myötä, siitä ettei joudu elämään vanhoilla biiseillä, vaan pystyy tuottamaan yhä uutta musiikkia, joka uppoaa ihmisiin. suvi teräsniska palapeli koossa Suvi Teräsniskan viime syksynä julkaistua albumia on myyty jo yli kappaletta. Se on paljon aikoina, jolloin levymyynti kaiken kaikkiaan potee puutostilaa Oman paikkansa löytäminen viihdetaivaalta ei ole helppoa. Se on kuin ison palapelin kokoaminen aineistoa on paljon, mutta sen löytäminen oikeille paikoilleen varsin työlästä. Suvi Teräsniskan palapeli alkaa olla hyvällä mallilla. - Hento kuiskaus on kappale, jota en pysty ohittamaan edelleenkään keikoilla, ja sillä suosioni lähti todella nousuun. Toisen levyn jälkeen alkoivat yleisömäärät keikoilla edelleen kasvaa, ja nyt alkuvuonna paikat ovat olleet ihan täynnä, Suvi Teräsniska iloitsee. Syytä suosion huimaan nousuun ei tarvinne kaukaa hakea. Kuorosota- ohjelma ja menestyminen siinä ovat olleet kaiketi se puuttuva pala hänen pelissään. - Ehkä se on sitten siihen vaikuttanut, että nyt ihmiset osaavat jo yhdistää tietyt hittikappaleet minuun. Kuorosota olikin nuorelle artistille ainutlaatuinen kokemus. Mistään helposta jutusta siinä ei ole kyse, vaan työtä sen eteen joutuu paiskimaan kelloon katsomatta. - Päivät olivat aika tiukkoja varsinkin alussa, kun kaikki kuorot olivat vielä mukana. Aamuyhdeksään mennessä menin studiolle, jossa päivä alkoi meikillä, kampauksella ja puvustuksella. Sitten kahdet kameratreenit, ja tauon jälkeen kenraaliharjoitus. Se olikin mielenkiintoista, kun siinä vaiheessa vielä kaikki tuntui olevan joka suhteessa ihan levällään. Mutta aina skarpattiin hyvin varsinaiseen live-esitykseen, Suvi Teräsniska kertoo. Paitsi mediajulkisuuden kannalta, Suvi Teräsniska näkee Kuorosodassa paljon hyviä puolia muutenkin. - Tunnelma kuoronjohtajien keskuudessa oli mainio, ja meno oli heti alusta asti rentoa. Myös kuorolaisiin tutustuminen ja ystävystyminen heidän kanssaan oli itse asiassa parasta koko hommassa. Sainhan parissa kuukaudessa kaksikymmentä uutta ystävää. Olli on mulle eräänlainen isähahmo tässä ammatissa. Hän on pystynyt opastamaan minua paljon ja osannut myös kertoa niistä tuntemuksista, joita voi tulla sitten kun suosio ei ihan huipussaan olekaan. Yhteistyötä Yö:n kanssa Suvi Teräsniskan varhainen kokemus laulamiseen liittyy lähinnä kuorolauluun. Sieltä hänelle on kehittynyt hyvä sävelkorva ja puhtaus laulamisessa. Vuonna 2006 astui sitten kuvioihin mukaan Yö-niminen yhtye. - Uskaltauduin kysymään Olli Lindholmilta, että saisinko lähteä joskus heidän keikoilleen laulamaan, kun olen niin kova bändin fani. Siitä sitten homma kolahti niin, että olen ollut jo bändin kahdella kiertueella mukana, Suvi Teräsniska muistelee. Eikä yhteistyö Yö:n kanssa suinkaan ole päättynyt, vaan lisää on tulossa jo tänä vuonna. - Olen mukana bändin 30-vuotisjuhlakiertueella, ja se on minulle todella suuri kunnia. Olli Lindholm sanoi, että kuulun ehdottomasti kalustoon. Nuorelle naislaulajalle Lindholm on ollut muutenkin suureksi avuksi, koska kokemusta kaikesta alaan liittyvästä miehellä todellakin löytyy. - Olli on mulle eräänlainen isähahmo tässä ammatissa. Hän on pystynyt opastamaan minua paljon ja osannut myös kertoa niistä tuntemuksista, joita voi tulla sitten kun suosio ei ihan huipussaan olekaan, Teräsniska mainitsee. Harkiten eteenpäin Suvi Teräsniskan tuleva vuosi näyttää siis hyvältä. Kysyntää on paljon ja yhtenä tärkeänä asiana tuleekin työn ja vapaa-ajan saattaminen sopusointuun. - Tämä vuosi on tosiaan jo mietitty. Sen verran paljastan, että keikkalun ohessa kaavaillaan jo uutta albumiakin, jonka julkaisu on ehä jo ensi syksynä. Mutta lomaa aion myös vuoden mittaan pitää, koska se pitää motivaation korkealla ja on sitten intoa lähteä taas tien päälle, kun on vähän levännyt välillä. Suvi Teräsniska tunnustautuu kissaihmiseksi. Hänellä on kaksikin lemmikkiä kotona, ja niiden kanssa aikaa vierähtää paljon. Sen lisäksi jääkiekko on vienyt artistin sydämen. - Oulun Kärppien matseissa käyn aina kun mahdollista, sillä jääkiekko on ollut minulle jo pitkään suuri mielenkiinnon kohde. 7

8 teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää antti tuisku rakastaa musiikkia ja liikuntaa yli kaiken Poplaulaja Antti Tuisku voitti Suomen Tanssii tähtien kanssa -kilpailun viime syksynä. Tuisku ja hänen tanssiparinsa Anna-Liisa Bergström keräsivät finaalissa lähes 80 prosenttia koko äänimäärästä ja heidän viimeinen freestyle-esityksensä sai tuomaristolta täydet pisteet. Mutta kenen tähden kanssa poppari itse haluaisi tanssia, ja mistä hänet voit tänä keväänä bongata? Antti Tuisku, 26, pääsi vuoden 2003 Idolsissa kolmannelle sijalle ja seuraavan vuoden Yleisradion Suuret suomalaiset -äänestyksessä 90:nneksi. - En mie oo koskaan voittanu mitään! poptähti kommentoikin voitettuaan Tanssii tähtien kanssa -kilpailun viidennen tuotantokauden viime syksynä. Tuisku oli vahva ennakkosuosikki, mutta kertoi silti finaalin jälkeen, että voitto yllätti. - Voitto ei ollut kyllä arvattavissa. Kun viimeisellä viikolla joka paikassa tuutattiin ja ennustettiin voittoa, se herätti vastareaktion, hän kommentoi. Finaalissa toiseksi tullut pari Laura Voutilainen ja Marko Keränen, olivat melko varautuneita Tuiskun ja Bergströmin voittoon jo finaaliin tullessaan. Tää oli vähän niin kuin hei odotettavissa, Voutilainen naureskelikin toista sijaansa voittajaparin paljastuttua. Itse en ole koskaan tituleerannut itseäni tanssijaksi. Jos minut laitetaan ammattilaisten viereen, jään saman tien kakkoseksi. - Juuri sen takia lähdettiinkin aika rennolla asenteella finaaliin nauttimaan tanssimisesta. Henkilökohtaisissa pyrkimyksissä saavutimme, mitä olimme hakemassa. Ykköseksi pääseminen olisi ollut bonusta, Voutilainen ja Keränen kertoivat. En pidä itseäni tanssijana Tanssiminen on Tuiskulle tapa ilmaista itseään siinä, missä laulu ja biisien kirjoituskin. Popmusiikin teko on hänelle elämän suola, ja sitä kautta artisti kokee street -tanssin omimpana tanssilajinaan. Tuisku ei kuitenkaan pidä itseään tanssijana. - Itse en ole koskaan tituleerannut itseäni tanssijaksi. Jos minut laitetaan ammattilaisten viereen, jään saman tien kakkoseksi. On kuitenkin ollut mahtavaa saada oppia koko tämän kuluneen seitsemän vuoden aikana tanssista niinkin paljon kuin olen oppinut. Jos tähti saisi itse valita tähden, jonka kanssa haluaisi tanssia, se olisi ehdottomasti Madonna. - No Madonna tietysti. Häneltä oppisi varmasti paljon arvokkaita asioita. Plus hänhän oli alun perin tanssija ennen kuin aloitti laulajan uransa. Tätä moni ei muista tai tiedä. Tuisku sanoo rakastavansa musiikkia ja liikuntaa yli kaiken, ja tanssi on hänen mielestään yksi parhaista liikuntamuodoista. - Siinä yhdistyy rakkaus musiikkia ja liikettä kohtaan, hän tiivistää. Opin aikaa Tuisku kertoo oppineensa Tanssii tähtien kanssa -kilpailun aikana nöyryyttä omaa tekemistään kohtaan. - Opin myös olemaan itselleni armollisempi. Enää en ole saman tien ruoska kädessä, jos en opi jotain uutta juttua saman tien. Totta kai opin suuren määrän uusia asioita myös fyysisesti tanssin puolella, hän kokoaa yhteen oppimaansa. Tuisku lisää, että tanssi on antanut myös paljon muuta hänen elämäänsä, sillä tanssipari Anna-Liisa Bergström eli Ansku lähtee kiertämään hänen show nsa mukana tänä keväänä. Kilpailussa oli Tuiskun mukaan leirikoulu-fiilis ja tuli ystävystyttyä monien kanssa, mutta vuoden päästä näkee, ketkä muut tanssijat jäävät pysyvästi omaan elämään. Itse tanssimisessa Tuisku koki parhaana onnistumisen. - Minulla meni kauan aikaa siihen, että totuin katsomaan itseäni peilistä, koska mielestäni näytin aika hölmöltä. Sitten, kun unohtaa kaikki tuollaiset asiat, ja itse liikkeestä rupeaa vain nauttimaan, se on hieno tunne. Kun antaa vain musiikin viedä ja hiki lentää. Tämän vuoden Antti aikoo käyttää kokonaan keikkailemiseen. Nyt helmikuussa hän on tekemässä uudelleen viime syksynä suuren suosion saanutta laivashow ta Silja Europalla. - Siellä Ansku tulee olemaan yksi tanssijoistani, ja voi olla, että jotain tuttua myös Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tullaan näkemään, Tuisku paljastaa. teksti: juha lahti / Kuva: auraviihde kuvapankki charlies asiat tasapainossa Charlies on viime aikoina tuntenut muutosten tuulten puhaltavan orkesterin sisällä. Orkesteriin tuli kaksi uutta muusikkoa viime vuoden toukokuussa. - Janne Leinon tilalle tuli meille Tommy s- orkesterista Mårten Raikula. Lisäksi otimme mukaan viidennen miehen, kitaristi Mårten Helsingin, kertoo pääasiassa orkesterin basistin tehtäviä hoitava Peter Österåker. Charlies on monessa liemessä keitetty ja lukuisat koitokset läpikäynyt konkariryhmä. Vuonna 1995 perustettu orkesteri esiintyi alkuaikoina lähinnä ruotsikielisillä alueilla, mutta lähti sittemmin valloittamaan suomalaisia tanssilavoja laajemminkin. Paljon onkin orkesteri saanut elinvuosinaan aikaiseksi, sillä julkaistuna on seitsemän albumia, ja plakkarissa muun muassa Vuoden Viihdyttäjätitteli sekä menestys Syksyn Sävel- kilpailussa. Uutta musiikkia on myös jo luvassa orkesterilta. - Ensi syksynä on tarkoitus 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

9 Olemme itse asiassa kaikki yrittäjiä, joten siksi vain viikonloppukeikat. No kesällä kyllä esiinnymme enemmänkin, mutta kenellekään meistä soittaminen ei ole päätyö. julkaista levy, ja muutamia kappaleita on jo valmiina sitä varten. Pääosin kappaleet tulevat ulkopuolisilta tekijöiltä. Uudella levyllä tulee olemaan sekä käännöskappaleita, että täysin uutta materiaalia, Österåker lupailee. Uusi albumi tulee noudattelemaan tyylillisesti bändin linjaa, eli takuuvarmaa tanssijalkaan sopivaa musiikkia tullaan pitkäsoitolta varmasti löytämään. Mutta Österåkerin mukaan tavoitteena on saada albumille myös materiaalia, joka löytää tiensä radiosoittoon. Tarjolla kokonaisuus Charlies on siis kasvanut viisimiehiseksi orkesteriksi, ja näin ollen satsausta monipuolisuuteen esiintymisissä on siis havaittavissa. Hyvä niin. Orkesterin esiintymiset painottuvat pääosin viikonloppuihin, ja siihen on ihan selvä syykin olemassa. - Olemme itse asiassa kaikki yrittäjiä, joten siksi vain viikonloppukeikat. No kesällä kyllä esiinnymme Päivitämme muutenkin ohjelmistoa parin kuukauden välein. Mutta yksi on ja pysyy. Eli tunnetuimmat Charlies-hitit vuosien varrelta tulevat aina kuulumaan keikkaohjelmistoon. enemmänkin, mutta kenellekään meistä soittaminen ei ole päätyö. Charlies-orkesterin keikkapaikat vaihtelevat kovastikin, eikä bändillä sinällään ole mitään varsinaista suosikki paikkaa, missä esiintyä. - Kaikki paikat ovat yhtä mieluisia, jos vain yleisöä löytyy, Österåker mainitsee. Bändi käyttää keikoillaan pitkälti hyvin harjoiteltua vakio-ohjelmistoa. Kun kuitenkin esiintymispaikat vaihtelevat paljonkin, on pienet muutokset silloin ohjelmistossa aina tarpeellisia. - Päivitämme muutenkin ohjelmistoa parin kuukauden välein. Mutta yksi on ja pysyy. Eli tunnetuimmat Charlies-hitit vuosien varrelta tulevat aina kuulumaan keikkaohjelmistoon. Jokaisella keikalla Charlies laittaa itsensä aina täy- Satsaamme ohjelmiston, äänentoiston ja hyvän soittamisen lisäksi myös visuaalisuuteen, eli pyrimme siihen, että yleisöllä olisi myös katsottavaa keikoilla. Ja yksi tärkeä tavoite on se, että pyrimme olemaan aina keikoilla hyvällä tuulella. sillä likoon. Tavoitteena onkin tarjota kuulijoille kokonaispaketti, jolla iskostutaan yleisön mieliin pitemmäksikin aikaa. - Satsaamme ohjelmiston, äänentoiston ja hyvän soittamisen lisäksi myös visuaalisuuteen, eli pyrimme siihen, että yleisöllä olisi myös katsottavaa keikoilla. Ja yksi tärkeä tavoite on se, että pyrimme olemaan aina keikoilla hyvällä tuulella, Österåker sanoo. Charlies aikoo tulevaisuudessakin keikkailla lähinnä vain viikonloppuisin, johtuen juuri muusikoiden muista töistä. - Viikkokeikkamahdollisuudet talvella ovat muutenkin vähentyneet, eli niiden saaminen voisi olla työlästäkin. Viikonloppuisin löytyy kuitenkin töitä entiseen malliin, joten sikäli asiat ovat meillä hienosti tasapainossa. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää kari tapion musiikki jää elämään Kun viime syksynä keskustelin Kari Tapion kanssa, oli hänellä selkeät suunnitelmat siitä, mitä hän tulee jatkossa tekemään. Suunnitteilla oli muun muassa gospel-levy, ja ajatus kirkkoesiintymisistä. Viime joulukuun suru-uutinen kuitenkin katkaisi siivet näiltä suunnitelmilta, mutta artistin poismenosta huolimatta hänen musiikkinsa jää elämään. - Oli Karin itsensä toive ja vaatimus, että tällaisessa tilanteessa jatkamme edelleen musiikin parissa. Hänen Orkesterinsa tekeekin jatkossa esiintymisiä samalla kokoonpanolla, jolla se teki Kari Tapion kanssa keikan vielä joulukuun viidentenä päivänä, Kari Tapion poika Joona Jalkanen kertoo. Esiintymisiä on siis tulossa useampia, eikä mistään muistokonsertista ole missään nimessä kysymys. Bändin keikoilla tullaan kuulemaan tietenkin paljon myös Kari Tapion kappaleita, ja yhtenä orkesterin pääsolisteista tulee toimimaan Joonan veli, Jani Jalkanen. Koko Jalkasen perhe on elänyt Kari Tapion myötä varsin musiikkipainotteisen elämän. Se, olisivatko artistin pojat lähteneet mukaan musiikkiin ilman isänsä laulajataustaa, jää arvoitukseksi. - Toki kaveripiirimme on aina ollut sellainen, että musiikki on ollut tärkeässä asemassa ja siitä on paljon puhuttu. Mutta olisimmeko tässä määrin olleet mukana musiikissa ilman Karia sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa ilman musiikkia on vaikea elää, ja ilman Karia on vaikea elää, Joona Jalkanen kertoo. Isän poismeno on ymmärrettävästi ollut koko perheelle ankara isku. Joona puhuukin suhteestaan isään hyvin lämpimin sävyin. - Kari oli hyvin rakastava isä rehti, reilu, turvallinen ja luotettava. Ja hän luotti myös meihin. Isä myös näytti sen, että usko itseensä auttaa eteenpäin. Joona Jalkanen oli myös isänsä työkaveri hoitaen taustalla artistin jokapäiväisiä asioita. - Isän kanssa oli mukavaa tehdä duunia. Hän oli aina minun paras kaverini. Olimme aina hyvin läheisiä toisillemme, ja sanoimme päivittäin rakastavamme toisiamme, Joona Jalkanen kertoo. Kari oli hyvin rakastava isä rehti, reilu, turvallinen ja luotettava. Ja hän luotti myös meihin. Isä myös näytti sen, että usko itseensä auttaa eteenpäin. Aktiiviharrastaja Kari Tapio kertoi aina keskustellessamme mielellään musiikin lisäksi omista harrastuksistaan ja arkipäivän tekemisistään. Kalastaminen oli yksi hänen lempipuuhistaan. - Kävin useinkin isän kanssa kalastamassa. Usein kesäisin tehtiin niin, että kun tulimme aamuyöllä keikalta kotiin, niin lähdimme siitä suoraan kalastamaan nukkumatta ollenkaan. Aamusyönti oli silloin parhaimmillaan, Joona Jalkanen muistelee. Koko Jalkasen perhe oli myös innokas laskettelun harrastaja. Tässä oli varmasti taustalla Kari Tapion rakkaus mäkihyppyyn olihan hän itsekin sitä harrastanut. - Ja yksi hauskimmista harrastuksista oli allasseisonta. Meillä oli itse asiassa neljän hengen uimakerho, johon kuuluivat Kari, Ilkka Vainio, Sami Vainio ja minä. Meidän piti kyllä oikeasti mennä uimaan, mutta kun puheliaana miehenä tunnettu Ikka Vainio aina tarinoi tulevista levytyksistä ja muusta, niin eihän siitä uimisesta mitään tullut, vaan homma meni enemmänkin altaassa seisoskeluksi. Kari Tapio vähensi keikkailua vuosi sitten siirtyen oman kertomansa mukaan osa-aikaeläkkeelle. Töiden vähentäminen ei kuitenkaan sujunut vaivattomasti, sillä huippusuositun artistin kysyntä oli kova, ja työnsä artisti on aina halunnut hoitaa hyvin. - Kari oli ammattilainen isolla A:lla. Hänen lavaliikehdintänsä ei ehkä ollut parasta, mutta se, miten hän laulunsa tulkitsi, oli jotain suurta. Hän tiedosti sen, mitä hän on, ja tunsi myös vastuunsa siitä, että hänen oli joka esiintymisessä annettava kaikkensa, Joona Jalkanen kertoo. Kun juttelin hänen kanssaan vielä itsenäisyyspäivänä, niin huomasin keskustelleeni onnellisen miehen kanssa. Hänellä oli menossa paras luomiskautensa ja se jäi nyt kesken. Paras luomiskausi jäi kesken Ilkka Vainion ja Kari Tapion yhteistyö on alkanut jo 90-luvun alkupuolella. Mittava työ on kantanut hedelmää parinkymmenen kulta- ja platinalevyn muodossa. - Kari itse asiassa soitti minulle silloin 90-luvulla ja kysyi, että tehtäisiinkö yhteistyötä. Se oli minulle suuri kunnia, ja sopimus tehtiinkin samantien, Ilkka Vainio muistelee. Myös Vainio on aina ihaillut sitä työmäärää, jonka Kari Tapio on tehnyt uransa eteen. Artistin arkinen olemus ja jalkautuminen kansan keskuuteen on ollut yksi suuren suosionsa salaisuuksista. - Olen ollut joka päivä tekemisissä Karin kanssa. Se on ollut pitkä retki, ja hurja määrä työtä. Kari on aina ollut tavallinen suomalainen mies kaikkine virheineen, mutta aina tunnollisesti elättänyt perheensä ja antanut orkesterilleen töitä. Kun juttelin hänen kanssaan vielä itsenäisyyspäivänä, niin huomasin keskustelleeni onnellisen miehen kanssa. Hänellä oli menossa paras luomiskautensa ja se jäi nyt kesken. Kari Tapion suosio kansan keskuudessa kulminoitui myös siinä, että osanottoviestien määrä artistin poismenon jälkeen oli suunnaton. - Minullekin tuli niitä satoja, ja perheelle tuhansia. Se kertoo siitä, että Kari oli koko kansan mies, ja koko Suomi saattoi sinivalkoisen äänen taivaaseen, Ilkka Vainio mainitsee. Ilkka Vainio aikoo tehdä jatkossakin työtä sen eteen, että Kari Tapion ääni kuuluu edelleen ansaitsemalleen paikalle. - Vaikka hyvä ystäväni nyt on poissa, niin velvollisuuteni on vaalia tämän sinivalkoisen äänen elämää. Kari Tapio on aina ollut minulle paras mieslaulaja, eikä asia siitä mihinkään muutu. Ensimmäisenä työnäni olen ollut koostamassa Kari Tapion rakkaimmista lauluista 60 kappaleen julkaisua. Vaikka artisti onkin nyt poissa, niin voimme olla varmoja siitä, että ääni jää elämään ikuisesti. 10 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

11 teksti: juha lahti / Kuva: matti esko kuvapankki matti esko KEVYT MUSIIKKI ON RASKASTA Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. Iskelmälaulajien työstäkin annetaan usein varsin siloiteltu kuva, vaikka todellisuudessa se on vaativuudessaan varsin ankara laji. Tämän on mitä karuimmalla tavalla kokenut myös Matti Esko. Mutta hän selviytyi. - Vuonna 1996 asiat kulminoituivat. Lapset muuttivat pois kotoa, enkä edes osannut surra joidenkin läheisten poismenoa. Mietin vain, että tässäkö tämä nyt sitten oli? Iski masennus, Matti Esko kertoo. Tämä johtui pääosin siitä, että asioiden arvojärjestys elämässä ei ollut järjestyksessä. Töitä oli paljon, ja niitä piti siis myös kaiken aikaa tehdä. Mutta kun sietokyvyn raja tuli vastaan, se ilmeni varsin julmalla tavalla. - Ajoin keikalle, ja äkkiä vaan kesken matkan minulla ei ollut pienintäkään muistikuvaa siitä, minne olen ajamassa. Piti soittaa kotiin vaimolle ja kysyä, minne minun pitää mennä. En edes tiennyt, kuka olen. Levyke tyhjeni, Matti Esko muistelee. Myös tajuttomuuskohtaukset keikoilla kuuluivat oireisiin. Kerran juuri ennen esitystä kävi niin, että artistilla ei ollut ajatustakaan siitä, mitä kappaleita hän oli aikaisemmin keikoilla laulanut. Kuunnelkaa ihmiset itseänne! Jättäkää turha hötkyily pois. Minä itse olen käynyt todella pohjalla, mutta sen se vaati, ennen kuin opin elämään. - Se oli aika pelottava tilanne, olihan minulla takana jo 35-vuotinen ura laulajana. Kun kerroin takahuoneessa ennen esiintymistä bändin pojille asiasta, he ottivat sen ensin vitsinä. Mutta kun asian todellinen laita valkeni heille, niin se oli aika totinen paikka. Pojat alkoivat sitten kyselemään minulta, että olisiko sellainen biisi kuin Huomenta Suomi esimerkiksi tuttu? Kyllä niitä sitten pikku hiljaa alkoi muistua mieleen, ja keikka vedettiin läpi. Pahimpina aikoina mukaan tulivat myös itsetuhoiset ajatukset. Silloin Matti Esko päätti, että asialle on tehtävä jotain. Apua tilanteeseensa artisti osasi hakea, ja saikin sitä mielenterveysseuran kautta. Sen kautta alkoi toipuminen. Myös elämänmuutos ja asioiden uusi priorisointi ovat olleet avainasemassa tervehtymisen kanssa. - Kuunnelkaa ihmiset itseänne! Jättäkää turha hötkyily pois. Minä itse olen käynyt todella pohjalla, mutta sen se vaati, ennen kuin opin elämään. Tarinoihin pohjautuvaa musiikkia Paitsi että Matti Esko on löytänyt uudelleen sen elämäntavan, jolla hän voi nauttia jokaisesta hetkestä, on hän löytänyt itsestään myös musiikillisesti jotain uutta. - Oman äänialan bassobaritoni löytyminen tuntuu istuvan minulle hyvin. Esimerkiksi Leonard Cohenin kappaleet toimivat ja tulkinta kuulostaa varsin uskottavalta, Matti Esko iloitsee. Artisti julkaisi tammikuussa albumillisen uutta musiikkia, joka on Matti Eskon 31. pitkäsoitto. Albumin perustana ovat sanoitukset, tarinat, joita musiikki siivittää. - Siinä on lauluja suomalaisille miehille ja naisille. Ja mainittakoon, että suurin osa lauluista on duuribiisejä. Keikkalua Matti Esko jatkaa edelleen, mutta määrällisesti aika paljon maltillisemmin kuin aikaisemmin. Hän esiintyy monenlaisilla eri kokoonpanoilla, joko oman bändin kanssa tai jopa yksin. Tanssipaikka- ja ravintolakeikkojen ohella hänelle varsin mieluisia esiintymispaikkoja ovat pubit. - Pubeista tulee hyvä oppi. Siellä pitää osata olla ihmisten kanssa. Sellaiset esiintymispaikat vaativat sosiaalisia taitoja, tai oikeastaan niitä juuri oppii siellä. Matti Esko on tehnyt pitkän uran laulajana. Neljäkymmentä vuotta tulee täyteen tänä vuonna. - Sen lisäksi meillä on myös 40-vuotis hääpäivä, eli tässä vietetään tuplajuhlaa, Matti Esko paljastaa. Kunnioitettavia saavutuksia molemmat. Kun aviomiehen ammattina on tien päällä kulkeminen ja laulaminen, niin jokin salaisuus piilee varmasti myös kestävän avioliiton takana. - Se on ollut sellaista molemminpuolista periksiantamattomuutta. Ei olla luovutettu missään vaiheessa. Onhan liitto ollut täynnä nousuja ja laskuja, ja se on vaatinut luottamusta ja sitkeyttä. Mutta sitä on löytynyt. Kun on tuplajuhla kyseessä, niin pitäähän sitä myös jotenkin juhlia. - Jospa tekisin konserttikiertueen vielä tänä vuonna. Oikeastaan sitä on jo suunniteltukin aika pitkälle, ja kevään aikana selviää konserttien tarkemmat paikat ja ajankohdat. Säihkettä parketille ja tunnelmaa tanssilavalle Rainer Bollström & Graniitti Levytilaukset ja keikkakalenteri Huomio jo syksyn huippukonsertteihin Elämänohjaaja näkijä parantaja AVA PUHELINAIKOJA p h / 45 ½h / 30 *************************** p ,33 / min + ppm AVA Tanssien Tallinnaan Esiintyjät 3.3. Tarja Lunnas 6.3. Ari Klem Marion PÄIVÄRISTEILYT alk. 22 /hlö Bonusta matkoista ja laivaostoksista. SOUVAREIDEN LEVYT KOTIPOSTIISI HELPOSTI JA NOPEASTI NETISTÄ LASSE HOIKAN UUSIN JOS SINÄKIN TAHDOT SOUVAREITTEN LAMPELAN JUKAN UUSI SUN LUO UUDEN SUOSITUN LAPPILAISEN JARKKO HONKASEN CD ILLAKSI KOTIIN PUH.TILAUKSET Souvareista ilmestyy kirja talven 2011 aikana Etu ennakkotilaajille - tilaa nyt! Kari Piironen Mikael Konttinen Anneli Mattila Hinta voimassa asti. Lisätietoja ja varaukset 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: harri hinkka finlanders elämäntapa ja työ Seuraava isompi etappi Finlandersilla on muutaman vuoden kuluttua, jolloin orkesteri täyttää kolmekymmentä vuotta. Kun kokoonpanossa on edelleen mukana alkuperäisjäseniä, on bändillä taatusti jokin viisastenkivi asiaan olemassa. - Soittaminen ja kaikki siihen liittyvä on meille enemmän kuin pelkästään palkan ansaitsemisen väline. Pitää olla tietynlainen palo asiaan. Haluamme saada ihmiset viihtymään. Tämä on elämäntapa, joka on saanut alkunsa siitä, että harrastuksesta on jossain vaiheessa muodostunut ammatti, Lasse Paasikko kertoo. Eikä Paasikko suinkaan vähättele myöskään henkilökemian tärkeyttä juuri tässä työssä. Ryhmän pitää pystyä toimimaan yhdessä, koska yhteistä aikaa vietetään orkesterin jäsenten kesken paljon. - Se, mitä yleisö meidän työstämme näkee, on vain jäävuoren huippu. Kun esiintymisiin lisätään kaikki oheistoiminta, kuten matkustaminen, uusien kappaleiden etsiminen, niiden sovittaminen ja yrityksen pyörittäminen, niin silloin alkaakin tulla työtunteja jo niin paljon, että ei niitä enää kannata edes laskea. Yhden keikan tekemiseen esimerkiksi menee aikaa keskimäärin viisitoista tuntia, eli soittaminen on ajallisesti vain pieni osa tekemistä, Paasikko mainitsee. Vaikka Finlanders onkin hyvin vakiinnuttanut paikkansa yhtenä maamme eturivin orkesterina, ei se ole kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan, vaan työtä suosion eteen tehdään koko ajan. - Olemme tiedostaneet uudistumisen tarpeen. Se on mielekästä sekä yleisölle että myös oman motivaation kannalta. Ja kun pystymme tarjoamaan yleisölle hyvää viihdettä, niin vuorovaikutus on taattu ja palaute myös yleisöltä välitöntä. Se antaa juuri sitä motivaatiota, jonka avulla jaksaa vuodesta toiseen. Monipuolisuutta Finlandersin, kuten pääosin muidenkin tanssimusiikkia esittävien artistien ja orkestereiden tärkein työsarka löytyy tanssilavoilta ja ravintoloista. Mutta se, mikä erottaa Finlandersin useimmista muista kokoonpanoista, on kyky toteuttaa isojakin konserttitapahtumia. Orkesterista löytyy monipuolisen soittotaidon lisäksi hurja määrä sovitustaitoa, josta olemme päässeet nauttimaan myös kokoonpanon levyillä. - Viime vuosi huipentui taas Iloisen Joulukonserttikiertueen merkeissä, ja hienosti huipentuikin. Tuntuu siltä, että se onkin vakiinnuttanut nyt paikkansa muiden joulukonserttien tarjonnassa omanlaisellaan formaatilla. Pari viikkoa pidimme myös lomaa, ja nyt jatketaan perusviihdyttämisellä, eli kierretään taas Suomea tanssipaikoilla, Paasikko mainitsee. Olemme tiedostaneet uudistumisen tarpeen. Se on mielekästä sekä yleisölle että myös oman motivaation kannalta. Myös konserteissa orkesterin osaamisesta päästään nauttimaan vielä tulevan kevään aikana. Finlanders on nimittäin oivaltanut pienempien salien antaman mahdollisuuden esiintymisiin. - Tuolla maakunnassa on paljon sellaisia hengen saleja, jotka soveltuvat erinomaisesti konserttien pitämiseen. Silloin teemme esiintymiset ainoastaan omalla ryhmällä ja tekniikalla, ja näin saamme kustannukset pysymään kurissa. Intoa ja halua musiikin esilletuomiseen Finlandersilta löytyy yllin kyllin muutenkin, siitä oivana esimerkkinä ovat esiintymiset kouluissa. - Olemme käyneet lastemme ja lastenlastemme kouluissa esiintymässä ja samalla esittelemässä soittimia ja kertomassa muutenkin tästä alasta. Sen olemme tehneet ihan hyväntekeväisyysmielessä, Paasikko mainitsee. Levysuunnitelmia Kun orkesteri on 26-vuotias, ja koko olemassa olonsa ajan ollut suosituimpia esiintyjiä maassamme, pitää tähän tietenkin löytyä jokin syy. Iloinen ja yleisöystävällinen esiintyminen on varmasti yksi sellainen, mutta mitä muuta asian taustalla voi olla? - Olemme tehneet töitä ruohonjuuritasolla pitkään. Suosio ei perustu yhteen hittiin tai johonkin kilpailuvoittoon. Olemme tehneet matalalla profiililla yleisölle tanssittavaa musaa, ja itse asiassa radiosoittoon kappaleemme ovat päässeet vasta aivan viime aikoina. Tietynlainen tasaisuus on valttimme, ja kun huvijärjestäjät aina pohtivat, kenet uskaltaa vielä ensi vuodeksi tilata esiintymään, niin siinä vaiheessa meidän pitkä uramme luo uskottavuutta, Lasse Paasikko analysoi. Uutta levymateriaalia Finlanders on julkaissut tasaisesti koko uransa ajan. Niinpä nytkin ollaan suunnittelmassa uutta albumia, jonka julkaisua kaavaillaan vielä loppuvuodeksi. - Levybiisejä valikoidaan parhaillaan. Levyllä tulee olemaan sekä orkesterin jäsenten omia kappaleita, että muualta tulleita. Sovitukset tehdään orkesterin toimesta. Albumin äänimaailma tullee noudattelemaan sitä linjaa, josta olemme saaneet nauttia jo kahdella aikaisemmalla levyllä. Näillä kahdella albumilla, joista toinen muuten oli joululevy, olemme käyttäneet muun muassa oikeita jousia, ja se antaa mahdollisuuden isoihin soundeihin. Toivottavasti tähän on mahdollisuus myös tulevalla levyllämme. teksti: juha lahti / kuva: anneli mattila kuvapankki anneli mattila uudistumisen aika Nuoresta iästään huolimatta jo pitkän uran iskelmälaulajana tehnyt Anneli Mattila palaa artistien eturiviin vauhdilla. Uuden levy-yhtiön ja tuoreiden taustavoimien ansiosta hetken seesteisemmän kauden jälkeen meno on taas kiihtymään päin. Kahden vuoden tauon jälkeen saamme keväällä kuunneltavaksemme uutta Anneli Mattila- musiikkia. Asian taustalla ovat häärineet muun muassa herrat Ilkka Vainio ja Esa Nieminen. - Minulle on tullut aika paljon palautetta siitä, että miksi en ole tehnyt uutta levyä. Mutta ei se aina ole niin helppoa. Toki levyn voi nykyään tehdä nopsaankin, mutta minä haluan tehdä sen hyvin ja tyylillä. Pitää olla sellaisia kappaleita, että on mielekästä myös laulaa niitä, Anneli Mattila kertoo. Juuri oman tyylin löytäminen onkin ollut Anneli Mattilalle tärkeää uuden albuminen tekemisessä. Mitään ihan mullistavaa ei kuitenkaan ole luvassa, vaan kuosissa on pysytty. - No iskelmäähän sieltä on 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

13 teksti: juha lahti / Kuva: stefan bremer sir elwoodin hiljaiset värit keskiolutjatsia Sir Elwoodin hiljaiset värit (jäljempänä SEhv) on kokoonpano, joka kehittelee kuunneltavaksemme tarinoita, ja maalaa sitten niihin musiikilla raamit. Kuuntelemalla bändin uutta albumia Kaipuun vuosirenkaita voi tämän jokainen itse todeta. - Musiikkimme lähtee aina tarinapohjalta, ja musiikki tulee siihen päälle. Se voi olla ihan mitä tahansa. Nyt on mukana esimerkiksi yksi kolmen soinnun rock, mutta matkan varrella on ollut marssia, tangoa ja valssiakin. Ihan mitä tarina vaatii, pääosin bändin musiikista vastaava Juha Lehti kertoo. Mitään musiikillisia rajoitteita tai kategoriointeja ei SEhv halua tehdä. Ja mikä hienointa, ainakaan tämä uusin albumi ei avaudu missään nimessä ensi kuulemalla, vaan kaikkine monipuolisine vivahteineen se vaatii paneutumista useamman kerran muuttuen kerta kerralta aina vain kiehtovammaksi. - Paljon on sellaista minimaalista musiikkia mukana. Mutta toisaalta, jos biisin täytyy kasvaa isoksi, niin antaa mennä vaan, Lehti mainitsee. Kaipuun vuosirenkaita - albumin avaus on upea. Lähinnä jousitaustojen kera soljuva Menneitä vain on tänä päivänä niin erilainen aloitus pitkäsoitolle, että se on oikeastaan upea oivallus. - Kappaleen on sovittanut Otto Donner, ja hänen johdollaan kappale soitettiin studiossa livenä, eli ei mitään päällekkäissoittoja, vaan kaikki kerralla purkkiin. Kappale on intro koko levylle. Muutenkin SEhv tekee studiossa paljon työtä juuri niin, että kaikki äänitetään samalla kertaa. Kun biisit on etukäteen treenattu hyvin, niin silloin menetelmä toimii. - Emme käytä esimerkiksi klikkiä tempon pitämiseen tai autotunea, koska sillä tavalla musiikkiin saadaan rouheutta ja svingiä. Toki liveotoissa jää aina jonkin verran mokia, mutta me olemme jo oppineet hyväksymään sen, Lehti kertoo. Tarinankertoja Juha Lehti siis tekee pääosan bändin musiikista, ja varsinkin sanoitukset ovat hänen ominta temmellyskenttäänsä. Tekstit ovat maanläheisiä tarinoita, joita on mukava kuunnella. - Kaikki tulee ammennettua siitä, mitä ympärillään näkee ja kokee. Tarinat ovat sellaisia, kuin itse on ne asiat nähnyt. Seison joka ikisen tekstini takana. Sana muusikko on Lehdelle hieman outo käsite, ja hän tunteekin olevansa enemmänkin tarinankertoja. - Se on hienoa, jos osaa kertoa tarinan niin, että ihminen jää sitä siihen nuotion ääreen kuuntelemaan. SEhv:n musiikki ei missään nimessä ole tämän päivän viimeisimpiä muotitrendejä kumartavaa. Se liikkuu kuulemma jossain jatsin reunalla. Musiikkimme lähtee aina tarinapohjalta, ja musiikki tulee siihen päälle. Se voi olla ihan mitä tahansa. - Bändin alkutaipaleella jonkun illanvieton yhteydessä mietimme, että mitä musiikkimme oikein on? Koska soittotaito ei ollut ihan huippuluokkaa, niin nimesimme musiikkimme keskiolutjatsiksi. Se voi olla ihan mitä kuulija vain haluaa. Matalalla profiililla omaa juttuaan tekevä SEhv on jo parikymmentä vuotta vanha kokoonpano. Kolme alkuperäisjäsentä on vielä mukana, ja viimeksi mukaan tullutkin on ollut mukana jo seitsemän vuotta. Kaikki tulee ammennettua siitä, mitä ympärillään näkee ja kokee. Tarinat ovat sellaisia, kuin itse on ne asiat nähnyt. - Näyttää siltä, että mehän taidamme viihtyä toistemme seurassa. Tämä on sellainen meidän poikien kalaretkiporukka, Lehti vitsailee. SEhv:n ajasta varsin suuri osa kuluu juuri albumien tekemisessä. Siltä jäävä aika kuluukin sitten keikkaillessa. - Levyn tekeminen on vuoden mittainen projekti. Sen jälkeen on aina pakko vetää henkeä. Tämä tuleva vuosi painetaan keikkoja. Syksyllä aletaan taas sitten ehkä miettimään uusia biisejä, Lehti valaisee bändin työjärjestystä. Normaalien klubi- ja festariesiintymisten lisäksi SEhv tekee myös konserttiesiintymisiä. Ne antavat ohjelmistolle sellaisia mahdollisuuksia, joita ei klubeilla ole. - Konserteissa on hienoa esiintyä, koska siellä voi vetää sellaisia biisejä, jotka eivät klubeilla toimi. Jotkut biisit vain vaativat herkän ympäristön. tulossa, sellaista tanssikansaan kohdistettua musiikkia. Eikä Anneli Mattilan kannatakaan lähteä merta edemmäs kalaan, sillä hänen työpaikkansa löytyvät kyllä edelleen tanssipaikoilta ja -ravintoloista. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta laulamista en kyllä vaihtaisi mihinkään. - Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta laulamista en kyllä vaihtaisi mihinkään. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja se toteutuukin erinomaisesti juuri tässä ammatissa. Enkä ole tulevaisuudessakaan tekemässä mitään súunnitelmallisia muutoksia asian suhteen, vaan etenen hetken kerrallaan, Anneli Mattila kertoo. Anneli Mattila on myös oivaltanut sen, että mihinkään tiettyyn, ahtaaseen kategoriaan ei kannata itseään tunkea, vaan hän ottaa kaiken irti juuri tanssimusiikin monista mahdollisuuksista. - Iskelmässä pystyy uimaan moneen eri suuntaan, sillä sovituksilla saa monenlaisia, hienoja juttuja aikaan. Tärkeätä on ainoastaan pitää mielessä se, että tanssipoljento säilyy. Artistin taustalla häärii edelleen mainio V.I.P.- orkesteri, jonka kanssa yhteistyö onkin sujunut moitteettomasti jo pitkään. - Neljä vuotta on jo tehty yhteistyötä, vaikka joku miehistövaihdos matkalle mahtuukin. Meillä jotenkin henkilökemiat toimivat hyvin, ja se on ensiarvoisen tärkeää tällaisessa ryhmätyössä. Tämä on eräänlainen parisuhde. Ja kun esiintyjillä kaikki on kohdallaan, niin se hyvä fiilis kyllä välittyy myös yleisölle. Olemme tiedostaneet uudistumisen tarpeen. Se on mielekästä sekä yleisölle että myös oman motivaation kannalta. Kotiasiat kunnossa Aina Mattilan sisaruksia haastatellessani he ovat muistaneet korostaa sitä, kuinka tärkeässä asemassa koti ja perhe heille ovat. Niin käy nytkin Anneli Mattilan kohdalla. - Olen perheen ainoa musta lammas, sillä kaikki muut asuvat edelleen kotipaikkakunnalla Karviassa, mutta minä olen muuttanut Seinäjoelle. Ei se välimatka ole kuitenkaan saanut minkäänlaista hiipumista aikaan sisarussuhteissamme, sillä soittelemme kyllä toisillemme päivittäin. Kun koko Mattilan sisarusperhe toimii musiikin alalla, on siitä myös suunnattomasti hyötyä toisilleen. - Se luo tietynlaista turvaa. Juttelemme paljon juuri musiikista, keikkailusta ja kaikesta tähän liittyvästä keskenämme. Se on suuri rikkaus, että asia on juuri näin, Anneli Mattila mainitsee. Olen perheen ainoa musta lammas, sillä kaikki muut asuvat edelleen kotipaikkakunnalla Karviassa, mutta minä olen muuttanut Seinäjoelle. Sisarukset ovat jälleen lämmittelemässä vanhaa rakasta harrastustaan, eli kotijammailua. Siinä he pääsevät kokeilemaan monenlaisia juttuja. - Minäkin olen kokeillut monia eri instrumentteja. Tulos on kuitenkin ollut aika kehno, ja olenkin päättänyt edelleen pitäytyä laulussa, Anneli Mattila naurahtaa. Mattilan sisarusten yhteiskonsertteja ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta niistäkin olemme aikojen saatossa päässeet nauttimaan. Ja joskus vain käy niin, että mitä useampi kokki, niin sitä sekavampi soppa. - No kerran kävi jopa niin, että meille oli myyty yhteiskeikka jonnekin. Oli vain käynyt niin, että minulle ei kukaan ollut muistanut asiasta kertoa. Toiset sitten tulivat luokseni, ja sanoivat, että nyt pitäisi jo lähteä keikalle. Siinä oltiin yksi ja toinenkin huuli pyöreänä, kun kysyin, että mihinkäs nyt muka ollaan menossa. Mutta tulihan sekin keikka lopulta hyvin hoidettua. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuvat: Hallikainen kuvapankki Mutta missä ollaan kymmenen vuoden kuluttua? Montako tanssipaikkaa on silloin? Hätä on suuri. Kaikkea muuta kyllä Suomessa tuetaan, mutta ei kevyttä musiikkia. joel hallikainen kokonaisuus hallussa Viisikymppinen Joel Hallikainen on leipänsä eteen viihdyttänyt suomalaisia jo kolmekymmentä vuotta. Kun Tuttu Jutun ja Kuurankukan mukanaan tuomien vauhtivuosien lomassa perheeseen on syntynyt viisi lasta, on elämänarvojen mietiskely ja oivaltaminen ollut artistille ensiarvoisen tärkeä asia. - Kun tähän ammattiin lähtee, niin sitä antaa itsensä ikään kuin käytettäväksi. Silloin työ vie niin paljon mukanaan, että muuhun ei oikein aikaa jää. Kun perheeseen sitten tuli lapsia, niin oli pakko pysähtyä ja hypätä oravanpyörästä pois, Joel Hallikainen kertoo. Esiintymisiä tämä monipuolinen artisti ei kuitenkaan missään vaiheessa jättänyt. Mukaan kuvioihin astuivat gospel-konsertit kirkoissa ja muissa tilaisuuksissa. - Gospel- musiikki on enemmän kuin puolet minua. Edelleenkin 75 prosenttia teksti: Johnny-Kai Forssell / Kuva: rasmus forssell iskelmäyhtye bohemia kovaan nousukiitoon Iskelmän tähtitaivaalla on tungosta, mutta hyville ja joukosta erottuville löytyy aina tilaa. Tästä on elävänä todisteena porilainen iskelmäyhtye Bohemia. Kun soittokunta on nuori, nuorekas ja täynnä soittamisen intoa, lähtökohtina hyvät eväät tanssittamiseen ja uutterat harjoitukset, löytää yhtye paikkansa suosion suuresta sumasta. Bohemian ohjelmisto on tanssiystävällinen ja siihen ovat mieltyneet myös monet maamme solistit. Vaikka yhtye oli kotikulmillaan Porissa vielä melko tuntematon ja joittenkin kollegoiden mielestä hetken tähdenlento, ponkaisi se viime syksynä Lavakauden päättäjäistapahtumassa Ikaalisissa suurempaan tietoisuuteen. Äänilevy- ja ohjelmamogulit panivat merkille varsinkin yhtyeen soittotaidot ja ohjelmiston monipuolisuuden. Kaiken kruunasi huolella tehty ja oivana käyntikorttina toimiva cd-julkaisu. Tanssin alla tähtien. Kappale on Seppo Tammilehdon pomminvarmaa työtä ja se äänitettiin, miksattiin ja masteroitiin tuottajanero Antti Vuorenmaan huomassa. Nousukiitoon Tanssin alla tähtien meni välittömästi radiosoittoon, niin julkisen kuin kaupallisenkin radion puolella. Haastattelut seurasivat toisiaan ja julkisuutta tuli roppakaupalla. Onneksi Bohemialle ei käynyt, kuten valitettavan monelle nopeaa suosiota saaneelle yhtyeelle. Liri ei noussut nuppiin, kuten sanonta kuuluu. Harjoituksia jatkettiin kuten ennenkin ja pitempää äänitettä suunnitellaan maltilla. Keikkakalenteri tosin tiivistyi ja esteenä ovat olleet enää Bohemian soittajien päivätyöt. Ei neljän suora vaan neloset Tasokas yhtye vailla nimisolistia saattaa saada jotkut tanssijärjestäjät mietteliäiksi. Onneksi Bohemiasta löytyy ainakin kaksi kympin laulajaa. Harri Peltonen on pesunkestävä kuuluisan Porirockin kasvatti ja lanseeraaja. Kitarointia ja laulua on Harri Peltonen tahkonnut Bohemiaa ennen ja sen sivussa jo toistakymmentä vuotta. Peltonen vastaa myös erikoisemmista nyansseista yhtyeen soitannossa ja ylioppilasmerkonomin tarkkuudella hoitelee laulu- ja kitaraosuudet taiten. Hänen rinnalla sooloilee ja komppaa toinen kitaristi-laulaja Tapio Lindholm. Myös bluesvelhona tunnettu Lindholm tuo oman persoonallisen panoksensa tanssimusiikkiin. Konservatorion kautta humppaan loikkaaminen on häneltä käynyt luontevasti ja Tapio opettaa myös kitaransoittoa tuleville staroille. Lindholm on niinikään tuttu nimi alalla, jossa etsitään korkeampia sfäärejä eikä hän vierasta kokeilevampaakaan menoa. Turo Virtanen on Bohemian basisti, mutta ei se perinteinen kaskujen basisti. Kantrimusiikkia diggaava Turo tuo sen tarvittavan suomalaiskansallisen tuulahduksen, kun hän tarttuu haitariin ja antaa palkeille kyytiä. Yhtyeen velikulta ja hovisäveltäjä Turo Virtanen muistaa ennen jokaista keikkaa todeta, että on unohtanut hakea konservatorion valmistumistodistuksena sen toimistolta. Sami Nieminen on bändin liideri ilman vaaleja. Autotalliyhtyeet jäivät väliin, kun Sami lähti rumputunneille ja säesti äitinsä Päivi Niemisen yhtyeessä jo vuonna kivi ja miekka. Äidin, humppakuningattaren, matkaa lähteminen synnytti päätöksen ammattimuusikoksi ryhtymisestä. Mutta ei sekään Samille riittänyt. Harri Peltosen lailla yo-merkonomin paperit hankkinut Sami Nieminen panostikin yllättäen jatko-opintoihin. Ei suinkaan Kauppakorkeaan, vaan Eurajoen opistolle kanttorinoppiin. Sijaiskanttorin esittämää kirkkomusiikkia on saatukin kuulla kotikulmilla jo useasti. Bohemian pikku Beethoven soittaa rumpuja, mutta ei lyö niitä. Vannoutunut Elvis-fani ei yhtyeessä elvistele, jollei taivaansinistä Ludwig-rumpusettiä, samanlaista kuin Elviksen rumpalilla oli, lasketa. Mainittakoon, että Sami soitteli ensimmäisiä keikkojaan 15-vuotiaana kun Päivi Niemisen yhtyeen vierailevana solistina oli silloinen tangokuningas Petri Hervanto. Joulukuussa 2010, kymmenen vuotta myöhemmin, Bohemian solistina visiteerasi Petri Hervanto! Headhunter iski! Ikaalisten läpimurron jälkeen yhtäkkiä kaikki oli toisin. Warnerin mogulit Lauri Domnick ja Pequ Nieminen äkkäsivät kutakuinkin yhtä aikaa, että tuossa on se bändi jota etsimme. Uusi koti löytyi oitis Yölinnun ja Neljänsuoran seurasta. Warner Music Live kuuluu maailmanlaajuisen Warner Music Groupin ryppääseen ja liikkeellelähtö on sujunut hyvin. Monipuolinen ohjelmisto, jäsenten nuori keski-ikä, kunnianhimo ja taidot saattelevat Bohemian kiitoradalle, josta saatetaan nousta vielä korkealle. 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

15 esiintymisistäni tapahtuu juuri kirkoissa. Lasten varttumisen myötä Joel Hallikaiselle on jäänyt jälleen tilaa palata hengellisen musiikin lisäksi myös iskelmän ja lastenmusiikin pariin. Hän onkin saanut juuri valmiiksi sekä Täyttä kultaanimisen iskelmäalbumin että Riemuralli- lastenlevyn. Haluan lähteä keikoille, mutta yhtä paljon haluan palata sieltä kotiin vaimon ja lasten luo. Perhe on tärkein kaikista, ja se on vielä kasassa. - Tilanne on tosiaan muuttunut niin, että nyt on kapasiteettia tehdä myös kevyttä musiikkia. Teen jonkin verrran keikkoja tanssibändin kanssa tuoden ihmisille sitä kautta tiedon, että hei, tässä olen taas käytettävissänne. Olen varsin onnellisessa asemassa, sillä minulta ei itse asiassa puutu tällä hetkellä mitään ja kaikki elementit elämässäni ovat tasapainossa. Haluan lähteä keikoille, mutta yhtä paljon haluan palata sieltä kotiin vaimon ja lasten luo. Perhe on tärkein kaikista, ja se on vielä kasassa, Joel Hallikainen painottaa. Uusi lastenmusiikkialbumi tuo mukanaan lastenkonsertteja. Eri tyylijajeja toteuttava artisti ei kuitenkaan näe asiaa risririitaisena. - Musiikki on aina musiikkia. Iskelmässä ja gospel-musiikissa molemmissa lauletaan pääasiassa rakkaudesta. Iskelmämusiikissa on yleensä kyse kahden ihmisen välisistä asioista, gospelissa taas jostakin paljon meitä ihmisiä suuremmasta. Muutosten aikaa Joel Hallikainen ei halua suunnitella tulevaisuuttaan esiintyvänä taiteilijana kovinkaan piiruntarkasti. Tähän on myös syynsä. - Kaikki on niin kovin epävarmaa. Suomessa on paljon kevyen musiikin tekijöitä, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tanssipaikat nimittäin ovat se viimeinen linnake, joka voi olla koko alan pelastus. Mutta missä ollaan kymmenen vuoden kuluttua? Montako tanssipaikkaa on silloin? Hätä on suuri. Kaikkea muuta kyllä Suomessa tuetaan, mutta ei kevyttä musiikkia, Hallikainen kritisoi. Haastan oman alani ihmisiä älkää antako periksi. Olemme palvelemassa yleisöä ja parhaiten se onnistuu kuuntelemalla sydäntään. Myös median käytös kevyen musiikin suhteen on Joel Hallikaisen mielestä muuttunut viime vuosina aivan dramaattisesti. - Onko Suomessa yhtään televisio-ohjelmaa, joka esittäisi uutta kotimaista kevyttä musiikkia? Ei ole. Tämä on mielestäni kansallinen häpeä! Olen valmis koska tahansa tarttumaan haasteeseen millä tahansa tv-kanavalla. Musiikin tekijöille, esittäjille ja yleisölle on tarjottava mahdollisuuksia. Eivätkä radiokanavatkaan säästy Hallikaisen arvostelulta. Muutos on ollut melkoista. - Formaattiradiot ajavat alas laajaa musiikkipohjaa jauhamalla vanhoja hittejä. Radioihin on lähes mahdotonta päästä uudella musiikilla, ellet ole listaykkönen. Ja silloin yleensä pitää olla myös jonkin suuren levy-yhtiön leivissä. Jo pitkään on ollut tiedossa se, että levymyynti potee puutostilaa syystä, että musiikkia on saatavissa muualtakin kuin levykaupasta. - Internetistä ladataan musiikkia, ja sen takia levymyynti laskee koko ajan kaksikymmentä prosenttia vuodessa. Koko ala on sen takia kriisissä. Levyjä ei kannata tehdä, kun enää ei saada edes niistä aiheutuneita kustannuksia katettua levymyynnillä. Albumiajattelu jää historiaan. Monipuolisena taiteilijana Joel Hallikainen aikoo pitää pintansa kovassa musiikimaailmassa jatkossakin. - Monipuolisuus on lahja. Olen aika rauhallisin mielin liikkeellä, koska olen aina tehnyt musiikkia, tunnen yleisöni, ja kaiken pohjalla on luomisen ilo. Tanssikeikkoja teen siksi, että se tuntuu hyvältä, ja olen saanut takaisin kyvyn kohdata. Va i k k a koko kevyen musiikin sektori taisteleekin juuri nyt muutosten kourissa, ei Hallikaisen mukaan missään nimessä saa heittää kirvestä kaivoon. - Haastan oman alani ihmisiä älkää antako periksi. Olemme palvelemassa yleisöä ja parhaiten se onnistuu kuuntelemalla sydäntään. Kansa on aina löytänyt omansa ja niin tapahtuu tässäkin tarinassa. teksti: juha lahti / Kuva: anne yrjänä kirsi ranto perimmäisten asioiden äärellä Kun Kirsi Ranto voitti tangokuninkuuden vuonna 1998, muuttui hänen elämänsä täydellisesti. Julkisuus vaati koko ajan esillä olemista, ja kuusi vuotta vierähtikin lähinnä keikkabussissa istuen, kunnes tarve ja halu muutokseen vei voiton. Vuonna 2004 tilanne ajautui siihen pisteeseen, että Kirsi Ranto perui paljon keikkojaan loppuunpalamisen takia. Hän halusi vain olla, tekemättä mitään. - Minulle tuli eräänlainen sisäänpäin kääntymisen vaihe. Aloin etsiä vastauksia kysymyksiin onnellisuudesta, Kirsi Ranto kertoo. Tämä etsiminen kannatti, sillä sen myötä hän löysi elämäänsä syvällisiä arvoja erilaisia, kuin mitä meille kaiken aikaa tyrkytetään. - Onni, rauha ja autuus löytyvät meillä kaikilla sisimmästä. Ne pitää vain löytää, ja niitä pitää kuunnella. Kutsuisin sitä henkisyydeksi. Yhteiskunta on kuitenkin rakennettu niin, että tällainen henkisyys on suljettu pois. Maailmassa pelataan aika ihmeellisillä arvoilla, ja herää väistämättä kysymys, mihin me olemme menossa? Kirsi Ranto on myös palannut takaisin juurilleen kotiseudulleen pohjanmaalle. Myös se on osa hänen hakeutumistaan perusasioiden äärelle. - Vuoden 2009 keväällä tulin apurahan turvin kirjoittamaan uusia lauluja kotiin. Löysin itseni kuitenkin vielä syksylläkin samasta paikasta, ja sillä tiellä olen edelleen. Kirsi Ranto antaa vapaaajastaankin paljon juuri itse oivaltamiensa asioiden saattamiseksi myös muiden tietoisuuteen. Minulle tuli eräänlainen sisäänpäin kääntymisen vaihe. Aloin etsiä vastauksia kysymyksiin onnellisuudesta. Edelleen musiikissa mukana Kirsi Ranto on aktiivinen musiikin tekijä. Ei vain esittäjä, vaan myös tuottelias säveltäjä ja sanoittaja. Myös viimeisimmällä, syksyllä 2010 julkaistulla Läikytät mua- albumilla hänen kädenjälkensä kuuluu yhtä lukuunottamatta kaikissa kappaleissa. - Yritän kietoa lauluihini niitä oivalluksia ja ajatuksia, joita olen omassa elämässäni käynyt läpi, Kirsi Ranto mainitsee. Eikä hänen monipuolisuutensa rajoitu pelkästään biiisintekijän taitoihin, vaan osoitus monipuolisesta lahjakkuudesta on se, että hän kykenee tekemään esiintymisiä myös yksin. - Viime vuosina olen tehnyt paljon keikkoja pianolla itseäni säestäen. Ne ovat olleet konsertteja, yksityistilaisuuksia ja messuesiintymisiä. Myös joulukonsertteja tein yksin esiintyen. Monipuolisuutta lisää myös se, että Kirsi Ranto on tehnyt paljon soolovierailuja isoihin orkestereihin, ja show-tyyppiset esiintymiset ovat hänelle myös tuttuja. Mutta kyllä hän edelleen keikkailee myös perinteisesti bändinsä kanssa. - Teemme aika paljon ravintolakeikkoja, ja minun osaltani ovat pitkälti pop-voittoisia. Toki bändini sitten takaa omalla ohjelmistollaan monipuolisen tanssimusiikkitarjonnan, Ranto kertoo. Aktiivisuutta otteissa osoittaa myös se, että Kirsi Ranto on mukana tekemässä projektia nimeltä Neljän tähden ilta. - Siinä ovat minun lisäkseni mukana Meiju Suvas, Eino Grön ja Matti Esko. Käynnistämme esitykset vielä kevään aikana. Siinä tullaan kuulemaan meidän kaikkien isoimpia hittejä. Tavoitteena on ollut tarjota jotain erilaista, joka poikkeaa totutusta formaatista. Ehkäpä juuri jotain tällaista kotimainen kevyt musiikki kaipaakin. Nelikko tulee esiintymään kevään ja kesän aikana erilaisissa kesä- ja messutapahtumissa. Tavoitteena on ollut tarjota jotain erilaista, joka poikkeaa totutusta formaatista. Ehkäpä juuri jotain tällaista kotimainen kevyt musiikki kaipaakin. Syvällisempien asioiden pohtiminen on muuttanut Kirsi Rannon suhtautumista tulevaisuuden suunnittelemiseen myös dramaattisesti. - Entisessä elämässä olin 10-vuotissuunnitemien tekijä. Mutta olen nyt tajunnut, että sellaisia ei kannata tehdä, koska asiat eivät ole omassa kädessä. Musiikki on kuitenkin se minun juttuni, ja sitä tulen tekemään edelleenkin. 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä LEVYLAULAJAKSI? Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. ed vk Kappale Artisti Levymerkki Nää on niitä hetkii A.Aallon rytmiorkesteri Emma Sävel Työlki ellää (humppa) Pekkaniskan Pojat Magnum Vietiin vierestä mun Marko Maunuksela Spiral Tanssit talolla Varjokuva Mediamusiikki Tietää saat viimeinkin Matti Esko AXR Vahanukke, laulava nukke In The Mood Spiral Haku päällä Markku Aro MTG Tuokion kesti Charles Plogman Bluebird Meni kesä tuli syys Jari Grek Finrila Tuu aurinkoon Matti & Teppo MTR Empimättä sinun Susanna Heikki Magnum Herrajee häikäisee Rainer Bollström pienk Mustat silmät Jarkko Honkanen Power Annabella Tommi Soidinmäki Mediamusiikki Herätä minut Charles Plogman Bluebird Harmaa herrasmies Johnny & The Dodgers & co Turenki Tytöt tahtoo pitää hauskaa (remix) Mikko Alatalo Magnum Valkoinen ruusu Harri Kuokkanen pienk Viimeinen Myrskytuuli Magnum 20 * * Bimbambulla Sawotta Magnum Jälleen soittaa Dallapé Dallapé EMI 22 * * Nähdä Rooma ja kuolla Anniina Mattila Bluebird Maailmanloppu Marko Maunuksela Spiral Vain lunta kaikkialla Danny Poptori 25 * * Pohjan neito Matti Esko AXR Kulkurin sydän Vanhat Pojat Magnum 27 * * Jokainen nainen on laulun arvoinen Frederik Reetu King Kong Johnny & The Dodgers Turenki Söpö hiljainen Matti Servo & Napander Ranka Jenkkakahvat Tyyne ja Martta Poptori Discopress Oy TO Savoy-teatteri, Helsinki RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN PE Sibeliustalo, Lahti RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN LA Savonlinnasali, Savonlinna RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN KE Kerava-sali, Kerava RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN PE Himos Areena, Jämsä RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN LA Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN SU Ylivieskatalo Akustiikka, Ylivieska RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN MA Rantasipi Rukahovi, Kuusamo RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN TI Saariselän Tunturihotelli, Inari RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN KE Hotelli Levitunturi, Kittilä RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN TO Äkäshotelli, Kolari RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti KAIJA LUSTILA - Odotettu uutuuslevy Vuoden 2009 Tangomarkkinoiden kakkoseksi yltänyt Kaija Lustila on pitkästä aikaa julkaisemassa uutta musiikkia albumin muodossa vielä helmikuun aikana. Levyä onkin jo odotettu, sillä edelleinen pitkäsoitto ilmestyi vuonna Tämä on kuitenkin jo viides albumini. Itse olen tätä levyä odottanut jo kovasti, koska oli todellakin aika saada uutta musaa ulos. Ja onhan tätä alettu suunnitella jo Tangomarkkinoiden jälkeen, Lustila kertoo. Näiden tähtien alla- niminen levy esittelee samalla myös uuden puolen Kaija Lustilasta. - Siellä on mukana myös pop-iskelmää. Levy on itse asiassa aika monipuolinen, ja olemme pyrkineet paitsi tanssiyleisöä tyydyttävään lopputulokseen myös siihen, että saisimme radiosoittoaikaa. Albumin monipuolisuudesta kertoo se, että uusimpien musiikkivirtauksien lisäksi saadaan kuunneltavaksi myös yksi tango. - Se on kappaleena juuri sellainen, joka minun pitää laulaa. Mielestäni tangojen tulkitsemiseen tarvitaan kokemusta. Minua itse asiassa jännitti aika paljon Tangomarkkinoille osallistuminen, koska viime aikoina siellä ovat menestyneet aika nuoret artistit. Mutta kokemus on kyllä selvästi kääntynyt voitokseni ja edukseni ajan mittaan, Kaija Lustila iloitsee. Artisti jatkaa edelleen keikkailua Rosette- yhtyeensä kanssa. Keikkamäärät näyttävät hyviltä ainakin kevään ja kesän osalta. JENNA BÅGEBERG - Laulaa ja opiskelee Myös Jenna Bågeberg kuuluu Tangomarkkinoiden menestyjiin. Paljon muutakin on sen jälkeen jo ehtinyt tapahtua, kokemuksina artistilla on muun muassa osallistuminen euroviisukarsintoihin, hän on ollut mukana SPR:n Lupa elää- singlellä ja yhtenä hienona kokemuksena on osallistuminen Ilkka Vainion juhlakonserttikiertueelle. Ja juuri Vainion kanssa Jenna Bågebergin yhteistyö jatkuu edelleen. Luvassa on nimittäin artistin uusi albumi, joka julkaistaan huhtikuussa. - Ilkka Vainio ja Mika Toivanen tekevät kaikki kappaleet albumille. Mikalla on uusiutunut ote iskelmään ja hän tekee juuri minulle istuvaa musiikkia, Jenna Bågeberg kertoo. Keikkailun ja levynteon lisäksi Jenna Bågeberg kehittää taitojaan myös opiskelun kautta. - Aloitin 2009 syksyllä Jyväskylän konservatoriossa pop/jazz- laulun opinnot. Valmistun vielä tänä keväänä, mutta se edellyttää vielä päättötyön tekemistä ja konsertin järjestämistä, Bågeberg mainitsee. Päättötyö on kirjallinen, ja päättökonsertin kanssa artistilla onkin paljon tehtävää, sillä musiikin tulee olla sidottuna tiettyyn teemaan, ja myös orkesterin treenaaminen ja kappaleiden nuotitus sekä sovittaminen kuuluvat työn sisältöön. - Siinä joudun kyllä laittamaan itseni likoon, Jenna Bågeberg arvioi. ÄSSÄT - Ammattitrio Suomessa on jonkin verran tanssikansaa palvelevia musiikintekijöitä, jotka eivät joka päivä paistattele mediassa, vaan tekevät pyyteettömästi ja ammatikseen työtä kentällä. Yksi tällainen on Ässät. - Yhtye perustettiin vuonna 1978, ja aloitimme Beni Siltala ja Ässät- nimellä. Olemme edelleen kolmihenkinen orkesteri, mutta muutimme aika pian nimemme, ja se onkin jo pitkään ollut pelkästään Ässät, basisti ja laulaja Jore Siltala kertoo. Yhtyeen suosion takeena on seitsemän albumia, ja niiltä löytyvät monet hittikappaleet. Lisäksi orkesterin ohjelmisto mukautuu hyvin tilanteeseen kuin tilanteeseen. - Soitamme aina tanssittavaa musaa paikan mukaan. Lisäksi olemme satsanneet visuaalisuuteen, eli esimerkiksi yhtenäinen esiintymisasumme kertoo yleisölle siitä, että olemme tulleet nimenomaan esiintymään, Siltala mainitsee. Yhtyeen levyillä kuullaan pääosin heidän itsensä tekemiä kappaleita. Juuri omat kappaleet ja monet albumit erottaa yhtyeen muista vastaavista kokoonpanoista. Vielä keväällä saamme kuunneltavaksemme uutta Ässät-musiikkia singlen muodossa. Jore Siltalan lisäksi yhtyeessä soittavat Lare Siltala (rummut ja laulu) sekä Kari Värri (koskettimet ja laulu). T.T. PURONTAKA - Suunnistaa taas keikoille - Talvi on ollut minulle aina rauhoittumisen ja luovuuden aikaa. Alkuvuosi menee näköjään pitkälti lumitöissä ja takkaa lämmitäessä. Mutta kun aurinko alkaa paistaa, niin keikatkin sitä myötä lisääntyvät, Purontaka kertoo. Helmikuussa yhdeksännen albuminsa julkaisevan Purontakan oli tarkoitus saada levy ulos jo vuonna 2009, mutta tietyistä käytännön syistä asia viivästyi. Mutta lopputulokseen artisti on nyt sitäkin tyytyväisempi. - Albumi sisältää raikkaampaa musiikkia kuin aikaisemmin. Toki mollivoittoista rautalankaa on nytkin tarjolla, mies mainitsee. T.T Purontaka on julkaisemassa myös iskelmäpuolella harvinaista DVD:tä. Se sisältää seitsemäntoista kappaletta live-taltiointeina. - Sen tekemisessä onnistui kaikki. Minulla on siinä yhdeksänmiehinen bändi, kuvaus on tehty 5-kamerajärjestelmällä ja paikalla on 5000 ihmistä.olen DVD:n itse tuottanut, koska alkuperäinen tuottaja katosi jonnekin, Purontaka kertoo. Artisti on elänyt varsin vaiherikkaan elämän joka on ollut melkoista vuoristorataa iloineen ja murheineen. Hänhän joutui muun muassa pahaan auto-onnettomuuteen vuonna 2003, mutta palasi estradeille jo Eräs toimittaja onkin väläyttänyt kirjan tekemistä elämästäni. Se julkaistaisiinkin vielä tämän vuoden puolella, T.T. Purontaka paljastaa. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Danny - Tunteiden Danny - Levyllinen Dannyn toivottomia, eiku toivotuimpia balladeja. Tuttuja lauluja tuoreemmilla sovituksilla. Ne ennenkin toimineet vanhat hitit tästä toimivat edelleen. Rami - Tunteikaampaa Iso D:tä kahdenkymmenen kappaleen verran 60-luvulta 2000-luvulle. Yhtä biisiä lukuun ottamatta varustettuna uusilla taustoilla. Ei huono kokoelma, mutta kuinkahan monta kokoelmaa Dannyltäkin on vuosikymmenten saatossa julkaistu? Juke Marko Maunuksela - Uuteen valoon - Tangokuningas 2010 sai levyn jo joulumarkkinoille ja hyvä niin, sillä viime vuodesta on varmasti otettu opiksi paljon näissä tangokuninkaallissa levytysasioissa. Cd on tasapainoinen kokonaisuus uutta ja vanhaa sekaisin hyvillä taustoilla sekä toimivilla sovituksilla. Livekeikka pitäisi varmaan käydä tarkistamassa Markolta. Juke - Koko CD tuo Markon uuteen valoon ei vain Tangokuninkaana vaan osaavana tanssi- ja iskelmämusiikin taitajana. Löytöinä tällä albumilla ovat Vietiin vierestä mun, Uuteen valoon, Maailmanloppu, Poutatuulet, Maria Louiza ja Päiväuneksija. Lasse. Pauli Haapalainen - Satumaan portilla - Parasta antia olivat ehdottomasti nämä vierailevat naissolistit! Varsinkin Arja Sipolan laulama Kaupunki valvoo toimii erinomaisesti ja Aku Toivosen Orkesteri on oikea orkesteri... Juke - Hienoa, kun on levytetty suomalaista tangoa koko levyllinen. Kauniita uusia tangoa koko, levyllinen. Tämä on jo sitä luokkaa että voitaisiin sanoa, että on tehty kansalaisteko. Lasse. Juha Alvari - Sanat - Nyt on Alvarin poika laulanut loistavan levykokonaisuuden. Hieno on saada artistilta pitkäsoitto, joka on täysillä ja jämerästi oikean tanssimusiikin takana. Löytöinä nimikappale Sanat sekä Tule vielä kerran, Tammikuun tuulet, Satusaaret ja Jätä viesti vastaajaan. Onnea haaveittesi täyttymisestä ja käydään kahvilla kun tavataan. Lasse. - Kohtalaisen hyvin onnistunut kokonaisuus, vaikka solistille sopivat nuo reippaammat kappaleet paremmin. Joissain tunnelmallisimmissa, esim. Emigrantin laulu olisi ehkä vähän huomautettavaa. Levy on muuten aika lyhyt, lisääkin viisuja olisi sopinut. Rami Matti Esko - Halleluja cd - Kerrassaan upea 40-vuotis juhlalevy. Matti Eskon kuuloista musaa alusta loppuun asti. Taustat ovat erittäin toimivat. Muutama selvä klassikkokappale on näiden 14 kappaleen joukossa. Toimii. Juke - Sympaattista musiikkia miehekkäällä äänellä. Tanssin tahdit löytyvät ja mukavia tunnelmia myös kuunteluun. Rami - Hieno tulkinta Cohenin Hallelujah-kappaleesta on ratkaiseva. Matti Esko todistaa jo pelkästään tällä kappaleella omaavansa suuren tulkitsijan taidot, joten eiköhän unohdeta Rekkamies- Matti jo ja nautitaan kypsän miehen kypsästä äänestä. Liina Matveinen / Iskelmä Rex, Joensuu-Pohjois-Karjala - Elettyä elämää, hyvältä kuulostaa. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani-Kainuu-Kuusamo 17

18 TANSSI teksti: juha lahti / Kuva: LEhtikuva Oy/valtioneuvoston kanslia stefan wallin TANSSIKULTTUURI ELPYY YHDISTYSTOIMINNALLA koko suomi tanssii Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. Julkisen sektorin tehtävänä on turvata sellaisen kulttuurisesti merkitsevän tuotannon edellytykset, jolla ei ole riittäviä markkinaehtoisia toimintaedellytyksiä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin osoittautuu selvästi paritanssikulttuurimme puolesta puhujaksi. Ja vaikka hänen musiikkimakunsa ei aivan perusiskelmän puolelle käännykään, on hänellä siitäkin selvä näkemys ja vahvat mielipiteet. 1. Mitä kuuluu elämäänne juuri tällä hetkellä? Elämäni on sekä ruusuilla tanssimista että risuissa tarpomista eli tuntuu siltä, että elossa ollaan. Tämä on luultavasti aika yleinen tunne puolueen puheenjohtajalla vaalien lähestyessä. 2. Maassamme on vahva paritanssikultuuri ja perinteet sille. Millainen on oma suhteenne paritanssiin? Pidän tanssimisesta ja pysyn suurin piirtein tahdissa. Suunnan kanssa on välillä vaikeuksia, mutta pyrin välttämään varpaille astumista. 3. Millainen merkitys iskelmä- / tanssimusiikkilla ja paritanssilla on mielestänne kulttuurissamme ja maamme identiteetin kannalta? Lavatanssit ovat aina olleet osa suomalaista kulttuuria ja ennen vanhaan jopa ainoa tapa tavata toista sukupuolta edustavia. Paritanssi on kautta aikojen antanut suomalaiselle miehelle luvan tulla tavallista lähemmäksi naista, ja voi olla, että suomalaisille olisi käynyt kalpaten, jos tätä yhteisöllistä ja osallistavaa traditiota ei olisi ollut. Iskelmä- ja tanssimusiikki taas kolkuttelee suomalaisten tunteita hyvin syvältä ja toimii kansakunnan tulkkina eri tilanteissa. Musiikki viihdyttää myös tanssilavan ulkopuolella. 4. Mitä suomenruotsalaisuus on antanut musiikki- ja tanssiperinteellemme? Suomenruotsalaiset ovat aina ottaneet musiikissa vaikutteita rajan takaa Ruotsista ja Pohjanmaalla paritanssi- ja iskelmäkulttuuri elää hyvin vahvana. Olen opiskellut Åbo Akademissa ja kaikissa niissä vähän suuremissa juhlissa, joissa olen ollut läsnä, on aina tanssittu jossain vaiheessa iltaa. Ruotsinkieliset miehet hallitsevat yleensä paritanssin jalon taidon ja saavat siitä usein kehuja niin suomen- kuin ruotsinkielisiltä naisilta. Ja RKP:n puoluekokoustahan ei voi järjestää ilman, että lauantai-ilta on bändi ja tanssia. 5. Miten valtionbudjetti ottaa huomioon paritanssin ja kevyen musiikin? Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tukee kansantanssin harrastamista osoittamalla tukea kansantanssijärjestöille, festivaalitukea valtakunnallisille tapahtumille ja tukemalla sekä kilpatanssia että myös ammattilaisten esitystoimintaa. Valtion tanssitaidetoimikunta puolestaan osoittaa tukea mm. erilaisille tanssikulttuuritapahtumille. Tämän lisäksi valtio osoittaa kunnille valtionsouutena ns. kulttuurieuron yleiseen kulttuuritoimintaan. Kunnat itsenäisesti päättävät mihin rahan osoittavat, mutta sillä voidaan tukea myös tanssikulttuuria, esim. lavojen toimintaa. OKM ja valtion säveltaidetoimikunta tukevat myös eri musiikin aloja edustavien orkestereiden ja yhtyeiden toimintaa. Iskelmä- ja tanssimusiikki toimii suurelta osin markkinaehtoisesti. Näin ollen iskelmämusiikin edustajat hakevat harvoin valtionavustuksia. Tämä johtuu mm. kilpailulainsäädännöstä: valtionavut eivät saa vääristää markkinoiden toimintaa ja kilpailutilannetta. 6. Millainen on oma musiikkimakunne ja perustelut sille? Minulla on kaksi vanhempaa veljeä ja olen lapsuudessani kuunnellut heidän musiikkiaan, 1970-luvun poppia ja progea. Tästä syystä olen melko kaikkiruokainen. Suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt ABBA, jota kuuntelen edelleen. Tykkään myös Madonnasta, Lady Gagasta ja Magnus Ugglasta. Olen myös kuunnellut paljon Eppu Normaalia, Juice Leskistä ja PMMP:tä. 7. Miten voitaisiin auttaa kotimaisia musiikkituottajia pitämään paremmin puoliaan kansainvälisessä kilpailussa? Suomalaisella musiikilla menee varsin hyvin, niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Tosiasia kuitenkin on, että kotimainen musiikki kilpailee kansainvälisen tarjonnan kanssa ja digitalisoituminen muuttaa alan rakenteita ja toimintamalleja perustavasti. Kilpailuetunamme pitäisin taidekasvatusta, kotimaisen musiikin suurta osuutta kulutuksesta, musiinkin alan tavoitehakuista yhteistyötä sekä toimivaa ja tehokasta tekijänoikeusjärjestelmää. Niistä kannatta pitää kiinni ja edelleen kehittää. Alan murros näyttää vievän tilanteeseen, missä perinteinen työnjako esim. kustantajan, levy-yhtiön ja keikkamyyjän kesken hämärtyy. Monet yritykset näyttävätkin pyrkivän tarjoamaan artisteilleen kokonaisvaltaista palvelua, joka kattaa koko arvoketjun (360 asteen malli), myös kansainvälisesti. Tämän kehityksen tukemista kannattaa vakavasti harkita niin kulttuuri- kuin elinkeinopolitiikan toimin. 8. Tanssilavojemme määrä on ollut vähenemään päin. Mitä voitaisiin tehdä tanssilavakulttuurin ja - perinteen elvyttämiseksi? Tanssilavojen ylläpitäjät ovat useimmiten yhdistyksiä, joiden toiminnan takana on tulisieluisia, asialleen omistautuneita ihmisiä. Näin sen tuleekin olla. Harrastamisen ja yhteisen tekemisen tulee lähteä kansalaisten omasta mielenkiinnosta. Mielestäni on edelleen tärkeää tukea tätä toimintaa: kunnat ovat avainasemassa. 9. Lopuksi tanssiterveisenne suomalaisille? Tanssi kannattaa aina! Tanssi on hyvä liikuntamuoto, mutta myös sosiaalinen tapahtuma. Tanssi on kulttuuria, jolla voidaan vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. TANSSIKURSSIT Oulu Tornio Raahe Rovaniemi Pulkkila Ympäri Suomen Baile Retro, Kanaria KevätRieha Oulu Uudet kurssit joka viikko Ei ennakkoilmoittautumista Tule yksin tai porukalla - Kaikki pääsevät tanssimaan! 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. Mistä syntyy hyvä tanssi-ilta? Minua pyydettiin kirjoittamaan tanssi-illasta tanssijan näkökulmasta huomioon ottaen mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Kyselyni vastauksista ilmeni, että odotukset muuttuvat ja elävät vuosien, taitojen ja elämäntilanteiden mukana. Tanssijalkaa vipattaa jo kummasti, hymynkare hiipii huomaamatta suupieliin, kunpa kohta pääsisi tanssimaan! Tanssi-illan ajankohta on ehkä valittu jo aikaisemmin, jolloin se antaa mukavan odotuksen tunteen illan lähestyessä. Vaatteetkin on mietittynä valmiiksi. Tansseihin lähtö voi tapahtua myös ex-tempore. Sen hyvä puoli on, että iltaan ei ole ehtinyt asettaa mitään ennakko-odotuksia ja monesti tällaiset illat ovatkin parhaita! Moni toivoisi tanssipaikan löytyvän läheltä, etenkin jos seuraavana aamuna työt kutsuvat. Hyvällä porukalla saatetaan lähteä kauemmaksikin, tällöin on mahdollisesti useampi kuski, hauskaa matkaseuraa ja tanssittajia löytyy omasta takaa, eli on niin sanotusti omat eväät mukana. Myös tanssipaikan profiloituminen vaikuttaa valintaan, onko se ns. pariskuntien paikka vai sellainen, että siellä pääsee hakurivistä tanssimaan. Tanssipaikan odotetaan olevan viihtyisä, tilava ja ilmanlaadultaan hyvä. Hakualueiden soisi olevan riittävän laajat, jotta haettavat eivät joudu monien rivien vellovaan ja ahtaaseen hakuryysikseen. Tanssilavojen kahviosta löytyvät perustarpeet nälän ja janon yllättäessä sekä vesipiste nestetasapainon ylläpitämiseksi. Ja jos on yhtä korkeita hellelukemia tulossa kuin viime kesänä, hyvä vinkki tanssilavoille olisi laittaa kahvion kivennäisvesi-tarjonnan lisäksi merisuola-astia vesipisteen luokse menetettyjen suolojen korvaamiseen. Kyllikinrannassa tätä kokeiltiin viime kesänä ja palaute oli todella positiivinen. Tanssipaikan odotetaan olevan viihtyisä, tilava ja ilmanlaadultaan hyvä. Lattiaan kiinnitetään paljon huomiota, iäkkäämmät tanssijat haluaisivat lattiasta liukkaamman kuin nuoremmat. Monessa paikassa onkin erikseen liukastenurkkaus sitä teksti: päivi judén / KUVA: jaana vuorenpää tarvitseville. Liian nihkeä lattia aiheuttaa turhaa rasitusta nivelille, liian liukas luo vaaratilanteita ja kaatumisia. Kultainen keskitie lienee tässäkin asiassa paikallaan. Tanssijoilta odotetaan siistiä, puhdasta ulkonäköä ja hajusteet kannattaa jättää vähemmälle. Voimakkaat hajusteet aiheuttavat hengitysvaikeuksia ja pahoinvointia allergikoille. Jos tanssija hikoilee paljon, olisi hyvä olla vaihtopaitoja mukana. Kohtelias käytös paria ja muita tanssijoita kohtaan kuuluu tanssilavoille. Jos tanssija on selkeästi hakurivissä ja hakija on kohtelias ja selvin päin, ei ole syytä kieltäytyä tanssiin lähtemisestä. Hyviksi koettujen ja suosittujen esiintyjien perässä ollaan valmiita ajamaan pitkiäkin matkoja. Ne keräävät takuuvarmasti tanssivia ihmisiä paikalle, monesti ruuhkaksi asti. Toivoisinkin opettajien ja ohjaajien kiinnittävän huomiota tanssinopetuksessaan siihen, että tilaa ei ole aina käytettävissä, toisinaan vain postimerkin verran. Myös liikkeen dynamiikan muuntaminen nopeasti vaihtuvissa tilanteissa olisi tärkeä taito kaikille lavoilla tanssiville, jotta ylimääräisiltä ja joskus kivuliailtakin törmäyksiltä vältyttäisiin. Aina törmäyksiä ei pystytä välttämään, tällöin onkin kohteliasta molempien osapuolien pyytää anteeksi. Kaikille vastanneille oli yhteistä se, mitä orkesterilta odotetaan; monipuolista ja selkeää tanssimusiikkia. Äänentoiston toivotaan olevan sopivalla tasolla. Liian kovalla oleva musiikki saattaa lopettaa tanssijan illan aikaisemmin kuin oli tarkoituskaan, liian hiljainen taas estää rytmin kuulemisen ja musiikkiin sisälle pääsemisen. Esiintyjiltä odotetaan hyvää käytöstä ja sosiaalisuus jossain vaiheessa iltaa on kohteliasta asiakkaita kohtaan. Väliaikamusiikkiin toivotaan kiinnitettävän huomiota, tanssijoille ei ole saman tekevää, mitä siellä soitetaan. Kappaleita tulisi olla tarpeeksi valittuna, että samat biisit ei soi monta kertaa illan aikana ja tanssilajit tulevat pareina niin kuin tanssi-iltaan kuuluu. Tanssijoilta odotetaan siistiä, puhdasta ulkonäköä ja hajusteet kannattaa jättää vähemmälle. Onnistunut tanssi-ilta voi koostua monista eri asioista. Toisinaan riittää, että saa hetken levon arjen ajatuksista hyvässä seurassa jutellen ja hyvää musiikkia kuunnellen, joskus taas tulee tanssittua melkein jokainen kappale alkuillasta viimeisiin valsseihin asti. Illan pelastajaksi voi riittää yksikin tanssi, jolloin parin kanssa kemiat ja fiilis kohtaavat täydellisesti, liikkeet soljuvat musiikkiin kuin yhteisestä ajatuksesta. Molemmat täydentävät toistensa tanssia, aistivat pienimmänkin eleen, kappaleen loppumista ei tahtoisi edes huomata. Flow, ilta on pelastettu. Ihania ja ikimuistoisia tanssihetkiä toisiamme kunnioittaen!:) Henkilökuva päivi judén TANSSI Syntynyt Lahdessa josta elämä kuljettanut monien eri paikkakuntien kautta Ouluun. Yläaste aikainen harrastus; kansantanssi, tuli kuvioihin uudestaan mukaan 2001 mestaruus-tasolle luokitellun Alakannan riveissä. Satunnainen tanssilavoilla käynti alkoi myös nielemään yhä enemmän aikaa ja kilometrejä, tutuiksi tulivat kurssit ja leirit ympäri Suomea. Harrastus syveni ammatiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa seuratanssin suuntautumisvaihtoehdossa. Perustajajäsen Oululaisessa Iso-O tanssiseurassa Kursseja ja koulutuksia: Liikunnanohjauksen peruskurssi, Kuortane STOL-tanssinopettaja tutkinto (seuratanssi), Oulu Tanssinopettaja, AMK, Oulu Zumba-ohjaaja, Oulu lavalegenda STOL:in järjestämä suuri tanssitapahtuma Kuopiossa -kilpailu ja tanssikursseja Lavalegenda-kilpailu uusitussa muodossa su Finaali Saanko Luvan? 2011-tapahtuman yhteydessä Kuopion Musiikkikeskuksessa. Tanssikursseja pe ja la Opettajina: Matti Heikkilä, Sanna-Maria Nissinen, Mikko ja Katri Vikman, Juhani ja Maija Kuosmanen, Veli-Matti Keikkala, Liisa Kontturi-Paasikko ja Lasse Paasikko (la) Tarkempaa tietoa 15.3 lähtien p / Keikkala, Suomen Tanssinopettajain Liitto STOL ry / seuratanssijaos Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM Tanssikengät ja tarvikkeet! Nyt uutuutena tanssivaatteet ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta! Liikkeemme myös Helsingissä osoitteessa Koroistentie 8! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! 19

20 TANSSI Sokos Hotel Kuusamossa pidettiin erityisen hauskaa vammaisille järjestetyssä kevätkonsertissa. Yleisö sai myös tanssia ja laulaa mukana Janne Tulkin esiintyessä orkestereineen. teksti: marika pietilä / kuvat: fysioterapia kuusamo tanssiminen on erityisen hauskaa Viime keväänä fysioterapiakeskus Fysiokuusamo teki ison panostuksen kevätjuhlaansa: keskus käytti koko vuoden markkinointirahansa ja järjesti eritoten vammaisille tarkoitetun kevätkonsertin Sokos Hotel Kuusamossa. Kutsuja lähetettiin lähes 300 kappaletta ja esiintymään saatiin Janne Tulkki. Nyt lähes vuoden jälkeenpäin Mikevan palvelukodin asukas Teemu Heiskanen kaivaa konsertista saadun Janne Tulkin nimikirjoituksella varustetun kortin kaapin kätköistä ja hymyilee leveästi. Fysiokuusamon hallintovastaava Susanna Mustonen oli kevätkonsertti-idean alullepanija. - Ajatuksena oli, että tanssi ja musiikki koskettavat kaikkia vammaisia. Kaikki pystyvät nauttimaan musiikista ja vammaisille musiikki on tärkeä itseilmaisun keino, Mustonen kertoo. Ajatuksena oli, että tanssi ja musiikki koskettavat kaikkia vammaisia. Kaikki pystyvät nauttimaan musiikista ja vammaisille musiikki on tärkeä itseilmaisun keino. Fysiokuusamo sai yhteistyökumppaneikseen Sampo Pankin ja Sokos Hotel Kuusamon ja onnistui toteuttamaan Mustosen ajatuksen. Mustosen mukaan Sokos Hotel oli hyvä paikka tapahtuman järjestämiseen, koska sen tilat on suunniteltu niin, että esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen onnistuu helposti. Sampo Pankki puolestaan on ollut Fysiokuusamon yhteistyökumppani jo kolmisenkymmentä vuotta. Mustosen korviin ei ole tullut, että vastaavanlaisia konsertteja ainakaan yhtä isossa mittakaavassa olisi järjestetty aiemmin. - Suomussalmella pidettiin muutama vuosi sitten muutaman kymmennen osallistujan pienimuotoisempia tapahtumia, jotka kulkivat muistaakseni nimellä Treffit. Muuten en ole kuullut tällaisista. Oulun seudulla on ilmeisesti tulevaisuudessa tulossa myös jokin musiikkitapahtuma vammaisille, Mustonen miettii. Fysiokuusamossa on mietitty, että vastaavanlaisen konsertin voisi järjestää jatkossakin, mutta heti tänä vuonna sellaista ei ole vielä tulossa. Konsertti nimittäin vaati koko vuoden markkinointirahojen käytön, mutta oli Mustosen mukaan myös sen arvoista. - Meillä pojat olivat miettineet jo pitkän aikaa etukäteen, ketä tyttöjä aiotaan hakea tanssimaan ja konsertin tapahtumista keskusteltiin vielä monta kuukautta jälkeenkin. Tällaiset tapahtumat ovat vammaisille myös sosiaalisina tapahtumina ja tapaamispaikkoina todella tärkeitä. Meillä pojat olivat miettineet jo pitkän aikaa etukäteen, ketä tyttöjä aiotaan hakea tanssimaan ja konsertin tapahtumista keskusteltiin vielä monta kuukautta jälkeenkin. Mustosen mukaan musiikki on ilmaisukeinona vammaisille ehdottoman tärkeä. Sitä käytetään paljon fysioterapiassa ja monet asiakkaat jopa tuovat sinne mukanaan itse valitsemaansa musiikkia. Kela taas käyttää avokuntoutusmuotona musiikkiterapiaa. Konsertti onnistui hienosti, ja paikalle saapui reilut sata henkeä. Mukana oli myös paljon vammaisten perheitä. - Janne Tulkki otti yleisön tosi kivasta ja esitti lauluja Menninkäisestä asti. Tanssilattialla oli hyvin tilaa, joten myös pyörätuolin kanssa olevat pystyivät osallistumaan hyvin. Iso kiitos kuuluu kuitenkin Sokos Hotellille, joka oli hyvä yhteistyökumppani ja osallistujien henkilökohtaisille avustajille ja palvelukotien henkilökunnan jäsenille, Mustonen kiittelee. musiikkimiehiä Veljekset Teemu ja Ville- Pekka Heiskanen Mikevan Tolpanniemen palvelukodista kuuntelevat paljon musiikkia ja osallistuivat huhtikuussa Tulkin konserttiin. Teemu kuuntelee mieluiten rockia, kitaramusiikkia ja tanssimusiikkia. Kun Teemulta kysytään, hänen suosikki laulajaansa, hän kaivaa kaapista postikorttikuvan Janne Tulkista. Kortissa on myös Tulkin nimikirjoitus, jonka hän on kirjoittanut korttiin kevään konsertissa. Teemun mielestä Tulkin keikalla erityisen hauskaa oli tanssia. Veljesten äiti ja isäkin olivat konsertissa mukana ja iloisesti nauraen Teemu muistelee tanssineensa ainakin äidin kanssa. Tulkin keikka ei ole suinkaan ainoa, jolla nuoret miehet ovat olleet. Nyt tammikuussa he olivat viimeksi Anniina Mattilan konsertissa kehitysvammaisten päivänä ja Ville oli isänpäivänä harmonikkakonsertissa, jossa pääsi tanssimaankin. Musiikki on ilmaisukeinona vammaisille ehdottoman tärkeä. Sitä käytetään paljon fysioterapiassa ja monet asiakkaat jopa tuovat sinne mukanaan itse valitsemaansa musiikkia. Pojat ovat aivan pienestä pitäen pitäneet paljon musiikista ja harrastavat paljon cd-levyjen kuuntelua. Teemu kertoo tykkäävänsä Dingosta, ja kun tulee puhe Autiotalosta, hänen kasvoilleen nousee leveä hymy. Teemun veli Ville-Pekka puolestaan kertoo, että tenavatähdet ovat hänen suosikkejaan. Hänellä on Tenavatähtikokoelmalevyjä, mutta ykkösja kakkoslevyt valitettavasti puuttuvat. Palvelukodin hoitaja Riitta Haataja kertoo, että heillä palvelukodissa on muutenkin musiikkia tarjolla. Palvelukodista löytyy myös karaokelaitteet, ja vähintään kerran kuussa järjestetäänkin karaokea. Heiskaset ovat silloin aina mukana laulamassa, ja laulun lomassa myös tanssitaan. - Meillä pidetään myös isompia diskoja pari kertaa vuodessa, mutta pienimuotoisemmin niitä pidetään useamminkin yks kaks tuossa keittiötöiden lomassa, Haataja naurahtaa. Mahdolliseen uuteen Fysiokuusamon konserttiin pojat ovat heti valmiita osallistumaan. - Aivan varmasti! 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

MERIMESSUT MS EUROPA 2.-3.2.2014

MERIMESSUT MS EUROPA 2.-3.2.2014 ..03 MERIMESSUT MS EUROPA.-3..0 Rauma, Linja-autoasema :5 Vermuntila, Taantumus, tienhaara :5 Ihode, säästöpankin :30 Laitila, Shell :0 Mynämäki, Vt.8, Yläneen th pvp 3:00 Nousiainen Neste vt.8 tienhaara

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8.

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8. Leirilippukuntien bussiaikataulut 1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 16.30 (25.7.) Kemijärvi, linja-autoasema 23.30 18.30 (25.7.) Rovaniemi, linja-autoasema 21.30 20.00 (25.7.)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

WINRES BUSSIREITIT JA LIITYNTÄKULJETUSHINNAT

WINRES BUSSIREITIT JA LIITYNTÄKULJETUSHINNAT WINRES BUSSIREITIT JA LIITYNTÄKULJETUSHINNAT Aikataulu tilausvahvistuksen osanottajatodistuksessa. Reitti 2: Isojoki-Pori-Huittinen-Forssa-Helsinki Isojoki Matkahuolto Honkajoki Honkacenter Kankaanpää

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 Hallituksen tervehdys Jäsenedut Seuravaatteet Kesän tapahtumat Kevätkokous Syksyn tulevaa ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kurssitarjontamme jatkuu hyvin aktiivisena

Lisätiedot

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Companyname Adress 1. Tekniset Carlson Joensuu Torikatu 18 80100 Joensuu 0207427354

Companyname Adress 1. Tekniset Carlson Joensuu Torikatu 18 80100 Joensuu 0207427354 Companyname Adress 1 Post code Town Telephone Hirvox Martinsillantie 10 02270 Espoo 0503816910 Hirvox Asiakkaankatu 11 B 00930 Helsinki 0400886163 Hirvox Katsastusmiehentie 1 03130 Hämeenlinna 0443366081

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Värien selitys vihreä jatko nykyiselle toimiluvalle, nykyinen taajuuskokonaisuus keltainen vanhan toimiluvanhaltijan hakemus uuteen toimintaan tai vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Europa -risteily ja yö Tallinnassa 3 pv

Europa -risteily ja yö Tallinnassa 3 pv 22.11.2015 Europa -risteily ja yö Tallinnassa 3 pv Bussireitit Huom! Bussien kantavuussäännösten takia joudumme rajoittamaan matkatavaroiden ja henkilökohtaisten tuliaisten enimmäismääräksi 20 kg/matkustaja.

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Maratoneja ja Ultria Suomessa 2015 Marathons and Ultras in Finland 2015

Maratoneja ja Ultria Suomessa 2015 Marathons and Ultras in Finland 2015 Maratoneja ja Ultria Suomessa 2015 Marathons and Ultras in Finland 2015 päivä/date aika/time marathon 3.1. 10.30 Tykköön Talvimaraton, Jämijärvi 12.00 Hassen Tervasaari-hölkkämaraton 1/10, Helsinki 6.1

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Europa

22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Europa 5.9.2015 22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Europa Bussireitit Huom! Bussien kantavuussäännösten takia joudumme rajoittamaan matkatavaroiden ja henkilökohtaisten tuliaisten enimmäismääräksi 20 kg/matkustaja.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Keliakiaviikon kauppatapahtumat (noin 80 tapahtumaa, tilanne 6.9.2010) Tule mukaan keliakiaviikon kauppatapahtumiin! Keliakiayhdistykset järjestävät

Lisätiedot

22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Baltic Queen

22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Baltic Queen 15.11.2015 22 h -risteily Helsingistä Tallinnaan / Baltic Queen Bussireitit Huom! Bussien kantavuussäännösten takia joudumme rajoittamaan matkatavaroiden ja henkilökohtaisten tuliaisten enimmäismääräksi

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

INARI KOIVUSARJA MASKU.COM

INARI KOIVUSARJA MASKU.COM Massiivikoivuinen Inari-sarja edustaa klassista designia korostaen puun kauniita, luonnollisia vivahteita. Sarjan parhaina ominaisuuksina mainittakoon helppo yhdisteltävyys ja korkealaatuisuus. Umpipuinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot