JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 6/2011 > Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa JÄSENTIEDOTE 6/2011 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin Koulutuskalenteri/kevät Hallitus, johtamisjärjestelmät ja liiketoiminnan kehittäminen Koulutustarveselvitys ajankohtaiskoulutuksesta...4 Kauppakamariasiaa Rauman kauppakamarin 30-vuotisjuhlaseminaari kauppakamari juhli Raumalla 30 v...5 kauppakamariplakaatin ja kauppakamariristien jako...5 Kauppakamarin vuoden 2011 kansainvälistymispalkinto BMH Technology Oy:lle...6 Kansainvälistymispalkinto...6 Timo Suistio on Rauman kauppakamarin uusi puheenjohtaja uutta työpaikkaa Raumalla...7 Seminaarit Miten toimia ydinvoima- ja loppusijoituslaitoshankkeissa seminaari Rauman kauppakamariin nimitetty Johanna Huhtala...7 Kansainvälisiä asoita Hyödynnä Eu:n sähköisiä viennin ja tuonnnin työkaluja...7 Uusi rahoitusjärjestelmä helpottaa vientiyritysten ponnistuksia...8 Muuta yritystietoa Standardien laadintaohjeita pk-yritysten näkökulmasta...8 Vuokratyöntekijän asema paranee Hyödyllisyysmalli eli pikku patentti...9 Kirjanpidon tositteet Lakiasiat YT-laista uusi esite...11 Yhteistoimintaneuvottelut- työntekijöitä irtisanottaessa, lomautettaessa tai osa-aikastettaessa Kauppakamarin väki toivottaa kaikille jäsenille Rauhallista Joulua & Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012!

2 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os.

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kevään osalle tulee vielä muutamia uusia koulutuksia ja aikataulut varmistuvat lähiviikkoina niiden koulutusten osalta, joissa ei ole vielä aikataulua. Tarkemmat koulutussisällöt tulevat myös joulukuun 2011 aikana nettisivuillemme ja koulutukseen ilmoittautuminen toteutetaan nettisivujemme kautta LYYTI -järjestelmään. Järjestelmä otetaan käyttöön joulukuun 2011 aikana. Lisätiedot ja toivomukset järjestettävistä koulutuksista Päivi Junnila , AIHEALUEET Taloushallinto Pysyvät vastaavat kirjanpidossa ja verotuksessa Ajankohtaiskatsaus arvonlisäverosta - ohjelma tarkentuu Ajankohtaista palkanlaskijoille tai suuri palkkapäivä (mm. perhevapaat, sairaspoissaolot, työsuhteen päättäminen) Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa Työsuhde ja henkilöstöhallinto Työsuhteen päättäminen ja yt menettely Työlainsäädäntöä työnjohtajille Työsuhdepäivä ( määräaikaiset työsuhteet, YT-laki) Esimiestyö ja johtaminen Hallitus, johtamisjärjestelmät ja liiketoiminnan kehittäminen Muutososaava esimies ( sisältää myös irtisanomiskesk. käymisen) Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen Asiantuntijasta esimieheksi Sihteeri / assistentti Tuloksellinen ja tavoitteellinen sihteeri-/assistenttityö Kv-koulutus Kansaivälisen kaupan sopimukset, asiakirjat ja riskien hallinta Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista ulkomaankaupan asiakirjoista Tietotekniikka Excel talous- ja palkkahallinnon työntekijöille Google Adwords Tietoturva

4 Hallitus, johtamisjärjestelmät ja liiketoiminnan kehittäminen Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Rauman kauppakamari järjestää yritysjohdolle, johtoryhmiin osallistujille ja hallitusten jäsenille suunnatun koulutustapahtuman klo Villa Tallbossa. Kurssin vetäjinä toimivat kokeneet yritysjohtajat vuorineuvos Kari Neilimo ja kauppaneuvos Jorma Sieviläinen. Koulutus sopii hyvin johtamisen kehittämisestä kiinnostuneille sekä mm. HHJ-kurssin käyneille jatko-koulutustapahtumana. Tarkempiatietoja kotisivuiltamme Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely ajankohtaiskoulutuksesta Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely ajankohtaiskoulutuksesta Rauman kauppakamari järjesti ajankohtaiskoulutuksesta kyselyn lokakuussa Kysely kohdistettiin lähinnä jäsenyritysten koulutusvastaaville ja päälliköille sekä Rauman kauppakamarin koulutusvaliokunnalle. Kyselyn Rauman kauppakamari järjesti ajankohtaiskoulutuksesta kyselyn lokakuussa Kysely kohdistettiin lähinnä jäsenyritysten tarkoituksena oli selvittää yritysten tyytyväisyyttä järjestettyihin koulutuksiin ja koulutustarpeita tulevana vuonna. koulutusvastaaville ja päälliköille sekä Rauman kauppakamarin koulutusvaliokunnalle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään vuoden 2012 koulutussuunnittelussa. Kysely lähetettiin 192 henkilölle ja yritysten tyytyväisyyttä järjestettyihin koulutuksiin ja koulutustarpeita tulevana vuonna. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään vastauksia saatiin 46 kpl, joten vastausprosentti oli 24 %. vuoden 2012 koulutussuunnittelussa. Kysely lähetettiin 192 henkilölle ja vastauksia saatiin 46 kpl, joten vastausprosentti oli 24 %. 74 % vastanneista oli melko tai erittäin tyytyväisiä Rauman kauppakamarin järjestämään ajankohtaiskoulutukseen % vastanneista vastanneista oli oli täysin melko tai tai jokseenkin erittäin tyytyväisiä samaa mieltä Rauman siitä, kauppakamarin että koulutusta järjestämään on helppo soveltaa ajankohtaiskoulutukseen. työssä. 50 % vastasi, 63 % vastanneista että koulutus oli täysin on vastannut tai jokseenkin täysin tai samaa melko mieltä hyvin siitä, yrityksen että tarpeita. koulutusta Lisäksi on helppo koulutus soveltaa on ollut työssä. 85 % mielestä 50 % vastasi, helposti että koulutus löydettävissä. on vastannut täysin tai melko hyvin yrityksen tarpeita. Lisäksi koulutus on ollut 85 % mielestä helposti löydettävissä. Lisäksi kysyttiin, mitkä ovat yrityksen kannalta tärkeimmät koulutusalat kahden vuoden aikana Lisäksi kysyttiin, mitkä ovat yrityksen kannalta tärkeimmät koulutusalat kahden vuoden aikana 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin 30-vuotisjuhlaseminaari Kauppakamarin 30-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestimme jäsenille, luottamushenkilöille ja sidosryhmille suunnatun juhlaseminaarin Rauman kaupunginteatterissa. Onnistuneessa juhlaseminaarissa puhuivat elinkeinoministeri Jyri Häkämies, valtiosihteeri Raimo Sailas, pääekonomisti Maarit Lindström, toimitusjohtaja Jari Paasikivi sekä kauppakamarin puheenjohtaja Heikki Marva. Tunnelmasta ja tapahtumista tilannekuvia. Marvalle kauppakamariplaketti, Paasikivelle ja Hirvonsalolle kauppakamariristi Heikki Marvalle luovutettiin puheenjohtajakauden hienosta hoidosta kauppakamariplaketti. Jari Paasikivelle luovutettiin harvinainen kauppakamariristi pitkästä urasta kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin luottamustehtävissä Niin ikään kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo sai kauppakamariristin. Kuvat: Juha Sinisalo/JuhaKuva 5

6 KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarin vuoden 2011 kansainvälistymispalkinto BMH Technology Oy:lle Rauman kauppakamarin kansainvälistymispalkinto 2011 ojennettiin kauppakamarin juhlaseminaarissa energia- ja ympäristöalan järjestelmätoimittaja BMH Technology Oy:lle. Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta valitsi palkinnon saajaksi Hollming Oy:n omistaman BMH Technology Oy:n kolmen ehdokkaan joukosta. Kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtajan Päivi Vihijärven mukaan BMH on yksi koko Suomelle erittäin tärkeitä kasvuyrityksiä ja toimii globaaleilla ympäristötuotteiden markkinoilla. BMH Technology Oy on osa Hollming-konsernia. BMH:n liikevaihto on kasvanut rajusti 60 miljoonaan euron ja tulevaisuuden kasvutavoitteet ovat korkealla. Viennin osuus on jo lähes 90 % liikevaihdosta ja henkilöstön määrä on yli 110. Yhtiöllä on vahva oma myynti, tuotekehitys, laite- ja laitossuunnittelu sekä projektinhoito Raumalla. Avainlaitteiden valmistus tapahtuu pääasiassa Hollmingin Rauman konepajalla sekä alihankintavalmistusta paikallisilla konepajoilla. Kansainvälistymispalkinto Rauman kauppakamarin keväällä 2009 aloittanut kansainvälistymisvaliokunta haluaa omalta osaltaan nostaa esiin seudun kansainvälistä imagoa ja kansainvälisessä kaupassa toimivien yritysten merkitystä Rauman seudulle. Vuosittain myönnettävä kansainvälistymispalkinto on yksi tapa kannustaa erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä kansainvälistymään. Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Viime vuonna palkinnon sai raumalaislappilainen Leimet Oy. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jouni Valovuo BMH Technology Oy Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari, Timo Suistio on Rauman kauppakamarin uusi puheenjohtaja STX Finland Oy:n operatiivinen johtaja ja Rauman telakan johtaja Timo Suistio valittiin Rauman kauppakamarin syyskokouksessa kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakausi on kolmivuotinen. Kauppakamarin varapuheenjohtajiksi valittiin Rolls Royce Oy:n toimitusjohtaja Kari Välimaa ja Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere. BMH Technology Oy on alansa johtava raumalainen energia- ja ympäristöalan järjestelmätoimittaja, jonka isot vientitoimitukset alkoivat jo 1980-luvun alussa. Vuonna 2002 yritys teki päätöksen kehittää määrätietoisesti ympäristöteknisiä ratkaisuja. Tuotekehitystyön tuloksena syntyi TYRANNOSAURUS laitoskonsepti, jossa jätteestä prosessoidaan kierrätyspolttoainetta korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja vähentämään päästöjä. Ei vain yhteen menestystuotteeseen perustuva, maailmanmarkkinoiden kysyntään vastaava kokonaisratkaisu ja vuoden 2007 lopulla tapahtunut siirtyminen Hollming- konserniin ovat mahdollistaneet yrityksen kasvun kansainväliseksi toimijaksi alallaan. BMH kansainvälisen toiminnan kasvuvauhtia kuvaavat hyvin viennin kasvuluvut sekä vientitoiminnan maantieteellisen painopisteen siirtyminen Euroopan ulkopuolelle. Kolmen viime vuoden aikana viennin osuus liikevaihdosta on kasvanut 23 %:ia ja vienti Euroopan ulkopuolisiin maihin yli 20-kertaiseksi. Agenttiverkosto on laajentunut yli 40 maahan Syyskokouksen yhteydessä pidetty valtuuskunnan kokous valitsi kauppakamarin hallitukseen vuoden 2012 uudeksi jäseneksi Osuuskauppa Keulan toimitusjohtaja Mika Marttilan. Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat toimitusjohtajat: Pasi Lehtinen Aslemetals Oy, Tauno Maksniemi, Heimo Lähdemäki Comprog Electronics Oy Hanna -Leena Mäkitalo- Suviniemi ETS-Lindgren Oy ja Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj, tehtaanjohtajat Kari Pasanen UPM- Kymmene Oyj, ja Timo Merikallio Oy Metsä Botnia ja pankinjohtaja Esa Sainio Länsi-Suomen Osuuspankki ja lisäksi loppuvuodesta valittava Rauman kaupungin uusi kaupunginjohtaja Kauppakamarin valtuuskuntaan valittiin uusina jäseninä toimitusjohtajat Jarmo Savikurki, Steerprop Oy ja Antti Leino Leimet Oy, sekä pankinjohtaja Kai Lindström Nordea Oyj. 6

7 KAUPPAKAMARIASIAA Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin Heikki Marva, Kari Välimaa, Timo Suistio, Tuomas Pere ja Lauri Pörsti. Syyskokous vahvisti niin ikään kauppakamarin vuoden 2012 budjetin ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma tähtää mm. liikennekysymysten ja liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttamiseen, talouskriisin vaikutusten minimointiin, ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen, seudun vetovoiman kasvattamiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen uutta työpaikkaa Suomeen Raumalla Keskuskauppamamarin kiertuetilaisuus järjestettiin ja tilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta henkilöä. Ryhmätöissä oli vilkasta keskustelua alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilanteesta sekä kehittämisen tavoitetilasta. Ryhmätöissä nousi esiin useita tärkeitä asioita. Keskuskauppakamari nosti yhden ryhmän esittämän teeman vahvasti esille tilaisuuden päätteeksi eli Kauppakamarit kasvukouluttajiksi! Ajatuksena olisi, että Kauppakamarit järjestäisivät kasvukoulutusta kasvusta kiinnostuneille yrittäjille ja yritysjohtajille. Mallina voisi toimia jo käytössä oleva HHJ -koulutus. Lisätietoa saa: Miten valmistautua ydinvoimahankkeisiin tilaisuus Vuojoella Rauman kauppakamari järjestää yhdessä useiden muiden tahojen kanssa informaatio-tilaisuuden Miten valmistautua ydinvoimahankkeisiin Vuojoen kartanossa. Tilaisuudessa TVO: n ja Posivan edustajat esittelevät mm. toimittajahyväksynnän vaatimuksia. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä sekä kotisivuillamme Rauman kauppakamariin nimitetty Johanna Huhtala Johanna Huhtala on nimitetty Rauman kauppakamarin kansainvälistymisasiantuntijaksi sekä Olkiluoto koordinaattoriksi. Hän toiminut Eckart Pigmentsin myynti- ja logistiikkajohtajana sekä erilaisissa kemian teollisuuden myynti- ja vientitehtävissä. Johanna aloittaa työnsä kauppakamarissa KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Hyödynnä EU:n sähköisiä viennin ja tuonnin työkaluja Export Helpdesk on apuväline tuotaessa tavaraa EU:n sisämarkkinoille. Tietokannasta voi hakea tuote- ja maakohtaisesti tiedot mm. tuontitulleista ja veroista ja erilaisista etuuskohteluista. Export Helpdesk: Kansainvälistä kauppaa Euroopan talousalueen ulkopuolella käyvän yrityksen kannattaa ottaa kaikki irti EU:n maksuttomista tietokannoista. Market Access Database on ensisijaisesti viejän työkalu. Sieltä saa tietoa mm. tuotekohtaisista tariffeista, joita sovelletaan maahantuonnissa eri maissa EU:n ulkopuolella. Tietokanta sisältää myös opastusta muista tuontimuodollisuuksista ja kaupanesteistä kolmansissa maissa. Market Access Database: htm ecertis helpottaa julkisiin hankintoihin osallistumista EU:n sisämarkkinoilla ecertis on Euroopan komission luoma ja ylläpitämä tietokanta. Se sisältää tietoa koko Euroopan talousalueen ja EU-kandidaattimaiden julkisissa hankinnoissa vaadittavista todistuksista ja muista asiakirjoista, jotka tulee liittää tarjoukseen hankintakilpailuun osallistuttaessa. Tietokannan avulla voi lisäksi verrata vaadittujen asiakirjojen sisältöjä vastaaviin suomalaisiin dokumentteihin ja varmistua niiden muotovaatimuksista ecertis: YRITYSTIETOA Viestintäpäällikkö Kai Kuoppamäki kai.kuoppamaki@helsinki.chamber.fi 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Uusi rahoitusjärjestelmä helpottaa vientiyritysten ponnistuksia Hallitus esittää uutta pysyvää luottomuotoista vienninrahoitusjärjestelmää, joka parantaisi suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Nykyinen taloustilanne vaikeuttaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Esitetty malli vahvistaa viennin edellyttämän pitkäaikaisten rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotuksen mukaan Suomen Vientiluotto Oy voisi vientiluottojen korontasaustoimintansa ohella myöntää emoyhtiönsä Finnveran varainhankintaan perustuvaa vienninrahoitusta. Vientiluottoihin ehdotetaan alkuvaiheessa varattavaksi 3 miljardia euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että Finnveran varainhankinnan lainojen ja lainaohjelmien valtion takausten enimmäisvaltuus nostetaan 3,1 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon. Finnvera voisi myös saada varainhankintansa turvaamiseksi valtion myöntämiä lyhytaikaisia lainoja, jos rahoitusmarkkinoiden häiriöt estävät varainhankinnan kohtuullisilla ehdoilla. Pankit ovat uudessa rahoitusmallissa edelleen keskeisessä roolissa. Niiden maailmanlaajuista palveluverkostoa sekä vienninrahoitusosaamista hyödynnettäisiin. Luottomuotoisen vienninrahoituksen varainhankinta perustuisi Finnveran pääosin pääomamarkkinoilta hankkimaan rahoitukseen. Järjestelmässä Vientiluotto rahoittaa kaupallisen pankin vientikaupan ostajalle myöntämän ostajaluoton. Valtion vienninrahoituksella merkittävä vaikutus Valtion julkisesti tuetulla rahoituksella aikaansaadun viennin osuus maamme kokonaisviennistä oli viime vuonna noin kuusi prosenttia. Suomen vientiteollisuutta leimaa keskittyminen muutamaan toimialaan: ICT-, metsä- ja raskas koneteollisuus sekä laivanrakennusteollisuus. Näillä toimialoilla tarvitaan usein pitkäaikaista vienninrahoitusta ja valtion riskinjakoa. Keskeisissä Suomen kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa vientiyrityksillä on jo tällä hetkellä käytössään luottomuotoista vienninrahoitusta. Uuden järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että suomalainen vientiteollisuus voi kilpailla globaaleilla markkinoilla tilauksista kilpailukykyisin rahoitusehdoin. Uusi järjestelmä paikkaa rahoitusmarkkinoiden puutteita sekä luo edellytyksiä vientiteollisuuden ja sen alihankkijoiden menestykselle Suomessa. Yksittäisen vientikauppatoimituksen saaminen Suomeen voi merkitä tuhansien henkilötyövuosien syntymistä Suomessa. Hallituksen esitykset perustuvat hallitusohjelman kirjauksiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. MUUTA YRITYSTIETOA 8 Standardien laadintaohjeita pk-yritysten näkökulmasta Eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen CENin ja CENELECin opas 17 pk-yritysten tarpeiden huomioimisesta standardien laadinnassa on nyt julkaistu suomeksi. Oppaassa on 15 sivua. Oppaan tarkoituksena on tuoda standardien laatijoiden tietoon pkyrityksille tärkeitä näkökulmia sekä rohkaista pk-yrityksiä osallistumaan standardisointiin. Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Vuokratyöntekijöiden asema paranee Hallitus ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lakimuutosten on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 5. joulukuuta Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Lisäksi vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Tämä parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä. Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Näitä ovat esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt. Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä. Vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen täytyy antaa lähetetyn työntekijän työnantajalle tietoa työehdoista tilanteissa, joissa ei sovelleta työehtosopimusta. Lähetetyllä työntekijällä

9 MUUTA YRITYSTIETOA tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi. Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Jaakko Sainio Hyödyllisyysmalli eli pikku patentti Teknisten keksintöjen suoja Hyödyllisyysmallilla suojataan teknisiä keksintöjä, jotka liittyvät johonkin tuotteeseen tai laitteeseen tai näiden uuteen käyttöön. Hyödyllisyysmalli on patentin tapainen määräaikainen kielto-oikeus, jonka haltijalla on oikeus kieltää muita hyödyntämästä keksintöä ammattimaisesti eli valmistamasta, käyttämästä, myymästä tai tuomasta maahan keksintöä. Hyödyllisyysmallin hakeminen on nopea ja kustannustehokas tapa saada suojaa kopiointia vastaan esimerkiksi tuoteparannuksille tai keksinnölle, jonka elinikä on lyhyt. Rekisteröinnin saa yleensä jo muutamassa kuukaudessa, ja suoja-aika on enimmillään 10 vuotta. Keksintöön voi hakea rinnakkain sekä patenttia että hyödyllisyysmallia, mutta usein teknisen tuotteen suojaaminen aloitetaan hyödyllisyysmallilla. Tästä on etua, jos halutaan saada nopealla aikataululla suoja, johon voidaan vedota oikeudessa loukkaustapauksessa. Patentista poiketen hyödyllisyysmallia ei Suomessa kuitenkaan myönnetä menetelmälle. Hyödyllisyysmallilla voidaan suojata uusi tekninen ratkaisu, joka täyttää keksinnöllisyyden ja teollisen käytettävyyden vaatimukset. Suojan kohteena voi olla esineen rakenne, muoto tai näiden yhdistelmä, kemiallinen yhdiste tai vaikka ravintoaine. Uutuus tarkoittaa sitä, että keksinnön on erottava selvästi ennen rekisteröinnin tekemistä tunnetuiksi tulleista ratkaisuista. Keksintöä ei siten kannata esitellä julkisesti ennen suojan hakemista. Keksinnöllisyysvaatimus edellyttää, ettei ratkaisu ole kyseisen alan keskivertoammattilaiselle itsestään selvä. Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyystasovaatimus on kuitenkin alempi kuin patentissa. Teollisen käytettävyyden vaatimus tarkoittaa sitä, että ratkaisulla on teknistä vaikutusta ja sitä voidaan käyttää toistuvasti hyväksi. Hyödyllisyysmallit ovat kauppatavaraa. Hyödyllisyysmalli myönnetään keksijälle, eli luonnolliselle henkilölle, mutta yleensä oikeudet luovutetaan yritykselle. Hyödyllisyysmallioikeus voidaan myydä tai lisensioida myöntämälle käyttölupa keksinnön hyödyntämiseen. Menettely Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus tutkii hyödyllisyysmallihakemuksen pelkästään muodollisesti, ja edellytysten täyttyessä rekisteröi sen hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröintimaksu Suomessa on 200 ja uudistamismaksut , minkä lisäksi voi tulla muita maksuja. Hyödyllisyysmallihakemus ja erityisesti suojavaatimus on laadittava huolellisesti, sillä niihin ei voi lisätä mitään jälkikäteen. Muiden rekisteröintivaatimusten eli uutuuden ja eroavuuden selvittäminen tapahtuu vain jälkikäteen, jos rekisteröintiä vaaditaan mitätöitäväksi väitemenettelyssä. Väitteen voi tehdä kuka tahansa ja koska vain rekisteröinnin voimassa ollessa hyvänsä esittämällä, ettei hyödyllisyysmalli täytä rekisteröintiedellytyksiä. Jos tämä pystytään osoittamaan, väite johtaa hyödyllisyysmallin mitätöintiin hallinnollisesti ilman oikeuskäsittelyä. Hyödyllisyysmallin hakija voi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemistä selvittää itse tai teettää asiantuntijalla uutuustutkimuksen ja arvion keksinnöllisyysvaatimuksen täyttymisestä. Jos on epäilyjä hyödyllisyysmallin loukkaamista, hyödyllisyysmallin pätevyyden selvittäminen voi olla tarpeen myös myöhemmin. Suomessa hyödyllisyysmallin loukkauskanteet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Kansainvälinen ulottuvuus Hyödyllisyysmalli on kansallinen suoja. Samantyyppisiä järjestelmiä on joissakin EU:n jäsenmaissa ja esimerkiksi Japanissa. Pohjoismaissa hyödyllisyysmallijärjestelmä tunnetaan kuitenkin Suomen lisäksi vain Tanskassa. Ulkomailla hyödyllisyysmallia haetaan suoraan kultakin kansalliselta viranomaiselta. Hakeminen voidaan kuitenkin aloittaa kansainvälisellä patenttihakemuksella eli PCT-hakemuksella, tai eurooppapatenttihakemuksella. Jos maassa ei ole hyödyllisyysmallijärjestelmää, voi keksinnölle hakea patenttia. Suomessa hyödyllisyysmallihakemus voidaan muuntaa patenttihakemukseksi, ja sitä voidaan käyttää myös prioriteettihakemuksena joissakin maissa. Hyödyllisyysmallin rekisteröinnissä ei edellytetä patenttiasiamiehen käyttöä, mutta etenkin kansainväliset hakuprosessit ovat usein niin mutkikkaita, että asiantuntija apu on tarpeen ja suositeltavaa. Helsingin seudun kauppakamarin Minna Salli, lakimies Kirjanpidon tositteet Taloushallinnon sähköistymisen ja ohjelmien kehittymisen myötä kirjanpidon tositteet ovat muuttuneet aikaisempaa monimuotoisemmiksi. Niiden on kuitenkin edelleen täytettävä vaatimukset, joita kirjanpito- ja arvonlisäverolainsäädäntö asettaa. Tositteen muoto Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista todetaan, että tosite voi muodostua yhdestä tai useammasta asiakirjasta, tiedostosta tai niiden osista. Tosite voi olla paperinen lasku, verkkolasku, skannattu kuvatiedosto tai tietokantaan tallennettu tietokokonaisuus, josta voidaan tuottaa tositteen tiedot. Myyjän ja ostajan tositteet voivat olla erimuotoisia. Esimerkiksi vähittäiskaupassa ostajan tositteena toimii kassakuitti, kun taas myyjä kirjaa päiväkohtaisen myyntiraportin kirjanpitoonsa. Jos tosite koostuu useammasta asiakirjasta, näiden yhteyden tulee olla selkeästi kuvattu siten, että tositteen tietosisältö on tarkasteltavissa kokonaisuutena. Esimerkiksi vuokrasopimuksen perusteella maksettu vuokra on liiketapahtuma, jonka todentava tosite koostuu sekä maksutapahtumasta että sopimuksesta. Vuokrasopimus toimii samalla joka kuukausi toistuvan liiketapahtuman tositteena. Sopimusjäljennöstä ei kuitenkaan ole tarpeen liittää maksutapahtumaan, mikäli maksutapahtumassa on viittaus sopimukseen. Tositteiden arkistoinnissa on huomioitava, että tositteen tietosisällön pitää olla tarkasteltavissa kokonaisuutena. Sähköisessä arkistoinnissa asia voidaan hoitaa esimerkiksi siten, että maksutositteista on suora yhteys sopimusarkistoon. Tositteelle asetetut vaatimukset kirjanpitolain mukaan Kirjanpitolain mukaan kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA joka todentaa liiketapahtuman. Koska päiväkirjasta näkee, mille tileille tietty liiketapahtuma on kirjattu, käytettyjä tilejä ei tarvitse merkitä tositteisiin.menotositteesta on käytävä ilmi mitä on ostettu ja siinä on myös oltava ostetun tavaran tai palvelun vastaanottoajankohta. Tulotositteesta on vastaavasti käytävä ilmi mitä tavaraa tai palveluja on myyty sekä näiden luovutusajankohta. Maksutositteen tulee, mikäli mahdollista, olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai vastaavan antama. Kaikista liiketapahtumista ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, vaan tosite täytyy laatia itse. Näitä tositteita kutsutaan yleisesti muistiotositteiksi. Itse laaditusta tositteesta on käytävä ilmi tositteen laatija. Jos kysymyksessä on olennainen ja poikkeuksellinen tapahtuma, Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena, että tositteeseen merkitään myös tositteen hyväksyjä. Erityisesti silloin kun kirjanpito on ulkoistettu tilitoimistolle, olennaisen tai poikkeuksellisen liiketapahtuman todentavat tositteet tulisi olla kirjanpitovelvollisen hyväksymiä. Menotosite voidaan joutua laatimaan itse, jos kauppakumppanilta ei ole saatu ostolaskua, käteiskuittia tai muuta tositetta, tai tosite häviää tai muuttuu käyttökelvottomaksi, eikä siitä ole mahdollista saada kopiota. Itse laaditun tositteen tulee sisältää tositteelta yleisesti edellytetyt tiedot ja syy tositteen puuttumiseen. Tositteelle asetetut vaatimukset arvonlisäverolain mukaan Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjausten on perustuttava kirjanpitolaissa tarkoitettuihin tositteisiin. Myyjän on annettava verollisesta tavaran tai palvelun myynnistä ostajalle lasku, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja. Laskuissa on oltava seuraavat tiedot: laskun antamispäivä juokseva tunniste myyjän alv-tunniste (Y-tunnus) ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa ja yhteisökaupassa myyjän ja ostajan nimi ja osoite tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä veron peruste verokannoittain ja yksikköhinta ilman veroa ja hyvitykset ja alennukset verokanta suoritettavan veron määrä verottomuuden tai käännetyn verovelvollisuuden peruste Vähäisissä laskuissa ja tietyillä toimialoilla saadaan soveltaa kevennettyjä laskumerkintöjä. Vähäisiä laskuja ovat alle 250 euron laskut. Yli 250 euron suuruisiin laskuihin kevennettyjä laskumerkintöjä saa soveltaa: vähittäiskaupassa ja muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa annettavissa laskuissa ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevissa laskuissa, edellyttäen ettei palveluja myydä edelleen pysäköintimittareiden tulostamissa tositteissa Edellä tarkoitetuissa laskussa on oltava seuraavat tiedot: laskun antamispäivä myyjän nimi ja alv-tunniste myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain Verotukseen vaikuttavat tiedot Kaikkien kirjanpidon tositteiden tulee liittyä kyseisen yrityksen liiketoimintaan. Verotuksellisista syistä tositteisiin on joissakin tapauksissa lisättävä selvityksiä, joista käy ilmi, miten tietyt kulut edistävät yrityksen liiketoimia. Selvityksiä tarvitaan muun muassa edustus- ja matkakuluihin. Esimerkiksi palkintomatkojen osalta työntekijälle syntyy veronalaista etuutta, joka on myös huomioitava verottajalle annettavassa vuosiilmoituksessa. Tositteisiin liittyvät selvitykset voivat olla tarpeen myös neuvottelu- ja markkinointikulujen sekä erilaisten vapaaehtoisten henkilöstökulujen osalta. Yrityksen tulisi myös huolehtia siitä, että liiketoimintaan liittyvät laskut tulevat yrityksen nimellä. Jos yritys maksaa työntekijälle esimerkiksi tämän omissa nimissä tulleita matkapuhelinlaskuja, se menettää oikeuden vähentää laskuun sisältyvän arvonlisäveron. LAKIASIAT YT-laista uusi esite Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uuden esitteen yhteistoimintalain soveltamisesta työpaikoilla. Lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluu vajaa henkilöä. Työpaikkatasoisella yhteistoiminnalla tavoitellaan sekä yrityksen toiminnan että työolosuhteiden kehittämistä. Keskeisenä keinona on työnantajan velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on luoda neuvotteluprosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluu vajaa henkilöä. Esitteen on laatinut TEM:n yhteistoiminta-asiamiehen toimisto. Esite löytyy osoitteesta files/30809/yhteistoimintalaki_fi.pdf 10

11 LAKIASIAT Kansainvälisiä asioita Yhteistoimintaneuvottelut - työntekijöitä irtisanottaessa, lomautettaessa tai osa-aikaistettaessa Vähintään 20 työntekijää työllistävän työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely, kun se harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista. Neuvotteluesitys Työnantajan on annettava neuvotteluesitys (ns. yt-kutsu) yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi. Se on annettava kirjallisena viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Mikäli neuvotteluesitys annetaan 20. päivänä, voi neuvottelu alkaa aikaisintaan 25. päivänä. Kellonajoilla ei määräaikojen laskennassa ole merkitystä. Neuvotteluesityksen antamisesta voidaan työpaikalla sopia toisinkin ja mikäli asia koskee vain yhtä työntekijää, voidaan sopimus tehdä kyseisen työntekijän kanssa. Esimerkiksi voidaan hyvin sopia, että neuvottelut aloitetaan välittömästi. Neuvotteluesityksen voidaan katsoa olevan eräänlainen kokouskutsu yhteistoimintamenettelylle, ja siitä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittain ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Käsiteltäviä asioita koskevien tietojen tulee olla selvitetty siten, että neuvotteluesitys mahdollistaa alustavan perehtymisen asiaan. Työnantajalla ei yleensä ole kaikkia asiaan liittyviä tietoja vielä tässä vaiheessa, joten yksityiskohtaisten tietojen antaminen on usein mahdotonta. Työnantajan ei myöskään kannata tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, tullaanko mahdolliset vähentämistoimet suorittamaan irtisanomisina, lomauttamisina vai osa-aikaistamisina. Mikäli neuvottelut käydään henkilöstöryhmien edustajien kanssa, on seuraavat tarkentavat tiedot liitettävä jo neuvotteluesitykseen: aiottujen toimenpiteiden perusteet alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset tullaan panemaan toimeen. Neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot on toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa. Toimintasuunnitelma Työnantajan on annettava yhteistoimintaneuvotteluiden alussa työntekijöiden edustajille esitys työllisyyttä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi silloin, kun hän on tehnyt neuvotteluesityksen vähintään 10 työntekijän irtisanomisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Toimintasuunnitelmaa ei tarvitse laatia lomauttamisten tai osa-aikaistamisten yhteydessä. Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu - neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat - suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisia työvoimapalveluja käytettäessä - suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on selvitettävä viipymättä yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelman ei tarvitse olla valmis kokonaisuus, kun se esitellään henkilöstön edustajille. Suunnitelmaa voidaan täydentää ja täsmentää neuvottelujen kuluessa. Toimintasuunnitelmasta tulee neuvotella henkilöstön edustajien kanssa. Toimintaperiaatteet Toimintasuunnitelmaa ei tarvitse laatia, jos työnantaja harkitsee alle 10 työntekijän irtisanomista. Tällöin riittää, että työnantaja esittää toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti tuetaan irtisanomisajan kuluessa työntekijöiden omaaloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisia työvoimapalveluita käyttäen. Neuvotteluaikojen pituus Vähimmäisneuvotteluaika on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään, vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää neuvottelujen alkamisesta laskettuna. Jos ne kohdistuvat vähintään kymmenen työntekijään, vähimmäisneuvotteluaika on kuusi viikkoa. Lomauttamisen kohdalla pidempää neuvotteluaikaa sovelletaan kuitenkin vain, jos kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta tai yli 90 päivää kestävästä määräaikaisesta lomautuksesta. Tätä lyhyempiin määräaikaisiin lomautuksiin sovelletaan aina lyhyempää 14 päivän neuvotteluaikaa lomautettavien työntekijöiden lukumäärästä riippumatta. Alle 30 työntekijän yrityksessä neuvotteluaika on vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä riippumatta aina 14 päivää neuvottelujen alkamisesta. Työnantaja ja henkilöstö voivat myös sopia neuvotteluaikojen lyhentämisestä. Yksinkertaisinta ja selvintä on kirjata sopimukseen yhteisymmärrys siitä, että yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus on täytetty ja että työnantaja saa ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Neuvottelujen sisältö Yhteistoimintalain hengen mukaan yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluvelvoitteen sisällön osalta ei tehdä eroa sen välillä, kuinka monen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tai kuinka pitkäksi ajaksi lomauttamista työnantaja harkitsee. Neuvottelujen aikana on käsiteltävä seuraavia yhteistoimintaneuvottelun sisältöön kuuluvia toimenpiteitä: - perusteet ja vaikutukset - toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet - vaihtoehdot työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi 11

12 LAKIASIAT&SEMINAARI - muut toimenpiteet, joilla lievennetään työntekijöille aiheutuvia seurauksia. Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet ja työ- ja työaikajärjestelyt. Työnantajan selvitys Kun työnantaja on täyttänyt neuvotteluvelvoitteensa, hänen on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, neuvotelluista asioista riippuen, ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osaaikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin lomautusten kestoajat minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä. Selvityksessä ei tarvitse vielä nimetä irtisanottavia tai lomautettavia työntekijöitä. Varsinainen irtisanomismenettely tapahtuu työsopimuslain irtisanomismenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. Helsingin seudun kauppakamarin kirjanpidon asiantuntija Hannele Lindfors MITEN TOIMIA YDINVOIMA- JA LOPPUSIJOITUSLAITOSHANKKEISSA Aika: Paikka: Ilmoittautuminen: Osanottomaksu: torstai klo (klo Kahvitarjoilu) Vuojoen kartano, Eurajoki mennessä osoitteessa Paikkoja on rajoitetusti ja tilaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti satakuntalaisille yrityksille. 60 e + alv (kattaa järjestelykulut) OHJELMA Tilaisuuden avaus toimitusjohtaja, Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari Ydinvoima- ja loppusijoituslaitoshankkeiden parissa työskenteleville yrityksille asetetut vaatimukset (mm. toimittajahyväksyminen, laatujärjestelmät, lupajärjestelmät, työturvallisuus) - Toimistopäällikkö Sami Heinonen, Teollisuuden Voima Oyj, Projektin tuki - Toimitusjohtaja Reijo Sundell, Posiva Oy - Logistiikan toimistopäällikkö Keijo Latvala, Teollisuuden Voima Oyj Kokemuksia toiminnasta ydinvoimaympäristössä paneeli mukana yksikön päällikkö Jani Pelamo RTK- palvelu, toimitusjohtaja Markku Jalonen Maanrakennus Jalonen, työpäällikkö Panu Makkonen TelineRami Oy, toimitusjohtaja Erkki Viuhko Erkki Viuhko Oy Finnuclear luomassa kansallisia ydinvoimaverkostoja Toimialakohtaiset workshopit TVO:n edustajat vetävät - Rakentaminen sisältäen maanrakennus- ja lvi- työt sekä teräsrakentaminen - Mekaaniset laiteasennukset - Sähkö- ja automaatiolaiteasennukset - Työmaapalvelut Vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus Tilaisuudessa on paikalla myös koulutuksen järjestäjien ja ELY - keskuksen edustajia. Voit tutustua heidän tarjontaansa Galleriassa ennen tilaisuuden alkua tai tilaisuuden päättyessä. Rauman Offsetpaino Oy