Pallo avustajalla. soveltavan liikunnan asiantuntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pallo avustajalla. soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2011"

Transkriptio

1 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Esittelyssä ministeri Paavo Arhinmäki 6 Kala-Pentin pilkkituoli 20 Terveysliikunta uutta seuroille 41 Pallo avustajalla TEEMA: Ilman vapaaehtoisia ja ammattiavustajia moni jäisi kotiin 22 27

2 Soveli-lehti ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja, vt. Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Kaisu Laasonen, Ammattikorkeakoulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikkö Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Reetta Kettunen, SoveLi ry, ts. toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja Lehden aineistot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2012 ja aineistot on toimitettava mennessä. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Näköislehti verkossa Lue lehteä ja uutiskirjeitä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: Kannen kuva Kaisa Karvonen avustaa pyörätuolirugbyjoukkuetta. Kuva: Mari Männistö Jaana Teräväinen Arto Tulima SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Aivoinfarktista kuntoutuva Reko Hotti nyrkkeilee ja harrastaa avustajansa tuella, sivu 26. vakiot Uutispätkät 4 5, 15, 31, 41 Lainasanat 8 Tutkittua Tapahtumia 28 29, 42 Uusia aineistoja Koulutusta 44 SOVELIN HALLITUS 2011 Sari Holappa valmistautuu heittoon CP-boccian mestaruusturnauksessa, sivu 18. APU&TUKI 22 Avustajan kanssa liikkeelle 25 Liikunnassa avustaminen innostaa 26 Reko ja Robin liikkuvat monipuolisesti Mari Vehmanen 38 Avustuksista pontta liikuntaan: KKI- ja seuratukea aikuisten liikuttamiseen Heidi Hölsömäki uusia päättäjiä Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Veijo Kivistö, Aivoliitto ry Lea Salminen, Suomen Reumaliitto ry Riitta Samstén, Suomen MS-liitto ry 6 Paavo Arhinmäki: Kansanterveysjärjestöjä tarvitaan Heidi Hölsömäki 9 ELJ:ssä tuttuja ja tuoreita kasvoja Kari Koivumäki 10 Sari Virta: Järjestöt voisivat rohkaista seuroja Heidi Hölsömäki aktiivista yhdistysväkeä 12 Liikuntavastaavat innostivat toisiaan Rovaniemellä Heidi Hölsömäki 18 CP-liiton väki kisasi 25. kertaa bocciassa Tiia Kantanen 20 Välinevinkki: Kala-Pentin pilkkituoli Heidi Hölsömäki verkostoista virtaa liikuntaan 30 Pajulahti panostaa soveltamiseen Taru Schroderus 32 Kuntaliitos: Joensuu tuplasi liikuntaryhmät Reetta Kettunen 35 Lempäälässä liikuntapolku rakennetaan yhdessä Heidi Hölsömäki Reetta Kettunen, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry Yhteystiedot SOVELI RY Yliopistonkatu 31, Turku Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 43.

3 PÄÄKIRJOITUS Positiiviset merkit soveltavassa liikunnassa PS Useimmiten median ja eri toimijoiden keskusteluissa nostetaan esiin toimintaa rajoittavia ja kielteisiä ilmiötä. Positiiviset merkit, kuten palautteet, viestit ja kokemukset lausutaan hyvin hämmentyneinä, ikään kuin epäuskottavina tilapäisinä sattumina. Tämä Soveli-lehden numero sisältää useita juttuja onnistumisista sekä uskosta siihen, että muutos voi tuoda jotain uutta, hyvää ja kehitettävää. Liikunnan kentällä tehdään parhaillaan uusia strategisia valintoja. SLU:n jäsenjärjestöt kokoontuvat Seinäjoelle marraskuussa päättämään tulevista painopisteistä ja organisaatiorakenteesta. SoveLi on ollut mukana valtakunnallisessa visiotyössä ja tuonut rohkeasti esiin soveltavan liikunnan asemaa sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen näkökulmia liikuntaan. SoveLin oma strategiatyö käynnistyy tulevan vuoden aikana. SoveLin roolin ja tehtävien selkeyttäminen sekä soveltavan liikunnan määrittelytyö etenee kaiken aikaa. Liikunnan valtakunnallinen visio 2020 on tiivistetty sloganiin: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa. Suomalaisen huippu-urheilun vahvistamista tarkennetaan mielikuvalla urheilijan polusta. Kun halutaan vahvistaa kaikkien suomalaisten liikuntaa, pitää mielikuvaan sisällyttää soveltavan liikkujan polku. Tässä yhteydessä voisi nähdä liikkujan polun etenevän kuntoutuksen jälkeiseksi elinikäiseksi liikunnan harrastamiseksi. Liikuntaa pitää voida harrastaa omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Liikuntaa on voitava soveltaa niin, että se on mukavaa, mielekästä ja turvallista. Tällaisen liikunnan kehittämiseksi tarvitaan runsasta keskustelua ja tiedon vaihtoa niin liikkujien kuin liikuttajien kesken. Tarvitaan kehittävää koulutusta ja hyvien ideoiden jakamista. Yhteistyön lisääntyessä eri toimijoiden välillä saadaan ideat tehokkaaseen käyttöön ja vähennettyä turhaa päällekkäistä toimintaa. Tämä lehti ilmestyy sopivasti joka toinen vuosi järjestettävien Apuväline, hyvinvointi- ja kotimessujen yhteyteen. Toivottavasti tällaiset messut ja massatapaamiset toimivat hyvien ideoiden kehittämis- ja kierrätyspaikkana. Positiiviset merkit kunniaan! x Reetta Kettunen SoveLin ts. toiminnanjohtaja Positiivista energiaa paikallisyhdistyksissä Liikunnan lisääminen vammais- ja kansaterveysjärjestöissä on terveyden edistämisen ja ihmisen hyvinvoinnin kulmakiviä. Jotta liikunnan harrastaminen voisi lisääntyä, tarvitaan saavutettavuuden paranemista. Helpotusta tähän tuo avustajapalveluiden kehittyminen ja myös vapaaehtoisten kiinnostus toimia liikunnan avustajana, kuten Mari Vehmasen jutusta sivuilla voi lukea. Yhdistysten liikuntavastaavilla ja vertaisohjaajilla Kun halutaan vahvistaa kaikkien suomalaisten liikuntaa, pitää mielikuvaan sisällyttää soveltavan liikkujan polku. on tärkeä rooli liikuntaryhmien käytännön toteuttamisessa. He toimivat monissa tilanteissa tsemppaajina, varmistajina, toteuttajina ja moniosaajina liikkujien tukena ja turvana. Saamme kiittää kaikkia näitä ahkeria ihmisiä, jotka auttavat soveltavan liikunnan toteutuksessa. Koulutus on yksi tapa kiittää ja tukea yhdistyksiä. Rovaniemen Liikkeelle-koulutuksen osallistujien kertomukset puhuvat puolestaan sivuilla x TEKSTI Reetta Kettunen Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2011

4 U U T I S PÄT K ÄT Päättäjät saivat kättä pidempää ikäihmisten liikuttamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkistivat yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman lokakuussa. Ohjelman tavoitteena on lisätä ja kehittää ikäihmisten liikuntaa tavalla, joka edistää vanhenevan väestön terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta. SoveLin jäsenjärjestöissä on paljon ihmisiä, joita ohjelma koskee. Toimenpideohjelman kohderyhminä ovat: 1. terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat 60 vuotta täyttäneet ihmiset, jotka ovat siirtymässä eläkkeelle 2. yli 75-vuotiaat itsenäisesti asuvat ja alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät henkilöt sekä 3. kotihoidossa, palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikäihmiset. Ohjelman ehdotukset on suunnattu kaikille päättäjille ja toimijoille. Ehdotukset on jaettu kuuteen osa-alueeseen: Toimenpiteiden toteutuessa poikkihallinnollinen yhteistyö ja ikäihmisten liikunnan suunnittelu paranevat, lähiliikuntaympäristöt rakennetaan ikäihmisille soveltuvammikksi, liikuntaneuvonta ja -toiminta lisääntyvät sekä yleinen tietoisuus ja osaaminen ikäihmisten liikunnasta vahvistuvat. Lisäksi ikäihmisten oma osallistuminen heitä koskevissa liikunta-asioissa paranee, alan tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistuu ja toimenpideohjelman tulosten seuranta käynnistyy. x TEKSTI Reetta Kettunen Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Elina Karvinen, Pirjo Kalmari, Kari Koivumäki. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30 Ohjelma on ladattavissa ministeriön kotisivulla: > Liikunta > Tiedotteet Liikuntajärjestöt tiivistävät yhteistyötään Suomalaisten liikuntajärjestöjen yhteisenä visiona on: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Vision kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Suomi maailman liikkuvimmaksi urheilukansaksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat seuraavan vuosikymmenen vaihtuessa fyysisesti aktiivisia, osallistuvat laajasti seuratoimintaan, menestyvät huippu-urheilussa ja seuraavat urheilua kotona tai paikan päällä urheilutapahtumissa. Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenjärjestöjen eli liikuntajärjestöjen on tarkoitus tiivistää yhteistyötään viidellä valitulla alueella: 1. Vaikutamme perheiden ja vanhempien liikuntatietoisuuteen ja liikuntakäyttäytymiseen 2. Koulupäivässä tunti liikuntaa 3. Kehitämme seuratoiminnan laatua 4. Urheilijan polku: Lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen ratkaisut 5. Liikkumisen ja urheilemisen edellytykset ja olosuhteet kunnossa. Valinnoista päätetään SLU ry:n syyskokouksessa Seinäjoella Kokouksen päätösasiat koskevat SLU-yhteisön yhteisiä valintoja, rakenteita ja toimintatapoja. Jokaisella jäsenjärjestöllä on lisäksi omia painopisteitään. Erityisliikunnan jaoston uuden puheenjohtajan Sari Virran mielestä visio 2020 pitää automaattisesti sisällään niin soveltavan kuin terveysliikunnankin näkökulmat. Osa seuroista on sitä mieltä, että seurojen ydin on urheilu, ei koko kansan liikuttaminen. SLU:n visio vaatii kuitenkin liikunnan laajaa käsitettä, joka sisältää myös terveysliikunnan. Terveydenhän pitäisi olla sisäänkirjoitettuna myös huippuurheilussa, Virta pohtii. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Uuden erityisliikunnan jaoston kokoonpano ja puheenjohtaja Sari Virran haastattelu sivuilla Lisätietoa SLU:n visiotyöstä: Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2011

5 Janne Ruotsalainen SoveLi kokoaa parhaillaan Kovehankkeessaan valtakunnallista kouluttajaverkostoa paikallisen soveltavan liikunnan tueksi. Ensimmäinen kouluttajaverkoston koulutus on joulukuuta Pajulahdessa. Koulutukseen on jo ilmoittautunut mukavasti liikunnan ja järjestötyön ammattilaisia Oulusta SoveLin hallitus hyväksyi kokouksessaan Suomen Osteoporoosiliiton jäsenekseen alkaen. Liikuntatoiminnan voimakas aktivoituminen Osteoporoosiliiton 17 alueyhdistyksessä sai hakemaan jäsenyyttä. Liikunta on olennainen osa osteoporoosin omahoitoa, ja tämä on selvästi ymmärretty yhdistyksissä. Liikuntaryhmien määrät ovat kasvaneet vuodessa kymmeniä prosentteja ja ryhmäkootkin ovat kasvaneet, Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja tuleva liikunnan yhteyshenkilö Ansa Holm kertoo. Liiton yhdistyksissä on yhteensä henkilöjäsentä. SoveLi-yhteisöltä Holm odottaa tukea liikuntaan. Tarvitsemme verkostoitumista ja osaamista myös ulkopuolta. Liikuntatoiminnassakaan ei kannata tehdä yksin vaan yhteistyö on voimaa. Taisto Tarkiainen Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistyksestä osallistui Rovaniemen Liikkeellekoulutukseen. Suunnitelma vuoden 2012 koulutuksista löytyy lehden takakannesta. SoveLin kouluttajaverkosto aktivoituu Helsinkiin. Kukin kouluttaja osallistuu ensi vuonna Liikkeelle-koulutusten toteuttamiseen. Verkostoa täydennetään hankkeen aikana ( ). Jos olet kiinnostunut kouluttajan työstä, ota yhteyttä projektipäällikkö Tinja Saarelaan: puh tai x Osteoporoosiliitto liittyi SoveLiin Osteoporoosiyhdistysten liikunnassa korostuvat Holmin mielestä liikunnan tuoma hyvinvointi ja vertaisporukan voima. Ansa Holm Kaikesta liikunnasta on hyötyä, mutta osteoporoosia sairastavien liikunnassa täytyy tietää, mikä liikunta sopii ja tukee omahoitoa. Omassa porukassa liikunta on nimenmomaan osteoporootikolle sopivaa. Samalla ihmiset saavat vertaistukea ja ryhmän mukana tulee liikuttua helpommin. SoveLin jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Mikä SoveLi? Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa Toimii 16 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestönä Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, ks. sivut Jäsenedut: Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi Liikkeelle-koulutuksia ja kursseja Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti 6 kertaa vuodessa Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi Lue lisää: > SoveLi > Jäsenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 2/2011

6 KYSYMYKSET Heidi Hölsömäki KUVA STT-Lehtikuva/Valtioneuvoston kanslia Kansanterveysjärjestöjä tarvitaan Uusi urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki vastasi sähköpostitse Sovelilehden kysymyksiin. Millainen käsitys teillä on kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnasta? Moni kansanterveysjärjestö on jo parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt liikuntatoimintaa jäsenistölleen myös veikkausvoittovaroin tuettuna. Tämä on laajentanut suomalaista liikuntakulttuuria ja mahdollistanut liikunnan harrastamisen sellaisille henkilöille, joiden ei ole helppoa tai mahdollista osallistua keskiverto-urheiluseurojen organisoimaan liikuntaan. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset tekevät merkittävää työtä terveyttä edistävän liikunnan alueella, Paavo Arhinmäki sanoo. Miten aiotte edistää kansanterveysjärjestöjen jäsenten liikunnan yhdenvertaisuutta? Yhdenvertaisuus edellyttää, että myös vammaisilla ja pitkäaikaissairailla henkilöillä on mahdollisuus osallistua heille soveltuvaan liikunnan harrastustoimintaan. Tähän tarjoavat mahdollisuuden sekä kansanterveysjärjestöt että kuntien liikuntatoimen ohjattu erityisliikuntatoiminta. Kysymys mahdollisesta mukanaolosta urheilu- ja liikuntaseurojen järjestämässä toiminnassa ei ole näiden ihmisten kannalta helppo, koska osallistuminen yleisseurojen toimintaan edellyttäisi monilta osin soveltamista ja erityisosaamista. Lähtökohtana pitää olla, että kuunnellaan ihmisten omia toiveita myös liikuntatoiminnan organisointitavoissa. Yhdenvertaisuus edellyttää Yhdessä ja erikseen -periaatteen noudattamista. Mikä on mielestänne kansanterveysja vammaisjärjestöjen rooli liikunnan toimijoina? Olemme saaneet parin viime vuosikymmenen aikana paljon uusia liikunta-aktiiveja tukemalla kansanterveysjärjestöjen järjestämää liikuntatoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön taloudellinen tuki on tälle sektorille melko pieni, hieman alle puoli miljoonaa euroa vuositasolla, mutta saavutettu liikunta-aktiivisuus siihen nähden on merkittävää. On perusteltua, että kuntien liikuntatoimet tekevät hyvää yhteistyötä paikallistasolla kansanterveysyhdistysten kanssa. Tämänkaltaista toimintaa tulisi vielä saada ulotettua myös asukasmäärältään pienempiin kuntiin. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiin on koulutettu jo satoja liikunnan vertaisohjaajia, mutta tulevaisuudessa tarvittaisiin vielä lisää sekä vertaisia että soveltavan liikunnan ammattilaisia. Millaisena näette seurojen mahdollisuuden osallistua aikuisten pitkäaikaissairaiden liikuttamiseen? Ilmeistä on, että liikuntaseurat voivat kyllä liikuttaa myös pitkäaikaissairaita ihmisiä, koska esimerkiksi astma ja allergiat ja eräät muut pitkäaikaissairaudet ovat sellaisia, että meillä onmyös esimerkkejä jopa kilpaurheiluun osallistuvista henkilöistä. Kyse on kuitenkin hyvin yksilöllisistä ratkaisuista ja tilanteet vaativat sopimista ohjaajien ja ohjattavien kesken. Kansanterveysjärjestöt voivat toimia tässä yhdyssiteinä ja asiantuntijoina. Toki monissa kansanterveysjärjestöissä on paljon sellaisia henkilöitä, joiden ei ole helppo osallistua tavallisten seurojen toimintaan ja tällöin tarvitaan erityisratkaisuja. Mikä on pitkäaikaissairaiden asema liikunnan valtionavustusjärjestelmässä ja siihen suunnitelluissa muutoksissa? Kysymys pitkäaikaissairaiden ihmisten liikunnan tukemisesta vaatii tulevaisuudessa lisäselvityksiä. Voisi ajatella, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö sekä valtion liikuntaneuvosto selvittävät tätä kokonaisuutta yhteistyössä sosiaali- ja terveyssektorin ja Raha-automaattiyhdistyksen sekä kansanterveysjärjestöjen edustajien kanssa. Soveltava Liikunta Sove- Lilla on tässä selvitystyössä merkittävä roolinsa alan asiantuntijajärjestönä. Toivottavasti löydämme sellaisen ratkaisun, joka mahdollistaa kaikille kansanterveysjärjestöjen jäsenille mieluisan liikunnan harrastamisen heille soveltuvassa ympäristössä. Tämä edistäisi myös toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä niidenkin ihmisten keskuudessa, joilla on erilaisia sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. x Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2011

7 Lähtökohtana pitää olla, että kuunnellaan ihmisten omia toiveita myös liikuntatoiminnan organisointitavoissa. Yhdenvertaisuus edellyttää Yhdessä ja erikseen -periaatteen noudattamista. Urheilu ja liikunta tuovat minulle iloa ja hyvinvointia. Yritän päästä urheilemaan vähintään 2 3 kertaa viikossa. Lisäksi osallistun aktiivisesti urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ja seuraan niitä, ministeri Paavo Arhinmäki kertoo liikunnan merkityksestä itselleen. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2011

8 LAINA- SANATKoonneet Reetta Kettunen ja Heidi Hölsömäki Parkinsonpostia 2/2011 Vaikka lääkkeet pitävät oireet hyvin kurissa, joudun päivittäin venyttelemään määrätietoisesti säilyttääkseni liikkeissäni joustavuuden. Mustan vyön judoka Erkki Kivoja, 60, suosittelee judoa myös muille Parkinsonin tautia sairastaville: Tasapaino- ja kaatumisharjoituksista hyötyvät erityisesti vanhenevat ihmiset. Ne auttavat pystyssä pysymistä, tuovat liikkumiseen itsevarmuutta ja vähentävät loukkaantumisia kaatumistilanteissa. Porras 3/2011 Ryhmässä voi olla ympärillä 20 naista, mutta vain kaksi, joskus neljä miestä. En tiedä häpeääkö ne jumppaa vai sitä uimavyön käyttöä. Ja kun se on niin tavattoman mukava liikuntamuoto! Juuri se on hyvä, että se on ohjattua. Ihminen on sellainen, että muuten se pinnaa. Reijo Moisander harrastaa muiden muassa vesijumppaa ja mandoliinin soittoa. Hän liikkuu LGMD-sairautensa vuoksi kahden kepin avulla ja pidemmillä matkoilla kolmipyöräisellä mopolla. Avain 4/2011 Vatsatanssi vaikuttaa tasapainoon ja syviin lihaksiin ja teen edelleen kotitöitä tehdessäni vatsatanssiliikkeitä. Jos lantiopohjalihakset ovat kunnossa, on myös pienempi mahdollisuus sairastua virtsarakon toimintahäiriöön. MS-tautiin yli 20 vuotta sitten sairastunut Sinikka Myllyoja vahvistaa harrastuksillaan heikkoja kohtiaan. Keilaaminen tuo voimaa sormiin, ristipistotyöt kehittävät muistia ja jooga auttaa stressiperäisiin kipuihin, uniongelmiin ja väsymykseen. CP-lehti 4/2011 Porras 3/2011 Pelaamisessa on monia hyviä asioita, esimerkiksi hyvä joukkuehenki. Alussa parasta oli, että jotain voi harrastaa myös sähköpyörätuolilla. Urheilusta seuraan vain SPT-salibandya. Petri Niemelä on osallistunut sähköpyörätuolisalibandyn turnauksiin virallisesti vuodesta 1993 alkaen. Ihon aika 3/2011 Urheiluvarusteissa ihon hyvinvointi on huomioitu monin tavoin. Ne tasaavat kosteutta ja lämpöä tehokkaasti tarpeen mukaan. Nuorten yösuunnistuksen Suomen mestari Sanni Kivelä on uinut ja suunnistanut pienestä pitäen. Murrosiässä atooppista ihottumaa sai rasvata jatkuvasti, nyt ihon kunto on ollut hyvä. Itse innostuin kädenväännöstä punttisalilla käydessäni. Se tuntui kokeilun jälkeen omalta lajilta. Jäykähköt spastiset jalkani mahdollistavat kyllä kävelyn sekä nojapolkupyörällä ajon satoja kilometrejä. Muita lajeja, joissa rasitus kohdistuu runsaasti jalkoihin, en ole kokeilujen jälkeen pidempään pystynyt harrastamaan. Olen harrastanut penkkipunnerrusta vuorikiipeilyn ja melonnan ohella, joten yläkropan lihaksisto on ollut hyvässä kunnossa. Tamperelainen Olli Salpakoski keskittyy ylävartalon urheiluun. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2011

9 TEKSTI Kari Koivumäki ELJ:ssä tuttuja ja tuoreita kasvoja Erityisliikunnan jaosto ELJ aloitti nelivuotisen toimikautensa lokakuussa. Valtioneuvosto nimitti syyskuussa uuden valtion liikuntaneuvoston, jonka puheenjohtajana kaudella toimii kansanedustaja Jan Vapaavuori (kok). Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti myös valtion liikuntaneuvoston jaostot. Erityisliikunnan jaoston eli ELJ:n uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin kehittämisjohtaja Sari Virta (vas), joka on myös liikuntaneuvoston jäsen. ELJ:n edellisestä kokoonpanosta neljä jatkaa myös uudessa, mikä tuo jaostoon kokemusta ja jatkuvuutta. Jaostoon uusina valitut viisi edustajaa puolestaan tuovat uutta näkökulmaa. Jaoston jäseninä jatkavat edelliseltä kaudelta Elina Karvinen, Mari Miettinen, Pertti Perko ja Pauli Rintala, jotka edustavat ikäihmisten liikunnan, sosiaali- ja terveyssektorin, kunnan liikuntatoimen sekä alan ylimmän koulutuksen alueita. Jaoston uudet jäsenet edustavat laaja-alaisesti erityisliikunnan asiantuntemuksen eri alueita: Kaisu Mononen alan tutkimusta, Virpi Remahl alan opetusta sekä järjestökokemusta, Esa Yletyinen kuntien erityisliikuntatoimintaa ja Antti Vuolanne liikuntapolitiikkaa. Jaoston edellisen nelivuotiskauden Erityisliikunnan jaosto : PUHEENJOHTAJA Kehittämisjohtaja Sari Virta, Vihti tai gsm JÄSENET Toimialapäällikkö Elina Karvinen, Helsinki / Ikäinstituutti Ylitarkastaja Mari Miettinen, Helsinki / STM Tutkija Kaisu Mononen, Jyväskylä / KIHU Urheiluasiamies Pertti Perko, Turku Lehtori Virpi Remahl, Nastola / Pajulahti Professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto Valtiotieteen kandidaatti Antti Vuolanne, Pori Liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen, Espoo ( ) toiminnasta on valmistunut kirjallinen raportti, jota saa opetusja kulttuuriministeriöstä. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto toivoo hyvää ja tuloksellista yhteistyötä alan järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa nyt alkaneella nelivuotiskaudella. x Lisätietoa ja raportin tilaukset: Kari Koivumäki, erityisliikunnan suunnittelija ja erityisliikunnan jaoston sihteeri OKM-liikuntayksikkö puh Jaoston tehtävät VLN:n erityisliikunnan jaosto on asiantuntijaelin, joka: tekee erityisliikunnan kehittämisselvityksiä ja -aloitteita antaa alaan liittyviä asiantuntijalausuntoja järjestää alan yhteisöjen kanssa koulutustilaisuuksia ja vastaa koulutuksen yhteensovittamisesta osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön edistää erityisliikuntaa kunnissa, järjestöissä ja laitoksissa sekä toimii tiedonvälittäjänä eri hallintokuntien, alan laitosten ja järjestöjen kesken. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2011

10 TEKSTI Heidi Hölsömäki Järjestöt voisivat Erityisliikunnan jaoston uusi puheenjohtaja Sari Virta edistää liikunnan yhdenvertaisuutta myös omassa työssään. Erityisliikunnan jaoston puheenjohtajalla, Suomen Työväen Urheiluliiton kehittämisjohtajalla Sari Virralla on vankka yhteys liikuntamaailmaan. Hän on työskennellyt liikuntajärjestössä 13 vuotta, ja harrasti aikanaan muiden muassa kilpahiihtoa Oulaisten Tarussa. Aikuisena hänen omassa elämässään ovat korostuneet liikunnan terveysmerkitykset. Jos alkaa olla niska- ja hartiakipuja, niin katson kalenterista enemmän aikaa omalle liikunnalle. Minulle sopii bodycombat, sillä lähtevät kivut ja päänsärky ja samalla saan lihaskuntoa, Virta kertoo. Kansanterveysjärjestöt korostavat liikunnan merkitystä hyvinvoinnille, ehkäiseehän se sairauksia sekä tukee hoitoa ja kuntoutusta. Järjestöjen toiminnasta uusi puheenjohtaja tuntee ennestään edunvalvontatyötä ja kampanjoja. Esimerkiksi Sydänliiton Pukeudu punaiseen -päivässä korostetaan myös liikuntaa. Tiedostan hyvin, että sem- Sari Virta, 43 Minulla on monta rautaa tulessa, mutta jaksan hyvin, kun pääsen välillä lenkille ja liikkumaan, Sari Virta kertoo. Ismo Alhoniemi Koulutus: Filosofian maisteri, uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja / Turun yliopisto Ura: Erilaisia opettajan tehtäviä , TUL:n Varsinais- Suomen piirin toiminnanjohtaja , TUL:n kehittämisjohtaja 2005 alkaen Koti: Asuu Vihdissä omakotitalossa aviomiehensä ja 6- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa. Luottamustoimia: Vihdin kunnanvaltuutettu (vas) ja kunnanhallituksen varajäsen, Urheiluopisto Kisakeskus-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Stadionsäätiön edustajiston jäsen. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2011

11 rohkaista seuroja Kansanterveysjärjestöistä puhuttaessa hän korostaa erityisesti niiden asiantuntemusta omien jäsentensä liikuttamisessa. Järjestöjen rooli pitkäaikaissairaiden liikuttajina on erittäin tärkeä, koska sairauksien asiantuntemus on näissä järjestöissä. On hyvä, että järjestöillä on liikuntavastaavia, jotka kehittävät liikunnallista puolta kuntoutusvaiheeseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen. Virta toivoo myös, että järjestöt voisivat omalla tietotaidollaan tukea seuroja monenlaisten liikkujien mukaan ottamisessa. Järjestöt voisivat rohkaista seuroja siinä, että tämä ei ole rakettitiedettä vaan turvallisin mielin voi ottaa tällaisen ryhmän mukaan toimintaan. On myös tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, että kaikki erityisliikunta ei tarkoita pyörätuolissa istuvien liikuntaa tai erityisiä tiloja. Ohjaajan täytyy tietysti osata asiansa, ettei tule vääriä liikkeitä. Virta on edistänyt liikunnan laajaalaista kehittämistä myös työnsä puolesta, sillä hän oli mukana tekemässä TUL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa (2010). Sen yhtenä tuloksena TUL kerää parhaillaan tietopankkia seuroistaan, joilla on erityisliikuntaa. Esimerkiksi Maskun judoseurassa on ylivilkkaille lapsille judoa ja Raision Ryhdillä on oma judoryhmä lapsille, joilla on dysfasia tai hahmotushäiriöitä. Yhteystietoja on koossa jo noin 40. Erityisliikuntaa toteuttavista seuroista on tarkoitus muodostaa verkosto ja lisätä tietopankin avulla erityisliikuntaa muihinkin TUL:n seuroihin. Timo Virolainen Syksyllä pidetyssä TUL:n avoimessa erityisliikunnan salibandyturnauksessa oli liikunnan riemua, jonka Sari Virta toivoisi välittyvän kaikkeen seuratoimintaan. Kuvassa kättelevät harrastesarjan finalistijoukkueet I-HK:n Kairat (sinisissä) ja Kuopion Salibandyseuran Welhot (mustissa). moista vaivaa tai sairautta ei taida olla, johon liikunta ei olisi hyödyksi. Ystäväni lapsen sairastuessa MS-tautiin neuvoin häntä hakemaan MS-yhdistyksestä tietoa sairaudesta ja liikunnasta, Virta kertoo. SoveLiin Sari Virta tutustui kuutisen vuotta sitten työskennellessään TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajana Turussa. VAU ry syntyprosesseineen on myös jäänyt hänelle hyvin mieleen. Tarvitaan osaavia ohjaajia, ei rakettitiedettä Haastattelua tehdessämme ELJ:n ensimmäinen kokous on vielä edessä. Sari Virta on tutustunut edellisen jaoston raportteihin ja soveltavan liikunnan kenttään. Erityisliikunnassa on saatu suhteellisen pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Koko valtion liikuntabudjetista erityisliikunnan osuus on vain 5 6 prosenttia. Liikuntapaikat esteettömiksi ja monikäyttöisiksi Liikunnan sydämen asiaa kysyttäessä Virta muistelee syyskuista TUL:n avointa erityisliikunnan salibandyturnausta. Säbäturnauksessa oli todellista liikunnan iloa ja vaihtorumba pyöri koko ajan. Kukaan ei haukkunut ja huutanut, vaan kaikkien maaleista iloittiin. Toivoisin tuon ilon siirtyvän erityisesti seurojen lasten ja nuorten liikuntaan. Sari Virta arvelee, että erityisliikunnassa on helpompi toteuttaa liikunnan riemua, koska asiat ovat tärkeysjärjestyksessä. Toiseksi Virta toivoo, että liikuntaa kaikille -ajatus leviää edelleen. Erityisliikunnan jaosto on perustettu 1980-luvun lopulla edistämään tätä ajatusta. Tämä työ ei ole vielä valmis. Esimerkiksi liikuntapaikkojen monipuolisuutta ja esteettömyyttä pitää parantaa. Lopuksi tuore puheenjohtaja lähettää lämpimät terveiset SoveLin jäsenjärjestöihin, liikuntavastaaville ja vertaisohjaajille: Haluan kiittää ja tsempata, teette erittäin arvokasta työtä, jolla on hyvät ja kauaskantoiset vaikutukset! Toivon, että otatte rohkeasti yhteyttä minuun tai muihin jaoston jäseniin niin pienissä kuin isoissakin asioissa, Sari Virta kannustaa. x Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2011

12 TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Janne Ruotsalainen Liikuntavastaavat innostivat toisiaan Rovaniemellä Liikuntavastaavaksi ryhtyminen voi olla pienestä kiinni. Muiden liikuntavastaavien tapaaminen antoi Pirjo Pantsarille ratkaisevan sysäyksen. Rovaniemen syyskuiseen Liikkeellekoulutukseen etsittiin innokkaita osallistujia viidakkorummun välityksellä. Rummutus tavoitti 15 innokasta liikuntavastaavaa tai liikunnasta kiinnostunutta osallistujaa Oulusta Ivaloon. Yksi heistä oli Erityislasten Omaiset ELO ry:ssä Rovaniemellä vapaaehtoisena toimiva Pirjo Pantsar. ELOsta kyseltiin ennen koulutusta, alkaisinko liikuntavastaavan hommaan. Aluksi tuntui, ettei minusta ole semmoiseen, vaikka liikuntaa pidin silloinkin tärkeänä. Koulutuksesta sain tietoa, ettei se niin kauhea pesti olisikaan ja lupauduin mukaan, Pantsar kertoo koulutuksen jälkeen. Tuore liikuntavastaava kuvaa puhelimitse koulutuksen antia: Sain intoa siihen, miten voi viedä eteenpäin ja levittää liikunnan hyviä vaikutuksia. Koulutuksessa tuli hyvin sekä teoriaa että käytännön ideoita. Kokeilimme esimerkiksi curlingia ja bocciaa soveltaen. Liikunta tuo terveyttä ja vaatii joskus soveltamista Pirjo Pantsar on ammatiltaan lastentarhanopettaja. Liikunnan merkitykset ja soveltaminen ovat hänelle tuttuja niin työn kuin läheistenkin kautta. Liike on myös monin tavoin lääkettä, sen olen omin silmin nähnyt. Liikunta vähentää levottomuutta, lisää keskittymiskykyä ja auttaa lapsia oppimisessa. Liikunnalla on suuri merkitys myös mielialaan ja vireyteen, sen olen huomannut esimerkiksi iäkkäiden vanhempieni kohdalla. Soveltaminen on Pantsarille myös yhdenvertaisuuskysymys. Minulle lapset ovat aina ensisijaisesti lapsia, ja jokaisella on oikeus liikuntaan. Ei ole liikuntaa katsoa pyörätuoliin paketoituna, kun toiset laskevat mäkeä pulkalla tai liukumäestä. Pirjo Pantsar tekee niin kuin puhuu. Hän on esimerkiksi mahdollistanut mäenlaskun riemut pyörätuolia käyttäville tai muuten liikuntarajoitteisille lapsille. He ovat voineet laskea mäkeä sylissäni tai itse kehittelemässäni suojapussukassa turvallisesti siten, että pää, jalat ja kädet ovat pussin suojassa ja lapsi voi itse kehollaan tuntea laskemisen. Tulevaan liikuntavastaavan työhönsä Pantsar sai koulutuksesta uusia näkökulmia. Ajattelin liikuntavastaavan homman koskevan vain ELO-yhdistyksen lapsia ja nuoria. Koulutuksessa oivalsin, että samalla kun ELOn vanhemmat tekevät kaikkensa lasten eteen, heillä voi itsestä ja omasta kunnosta huolehtiminen jäädä sivuseikaksi. Tehtävässäni voisin yrittää nostaa esiin helposti toteutettavia ja innostavia liikuntavinkkejä vanhemmille. Pantsar kiittelee, että koulutuksen jatkuu Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2011

13 Teen vapaaehtoistyötä, koska saan siitä niin paljon. Itsellänikin on reuma, joten asia on tuttu, kertoo reumayhdistyksen liikuntavastaava Kaisa Mattila (kesk). Taisto Tarkiainen kilpirauhasyhdistyksestä ja Pirjo Pantsar ELOsta seuraavat, miten kourua voi käyttää pallon vierittämisessä. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2011

14 Kaikilla voi olla ideoita ja annettavaa toisilleen. Pirjo Pantsar osallistujaporukkaan oli helppo tulla mukaan. Kaikkia tarvitaan. Toisilla on enemmän kokemusta, toisilla vähemmän, mutta kaikilla voi olla ideoita ja annettavaa toisilleen. Yhteinen kuntosalivuoro vaikeasti vammaisille Yksi koulutuksen ryhmätöissä pulpahtaneista ideoista oli yhdistysten yhteinen kuntosalivuoro. Tämän tuloksen nostivat esiin sekä Pirjo Pantsar että liikuntavastaavien konkariosastoa edustava Kaisa Mattila. Vaikeasti liikuntavammaisten kuntosali on ihan kuningasajatus, sytyin tälle! Mattila hehkuttaa. Monessa yhdistyksessä on vaikeasti liikkuvia, esimerkiksi reuma-, avh-, parkinson- ja polioyhdistyksissä. Yksi yhdistys ei välttämättä saa koottua tarpeeksi ihmisiä omaan vuoroon. Tällaisissa kohdin yhteistyö on rautaa tapahtui se sitten yhdessä toisten yhdistysten, kunnan tai oppilaitosten kanssa. Yhteisen kuntosalivuoron avulla saisimme ehkä ihmiset kokeilemaan kuntosalia. Opiskelijat voisivat toimia avustajina ja saisivat samalla käytännön harjoittelua oikeilla ihmisillä. Esteetön paikkakin on valmiina, Mattila tiivistää ryhmän suunnitelmia. Pirjo Pantsar kaataa keilat tyylillä. Sisäpelejä voi soveltaa kaikkien liikkujien käyttöön muuntelemalla välineitä ja sääntöjä. Konkarille tukea ja peilauspintaa Rovaniemen Reumayhdistyksen liikuntatoiminnasta vastaava Kaisa Mattila on tehnyt vapaaehtoistyötä vuosia. Hän sai reuman etenemisen vuoksi uudet polvinivelet 15 sitten ja tuntee liikunnan hyödyt omasta kehostaan. Hyvä lihaskunto tukee keinoniveliä ja mitä parempi lihaskunto on, sen paremmin nivelet kestävät. Liikunta auttaa toimimaan normaali-ihmisen tavalla ja siitä saa mielihyvää, ystäviä ja kavereita. Se on elämäni kantava voima. Mattila haluaa liikuntavastaavana jakaa hyvän kokemustaan myös muille. Tiedän, miten paljon liikunta auttaa kivun hallinnassa ja arjessa selviytymisessä. Toivon, että saisin muutkin kokemaan tämän saman, ymmärtämään liikunnan tärkeyden. Mattila on ilmeisesti onnistunut tehtävässään, sillä reumayhdistyksen, kaupungin ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun järjestämässä 16 liikuntaryhmässä käy viikoittain yhteensä vajaat 200 reumaatikkoa. Se tarkoittaa kolmannesta reumayhdistyksen jäsenistä. Yhteistyö etenkin Rovaniemen liikuntatoimen ja RAMK:in kanssa on tiivistä, ja ihmisiä ohjataan aina kullekin sopivaan, toimintakyvyn mukaiseen ryhmään. RAMK tarjoaa käyttöön tiloja ja ohjaajia ryhmille. Eläkeläisellä on aikaa, mutta vapaaehtoistyön ei ole tarkoitus näännyttää. Onhan tuo hurja määrä toimintaa. Koulutuksesta sain ajatuksen, että minulla pitäisi olla nimetty varaliikuntavastaava. Hallituksen kokouksissa käsittelemme hyvin liikuntaa kuukausittain, mutta olisi hyvä olla myös särkymävara. Muuten meillä menevät perusasiat hyvin rutiinilla, yhteistyökuviot ovat hioutuneet ja rahoituskanavat, tilavuorot ja muut ovat selvillä, Mattila kertoo. x Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2011

15 Liikkeelle- ja Liikuttajakoulutukset SoveLi järjestää Liikkeellekoulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUn sekä kuntien kanssa. Koulutuksia voi myös tilata suoraan omalle järjestölle. Kaikille avoimet Liikkeellekoulutukset on räätälöity erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistysten tarpeisiin. Liikkeelle-koulutukset hyväksytään osaksi kunto- ja terveysliikunnan Liikuttajakoulutuskokonaisuutta. Lisätietoa ensi vuoden Liikkeellekoulutuksista lehden takakannessa tai osoitteessa > Koulutus Muiden toimijoiden tuottamiin Liikuttajakoulutuksiin voi tutustua osoitteessa: > koulutukset > Aikuisten terveyttä edistävä liikunta Koulutukseen kannattaa hakea avustuksia, ks. juttu sivulla Yläkuvassa Sari Kuivas VAUsta neuvoo Kaisa Mattilalle sisäcurlingin soveltamista. Alemmassa kuvassa pidetään tuumaustaukoa, ovathan yhteiset keskustelut tärkeä osa koulutusta. Liikkeelle-koulutukset liitettiin osaksi laajempaa kokonaisuutta SoveLi ja Kuntoliikuntaliitto tiivistivät koulutusyhteistyötään. SoveLin Liikkeelle-koulutukset hyväksytään jatkossa osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton kehittämää ja SLU-alueiden organisoimaa Liikuttajakoulutusta. Suomen Kuntoliikuntaliitto vastaa aikuisliikunnan toimialajärjestönä aikuisten kuntoja terveysliikunnan ohjaajakoulutuksen kehittämisestä. Koulutuksesta on valmistunut jo yli 800 Liikuttajaa. Liikuttajakoulutus on kaksitasoinen laaja kokonaisuus, josta saa tuhdit eväät aikuisten liikuttamiseen niin paikallisyhdistyksissä kuin urheiluseuroissa. Koulutus koostuu kaikille yhteisistä lähiopinnoista, itsenäisestä opiskelusta ja vapaavalintaisista lajikoulutuksista. I-tason perusosat on suunniteltu UKK-instituutin kehittämän liikuntapiirakan pohjalta, ja ne ovat Liikunta osana arkea, Lihaskunto ja liikehallinta sekä kestävyyskunto ja lihashuolto. Koulutuksia tarjoavat SLU-alueet ja muut kouluttajat. SoveLin 3 14 tunnin mittaiset Liikkeelle-koulutukset (ks. takakansi) hyväksytään osaksi vapaavalintaisia kursseja. Esimerkiksi Liikkeelle-peruskoulutus on I-tason vapaasti valittava kurssi. Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, Liikkeelle-virikepäivä ja Liikkeelle-kehittämispäivä sijoittuvat II-tason vapaavalintaisiin lajikoulutuksiin. I-tasolla koulutusten laajuus on yhteensä 50 tuntia ja II-tasolla 120 tuntia. Koulutuksesta voi käydä itseään kiinnostavia osia sitä tahtia kuin haluaa, mutta II-tasolle pääsee etenemään vasta, kun I-taso on suoritettu tai omaa vastaavan koulutuksen, Suomen Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan päällikkö Eerika Laalo-Häikiö kertoo. Liikuttajakoulutus on kehitetty suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän (VOK) mukaisesti. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 2/2011

16 T U T K I T T UA Koonneet Reetta Kettunen, Heidi Hölsömäki Duodecimin tutkimusuutisia SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa uutisen lopussa mainitun julkaisupäivän kohdalla: > Uutisarkisto. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus pidentää elinikää Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon, todetaan Suomen Fysioterapeuttien julkistamassa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suosituksessa. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus on aloitettava nopeasti jo sairaalavaiheessa. Säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta. (Julkaistu ) Munuaissairaiden ja elinsiirron saaneiden oireet vähenevät liikunnalla Kroonista munuaissairautta potevat uupuvat ja liikkuvat vähän. Tutkijoiden mukaan heidän kannattaisi kuitenkin lisätä liikuntaa, sillä se vähentää sairauden oireita. Liikunnan lisääminen parantaa munuaispotilaiden kuntoa, kävelykykyä, alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä ja johtaa elämänlaadun paranemiseen. Liikunta auttoi sekä sairauden varhaisessa vaiheessa olevia että keinomunuaishoidoissa olevia ja munuaissiirron saaneita. Tehokkaita olivat ainakin 4 6 kuukauden mittaiset kunto-ohjelmat ja kolmen kuukauden jooga- ja voimaharjoitukset. (Julkaistu ) Varttitunti liikuntaa päivässä antaa lisävuosia ja vähentää sepelvaltimosairauksia Virallisia liikuntasuosituksia vaatimattomatkin ponnistelut auttavat välttymään sepelvaltimotaudilta. Vaikutus on silti suurempi, kun liikuntaa harrastaa enemmän. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jo viidentoista minuutin reipas päivittäinen liikunta auttaa sydän- ja verisuonisairauksien välttämisessä ja antaa lisävuosia. (Julkaistu ) Myös taiwanilaistutkimuksen mukaan niinkin vähäinen kuin 15 minuutin päivittäinen ripeä kävely voi auttaa pidentämään elinikää kolmella vuodella. Tulostensa perusteella tutkijat uskovat, että sydäntaudit, diabetes, syövät ja niistä johtuvat kuolemat vähenisivät huomattavasti, jos fyysisesti passiiviset aikuiset lisäisivät liikuntaansa edes 15 minuutilla. (Julkaistu ) Fyysinen aktiivisuus lisää keuhkoahtaumaa sairastavien elinikää Saksalaistutkijoiden mukaan keuhkoahtaumapotilaiden ennuste riippuu pitkälti siitä miten paljon he liikkuvat. Tutkimuksessa riski kuolla nelivuotisen seurannan aikana oli sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui. Jokainen kilokalorin kulutusta vastaava lisäys liikunnassa pienensi riskiä noin puolella, tutkijat havaitsivat. (Julkaistu ) Lisänäyttöä liikunnan hyödyistä aivojen terveydelle Liikuntaa harrastavat näyttävät välttyvän kognitiivisten toimintojen heikentymiseltä muita todennäköisemmin. Tulos perustuu kahteen tutkimukseen. Toisessa tutkimuksessa seurattiin sepelvaltimotaudin riskitekijöistä ja verisuonisairauksista kärsiviä naisia. Toisin kuin odotettiin, lisäravinteet eivät ehkäisseet muistivaikeuksia tai sydän- ja verisuonitapahtumien uusiutumista. Liikunnan hyöty oli sen sijaan selvä. Vähiten liikkuvien naisten kognitiivisten toimintojen heikentyminen oli seurannassa huomattavampaa kuin runsaammin liikkuvien naisten. (Julkaistu ) Liikunta suojaa iäkkään aivoja minihalvauksilta Säännöllinen liikunta voi ehkäistä oireettomia aivohalvauksia, jotka ovat ensimmäisiä merkkejä aivoverenkierron sairauksista. Oireettomia aivohalvauksia kutsutaan myös hiljaisiksi aivohalvauksiksi, jotka voivat liittyä moniin terveysongelmiin kuten kaatuiluun, muistiongelmiin ja dementiaan. Aivokuvaukset osoittivat hiljaiset aivohalvaukset noin 40 prosenttia harvinaisemmiksi eniten liikkuvien ryhmässä, kun heitä verrattiin vähiten liikkuviiin. (Julkaistu ) Liikunta ehkäisee sydämen eteisvärinää vain vähän Liikunta pienentää vaaraa sairastua eteisvärinärytmihäiriöön, mutta vaikutus on pienehkö ja johtuu lähinnä ylipainon vähentymisestä. Ylipaino on korkean verenpaineen ohella keskeinen ehkäistävissä oleva eteisvärinän riskitekijä. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säännöllinen liikunta auttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, sen vaikutus eteisvärinöihin on vähäinen. Eteisvärinää on joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla, ja se yleistyy iän myötä. Eteisvärinän tärkein riskitekijä on korkea verenpaine, mutta myös muut sydänsairaudet, lihavuus, diabetes ja tupakointi voivat altistaa sairastumiseen. (Julkaistu ) x Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2011

17 Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuudet osallistua yleiseen liikuntaan paranevat vain konkreettisten tekojen kautta. Espoon Tapioiden ja VAUn toteuttamissa perhepäivissä on rohkaistu vammaisten lasten perheitä mukaan Espoon Tapioiden järjestämään soveltavaan urheilukouluun. Aija Saari Vammaisilla lapsilla ei ole asiaa liikuntakerhoihin Aija Saaren tuoreesta liikuntapedagogiikan väitöstutkimuksesta selviää, että vammaisilla lapsilla ei ole vielä mahdollisuutta osallistua yleisiin liikuntakerhoihin. Inkluusiota edistäisivät sellaisten matalan kynnyksen kerhojen lisääminen, jotka eivät perustu kilpailuun tai vertailuun. Myös erityisliikunta voi toimia väylänä kaikille avoimeen toimintaan. Saari tutki väitöstyössään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumista liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa vuosina Hän selvitti, millaista kaikille avoin liikunta ja urheilu on, millaisia liikuntakerhomalleja erityistä tukea tarvitseville lapsille on luotu sekä millaisia integraatio- ja inkluusiostrategioita liikuntatoiminnan järjestäjillä on. Lisäksi Saari selvitti perheiden näkökulmia liikunnan harrastamiseen, osallistumiseen ja osallistumisen esteisiin. Saaren tutkimuksessa selvisi muiden muassa se, että vammaisilla lapsilla ei nykyisin ole mahdollisuutta osallistua yleisiin liikuntakerhoihin. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsilähtöisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei näytä koskevan vammaisia lapsia. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan jonnekin muualle ja hyötyvän enemmän omissa erityisryhmissään harrastamisesta, Saari tulkitsee. x Saari, Aija. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirjasta on julkaistu Liikunta&Tiede -lehdessä 4/2011 artikkeli Erikseen ollaan ja erikseen jäädään? Lapsen vähäinen liikunnallinen leikki ennustaa huonoa kuntoa Lasten motoriset ongelmat ja haluttomuus leikkiä liikunnallisia leikkejä saattavat johtaa vähäiseen liikuntaan ja huonoon kestävyyskuntoon nuoruusiässä. LIKES-tutkimuskeskuksen, Suomen CP-liiton, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksessa oli mukana vuonna 1986 syntynyttä lasta Pohjois- Suomesta. Lasten motorisia taitoja ja halukkuutta osallistua liikunnallisiin leikkeihin kysyttiin lasten vanhemmilta lasten ollessa 7 8-vuotiaita. Tutkittavien ollessa vuotiaita, he arvioivat itse liikunnallista aktiivisuuttaan ja osallistuivat polkupyöräergometritestiin, jolla mitattiin nuorten kestävyyskuntoa. Tulosten mukaan pojilla esiintyi enemmän motorisia ongelmia lapsuudessa kuin tytöillä, mutta he osallistuivat innokkaammin liikunnallisiin leikkeihin kuin tytöt. Nuoruusiässä pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt ja heillä oli myös parempi fyysinen kunto. Lapset, jotka eivät mielellään leikkineet liikunnallisia leikkejä, liikkuivat vähemmän ja olivat huonommassa kunnossa nuoruusiässä kuin liikunnallisista leikeistä innostuneet lapset. Pojilla myös lapsuuden motoriset ongelmat ennustivat vähäistä liikuntaa 16 vuoden iässä. Liikkumattomuus ja huono kunto olivat erityisen yleisiä nuorilla, joilla esiintyi motorisia ongelmia ja jotka eivät mielellään osallistuneet liikunnallisiin leikkeihin 7 8-vuoden iässä. Tutkija Marko Kantomaan mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnallisen leikin ja motoristen taitojen kartoittamisen avulla on mahdollista tunnistaa lapsia, joilla on suurentunut liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon riski nuoruusiässä. Tukemalla näiden lasten motorista oppimista ja kannustamalla heitä liikunnallisiin leikkeihin on mahdollista edistää heidän liikunnallista aktiivisuutta ja kuntoa myöhemmällä iällä. x Lisätietoa: Kantomaa Marko T., Purtsi Jarno, Taanila Anja M., Remes Jouko, Viholainen Helena, Rintala Pauli, Ahonen Timo, Tammelin Tuija H.: Motor Problems and Low Preference for Active Play in Childhood Are Associated with Physical Inactivity and Low Fitness in Adolescence. PLos ONE -lehti PLoS ONE 6(1): e doi: /journal.pone Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2011

18 Oululainen Sari Holappa odottaa vuoroaan porilaisen Aila Mäkisen lennättäessä nahkapalloa. CP-liiton väki kisasi 25. kertaa bocciassa On kulunut tasan 25 vuotta ensimmäisistä Suomen CP-liiton järjestämistä bocciakisoista, kun liiton 25 vuotis-bocciamestaruuskilpailut pelataan Lappeenrannassa Juhlakilpailuihin osallistui 35 kilpailijaa vähintään 10 eri paikallisyhdistyksestä. Kisatunnelma oli huikea ja ihmiset nauttivat boccian peluusta. Lauantaina oli henkilökohtaiset kilpailut (VAU-luokat 1 4) ja sunnuntaina miteltiin joukkuekilpailut. Tulokset voi lukea viereiseltä sivulta. Tavoitteena kilpailuissa on antaa yhdenvertainen osallistumismahdollisuus saman vammaryhmän osallistujille. Juhlakilpailut järjestivät Suomen CPliitto ja Etelä-Saimaan CP-yhdistys. Muita toimijoita olivat Lappeenrannan fysioterepian opiskelijat, CP-liiton työntekijät sekä muut yhdistysaktiivit. CP-boccian isä Olavi Härkönen pani aikanaan alulle liiton bocciakisat. Boccia-peli tuli aikoinaan Suomeen 1970-luvulla. Osallistuin itse ensimmäisen kerran 1984 Invalidiliiton bocciakisoihin ja silloin huomasin, että on vaikea pärjätä kisaluokissa. Ehdotin CP-liitolle, että järjestettäisiin omat kilpailut, joissa luokitukset mahdollistaisivat CPvammaisenkin pärjäämisen. Ehdotukseni ansiosta vuonna 1987 järjestettiin ensimmäiset CP-liiton bocciakilpailut, Härkönen kertoo. Historiasta tähän päivään: bocciakisojen perinne jatkuu ja myös ensi vuonna järjestetään CP-liiton bocciakilpailut. Kisoissa oli hyvä ja urheiluhenkinen tunnelma. Ensi vuotta odotellessa! x TEKSTI Tiia Kantanen KUVAT Jaana Teräväinen CP-boccian isä Olavi Härkönen oli järjestämässä myös liiton 25-vuotisjuhlaturnausta. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2011

19 Aila Mäkinen osallistui jo vuoden 1987 bocciakilpailuihin Aila Mäkinen edusti kisoissa Porin seudun CP-yhdistystä, sijoittuen lopulta naisten sarjassa kolmanneksi ja joukkuekilpailussa ykköseksi. Vaatimattoman oloinen nainen kertoo, että kisoja varten valmistauduttiin huolella. Harjoittelemme Porissa vapaa-aikaviraston tiloissa yhdessä muiden eläkeläis- ja vammaisyhdistysten kanssa keskiviikko- ja perjantaiaamuisin. Kilpailujen lähestyessä treenasimme kovemmin, niin kuin muissakin lajeissa tehdään. Mäkinen osallistui joukkuekilpailuihin ensimmäisen kerran Hän on kerännyt talteen kaikkien kisojen käsiohjelmat. Kilpailut motivoivat Mäkistä harjoittelemaan. On hyvä, että yrittäminen tähtää johonkin, se palkitsee kovan harjoittelun. On myös kiva seurata, miten lajissa kehittyy. Mäkisen Boccia-harrastus eteni kuin porttiteoriassa. Aluksi hän laski toisille tuloksia ja tuumasi, ettei pallojen heittely ole häntä varten. Yhtenä päivänä tutut reumayhdistyksen naiset saivat hänet houkuteltua pelikentälle. Se oli menoa. Joku heitto taisi onnistua, ja ajattelin, että tämä onkin kivaa! Boccia on taito- ja taktiikkalaji, jossa oppii tuntemaan vastustajien heittotyylin, Mäkinen kertoo. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Boccia Boccian pelivälineinä on sisäkilpailuissa 13 nahkaista palloa, joista kuusi on punaista ja kuusi sinistä. Lisäksi on valkoinen maalipallo. Ulkona pelataan kovilla muovipalloilla, joiden värit ovat samat kuin sisäpallojen. Bocciassa on tavoitteena pelata omat nahkapallot mahdollisimman lähelle maalipalloa, petanquen tapaan. Palloa voi heittää, potkaista, vierittää tai heittää käyttämällä vierityskourua ja avustajaa. Boccia lausutaan suomalaisittain niin kuin se kirjoitetaan eli bokkia. Virallista käännöstä ei ole, ja lajista puhutaan myös botsana. Lisätietoa ja lähde: ja lajikoordinaattori Harri Lindblom. Luokan 1 2 heittovuorossa tähtää Monika Dahlberg. Maajoukkueessa bocciaa pelaava Jari Rummukainen on räätälöinyt pyörätuoliinsa sopivan, säädettävän bocciakourun. Avustaja ja valmentaja Sari Aittokoski (vas.) siirtää kourun Rummukaisen haluamaan kohtaan. Kilpailujen tulokset Henkilökohtainen kilpailu Luokat Teemu Mäkinen, Pirkanmaan CP-yhdistys 2. Timo Ollikka, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 3. Terttu Lindström, Etelä-Saimaan CP-yhdistys 4. Roope Järvinen, Pirkanmaan CP-yhdistys 5. Jari Rummukainen, Pohjois-Karjalan CP-yhdistys 6. Juha Soikkeli, Keski- Suomen-CP-yhdistys Luokat 3 4 Miehet 1. Mika Taimi, Porin seudun CP-yhdistys 2. Jarkko Kyläniitty, Porin seudun CP-yhdistys 3. Ari Tuomikoski, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 4. Jouni Nordlund, Porin seudun CP-yhdistys 5. Jori Itkonen, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 6. Jorma Tyrmi, Etelä- Saimaan CP-yhdistys Luokat 3 4 Naiset 1. Päivi Miettinen, Porin seudun CP-yhdistys 2. Tuula Koivula, Uudenmaan CP-yhdistys 3. Aila Mäkinen, Porin seudun CP-yhdistys 4. Sari Holappa, Oulun seudun CP-yhdistys 5. Maija Tikka, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 6. Tarja Haltsonen, Etelä- Saimaan CP-yhdistys Joukkuekilpailu 1. Pori I (Päivi Miettinen, Aila Mäkinen, Jarkko Kyläniitty ) 2. Etelä-Saimaa V (Vilho Lähde, Marjatta Hirvikallio, Jori Itkonen) 3. Pori II (Mika Taimi, Eerik Lehto, Jouni Nordlund) 4. Etelä-Saimaa II (Ari Tuomikoski, Tarja Haltsonen, Jorma Tyrmi) 5. Pohjois-Suomi (Sari Holappa, Tiia Kantanen, Susanna Holmisto) 6. Uusimaa (Tim Dahlberg, Leena Särelä, Tuula Koivula) Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2011

20 VÄ L I N EV I N K K I Kesää kohti kurotellen Pentti Tiainen ja Lauri Louhelainen ovat toteuttaneet myös kesäkalastukseen sopivan tuolin, lähtökohtanaan tavallinen pyörivä toimistontuoli (oik.). Tuolin jaloista otettiin rullat pois ja tukiputken saa vaihdettua lyhyeen, 15 sentin korkuiseen putkeen. Niiden avulla painopiste pysyy riittävän alhaalla, kun tuoli lasketaan veneen etu- tai takapenkille eli savolaisittain teljulle. Tuoliin kiinnitetyn vapatelineen kallistuskulmaa ja suuntaa saa säädettyä, ja pyörivä tuoli helpottaa liikkumista. x Lisää kuvia ja kalavinkkejä netissä: kalapentti.suntuubi.com Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2011

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Sisältö Johdanto...4 Käsitteet ja arvot...6 Valittu suunta: Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia...8 Missio ja perustehtävä...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille Ilo ja Innostus urheiluun mahdollisimman monelle lapselle Menestys- ja laatutekijät reppuun Hyvä päivä Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei Samat asiat muodostavat hyvän pohjan

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot