Pallo avustajalla. soveltavan liikunnan asiantuntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pallo avustajalla. soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2011"

Transkriptio

1 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Esittelyssä ministeri Paavo Arhinmäki 6 Kala-Pentin pilkkituoli 20 Terveysliikunta uutta seuroille 41 Pallo avustajalla TEEMA: Ilman vapaaehtoisia ja ammattiavustajia moni jäisi kotiin 22 27

2 Soveli-lehti ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja, vt. Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Kaisu Laasonen, Ammattikorkeakoulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikkö Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Reetta Kettunen, SoveLi ry, ts. toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja Lehden aineistot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2012 ja aineistot on toimitettava mennessä. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Näköislehti verkossa Lue lehteä ja uutiskirjeitä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: Kannen kuva Kaisa Karvonen avustaa pyörätuolirugbyjoukkuetta. Kuva: Mari Männistö Jaana Teräväinen Arto Tulima SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Aivoinfarktista kuntoutuva Reko Hotti nyrkkeilee ja harrastaa avustajansa tuella, sivu 26. vakiot Uutispätkät 4 5, 15, 31, 41 Lainasanat 8 Tutkittua Tapahtumia 28 29, 42 Uusia aineistoja Koulutusta 44 SOVELIN HALLITUS 2011 Sari Holappa valmistautuu heittoon CP-boccian mestaruusturnauksessa, sivu 18. APU&TUKI 22 Avustajan kanssa liikkeelle 25 Liikunnassa avustaminen innostaa 26 Reko ja Robin liikkuvat monipuolisesti Mari Vehmanen 38 Avustuksista pontta liikuntaan: KKI- ja seuratukea aikuisten liikuttamiseen Heidi Hölsömäki uusia päättäjiä Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Veijo Kivistö, Aivoliitto ry Lea Salminen, Suomen Reumaliitto ry Riitta Samstén, Suomen MS-liitto ry 6 Paavo Arhinmäki: Kansanterveysjärjestöjä tarvitaan Heidi Hölsömäki 9 ELJ:ssä tuttuja ja tuoreita kasvoja Kari Koivumäki 10 Sari Virta: Järjestöt voisivat rohkaista seuroja Heidi Hölsömäki aktiivista yhdistysväkeä 12 Liikuntavastaavat innostivat toisiaan Rovaniemellä Heidi Hölsömäki 18 CP-liiton väki kisasi 25. kertaa bocciassa Tiia Kantanen 20 Välinevinkki: Kala-Pentin pilkkituoli Heidi Hölsömäki verkostoista virtaa liikuntaan 30 Pajulahti panostaa soveltamiseen Taru Schroderus 32 Kuntaliitos: Joensuu tuplasi liikuntaryhmät Reetta Kettunen 35 Lempäälässä liikuntapolku rakennetaan yhdessä Heidi Hölsömäki Reetta Kettunen, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry Yhteystiedot SOVELI RY Yliopistonkatu 31, Turku Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 43.

3 PÄÄKIRJOITUS Positiiviset merkit soveltavassa liikunnassa PS Useimmiten median ja eri toimijoiden keskusteluissa nostetaan esiin toimintaa rajoittavia ja kielteisiä ilmiötä. Positiiviset merkit, kuten palautteet, viestit ja kokemukset lausutaan hyvin hämmentyneinä, ikään kuin epäuskottavina tilapäisinä sattumina. Tämä Soveli-lehden numero sisältää useita juttuja onnistumisista sekä uskosta siihen, että muutos voi tuoda jotain uutta, hyvää ja kehitettävää. Liikunnan kentällä tehdään parhaillaan uusia strategisia valintoja. SLU:n jäsenjärjestöt kokoontuvat Seinäjoelle marraskuussa päättämään tulevista painopisteistä ja organisaatiorakenteesta. SoveLi on ollut mukana valtakunnallisessa visiotyössä ja tuonut rohkeasti esiin soveltavan liikunnan asemaa sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen näkökulmia liikuntaan. SoveLin oma strategiatyö käynnistyy tulevan vuoden aikana. SoveLin roolin ja tehtävien selkeyttäminen sekä soveltavan liikunnan määrittelytyö etenee kaiken aikaa. Liikunnan valtakunnallinen visio 2020 on tiivistetty sloganiin: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa. Suomalaisen huippu-urheilun vahvistamista tarkennetaan mielikuvalla urheilijan polusta. Kun halutaan vahvistaa kaikkien suomalaisten liikuntaa, pitää mielikuvaan sisällyttää soveltavan liikkujan polku. Tässä yhteydessä voisi nähdä liikkujan polun etenevän kuntoutuksen jälkeiseksi elinikäiseksi liikunnan harrastamiseksi. Liikuntaa pitää voida harrastaa omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Liikuntaa on voitava soveltaa niin, että se on mukavaa, mielekästä ja turvallista. Tällaisen liikunnan kehittämiseksi tarvitaan runsasta keskustelua ja tiedon vaihtoa niin liikkujien kuin liikuttajien kesken. Tarvitaan kehittävää koulutusta ja hyvien ideoiden jakamista. Yhteistyön lisääntyessä eri toimijoiden välillä saadaan ideat tehokkaaseen käyttöön ja vähennettyä turhaa päällekkäistä toimintaa. Tämä lehti ilmestyy sopivasti joka toinen vuosi järjestettävien Apuväline, hyvinvointi- ja kotimessujen yhteyteen. Toivottavasti tällaiset messut ja massatapaamiset toimivat hyvien ideoiden kehittämis- ja kierrätyspaikkana. Positiiviset merkit kunniaan! x Reetta Kettunen SoveLin ts. toiminnanjohtaja Positiivista energiaa paikallisyhdistyksissä Liikunnan lisääminen vammais- ja kansaterveysjärjestöissä on terveyden edistämisen ja ihmisen hyvinvoinnin kulmakiviä. Jotta liikunnan harrastaminen voisi lisääntyä, tarvitaan saavutettavuuden paranemista. Helpotusta tähän tuo avustajapalveluiden kehittyminen ja myös vapaaehtoisten kiinnostus toimia liikunnan avustajana, kuten Mari Vehmasen jutusta sivuilla voi lukea. Yhdistysten liikuntavastaavilla ja vertaisohjaajilla Kun halutaan vahvistaa kaikkien suomalaisten liikuntaa, pitää mielikuvaan sisällyttää soveltavan liikkujan polku. on tärkeä rooli liikuntaryhmien käytännön toteuttamisessa. He toimivat monissa tilanteissa tsemppaajina, varmistajina, toteuttajina ja moniosaajina liikkujien tukena ja turvana. Saamme kiittää kaikkia näitä ahkeria ihmisiä, jotka auttavat soveltavan liikunnan toteutuksessa. Koulutus on yksi tapa kiittää ja tukea yhdistyksiä. Rovaniemen Liikkeelle-koulutuksen osallistujien kertomukset puhuvat puolestaan sivuilla x TEKSTI Reetta Kettunen Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2011

4 U U T I S PÄT K ÄT Päättäjät saivat kättä pidempää ikäihmisten liikuttamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkistivat yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman lokakuussa. Ohjelman tavoitteena on lisätä ja kehittää ikäihmisten liikuntaa tavalla, joka edistää vanhenevan väestön terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta. SoveLin jäsenjärjestöissä on paljon ihmisiä, joita ohjelma koskee. Toimenpideohjelman kohderyhminä ovat: 1. terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat 60 vuotta täyttäneet ihmiset, jotka ovat siirtymässä eläkkeelle 2. yli 75-vuotiaat itsenäisesti asuvat ja alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät henkilöt sekä 3. kotihoidossa, palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikäihmiset. Ohjelman ehdotukset on suunnattu kaikille päättäjille ja toimijoille. Ehdotukset on jaettu kuuteen osa-alueeseen: Toimenpiteiden toteutuessa poikkihallinnollinen yhteistyö ja ikäihmisten liikunnan suunnittelu paranevat, lähiliikuntaympäristöt rakennetaan ikäihmisille soveltuvammikksi, liikuntaneuvonta ja -toiminta lisääntyvät sekä yleinen tietoisuus ja osaaminen ikäihmisten liikunnasta vahvistuvat. Lisäksi ikäihmisten oma osallistuminen heitä koskevissa liikunta-asioissa paranee, alan tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistuu ja toimenpideohjelman tulosten seuranta käynnistyy. x TEKSTI Reetta Kettunen Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Elina Karvinen, Pirjo Kalmari, Kari Koivumäki. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30 Ohjelma on ladattavissa ministeriön kotisivulla: > Liikunta > Tiedotteet Liikuntajärjestöt tiivistävät yhteistyötään Suomalaisten liikuntajärjestöjen yhteisenä visiona on: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Vision kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Suomi maailman liikkuvimmaksi urheilukansaksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat seuraavan vuosikymmenen vaihtuessa fyysisesti aktiivisia, osallistuvat laajasti seuratoimintaan, menestyvät huippu-urheilussa ja seuraavat urheilua kotona tai paikan päällä urheilutapahtumissa. Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenjärjestöjen eli liikuntajärjestöjen on tarkoitus tiivistää yhteistyötään viidellä valitulla alueella: 1. Vaikutamme perheiden ja vanhempien liikuntatietoisuuteen ja liikuntakäyttäytymiseen 2. Koulupäivässä tunti liikuntaa 3. Kehitämme seuratoiminnan laatua 4. Urheilijan polku: Lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen ratkaisut 5. Liikkumisen ja urheilemisen edellytykset ja olosuhteet kunnossa. Valinnoista päätetään SLU ry:n syyskokouksessa Seinäjoella Kokouksen päätösasiat koskevat SLU-yhteisön yhteisiä valintoja, rakenteita ja toimintatapoja. Jokaisella jäsenjärjestöllä on lisäksi omia painopisteitään. Erityisliikunnan jaoston uuden puheenjohtajan Sari Virran mielestä visio 2020 pitää automaattisesti sisällään niin soveltavan kuin terveysliikunnankin näkökulmat. Osa seuroista on sitä mieltä, että seurojen ydin on urheilu, ei koko kansan liikuttaminen. SLU:n visio vaatii kuitenkin liikunnan laajaa käsitettä, joka sisältää myös terveysliikunnan. Terveydenhän pitäisi olla sisäänkirjoitettuna myös huippuurheilussa, Virta pohtii. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Uuden erityisliikunnan jaoston kokoonpano ja puheenjohtaja Sari Virran haastattelu sivuilla Lisätietoa SLU:n visiotyöstä: Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2011

5 Janne Ruotsalainen SoveLi kokoaa parhaillaan Kovehankkeessaan valtakunnallista kouluttajaverkostoa paikallisen soveltavan liikunnan tueksi. Ensimmäinen kouluttajaverkoston koulutus on joulukuuta Pajulahdessa. Koulutukseen on jo ilmoittautunut mukavasti liikunnan ja järjestötyön ammattilaisia Oulusta SoveLin hallitus hyväksyi kokouksessaan Suomen Osteoporoosiliiton jäsenekseen alkaen. Liikuntatoiminnan voimakas aktivoituminen Osteoporoosiliiton 17 alueyhdistyksessä sai hakemaan jäsenyyttä. Liikunta on olennainen osa osteoporoosin omahoitoa, ja tämä on selvästi ymmärretty yhdistyksissä. Liikuntaryhmien määrät ovat kasvaneet vuodessa kymmeniä prosentteja ja ryhmäkootkin ovat kasvaneet, Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja tuleva liikunnan yhteyshenkilö Ansa Holm kertoo. Liiton yhdistyksissä on yhteensä henkilöjäsentä. SoveLi-yhteisöltä Holm odottaa tukea liikuntaan. Tarvitsemme verkostoitumista ja osaamista myös ulkopuolta. Liikuntatoiminnassakaan ei kannata tehdä yksin vaan yhteistyö on voimaa. Taisto Tarkiainen Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistyksestä osallistui Rovaniemen Liikkeellekoulutukseen. Suunnitelma vuoden 2012 koulutuksista löytyy lehden takakannesta. SoveLin kouluttajaverkosto aktivoituu Helsinkiin. Kukin kouluttaja osallistuu ensi vuonna Liikkeelle-koulutusten toteuttamiseen. Verkostoa täydennetään hankkeen aikana ( ). Jos olet kiinnostunut kouluttajan työstä, ota yhteyttä projektipäällikkö Tinja Saarelaan: puh tai x Osteoporoosiliitto liittyi SoveLiin Osteoporoosiyhdistysten liikunnassa korostuvat Holmin mielestä liikunnan tuoma hyvinvointi ja vertaisporukan voima. Ansa Holm Kaikesta liikunnasta on hyötyä, mutta osteoporoosia sairastavien liikunnassa täytyy tietää, mikä liikunta sopii ja tukee omahoitoa. Omassa porukassa liikunta on nimenmomaan osteoporootikolle sopivaa. Samalla ihmiset saavat vertaistukea ja ryhmän mukana tulee liikuttua helpommin. SoveLin jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Mikä SoveLi? Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa Toimii 16 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestönä Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, ks. sivut Jäsenedut: Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi Liikkeelle-koulutuksia ja kursseja Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti 6 kertaa vuodessa Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi Lue lisää: > SoveLi > Jäsenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 2/2011

6 KYSYMYKSET Heidi Hölsömäki KUVA STT-Lehtikuva/Valtioneuvoston kanslia Kansanterveysjärjestöjä tarvitaan Uusi urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki vastasi sähköpostitse Sovelilehden kysymyksiin. Millainen käsitys teillä on kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnasta? Moni kansanterveysjärjestö on jo parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt liikuntatoimintaa jäsenistölleen myös veikkausvoittovaroin tuettuna. Tämä on laajentanut suomalaista liikuntakulttuuria ja mahdollistanut liikunnan harrastamisen sellaisille henkilöille, joiden ei ole helppoa tai mahdollista osallistua keskiverto-urheiluseurojen organisoimaan liikuntaan. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset tekevät merkittävää työtä terveyttä edistävän liikunnan alueella, Paavo Arhinmäki sanoo. Miten aiotte edistää kansanterveysjärjestöjen jäsenten liikunnan yhdenvertaisuutta? Yhdenvertaisuus edellyttää, että myös vammaisilla ja pitkäaikaissairailla henkilöillä on mahdollisuus osallistua heille soveltuvaan liikunnan harrastustoimintaan. Tähän tarjoavat mahdollisuuden sekä kansanterveysjärjestöt että kuntien liikuntatoimen ohjattu erityisliikuntatoiminta. Kysymys mahdollisesta mukanaolosta urheilu- ja liikuntaseurojen järjestämässä toiminnassa ei ole näiden ihmisten kannalta helppo, koska osallistuminen yleisseurojen toimintaan edellyttäisi monilta osin soveltamista ja erityisosaamista. Lähtökohtana pitää olla, että kuunnellaan ihmisten omia toiveita myös liikuntatoiminnan organisointitavoissa. Yhdenvertaisuus edellyttää Yhdessä ja erikseen -periaatteen noudattamista. Mikä on mielestänne kansanterveysja vammaisjärjestöjen rooli liikunnan toimijoina? Olemme saaneet parin viime vuosikymmenen aikana paljon uusia liikunta-aktiiveja tukemalla kansanterveysjärjestöjen järjestämää liikuntatoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön taloudellinen tuki on tälle sektorille melko pieni, hieman alle puoli miljoonaa euroa vuositasolla, mutta saavutettu liikunta-aktiivisuus siihen nähden on merkittävää. On perusteltua, että kuntien liikuntatoimet tekevät hyvää yhteistyötä paikallistasolla kansanterveysyhdistysten kanssa. Tämänkaltaista toimintaa tulisi vielä saada ulotettua myös asukasmäärältään pienempiin kuntiin. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiin on koulutettu jo satoja liikunnan vertaisohjaajia, mutta tulevaisuudessa tarvittaisiin vielä lisää sekä vertaisia että soveltavan liikunnan ammattilaisia. Millaisena näette seurojen mahdollisuuden osallistua aikuisten pitkäaikaissairaiden liikuttamiseen? Ilmeistä on, että liikuntaseurat voivat kyllä liikuttaa myös pitkäaikaissairaita ihmisiä, koska esimerkiksi astma ja allergiat ja eräät muut pitkäaikaissairaudet ovat sellaisia, että meillä onmyös esimerkkejä jopa kilpaurheiluun osallistuvista henkilöistä. Kyse on kuitenkin hyvin yksilöllisistä ratkaisuista ja tilanteet vaativat sopimista ohjaajien ja ohjattavien kesken. Kansanterveysjärjestöt voivat toimia tässä yhdyssiteinä ja asiantuntijoina. Toki monissa kansanterveysjärjestöissä on paljon sellaisia henkilöitä, joiden ei ole helppo osallistua tavallisten seurojen toimintaan ja tällöin tarvitaan erityisratkaisuja. Mikä on pitkäaikaissairaiden asema liikunnan valtionavustusjärjestelmässä ja siihen suunnitelluissa muutoksissa? Kysymys pitkäaikaissairaiden ihmisten liikunnan tukemisesta vaatii tulevaisuudessa lisäselvityksiä. Voisi ajatella, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö sekä valtion liikuntaneuvosto selvittävät tätä kokonaisuutta yhteistyössä sosiaali- ja terveyssektorin ja Raha-automaattiyhdistyksen sekä kansanterveysjärjestöjen edustajien kanssa. Soveltava Liikunta Sove- Lilla on tässä selvitystyössä merkittävä roolinsa alan asiantuntijajärjestönä. Toivottavasti löydämme sellaisen ratkaisun, joka mahdollistaa kaikille kansanterveysjärjestöjen jäsenille mieluisan liikunnan harrastamisen heille soveltuvassa ympäristössä. Tämä edistäisi myös toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä niidenkin ihmisten keskuudessa, joilla on erilaisia sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. x Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2011

7 Lähtökohtana pitää olla, että kuunnellaan ihmisten omia toiveita myös liikuntatoiminnan organisointitavoissa. Yhdenvertaisuus edellyttää Yhdessä ja erikseen -periaatteen noudattamista. Urheilu ja liikunta tuovat minulle iloa ja hyvinvointia. Yritän päästä urheilemaan vähintään 2 3 kertaa viikossa. Lisäksi osallistun aktiivisesti urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ja seuraan niitä, ministeri Paavo Arhinmäki kertoo liikunnan merkityksestä itselleen. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2011

8 LAINA- SANATKoonneet Reetta Kettunen ja Heidi Hölsömäki Parkinsonpostia 2/2011 Vaikka lääkkeet pitävät oireet hyvin kurissa, joudun päivittäin venyttelemään määrätietoisesti säilyttääkseni liikkeissäni joustavuuden. Mustan vyön judoka Erkki Kivoja, 60, suosittelee judoa myös muille Parkinsonin tautia sairastaville: Tasapaino- ja kaatumisharjoituksista hyötyvät erityisesti vanhenevat ihmiset. Ne auttavat pystyssä pysymistä, tuovat liikkumiseen itsevarmuutta ja vähentävät loukkaantumisia kaatumistilanteissa. Porras 3/2011 Ryhmässä voi olla ympärillä 20 naista, mutta vain kaksi, joskus neljä miestä. En tiedä häpeääkö ne jumppaa vai sitä uimavyön käyttöä. Ja kun se on niin tavattoman mukava liikuntamuoto! Juuri se on hyvä, että se on ohjattua. Ihminen on sellainen, että muuten se pinnaa. Reijo Moisander harrastaa muiden muassa vesijumppaa ja mandoliinin soittoa. Hän liikkuu LGMD-sairautensa vuoksi kahden kepin avulla ja pidemmillä matkoilla kolmipyöräisellä mopolla. Avain 4/2011 Vatsatanssi vaikuttaa tasapainoon ja syviin lihaksiin ja teen edelleen kotitöitä tehdessäni vatsatanssiliikkeitä. Jos lantiopohjalihakset ovat kunnossa, on myös pienempi mahdollisuus sairastua virtsarakon toimintahäiriöön. MS-tautiin yli 20 vuotta sitten sairastunut Sinikka Myllyoja vahvistaa harrastuksillaan heikkoja kohtiaan. Keilaaminen tuo voimaa sormiin, ristipistotyöt kehittävät muistia ja jooga auttaa stressiperäisiin kipuihin, uniongelmiin ja väsymykseen. CP-lehti 4/2011 Porras 3/2011 Pelaamisessa on monia hyviä asioita, esimerkiksi hyvä joukkuehenki. Alussa parasta oli, että jotain voi harrastaa myös sähköpyörätuolilla. Urheilusta seuraan vain SPT-salibandya. Petri Niemelä on osallistunut sähköpyörätuolisalibandyn turnauksiin virallisesti vuodesta 1993 alkaen. Ihon aika 3/2011 Urheiluvarusteissa ihon hyvinvointi on huomioitu monin tavoin. Ne tasaavat kosteutta ja lämpöä tehokkaasti tarpeen mukaan. Nuorten yösuunnistuksen Suomen mestari Sanni Kivelä on uinut ja suunnistanut pienestä pitäen. Murrosiässä atooppista ihottumaa sai rasvata jatkuvasti, nyt ihon kunto on ollut hyvä. Itse innostuin kädenväännöstä punttisalilla käydessäni. Se tuntui kokeilun jälkeen omalta lajilta. Jäykähköt spastiset jalkani mahdollistavat kyllä kävelyn sekä nojapolkupyörällä ajon satoja kilometrejä. Muita lajeja, joissa rasitus kohdistuu runsaasti jalkoihin, en ole kokeilujen jälkeen pidempään pystynyt harrastamaan. Olen harrastanut penkkipunnerrusta vuorikiipeilyn ja melonnan ohella, joten yläkropan lihaksisto on ollut hyvässä kunnossa. Tamperelainen Olli Salpakoski keskittyy ylävartalon urheiluun. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2011

9 TEKSTI Kari Koivumäki ELJ:ssä tuttuja ja tuoreita kasvoja Erityisliikunnan jaosto ELJ aloitti nelivuotisen toimikautensa lokakuussa. Valtioneuvosto nimitti syyskuussa uuden valtion liikuntaneuvoston, jonka puheenjohtajana kaudella toimii kansanedustaja Jan Vapaavuori (kok). Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti myös valtion liikuntaneuvoston jaostot. Erityisliikunnan jaoston eli ELJ:n uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin kehittämisjohtaja Sari Virta (vas), joka on myös liikuntaneuvoston jäsen. ELJ:n edellisestä kokoonpanosta neljä jatkaa myös uudessa, mikä tuo jaostoon kokemusta ja jatkuvuutta. Jaostoon uusina valitut viisi edustajaa puolestaan tuovat uutta näkökulmaa. Jaoston jäseninä jatkavat edelliseltä kaudelta Elina Karvinen, Mari Miettinen, Pertti Perko ja Pauli Rintala, jotka edustavat ikäihmisten liikunnan, sosiaali- ja terveyssektorin, kunnan liikuntatoimen sekä alan ylimmän koulutuksen alueita. Jaoston uudet jäsenet edustavat laaja-alaisesti erityisliikunnan asiantuntemuksen eri alueita: Kaisu Mononen alan tutkimusta, Virpi Remahl alan opetusta sekä järjestökokemusta, Esa Yletyinen kuntien erityisliikuntatoimintaa ja Antti Vuolanne liikuntapolitiikkaa. Jaoston edellisen nelivuotiskauden Erityisliikunnan jaosto : PUHEENJOHTAJA Kehittämisjohtaja Sari Virta, Vihti tai gsm JÄSENET Toimialapäällikkö Elina Karvinen, Helsinki / Ikäinstituutti Ylitarkastaja Mari Miettinen, Helsinki / STM Tutkija Kaisu Mononen, Jyväskylä / KIHU Urheiluasiamies Pertti Perko, Turku Lehtori Virpi Remahl, Nastola / Pajulahti Professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto Valtiotieteen kandidaatti Antti Vuolanne, Pori Liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen, Espoo ( ) toiminnasta on valmistunut kirjallinen raportti, jota saa opetusja kulttuuriministeriöstä. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto toivoo hyvää ja tuloksellista yhteistyötä alan järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa nyt alkaneella nelivuotiskaudella. x Lisätietoa ja raportin tilaukset: Kari Koivumäki, erityisliikunnan suunnittelija ja erityisliikunnan jaoston sihteeri OKM-liikuntayksikkö puh Jaoston tehtävät VLN:n erityisliikunnan jaosto on asiantuntijaelin, joka: tekee erityisliikunnan kehittämisselvityksiä ja -aloitteita antaa alaan liittyviä asiantuntijalausuntoja järjestää alan yhteisöjen kanssa koulutustilaisuuksia ja vastaa koulutuksen yhteensovittamisesta osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön edistää erityisliikuntaa kunnissa, järjestöissä ja laitoksissa sekä toimii tiedonvälittäjänä eri hallintokuntien, alan laitosten ja järjestöjen kesken. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2011

10 TEKSTI Heidi Hölsömäki Järjestöt voisivat Erityisliikunnan jaoston uusi puheenjohtaja Sari Virta edistää liikunnan yhdenvertaisuutta myös omassa työssään. Erityisliikunnan jaoston puheenjohtajalla, Suomen Työväen Urheiluliiton kehittämisjohtajalla Sari Virralla on vankka yhteys liikuntamaailmaan. Hän on työskennellyt liikuntajärjestössä 13 vuotta, ja harrasti aikanaan muiden muassa kilpahiihtoa Oulaisten Tarussa. Aikuisena hänen omassa elämässään ovat korostuneet liikunnan terveysmerkitykset. Jos alkaa olla niska- ja hartiakipuja, niin katson kalenterista enemmän aikaa omalle liikunnalle. Minulle sopii bodycombat, sillä lähtevät kivut ja päänsärky ja samalla saan lihaskuntoa, Virta kertoo. Kansanterveysjärjestöt korostavat liikunnan merkitystä hyvinvoinnille, ehkäiseehän se sairauksia sekä tukee hoitoa ja kuntoutusta. Järjestöjen toiminnasta uusi puheenjohtaja tuntee ennestään edunvalvontatyötä ja kampanjoja. Esimerkiksi Sydänliiton Pukeudu punaiseen -päivässä korostetaan myös liikuntaa. Tiedostan hyvin, että sem- Sari Virta, 43 Minulla on monta rautaa tulessa, mutta jaksan hyvin, kun pääsen välillä lenkille ja liikkumaan, Sari Virta kertoo. Ismo Alhoniemi Koulutus: Filosofian maisteri, uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja / Turun yliopisto Ura: Erilaisia opettajan tehtäviä , TUL:n Varsinais- Suomen piirin toiminnanjohtaja , TUL:n kehittämisjohtaja 2005 alkaen Koti: Asuu Vihdissä omakotitalossa aviomiehensä ja 6- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa. Luottamustoimia: Vihdin kunnanvaltuutettu (vas) ja kunnanhallituksen varajäsen, Urheiluopisto Kisakeskus-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Stadionsäätiön edustajiston jäsen. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2011

11 rohkaista seuroja Kansanterveysjärjestöistä puhuttaessa hän korostaa erityisesti niiden asiantuntemusta omien jäsentensä liikuttamisessa. Järjestöjen rooli pitkäaikaissairaiden liikuttajina on erittäin tärkeä, koska sairauksien asiantuntemus on näissä järjestöissä. On hyvä, että järjestöillä on liikuntavastaavia, jotka kehittävät liikunnallista puolta kuntoutusvaiheeseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen. Virta toivoo myös, että järjestöt voisivat omalla tietotaidollaan tukea seuroja monenlaisten liikkujien mukaan ottamisessa. Järjestöt voisivat rohkaista seuroja siinä, että tämä ei ole rakettitiedettä vaan turvallisin mielin voi ottaa tällaisen ryhmän mukaan toimintaan. On myös tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, että kaikki erityisliikunta ei tarkoita pyörätuolissa istuvien liikuntaa tai erityisiä tiloja. Ohjaajan täytyy tietysti osata asiansa, ettei tule vääriä liikkeitä. Virta on edistänyt liikunnan laajaalaista kehittämistä myös työnsä puolesta, sillä hän oli mukana tekemässä TUL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa (2010). Sen yhtenä tuloksena TUL kerää parhaillaan tietopankkia seuroistaan, joilla on erityisliikuntaa. Esimerkiksi Maskun judoseurassa on ylivilkkaille lapsille judoa ja Raision Ryhdillä on oma judoryhmä lapsille, joilla on dysfasia tai hahmotushäiriöitä. Yhteystietoja on koossa jo noin 40. Erityisliikuntaa toteuttavista seuroista on tarkoitus muodostaa verkosto ja lisätä tietopankin avulla erityisliikuntaa muihinkin TUL:n seuroihin. Timo Virolainen Syksyllä pidetyssä TUL:n avoimessa erityisliikunnan salibandyturnauksessa oli liikunnan riemua, jonka Sari Virta toivoisi välittyvän kaikkeen seuratoimintaan. Kuvassa kättelevät harrastesarjan finalistijoukkueet I-HK:n Kairat (sinisissä) ja Kuopion Salibandyseuran Welhot (mustissa). moista vaivaa tai sairautta ei taida olla, johon liikunta ei olisi hyödyksi. Ystäväni lapsen sairastuessa MS-tautiin neuvoin häntä hakemaan MS-yhdistyksestä tietoa sairaudesta ja liikunnasta, Virta kertoo. SoveLiin Sari Virta tutustui kuutisen vuotta sitten työskennellessään TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajana Turussa. VAU ry syntyprosesseineen on myös jäänyt hänelle hyvin mieleen. Tarvitaan osaavia ohjaajia, ei rakettitiedettä Haastattelua tehdessämme ELJ:n ensimmäinen kokous on vielä edessä. Sari Virta on tutustunut edellisen jaoston raportteihin ja soveltavan liikunnan kenttään. Erityisliikunnassa on saatu suhteellisen pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Koko valtion liikuntabudjetista erityisliikunnan osuus on vain 5 6 prosenttia. Liikuntapaikat esteettömiksi ja monikäyttöisiksi Liikunnan sydämen asiaa kysyttäessä Virta muistelee syyskuista TUL:n avointa erityisliikunnan salibandyturnausta. Säbäturnauksessa oli todellista liikunnan iloa ja vaihtorumba pyöri koko ajan. Kukaan ei haukkunut ja huutanut, vaan kaikkien maaleista iloittiin. Toivoisin tuon ilon siirtyvän erityisesti seurojen lasten ja nuorten liikuntaan. Sari Virta arvelee, että erityisliikunnassa on helpompi toteuttaa liikunnan riemua, koska asiat ovat tärkeysjärjestyksessä. Toiseksi Virta toivoo, että liikuntaa kaikille -ajatus leviää edelleen. Erityisliikunnan jaosto on perustettu 1980-luvun lopulla edistämään tätä ajatusta. Tämä työ ei ole vielä valmis. Esimerkiksi liikuntapaikkojen monipuolisuutta ja esteettömyyttä pitää parantaa. Lopuksi tuore puheenjohtaja lähettää lämpimät terveiset SoveLin jäsenjärjestöihin, liikuntavastaaville ja vertaisohjaajille: Haluan kiittää ja tsempata, teette erittäin arvokasta työtä, jolla on hyvät ja kauaskantoiset vaikutukset! Toivon, että otatte rohkeasti yhteyttä minuun tai muihin jaoston jäseniin niin pienissä kuin isoissakin asioissa, Sari Virta kannustaa. x Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2011

12 TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Janne Ruotsalainen Liikuntavastaavat innostivat toisiaan Rovaniemellä Liikuntavastaavaksi ryhtyminen voi olla pienestä kiinni. Muiden liikuntavastaavien tapaaminen antoi Pirjo Pantsarille ratkaisevan sysäyksen. Rovaniemen syyskuiseen Liikkeellekoulutukseen etsittiin innokkaita osallistujia viidakkorummun välityksellä. Rummutus tavoitti 15 innokasta liikuntavastaavaa tai liikunnasta kiinnostunutta osallistujaa Oulusta Ivaloon. Yksi heistä oli Erityislasten Omaiset ELO ry:ssä Rovaniemellä vapaaehtoisena toimiva Pirjo Pantsar. ELOsta kyseltiin ennen koulutusta, alkaisinko liikuntavastaavan hommaan. Aluksi tuntui, ettei minusta ole semmoiseen, vaikka liikuntaa pidin silloinkin tärkeänä. Koulutuksesta sain tietoa, ettei se niin kauhea pesti olisikaan ja lupauduin mukaan, Pantsar kertoo koulutuksen jälkeen. Tuore liikuntavastaava kuvaa puhelimitse koulutuksen antia: Sain intoa siihen, miten voi viedä eteenpäin ja levittää liikunnan hyviä vaikutuksia. Koulutuksessa tuli hyvin sekä teoriaa että käytännön ideoita. Kokeilimme esimerkiksi curlingia ja bocciaa soveltaen. Liikunta tuo terveyttä ja vaatii joskus soveltamista Pirjo Pantsar on ammatiltaan lastentarhanopettaja. Liikunnan merkitykset ja soveltaminen ovat hänelle tuttuja niin työn kuin läheistenkin kautta. Liike on myös monin tavoin lääkettä, sen olen omin silmin nähnyt. Liikunta vähentää levottomuutta, lisää keskittymiskykyä ja auttaa lapsia oppimisessa. Liikunnalla on suuri merkitys myös mielialaan ja vireyteen, sen olen huomannut esimerkiksi iäkkäiden vanhempieni kohdalla. Soveltaminen on Pantsarille myös yhdenvertaisuuskysymys. Minulle lapset ovat aina ensisijaisesti lapsia, ja jokaisella on oikeus liikuntaan. Ei ole liikuntaa katsoa pyörätuoliin paketoituna, kun toiset laskevat mäkeä pulkalla tai liukumäestä. Pirjo Pantsar tekee niin kuin puhuu. Hän on esimerkiksi mahdollistanut mäenlaskun riemut pyörätuolia käyttäville tai muuten liikuntarajoitteisille lapsille. He ovat voineet laskea mäkeä sylissäni tai itse kehittelemässäni suojapussukassa turvallisesti siten, että pää, jalat ja kädet ovat pussin suojassa ja lapsi voi itse kehollaan tuntea laskemisen. Tulevaan liikuntavastaavan työhönsä Pantsar sai koulutuksesta uusia näkökulmia. Ajattelin liikuntavastaavan homman koskevan vain ELO-yhdistyksen lapsia ja nuoria. Koulutuksessa oivalsin, että samalla kun ELOn vanhemmat tekevät kaikkensa lasten eteen, heillä voi itsestä ja omasta kunnosta huolehtiminen jäädä sivuseikaksi. Tehtävässäni voisin yrittää nostaa esiin helposti toteutettavia ja innostavia liikuntavinkkejä vanhemmille. Pantsar kiittelee, että koulutuksen jatkuu Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2011

13 Teen vapaaehtoistyötä, koska saan siitä niin paljon. Itsellänikin on reuma, joten asia on tuttu, kertoo reumayhdistyksen liikuntavastaava Kaisa Mattila (kesk). Taisto Tarkiainen kilpirauhasyhdistyksestä ja Pirjo Pantsar ELOsta seuraavat, miten kourua voi käyttää pallon vierittämisessä. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2011

14 Kaikilla voi olla ideoita ja annettavaa toisilleen. Pirjo Pantsar osallistujaporukkaan oli helppo tulla mukaan. Kaikkia tarvitaan. Toisilla on enemmän kokemusta, toisilla vähemmän, mutta kaikilla voi olla ideoita ja annettavaa toisilleen. Yhteinen kuntosalivuoro vaikeasti vammaisille Yksi koulutuksen ryhmätöissä pulpahtaneista ideoista oli yhdistysten yhteinen kuntosalivuoro. Tämän tuloksen nostivat esiin sekä Pirjo Pantsar että liikuntavastaavien konkariosastoa edustava Kaisa Mattila. Vaikeasti liikuntavammaisten kuntosali on ihan kuningasajatus, sytyin tälle! Mattila hehkuttaa. Monessa yhdistyksessä on vaikeasti liikkuvia, esimerkiksi reuma-, avh-, parkinson- ja polioyhdistyksissä. Yksi yhdistys ei välttämättä saa koottua tarpeeksi ihmisiä omaan vuoroon. Tällaisissa kohdin yhteistyö on rautaa tapahtui se sitten yhdessä toisten yhdistysten, kunnan tai oppilaitosten kanssa. Yhteisen kuntosalivuoron avulla saisimme ehkä ihmiset kokeilemaan kuntosalia. Opiskelijat voisivat toimia avustajina ja saisivat samalla käytännön harjoittelua oikeilla ihmisillä. Esteetön paikkakin on valmiina, Mattila tiivistää ryhmän suunnitelmia. Pirjo Pantsar kaataa keilat tyylillä. Sisäpelejä voi soveltaa kaikkien liikkujien käyttöön muuntelemalla välineitä ja sääntöjä. Konkarille tukea ja peilauspintaa Rovaniemen Reumayhdistyksen liikuntatoiminnasta vastaava Kaisa Mattila on tehnyt vapaaehtoistyötä vuosia. Hän sai reuman etenemisen vuoksi uudet polvinivelet 15 sitten ja tuntee liikunnan hyödyt omasta kehostaan. Hyvä lihaskunto tukee keinoniveliä ja mitä parempi lihaskunto on, sen paremmin nivelet kestävät. Liikunta auttaa toimimaan normaali-ihmisen tavalla ja siitä saa mielihyvää, ystäviä ja kavereita. Se on elämäni kantava voima. Mattila haluaa liikuntavastaavana jakaa hyvän kokemustaan myös muille. Tiedän, miten paljon liikunta auttaa kivun hallinnassa ja arjessa selviytymisessä. Toivon, että saisin muutkin kokemaan tämän saman, ymmärtämään liikunnan tärkeyden. Mattila on ilmeisesti onnistunut tehtävässään, sillä reumayhdistyksen, kaupungin ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun järjestämässä 16 liikuntaryhmässä käy viikoittain yhteensä vajaat 200 reumaatikkoa. Se tarkoittaa kolmannesta reumayhdistyksen jäsenistä. Yhteistyö etenkin Rovaniemen liikuntatoimen ja RAMK:in kanssa on tiivistä, ja ihmisiä ohjataan aina kullekin sopivaan, toimintakyvyn mukaiseen ryhmään. RAMK tarjoaa käyttöön tiloja ja ohjaajia ryhmille. Eläkeläisellä on aikaa, mutta vapaaehtoistyön ei ole tarkoitus näännyttää. Onhan tuo hurja määrä toimintaa. Koulutuksesta sain ajatuksen, että minulla pitäisi olla nimetty varaliikuntavastaava. Hallituksen kokouksissa käsittelemme hyvin liikuntaa kuukausittain, mutta olisi hyvä olla myös särkymävara. Muuten meillä menevät perusasiat hyvin rutiinilla, yhteistyökuviot ovat hioutuneet ja rahoituskanavat, tilavuorot ja muut ovat selvillä, Mattila kertoo. x Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2011

15 Liikkeelle- ja Liikuttajakoulutukset SoveLi järjestää Liikkeellekoulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUn sekä kuntien kanssa. Koulutuksia voi myös tilata suoraan omalle järjestölle. Kaikille avoimet Liikkeellekoulutukset on räätälöity erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistysten tarpeisiin. Liikkeelle-koulutukset hyväksytään osaksi kunto- ja terveysliikunnan Liikuttajakoulutuskokonaisuutta. Lisätietoa ensi vuoden Liikkeellekoulutuksista lehden takakannessa tai osoitteessa > Koulutus Muiden toimijoiden tuottamiin Liikuttajakoulutuksiin voi tutustua osoitteessa: > koulutukset > Aikuisten terveyttä edistävä liikunta Koulutukseen kannattaa hakea avustuksia, ks. juttu sivulla Yläkuvassa Sari Kuivas VAUsta neuvoo Kaisa Mattilalle sisäcurlingin soveltamista. Alemmassa kuvassa pidetään tuumaustaukoa, ovathan yhteiset keskustelut tärkeä osa koulutusta. Liikkeelle-koulutukset liitettiin osaksi laajempaa kokonaisuutta SoveLi ja Kuntoliikuntaliitto tiivistivät koulutusyhteistyötään. SoveLin Liikkeelle-koulutukset hyväksytään jatkossa osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton kehittämää ja SLU-alueiden organisoimaa Liikuttajakoulutusta. Suomen Kuntoliikuntaliitto vastaa aikuisliikunnan toimialajärjestönä aikuisten kuntoja terveysliikunnan ohjaajakoulutuksen kehittämisestä. Koulutuksesta on valmistunut jo yli 800 Liikuttajaa. Liikuttajakoulutus on kaksitasoinen laaja kokonaisuus, josta saa tuhdit eväät aikuisten liikuttamiseen niin paikallisyhdistyksissä kuin urheiluseuroissa. Koulutus koostuu kaikille yhteisistä lähiopinnoista, itsenäisestä opiskelusta ja vapaavalintaisista lajikoulutuksista. I-tason perusosat on suunniteltu UKK-instituutin kehittämän liikuntapiirakan pohjalta, ja ne ovat Liikunta osana arkea, Lihaskunto ja liikehallinta sekä kestävyyskunto ja lihashuolto. Koulutuksia tarjoavat SLU-alueet ja muut kouluttajat. SoveLin 3 14 tunnin mittaiset Liikkeelle-koulutukset (ks. takakansi) hyväksytään osaksi vapaavalintaisia kursseja. Esimerkiksi Liikkeelle-peruskoulutus on I-tason vapaasti valittava kurssi. Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, Liikkeelle-virikepäivä ja Liikkeelle-kehittämispäivä sijoittuvat II-tason vapaavalintaisiin lajikoulutuksiin. I-tasolla koulutusten laajuus on yhteensä 50 tuntia ja II-tasolla 120 tuntia. Koulutuksesta voi käydä itseään kiinnostavia osia sitä tahtia kuin haluaa, mutta II-tasolle pääsee etenemään vasta, kun I-taso on suoritettu tai omaa vastaavan koulutuksen, Suomen Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan päällikkö Eerika Laalo-Häikiö kertoo. Liikuttajakoulutus on kehitetty suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän (VOK) mukaisesti. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 2/2011

16 T U T K I T T UA Koonneet Reetta Kettunen, Heidi Hölsömäki Duodecimin tutkimusuutisia SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa uutisen lopussa mainitun julkaisupäivän kohdalla: > Uutisarkisto. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus pidentää elinikää Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon, todetaan Suomen Fysioterapeuttien julkistamassa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suosituksessa. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus on aloitettava nopeasti jo sairaalavaiheessa. Säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta. (Julkaistu ) Munuaissairaiden ja elinsiirron saaneiden oireet vähenevät liikunnalla Kroonista munuaissairautta potevat uupuvat ja liikkuvat vähän. Tutkijoiden mukaan heidän kannattaisi kuitenkin lisätä liikuntaa, sillä se vähentää sairauden oireita. Liikunnan lisääminen parantaa munuaispotilaiden kuntoa, kävelykykyä, alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä ja johtaa elämänlaadun paranemiseen. Liikunta auttoi sekä sairauden varhaisessa vaiheessa olevia että keinomunuaishoidoissa olevia ja munuaissiirron saaneita. Tehokkaita olivat ainakin 4 6 kuukauden mittaiset kunto-ohjelmat ja kolmen kuukauden jooga- ja voimaharjoitukset. (Julkaistu ) Varttitunti liikuntaa päivässä antaa lisävuosia ja vähentää sepelvaltimosairauksia Virallisia liikuntasuosituksia vaatimattomatkin ponnistelut auttavat välttymään sepelvaltimotaudilta. Vaikutus on silti suurempi, kun liikuntaa harrastaa enemmän. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jo viidentoista minuutin reipas päivittäinen liikunta auttaa sydän- ja verisuonisairauksien välttämisessä ja antaa lisävuosia. (Julkaistu ) Myös taiwanilaistutkimuksen mukaan niinkin vähäinen kuin 15 minuutin päivittäinen ripeä kävely voi auttaa pidentämään elinikää kolmella vuodella. Tulostensa perusteella tutkijat uskovat, että sydäntaudit, diabetes, syövät ja niistä johtuvat kuolemat vähenisivät huomattavasti, jos fyysisesti passiiviset aikuiset lisäisivät liikuntaansa edes 15 minuutilla. (Julkaistu ) Fyysinen aktiivisuus lisää keuhkoahtaumaa sairastavien elinikää Saksalaistutkijoiden mukaan keuhkoahtaumapotilaiden ennuste riippuu pitkälti siitä miten paljon he liikkuvat. Tutkimuksessa riski kuolla nelivuotisen seurannan aikana oli sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui. Jokainen kilokalorin kulutusta vastaava lisäys liikunnassa pienensi riskiä noin puolella, tutkijat havaitsivat. (Julkaistu ) Lisänäyttöä liikunnan hyödyistä aivojen terveydelle Liikuntaa harrastavat näyttävät välttyvän kognitiivisten toimintojen heikentymiseltä muita todennäköisemmin. Tulos perustuu kahteen tutkimukseen. Toisessa tutkimuksessa seurattiin sepelvaltimotaudin riskitekijöistä ja verisuonisairauksista kärsiviä naisia. Toisin kuin odotettiin, lisäravinteet eivät ehkäisseet muistivaikeuksia tai sydän- ja verisuonitapahtumien uusiutumista. Liikunnan hyöty oli sen sijaan selvä. Vähiten liikkuvien naisten kognitiivisten toimintojen heikentyminen oli seurannassa huomattavampaa kuin runsaammin liikkuvien naisten. (Julkaistu ) Liikunta suojaa iäkkään aivoja minihalvauksilta Säännöllinen liikunta voi ehkäistä oireettomia aivohalvauksia, jotka ovat ensimmäisiä merkkejä aivoverenkierron sairauksista. Oireettomia aivohalvauksia kutsutaan myös hiljaisiksi aivohalvauksiksi, jotka voivat liittyä moniin terveysongelmiin kuten kaatuiluun, muistiongelmiin ja dementiaan. Aivokuvaukset osoittivat hiljaiset aivohalvaukset noin 40 prosenttia harvinaisemmiksi eniten liikkuvien ryhmässä, kun heitä verrattiin vähiten liikkuviiin. (Julkaistu ) Liikunta ehkäisee sydämen eteisvärinää vain vähän Liikunta pienentää vaaraa sairastua eteisvärinärytmihäiriöön, mutta vaikutus on pienehkö ja johtuu lähinnä ylipainon vähentymisestä. Ylipaino on korkean verenpaineen ohella keskeinen ehkäistävissä oleva eteisvärinän riskitekijä. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säännöllinen liikunta auttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, sen vaikutus eteisvärinöihin on vähäinen. Eteisvärinää on joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla, ja se yleistyy iän myötä. Eteisvärinän tärkein riskitekijä on korkea verenpaine, mutta myös muut sydänsairaudet, lihavuus, diabetes ja tupakointi voivat altistaa sairastumiseen. (Julkaistu ) x Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2011

17 Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuudet osallistua yleiseen liikuntaan paranevat vain konkreettisten tekojen kautta. Espoon Tapioiden ja VAUn toteuttamissa perhepäivissä on rohkaistu vammaisten lasten perheitä mukaan Espoon Tapioiden järjestämään soveltavaan urheilukouluun. Aija Saari Vammaisilla lapsilla ei ole asiaa liikuntakerhoihin Aija Saaren tuoreesta liikuntapedagogiikan väitöstutkimuksesta selviää, että vammaisilla lapsilla ei ole vielä mahdollisuutta osallistua yleisiin liikuntakerhoihin. Inkluusiota edistäisivät sellaisten matalan kynnyksen kerhojen lisääminen, jotka eivät perustu kilpailuun tai vertailuun. Myös erityisliikunta voi toimia väylänä kaikille avoimeen toimintaan. Saari tutki väitöstyössään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumista liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa vuosina Hän selvitti, millaista kaikille avoin liikunta ja urheilu on, millaisia liikuntakerhomalleja erityistä tukea tarvitseville lapsille on luotu sekä millaisia integraatio- ja inkluusiostrategioita liikuntatoiminnan järjestäjillä on. Lisäksi Saari selvitti perheiden näkökulmia liikunnan harrastamiseen, osallistumiseen ja osallistumisen esteisiin. Saaren tutkimuksessa selvisi muiden muassa se, että vammaisilla lapsilla ei nykyisin ole mahdollisuutta osallistua yleisiin liikuntakerhoihin. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsilähtöisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei näytä koskevan vammaisia lapsia. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan jonnekin muualle ja hyötyvän enemmän omissa erityisryhmissään harrastamisesta, Saari tulkitsee. x Saari, Aija. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirjasta on julkaistu Liikunta&Tiede -lehdessä 4/2011 artikkeli Erikseen ollaan ja erikseen jäädään? Lapsen vähäinen liikunnallinen leikki ennustaa huonoa kuntoa Lasten motoriset ongelmat ja haluttomuus leikkiä liikunnallisia leikkejä saattavat johtaa vähäiseen liikuntaan ja huonoon kestävyyskuntoon nuoruusiässä. LIKES-tutkimuskeskuksen, Suomen CP-liiton, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksessa oli mukana vuonna 1986 syntynyttä lasta Pohjois- Suomesta. Lasten motorisia taitoja ja halukkuutta osallistua liikunnallisiin leikkeihin kysyttiin lasten vanhemmilta lasten ollessa 7 8-vuotiaita. Tutkittavien ollessa vuotiaita, he arvioivat itse liikunnallista aktiivisuuttaan ja osallistuivat polkupyöräergometritestiin, jolla mitattiin nuorten kestävyyskuntoa. Tulosten mukaan pojilla esiintyi enemmän motorisia ongelmia lapsuudessa kuin tytöillä, mutta he osallistuivat innokkaammin liikunnallisiin leikkeihin kuin tytöt. Nuoruusiässä pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt ja heillä oli myös parempi fyysinen kunto. Lapset, jotka eivät mielellään leikkineet liikunnallisia leikkejä, liikkuivat vähemmän ja olivat huonommassa kunnossa nuoruusiässä kuin liikunnallisista leikeistä innostuneet lapset. Pojilla myös lapsuuden motoriset ongelmat ennustivat vähäistä liikuntaa 16 vuoden iässä. Liikkumattomuus ja huono kunto olivat erityisen yleisiä nuorilla, joilla esiintyi motorisia ongelmia ja jotka eivät mielellään osallistuneet liikunnallisiin leikkeihin 7 8-vuoden iässä. Tutkija Marko Kantomaan mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnallisen leikin ja motoristen taitojen kartoittamisen avulla on mahdollista tunnistaa lapsia, joilla on suurentunut liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon riski nuoruusiässä. Tukemalla näiden lasten motorista oppimista ja kannustamalla heitä liikunnallisiin leikkeihin on mahdollista edistää heidän liikunnallista aktiivisuutta ja kuntoa myöhemmällä iällä. x Lisätietoa: Kantomaa Marko T., Purtsi Jarno, Taanila Anja M., Remes Jouko, Viholainen Helena, Rintala Pauli, Ahonen Timo, Tammelin Tuija H.: Motor Problems and Low Preference for Active Play in Childhood Are Associated with Physical Inactivity and Low Fitness in Adolescence. PLos ONE -lehti PLoS ONE 6(1): e doi: /journal.pone Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2011

18 Oululainen Sari Holappa odottaa vuoroaan porilaisen Aila Mäkisen lennättäessä nahkapalloa. CP-liiton väki kisasi 25. kertaa bocciassa On kulunut tasan 25 vuotta ensimmäisistä Suomen CP-liiton järjestämistä bocciakisoista, kun liiton 25 vuotis-bocciamestaruuskilpailut pelataan Lappeenrannassa Juhlakilpailuihin osallistui 35 kilpailijaa vähintään 10 eri paikallisyhdistyksestä. Kisatunnelma oli huikea ja ihmiset nauttivat boccian peluusta. Lauantaina oli henkilökohtaiset kilpailut (VAU-luokat 1 4) ja sunnuntaina miteltiin joukkuekilpailut. Tulokset voi lukea viereiseltä sivulta. Tavoitteena kilpailuissa on antaa yhdenvertainen osallistumismahdollisuus saman vammaryhmän osallistujille. Juhlakilpailut järjestivät Suomen CPliitto ja Etelä-Saimaan CP-yhdistys. Muita toimijoita olivat Lappeenrannan fysioterepian opiskelijat, CP-liiton työntekijät sekä muut yhdistysaktiivit. CP-boccian isä Olavi Härkönen pani aikanaan alulle liiton bocciakisat. Boccia-peli tuli aikoinaan Suomeen 1970-luvulla. Osallistuin itse ensimmäisen kerran 1984 Invalidiliiton bocciakisoihin ja silloin huomasin, että on vaikea pärjätä kisaluokissa. Ehdotin CP-liitolle, että järjestettäisiin omat kilpailut, joissa luokitukset mahdollistaisivat CPvammaisenkin pärjäämisen. Ehdotukseni ansiosta vuonna 1987 järjestettiin ensimmäiset CP-liiton bocciakilpailut, Härkönen kertoo. Historiasta tähän päivään: bocciakisojen perinne jatkuu ja myös ensi vuonna järjestetään CP-liiton bocciakilpailut. Kisoissa oli hyvä ja urheiluhenkinen tunnelma. Ensi vuotta odotellessa! x TEKSTI Tiia Kantanen KUVAT Jaana Teräväinen CP-boccian isä Olavi Härkönen oli järjestämässä myös liiton 25-vuotisjuhlaturnausta. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2011

19 Aila Mäkinen osallistui jo vuoden 1987 bocciakilpailuihin Aila Mäkinen edusti kisoissa Porin seudun CP-yhdistystä, sijoittuen lopulta naisten sarjassa kolmanneksi ja joukkuekilpailussa ykköseksi. Vaatimattoman oloinen nainen kertoo, että kisoja varten valmistauduttiin huolella. Harjoittelemme Porissa vapaa-aikaviraston tiloissa yhdessä muiden eläkeläis- ja vammaisyhdistysten kanssa keskiviikko- ja perjantaiaamuisin. Kilpailujen lähestyessä treenasimme kovemmin, niin kuin muissakin lajeissa tehdään. Mäkinen osallistui joukkuekilpailuihin ensimmäisen kerran Hän on kerännyt talteen kaikkien kisojen käsiohjelmat. Kilpailut motivoivat Mäkistä harjoittelemaan. On hyvä, että yrittäminen tähtää johonkin, se palkitsee kovan harjoittelun. On myös kiva seurata, miten lajissa kehittyy. Mäkisen Boccia-harrastus eteni kuin porttiteoriassa. Aluksi hän laski toisille tuloksia ja tuumasi, ettei pallojen heittely ole häntä varten. Yhtenä päivänä tutut reumayhdistyksen naiset saivat hänet houkuteltua pelikentälle. Se oli menoa. Joku heitto taisi onnistua, ja ajattelin, että tämä onkin kivaa! Boccia on taito- ja taktiikkalaji, jossa oppii tuntemaan vastustajien heittotyylin, Mäkinen kertoo. x TEKSTI Heidi Hölsömäki Boccia Boccian pelivälineinä on sisäkilpailuissa 13 nahkaista palloa, joista kuusi on punaista ja kuusi sinistä. Lisäksi on valkoinen maalipallo. Ulkona pelataan kovilla muovipalloilla, joiden värit ovat samat kuin sisäpallojen. Bocciassa on tavoitteena pelata omat nahkapallot mahdollisimman lähelle maalipalloa, petanquen tapaan. Palloa voi heittää, potkaista, vierittää tai heittää käyttämällä vierityskourua ja avustajaa. Boccia lausutaan suomalaisittain niin kuin se kirjoitetaan eli bokkia. Virallista käännöstä ei ole, ja lajista puhutaan myös botsana. Lisätietoa ja lähde: ja lajikoordinaattori Harri Lindblom. Luokan 1 2 heittovuorossa tähtää Monika Dahlberg. Maajoukkueessa bocciaa pelaava Jari Rummukainen on räätälöinyt pyörätuoliinsa sopivan, säädettävän bocciakourun. Avustaja ja valmentaja Sari Aittokoski (vas.) siirtää kourun Rummukaisen haluamaan kohtaan. Kilpailujen tulokset Henkilökohtainen kilpailu Luokat Teemu Mäkinen, Pirkanmaan CP-yhdistys 2. Timo Ollikka, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 3. Terttu Lindström, Etelä-Saimaan CP-yhdistys 4. Roope Järvinen, Pirkanmaan CP-yhdistys 5. Jari Rummukainen, Pohjois-Karjalan CP-yhdistys 6. Juha Soikkeli, Keski- Suomen-CP-yhdistys Luokat 3 4 Miehet 1. Mika Taimi, Porin seudun CP-yhdistys 2. Jarkko Kyläniitty, Porin seudun CP-yhdistys 3. Ari Tuomikoski, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 4. Jouni Nordlund, Porin seudun CP-yhdistys 5. Jori Itkonen, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 6. Jorma Tyrmi, Etelä- Saimaan CP-yhdistys Luokat 3 4 Naiset 1. Päivi Miettinen, Porin seudun CP-yhdistys 2. Tuula Koivula, Uudenmaan CP-yhdistys 3. Aila Mäkinen, Porin seudun CP-yhdistys 4. Sari Holappa, Oulun seudun CP-yhdistys 5. Maija Tikka, Etelä- Saimaan CP-yhdistys 6. Tarja Haltsonen, Etelä- Saimaan CP-yhdistys Joukkuekilpailu 1. Pori I (Päivi Miettinen, Aila Mäkinen, Jarkko Kyläniitty ) 2. Etelä-Saimaa V (Vilho Lähde, Marjatta Hirvikallio, Jori Itkonen) 3. Pori II (Mika Taimi, Eerik Lehto, Jouni Nordlund) 4. Etelä-Saimaa II (Ari Tuomikoski, Tarja Haltsonen, Jorma Tyrmi) 5. Pohjois-Suomi (Sari Holappa, Tiia Kantanen, Susanna Holmisto) 6. Uusimaa (Tim Dahlberg, Leena Särelä, Tuula Koivula) Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2011

20 VÄ L I N EV I N K K I Kesää kohti kurotellen Pentti Tiainen ja Lauri Louhelainen ovat toteuttaneet myös kesäkalastukseen sopivan tuolin, lähtökohtanaan tavallinen pyörivä toimistontuoli (oik.). Tuolin jaloista otettiin rullat pois ja tukiputken saa vaihdettua lyhyeen, 15 sentin korkuiseen putkeen. Niiden avulla painopiste pysyy riittävän alhaalla, kun tuoli lasketaan veneen etu- tai takapenkille eli savolaisittain teljulle. Tuoliin kiinnitetyn vapatelineen kallistuskulmaa ja suuntaa saa säädettyä, ja pyörivä tuoli helpottaa liikkumista. x Lisää kuvia ja kalavinkkejä netissä: kalapentti.suntuubi.com Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2011

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan SoveLi-info 2/2011 Mikko Vähäniitty SoveLi-messuilla 8.4. on kokeiltavana kaikille soveltuvia liikuntamuotoja, kuten sisäcurlingia. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 1 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 2 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön tehtävänanto 2 2. Taustaa 2 3. Kyselyn tulokset

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot