SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. ä s e n l e h t i 1/ 2001

Transkriptio

1 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1/ 2001

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: faksi: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Ossi Kokkonen, varmimmin klo 9 12 Kansallisbiografia: puh , fax SEURAN HALLITUS 2001 Dos. Aura Korppi-Tommola, esimies Dos. Markku Hyrkkänen Prof. Kimmo Katajala Dos. Pauli Kettunen Prof. Aila Lauha Dos. Pirkko Leino-Kaukiainen Dos. Heikki Mikkeli Dos. Katariina Mustakallio Prof. Matti Peltonen Prof. Hannu Salmi

3 Aura Korppi-Tommola Historian viikko - Historian arvo ja viehätys Suomen historiallisen Seuran juhlisti syksyllä 2000 merkkivuottaan 125-vuotisjuhlilla. Seura pitäytyi jo satavuotisjuhlien yhteydessä hyväksi havaitussa mallissa viettämällä Historian viikkoa Teema Historian arvo ja viehätys lainattiin Pentti Renvallin metodioppaasta. Elokuvalla ja dokumenttielokuvalla oli keskeinen sija ohjelmassa. Perjantaina aloitettiin tutustumalla elokuvadokumenttien tekemiseen ja historiakuvaan. Lauantaina ja sunnuntaina kuunneltiin ja keskusteltiin arvosta ja viehätyksestä perinteiseen tapaan plenumeissa ja sektioissa. Eino Jutikkala luennon Globalisaatio, eurooppalaiset arvot ja suomalainen identiteetti piti professori Juha Sihvola. Luento on julkaistu Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 4/2000. Lauantai-iltapäivän ja sunnuntai-aamupäivän aikana keskusteltiin elokuvan lisäksi historian vaikuttavuudesta, klassikoista ja muutoksen hallinnasta, Itämeren alueen historiasta. Kansainvälisessä sektiossa kuultiin historian kaipuusta Venäjällä, Virossa ja Isossa-Britanniassa. Aloitusplenumissa professori Yrjö Varpio puhui kirjailijan historiallisesta totuudesta luennossaan Vain runoilija voi aavistaa totuuden. Kirjailija historiankirjoittajana. Viikonlopun päätti paneelikeskustelu viikon teemasta, jossa sana oli annettu muille kuin ammattihistorioitsijoille. Suurlähettiläs Heikki Talvitie ja Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala kertoivat, miten historiatieto on heitä viehättänyt ja miten he sitä arvostavat. Hautala puhui laajasti globaaleista ympäristökysymyksistä. Talvitie puolestaan korosti, että hänen työssään historiasta haetaan enemmänkin mielikuvia kuin faktatietoa. Esimerkiksi Kalmarin unionia tai Hansaliittoa muisteltaessa halutaan tavallisesti vain korostaa Pohjolan tai Itämeren piirin yhtenäisyyttä eikä etsitä toimintamalleja. Professori Seppo Honkapohja puhui historiasta kansataloustieteilijän näkökulmasta. Tällöin pitkän ajan kehityksen seuraamisessa, ja esimerkiksi luvun ja aiempien lamakausien vertailussa historian tiedot ovat arvokkaita. Toisaalta häneltä kuulimme varoituksen sanan. Hän kehotti meitä historioitsijoita varomaan kannanottojamme nykyajan ilmiöistä esimerkiksi talouspolitiikasta ilman talouselämän

4 lainalaisuuksien tuntemusta. Maanantaista keskiviikkoon seura oli kutsunut muita historia-alan yhteisöjä järjestämään viikon teemaan liittyviä tapahtumia. Paikalliset historiaseurat, yliopistojen historianlaitokset, historialliset yhdistykset ja museot järjestivät 19 erilaista tilaisuutta: seminaareja, esitelmiä ja näyttelyitä. Kansallisarkisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkistivat teoksia. Viikko päättyi seuran perinteiseen vuosikokoukseen ja vuosikokousesitelmään, jonka piti professori Pertti Haapala, sekä juhlaillalliseen Katajanokan kasinolla. Haapalan esitelmän aihe oli Väinö Linnan sota historiantutkijoita vastaan. Seura sai tukea Historian Viikon tiedottamiseen Tieteen tiedotus ry:ltä ja kansainvälisen sektion järjestämiseen Suomen Akatemialta. Kaikkiaan Historian Viikolla oli yli 2000 osallistujaa, katsojaa ja kuulijaa. Seura valitsi vuosikokouksessaan kymmenen uutta tutkijajäsentä ja kolme kunniajäsentä: professorit Aira Kemiläinen, Hannu Soikkanen ja Päiviö Tommila. Seuralla on nyt 247 tutkijajäsentä ja neljä kunniajäsentä. Jussi Koivuniemi: Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys Bibliotheca Historica 64. ISBN X. Antero Heikkinen: Kirveskansa ja kansakunta. Elämänrakennusta Kuhmossa 1800-luvun jälkipuolella. Toimituksia 794. ISBN Kirveskansatrilogian itsenäinen päätösosa. Ovh 160,-

5 Suomen Historiallinen Seura ESITELMÄTILAISUUS Maanantai klo 18 Tieteiden talo, sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki): Dos. Maria Lähteenmäki: 1900-luvun naiskuva FT Tiina Kinnunen: Ellen Kayn naiskuva KEVÄTKOKOUS Maanantai klo 17 Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Tutkijajäsenten kevätkokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. KEVÄTKOKOUSESITELMÄ Maanantai klo 18 Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Prof. Markku Kuisma lausuu muistosanat seuran edesmennestä tutkijajäsenestä, professori Ilkka Mäntylästä pääsihteeri, dosentti Jussi Nuorteva: Suomalainen Kirjallisuuden Seura humanistisen julkaisutoiminnan linnakkeena. VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA puh gsm fax Luotettavaa tutkimustason asiantuntemusta Nopea arviointi- ja ostopalvelu Kirjastot, kokoelmat, jäämistöt Internet-myyntiluetteloita Atk-järjestelmiä, Internet-sovelluksia menec Menec on osa tiede- ja järjestöviestintään erikoistunutta General Media Carnacia

6 Marja Pohjola Tilaushistoriakeskus jatkaa Paikallishistoriallisen Toimiston työtä Kolme vuotta sitten käynnistynyt monivaiheinen prosessi vuonna 1933 perustetun Paikallishistoriallisen Toimiston vanhentuneiden sääntöjen sekä rajoittavaksi ja byrokraattiseksi koetun nimen uudistamiseksi on saatu päätökseen. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti syksyllä 2000 uudet säännöt ja uuden nimen Tilaushistoriakeskus - Beställningshistorikcentralen. Johtuen tilaushistoriamarkkinoiden monista muutoksista 1990-luvulta lähtien myös järjestön asiantuntijaperustaa on laajennettu. Jo vuonna 1998 uusiksi jäsenjärjestöiksi kutsuttiin Suomen Taloushistoriallinen Yhdistys sekä Työväen historian ja perinteentutkimuksen seura. Vuonna 2000 jäsenjärjestöksi kutsuttiin vielä Suomen Sukututkimusseura. Uudet jäsenjärjestöt jatkavat perustajajärjestöjen Historiallisen Yhdistyksen, Suomen Historiallisen Seuran, Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Historian Ystäväin Liiton kanssa Tilaushistoriakeskuksen työtä perinteiseen tapaan Kansallisarkiston suojissa ja suojeluksessa. Kotisivunsa Tilaushistoriakeskus tulee avaamaan Kansallisarkiston osoitteen yhteyteen vuoden 2001 kuluessa. Vuoden 2000 lopulla Tilaushistoriakeskus valitsi uudet johtoelimensä ja uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi tuli yliassistentti Kari Teräs ja varapuheenjohtajaksi dosentti Marjatta Rahikainen. Sihteerinä jatkaa edelleen ylitarkastaja Marja Pohjola. Suomen historiallisen seuran edustajina hallitukseen valittiin dos. Anneli Mäkelä-Alitalo ja varalle dos. Pirkko Leino-Kaukiainen.

7 Jussi Vauhkonen Historiallinen Yhdistys esittäytyy Seminaarista tieteelliseksi seuraksi Historiallisen Yhdistyksen perustivat vuonna 1890 Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston historian opettajat. Varsinaisena perustajana voidaan pitää J.R. Danielson-Kalmaria, mutta Yhdistyksen alkutaipaleen muita merkkimiehiä olivat Danielsonin professorikollegat M.G. Schybergson ja E.G. Palmén sekä dosentit C. v. Bonsdorff ja K. Grotenfelt. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää yliopiston nuorison historiallisia opintoja ja tutkimuksia. Yhdistyksen asema heti perustamisensa jälkeen oli vähintäänkin puolivirallinen. Puheenjohtajan oli sääntöjen mukaan oltava yliopiston opettaja, ja Yhdistys toimi yliopiston rehtorin alaisuudessa. Historiallisen Yhdistyksen alkuaikojen toiminta painottui ruotsalaisten ja saksalaisten esikuvien mukaisesti jonkinlaisena yliopistoseminaarina toimimiseen, olihan vuoden 1906 historian laudatur-vaatimusten osana osanotto Historiallisen Yhdistyksen toimintaan. Laudaturtöiden käsittely jatkui aina vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin ohjelmiston laadinnassa suuntauduttiin enemmän ulkomaisten kirjojen ja tutkimustulosten esittelyyn. Kielikysymys ei näytä olleen erityisen esillä Historiallisessa Yhdistyksessä sen ensi vuosikymmeninä. Yliopistolla muuten kiivaasti keskusteltu kielipolitiikka ilmeisesti ratkesi Yhdistyksessä kuin itsestään, sillä kukin käytti esitelmissään omaa äidinkieltään samoin kuin pöytäkirja laadittiin kulloisenkin sihteerin äidinkielellä. Vuodesta 1901 lähtien Yhdistyksellä on kuitenkin ollut vain suomenkielisiä sihteereitä, ja käytännönkin kaksikielisyydestä on vähitellen luovuttu. Yhdistyksen säännöt oli alunperinkin kirjoitettu vain suomeksi. Yhteys yliopistoon väljeni 1930-luvun mittaan. Jo kahden vuosikymmenen ajan (vuoden 1914 sääntömuutoksesta) olivat puheenjohtajaksi kelvanneet muutkin kuin yliopiston opettajat, ja kun luovuttiin rehtorin alaisuudesta, saatettiin 1933 hyväksyä uudet, rekisteröitymisen edellyttämät säännöt. Jäsenistön ja toiminnan pääpaino säilyi ja on säilynyt silti Helsingissä ja sen yliopiston historian instituuttien piirissä. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäseneksi Historiallinen Yhdistys liittyi vuonna 1989.

8 Toimiva Yhdistys Vuosikymmenten mittaan on Yhdistyksen toiminnasta poikinut useita historia-alan kehittämiseen liittyneitä aloitteita. Esimerkiksi vuonna 1932 Eino Jutikkala ehdotti Yhdistyksen kokouksessa, että perustettaisiin elin paikallishistorioiden kirjoittajien tueksi. Paikallishistoriallinen toimisto, joka nyttemmin tunnetaan nimellä Tilaushistoriakeskus, muodostettiinkin viiden järjestön yhteistyönä. Historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos aloitti 1945 jonkinlaisena Historiallisen Yhdistyksen alaosastona, mutta irtautui jo 1950-luvulla itsenäiseksi järjestöksi. Nykyisellään Yhdistyksen toiminnan rungon muodostavat kuudesta kahdeksaan kertaan vuodessa järjestettävät seminaarit, joissa yleensä nuoremmat historiantutkijat alustavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan. Seminaariteemat ovat ulottuneet tutkimuksen laidasta laitaan, edustavathan Yhdistyksen jäsenetkin lähes kaikkia historiantutkimuksen institutionaalisia erikoisaloja. Aivan viimeisimpinä vuosina tilaisuuksia on järjestetty sellaisista aiheista kuin lapsuus, taudit, suvaitsevaisuus, marginaaliryhmät, globalisaatio ja kulttuuriskandaalit. Erityisen suuren suosion saavutti Yhdistyksen Pentti Renvallin perintö ja 2000-luvun historiantutkimus -seminaari, jolla Yhdistys osallistui Suomen historiallisen seuran Historian viikon ohjelmaan. Historiaa verkkoon Toinen, alati kasvava toiminnan muoto on internet-julkaiseminen. Historiallisen Yhdistyksen kotisivujen yhteydessä ( julkaistaan Historiallisia arvosteluja -sarjaa sekä Historiallisia papereita -sarjaa. Edellinen käsittää runsaat kolmekymmentä pääasiassa Yhdistyksen jäsenten kirjoittamaa arviota vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneistä oman alansa uutuustutkimuksista. Arvostelusarja on tavoittanut suuren lukijakunnan myös Yhdistyksen jäsenistön ulkopuolelta. Historiallisina papereina julkaistaan Yhdistyksen seminaareissa pidettyjä esitelmiä. Yhdistyksen painetussa julkaisusarjassa ilmestyi vuosina viisi teosta, joista viimeisimpänä Historiallisen Yhdistyksen 100-vuotisjuhlakirja Historia Nyt - näkemyksiä suomalaisesta historiantutkimuksesta. Internet historiantutkijan apuvälineenä on puhuttanut Yhdistyksen jäseniä seminaarissakin, ja Yhdistys pyrkii voimakkaasti lisäämään ja parantamaan entisestään kotisivujensa sekä Yhdistyksen jäsenille että satunnaisille kävijöille tarjoamia palveluja. Yhteydenpitovälineenä internet ja sähköposti ovat jo osoittaneet käyttökelpoisuutensa, eikä ole luultavaa, että Yhdistys palaisi painojulkaisun pariin.

9 Taidetta ja työtä 2000-luvulla Historiallisen Yhdistyksen jäsenistö koostuu pääasiassa pääkaupunkiseudun nuoremman polven historiantutkijoista, mutta joukossa on myös historiasta kiinnostuneita tai sitä omassa työssään käsitteleviä muiden alojen ammattilaisia. Kuluvan vuosituhannen alussa jäseniä on noin 130. Vuoden 2001 ohjelmaan kuuluu kevätkaudella kolme seminaaria sekä vierailukäynti Valokuvataiteen museoon. Seminaarien aiheina ovat Amerikan historia, maailmankulttuurit sekä näkökulmia rikollisuuden historiaan. Seminaarit järjestetään arki-iltaisin klo 16 Helsingin yliopiston tiloissa, niihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Historiallisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2001 toimii valt.tri Jari Sedergren, jonka yhteystiedot samoin kuin muidenkin hallituksen jäsenten löytyvät kätevimmin Yhdistyksen kotisivuilta. Marianne Junila: Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa Bibliotheca Historica 61. ISBN Asiallinen ja tyhjentävä selvitys, millaista se oikeasti oli. Ovh 160,- Harri Siiskonen: Myrkyttäkää, ruiskuttakaa, hävittäkää. ruotsalaisten ja suomalaisten maatalouden ammattilehtien kasvinsuojeluvalistus Historiallisia Tutkimuksia 209. ISBN Hulvatonta myrkynkylvöä edistyksen nimissä. Ovh 160,-

10 Rauno Endén Suunnitellaan kirjat yhdessä Kulunut kirjavuosi 2000 oli historiakirjojen osalta runsas. Historiallisen seuran vanhoissa sarjoissa ilmestyi kutakuinkin entinen määrä titteleitä, mutta sen lisäksi SKS:n perinteisissä sarjoissa ilmestyi vielä runsaasti kirjoja, jotka aiheensa ja käsittelytapansa puolesta ovat oikeata, perinteistä historiaa. Historialle on avautunut entistä paremmat mahdollisuuden päästä julkaistuksi ja julkisuuteen. Tämä tittelien yletön määrä on merkinnyt sitä, että historiallisen seuran julkaisuvaliokunta on joutunut vaivaamaan jo entuudestaan ylityöllistettyjä ja opinnäytteillä rasitettuja tutkijajäseniä yhä useammin lausuntopyynnöillään. Lausuntojärjestelmä on kaikesta huolimatta toiminut joustavasti ja suuremmitta ongelmitta, mistä lämmin kiitos kaikille lausuntorumbassa mukana olleille. Lausunnonantajien anonymiteettijärjestelmään siirtyminen oli oikeansuuntainen toimenpide, sillä nykyisellään lausunnonantajat uskaltavat puuttua peittelemättömästi kirjoitusten mahdollisiin ongelmakohtiin. Kirjoittajien on miellyttävämpää saada kritiikki henkilökohtaisena ennen kirjan ilmestymistä kuin jälkikäteiskritiikkinä julkisuudessa. Käytännössä nykyisin ei yksikään käsikirjoitus enää mene läpi ilman lausuntojen pohjalta tapahtuvaa korjausta ja muokkausta. Järjestelmä toimii kirjan ja samalla kirjoittajan parhaaksi. Siinä jokainen tutkija joutuu vuorollaan olemaan sekä tarkastaja että tarkastettava. Referee-järjestelmän on katsottu olevan yleisen asevelvollisuuden luonteista. Siinä jokainen vuorollaan palvelee toistansa. Tinkimättömän referee-järjestelmän lisäksi toinen kirjan lopputuloksen kannalta tärkeä seikka olisi, että kirjoittajat ottaisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä kustantajaan. Kustantajan olisi tärkeätä päästä mukaan prosessiin jo kirjan suunnitteluvaiheessa. Kustantajalle kertyy ajan mukana paljon sellaista kokemusta, jonka huomioimisesta kirjoittaja ja kirja saattavat hyötyä. Vältytään myös mahdollisesti turhalta työltä. Kustantaja tarkastelee käsikirjoitusta kokonaisuutena, jossa huomioidaan asiasisällön lisäksi esim. teoksen rakennetta, kieltä, kirjan kaipaamaa kuvitusta, selventäviä kuvioita, karttoja ja liitteitä. Kustantaja mielellään ottaa kantaa myös valittuun julkaisukieleen ja haluaa mahdollisesti arvioida kirjan koti- ja ulkomaisia

11 markkinoita. Kustantajan kanssa on hyvä sopia aikatauluista ja julkaisun ulostuloajankohdasta, sillä ne saattavat olla merkityksellisiä markkinoinnin kannalta. Lisäksi kustantajalle jää enemmän aikaa suunnitella kirjalle yksilöllinen kirjakohtainen markkinointistrategia. Artikkelikokoelmat ovat tiede- ja tietokirjojen puolella ehkä ongelmallisin alalaji. Miscellanea-tyyppisiä kokoelmia ilmestyy nykyisin harvoin. Useimmiten kyseessä on jotakin tiettyä aihealuetta eri näkökulmista tarkasteleva teemanumero. Tavallisimmin nämä perustuvat puhuttuihin seminaarialustuksiin tai -esitelmiin. Näiden kokoelmien ongelmana on, että seminaarit jo alun perin kootaan varsin löyhästi toisiinsa liittyvistä alustuksista. Kun näistä kehitetään tieteelliset mitat täyttäviä kokoelmia, tämä alustuksia vaivannut löyhyys ja epätasaisuus siirtyy tarjottuihin kokoelmiin. Jotkut viimeistelevät artikkeleista kaikin puolin korkeatasoisia, tiedettä eteenpäin vieviä, lähdeviitteistettyjä artikkeleita, toiset kuvailun asteelle jääneitä tapahtumakuvauksia. Teemallisesti artikkelit liittyvät usein vain hatarasti otsikon ilmoittamaan teemaan. Kirjan otsikot lupaavat enemmän kuin todellisuudessa sisältävät. Seminaarit ovat useimmiten jossain määrin huono lähtökohta kirjalle. Jos ja kun monet kokoelmat tulevaisuudessakin perustuvat seminaareihin, kokoelman toimittajan olisi huolehdittava siitä, että turhat rönsyt karsitaan. Jos kokonaisuus jää vajavaiseksi, kannattaisi tilata seminaarialustajien ulkopuolelta teeman kannalta välttämättömät artikkelit. Näistä kaikista kysymyksistä toivoisin voivani keskustella jo siinä vaiheessa, kun kirjasuunnitelmaa ollaan harkitsemassa. SKS tarjoaa nyt laadukkaille historiateoksille hyvän valmistumisympäristön. Yli sadan tittelin nimikemäärällään SKS on noussut kustannusmaailmassa omaan sarjaansa kolmen suuren kaupallisen ja lukemattomien pienten erikoiskustantamojen väliin. SKS:n paras kilpailuvaltti on laatu, jonka takaa tiukka referee-järjestelmä ja hyvin toimiva toimitus. SKS:n markkinointi tehostuu entisestään, kun helmikuussa Veijo Kekäläinen astuu vastaperustettuun markkinointipäällikön tehtävään. Suuresta nimekemäärästä huolimatta SKS pyrkii huolehtimaan siitä, että kullekin julkaisulle suunnitellaan oma yksilöllinen julkaisustrategia niin, että tieto teoksesta löytää vaivattomasti sitä tarvitsevan. Myös toimitusta vahvistetaan vielä kuluvan kevään aikana. Uusi kustannusjohtaja - henkilö ei vielä ole tiedossa - puolestaan aloittaa huhtikuussa.

12 Teija Waaramaa Tampereen taidemuseon 70-vuotisjuhlanäyttely Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo avaa ovensa Perun muinaiseen aarreaittaan suurnäyttelyssään Mukana on kuusitoista intiaanikulttuuria, joista tunnetuin on inkakulttuuri. Näyttely on laajin Euroopassa aiheesta järjestetty näyttely ja taideaarteet ovat merkittävimpiä, mitä Perusta on koskaan luovutettu ulkomaille. Ajallisesti esineet kattavat noin 3000 vuotta,1500 ekr-1500 jkr. Kultaakin arvokkaampia teoksia Näytteillä on noin 360 teosta: kulta-, hopea- ja keramiikkaesineitä, jalokivikoruja, kultavaatteita, maailman harvinaisimpia ja hienoimpia muinaistekstiilejä ja sulkatöitä sekä Sipánin herran hautarekonstruktio. Eroottisia esineitä on paljon ja niille on varattu kokonaan oma osastonsa. - Perun rannikko on aavikkomaisen kuiva. Tällaisissa olosuhteissa on syntynyt maailman arkeologian aarreaitta, jossa kultaakin arvokkaammat tekstiilit ovat saattaneet säilyä meidän päiviimme saakka, sanoo arkeologi Antti Korpisaari, joka avustaa Tampereen taidemuseon suurnäyttelyä. - Näitä äärimmäisen harvinaisia kankaita ja muita tekstiilejä jopa poltettiin ja uhrattiin jumalille. Ihmisistä vain inkakuninkaat saivat käyttää tällaisia kaikkein hienoimpia tekstiilejä. Kokonaisina säilyneet astiat ovat valtaosin peräisin haudoista. Vain pieni osa on löytynyt arkeologien kaivauksissa. Vuosituhansia vanhat keramiikkaesineet eivät juuri ole voineet säilyä ehyinä ilman haudan antamaa suojaa. Tänäänkin uhreja äiti maalle Intiaanikulttuurien esineissä on usein kuvattu eläinhahmoja, kuten apinoita ja papukaijoja, joita pidettiin myös lemmikkeinä. Erotiikkaa kuvaavat esineet korostavat hedelmällisyyttä ja uutta syntymää. Ne voivat kertoa myös myyteistä ja tabuista.

13 Ehkä yllättäen myös sotavankeja kuvaaviin esineisiin liittyy hedelmällisyys ja uusi syntymä. Vangit riisuttiin - usein korvakoruja lukuun ottamatta - täysin alastomiksi ja sen jälkeen vangit uhrattiin äiti maalle. Esineissä vankien sukuelimet on kuvattu hyvin korostetusti; sillä on haluttu symboloida hedelmällisyyttä ja äiti maan ravitsemista. Esimerkiksi Moche -kulttuurin jäsenet sotivatkin pääasiallisesti sotavankien saamisen vuoksi, eivätkä niinkään maa-alueiden valloitusten takia. Moche -kulttuuriin kuuluu myös Sipánin herran hauta, josta on löydetty itsensä herran lisäksi kahdeksan muuta ihmistä. Näistä osa on ollut vaimoja tai jalkavaimoja, osa virkamiehiä tai alipäällikköjä ja loput uhreja. - Vainajille on aina laitettu hautaan mukaan ruokaa ja lahjoja jumalille vietäviksi. Vainajan suuhun on pistetty kultaa tai hopeaa, mikä on toiminut ikään kuin tullina kuolemanjumalalle, Korpisaari kertoo. - Etelä-Amerikan kaivauksilla annetaan vielä tänäkin päivänä uhrilahjoja äiti maalle. Ulkomaalaisten arkeologien on pureskeltava kokapensaan lehtiä ja uhrattava pirtua ja tupakkaa äiti maalle. Pirtua pitää sekä juoda että kaataa maahan ja tupakkaa pitää polttaa. Pullo pirtua onkin siellä halvempaa kuin pullo olutta, arkeologi Antti Korpisaari tietää. Tietoa intiaanien elämästä Näyttelyn yhteydessä Tampereen taidemuseo julkaisee laajan näyttelykirjan, jossa on värikuvia tärkeimmistä näyttelyesineistä ja asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja. Kirjan toimittavat Tampereen taidemuseon johtaja Anneli Ilmonen ja konsuli Jyrki K. Talvitie. Lisäksi julkaistaan näyttelyluettelo. Tampereen taidemuseo julkaisee myös oppikirjan, jota jaetaan yksi kappale ilmaiseksi Suomen jokaiselle yläasteelle ja lukiolle. Koulut saavat kirjan tilaamalla sen postimaksua vastaan kirjallisesti suoraan taidemuseolta. Lisäkappaleita saa omakustannushintaan 70 mk/kpl. Ulkoasianministeriö on avustanut tätä hanketta. Ensi keväänä Tampereen taidemuseo järjestää yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen Taideyhdistys ry:n kanssa kaikille avoimen studia generalia - luentosarjan muinaisen Perun elämästä. Luentojen aiheet liikkuvat laajasti luonnosta ja jalojen villien myytistä musiikkiin, erotiikkaan ja sairaanhoitoon saakka. Kaikki kiinnostuneet voivat kysyä luento-ohjelmaa Tampereen taidemuseosta alla olevasta osoitteesta tai Tampereen yliopistosta s-postiosoitteesta intoffice@uta.fi tai puh Inkat ja heidän edeltäjänsä -Perun kolme vuosituhatta -suurnäyttely on avoinna Tampereen taidemuseossa ositteessa Puutarhakatu 34/PL 487, Tampere. Museo on avoinna ti-su klo Alustavat tiedustelut puh , , fax , ryhmä- ja opastusvaraukset puh

14 Peru-näyttelyyn liittyvä Studia Generalia sarja Tampereen yliopistossa. Kello Juhlasali (ja luentosali A1 01. ja ) Arkeologi Walter Alva: Moche -kulttuuri ja Sipánin ylimyshaudat (Alva puhuu espanjaksi ja häntä tulkkaa konsuli Jyrki K. Talvitie.) Suurlähettiläs Mikko Pyhälä: Machu Picchu - maailmanperintökohde Suomen kehitysyhteistyössä FT Maaria Seppänen: Mitä on Andien luonto ja miten ihminen on sitä käyttänyt Professori Jukka Salo: Ihminen Amazonian sademetsissä ennen ja nyt myytti jaloista villeistä Professori Martti Pärssinen: Perun korkeakulttuurit Professori Martti Pärssinen: Inkat Professori Ari Siiriäinen: Inkalinnoitukset Professori Lotta Salminen: Sairaudet ja hoidot muinaisessa Perussa FT Alfonso Padilla: Andien musiikki FT Juha Hiltunen: Erotiikka muinaisessa Perussa Juha Hiltunen: The Ancient Kings of Peru. The Reliability of the Chronicle of Fernando de Montesinos. Bibliotheca Historica 45. Nid. 512 s. ISBN

15 Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Kuukausikokoukset keväällä 2001 Suomen kirkkohistoriallisen seuran kuukausikokoukset pidetään perinteiseen tapaan kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Keväällä 2001 kokouspaikkana on tammikuun vuosikokousta lukuun ottamatta Säätytalo. Tilaisuudet alkavat klo Niihin kuuluu noin 45 minuutin pituinen esitelmä ajankohtaisesta aiheesta ja keskustelua, jota jatketaan vielä Café Engelissä tai Stockmannin vintillä kahvikupin ääressä. Kaikki asianharrastajat ovat tervetulleita mukaan. Tiedustelut: dos. Hannu Mustakallio, puh , Vuosijuhla Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6), sali Seuran esimiehen avauspuhe: dosentti Kyllikki Tiensuu - Vuosijuhlaesitelmän pitää teol. toht. Tarja-Liisa Luukkanen aiheesta B. O. Lille - ensimmäinen suomalainen kirkkohistorian professori - Sääntömääräiset vuosikokousasiat dosentti Pirjo Markkola (Tampereen yliopisto): Uskonto ja sukupuoli pohjoismaisessa historiantutkimuksessa professori Anders Jarlert (Lundin yliopisto): De tyska raslagarnas tillämpning i Svenska kyrkan filosofian tohtori Leena Valkeapää (Jyväskylän yliopisto): Miten pitäjänkirkosta tuli kansallismonumentti. Keskiaikaisten kirkkojen korjaus aatehistoriallisissa yhteyksissään

16 2. SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT ASIKKALA LAHTI Torstai ASIKKALA Klo Kutsuseminaari, Vääksy. Teema: Tanska ja Eurooppa Klo Yleisötilaisuus, Danielson-Kalmarin huvila, Kalmarin Unioni, suurlähettiläs Heikki Talvitie Perjantai LAHTI Teema: Puusta paperiksi (case UPM-Kymmene) Auditorio Klo Mitä UPM-Kymmenestä on kirjoitettu? Johtaja Eero Niinikoski, UPM-Kymmene Oyj Klo Katsaus UPM-Kymmenen dokumentti-elokuvatuotantoon. Johtaja Eero Niinikoski Klo Onko kestopaperi painetun sanan pelastaja? Ylikirjastonhoitaja, prof. Esko Häkli Helsingin yliopiston kirjasto Klo Paperin tulevaisuus Asiantuntijaklinikka, alustajina kehitysjohtaja Ainomaija Haarla, UPM- Kymmene Oyj, teknologiajohtaja Marko Turpeinen, Alma Media Oyj, kehitysjohtaja Jyri Ahti, WSOY, puheenjohtajana tietokirjakustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita Klo Historiapäivien avaus Filosofian maisteri Päivi Lipponen Teema: Ajasta aikaan Klo Suomen ja Hämeen synty, professori Unto Salo Klo Aikakäsitys 1800-luvun lopussa, professori Anne Ollila Klo Historia ja todellisuus, fil. tohtori Tapani Suominen Klo luku, mitä jäi käteen?, ministeri Max Jakobson, dosentti Henrik Meinander Luentosali (Programme in English) Klo Beautiful Homes and Everyday Life, FL Minna Sarantola-Weiss Klo Finnish Forestry, A Comparative Study covering the Line of Business and the Enterprises, FT Jari Ojala

17 Lauantai LAHTI Teema: Valta ja vallan käyttö Klo Valta ja nainen paneelikeskustelu: puheenjohtaja FT Laura Kolbe alustaja päätoimittaja Heleena Savela, panelistit: fil. tri Päivi Setälä, dosentti Maria Lähteenmäki, valtiot. maist. Anne Mattsson, kansanedustaja Tuija Nurmi Klo Ingeborg Aakentytär Tott, Ruotsin valtionhoitajan puoliso, Hämeen linnaläänin haltijana , FL Tuula Hockman Klo Suomalaiset ja Ruotsin perimyskiista 1590-luvulla, professori Heikki Ylikangas Klo Kustaa III:n ajan vallankäytön perusteista ja muodoista, professori Toivo Nygård Klo Vallattomat naiset, Suomalaiset lähetystyöntekijät ja vallan hierarkia luvun alun Japanissa, FL Seija Jalagin Teema: Monikulttuurinen yhteisö Klo Karjala luvuilla; Idän ja Lännen vaikea kohtaaminen professori Heikki Kirkinen Klo Viipurin korkeakulttuuri , Fil.lis. Rainer Knapas Lördag Lahtis (Svenskspråkigt program) Föreläsningssal Kl Litteraturen som instrument i nationsbygget panel Professor Clas Zilliacus, Professor Pertti Lassila Kl Ryssland som möjligheternas land för finländarna Professor Max Engman Kl Ett skånskt perspektiv på svensk historia efter 1650 Direktör Stig Ramel Diskussionen leds av Henrik Meinander TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! KATSO LISÄÄ KOKOUSPAIKKA Kongressikeskus Fellmanni, Kirkkokatu 27, Lahti LAHDEN KAUPUNGINMUSEON TOIMISTO ASIKKALAN KUNTA Vuorikatu 27, PL 113, Lahti Kalmarinkatu 4, PL 6 puh. (03) tai Vääksy fax. (03) puh. (03) museo@lahti.fi fax. (03)

18 Historiallinen Yhdistys Historiallinen Yhdistys ry järjestää tutustumiskäynnin Suomen valokuvataiteen museoon tiistaina 13. helmikuuta Ryhmäämme opastaa museon johtaja FL Asko Mäkelä. Pääsymaksu museoon on aikuisilta 20 mk ja opiskelijoilta ja työttömiltä 10 mk. Museo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa Kaapelitehtaalla, sisäänkäynti G- rapusta. Keskustasta paikalle vievät esim. metro tai HKL:n bussi 15. Ryhmämme kokoontuu museolla tasan kello 16. Lisätietoja museokäynnistä voi tiedustella dos. Holger Weissilta. Tervetuloa! Kevään seminaariohjelman osalta ajankohdat ovat alustavia ja saattavat muuttua.tarkemmat tiedot seminaareista ilmestyvät aikanaan Historiallisen Yhdistyksen kotisivuilla ja jäsenkirjeessä.kevään seminaariteemat: keskiviikkona seminaari Amerikan historia torstaina seminaari Maailmankulttuurit tiistaina seminaari Näkökulmia rikollisuuden historiaan Historian Ystäväin Liitto Perjantaina klo alkaen Cafe Hausenissa, Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17) pidettään Historian Ystäväin Liiton vuosikokous. Tilaisuudessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, julistetaan vuoden 2000 Paras historiateos palkinto ja kuullaan palkintoesitelmä. Tiistaina klo alkaen Cafe Hausenissa, Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17) pidetään Uusien historiateosten esittelytilaisuus.

19 Jyrki Smolander: Suomalainen oikeisto ja kansankoti. Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun. Bibliotheca Historica 63. ISBN Miten Kokoomus nieli ajatuksen hyvinvointivaltiosta? Ovh 160,- Markku Kangaspuro: Neuvosto- Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä Bibliotheca Historica 60. ISBN Suomalaiset punapakolaiset ojasta allikkoon. Vuoden tasokkaimpia väitöskirjoja. Ovh 160,-

20 TImo Joutsivuo & Heikki Mikkeli (toim.): Renessanssin tiede. Tietolipas 167. ISBN Kokonaisesitys renessanssiajan tieteestä ja sen harhapoluista. Tämä kirja todistaa, miten hauskaa tiede voi olla. Ovh 160,- Iiro Kajanto: Latina ja klassinen humanismi Suomessa keskiajalta vuoteen Tietolipas 169. ISBN Yksiin kansiin koottu selvitys latinan asemasta suomalaisen kulttuurin rakennuksessa. Ovh 160,-