Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä"

Transkriptio

1 TYÖMINISTERIÖ Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Early Intervention as an Employment Policy Method Väliraportti

2 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Esipuhe Työministeriö toteuttaa Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosaston tuella projektin Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä vuoden 2004 aikana. Projekti on osa Euroopan työllisyysstrategian (EES) arvioinnin kehittämistä (Open call for proposals VP/2003/012). Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että vuosina toteutetussa arvioinnissa työllisyysstrategia on osoittanut arvonsa ja että strategiaa olisi tehostettava ja sen saavutuksia olisi hyödynnettävä. Arviointikäytännön kehittämiseksi komitea julkisti haun, jossa oli kaksi tavoitetta: 1) Koota arviointiin liittyviä lisätietoja Euroopan työllisyysstrategian avulla edistetystä työllisyyspolitiikasta ja 2) Kehittää kansallisia arviointimenettelyjä, erityisesti arvioimalla jatkuvasti, miten työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien osana toteutetut jäsenvaltioiden työllisyyspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet (tulosten ja kustannustehokkuuden kannalta), sekä kehittämällä menetelmiä ja keinoja arviointikulttuurin vahvistamiseksi jäsenmaissa. Tämä projekti vastaa pääasiallisesti haun 2)-tavoitteeseen. Komissio hyväksyi työministeriön hakemuksen 15. joulukuuta, Projektin toteutusta varten työministeriö asetti projektiryhmän, johon nimettiin puheenjohtajana työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi, jäseninä tiedottaja Kirsti Kallio, ylitarkastaja Harry Pulliainen, erikoissuunnittelija Maarit Sumuvuori ja Kuntaliiton edustajana kehitysjohtaja Pekka Linnapuomi ja projektikoordinaattorina tutkija Kari Hietala. Valvojana toimii johtaja Matti Pukkio. Tiedotusta varten projektille perustettiin kotisivu: Projekti toteutti haun, jolla pyydettiin selvityksiä varhaisen puuttumisen vaikutuksista työllisyyteen. Hakuun saatiin määräaikaan mennessä kahdeksan ehdotusta. Ehdotuksia pyydettiin erityisesti seuraavilta aihealueilta: 1 Varhaisen puuttumisen taloudellinen perustelu, 2 Kokemuksia varhaisen puuttumisen toimenpiteistä työuran alussa, työttömyyden aikana, työelämässä ja työpaikoilla sekä 3 Varhaisen puuttumisen vaikuttavuus erilaisissa työmarkkinatilanteissa. Koska kaikki aihealueet eivät tulleet riittävästi katetuiksi, hakua jatkettiin ottamalla yhteyttä projektin aihe-alueita edustaviin tutkimuslaitoksiin ja asiantuntijoihin. Haku on johtanut tähän mennessä yhteensä 22 puheenvuoropyyntöön tai erilliseen selvitykseen. Lisäksi projektissa on kuultu 20 asiantuntijaa. Projektissa tarkastellaan varhaiseen puuttumiseen luettavien toimenpiteiden vaikutuksia työuran eri vaiheissa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimenpiteitä, jotka toteutetaan, ennen kuin työuraa uhkaavat riskit ovat toteutuneet. Varhainen puuttuminen sisältää myös toimenpiteitä, jotka ajoittuvat työuran alkuun tai aikaan ennen työuraa. 1

3 Projekti on järjestänyt tähän mennessä kolme seminaaria, joista aloitusseminaari oli Teemaseminaari yritysten lopettamis- ja irtisanomistapauksiin liittyvistä toimenpiteistä pidettiin Väliseminaari pidettiin Loppuseminaari pidetään Seminaareista on tiedotettu laajasti työhallinnon henkilöstölle, muille ministeriöille, viranomaisille ja tutkimuslaitoksille sekä valtakunnalliselle medialle. Projektiryhmä on pitänyt yhteensä seitsemän kokousta. Teemakohtaisia asiantuntijakokouksia on pidetty Stakesissa, Kuntaliitossa, Tilastokeskuksessa ja Tampereen yliopistossa. Projektin järjestämissä seminaareissa ja asiantuntijakokouksissa on kuultu mm seuraavia henkilöitä: Simo Aho, Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto; Hanna Eloranta, Stakes; Esa Eriksson, Stakes; Heli Hartikainen, Stakes; Kari Hietala, Kari Hietala Oy; Hannele Häkkinen, Kuntaliitto; Kari Hämäläinen, Vatt; Sven Jonsson, Arbetsmarknadsstyrelsen, Ruotsi; Sirkka-Liisa Karhunen, Kuntaliitto; Vappu Karjalainen, Stakes; Erkki Karimaa, Kuntaliitto; Hannu Kauppi, Työministeriö; Sirkku Kivistö, Työterveyslaitos; Noora Kontiainen, Tilastokeskus; Lea Kovero, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Päivi Keinänen, Tilastokeskus; Irja Lepola, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Pekka Linnapuomi, Kuntaliitto; Gunnel Linnertz, Trygghetsrådet TRR, Ruotsi; Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopisto; Birgit Mylläri, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Anna-Kaisa Mäkinen, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus; Lasse Oulasvirta, Tampereen yliopisto; Hannu Piekkola, Etla; Harry Pulliainen, Työministeriö; Päivi Rajala, Kuntaliitto; Marie Rautava, Stakes; Matti Rimpelä, Stakes; Jouni Röksä, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ; Urpo Salkoaho, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus; Pirjo Salminen, Kuntaliitto; Eero Siljander, Etla; Pekka Tossavainen, Tilastokeskus; Tarja Vikman, Työvoiman palvelukeskus, Hämeenlinna; ja Jukka Vuori, Työterveyslaitos. Puheenvuorojen ohella projekti on sopinut eräiden osaselvitysten hankinnasta. Kari Hietala Oy on toimittanut selvitykset: Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa - kokemuksia ja johtopäätöksiä sekä Työvoimatiedusteluaineiston analyysi. Työterveyslaitos toimittaa selvitystyön: Voidaanko preventiivisillä toimenpiteillä edistää terveyttä ja työkykyä työuralla. Selvityksen toteuttavat vanhempi tutkija Jukka Vuori, vanhempi psykologi Sirkku Kivistö, tutkija Kirsi Ahola ja tutkija Satu Kuokkanen. Etla toimittaa tutkimustehtävän: Varhaisen puuttumisen tehokkuus eri työmarkkinatilanteissa: työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Selvityksen toteuttavat tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ja tutkija Eero Siljander. Tässä väliraportissa käsitellään projektin tähänastista toteutusta, tuodaan esille alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä sekä kuvataan jatkotyön sisältöä. Tähänastista toimintaa koskevan muistion on kirjoittanut projektipäällikkö. Muistiossa on otettu huomioon puheenvuorot, selvitykset, saadut kommentit, eräitä kirjallisia lähteitä ja tutkimuksia ja projektiryhmässä ja asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja. Liitemuistioista vastaavat niiden kirjoittajat. 2

4 Loppuraportti tulee sisältämään laajan kuvauksen kaikista hankkeen aikana suoritetuista toimenpiteistä ja yhteenvedon ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyvistä tärkeimmistä havainnoista, tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista Helsingissä Hannu Kauppi Projektipäällikkö 3

5 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Sisällysluettelo Projektin tähänastinen toteutus Hannu Kauppi Varhaisen puuttumisen määrittely Riskitekijät Varhaisen puuttumisen toimijat työuran eri vaiheissa Varhainen puuttuminen ennen työuraa Varhainen puuttuminen työpaikoilla Varhainen puuttuminen työttömyyden kohdatessa Varhainen puuttuminen työvoimatoimiston palveluissa Profilointi ja kohdistaminen Toimenpiteet yritysten irtisanomis- ja lopettamistapauksissa Tulosjohtamisen näkökulma Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa Ikäkohorttien työurat Makrotason vaikutusten arviointi Ennakointien käyttö resurssien suuntaamisessa Kustannukset ja hyödyt Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä projektin tähänastisesta työstä Vaikuttavuuden arviointi ja arviointikäytännöt Arviointikehikko...13 Asetelma: Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan välineen, arviointikehikko...14 I Toimintatapojen ja organisaation kehittäminen...14 II Menetelmien kehittäminen...14 III Palvelun tuottajien osaamisen ja ammattitaidon lisääminen...15 IV Makrotason toimenpiteiden merkitys...15 V Eri toimintalinjojen vaikuttavuuden vertailu Jatkotehtävät...16 Liite 1 Liite 2 Liite 3a,b,c Liite 4 Liite 5 Liite 6a,b,c Liite 7a,b Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 The role of preventive interventions in promoting health and work ability during work career, Jukka Vuori, Sirkku Kivistö, Kirsi Ahola ja Satu Kuokkanen Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa - kokemuksia ja johtopäätöksiä, Kari Hietala Työvoimatiedusteluaineiston analyysi, Kari Hietala The municipal services in Finland support people in the construction of their job skills, Erkki Karimaa Varpu eli varhainen puuttuminen ja verkostot, Marie Rautava Syrjäytymisen ehkäisemisestä opetus- ja kulttuuritoimessa, Päivi Rajala Ennakointitieto työhallinnon varhaisen puuttumisen tukena vai varhainen puuttuminen ennakoinnin välittömänä keinona? Anna-Kaisa Mäkinen Palvelukeskuksen mahdollisuudet auttaa työuran käännekohdissa, Tarja Vikman Uudelleen sijoittamiseen valmistaudutaan varhain Ruotsissa, Työnantajat ja työntekijät yhteistyössä, Lehdistötiedote Voidaanko varhaisella puuttumisella pienentää työttömyyden riskiä? Lehti-artikkeli, Kirsti Kallio Index of persons 4

6 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Projektin tähänastinen toteutus Hannu Kauppi 1. Varhaisen puuttumisen määrittely Kun halutaan vaikuttaa kansalaisten työuraan ja sitä kautta työllisyyteen, voidaan riskitekijöihin kohdistuvat interventiot jakaa periaatteessa kolmeen eri kategoriaan siten, että erotetaan toisistaan (a) edistävät, (b) ehkäisevät ja (c) korjaavat toimenpiteet. Edistävillä toimenpiteillä ei haeta riskejä, vaan kohderyhmänä ovat ne henkilöt, joilla on potentiaalisia vahvuuksia. Ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan riskitekijät ja puuttumaan niihin, ennen kuin riski on toteutunut ja saanut aikaan myöhempää työuraa heikentäviä vaikutuksia. Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan, kun riski on toteutunut. Kohderyhmänä ovat tällöin sellaiset asiakkaat ja asiakasryhmät, jotka ovat jo syrjäytyneet hyvältä työuralta. Varhainen puuttuminen tarkoittaa pitkälle samaa kuin preventiivinen toiminta. Preventiiviset toimenpiteet erotetaan tällöin edistävistä ja korjaavista toimenpiteistä. Jakoa voidaan selkeyttää oheisella kaaviolla. Kaavio: Edistävät, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet työuran eri vaiheissa Toimenpideryhmä Ajoittuminen Perustelu Kohdentaminen Vaikuttavuustavoite Edistävät toimenpiteet Ennen työuraa tai työuran aikana Hyödyntää mahdollisuuksia Potentiaalia omaavat Parempi työura Parempi työllisyys Ehkäisevät toimenpiteet Työuran alussa tai käännekohdassa Puuttuu riskitekijöihin ja Riskiryhmät Riskitekijät Parempi työura Parempi työllisyys Korjaavat toimenpiteet Ennen riskin toteutumista riskitapauksiin Toteutuneen riskin jälkeen Korjaa haittoja Riskin kohdannet Paluu työelämään Sosiaaliset hyödyt Varhaisessa puuttumisessa voidaan erottaa toisistaan riskien varhainen havaitseminen (early identification) ja varhainen interventio, jolla puututaan riskitapaukseen ja riskitekijään. Tässä yhteydessä varhainen puuttuminen yhdistetään riskitekijöiden tunnistamiseen, varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen. RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN RISKITAPAUSTEN HAVAITSEMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN Työllisyyspolitiikassa riski voidaan määritellä suhteessa työllisyystilanteeseen ja työuraan. Tavoitteena on hyvä työura, johon kohdistuu erilaisia riskitekijöitä. Hyvä työura voidaan määritellä pitäen lähtökohtana työvuosien kertymää. Poistuminen työvoimasta esim. työkyvyttömyyden vuoksi lyhentää tai heikentää hyvää työuraa. Hyvä työura pitää sisällään myös laadullisen näkökulman. Työssäolovuosien ja työttömyysvuosien välinen suhde kuvaa työuran vakautta. Työuran määrittelyssä rajaudutaan tässä yhteydessä kvantitatiiviseen tarkasteluun. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi työelämän laatu ja työstä saatava toimeentulo. Kvantitatiivinen määrittely tekee mahdolliseksi myös makrotason vaikutusten arvioinnin. 5

7 Varhaiseen puuttumiseen luettavien toimenpiteiden määrittelyssä ja vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana voi olla (1) Toimenpiteen ajoitus suhteessa riskitekijään. (2) Toimenpiteen ajoitus suhteessa työuran vaiheisiin. Kohdassa (1) päädytään tarkastelemaan varhaisia toimenpiteitä ja menetelmiä palveluprosessissa. Toimenpiteet ovat yksilökohtaisia, ja ne toteutetaan, ennen kuin työuraa uhkaava riski on toteutunut. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan pitkälle tulevaan työuraan. Kohta (2) sisältää toimenpiteitä, jotka ajoittuvat yksilöiden tai ikäkohorttien työurien alkuvaiheeseen tai työurien käännekohtiin. Työuran käännekohtia ovat mm. ammattiin johtavaan koulutukseen hakeutuminen, työelämään hakeutuminen, työttömyys, uudelleen työllistyminen, siirtyminen pois työvoimasta ja paluu työelämään. Työuran käännekohdat: Hakeutuminen koulutuksen Opintojen päättäminen Hakeutuminen työmarkkinoille Osallistuminen työelämään Työttömyyden kohtaaminen Paluu työhön Poistuminen työvoimasta Paluu työmarkkinoille Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia pääasiassa mikrotason toimenpiteitä, joilla puututaan työuraa uhkaaviin riskitekijöihin ja parannetaan myöhempää työuraa. Riskien havaitsemisella ja varhaisella puuttumisella työuran alussa ja työuran käännekohdissa pyritään turvaamaan hyvä työura sekä estämään riskien vaikutusten kasautuminen ja työttömyyden muuttuminen pitkäaikaiseksi tai toistuvaksi. Varhaiseen puuttumiseen kuuluvat mm. terveydellisten ja sosiaalisten riskien vähentäminen, koulutuksessa, ammatinvalinnassa ja työmarkkinoille hakeutumisessa tulevien ongelmien ratkaiseminen sekä työpaikoilla esiin tulevien riskien vähentäminen. Makrotason tarkastelussa arvioidaan varhaisen puuttumisen vaikutuksia ikäkohortin mukaan. Yksilölliset työurat summautuvat ja näkyvät kohortin työvoimataseessa. Myös makrotason arvioinnissa tähtäin on tulevaisuudessa. Lähestymistapa tuo mukanaan kumulatiiviset pitkän aikavälin vaikutukset ja ennakoinnin. Ikäryhmän työurien alkuvaiheisiin sijoittuvilla toimenpiteillä on suurempi vaikutus kuin myöhempään työuraan ajoittuvilla toimenpiteillä. Lähtöolettamuksen mukaan toimenpiteiden vaikuttavuus on sitä suurempi mitä varhaisempaan työuran vaiheeseen ne kohdistuvat. Riskitekijöitä vähentävillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tulevaan työvoiman tarjonnan määrään ja laatuun. Työvoiman tarjontaan kohdistuvien varhaisten toimenpiteiden vaikuttavuus riippuu työvoiman kysynnän kehityksestä. Varhaisen puuttumisen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon työvoiman kysynnän ennakoitu kehitys ja kysynnän ja tarjonnan välinen dynamiikka. Näitä vaikutuksia selvitetään jatkotyön yhteydessä (Etlan osaselvitys, Piekkola, Siljander). 6

8 2. Riskitekijät Riskitekijät liitetään tässä yhteydessä työuraan. Riskitekijä voi olla ominaisuus tai tapahtuma, joka esiintyy tietyllä todennäköisyydellä ja aiheuttaa haittaa yksilön työuralle. Riskien toteutuminen heikentää yksilön työkykyä tai muita valmiuksia vastata työmarkkinoiden asettamiin vaatimuksiin (kommentit, Karimaa). Tutkimusten mukaan suurimmat hyvää työuraa heikentävät riskitekijät liittyvät terveyteen, puutteelliseen koulutukseen ja työttömyyden pitkittymiseen (väliseminaarin puheenvuorot, Aho, Hämäläinen). Toisaalta monet pitkittäistutkimukset, joilla on seurattu määrättyjen henkilöryhmien elämän kaarta ja työuria pitkillä aikajaksoilla, osoittavat, että monet riskitekijät voidaan havaita jo varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa. Terveysongelmat ovat ehkä suurin hyvää työuraa heikentävä riskitekijä. Myös monet sosiaaliset riskitekijät ovat yhteydessä terveydentilaan. Terveysriskit yhdessä työttömyyden kanssa muodostavat koko kansantaloutta rasittavan suuren kustannustekijän (liitteenä osaselvityksen väliraportti, liite 1, Työterveyslaitos, Vuori, Kivistö, Ahola, Kuokkanen). Monet sosiaaliset ja terveydelliset riskit heikentävät myös oppimiskykyä ja -motivaatiota ja siten myös tulevaa työuraa. Riskitekijät voivat olla yksilöllisiä tai ympäristöstä johtuvia. 3. Varhaisen puuttumisen toimijat työuran eri vaiheissa Tässä projektissa keskeisenä lähtökohtana ovat yksilölliset työurat ja yksilöllisten työurien aggregoitu kehitys. Työurien tarkastelu ulottuu ajallisesti pitkälle aikavälille. Työhistoriassa erotetaan tiettyjä vaiheita ja käännekohtia, joihin liittyy useita varhaiseen puuttumiseen luettavia toimenpiteitä ja palveluja. Kun tarkastelu kohdistetaan työuraan koko sen pituudelta, toimenpiteet ja vastuut jakautuvat usealle eri toimijalle. Palvelujen moninaisuus ja toimijoiden vaihtuminen johtavat tarkastelemaan erilaisista palveluista ja toimenpiteistä muodostuvaa prosessia, joka seuraa yksilöiden työhistoriaa. Voidaan puhua asiakkuuteen perustuvasta palveluketjusta, jossa palvelut ja toimijat vaihtuvat. Toimenpiteistä ennen työuraa kunnilla on suuri vastuu (liite 4, Karimaa). Toimenpiteistä työuran käännekohdissa suuri vastuu on työhallinnolla. Työssäoloaikana esiin tulevista työuraa uhkaavien riskien ehkäisystä vastaa suurelta osin työnantaja. Työnhakijoilla ja työssä olevilla työntekijöillä on itsellään oma henkilökohtainen vastuu riskien torjumisessa. Vastuun jakautumista työuran eri vaiheissa voidaan kuvata seuraavasti: Työuran vaihe Ennen työuraa Työssä Työttömänä Keskeinen vastuutaho Kunta, kunnalliset palvelut, varhainen puuttuminen Työnantaja, henkilöstöpolitiikka, työterveyshuolto Työhallinto, työvoimapalvelut, korjaavat toimenpiteet Keskeisiä vastuutahoja ovat lisäksi mm. opetusviranomaiset sekä osittain myös työmarkkinaosapuolet. Myös vakuutusyhtiöillä, kuten Kelalla, on palveluja, joilla pyritään ehkäisemään työuraa uhkaavia riskejä. Vastuu edellyttää keinoja ja resursseja. Arvioinnin näkökulmasta yksi keskeinen kysymys koskee resurssien jakoa työuran eri vaiheisiin kohdistuvien 7

9 toimenpiteiden välillä. Allokaatio toimenpiteisiin ennen työuraa tai työpaikoilla saattaa vähentää avointa työttömyyttä ja myöhemmin työuralla eteen tulevien korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja kustannuksia. 4. Varhainen puuttuminen ennen työuraa Varhainen puuttuminen on alun perin sosiaalityössä käytetty termi. Perhepolitiikassa toimintaa on kehitetty useissa maissa hyvin pitkälle. Suomessa mm. Stakesissa on kehitetty varhaisen puuttumisen palvelumalleja ja menetelmiä (Karjalainen, Eriksson). Stakesissa on mm. kehitetty dialogista palvelumallia, joka koskee varhaista puuttumista (liite 5, Rautava). Tässä projektissa varhaista puuttumista käsitellään työllisyyspolitiikan kannalta, ja näkökulma on laajempi kuin sosiaalipolitiikassa perinteisesti käytetty varhaisen puuttumisen käsite. Toimenpiteet, joilla puututaan keskeisiin riskitekijöihin ennen työuran alkua, kuuluvat suurelta osin kuntien toimialaan. Kuntien toimenpiteet liittyvät terveydenhoitoon, kasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuritoimeen, sosiaalitoimeen, nuorisotoimeen jne. Peruskoulutuksessa varhainen puuttuminen voidaan nähdä erityisopetuksen volyymin kasvuna. Kehitteillä olevan koulutustakuun voidaan katsoa pitävän sisällään varhaisen puuttumisen periaatteen (liite 6a,b,c, Rajala). Varhaiseen puuttumiseen liittyviä kuntien toimenpiteitä on käsitelty yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kuntien toimenpiteitä kuvataan tarkemmin jatkotyön yhteydessä (Linnapuomi, Häkkinen, Karhunen, Karimaa, Rajala, Salminen). 5. Varhainen puuttuminen työpaikoilla Työssäoloaikana varhainen puuttuminen on suurelta osin työnantajien vastuulla työpaikkatasolla. Toimenpiteet voivat olla projektiluontoisia (Mylläri, Kovero, Hietala) tai osa työnantajien henkilöstöpolitiikkaa. Terveyteen liittyviä riskejä työpaikoilla voidaan vähentää mm. työterveyshuollon, työsuojelun ja kuntoutuksen toimenpiteillä (liite 1, Vuori, Kivistö, Ahola, Kuokkanen). Työelämän kehittäminen pitää sisällään ajatuksen varhaisesta puuttumisesta. Panostusta työelämän kehittämiseen onkin päätetty lisätä vastaisuudessa mm lisäämällä kehittämisohjelmien ja hankkeiden rahoitusta. Myös mm. Työssä jaksamisohjelma ja Ikäohjelma lisäävät varhaista puuttumista työelämässä esiin tuleviin ongelmiin. Yrityksen kannalta varhainen puuttuminen hyvää työuraa uhkaaviin riskitekijöihin voidaan nähdä yhtenä keinona henkisen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen. Kokemukset eri maista osoittavat yhä selvemmin sosiaalisen ja henkisen pääoman merkityksen yritysten menestykselle. Tutkimusten mukaan Suomi on onnistunut hyvin erityisesti intellektuaalisen pääoman kehittämisessä ja hyväksi käyttämisessä (Anders Hoffman: Benchmarking Human capital performance and Framework Conditions, in Workshop on Highly Skilled Workers and Economic Performance, Stockholm, May 2004). Ristiriita on kuitenkin siinä, että näistä tuloksista huolimatta työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla eikä työllisyysaste ole noussut tavoitteiden mukaisesti. Valittu strategia on tuonut kasvua mutta ei ole vastaavassa määrin lisännyt työllisyyttä. 8

10 6. Varhainen puuttuminen työttömyyden kohdatessa Avoin työttömyys on riski myöhemmälle työuralle. Käytännön kokemusten, tilastollisten analyysien ja tutkimusten mukaan uudelleen työllistyminen muodostuu sitä epätodennäköisemmäksi mitä kauemmin työttömyys kestää. Riskinä on työttömyyden uusiutuminen ja epävakalle työuralle joutuminen. Todennäköisyys siirtymiseen epävakaalta työuralta vakaalle työuralle on pieni. Työttömyys synnyttää tilariippuvuutta, jolloin työttömyyden kohtaaminen itsessään lisää työttömyyden todennäköisyyttä (Hämäläinen). Jos voidaan todeta, että epävakaa työura on seurausta jo varhain toteutuneista riskeistä ja negatiivisesta kehityskierteestä, voidaan päätellä, että Euroopan työllisyysstrategiassa ja kansallisessa työllisyyspolitiikassa tavoitteeksi asetettu uuden mahdollisuuden tarjoaminen työttömille ei välttämättä poista terveydestä, koulutuksen puutteista tai muista vastaavista seikoista johtuvia haittoja. Työttömyyden nopea katkaiseminen ei yksistään riitä turvaamaan tulevaa hyvää työuraa. Tämä havainto puoltaa sellaisten toimenpiteiden tarvetta, joilla riskitekijöihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun yksilö kohtaa työttömyyden ja tulee työvoimatoimiston asiakkaaksi, monet varhaisen puuttumisen mahdollisuudet on jo menetetty. Tästä seuraa vaatimuksia eri toimijoiden väliselle ennalta ehkäisevälle yhteistyölle. Riskitekijät tulisi havaita ja niihin pitäisi voida puuttua jo ennen työttömäksi joutumista, ennen työuraa, työuran alkuvaiheessa tai työpaikalla. 7. Varhainen puuttuminen työvoimatoimiston palveluissa Varhainen puuttuminen työvoimatoimistojen palveluissa edellyttää yksilöllisiä toimenpiteitä ja monialaista toimijoiden yhteistyötä. Asiantuntemus ja ammattitaito syntyvät osin kokemuksesta käytännön työssä. Kokemuksia on saatu mm. kokeiluvaiheessa olevissa palvelukeskuksissa (liite 8, Vikman). Toisaalta on näyttöä siitä, että asiantuntijoiden koulutuksella ja työmenetelmien kehittämisellä tuloksellisuutta voidaan edelleen parantaa siitä, mihin pelkällä kokemuksella on mahdollista päästä (aloitusseminaarin puheenvuoro, Vuori). Työvoimatoimistoissa varhainen puuttuminen liittyy erityisesti ammatillisen kehityksen palveluihin (Pulliainen). Myös yhteispalvelupisteiden toimintaan sisältyy varhainen puuttuminen (Vikman, Kuntaliiton edustajat). Varhainen puuttuminen liittyy myös toimenpiteisiin yritysten lopettamis- ja irtisanomistapauksissa. Paikallishallinnon organisaatiouudistus saattaa antaa uusia mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen. Asiakkaiden segmentointi ja samanaikainen viranomaisyhteistyön laajentaminen antavat mahdollisuuden erikoistumiselle ja korkean asiantuntemuksen hyväksikäytölle. Varhainen puuttuminen työvoimatoimistojen palveluissa nostaa osaltaan esille kysymyksiä, jotka koskevat palvelumalleja ja työmenetelmiä, palvelujen organisointia, yhteistoimintaa ja verkottumista ja tulosjohtamisen tavoitteita. 8. Profilointi ja kohdistaminen Kustannustehokkuutta työvoimapalveluissa voidaan hakea kohdistamalla palvelut kunkin asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Useissa maissa on kokeiltu ja saatu kokemuksia asiakkaiden profiloinnista (profiling), jolla tunnistetaan hyvää työuraa ja työllistymistä uhkaavat riskitekijät. 9

11 Tilastolliseen malliin perustuva profilointi saattaa oikein toteutettuna tuoda jossain määrin lisäarvoa ammatillisesti pätevän virkailijan asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. (Aho) Kohdistamisen (targeting) osalta saadut kokemukset osoittavat, että tarkka kohdentaminen voi tuoda lisää vaikuttavuutta ja säästöjä palveluprosessiin. Kokemukset tilastomatemaattisten menetelmien käytöstä profiloinnissa ja kohdistamisessa ovat kuitenkin osin ristiriitaisia (Aho). 9. Toimenpiteet yritysten irtisanomis- ja lopettamistapauksissa Tuotannollisista syistä tapahtuvissa irtisanomistapauksissa nopea puuttuminen voi olla tuloksellista erityisesti, silloin kun työttömiksi joutuneilla on takanaan vakiintunut työura. Projektin teemaseminaarissa kuultiin Ruotsissa saatuja kokemuksia varhaisesta puuttumisesta työvoiman irtisanomistapauksissa. Ruotsin Trygghetsrådetin(TRR) palvelut irtisanotuille työntekijöille perustuvat eräiden työmarkkina-osapuolten väliseen sopimukseen (Linnertz). Trygghetsrådet on työmarkkinaosapuolten omistama organisaatio, joka toimii liiketaloudellisin perustein. Trygghetsrådetin palveluista saadut hyvät kokemukset perustuvat tarkoitusta varten kehitettyyn palvelukonseptiin. TRR:n vaikuttavuus on korkealla tasolla. TRR on kehittänyt työmenetelmiä ja saanut kokemuksia monien vuosien ajalta. Konsultit ovat päteviä, kokeneita ja koulutettuja henkilöitä. He ovat sitoutuneet työhönsä, ja monet ovat itse kokeneet irtisanomisen. Johtamisjärjestelmä on palkitseva. Konsultit ovat vastuussa työnsä tuloksista kaikissa neuvontatapauksissa, mutta heillä on myös vapaus valita menetelmät ja palvelut kussakin tapauksessa. Konsulteilla on suorat, luottamukselliset suhteet työnantajiin. Vakuutusperiaate on hyvin oleellinen piirre TRR:n toiminnassa. Työnantajilla on vapaus valita, käyttävätkö he TRR:n palveluksia vai eivät. Ruotsin TRR:n kokemukset ovat arvokkaita palvelujen kehittämiselle myös Suomessa. Työhallintojen toimintatavat joukkoirtisanomistapauksissa Ruotsissa ja Suomessa muistuttavat pitkälle toisiaan (Jonsson, Salkoaho). Työllisyystoimenpiteiden ajoitukseen irtisanomistapauksissa vaikuttavat muun ohella myös toimenpiteitä koskevat säännökset. Vaikuttavuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat toimenpiteiden oikea ajoitus sekä kohdistaminen niihin, jotka toimenpiteistä eniten hyötyvät. Ongelmaksi irtisanomistapauksissa voidaan kokea säännökset tai käytännöt, joiden mukaan toimenpiteet aloitetaan vasta, kun työttömyys on kestänyt määrätyn ajan. Tämä saattaa lisätä riskiä työttömyyden pitkittymiseen niiden asiakkaiden osalta, jotka on irtisanottu tuotannollisista syistä ja joilla on ennestään hyvä työhistoria (Salkoaho, Lepola). 10. Tulosjohtamisen näkökulma Vastuun jakautuminen usealle toimijalle ja vaikutusten pitkä aikaväli asettavat erityisiä vaatimuksia toiminnan ohjaukselle, toimenpiteiden koordinoinnille ja erilaisille palautejärjestelmille. Meneillään olevat työhallinnon palvelujärjestelmän uudistukset ja valtion ja kuntien yhteispalvelut voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna vastuun jakoa ja tuloksellisuutta koskeviin kysymyksiin. Hyvän työuran turvaaminen asettaa tulosjohtamiselle monia haasteita. Vastuu hyvään työuraan vaikuttavista erilaisista toimenpiteistä jakautuu useille toimijoille ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät suurelta osin vasta pitkällä aikavälillä. Kustannukset aiheutuvat välittömästi, mutta hyödyt tulevat vasta myöhemmin. Vaikutusten arvioimiseksi hyödyt on pyrittävä arvioimaan etukäteen. Näitä kysymyksiä pyritään jatkossa tarkentamaan ja etsimään mahdollisia ratkaisumalleja (Lumijärvi, Oulasvirta). 10

12 11. Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa Tässä projektissa on kuultu kokemuksia yksittäisistä hankkeista. Lisäksi on tehty selvitys varhaiseen puuttumiseen luettavista ESR-hankkeista saaduista kokemuksista. Selvitykseen sisältyy vaikuttavuutta koskeva kysely, joka on perustana toimintaa koskevalle arvioinnille. Kokemuksia ja tuloksia ESR-hankkeista selvitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä (liite 2, Hietala). 12. Ikäkohorttien työurat Yksilöllisten työurien kehitys summautuu ikäkohorttien työurien kehitykseksi. Eri ikäkohorttien työllisyystaseet voivat eri ikävaiheissa poiketa hyvinkin paljon toisistaan mm. sen mukaan, mikä on kulloinenkin suhdannetilanne. Viime vuosikymmenen suuri lama heikensi erityisesti tuolloin työelämään hakeutuvien ikäluokkien työuria. Erot työllisyysasteissa eri ikäluokkien välillä ovat muuttuneet myös alueittain (liite 3a,b,c, Hietala). Ikäkohorttien työllisyyskehityksen seuranta ja ennakointi on yksi väline tulevien työllisyyskehitystä koskevien tavoitteiden asettamiselle. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Varhaisella puuttumisella nuoriin työikään tuleviin ikäryhmiin voidaan pienentää erilaisista riskitekijöistä johtuvaa poistumaa työvoimasta. Ikäkohorttien avulla voidaan seurata ja ennakoida työvoiman uusiutumista ja laskennallisesti arvioida riskitekijöiden vaikutuksia. Pienentämällä työkykyä heikentävistä riskitekijöistä johtuvaa poistumaa kustakin ikäkohortista voidaan ikäkohorttien kumulatiivista työpanosta nostaa samalla, kun työikään tulevien ikäluokkien koko pienenee (Rimpelä). 13. Makrotason vaikutusten arviointi Varhainen puuttuminen riskitekijöihin lisää potentiaalista työvoiman tarjontaa tulevaisuudessa, kun työvoiman tarjonnan määrä demograafisista syistä supistuu. Varhainen puuttuminen kuten myös muut tarjontaa sopeuttavat toimenpiteet lisäävät työn tarjontaa. Tarjontaa lisäävien toimenpiteiden vaikutus työllisyyteen voi kuitenkin jäädä toteutumatta, ellei työvoiman kysyntä kasva riittävästi. Suomessa onnistuttiin erityisesti 90-luvun lopulla hyödyntämään tehokkaasti uutta teknologiaa. Teknologiasektori kasvoi nopeasti, mutta työllisyys ei kuitenkaan parantunut tavoitteiden mukaisesti. Työvoiman kysynnän kasvu ei ollut asetettujen tavoitteiden suhteen riittävän korkealla tasolla. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa omaksuttua strategiaa voidaan pitää teknologiaintensiivisenä. Ero on ilmeinen verrattuna erityisesti Tanskaan, jossa kasvu on ollut työllisyysintensiivisempää. Tarjonnan kehitystä ja kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta selvitetään jatkossa tarkemmin osatutkimuksessa, johon sisältyy toimialatarkastelu sekä työurien ikäkohorttitarkastelu. Ekonometrinen malli ottaa huomioon mm. koulutustarjonnan ja palkkakehityksen. Laskelman perusteella voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarjontaa ja työllisyyskehitystä ottaen huomioon erilaiset tarjontaa lisäävät politiikkavaihtoehdot. Malli antaa mahdollisuuden tarkastella rinnan sekä makrotason toimenpiteiden että työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta erilaisissa työllisyystilanteissa (Piekkola, Siljander). 11

13 14. Ennakointien käyttö resurssien suuntaamisessa Varhainen puuttuminen voi tuoda ennakointiin uuden näkökulman. Varhainen puuttuminen korostaa aktiivista vaikuttamista ennakoituun tulevaan kehitykseen. TEK-tasolla tämä voi merkitä, että toiminnan ohjaukseen tulee aikaisempaa enemmän mukaan ennakoitua kehitystä ohjaavia yhteiskuntapoliittisia vaikuttavuustavoitteita. TE-keskusten ennakointimenetelmät kattavat jo nyt useita osa-alueita, ja ennakointien käyttö päätöksenteon tukena tullee lisääntymään (liite 7a,b, Mäkinen). Ennakoinnista voidaan odottaa lisäarvoa resurssien oikealle allokoimiselle erityisesti silloin, kun pyritään suuntaamaan koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Ennakoinnin tarvetta resurssien suuntaamisessa lisää mm. muutokset ikärakenteessa ja kansainvälisessä työnjaossa. 15. Kustannukset ja hyödyt Varhaisen puuttumisen taloudellinen hyöty perustuu riskien kasautumisen estämiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät voidaan tunnistaa ja toimia riskien vähentämiseksi sitä suuremmat ovat toimenpiteistä saatavat hyödyt. Riskien tunnistaminen ja yksilölliset palvelutoimenpiteet lisäävät palvelumenoja välittömästi. Sen sijaan hyödyt tulevat suurelta osin näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. Tämä asettaa toiminnan suunnittelulle ja resurssien kohdentamiselle erityisiä vaatimuksia. Esikuvana toiminnan kehittämiselle voivat olla eräissä vakuutusmuodoissa käytetyt menetelmät ja niistä saadut kokemukset. Tarkasteltaessa erilaisten toimenpiteiden (interventioiden) vaikutuksia tulevaan työuraan kustannushyöty -analyysi on siihen yksi parhaimmista arviointimenetelmistä. Menetelmässä otetaan huomioon arvioidut pitkän aikavälin hyödyt ja kustannukset. Kustannus-hyöty ja kustannusvaikuttavuus -analyysia on kehitetty ja käytetty laajalti mm. Yhdysvaltain julkisessa hallinnossa (ks. esim. Circular No. A-94, Revised version, Transmittal Memo No. 64, US White House, Office of Management and Budget, October 29, 1992). Perusteellisten selvitysten ja laskelmien tekeminen eri vaihtoehtojen vertailemiseksi on teknisesti vaativaa ja edellyttää riittävän luotettavien tietojen saantia toimenpiteiden kustannuksista ja arvioiduista hyödyistä ja vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Varhaiseen puuttumiseen liittyvien ESRprojektien kartoituksen yhteydessä on arvioitu asiantuntijoiden avulla varhaisen puuttumisen toimenpiteiden vaikutuksia ja hyötyjä (liite 2, Hietala). 16. Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä projektin tähänastisesta työstä Varhainen puuttuminen on yhtenä kantavana ajatuksena Euroopan työllisyysstrategiassa vuodesta 1998 lähtien. Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivoihin (guidelines for member states employment policies) sisällytettiin mm. tavoite Tackle long-term and youth unemployment. Member States should adopt preventive and employability-oriented strategies built on early identification of individual needs and early action and ensure that -- every unemployed adult is offered a new start - in the form of a job, training, retraining, work practice or other employability measure - before reaching twelve months of unemployment -- every unemployed young person is given such a new start before reaching six months of unemployment. Tässä projektissa tarkastelu ulottuu aikaisempaa pidemmälle ajanjaksolle. Työllisyyttä tarkastellaan koko työuran pituudelta. Tarkasteltavat toimenpiteet kattavat tällöin aikaisempaa enemmän myös muita kuin työttömiin työnhakijoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Tarkastelu laajenee kattamaan 12

14 hyvin erilaisia työuraan vaikuttavia toimenpiteitä. Samalla näkökulma laajenee pitkälle tulevaisuuteen. Perusteluna näkökulman pidentämiseen ovat mm. havainnot, joiden mukaan toistuvaan tai pitkäaikaiseen työttömyyteen johtavat riskitekijät voidaan havaita hyvin varhain työuran alussa tai jo ennen työuraa. Toinen vahva perustelu on taloudellinen. Hyvää työuraa tukevat ja riskitekijöihin jo varhaisessa vaiheessa puuttuvat toimenpiteet arvioidaan tehokkaammiksi kuin riskin toteutumisen jälkeen aloitetut korjaavat toimenpiteet. Voidaan odottaa, että elinikäinen työpanos kasvaa ja työttömyyden kustannukset vähenevät. Kun näkökulma laajenee työuran kattavaksi, myös vastuu toimenpiteistä jakautuu useammalle toimijalle. Suomessa kunnat ovat pääasiallisessa vastuussa monista sellaisista toimenpiteitä, joilla on vaikutusta yksilöiden tulevaan työuraan jo ennen työuran alkua. Resurssien ohjaaminen näihin varhaisiin toimenpiteisiin voi estää riskien toteutumista ja parantaa tulevaa työllisyyskehitystä. Myös työelämän kehittämiseltä ja työterveyshuollolta voidaan odottaa parannuksia ennakoituun työurien ja työllisyyden kehitykseen. Kun toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä, se asettaa vaatimuksia toiminnan johtamiselle. Johtamiseen tarvitaan tällöin määrällisiä vaikuttavuustavoitteita, jotka ottavat huomioon arvioidut vaikutukset tulevaan kehitykseen. Tämä tulisi korostamaan etukäteisarvioinnin merkitystä toimintojen suunnittelussa ja resurssien ohjaamisessa. Johtamisjärjestelmän tulisi ottaa huomioon myös ennakoidut tulevat hyödyt. Toimijoitten lukumäärä ja pitkä aikaväli puoltavat tavoitteiden sisällyttämistä poikkihallinnolliseen ohjelmaan. 17. Vaikuttavuuden arviointi ja arviointikäytännöt Varhaisessa puuttumisessa tähtäin on tulevaisuudessa. Ennakoidut kustannukset ja hyödyt tulisi voida laskennallisesti muuttaa nykyarvoon, jotta niitä voitaisiin käyttää päätöksenteon perustana. Tämä korostaa etukäteisarvioinnin merkitystä toiminnan suunnittelussa. Myös kustannus-hyöty (cost-benefit) ja kustannus-vaikuttavuus (cost-effectiveness) -analyysi tulevat tällöin nykyistä suuremmassa määrin toiminnan ohjauksen välineiksi. Strategisessa arvioinnissa mahdollisia politiikkavaihtoehtoja tai toimintalinjoja vertaillaan keskenään. Tarkoituksena on sellaisten vaihtoehtojen löytäminen, jotka tuottavat suurimman parannuksen ennakoituun työllisyyskehitykseen ja jotka ovat kustannus-hyötyjen tai kustannus-vaikuttavuuden kannalta parhaita. Keskeisenä kriteerinä olisi toimintalinjan arvioitu nettomääräinen vaikutus tavoiteajankohdan työllisyystilanteeseen. 18. Arviointikehikko Pyrittäessä lisäämään varhaista puuttumista tai yleensä preventiivistä toimintaa työllisyyspolitiikasta voidaan projektissa kuultujen alustusten, asiantuntijoiden kuulemisien, seminaarissa käytyjen keskustelujen ja kirjallisuuslähteiden perusteella päätyä alla olevaan arviointikehikkoon. Kehikko sisältää erilaisia mahdollisia toimintavaihtoehtoja, joissa pyritään tehostamaan preventiivistä toimintaa. Arviointikehikko on yhtenä lähtökohtana projektin jatkotyössä esitettäville alustuksille ja käytäville keskusteluille. 13

15 Asetelma: Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan välineen, arviointikehikko I Toimintatapojen ja organisaation kehittäminen a Tulostavoitteiden asettaminen. Preventiivisten toimenpiteiden sisällyttäminen tulostavoitteisiin. Yksilöiden ja ikäkohorttien hyvä työura on yksi mahdollinen yhteiskuntapoliittinen vaikuttavuustavoite. Hyvän työuran asettaminen tavoitteeksi voi johtaa osittaiseen resurssien uudelleen kohdentamiseen pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti. b Tulosvastuun jakaminen. Tulosvastuun jakaminen eri toimijoiden kesken työuran eri vaiheisiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Vastuu hyvästä työurasta eri toimijoiden kesken voidaan jakaa esim. poikkihallinnollisilla ohjelmilla, yhteisillä palvelupisteillä tai kehittämällä saumattomia palveluketjuja. Saumattomien palveluketjujen kehittämisessä voidaan ehkä hakea esikuvia terveydenhuollossa kehitteillä olevista palveluketjuista. Kohtiin a - b sisältyy johtamismenetelmiä koskevia näkökohtia, joita käsitellään tarkemmin projektin jatkotyön puheenvuoroissa ja selvityksissä. c Resurssien allokaatio. Resurssien uudelleen suuntaaminen työuran alkuvaiheisiin ajoittuviin toimenpiteisiin voi tuoda parannusta työurien tulevaan kehitykseen ja tulevaan työllisyyteen. Monet varhaiset toimenpiteet kuuluvat kuntien toimialaan. Varhaisen puuttumisen tavoitteita ja vaikutuksia tulisikin arvioida eri toimijoiden yhteistyönä. Mahdollinen uudelleenallokaatio on voitava perustella taloudellisilla laskelmilla ja vaikuttavuutta koskevilla tutkimuksilla. d Preventiivistä toimintaa koskevat tavoitteet palvelujen hankinnoissa. Työllisyyttä parantavien toimenpiteiden kilpailuttamiseen voidaan pyrkiä sisällyttämään tavoitteita, jotka koskevat tulevaa työllisyyskehitystä. Ratkaisuna saattaa olla sellaisten välitavoitteiden asettaminen, jotka ovat kausaalisessa suhteessa tulevaan työllisyyskehitykseen. Välitavoite voi toimia ns ajurina (driver), joka tuo haluttuja yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia (outcomes). Tällainen välitavoite voi koskea sekä viranomaistoimintaa että ostettavia palveluja. e Toimenpiteiden ajoitus työttömyysjakson alkuun. Nopea toiminta heti työttömyyden alussa saattaa johtaa varmimmin uudelleen työllistymiseen. Työttömyyden pitkittyminen puolestaan heikentää tulevaa ennustetta. Erityisesti irtisanomistapauksissa nopea paluu työmarkkinoille voi estää työttömyyden pitkittymistä. Toisaalta esim. Ruotsin TRR:n palvelumalli osoittaa, että huolella suunniteltu ja pitkälle kehitetty palvelukonsepti voi olla tärkeämpää kuin toimenpiteen ajoitus. f Varhainen puuttuminen työpaikoilla. Varhainen puuttuminen työpaikoilla havaittaviin työsuhteiden jatkuvuutta uhkaaviin riskitekijöihin voi vähentää poistumaa työvoimasta. Mm. ESRprojekteissa on saatu kokemuksia menetelmistä, joita voidaan hyödyntää työpaikoilla. Menetelmillä voidaan parantaa työsuhteiden jatkuvuutta mutta myös lisätä organisaatioiden henkistä ja sosiaalista pääomaa. Nämä seikat puoltavat resurssien suuntaamista varhaiseen puuttumiseen työpaikoilla. II Menetelmien kehittäminen a Varhainen havaitseminen ja puuttuminen. Asiakkaiden profiloinnilla voidaan pyrkiä tehostamaan varhaista havaitsemista ja varhaista puuttumista. Tähänastiset kokemukset eri maista ovat sekä puolesta että vastaan. Tilastolliset menetelmät voivat vain osittain korvata ammattitaitoisen, asiakaspalvelussa olevan henkilön arviointia. Varhaiseen havaitsemiseen liittyy 14

16 myös riskitekijöiden tunnistaminen. Erityisesti terveyden merkitys riskitekijänä ansaitsee tähänastista suuremman huomion työllisyysstrategian kehittämisessä sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. b Yksilölliset toimenpiteet. Tehokas puuttuminen tapauksiin, joissa asiakaskohtainen riski on havaittavissa. Toimenpiteet tulisi voida kohdistaa tapauksiin, joissa tehostetusta palvelusta saatava lisähyöty arvioidaan suuremmaksi kuin palvelusta aiheutuvat kustannukset. Yksilöllisten palvelumallien kehittämisessä voidaan käyttää mm. kustannusvaikuttavuuden arviointia ja laskentaa. c Yksilötason työurien seuranta. Työurien kehityksen jatkuva seuranta työvoimatoimistoissa tai yhteispalvelupisteissä tuottaa arvokasta palautetietoa palvelujen tarpeista ja vaikutuksista. Työvoimatoimistojen asiakasseuranta on jo varsin kattavaa. Kuitenkin tiedon kulku eri toimijoiden välillä on osin puutteellista. Osittain kyse on sektorirajoista ja omaksutuista työtavoista. Osin on kysymys tietosuojasta. Myös tietojen määrittelyn tulisi olla riittävän yhdenmukaista. Työurien kehityksen seuraaminen edellyttää tiedon kulun parantamista eri toimijoiden välillä. d Työmenetelmien kehittäminen. Mm. ESR -projekteissa on pyritty kehittämään varhaiseen puuttumiseen luettavia toimintatapoja ja menetelmiä, joita voidaan siirtää jatkuvaan asiakaspalveluun. Kuitenkin projektien vetäjien toimintaedellytykset, toimeksiannot, motivaatio ja ammatillinen pätevyys voivat poiketa suuresti jatkuvassa asiakaspalvelussa olevien henkilöiden vastaavista ominaisuuksista. Palvelumallien tulisi hyödyntää sekä viranomaistoiminnan jatkuvuutta, että projektimuotoisella työllä saatua vaikuttavuutta. e Ikäkohorttien työurien seuranta ja ennakointi. Ikäkohorttien työurien seuranta ja ennakointi voi parantaa erityisesti koulutuksen suunnittelua sekä koulutuksen ja tulevien työvoimatarpeiden yhteensovittamista. Tähän liittyy myös TE-keskuksissa toteuttavia kehittämishankkeita, joilla voidaan tukea eri alueiden elinkeinopoliittisia tavoitteita. III Palvelun tuottajien osaamisen ja ammattitaidon lisääminen a Virkailijoiden osaamisen lisääminen. Varhainen puutuminen ja preventiiviset vaikutukset yleensä voi olla yksi henkilöstön koulutuksen teema. Koulutusta tarvitaan erityisesti silloin, jos preventiivinen toiminta saa nykyistä suuremman merkityksen toiminnan ohjaamisessa. b Osaamisen ostaminen. Vaihtoehtona julkisten palvelujen kehittämiselle on palvelujen ostaminen. Toisaalta myös ostaminen on ammattitaitoa vaativaa toimintaa. Tilattavan palvelun tavoitteena oleva tulos on pystyttävä määrittelemään ja mittaamaan riittävän tarkasti. c Kumppanuus. Myös kumppanuuteen perustuva eri osaamisalueita ja intressiryhmiä edustavien henkilöiden yhteistoiminta voi verkottumisen avulla tuoda lisää osaamista palveluprosessiin. IV Makrotason toimenpiteiden merkitys Edellä olevat kohdat I - III kuvaavat pääasiassa mikrotason toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia. Mikrotason palvelutoimenpiteillä saadaan vaikutusta vasta, jos myös työvoiman kysyntä kasvaa. Makrotason politiikan vaikuttavuus voi olla suurempi kuin se, mitä palvelujen kehittämisellä 15

17 voidaan saada aikaan. Jatkotyön yhteydessä selvitetään erikseen varhaisen puuttumisen vaikutuksia eri työmarkkinatilanteissa. V Eri toimintalinjojen vaikuttavuuden vertailu Arvioinnin keskeinen kysymys projektin jatkotyössä kohdistuu siihen, millä uudistuksilla voidaan saavuttaa yksilöllisten työurien ja työllisyyden kannalta paras tulos. Puheenvuorojen, osaselvitysten ja asiantuntijoilta pyydettävien arviointien perusteella arvioidaan, mitkä varhaiseen puuttumiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet tai toimintamallit ovat kustannustehokkaimpia tai tuottavat suurimman hyödyn suhteessa kustannuksiin. Tarkastelu kohdistuu varhaiseen puuttumiseen sekä jossain määrin myös yleisemmin preventiiviseen toimintaan. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät mm. erilaiset työllisyysperusteiset subventiot, työvoimapoliittinen koulutus, kannustavuutta lisäävät toimenpiteet, veroratkaisut jne. 19. Jatkotehtävät Projektin loppuvaihe kattaa osaprojektien tulokset sekä loppuseminaarin alustukset sekä näiden yhteydessä käydyt keskustelut ja asiantuntijoiden kuulemiset. Loppuseminaari pidetään Projekti päättyy Loppuraportti luovutetaan sekä työministeriölle että Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolle. Liitteet 16

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot