Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä"

Transkriptio

1 TYÖMINISTERIÖ Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Early Intervention as an Employment Policy Method Väliraportti

2 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Esipuhe Työministeriö toteuttaa Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosaston tuella projektin Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä vuoden 2004 aikana. Projekti on osa Euroopan työllisyysstrategian (EES) arvioinnin kehittämistä (Open call for proposals VP/2003/012). Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että vuosina toteutetussa arvioinnissa työllisyysstrategia on osoittanut arvonsa ja että strategiaa olisi tehostettava ja sen saavutuksia olisi hyödynnettävä. Arviointikäytännön kehittämiseksi komitea julkisti haun, jossa oli kaksi tavoitetta: 1) Koota arviointiin liittyviä lisätietoja Euroopan työllisyysstrategian avulla edistetystä työllisyyspolitiikasta ja 2) Kehittää kansallisia arviointimenettelyjä, erityisesti arvioimalla jatkuvasti, miten työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien osana toteutetut jäsenvaltioiden työllisyyspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet (tulosten ja kustannustehokkuuden kannalta), sekä kehittämällä menetelmiä ja keinoja arviointikulttuurin vahvistamiseksi jäsenmaissa. Tämä projekti vastaa pääasiallisesti haun 2)-tavoitteeseen. Komissio hyväksyi työministeriön hakemuksen 15. joulukuuta, Projektin toteutusta varten työministeriö asetti projektiryhmän, johon nimettiin puheenjohtajana työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi, jäseninä tiedottaja Kirsti Kallio, ylitarkastaja Harry Pulliainen, erikoissuunnittelija Maarit Sumuvuori ja Kuntaliiton edustajana kehitysjohtaja Pekka Linnapuomi ja projektikoordinaattorina tutkija Kari Hietala. Valvojana toimii johtaja Matti Pukkio. Tiedotusta varten projektille perustettiin kotisivu: Projekti toteutti haun, jolla pyydettiin selvityksiä varhaisen puuttumisen vaikutuksista työllisyyteen. Hakuun saatiin määräaikaan mennessä kahdeksan ehdotusta. Ehdotuksia pyydettiin erityisesti seuraavilta aihealueilta: 1 Varhaisen puuttumisen taloudellinen perustelu, 2 Kokemuksia varhaisen puuttumisen toimenpiteistä työuran alussa, työttömyyden aikana, työelämässä ja työpaikoilla sekä 3 Varhaisen puuttumisen vaikuttavuus erilaisissa työmarkkinatilanteissa. Koska kaikki aihealueet eivät tulleet riittävästi katetuiksi, hakua jatkettiin ottamalla yhteyttä projektin aihe-alueita edustaviin tutkimuslaitoksiin ja asiantuntijoihin. Haku on johtanut tähän mennessä yhteensä 22 puheenvuoropyyntöön tai erilliseen selvitykseen. Lisäksi projektissa on kuultu 20 asiantuntijaa. Projektissa tarkastellaan varhaiseen puuttumiseen luettavien toimenpiteiden vaikutuksia työuran eri vaiheissa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimenpiteitä, jotka toteutetaan, ennen kuin työuraa uhkaavat riskit ovat toteutuneet. Varhainen puuttuminen sisältää myös toimenpiteitä, jotka ajoittuvat työuran alkuun tai aikaan ennen työuraa. 1

3 Projekti on järjestänyt tähän mennessä kolme seminaaria, joista aloitusseminaari oli Teemaseminaari yritysten lopettamis- ja irtisanomistapauksiin liittyvistä toimenpiteistä pidettiin Väliseminaari pidettiin Loppuseminaari pidetään Seminaareista on tiedotettu laajasti työhallinnon henkilöstölle, muille ministeriöille, viranomaisille ja tutkimuslaitoksille sekä valtakunnalliselle medialle. Projektiryhmä on pitänyt yhteensä seitsemän kokousta. Teemakohtaisia asiantuntijakokouksia on pidetty Stakesissa, Kuntaliitossa, Tilastokeskuksessa ja Tampereen yliopistossa. Projektin järjestämissä seminaareissa ja asiantuntijakokouksissa on kuultu mm seuraavia henkilöitä: Simo Aho, Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto; Hanna Eloranta, Stakes; Esa Eriksson, Stakes; Heli Hartikainen, Stakes; Kari Hietala, Kari Hietala Oy; Hannele Häkkinen, Kuntaliitto; Kari Hämäläinen, Vatt; Sven Jonsson, Arbetsmarknadsstyrelsen, Ruotsi; Sirkka-Liisa Karhunen, Kuntaliitto; Vappu Karjalainen, Stakes; Erkki Karimaa, Kuntaliitto; Hannu Kauppi, Työministeriö; Sirkku Kivistö, Työterveyslaitos; Noora Kontiainen, Tilastokeskus; Lea Kovero, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Päivi Keinänen, Tilastokeskus; Irja Lepola, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Pekka Linnapuomi, Kuntaliitto; Gunnel Linnertz, Trygghetsrådet TRR, Ruotsi; Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopisto; Birgit Mylläri, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Terveysalan koulutusyksikkö; Anna-Kaisa Mäkinen, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus; Lasse Oulasvirta, Tampereen yliopisto; Hannu Piekkola, Etla; Harry Pulliainen, Työministeriö; Päivi Rajala, Kuntaliitto; Marie Rautava, Stakes; Matti Rimpelä, Stakes; Jouni Röksä, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ; Urpo Salkoaho, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus; Pirjo Salminen, Kuntaliitto; Eero Siljander, Etla; Pekka Tossavainen, Tilastokeskus; Tarja Vikman, Työvoiman palvelukeskus, Hämeenlinna; ja Jukka Vuori, Työterveyslaitos. Puheenvuorojen ohella projekti on sopinut eräiden osaselvitysten hankinnasta. Kari Hietala Oy on toimittanut selvitykset: Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa - kokemuksia ja johtopäätöksiä sekä Työvoimatiedusteluaineiston analyysi. Työterveyslaitos toimittaa selvitystyön: Voidaanko preventiivisillä toimenpiteillä edistää terveyttä ja työkykyä työuralla. Selvityksen toteuttavat vanhempi tutkija Jukka Vuori, vanhempi psykologi Sirkku Kivistö, tutkija Kirsi Ahola ja tutkija Satu Kuokkanen. Etla toimittaa tutkimustehtävän: Varhaisen puuttumisen tehokkuus eri työmarkkinatilanteissa: työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Selvityksen toteuttavat tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ja tutkija Eero Siljander. Tässä väliraportissa käsitellään projektin tähänastista toteutusta, tuodaan esille alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä sekä kuvataan jatkotyön sisältöä. Tähänastista toimintaa koskevan muistion on kirjoittanut projektipäällikkö. Muistiossa on otettu huomioon puheenvuorot, selvitykset, saadut kommentit, eräitä kirjallisia lähteitä ja tutkimuksia ja projektiryhmässä ja asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja. Liitemuistioista vastaavat niiden kirjoittajat. 2

4 Loppuraportti tulee sisältämään laajan kuvauksen kaikista hankkeen aikana suoritetuista toimenpiteistä ja yhteenvedon ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyvistä tärkeimmistä havainnoista, tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista Helsingissä Hannu Kauppi Projektipäällikkö 3

5 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Sisällysluettelo Projektin tähänastinen toteutus Hannu Kauppi Varhaisen puuttumisen määrittely Riskitekijät Varhaisen puuttumisen toimijat työuran eri vaiheissa Varhainen puuttuminen ennen työuraa Varhainen puuttuminen työpaikoilla Varhainen puuttuminen työttömyyden kohdatessa Varhainen puuttuminen työvoimatoimiston palveluissa Profilointi ja kohdistaminen Toimenpiteet yritysten irtisanomis- ja lopettamistapauksissa Tulosjohtamisen näkökulma Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa Ikäkohorttien työurat Makrotason vaikutusten arviointi Ennakointien käyttö resurssien suuntaamisessa Kustannukset ja hyödyt Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä projektin tähänastisesta työstä Vaikuttavuuden arviointi ja arviointikäytännöt Arviointikehikko...13 Asetelma: Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan välineen, arviointikehikko...14 I Toimintatapojen ja organisaation kehittäminen...14 II Menetelmien kehittäminen...14 III Palvelun tuottajien osaamisen ja ammattitaidon lisääminen...15 IV Makrotason toimenpiteiden merkitys...15 V Eri toimintalinjojen vaikuttavuuden vertailu Jatkotehtävät...16 Liite 1 Liite 2 Liite 3a,b,c Liite 4 Liite 5 Liite 6a,b,c Liite 7a,b Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 The role of preventive interventions in promoting health and work ability during work career, Jukka Vuori, Sirkku Kivistö, Kirsi Ahola ja Satu Kuokkanen Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa - kokemuksia ja johtopäätöksiä, Kari Hietala Työvoimatiedusteluaineiston analyysi, Kari Hietala The municipal services in Finland support people in the construction of their job skills, Erkki Karimaa Varpu eli varhainen puuttuminen ja verkostot, Marie Rautava Syrjäytymisen ehkäisemisestä opetus- ja kulttuuritoimessa, Päivi Rajala Ennakointitieto työhallinnon varhaisen puuttumisen tukena vai varhainen puuttuminen ennakoinnin välittömänä keinona? Anna-Kaisa Mäkinen Palvelukeskuksen mahdollisuudet auttaa työuran käännekohdissa, Tarja Vikman Uudelleen sijoittamiseen valmistaudutaan varhain Ruotsissa, Työnantajat ja työntekijät yhteistyössä, Lehdistötiedote Voidaanko varhaisella puuttumisella pienentää työttömyyden riskiä? Lehti-artikkeli, Kirsti Kallio Index of persons 4

6 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä Projektin tähänastinen toteutus Hannu Kauppi 1. Varhaisen puuttumisen määrittely Kun halutaan vaikuttaa kansalaisten työuraan ja sitä kautta työllisyyteen, voidaan riskitekijöihin kohdistuvat interventiot jakaa periaatteessa kolmeen eri kategoriaan siten, että erotetaan toisistaan (a) edistävät, (b) ehkäisevät ja (c) korjaavat toimenpiteet. Edistävillä toimenpiteillä ei haeta riskejä, vaan kohderyhmänä ovat ne henkilöt, joilla on potentiaalisia vahvuuksia. Ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan riskitekijät ja puuttumaan niihin, ennen kuin riski on toteutunut ja saanut aikaan myöhempää työuraa heikentäviä vaikutuksia. Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan, kun riski on toteutunut. Kohderyhmänä ovat tällöin sellaiset asiakkaat ja asiakasryhmät, jotka ovat jo syrjäytyneet hyvältä työuralta. Varhainen puuttuminen tarkoittaa pitkälle samaa kuin preventiivinen toiminta. Preventiiviset toimenpiteet erotetaan tällöin edistävistä ja korjaavista toimenpiteistä. Jakoa voidaan selkeyttää oheisella kaaviolla. Kaavio: Edistävät, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet työuran eri vaiheissa Toimenpideryhmä Ajoittuminen Perustelu Kohdentaminen Vaikuttavuustavoite Edistävät toimenpiteet Ennen työuraa tai työuran aikana Hyödyntää mahdollisuuksia Potentiaalia omaavat Parempi työura Parempi työllisyys Ehkäisevät toimenpiteet Työuran alussa tai käännekohdassa Puuttuu riskitekijöihin ja Riskiryhmät Riskitekijät Parempi työura Parempi työllisyys Korjaavat toimenpiteet Ennen riskin toteutumista riskitapauksiin Toteutuneen riskin jälkeen Korjaa haittoja Riskin kohdannet Paluu työelämään Sosiaaliset hyödyt Varhaisessa puuttumisessa voidaan erottaa toisistaan riskien varhainen havaitseminen (early identification) ja varhainen interventio, jolla puututaan riskitapaukseen ja riskitekijään. Tässä yhteydessä varhainen puuttuminen yhdistetään riskitekijöiden tunnistamiseen, varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen. RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN RISKITAPAUSTEN HAVAITSEMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN Työllisyyspolitiikassa riski voidaan määritellä suhteessa työllisyystilanteeseen ja työuraan. Tavoitteena on hyvä työura, johon kohdistuu erilaisia riskitekijöitä. Hyvä työura voidaan määritellä pitäen lähtökohtana työvuosien kertymää. Poistuminen työvoimasta esim. työkyvyttömyyden vuoksi lyhentää tai heikentää hyvää työuraa. Hyvä työura pitää sisällään myös laadullisen näkökulman. Työssäolovuosien ja työttömyysvuosien välinen suhde kuvaa työuran vakautta. Työuran määrittelyssä rajaudutaan tässä yhteydessä kvantitatiiviseen tarkasteluun. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi työelämän laatu ja työstä saatava toimeentulo. Kvantitatiivinen määrittely tekee mahdolliseksi myös makrotason vaikutusten arvioinnin. 5

7 Varhaiseen puuttumiseen luettavien toimenpiteiden määrittelyssä ja vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana voi olla (1) Toimenpiteen ajoitus suhteessa riskitekijään. (2) Toimenpiteen ajoitus suhteessa työuran vaiheisiin. Kohdassa (1) päädytään tarkastelemaan varhaisia toimenpiteitä ja menetelmiä palveluprosessissa. Toimenpiteet ovat yksilökohtaisia, ja ne toteutetaan, ennen kuin työuraa uhkaava riski on toteutunut. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan pitkälle tulevaan työuraan. Kohta (2) sisältää toimenpiteitä, jotka ajoittuvat yksilöiden tai ikäkohorttien työurien alkuvaiheeseen tai työurien käännekohtiin. Työuran käännekohtia ovat mm. ammattiin johtavaan koulutukseen hakeutuminen, työelämään hakeutuminen, työttömyys, uudelleen työllistyminen, siirtyminen pois työvoimasta ja paluu työelämään. Työuran käännekohdat: Hakeutuminen koulutuksen Opintojen päättäminen Hakeutuminen työmarkkinoille Osallistuminen työelämään Työttömyyden kohtaaminen Paluu työhön Poistuminen työvoimasta Paluu työmarkkinoille Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia pääasiassa mikrotason toimenpiteitä, joilla puututaan työuraa uhkaaviin riskitekijöihin ja parannetaan myöhempää työuraa. Riskien havaitsemisella ja varhaisella puuttumisella työuran alussa ja työuran käännekohdissa pyritään turvaamaan hyvä työura sekä estämään riskien vaikutusten kasautuminen ja työttömyyden muuttuminen pitkäaikaiseksi tai toistuvaksi. Varhaiseen puuttumiseen kuuluvat mm. terveydellisten ja sosiaalisten riskien vähentäminen, koulutuksessa, ammatinvalinnassa ja työmarkkinoille hakeutumisessa tulevien ongelmien ratkaiseminen sekä työpaikoilla esiin tulevien riskien vähentäminen. Makrotason tarkastelussa arvioidaan varhaisen puuttumisen vaikutuksia ikäkohortin mukaan. Yksilölliset työurat summautuvat ja näkyvät kohortin työvoimataseessa. Myös makrotason arvioinnissa tähtäin on tulevaisuudessa. Lähestymistapa tuo mukanaan kumulatiiviset pitkän aikavälin vaikutukset ja ennakoinnin. Ikäryhmän työurien alkuvaiheisiin sijoittuvilla toimenpiteillä on suurempi vaikutus kuin myöhempään työuraan ajoittuvilla toimenpiteillä. Lähtöolettamuksen mukaan toimenpiteiden vaikuttavuus on sitä suurempi mitä varhaisempaan työuran vaiheeseen ne kohdistuvat. Riskitekijöitä vähentävillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tulevaan työvoiman tarjonnan määrään ja laatuun. Työvoiman tarjontaan kohdistuvien varhaisten toimenpiteiden vaikuttavuus riippuu työvoiman kysynnän kehityksestä. Varhaisen puuttumisen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon työvoiman kysynnän ennakoitu kehitys ja kysynnän ja tarjonnan välinen dynamiikka. Näitä vaikutuksia selvitetään jatkotyön yhteydessä (Etlan osaselvitys, Piekkola, Siljander). 6

8 2. Riskitekijät Riskitekijät liitetään tässä yhteydessä työuraan. Riskitekijä voi olla ominaisuus tai tapahtuma, joka esiintyy tietyllä todennäköisyydellä ja aiheuttaa haittaa yksilön työuralle. Riskien toteutuminen heikentää yksilön työkykyä tai muita valmiuksia vastata työmarkkinoiden asettamiin vaatimuksiin (kommentit, Karimaa). Tutkimusten mukaan suurimmat hyvää työuraa heikentävät riskitekijät liittyvät terveyteen, puutteelliseen koulutukseen ja työttömyyden pitkittymiseen (väliseminaarin puheenvuorot, Aho, Hämäläinen). Toisaalta monet pitkittäistutkimukset, joilla on seurattu määrättyjen henkilöryhmien elämän kaarta ja työuria pitkillä aikajaksoilla, osoittavat, että monet riskitekijät voidaan havaita jo varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa. Terveysongelmat ovat ehkä suurin hyvää työuraa heikentävä riskitekijä. Myös monet sosiaaliset riskitekijät ovat yhteydessä terveydentilaan. Terveysriskit yhdessä työttömyyden kanssa muodostavat koko kansantaloutta rasittavan suuren kustannustekijän (liitteenä osaselvityksen väliraportti, liite 1, Työterveyslaitos, Vuori, Kivistö, Ahola, Kuokkanen). Monet sosiaaliset ja terveydelliset riskit heikentävät myös oppimiskykyä ja -motivaatiota ja siten myös tulevaa työuraa. Riskitekijät voivat olla yksilöllisiä tai ympäristöstä johtuvia. 3. Varhaisen puuttumisen toimijat työuran eri vaiheissa Tässä projektissa keskeisenä lähtökohtana ovat yksilölliset työurat ja yksilöllisten työurien aggregoitu kehitys. Työurien tarkastelu ulottuu ajallisesti pitkälle aikavälille. Työhistoriassa erotetaan tiettyjä vaiheita ja käännekohtia, joihin liittyy useita varhaiseen puuttumiseen luettavia toimenpiteitä ja palveluja. Kun tarkastelu kohdistetaan työuraan koko sen pituudelta, toimenpiteet ja vastuut jakautuvat usealle eri toimijalle. Palvelujen moninaisuus ja toimijoiden vaihtuminen johtavat tarkastelemaan erilaisista palveluista ja toimenpiteistä muodostuvaa prosessia, joka seuraa yksilöiden työhistoriaa. Voidaan puhua asiakkuuteen perustuvasta palveluketjusta, jossa palvelut ja toimijat vaihtuvat. Toimenpiteistä ennen työuraa kunnilla on suuri vastuu (liite 4, Karimaa). Toimenpiteistä työuran käännekohdissa suuri vastuu on työhallinnolla. Työssäoloaikana esiin tulevista työuraa uhkaavien riskien ehkäisystä vastaa suurelta osin työnantaja. Työnhakijoilla ja työssä olevilla työntekijöillä on itsellään oma henkilökohtainen vastuu riskien torjumisessa. Vastuun jakautumista työuran eri vaiheissa voidaan kuvata seuraavasti: Työuran vaihe Ennen työuraa Työssä Työttömänä Keskeinen vastuutaho Kunta, kunnalliset palvelut, varhainen puuttuminen Työnantaja, henkilöstöpolitiikka, työterveyshuolto Työhallinto, työvoimapalvelut, korjaavat toimenpiteet Keskeisiä vastuutahoja ovat lisäksi mm. opetusviranomaiset sekä osittain myös työmarkkinaosapuolet. Myös vakuutusyhtiöillä, kuten Kelalla, on palveluja, joilla pyritään ehkäisemään työuraa uhkaavia riskejä. Vastuu edellyttää keinoja ja resursseja. Arvioinnin näkökulmasta yksi keskeinen kysymys koskee resurssien jakoa työuran eri vaiheisiin kohdistuvien 7

9 toimenpiteiden välillä. Allokaatio toimenpiteisiin ennen työuraa tai työpaikoilla saattaa vähentää avointa työttömyyttä ja myöhemmin työuralla eteen tulevien korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja kustannuksia. 4. Varhainen puuttuminen ennen työuraa Varhainen puuttuminen on alun perin sosiaalityössä käytetty termi. Perhepolitiikassa toimintaa on kehitetty useissa maissa hyvin pitkälle. Suomessa mm. Stakesissa on kehitetty varhaisen puuttumisen palvelumalleja ja menetelmiä (Karjalainen, Eriksson). Stakesissa on mm. kehitetty dialogista palvelumallia, joka koskee varhaista puuttumista (liite 5, Rautava). Tässä projektissa varhaista puuttumista käsitellään työllisyyspolitiikan kannalta, ja näkökulma on laajempi kuin sosiaalipolitiikassa perinteisesti käytetty varhaisen puuttumisen käsite. Toimenpiteet, joilla puututaan keskeisiin riskitekijöihin ennen työuran alkua, kuuluvat suurelta osin kuntien toimialaan. Kuntien toimenpiteet liittyvät terveydenhoitoon, kasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuritoimeen, sosiaalitoimeen, nuorisotoimeen jne. Peruskoulutuksessa varhainen puuttuminen voidaan nähdä erityisopetuksen volyymin kasvuna. Kehitteillä olevan koulutustakuun voidaan katsoa pitävän sisällään varhaisen puuttumisen periaatteen (liite 6a,b,c, Rajala). Varhaiseen puuttumiseen liittyviä kuntien toimenpiteitä on käsitelty yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kuntien toimenpiteitä kuvataan tarkemmin jatkotyön yhteydessä (Linnapuomi, Häkkinen, Karhunen, Karimaa, Rajala, Salminen). 5. Varhainen puuttuminen työpaikoilla Työssäoloaikana varhainen puuttuminen on suurelta osin työnantajien vastuulla työpaikkatasolla. Toimenpiteet voivat olla projektiluontoisia (Mylläri, Kovero, Hietala) tai osa työnantajien henkilöstöpolitiikkaa. Terveyteen liittyviä riskejä työpaikoilla voidaan vähentää mm. työterveyshuollon, työsuojelun ja kuntoutuksen toimenpiteillä (liite 1, Vuori, Kivistö, Ahola, Kuokkanen). Työelämän kehittäminen pitää sisällään ajatuksen varhaisesta puuttumisesta. Panostusta työelämän kehittämiseen onkin päätetty lisätä vastaisuudessa mm lisäämällä kehittämisohjelmien ja hankkeiden rahoitusta. Myös mm. Työssä jaksamisohjelma ja Ikäohjelma lisäävät varhaista puuttumista työelämässä esiin tuleviin ongelmiin. Yrityksen kannalta varhainen puuttuminen hyvää työuraa uhkaaviin riskitekijöihin voidaan nähdä yhtenä keinona henkisen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen. Kokemukset eri maista osoittavat yhä selvemmin sosiaalisen ja henkisen pääoman merkityksen yritysten menestykselle. Tutkimusten mukaan Suomi on onnistunut hyvin erityisesti intellektuaalisen pääoman kehittämisessä ja hyväksi käyttämisessä (Anders Hoffman: Benchmarking Human capital performance and Framework Conditions, in Workshop on Highly Skilled Workers and Economic Performance, Stockholm, May 2004). Ristiriita on kuitenkin siinä, että näistä tuloksista huolimatta työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla eikä työllisyysaste ole noussut tavoitteiden mukaisesti. Valittu strategia on tuonut kasvua mutta ei ole vastaavassa määrin lisännyt työllisyyttä. 8

10 6. Varhainen puuttuminen työttömyyden kohdatessa Avoin työttömyys on riski myöhemmälle työuralle. Käytännön kokemusten, tilastollisten analyysien ja tutkimusten mukaan uudelleen työllistyminen muodostuu sitä epätodennäköisemmäksi mitä kauemmin työttömyys kestää. Riskinä on työttömyyden uusiutuminen ja epävakalle työuralle joutuminen. Todennäköisyys siirtymiseen epävakaalta työuralta vakaalle työuralle on pieni. Työttömyys synnyttää tilariippuvuutta, jolloin työttömyyden kohtaaminen itsessään lisää työttömyyden todennäköisyyttä (Hämäläinen). Jos voidaan todeta, että epävakaa työura on seurausta jo varhain toteutuneista riskeistä ja negatiivisesta kehityskierteestä, voidaan päätellä, että Euroopan työllisyysstrategiassa ja kansallisessa työllisyyspolitiikassa tavoitteeksi asetettu uuden mahdollisuuden tarjoaminen työttömille ei välttämättä poista terveydestä, koulutuksen puutteista tai muista vastaavista seikoista johtuvia haittoja. Työttömyyden nopea katkaiseminen ei yksistään riitä turvaamaan tulevaa hyvää työuraa. Tämä havainto puoltaa sellaisten toimenpiteiden tarvetta, joilla riskitekijöihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun yksilö kohtaa työttömyyden ja tulee työvoimatoimiston asiakkaaksi, monet varhaisen puuttumisen mahdollisuudet on jo menetetty. Tästä seuraa vaatimuksia eri toimijoiden väliselle ennalta ehkäisevälle yhteistyölle. Riskitekijät tulisi havaita ja niihin pitäisi voida puuttua jo ennen työttömäksi joutumista, ennen työuraa, työuran alkuvaiheessa tai työpaikalla. 7. Varhainen puuttuminen työvoimatoimiston palveluissa Varhainen puuttuminen työvoimatoimistojen palveluissa edellyttää yksilöllisiä toimenpiteitä ja monialaista toimijoiden yhteistyötä. Asiantuntemus ja ammattitaito syntyvät osin kokemuksesta käytännön työssä. Kokemuksia on saatu mm. kokeiluvaiheessa olevissa palvelukeskuksissa (liite 8, Vikman). Toisaalta on näyttöä siitä, että asiantuntijoiden koulutuksella ja työmenetelmien kehittämisellä tuloksellisuutta voidaan edelleen parantaa siitä, mihin pelkällä kokemuksella on mahdollista päästä (aloitusseminaarin puheenvuoro, Vuori). Työvoimatoimistoissa varhainen puuttuminen liittyy erityisesti ammatillisen kehityksen palveluihin (Pulliainen). Myös yhteispalvelupisteiden toimintaan sisältyy varhainen puuttuminen (Vikman, Kuntaliiton edustajat). Varhainen puuttuminen liittyy myös toimenpiteisiin yritysten lopettamis- ja irtisanomistapauksissa. Paikallishallinnon organisaatiouudistus saattaa antaa uusia mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen. Asiakkaiden segmentointi ja samanaikainen viranomaisyhteistyön laajentaminen antavat mahdollisuuden erikoistumiselle ja korkean asiantuntemuksen hyväksikäytölle. Varhainen puuttuminen työvoimatoimistojen palveluissa nostaa osaltaan esille kysymyksiä, jotka koskevat palvelumalleja ja työmenetelmiä, palvelujen organisointia, yhteistoimintaa ja verkottumista ja tulosjohtamisen tavoitteita. 8. Profilointi ja kohdistaminen Kustannustehokkuutta työvoimapalveluissa voidaan hakea kohdistamalla palvelut kunkin asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Useissa maissa on kokeiltu ja saatu kokemuksia asiakkaiden profiloinnista (profiling), jolla tunnistetaan hyvää työuraa ja työllistymistä uhkaavat riskitekijät. 9

11 Tilastolliseen malliin perustuva profilointi saattaa oikein toteutettuna tuoda jossain määrin lisäarvoa ammatillisesti pätevän virkailijan asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. (Aho) Kohdistamisen (targeting) osalta saadut kokemukset osoittavat, että tarkka kohdentaminen voi tuoda lisää vaikuttavuutta ja säästöjä palveluprosessiin. Kokemukset tilastomatemaattisten menetelmien käytöstä profiloinnissa ja kohdistamisessa ovat kuitenkin osin ristiriitaisia (Aho). 9. Toimenpiteet yritysten irtisanomis- ja lopettamistapauksissa Tuotannollisista syistä tapahtuvissa irtisanomistapauksissa nopea puuttuminen voi olla tuloksellista erityisesti, silloin kun työttömiksi joutuneilla on takanaan vakiintunut työura. Projektin teemaseminaarissa kuultiin Ruotsissa saatuja kokemuksia varhaisesta puuttumisesta työvoiman irtisanomistapauksissa. Ruotsin Trygghetsrådetin(TRR) palvelut irtisanotuille työntekijöille perustuvat eräiden työmarkkina-osapuolten väliseen sopimukseen (Linnertz). Trygghetsrådet on työmarkkinaosapuolten omistama organisaatio, joka toimii liiketaloudellisin perustein. Trygghetsrådetin palveluista saadut hyvät kokemukset perustuvat tarkoitusta varten kehitettyyn palvelukonseptiin. TRR:n vaikuttavuus on korkealla tasolla. TRR on kehittänyt työmenetelmiä ja saanut kokemuksia monien vuosien ajalta. Konsultit ovat päteviä, kokeneita ja koulutettuja henkilöitä. He ovat sitoutuneet työhönsä, ja monet ovat itse kokeneet irtisanomisen. Johtamisjärjestelmä on palkitseva. Konsultit ovat vastuussa työnsä tuloksista kaikissa neuvontatapauksissa, mutta heillä on myös vapaus valita menetelmät ja palvelut kussakin tapauksessa. Konsulteilla on suorat, luottamukselliset suhteet työnantajiin. Vakuutusperiaate on hyvin oleellinen piirre TRR:n toiminnassa. Työnantajilla on vapaus valita, käyttävätkö he TRR:n palveluksia vai eivät. Ruotsin TRR:n kokemukset ovat arvokkaita palvelujen kehittämiselle myös Suomessa. Työhallintojen toimintatavat joukkoirtisanomistapauksissa Ruotsissa ja Suomessa muistuttavat pitkälle toisiaan (Jonsson, Salkoaho). Työllisyystoimenpiteiden ajoitukseen irtisanomistapauksissa vaikuttavat muun ohella myös toimenpiteitä koskevat säännökset. Vaikuttavuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat toimenpiteiden oikea ajoitus sekä kohdistaminen niihin, jotka toimenpiteistä eniten hyötyvät. Ongelmaksi irtisanomistapauksissa voidaan kokea säännökset tai käytännöt, joiden mukaan toimenpiteet aloitetaan vasta, kun työttömyys on kestänyt määrätyn ajan. Tämä saattaa lisätä riskiä työttömyyden pitkittymiseen niiden asiakkaiden osalta, jotka on irtisanottu tuotannollisista syistä ja joilla on ennestään hyvä työhistoria (Salkoaho, Lepola). 10. Tulosjohtamisen näkökulma Vastuun jakautuminen usealle toimijalle ja vaikutusten pitkä aikaväli asettavat erityisiä vaatimuksia toiminnan ohjaukselle, toimenpiteiden koordinoinnille ja erilaisille palautejärjestelmille. Meneillään olevat työhallinnon palvelujärjestelmän uudistukset ja valtion ja kuntien yhteispalvelut voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna vastuun jakoa ja tuloksellisuutta koskeviin kysymyksiin. Hyvän työuran turvaaminen asettaa tulosjohtamiselle monia haasteita. Vastuu hyvään työuraan vaikuttavista erilaisista toimenpiteistä jakautuu useille toimijoille ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät suurelta osin vasta pitkällä aikavälillä. Kustannukset aiheutuvat välittömästi, mutta hyödyt tulevat vasta myöhemmin. Vaikutusten arvioimiseksi hyödyt on pyrittävä arvioimaan etukäteen. Näitä kysymyksiä pyritään jatkossa tarkentamaan ja etsimään mahdollisia ratkaisumalleja (Lumijärvi, Oulasvirta). 10

12 11. Varhainen puuttuminen ESR-projekteissa Tässä projektissa on kuultu kokemuksia yksittäisistä hankkeista. Lisäksi on tehty selvitys varhaiseen puuttumiseen luettavista ESR-hankkeista saaduista kokemuksista. Selvitykseen sisältyy vaikuttavuutta koskeva kysely, joka on perustana toimintaa koskevalle arvioinnille. Kokemuksia ja tuloksia ESR-hankkeista selvitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä (liite 2, Hietala). 12. Ikäkohorttien työurat Yksilöllisten työurien kehitys summautuu ikäkohorttien työurien kehitykseksi. Eri ikäkohorttien työllisyystaseet voivat eri ikävaiheissa poiketa hyvinkin paljon toisistaan mm. sen mukaan, mikä on kulloinenkin suhdannetilanne. Viime vuosikymmenen suuri lama heikensi erityisesti tuolloin työelämään hakeutuvien ikäluokkien työuria. Erot työllisyysasteissa eri ikäluokkien välillä ovat muuttuneet myös alueittain (liite 3a,b,c, Hietala). Ikäkohorttien työllisyyskehityksen seuranta ja ennakointi on yksi väline tulevien työllisyyskehitystä koskevien tavoitteiden asettamiselle. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Varhaisella puuttumisella nuoriin työikään tuleviin ikäryhmiin voidaan pienentää erilaisista riskitekijöistä johtuvaa poistumaa työvoimasta. Ikäkohorttien avulla voidaan seurata ja ennakoida työvoiman uusiutumista ja laskennallisesti arvioida riskitekijöiden vaikutuksia. Pienentämällä työkykyä heikentävistä riskitekijöistä johtuvaa poistumaa kustakin ikäkohortista voidaan ikäkohorttien kumulatiivista työpanosta nostaa samalla, kun työikään tulevien ikäluokkien koko pienenee (Rimpelä). 13. Makrotason vaikutusten arviointi Varhainen puuttuminen riskitekijöihin lisää potentiaalista työvoiman tarjontaa tulevaisuudessa, kun työvoiman tarjonnan määrä demograafisista syistä supistuu. Varhainen puuttuminen kuten myös muut tarjontaa sopeuttavat toimenpiteet lisäävät työn tarjontaa. Tarjontaa lisäävien toimenpiteiden vaikutus työllisyyteen voi kuitenkin jäädä toteutumatta, ellei työvoiman kysyntä kasva riittävästi. Suomessa onnistuttiin erityisesti 90-luvun lopulla hyödyntämään tehokkaasti uutta teknologiaa. Teknologiasektori kasvoi nopeasti, mutta työllisyys ei kuitenkaan parantunut tavoitteiden mukaisesti. Työvoiman kysynnän kasvu ei ollut asetettujen tavoitteiden suhteen riittävän korkealla tasolla. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa omaksuttua strategiaa voidaan pitää teknologiaintensiivisenä. Ero on ilmeinen verrattuna erityisesti Tanskaan, jossa kasvu on ollut työllisyysintensiivisempää. Tarjonnan kehitystä ja kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta selvitetään jatkossa tarkemmin osatutkimuksessa, johon sisältyy toimialatarkastelu sekä työurien ikäkohorttitarkastelu. Ekonometrinen malli ottaa huomioon mm. koulutustarjonnan ja palkkakehityksen. Laskelman perusteella voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarjontaa ja työllisyyskehitystä ottaen huomioon erilaiset tarjontaa lisäävät politiikkavaihtoehdot. Malli antaa mahdollisuuden tarkastella rinnan sekä makrotason toimenpiteiden että työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta erilaisissa työllisyystilanteissa (Piekkola, Siljander). 11

13 14. Ennakointien käyttö resurssien suuntaamisessa Varhainen puuttuminen voi tuoda ennakointiin uuden näkökulman. Varhainen puuttuminen korostaa aktiivista vaikuttamista ennakoituun tulevaan kehitykseen. TEK-tasolla tämä voi merkitä, että toiminnan ohjaukseen tulee aikaisempaa enemmän mukaan ennakoitua kehitystä ohjaavia yhteiskuntapoliittisia vaikuttavuustavoitteita. TE-keskusten ennakointimenetelmät kattavat jo nyt useita osa-alueita, ja ennakointien käyttö päätöksenteon tukena tullee lisääntymään (liite 7a,b, Mäkinen). Ennakoinnista voidaan odottaa lisäarvoa resurssien oikealle allokoimiselle erityisesti silloin, kun pyritään suuntaamaan koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Ennakoinnin tarvetta resurssien suuntaamisessa lisää mm. muutokset ikärakenteessa ja kansainvälisessä työnjaossa. 15. Kustannukset ja hyödyt Varhaisen puuttumisen taloudellinen hyöty perustuu riskien kasautumisen estämiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät voidaan tunnistaa ja toimia riskien vähentämiseksi sitä suuremmat ovat toimenpiteistä saatavat hyödyt. Riskien tunnistaminen ja yksilölliset palvelutoimenpiteet lisäävät palvelumenoja välittömästi. Sen sijaan hyödyt tulevat suurelta osin näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. Tämä asettaa toiminnan suunnittelulle ja resurssien kohdentamiselle erityisiä vaatimuksia. Esikuvana toiminnan kehittämiselle voivat olla eräissä vakuutusmuodoissa käytetyt menetelmät ja niistä saadut kokemukset. Tarkasteltaessa erilaisten toimenpiteiden (interventioiden) vaikutuksia tulevaan työuraan kustannushyöty -analyysi on siihen yksi parhaimmista arviointimenetelmistä. Menetelmässä otetaan huomioon arvioidut pitkän aikavälin hyödyt ja kustannukset. Kustannus-hyöty ja kustannusvaikuttavuus -analyysia on kehitetty ja käytetty laajalti mm. Yhdysvaltain julkisessa hallinnossa (ks. esim. Circular No. A-94, Revised version, Transmittal Memo No. 64, US White House, Office of Management and Budget, October 29, 1992). Perusteellisten selvitysten ja laskelmien tekeminen eri vaihtoehtojen vertailemiseksi on teknisesti vaativaa ja edellyttää riittävän luotettavien tietojen saantia toimenpiteiden kustannuksista ja arvioiduista hyödyistä ja vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Varhaiseen puuttumiseen liittyvien ESRprojektien kartoituksen yhteydessä on arvioitu asiantuntijoiden avulla varhaisen puuttumisen toimenpiteiden vaikutuksia ja hyötyjä (liite 2, Hietala). 16. Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä projektin tähänastisesta työstä Varhainen puuttuminen on yhtenä kantavana ajatuksena Euroopan työllisyysstrategiassa vuodesta 1998 lähtien. Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivoihin (guidelines for member states employment policies) sisällytettiin mm. tavoite Tackle long-term and youth unemployment. Member States should adopt preventive and employability-oriented strategies built on early identification of individual needs and early action and ensure that -- every unemployed adult is offered a new start - in the form of a job, training, retraining, work practice or other employability measure - before reaching twelve months of unemployment -- every unemployed young person is given such a new start before reaching six months of unemployment. Tässä projektissa tarkastelu ulottuu aikaisempaa pidemmälle ajanjaksolle. Työllisyyttä tarkastellaan koko työuran pituudelta. Tarkasteltavat toimenpiteet kattavat tällöin aikaisempaa enemmän myös muita kuin työttömiin työnhakijoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Tarkastelu laajenee kattamaan 12

14 hyvin erilaisia työuraan vaikuttavia toimenpiteitä. Samalla näkökulma laajenee pitkälle tulevaisuuteen. Perusteluna näkökulman pidentämiseen ovat mm. havainnot, joiden mukaan toistuvaan tai pitkäaikaiseen työttömyyteen johtavat riskitekijät voidaan havaita hyvin varhain työuran alussa tai jo ennen työuraa. Toinen vahva perustelu on taloudellinen. Hyvää työuraa tukevat ja riskitekijöihin jo varhaisessa vaiheessa puuttuvat toimenpiteet arvioidaan tehokkaammiksi kuin riskin toteutumisen jälkeen aloitetut korjaavat toimenpiteet. Voidaan odottaa, että elinikäinen työpanos kasvaa ja työttömyyden kustannukset vähenevät. Kun näkökulma laajenee työuran kattavaksi, myös vastuu toimenpiteistä jakautuu useammalle toimijalle. Suomessa kunnat ovat pääasiallisessa vastuussa monista sellaisista toimenpiteitä, joilla on vaikutusta yksilöiden tulevaan työuraan jo ennen työuran alkua. Resurssien ohjaaminen näihin varhaisiin toimenpiteisiin voi estää riskien toteutumista ja parantaa tulevaa työllisyyskehitystä. Myös työelämän kehittämiseltä ja työterveyshuollolta voidaan odottaa parannuksia ennakoituun työurien ja työllisyyden kehitykseen. Kun toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä, se asettaa vaatimuksia toiminnan johtamiselle. Johtamiseen tarvitaan tällöin määrällisiä vaikuttavuustavoitteita, jotka ottavat huomioon arvioidut vaikutukset tulevaan kehitykseen. Tämä tulisi korostamaan etukäteisarvioinnin merkitystä toimintojen suunnittelussa ja resurssien ohjaamisessa. Johtamisjärjestelmän tulisi ottaa huomioon myös ennakoidut tulevat hyödyt. Toimijoitten lukumäärä ja pitkä aikaväli puoltavat tavoitteiden sisällyttämistä poikkihallinnolliseen ohjelmaan. 17. Vaikuttavuuden arviointi ja arviointikäytännöt Varhaisessa puuttumisessa tähtäin on tulevaisuudessa. Ennakoidut kustannukset ja hyödyt tulisi voida laskennallisesti muuttaa nykyarvoon, jotta niitä voitaisiin käyttää päätöksenteon perustana. Tämä korostaa etukäteisarvioinnin merkitystä toiminnan suunnittelussa. Myös kustannus-hyöty (cost-benefit) ja kustannus-vaikuttavuus (cost-effectiveness) -analyysi tulevat tällöin nykyistä suuremmassa määrin toiminnan ohjauksen välineiksi. Strategisessa arvioinnissa mahdollisia politiikkavaihtoehtoja tai toimintalinjoja vertaillaan keskenään. Tarkoituksena on sellaisten vaihtoehtojen löytäminen, jotka tuottavat suurimman parannuksen ennakoituun työllisyyskehitykseen ja jotka ovat kustannus-hyötyjen tai kustannus-vaikuttavuuden kannalta parhaita. Keskeisenä kriteerinä olisi toimintalinjan arvioitu nettomääräinen vaikutus tavoiteajankohdan työllisyystilanteeseen. 18. Arviointikehikko Pyrittäessä lisäämään varhaista puuttumista tai yleensä preventiivistä toimintaa työllisyyspolitiikasta voidaan projektissa kuultujen alustusten, asiantuntijoiden kuulemisien, seminaarissa käytyjen keskustelujen ja kirjallisuuslähteiden perusteella päätyä alla olevaan arviointikehikkoon. Kehikko sisältää erilaisia mahdollisia toimintavaihtoehtoja, joissa pyritään tehostamaan preventiivistä toimintaa. Arviointikehikko on yhtenä lähtökohtana projektin jatkotyössä esitettäville alustuksille ja käytäville keskusteluille. 13

15 Asetelma: Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan välineen, arviointikehikko I Toimintatapojen ja organisaation kehittäminen a Tulostavoitteiden asettaminen. Preventiivisten toimenpiteiden sisällyttäminen tulostavoitteisiin. Yksilöiden ja ikäkohorttien hyvä työura on yksi mahdollinen yhteiskuntapoliittinen vaikuttavuustavoite. Hyvän työuran asettaminen tavoitteeksi voi johtaa osittaiseen resurssien uudelleen kohdentamiseen pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti. b Tulosvastuun jakaminen. Tulosvastuun jakaminen eri toimijoiden kesken työuran eri vaiheisiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Vastuu hyvästä työurasta eri toimijoiden kesken voidaan jakaa esim. poikkihallinnollisilla ohjelmilla, yhteisillä palvelupisteillä tai kehittämällä saumattomia palveluketjuja. Saumattomien palveluketjujen kehittämisessä voidaan ehkä hakea esikuvia terveydenhuollossa kehitteillä olevista palveluketjuista. Kohtiin a - b sisältyy johtamismenetelmiä koskevia näkökohtia, joita käsitellään tarkemmin projektin jatkotyön puheenvuoroissa ja selvityksissä. c Resurssien allokaatio. Resurssien uudelleen suuntaaminen työuran alkuvaiheisiin ajoittuviin toimenpiteisiin voi tuoda parannusta työurien tulevaan kehitykseen ja tulevaan työllisyyteen. Monet varhaiset toimenpiteet kuuluvat kuntien toimialaan. Varhaisen puuttumisen tavoitteita ja vaikutuksia tulisikin arvioida eri toimijoiden yhteistyönä. Mahdollinen uudelleenallokaatio on voitava perustella taloudellisilla laskelmilla ja vaikuttavuutta koskevilla tutkimuksilla. d Preventiivistä toimintaa koskevat tavoitteet palvelujen hankinnoissa. Työllisyyttä parantavien toimenpiteiden kilpailuttamiseen voidaan pyrkiä sisällyttämään tavoitteita, jotka koskevat tulevaa työllisyyskehitystä. Ratkaisuna saattaa olla sellaisten välitavoitteiden asettaminen, jotka ovat kausaalisessa suhteessa tulevaan työllisyyskehitykseen. Välitavoite voi toimia ns ajurina (driver), joka tuo haluttuja yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia (outcomes). Tällainen välitavoite voi koskea sekä viranomaistoimintaa että ostettavia palveluja. e Toimenpiteiden ajoitus työttömyysjakson alkuun. Nopea toiminta heti työttömyyden alussa saattaa johtaa varmimmin uudelleen työllistymiseen. Työttömyyden pitkittyminen puolestaan heikentää tulevaa ennustetta. Erityisesti irtisanomistapauksissa nopea paluu työmarkkinoille voi estää työttömyyden pitkittymistä. Toisaalta esim. Ruotsin TRR:n palvelumalli osoittaa, että huolella suunniteltu ja pitkälle kehitetty palvelukonsepti voi olla tärkeämpää kuin toimenpiteen ajoitus. f Varhainen puuttuminen työpaikoilla. Varhainen puuttuminen työpaikoilla havaittaviin työsuhteiden jatkuvuutta uhkaaviin riskitekijöihin voi vähentää poistumaa työvoimasta. Mm. ESRprojekteissa on saatu kokemuksia menetelmistä, joita voidaan hyödyntää työpaikoilla. Menetelmillä voidaan parantaa työsuhteiden jatkuvuutta mutta myös lisätä organisaatioiden henkistä ja sosiaalista pääomaa. Nämä seikat puoltavat resurssien suuntaamista varhaiseen puuttumiseen työpaikoilla. II Menetelmien kehittäminen a Varhainen havaitseminen ja puuttuminen. Asiakkaiden profiloinnilla voidaan pyrkiä tehostamaan varhaista havaitsemista ja varhaista puuttumista. Tähänastiset kokemukset eri maista ovat sekä puolesta että vastaan. Tilastolliset menetelmät voivat vain osittain korvata ammattitaitoisen, asiakaspalvelussa olevan henkilön arviointia. Varhaiseen havaitsemiseen liittyy 14

16 myös riskitekijöiden tunnistaminen. Erityisesti terveyden merkitys riskitekijänä ansaitsee tähänastista suuremman huomion työllisyysstrategian kehittämisessä sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. b Yksilölliset toimenpiteet. Tehokas puuttuminen tapauksiin, joissa asiakaskohtainen riski on havaittavissa. Toimenpiteet tulisi voida kohdistaa tapauksiin, joissa tehostetusta palvelusta saatava lisähyöty arvioidaan suuremmaksi kuin palvelusta aiheutuvat kustannukset. Yksilöllisten palvelumallien kehittämisessä voidaan käyttää mm. kustannusvaikuttavuuden arviointia ja laskentaa. c Yksilötason työurien seuranta. Työurien kehityksen jatkuva seuranta työvoimatoimistoissa tai yhteispalvelupisteissä tuottaa arvokasta palautetietoa palvelujen tarpeista ja vaikutuksista. Työvoimatoimistojen asiakasseuranta on jo varsin kattavaa. Kuitenkin tiedon kulku eri toimijoiden välillä on osin puutteellista. Osittain kyse on sektorirajoista ja omaksutuista työtavoista. Osin on kysymys tietosuojasta. Myös tietojen määrittelyn tulisi olla riittävän yhdenmukaista. Työurien kehityksen seuraaminen edellyttää tiedon kulun parantamista eri toimijoiden välillä. d Työmenetelmien kehittäminen. Mm. ESR -projekteissa on pyritty kehittämään varhaiseen puuttumiseen luettavia toimintatapoja ja menetelmiä, joita voidaan siirtää jatkuvaan asiakaspalveluun. Kuitenkin projektien vetäjien toimintaedellytykset, toimeksiannot, motivaatio ja ammatillinen pätevyys voivat poiketa suuresti jatkuvassa asiakaspalvelussa olevien henkilöiden vastaavista ominaisuuksista. Palvelumallien tulisi hyödyntää sekä viranomaistoiminnan jatkuvuutta, että projektimuotoisella työllä saatua vaikuttavuutta. e Ikäkohorttien työurien seuranta ja ennakointi. Ikäkohorttien työurien seuranta ja ennakointi voi parantaa erityisesti koulutuksen suunnittelua sekä koulutuksen ja tulevien työvoimatarpeiden yhteensovittamista. Tähän liittyy myös TE-keskuksissa toteuttavia kehittämishankkeita, joilla voidaan tukea eri alueiden elinkeinopoliittisia tavoitteita. III Palvelun tuottajien osaamisen ja ammattitaidon lisääminen a Virkailijoiden osaamisen lisääminen. Varhainen puutuminen ja preventiiviset vaikutukset yleensä voi olla yksi henkilöstön koulutuksen teema. Koulutusta tarvitaan erityisesti silloin, jos preventiivinen toiminta saa nykyistä suuremman merkityksen toiminnan ohjaamisessa. b Osaamisen ostaminen. Vaihtoehtona julkisten palvelujen kehittämiselle on palvelujen ostaminen. Toisaalta myös ostaminen on ammattitaitoa vaativaa toimintaa. Tilattavan palvelun tavoitteena oleva tulos on pystyttävä määrittelemään ja mittaamaan riittävän tarkasti. c Kumppanuus. Myös kumppanuuteen perustuva eri osaamisalueita ja intressiryhmiä edustavien henkilöiden yhteistoiminta voi verkottumisen avulla tuoda lisää osaamista palveluprosessiin. IV Makrotason toimenpiteiden merkitys Edellä olevat kohdat I - III kuvaavat pääasiassa mikrotason toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia. Mikrotason palvelutoimenpiteillä saadaan vaikutusta vasta, jos myös työvoiman kysyntä kasvaa. Makrotason politiikan vaikuttavuus voi olla suurempi kuin se, mitä palvelujen kehittämisellä 15

17 voidaan saada aikaan. Jatkotyön yhteydessä selvitetään erikseen varhaisen puuttumisen vaikutuksia eri työmarkkinatilanteissa. V Eri toimintalinjojen vaikuttavuuden vertailu Arvioinnin keskeinen kysymys projektin jatkotyössä kohdistuu siihen, millä uudistuksilla voidaan saavuttaa yksilöllisten työurien ja työllisyyden kannalta paras tulos. Puheenvuorojen, osaselvitysten ja asiantuntijoilta pyydettävien arviointien perusteella arvioidaan, mitkä varhaiseen puuttumiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet tai toimintamallit ovat kustannustehokkaimpia tai tuottavat suurimman hyödyn suhteessa kustannuksiin. Tarkastelu kohdistuu varhaiseen puuttumiseen sekä jossain määrin myös yleisemmin preventiiviseen toimintaan. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät mm. erilaiset työllisyysperusteiset subventiot, työvoimapoliittinen koulutus, kannustavuutta lisäävät toimenpiteet, veroratkaisut jne. 19. Jatkotehtävät Projektin loppuvaihe kattaa osaprojektien tulokset sekä loppuseminaarin alustukset sekä näiden yhteydessä käydyt keskustelut ja asiantuntijoiden kuulemiset. Loppuseminaari pidetään Projekti päättyy Loppuraportti luovutetaan sekä työministeriölle että Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolle. Liitteet 16

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot