Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009"

Transkriptio

1

2 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Puolustusministerin katsaus Kansliapäällikön katsaus Toiminnan vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullinen toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Puolustuspolitiikan valmistelu Hallinnonalan ohjaus Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Ministeriön yhteiset tehtävät Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 57

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Puolustusministerin katsaus Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko säilytti puolustuksemme peruslähtökohdat ennallaan. Puolustusjärjestelmämme perustuu alueellisiin joukkoihin ja valtakunnallisiin liikkuviin joukkoihin. Järjestelmä kattaa koko maamme. Perustana ovat yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi. Tosin selonteossa ennakoitiin jo se tosiasia, että pitkällä aikavälillä joukkojen määrää joudutaan vähentämään ikäluokkien pienenemisen ja materiaalin vanhenemisen myötä. Jatkuva koulutus ja nykyaikainen välineistö nousevatkin yhä merkittävämpään asemaan. Selonteon edellyttämät jatkotehtävät käynnistyivät hallinnossa toimintavuoden aikana. Syyskuussa käynnistettiin selvitystehtävä puolustusvoimien organisaation, varuskuntarakenteen ja asevelvollisuuden kehittämisestä. Tarkasteluun sisältyvät myös asevelvollisten koulutusjärjestelmän ja kutsuntajärjestelmän kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden turvaamiseen vaikuttavia kehityskulkuja sekä järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hallitus on kehyskauden aikana paikannut edellisvuosien rahoituskuopat palauttamalla toiminnan tason ja tekemällä välttämättömiä materiaalihankintoja. Suorituskykyjen kehittämisen haasteita ovat muun hintakehityksen ylittävä puolustusmateriaalin kallistuminen sekä toiminnan ylläpitoon tarvittavien määrärahojen riittävyys. Puolustusmateriaalihankinnoista merkittävin oli pääkaupunkiseudun ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä siihen liittyvän tutkakaluston hankinta. Hankkeen maksatukset ajoittuvat vuosille ja järjestelmän avulla saavutetaan operatiivinen kyky aina 2030-luvulle saakka. Hallinnonalan keskeisten hankkeiden ja elvytystoimien työllistämisvaikutuksen on arvioitu olevan yhteensä noin 2600 henkilötyövuotta seuraavien muutaman vuoden ajan. Erityisesti elvyttävinä toimina puolustushallinto aikaisti taantuman vuoksi maastokuorma-autohankintojaan tilaamalla 60 suojattua maastokuorma-autoa kotimaiselta teollisuudelta sekä aikaisti Rauma luokan ohjusveneiden peruskorjausta. Kotimaiselta teollisuudelta tilattiin ampumatarvikkeita yhteensä 121 miljoonan euron arvosta. Lisäksi tehtiin päätöksiä omasuojajärjestelmän tuotekehityksestä, naamioverkkojen ja suojanaamareiden hankinnoista. Kaikkiaan elvytysten työllistävä vaikutus on noin 1500 henkilötyövuotta. Suomi toimi vuoden ajan pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajamaana. Yhteistyömuodoissa saavutettiin merkittävää rationalisointia, kun aiemmin erillisinä rakenteina toimineet Nordsup, Nordac ja Nordcaps yhdistettiin yhdeksi Nordefco rakenteeksi. Marraskuussa isännöimme Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistä puolustusministerikokousta Helsingissä. Kansainvälisessä kriisinhallintatyössä Suomen pääkohteet olivat Kosovossa, Afganistanissa ja Tsadissa. Rauhanturvaajien palvelussuhde-ehtoja on kehitetty vuoden aikana korottamalla palkkoja ja päivärahoja sekä parantamalla vakuutusturvaa. Rauhanturvatehtäviin hakeutuvien määrä onkin kohonnut selvästi toimintavuoden loppujakson aikana. Puolustushallinnossa valmistellaan parhaillaan strategiaa, joka ulottuu vuoteen Olemme tietoisia taloudellisen taantuman, yhteiskuntarakenteen muutoksen, pienenevien ikäluokkien sekä jatkuvasti kallistuvan aseteknologian meille asettamasta haasteesta. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on näkynyt yhä selkeämmin kuluneen toimintavuoden aikana ja suuntauksen vahvistuminen on kansallinen etumme.

4 Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriölle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Puolustusvoimien ruokahuollon (PURU) kehittämisen osalta tta ei saavutettu kokonaan, vaan työ jatkuu vuonna Tuottavuudelle ja taloudellisuudelle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Ministeriön kehittämistyötä on jatkettu ja ministeriön uuden organisaation mukainen työjärjestys vahvistettiin Kehittämistyöllä ja organisaatiomuutoksella on pyritty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvistamalla kokonaisuuden hallintaa ja strategista johtamista sekä tehostamalla ministeriön resurssien käyttöä. Puolustuspoliittisessa suunnittelussa jatkettiin uuden strategisen suunnitelman laatimista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Toinen keskeinen osa-alue oli valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS) toimeenpanon ohjaus. Puolustushallinto jatkoi aktiivista osallistumistaan kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Keskeisimpiä tehtäviä olivat osallistuminen Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön (PfP) ja suunnittelu- ja arviointiprosessiin (PARP). Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). ISAF-operaation strategisten kuljetusten ja logistiikan kustannustehokkuutta lisättiin yhteispohjoismaisilla järjestelyillä ja Afrikkaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen. Vuoden aikana Suomi osallistui 11 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Vuoden lopulla suomalaisia rauhanturvaajia palveli sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa noin 500 sotilasta. Kriisinhallintatoiminnan painopisteinä olivat Länsi-Balkan ja Afganistan. Kertomusvuonna tarkistettiin merkittävillä taloudellisilla panostuksilla sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palkkauksia, korotettiin kriisinhallintapäivärahoja sekä parannettiin kriisinhallintatehtävissä olevien vakuutusturvaa. Palvelussuhteen ehtojen tarkistuksilla tuettiin kriisinhallintahenkilöstön rekrytointia ja parannettiin palvelusmotivaatiota kriisinhallintatehtävissä. Aluevalvonnan kehittäminen kuuluu ministeriön painopistetoimintaan, joten ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken edistettiin. Myös kansallisen merivalvonnan ulottuvuutta Itämerellä parannettiin edistämällä operatiivisen meritilannekuvan vaihtoon liittyvää yhteistyötä. Lisäksi suojelualan koordinaatiota kehitettiin sekä toimialan verkottumista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Materiaalialalla oli keskeistä hankeohjauksen ohella puolustusmateriaalin vientivalvontaa sekä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva lainsäädäntötyö, teollisuuden elvytyspaketin valmistelu sekä kansainvälinen materiaalialan yhteistyö. Maastavientilainsäädännön uudistamista sekä turvallisuus- ja puolustushankintoja koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella Hankeohjauksessa korostuivat erityisesti keskipitkänkantaman ilmatorjuntahanke sekä keski- ja kaukovalvontatutkahankkeet. Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa kotimaisen teollisuuden asemaa parannettiin jossain määrin lisätalousarvioihin sisältyvillä elvytystoimilla sekä ministeriön sisäisin toimin. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan painopisteitä olivat mm. tilahallinnan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen, räjähdeturvallisuuden kehittäminen, kestävän kehityksen strategian laatiminen ja ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten hallinta. Puolustusministeriön lainsäädäntöhankkeita vuonna olivat HE 25/ Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä vastavuoroisista puolustushankinnoista tehdyn pöytäkirjan hyväksy-

5 5 misestä sekä laiksi mainitun pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, HE 79/ laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta, HE 96/ laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 30 ja 37 :n muuttamisesta, HE 186/ Suomen, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Espanjan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin, Italian, Ranskan, Ruotsin ja Saksan välillä ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan soveltamisesta ja HE 196/ vp laeiksi puolustusvoimista annetun lain sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 13 ja 34 :n muuttamisesta. Tutkimuksen yhteiskuntapolitiikkoja tukevista hankkeista merkittävimmät ovat liittyneet valtioneuvoston sektoritutkimuksen kehittämiseen kuuluvan turvallisuustutkimuksen ohjaukseen. Ministeriö on ollut vastuussa kansallisen turvallisuustutkimuksen kokonaiskoordinaatiosta. Arviointia on toteutettu YETTS:n toimeenpanoon ja MTS:n kehittämiseen liittyen. Asevelvollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvillä tutkimuksilla on tuettu ns. Siilasmaan työryhmää. Keskeisiä kumppanuus- ja palvelukeskushankkeita olivat puolustusvoimien ruokahuoltoa ja vaatetushuollon järjestelyjä koskevat selvitystyöt. Tämän ohella painopisteenä on ollut valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanon ohjaus- ja koordinointi hallinnonalalla. Hallinnon toiminnan yksittäisiä kehittämiskohteita ovat olleet mm. MATINE, MTS, sekä sotilasmuseotoiminta. Vuosi oli MILLOG:n ensimmäinen toimintavuosi ja toiminnasta saadut kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Puolustusministeriön vastuulla olevaa turvallisuusverkkohanketta (TUVE) on toteutettu suunnitelmallisesti ottaen huomioon puolen vuoden viivästyminen hankkeen aloittamisessa. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittämiseen pyrkivä TAHKO-hankkeen määräaikaa jatkettiin vuoden 2011 loppuun saakka. Ministeriön henkilöstö-, talous- ja tietoteknisten tukipalvelujen siirtämistä valtion yhteisissä palvelukeskuksissa tuotettaviksi on jatkettu, mihin liittyen ministeriön omia työprosesseja on kehitetty muuttuvia palveluntuotantorakenteita vastaavaksi. Puolustusministeriö on osallistunut aktiivisesti valtiovarainministeriö asettaman sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman) toteuttamiseen. Sähköisen asioinnin palvelut asevelvollisille ja reserviläisille on asetettu ehdolle SADe-ohjelmasta keskitetysti rahoitettavien palvelukokonaisuuksien joukkoon. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön toimintavuoden keskeisinä tehtävinä on käynnistetty YETT-strategian päivitystyö hallitusohjelman sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteiden mukaisesti. VALHA-harjoituksen valmistelua on jatkettu ja luotu edellytykset toteuttaa harjoitus vuonna Puolustusministeriö on osallistunut toimitilojensa käynnissä olevien perusparannustöiden aikaiseen jatkosuunnitteluun ja valmistellut vuonna 2010 tapahtuvaa tilojen käyttöönottoa. Ministeriön toiminnan väliaikainen hajaantuminen neljään toimipisteeseen on kuormittanut sisäistä toimintaa. Puolustusministeriön henkilöstön työtyytyväisyyttä on selvitetty säännöllisesti. Vuonna kyselyyn vastasi noin 68 % henkilöstöstä työtyytyväisyyttä osoittavan keskiarvon ollessa 3,48. Koko valtioneuvoston keskiarvoon verrattuna PLM:n tulos oli 0,10 yksikköä parempi ja parannusta vuoteen 2008 verrattuna tapahtui 0,02 yksikköä. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Tuottavuusohjelman edellyttämä henkilötyövuosikatto ja todennäköisesti jatkuvat toimintamenoleikkaukset edellyttävät ministeriön toiminnan kehittämistä edelleen. Siirtymisen prosessilähtöiseen toimintatapaan vuoden alusta ja ministeriön tulosjohtamisen terävöittämisen uskotaan osaltaan edesauttavan tehtävien ja resurssien välisen tasapainon löytymistä.

6 6 1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulosasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriölle asetettu vaikuttavuustavoitteet puolustuspolitiikalle, kansalliselle puolustukselle, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle sekä osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan Toiminnan vaikuttavuus 1 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Vaikuttavuus 2008 Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. Puolustuspolitiikan valmistelulle asetettu vaikuttavuustulos toteutui. Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laadintaa jatkettiin. Strateginen suunnitelma viimeistellään vuoden 2010 alussa, mutta sen toimeenpano ja jalkauttaminen on käynnistetty jo vuoden aikana. Kehitettiin puolustusministeriön keskipitkän aikavälin suunnittelua. Kehittämisen vaikutukset konkretisoituivat ministeriön organisaation uudistamisessa ja konserniohjauksen kehittämisessä. Puolustushallinto osallistui täysipainoisesti Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja jatkoi osallistumistaan unionin kriisinhallintaoperaatioihin. Osana turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa puolustusministeriö perusti työryhmän arvioimaan EU:n avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen vaikutuksia puolustushallinnon näkökulmasta. Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa Puolustusministeriö osallistui Suomen ja Naton väliseen rauhankumppanuusyhteistyöhön (PfP) liittyvien kantojen valmisteluun sekä ohjasi puolustusvoimia ja Nato-edustustoa hallinnonalan asioissa. Tiedonvaihtoa Nato-edustuston, ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja Pääesikunnan välillä tehostettiin aloittamalla säännölliset videoneuvottelut. Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). Nairobiin Keniaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen kehittämistä Itä-Afrikassa. Asevalvontayhteistyöhön puolustushallinto osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa. Valmistelut liittymiseksi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen keväällä 2012 päätettiin käynnistää. Puolustushallinto osallistui YK:n alaisen CCW-sopimuksen puitteissa käytäviin rypäleaseiden rajoittamista koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi puolustushallinto osallistui asevalvontayhteistyön kehittämiseen joukkotuhoaseiden, -materiaalien sekä niihin liittyvän 1 Vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi asetetut keskeiset toiminnalliset tulostavoitteet ovat toteutuneet. Arvioinnissa on käytetty valtion yleistä asteikkoa 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

7 7 tietotaidon leviämisen estämiseksi. Asevientipolitiikkaa ja vientivalvontatoimintaa hoidettiin hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa. Vientilupapäätöksissä otettiin huomioon pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös puolustustarvikkeiden viennissä. Hallinnonalan ohjaus Vaikuttavuus 2008 Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten 3,6 4 3,9 linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien vel- voitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. Hallinnonalan ohjaukselle asetettua tulostta ei aivan saavutettu asetun tason mukaisesti. Hallinnonalan lainsäädäntöhankkeet toteutuivat suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta Jehovan todistajien asepalveluksesta vapauttamisesta annetun lain tarkistamista. Mahdollinen lain tarkastamiseen tai kumoamiseen liittyvä jatkovalmistelu jäi odottamaan poliittista linjausta. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytettiin materiaalihankintoihin. Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisen kriisinhallinnan mahdollistava yhteistoimintakyky. Puolustusmateriaalihankkeita toteutettiin puolustusselonteon linjausten pohjalta kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteensopivuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Ministeriön puolustusmateriaali hankintoja koskevaa uusittua ohjeistusta valmisteltiin vuoden aikana ja se saadaan valmiiksi vuonna Puolustusministeriö varmisti virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa osaltaan sen, että palkkausmenojen kokonaismäärä kasvoi ainoastaan budjettirahoituksen puitteissa säännönmukaisesti toteutettavilla valtion palvelussuhteen ehtojen yleisillä tarkistuksilla. Puolustusministeriö varmisti osaltaan toimintatapamalleja kehitettäessä, että puolustushallinnossa toimitaan hyvän työnantajan ja työyhteisön tavoin. Toimintatapamallien muutostilanteissa, kuten maavoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuushankkeen toteuttamisen yhteydessä, muutoksen kohteena olleen henkilöstön asema pyrittiin turvaamaan mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ja kehittämisen yhteiskuntapolitiikkoja tukevista hankkeista merkittävimmät ovat liittyneet valtioneuvoston sektoritutkimuksen kehittämiseen kuuluvan turvallisuustutkimuksen ohjaukseen ja siinä erityisesti kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian koordinointiin yhdessä sisäministeriön kanssa. Siihen liittyen ministeriö on ollut vastuussa myös kansallisen turvallisuustutkimuksen kokonaiskoordinaatiosta. Lisäksi on tuettu Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmää ja toteutettu puolustusministeriön kehityshanketta (PUKE) ja siihen liittyvää konserniohjauksen vahvistamista. Tarkastelujaksolla toteutettiin valtioneuvoston tuottavuusohjelmaan ja kumppanointiin liittyviä sekä muita talouden ja toiminnan tasapainottamiseen kuuluvia kehittämistoimia. Tilaaja-tuottajamallin käyttöä hallinnossa edistävät kumppanuus- ja palvelukeskushankkeita olivat Puolustusvoimien ruokahuoltoa ja vaatetushuollon järjestelyjä

8 8 koskevat selvitystyöt. Puolustusvoimien ruokahuollon kehittämisen osalta tta ei saavutettu kokonaan, vaan työ jatkuu vuonna Lisäksi sotamuseotoiminnan kehittämiseksi pyydettiin pääesikunnalta selvitys sotilasmuseotoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittämishankkeessa (TAHKO) jatkettiin Valtiokonttorin Kieku-ohjelmassa yhdenmukaistettavien valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä ja käyttöön ottamista puolustushallinnossa. Hankkeen puitteissa toteutettiin hallinnonalalla talous- ja henkilöstöhallinnon työmäärää todentava henkilötyövuosikysely, joka osoitti, että asetettuja tuottavuustavoitteita ei ole vielä saavutettu. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöalan kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseen ja ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen hallintaan. Ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten hallintaa koskeva kokonaissuunnitelma ja sotilasalueisiin liittyvää kansainvälistä sotilaallista ja kaupallista yhteistoimintaa koskevat selvitykset valmistuvat vuoden 2010 keväällä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisessä painopisteenä oli PURAKE hankkeen mukaisen kehittämisen jatkaminen ja laitosta koskevien valtioneuvoston tuottavuus- ja alueellistamishankkeiden toimeenpano. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun uuden lain (556/2007) voimaan tullessa annetun ohjauksen tavoitteet on saavutettu hyvin ja toiminta on vakiintunut eri toimijoiden kesken. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus on saatu tyydyttävälle tasolle. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta jatkoi aktiivista työskentelyä antamalla kehittämisesityksiä muun muassa selontekoprosessissa ja YETTS:n päivittämisprosessissa. Kansallinen puolustus Vaikuttavuus 2008 Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuva. Puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämälle johtamis- ja päätöksentekokyvylle sekä hallinnonalan tilannekuvan ylläpitämiselle asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä varmistettiin luomalla edellytykset puolustusvoimien operatiivisen tilannekuvan käytölle puolustusministeriössä mm. harjoittelemalla tilannekuvajärjestelmän käyttöä. Puolustuspoliittisen tilannetietoisuuden kehittämistyötä jatkettiin puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteistyöllä. Ensimmäinen versio uudesta toimintamallista on hahmotelmatasolla. Lisäksi puolustusministeriö osallistui aktiivisesti valtioneuvoston ennakointiverkoston toimintaan, valtioneuvoston kanslian tilannekuvatyöhön sekä elinkeinoelämän ja valtioneuvoston tilannekuvatyön kehittämiseen. Aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnan vakiinnuttamiseksi käynnistettiin puolustusministeriön johdolla aluevalvontaviranomaisten yhteistoimintaa kansainvälisistä harjoituksista annetun puolustusministeriön määräyksen päivittäminen. Lisäksi tehtiin sopimus Ilmavoimien ja Finavia Oyj:n välillä vuodelle 2010, jossa on määritelty sopimusosapuolten keskinäiset palvelut sekä niihin liittyvät kustannukset. Vuoden aikana jatkettiin ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Myös kansallisen merivalvonnan ulottuvuutta Itämerellä parannettiin edistämällä operatiivisen meritilanne-

9 9 kuvan vaihtoon liittyvää yhteistyötä. Lisäksi valmisteltiin osallistumista Euroopan laajuiseen MARSUR -tilannekuvajärjestelmään. Vaikuttavuus 2008 Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. Sotilaalliselle huoltovarmuuden turvaamiselle asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta sekä sen teknologisen osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistettiin mm. ulkomaisiin sopimuksiin sisällytetyllä teollisen yhteistyön vaateella sekä kotimaisilla tilauksilla. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Vaikuttavuus 2008 Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkei- den toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle (YETT) asetettu vaikuttavuus saavutettiin. On ylläpidetty laadukkaat edellytykset turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle sekä valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksille yhteen sovittaa kokonaismaanpuolustusta ja toteuttaa YETT-strategian toimeenpanoa. Strategian toimeenpanon yhteinen ja poikkihallinnollinen seuranta on edennyt suunnitelmien ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on käynnistetty suunnitelmien mukaisesti strategian päivitystyö. Puolustusministeriö on osallistunut valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten yhteistoimintaan tarkoitetun tietoliikenneverkko-hankkeen (TUVE hanke) valmisteluun ja toteuttamiseen. Kokonaishankkeen ja puolustusministeriön hallinnonalan osahankkeen organisaatio ja toimintamallit on suunniteltu ja otettu käyttöön. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Vaikuttavuus 2008 Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. Kyvylle osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Kertomusvuoden aikana puolustusministeriö varmisti osaltaan sotilaallisen kriisinhallinnan

10 10 kannalta keskeiset kansallisen tason toimintaedellytykset ja periaatteet sekä yleisjärjestelyt. Kriisinhallintatoiminnan painopisteinä olivat Afganistan ja Länsi-Balkan. Naton nopean toiminnan joukkojen (NATO Response Force, NRF) osalta seurattiin konseptin uudistusta Natossa. Lisäksi käynnistettiin valmistelut osallistumiseksi kahteen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuoden 2011 alkupuoliskolla (Pohjoismainen taisteluosasto ja Alankomaiden johtama taisteluosasto). Kansallisesti puolustusministeriö osallistui muun muassa Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian valmisteluun. Strategia julkaistiin marraskuussa. Puolustusministeriö kehitti sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palvelussuhteen ehtoja ja kriisinhallintahenkilöstön asemaa rekrytoinnin ja palvelusmotivaation edistämiseksi. Vuonna aikana parannettiin kriisinhallintatehtävien palkkakilpailukykyä suhteessa muuhun palkkauskehitykseen. Henkilöstön rekrytoinnin varmistamiseksi korotettiin kriisinhallintaoperaatioiden päivärahoja merkittävästi ottamalla huomioon palvelusolosuhteiden vaativuudet. Myös kriisinhallintahenkilöstön vakuutusturvaa parannettiin ottamalla erityisesti huomioon perheiden asema. Puolustusministeriö kiinnitti puolustusvoimien erityistä huomiota myös muihin kriisinhallintatehtävien houkuttelevuutta lisääviin keinoihin, kuten palkatun henkilöstön irrotettavuuden edistämiseen ja palvelusturvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen. Puolustusministeriö edellytti puolustusvoimilta omia toimenpiteitä kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen kannustamiseen niistä saatavan ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen vuoksi. Puolustusvoimat toteuttikin vuonna kriisinhallintatehtävien rekrytointikampanjan, jonka vaikutuksista on saatu hyviä kokemuksia. Puolustusministeriö vastasi Multinational Experiment (MNE) 5/6 kansallisesta koordinaatiosta. Toiminta lisäsi sekä kriisinhallinnan kehittämistyön kansainvälisyyttä että kansallista poikkihallinnollisuutta. Toiminta vaikutti osaltaan kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian laatimiseen Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden talousarviossa momentille (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Puolustusministeriö on myöntänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vuodelle yhteensä milj. euron valtionavustuksen. Puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen on Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle asetettu seuraavat tulostavoitteet:

11 11 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutu ) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) ( /vrk) Tuottavuus Julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (vrk) Laadunhallinta Kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) (asteikolla 1-5) 4,48 4,3 4,39 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) - 3,9 4,0 Toiminnan taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Tuotokset ja laadunhallinnalle asetetut koulutuksen tavoitteet ylittyivät. Julkisen hallintotehtävän mukainen koulutusvuorokausimäärä ylittyi 30,9 %. Koulutusvuorokausista sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta oli vrk, siviilikoulutusta ja muuta koulutusta (mm. messut ja esitelmätilaisuudet) vrk. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä oli lähes kolminkertainen asetettuun tavoitteeseen verrattuna. Kurssi- sekä työtyytyväisyydelle asetetut tavoitteet ylittyivät hieman, joskin kurssityytyväisyys laski vuoden 2008 tasosta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilötyövuosimäärälle vuodelle asetettu 44 henkilötyövuotta ylittyi kahdella henkilötyövuodella. Tämä aiheutui lähinnä suoritepalkkaisten koulutuspäälliköiden työmäärän kasvusta.

12 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulosasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulos, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien (pl. harjoittelijat) kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön tulosalueille. Henkilötyövuodet ( pl. harjoittelijat) tulosalueittain vuosina Tulosalue Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Asetettua tuottavuus saavutettiin. Toteutuneet henkilötyövuodet alittivat asetetun tavoitteen yhteensä 4 henkilötyövuodella. Ministeriön henkilötyövuosimäärän sopeuttaminen vuodelle 2010 asetettuun 135 henkilötyövuoden tavoitteeseen aloitettiin kertomusvuonna. Suurin vähennys on tapahtunut hallintoyksikössä, jossa vähennys oli 3 henkilötyövuotta. Muita merkittäviä vähennyksiä olivat turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön ja puolustuspoliittisen osaston noin 1 henkilötyövuoden vähennykset Toiminnan taloudellisuus Puolustusministeriön taloudellisuudelle on hallinnonalan tulosasiakirjassa asetettu tulos, joka perustuu ministeriön toimintamäärärahan käyttöön ja sen jakautumiselle ministeriön tulosalueille. Menot tulosalueittain vuosina (1 000 euroa) Tulosalue Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Asetettu taloudellisuus saavutettiin, kun huomioidaan Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta (TUVE) 2 edistäviin menoihin käytetty määräraha yhteensä 0,162 milj. euroa, jolloin ministeriön toimintamenomäärärahan käyttö vuonna oli yhteensä 15, 081 milj. euroa. Puolustusministeriön tulosalueille asetetut tavoitteet toimintamenomäärärahan käytölle toteutuivat hyvin. Toteutumien poikkeamat olivat muiden kuin sotilaallisen kriisinhallinnan osalta alle 8,5 %. 2 Vuodelle taloudellisuustta asetettaessa ministeriön toimintamenoihin myönnetty määräraha ei sisältänyt edellisvuodesta poiketen määrärahaa Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta (TUVE) edistäviin menoihin, joka vuonna oli siirretty omalle momentille

13 13 Kuluerien osuus % toimintamäärärahan käytöstä vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut 40 Vuokrat % Palvelujen ostot Vuosi Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Toimintamäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina (1 000 ) Euroa (1 000) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Vuosi Henkilöstömenojen ovat hieman pienemmät (0,8 %) kuin edellisvuonna. Tämä johtuu pääosin henkilötyövuosimäärän pienenemisestä (5 htv) ja myös muutaman viran pitkäaikaisesta aukiolosta. Palvelujen ostot pienenivät yhteensä 0,84 milj. euroa. Vähennyksestä noin 0,60 milj. euroa on vuodelle 2008 kohdistunut puolustusministeriön väistötilojen kunnostuksesta sekä itse muutosta aiheutuvien menojen poistuminen. Lisäksi asiantuntija- ja tutkimuspalvelut pienenivät noin 0,35 milj. euroa, joka pääosin aiheutui puolustusministeriön tutkimussuunnitelmassa olleiden hankkeiden perumisesta määrärahaleikkausten johdosta sekä julkisen hallinnon verkko-

14 14 turvallisuutta edistävän hankkeen asiantuntija- ja tutkimuspalvelujen ostojen pienenemisestä edellisvuodesta noin 0,1 milj. euroa. Atk:n käyttöpalvelujen sekä talous- ja henkilöstöpalvelujen ostojen menot ovat sen sijaan kasvaneet edellisvuoteen verrattuna yhteensä noin 0,147 milj. euroa (39,7 %), joka aiheutuu puolustusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT toimintojen siirtämisestä valtion konserniohjauksen mukaisesti palvelukeskuksien hoidettavaksi. Ministeriön päärakennuksen perusparannuksen ajaksi vuokraamat Kaartin Korttelin ulkopuolisten toimitilojen vuokramenot ovat lisänneet vuokramenoja vuonna. Muut kulut ovat pienentyneet 0,216 milj. euroa, mikä johtuu matkakulujen pienenemisestä noin 0,239 milj. eurolla. Matkakulujen vähentymiseen vaikuttivat lentohintojen alentuminen, Hanselin matkahallintoon liittyvät edulliset puitesopimukset ja edullisempien matkustusvaihtoehtojen käyttäminen esim. pääsääntöisesti edullisempien lentoluokkien käyttö. Palvelujen ostojen ja matkakulujen väheneminen näkyy kaikkien yksiköiden toimintamäärärahan käytön pienenemisenä vuoteen 2008 verrattuna. Pääosa matkakulujen vähennyksestä kohdistuu puolustus- ja resurssipoliittisten osastojen määrärahan käyttöön. Hallintopoliittisen osaston osalta pieneneminen johtuu lisäksi tutkimus ja kehittämistoimintaan liittyvien asiantuntija palveluiden ostojen vähenemisestä noin 0,084 milj. euroa. Toimintamäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina Turvallisuus-ja puolustusasian komitean sihteeristö Tarkastusyksikkö 386,4 414,3 346,0 303,1 392,5 423,2 361,2 351,4 Tiedotusyksikkö Hallintoyksikkö Resurssipoliittinen osasto Hallintopoliittinen osasto Puolustuspoliittinen osasto Puolustusministeriön ylin johto 500,3 526,0 398,1 425,2 282,4 268,3 251,5 212, , , , , , , , , , , , , , , , , euroa Hallintoyksikön määrärahan käytön pieneneminen yhteensä 0,711 milj. euroa aiheutuu pääosin aikaisemmin mainituista vuodelle 2008 kohdistuneista puolustusministeriön väistötilojen kunnostukseen sekä itse muuttoon kohdistuneista menoista. Lisäksi hallintoyksikön henkilöstökulut ovat henkilötyövuosien vähennyksestä (3 htv) johtuen vähentyneet noin 0,07 milj. euroa.

15 15 Toiminnan kustannukset Ministeriön toimintojen kulut ml. pääoman korkokustannukset (1 000 ) Toiminto Muutos (%) Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 993, , , , , , , ,5-2,2 Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 583, , , , , , , , ,5-8,1 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 742,1 429, ,5 956,0 648, , ,6 594, ,6 8,7 EU- ja kansainväliset asiat + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 001, , , , , , , , ,8-1,1 Muut miniteriökohtaiset erityistehtävät + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 248,5 251,0 499,5 266,2 298,1 564,3 224,3 213,9 438,2-15,7 Ministeriön yhteiset tehtävät (kustannukset vyörytetty em. toiminnoille) 5 431, , ,3-12,0 Yhteensä , , ,6-6,9 Puolustusministeriön toiminnan kulut pienenivät edellisvuoteen verrattuna 6,9 % (1,16 milj. euroa) ollen yhteensä 15,61 milj. euroa. Kulujen vähenemisestä pääosa kertyi toimintojen Ministeriön yhteiset tehtävät (0,89 milj. euroa) sekä Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu (0,22 milj. euroa) kulujen pienenemisestä Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 0,033 milj. euroa. Tuotot kertyivät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) 2 :ssä tarkoitetusta puolustusministeriön myöntämästä maastavientiluvasta perityistä maksusta. Tuottojen väheneminen maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista johtuu myönnettyjen vientivalvontapäätösten lukumäärän pienenemisestä (-24,0 %). Vientivalvontapäätökset muutos % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat (kpl) ,9 Myönnetyt luvat (kpl) ,0 Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina (euroa) muutos % Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 443,75 708,55 343,15 264,10-23,0 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista , , , ,00-7,8 Yhteensä , , , ,10-8,0

16 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriölle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on puolustusministeriön osastoille ja erillisille toimintayksiköille asetettu seuraavat keskeiset tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle Puolustuspolitiikan valmistelu Tulos mittari 1. Strateginen suunnittelu koko Tavoitetilan julkaisu 2. Ennakointijärjestelmän rakentaminen 3. Strategisen suunnitelman 2030 edellyttämä ohjaus puolustusvoimille 4. Strategisen suunnitelman jalkauttamisen käynnistäminenaisarvio asteikolla Puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 laadintaa jatkettiin. Suunnitelma viimeistellään vuoden 2010 alussa, mutta sen toimeenpano ja jalkauttaminen käynnistettiin jo vuoden aikana. Valmisteluprosessin aikana tiettyjä vuodelle asetettuja tavoitteita täsmennettiin tai niitä koskevat päätökset siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Hallinnonalan sisäinen suunnitteluyhteistyö mahdollisti strategiselle suunnittelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Tavoitetilan julkaisun osalta ei toteutunut. Päätös strategisen suunnitelman mahdollisesta julkisesta versiosta tehdään vuoden 2010 aikana. Ennakointijärjestelmän rakentamiselle asetettu saavutettiin osittain. Tilannetietoisuuteen liittyvän toimintatapamallin rakentaminen on kesken. Indikaattorijärjestelmän rakentaminen ei toteutunut johtuen suunnittelun keskeneräisyydestä ja rajallisista resursseista. Strategisen suunnitelman ohjaus annettiin alaiselle hallinnolle osallistumalla puolustusvoimien suunnittelutyöhön. Virallinen ohjaus jäi kuitenkin toteuttamatta suunnittelutyön pitkittyessä. Tavoitetaso saavutettiin osittain. Strategisen suunnitelman jalkauttamisen käynnistäminen toteutui ja osittain ylittyi. Puolustusministeriö on osallistunut puolustusvoimien suunnittelutyöhön ja osastrategiatyövaiheen valmistelu on käynnistetty. Tulos mittari 2. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko VNS 1) Toimeenpanon ohjaus sekä linjausten sisällyttäminen toimenpi- toimintasuunnitelma prosessiin teet tehty, /ei 2) Tutkimus- ja selvitystehtävien käynnistäminen toimenpiteet tehty, /ei 3 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

17 17 Asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Puolustusministeriö käynnisti Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanon ohjauksen heti selonteon tultua hyväksytyksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Selonteon keskeisimmät toimintalinjaukset ja tavoitteet kirjattiin kattavasti hallinnonalan toimintasuunnitelmaan Selonteon edellyttämät tutkimus- ja selvitystehtävät sisällytettiin toimintasuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin puolustusministeriön johtovastuulla olevat tutkimusja selvitystehtävät, valmisteltiin perusteet puolustusvoimien johtamille selvityksille sekä nimettiin puolustusministeriön edustajat puolustusvoimien työryhmiin. Syyskuussa käynnistettiin selvitystehtävä puolustusvoimien organisaation, varuskuntarakenteen ja asevelvollisuuden kehittämisestä. Tutkimus- ja selvitystehtävät valmistuvat pääsääntöisesti vuoden 2010 syksyyn mennessä, jolloin niiden tulokset ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman ja mahdollisen selonteon laadinnassa. Lisäksi ne tukevat puolustusministeriön ja puolustusvoimien strategista suunnittelua. Selonteon tutkimus- ja selvitystehtävien toteuttamista on seurattu järjestämällä koottuja tilannekatsauksia. Eduskunnan selontekopalautteessaan esittämät näkemykset on otettu huomioon tutkimusten ja selvitysten laadinnassa. Alueellisten sotilasläänien esikuntien muuttamisesta aluetoimistoiksi on annettu erillinen ohjauskirje. Tulos mittari 3. Vaikuttaminen kansainväliseen yhteistyöhön puolustuspoliittisten linjausten mukaisesti ja puolustuskykyä tukevalla tavalla 1) Hallinnonalan YTPP -toimenpiteiden suunnittelu, toimenpi- koordinointi ja toteuttaminen (ml. keskinäiteet tehty, sen avunannon velvoite ja yhteisvastuulauseke) /ei 2) Rauhankumppanuusohjelman suunnittelu ja toimenpiteet arviointiprosessiin (PARP) ohjauksen toimeenpano tehty, sekä uusien kumppanuustavoitteiden /ei valmistelu puolustusvoimien kehitysohjelmiin perustuen 3) Pohjoismainen puolustusalan yhteistyö Suomen arvio 4 puheenjohtajuuskaudella: asetettujen ta- asteikolla voitteiden saavuttaminen sekä pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen Afrikan rauhanturvakyvyn tukemisen ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osalta monikansallisesti ja kansallisesti. 4 Asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Puolustushallinto osallistui täysipainoisesti Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja jatkoi osallistumistaan unionin kriisinhallintaoperaatioihin. Osana turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa puolustusministeriö perusti työryhmän arvioimaan EU:n avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen vaikutuksia puolustushallinnon näkökulmasta. Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa Puolustusministeriö osallistui Suomen ja Naton väliseen rauhankumppanuusyhteistyöhön liittyvien kantojen valmisteluun sekä ohjasi puolustusvoimia ja Nato-edustustoa hallin- 4 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

18 18 nonalan asioissa. Tiedonvaihtoa Nato-edustuston, ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja Pääesikunnan välillä tehostettiin aloittamalla säännölliset videoneuvottelut. Suunnittelu- ja arviointiprosessissa (Planning and Review Process, PARP) saavutettiin asetetut kumppanuustavoitteet. Lisäksi jatkettiin vuonna 2008 käynnistettyä puolustusvoimien kehittämisohjelman ja kumppanuustavoitteiden integrointia. Naton nopean toiminnan joukkojen (NATO Response Force, NRF) osalta Suomi seurasi konseptin uudistusta Natossa. Jatkettiin kriisinhallintajoukkojen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointia Naton neliportaisen OCCarviointiprosessin mukaisesti. Tähän liittyen arvioitiin mm. ilmavoimien kansainvälinen valmiusjoukko. Ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua jatkettiin Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Lisäksi sovittiin yhteistyön käynnistämisestä Tallinnassa sijaitsevan Naton Cyber Defence - osaamiskeskuksen kanssa sekä jatkettiin osallistumista strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (SAC), jonka toiminta käynnistyi varsinaisesti vuonna. Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). ISAF-operaation strategisten kuljetusten ja logistiikan kustannustehokkuutta lisättiin yhteispohjoismaisilla järjestelyillä. Nairobiin Keniaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen kehittämistä Itä-Afrikassa. Tulos mittari 4. CBRN/-suojelualan ja asevalvonnan toimialan puolustuspoliittinen ohjaus: 1) Suojelualan koordinaation kehittäminen hallinnonalalla, toimenpi- toimialan verkottumisen edistämiteet tehty, nen puolustuskykyä ja Suomen sotilaallista /ei puolustamista tukevalla tavalla 2) Osallistuminen kansainvälisiin asevalvontaprosesseihin toimenpi- ja niihin liittyvien linjausten valmisteet tehty, telu sekä asevalvontamekanismien käytön ohjaus /ei hallinnonalalla Asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle suojelu- ja asevalvonta-aloja koskevan ohjauskirjeen huhtikuussa. Linjausten toimeenpanoa seurataan toiminnanohjausprosessin sekä koordinaatiokokousten kautta. Verkottumista kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa on edistetty, muun muassa EDA-yhteistyön puitteissa. Puolustushallinto on myös kehittänyt suojelualan suorituskykyjä, esimerkkinä Suojelun erikoisosaston (SEO) kehittäminen. Asevalvontayhteistyöhön puolustushallinto osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa. Valmistelut liittymiseksi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen keväällä 2012 päätettiin käynnistää. Puolustushallinto osallistui YK:n alaisen CCW-sopimuksen puitteissa käytäviin rypäleaseiden rajoittamista koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi puolustushallinto osallistui asevalvontayhteistyön kehittämiseen joukkotuhoaseiden, -materiaalien sekä niihin liittyvän tietotaidon leviämisen estämiseksi.

19 19 Tulos mittari 5. Hallitusohjelman mukainen puolustustarvikkeiden Arvio toiminnasta 4 4 vientivalvonta. ja - Hoidetaan maastavientilupa-asiat hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. sitä koskevien linjausten toteutumisesta Vientilupa-asiat on hoidettu hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti Hallinnonalan ohjaus Tulos mittari 1. Turvallisuustoiminta 1) Puolustushallinnon turvallisuustoiminnan strategian päivityksen käynnistäminen: tehtävänanto työryhmän perustamisesta ja suunnitelma työn toteuttamisesta laadittu. 2) Industrial Security Handbookin (ISHB) laadinta yhteisöturvallisuuden alalla: tuotteen julkaisu sähköisesti ja painotuotteena vuoden aikana. 3) Puolustushallinnon intressien turvaaminen vaikuttamalla aktiivisesti EU:n ja sen 27 jäsenmaan välisen tietoturvallisuussopimuksen ja EU:n neuvoston turvallisuussäännöstön sisältöön osana kansallista turvallisuusviranomaistoimintaa (NSA-DSA): osallistuttu ja vaikutettu aktiivisesti sopimuksen ja turvallisuusnormiston valmisteluun puolustushallinnon intressien varmistamiseksi. 4) Komiteatason yhteistyön aloittaminen NATOn turvallisuuselimien kanssa: tehtävänanto komiteatyöskentelyn aloittamisesta annettu. Turvallisuustoiminnalle asetettu taso saavutettiin. kokonaisarvio asteikolla Puolustushallinnon turvallisuuden strategian uudistustyö käynnistettiin aloituskokouksella syyskuussa. Samassa yhteydessä esiteltiin ja hyväksyttiin esitys työn toteuttamisesta aikatauluineen. Industrial Security Handbookin (ISHB) laadinta yhteisöturvallisuuden alalla käynnistyi keväällä. Johtuen EU:n neuvoston turvallisuussäännöstötyön aikataulun pitkittymisestä ja valtioneuvoston tietoturvallisuusasetuksen sekä lain kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista viivästymisestä jouduttiin ISHB:n aikataulua tarkentamaan syyskuussa ja julkaisua täten siirtämään vuodelle EU:n ja sen 27 jäsenmaan välinen tietoturvallisuussopimusluonnos jäädytettiin Suomen esityksestä siihen saakka kunnes EU:n neuvoston turvallisuussäännöstötyö valmistuisi. Jää- 5 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

20 20 dyttämisellä vältettiin sitoutumasta sellaiseen sopimukseen, jonka tarkasta sisällöstä ja vaikuttavuudesta ei ollut vielä siinä vaiheessa selkeää tietoa. EU:n neuvoston turvallisuussäännöstön Suomelle tärkeisiin kohtiin, kuten säännöstön kansalliseen velvoittavuuteen, vaikutettiin aktiivisesti siten, että EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset saatiin syntymään ilman ristiriitaa kansallisen lainsäädännön kanssa. Komiteatason yhteistyön aloittaminen NATON:n turvallisuuselimien kanssa ei toteutunut. Neuvottelut on käynnistetty virallisella tasolla, mutta asia on poliittisen ulottuvuutensa vuoksi vielä Naton komitearakenteen käsittelyssä. Tulos mittari Tavoite 2. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittäminen arvio 4 4 henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti. asteikolla - Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää kehitetään henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti vastaamaan osaamisen ja väestön ikääntymisen työmarkkinoille asettamia vaatimuksia Asetettu tulos toteutui. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisellä tulossopimuksella puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämissuunnitelman laatiminen on sovittu vuodelle Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittämistoimien vuoden osatavoitteet saavutettiin hyvin: aliupseeriston muodostamista jatkettiin, ja sitä tuettiin palkkausjärjestelmätarkistuksilla SAH-sopimusalalla. Osaamiseen tukeutuvan henkilöstöjärjestelmän kehittämistä tuettiin yleisesti paikallisesti toteutettavina olleilla palkkauserillä. Kustannuslaskennan raportointia parannettiin, mutta raportointi ei ole vielä hyvällä tasolla johtuen TAHTIjärjestelmän käyttöönoton osittaisesta viivästymisestä. Tulos mittari 3. Toiminta työnantajana tuottavuusohjelman tavoitteet kokonaisarvio 4 4 huomioon ottaen. 1) Varmistetaan, että hallinnonalalle asetetut tuottavuusohjelman henkilöstövähennystavoitteet on otettu huomioon virastojen suunnitelmissa, ja säästöt kohdennetaan hyväksytyllä tavalla puolustuksen kehittämiseen. 2) Hallinnonalan henkilöstövähennykset, rakennemuutokset ja toimintatapamallien uudistukset toteutetaan noudattaen hyvän työnantajan menettelytapoja. asteikolla Kyseessä on useammalle vuodelle ajoittuva, mutta vuoden osalta saavutettiin. Henkilöstövähennystavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan ja siihen kuuluvien virastojen taloussuunnitteluasiakirjoissa ja virastojen henkilöstövoimavarasuunnitelmissa. Hyvän työnantajan ja työyhteisön menettelytapoja on sovellettu hyvin hallinnonalan virastojen toimintatapojen muutostilanteissa/muutostilanteita suunniteltaessa. Puolustusvoimien toimintamenoihin ei kohdistettu valtion tuottavuusohjelmaan perustuvia euromääräisiä vähennyksiä. 6 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto S e l v i t y s o s a : PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE2016 21.10.2015 Kotimaisen puolustusteollisuuden tila syksyllä 2015 Puolustusteollisuuden PKT-yritykset ovat ahdingossa. PUTU-lain voimaantulon jälkeen suurissa kansainvälisissä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 FI.PLM. 2009-1232 1919/20.05.00/2008 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2008 sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus...3 1.1.1 Puolustusministerin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

01. Puolustusministeriö

01. Puolustusministeriö 01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET Esittely Puolustusvaliokunnalle 5.11.2015 4.11.2015 1 Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa Millog-kumppanuus

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot