VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN

2 2 Tiedustelut: Helena Korhonen Puh. (09) Sähköposti: Taitto: Helena Korhonen ISBN Edita Oyj Helsinki 2001

3 3 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Matti Salminen, Virpi Einola-Pekkinen, Jukka Erkkilä ja Johanna Nurmi Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto Julkaisun laji: Muistio Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Julkisen hallinnon toimivuuden ja arvioinnin kehittäminen Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtiovarainministeriö asetti Julkinen sektori osana kansallista kilpailukykyä -hankkeen, jonka tavoitteena on 1) kehittää julkisten palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä (Palvelu- ja laatuhanke) sekä 2) tehostaa julkisten organisaatioiden strategista johtamista (BSC-forum). Hankkeen kotisivu on osoitteessa Osana keskushallinnon uudistamista Palvelu- ja laatuhankkeen tehtävänä on ollut selvittää hallinnon ja julkisten palvelujen laatuun ja arviointiin liittyviä linjakysymyksiä (keskushallinnon osahankkeet 3.2 ja 3.3). Valtioneuvoston periaatepäätökseen (1998) laadukkaista palveluista ja hyvästä hallinnosta sisältyy useita kohtia, joissa painotetaan julkisten palvelujen laatua, kansalaiskeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa. Julkisen sektorin laatupolitiikan keskeisiä kysymyksiä on linjattu myös Julkisten palvelujen laatustrategiassa, joka valmistui Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko valtion, kuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajia. Strategiaan sisältyy 12 -kohtainen suositusosa, jossa on linjattu koko julkisen sektorin yhteistä laatutyötä ja laatupolitiikkaa. Strategia nostaa esille mm. julkisten palvelujen laatukriteerit ja laadunarvioinnin, palvelusitoumukset, asiakaspalautteen ja henkilöstötilinpäätökset sekä asiakaskeskeisen palveluperiaatteen. Valtioneuvoston tasolla on tarpeen ottaa kantaa keskeisiin hallinnon laatupolitiikan sekä palvelujen laadun ja arviointitoiminnan linjakysymyksiin. Niiden avulla voidaan suunnata eri hallinnonalojen laatutyötä ja arviointitoimintaa valtioneuvoston yhteisten linjausten ja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi muistiossa on hahmoteltu yhteisiä linjauksia ja menettelytapoja keskushallinnon organisaatioiden vertailukehittämiselle ja käytännön arviointityölle. Ministeriöiden ja virastojen sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Tulosohjauksen kehittämisessä haasteena on toiminnan laatutavoitteiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden liittäminen osaksi tuloksellisuuden seurantaa. Ministeriöiden tehtävänä on varmistaa oman hallinnonalansa ohjauksessa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Avainsanat: asiakaskeskeisyys, arviointi, julkiset palvelut, laatupalkintokriteerit, laatutavoitteet, tulosohjaus, vertailukehittäminen Muut tiedot: Valtion keskushallinnon uudistaminen, osahankkeet 3.2 ja 3.3 Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Kokonaissivumäärä: 11 Jakaja: valtiovarainministeriö Kieli: Suomi Hinta: Kustantaja: valtiovarainministeriö Luottamuksellisuus: Julkinen

4 4 JOHDANTO Hallinnon laadun ja arvioinnin kehittäminen on osa Valtioneuvoston kesäkuussa 2000 asettamaa keskushallintohanketta (osahankkeet 3.2 ja 3.3). Ajankohtaisia syitä laadunhallinnan menetelmien ja arvioinnin kehittämiselle ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden kehittäminen. Strategisesti tärkeiksi havaittujen toimintojen ja hankkeiden seuranta edellyttää arviointitietoa. Toiminnan arviointi voidaan nähdä osana johtamisen ja tulosohjauksen uudistamista. Hallinnonalarajojen yli menevät tehtäväkokonaisuudet, toimintapolitiikat ja ohjelmat vaativat monipuolista arviointia ja arviointiosaamista. Samoin tarve kansainväliseen vertailuun mm. Euroopan unionissa on luonut lisääntyvää arviointitarvetta. Valtioneuvoston tasolla on tarpeen ottaa kantaa keskeisiin hallinnon laatupolitiikan ja palvelujen laadun sekä arviointitoiminnan linjakysymyksiin. Niiden avulla voidaan suunnata eri hallinnonalojen laatutyötä ja arviointitoimintaa valtioneuvoston yhteisten linjausten ja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi muistiossa on hahmoteltu yhteisiä linjauksia ja menettelytapoja keskushallinnon organisaatioiden vertailukehittämiselle ja käytännön arviointityölle. Tähän liittyy muun muassa yhteisen arvioinnin viitekehyksen käyttäminen, arviointiosaamisen vahvistaminen ja arvioitsijoiden edellytykset toimia hallinnon yhteisenä resurssina. Oleellisena osana linjauksia on myös vertailukehittämisen edistäminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ministeriöiden tehtävänä on oman hallinnonalansa ohjauksessa varmistaa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Hallitusten linjauksia julkisten palvelujen laadun parantamiseksi on tehty useissa OECD-maissa, kuten Englannissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Irlannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Kanadassa. Laatupolitiikan kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat kansalaisten hyväksyntä ja tuki julkisille palveluille sekä julkisten palvelujen tuottajien, kuten valtion ja kuntien kyky suoriutua palvelutehtävistään. Hallinnon ja palvelujen laatukysymykset ovat viime vuosina nousseet esiin myös EU -tasolla. Hallintoministerit ovat vuonna 1998 antaneet EU:n henkilöstö- ja hallintopääjohtajien tehtäväksi edistää laadunkehittämistä jäsenmaiden välillä. Konkreettisesti tämä työ on kanavoitunut pääjohtajakokouksen alaisen Innovative Public Services EU Groupin työn kautta. Ryhmän tuella järjestetään kahden vuoden välein toistuva EU:n julkisen sektorin laatukonferenssi (1. Lissabonissa, toukokuussa 2000 ja 2. Kööpenhaminassa, lokakuussa 2002). Ryhmässä on myös laadittu jäsenmaiden välinen julkisen sektorin organisaatioiden itsearviointimalli CAF (Common Assessment Framework), joka julkaistiin suomeksi kesäkuun 2001 alussa. Lisäksi ryhmä koordinoi keväällä 2001 perustetun European Benchmarking Networkin (EBN) toimintaa. Tämä verkosto keskittyy edistämään ja koordinoimaan jäsenmaiden julkisen sektorin organisaatioiden välistä vertailukehittämistä. Suomessa julkisen sektorin kehittämislinjaukset ovat viime vuosina noudatelleet näitä EU - yhteistyössäkin vakiinnutettuja kehittämissuuntauksia, kuten hallinnon ja julkisten palvelujen laadunarvioinnin ja vertailumenetelmien kehittäminen.

5 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Hyvin toimivat julkiset palvelut luovat perustaa kansalaisten hyvinvoinnille ja yritystoiminnalle sekä tukevat osaltaan Suomen menestymistä. Kansalaisten ja yritysten julkisista palveluista saamat kokemukset antavan suunnan julkisten palvelujen laatutyölle ja laadun jatkuvalle parantamiselle. Kansalaiset ja yritykset hallinnon asiakkaina odottavat avoimuutta ja oikeaa tietoa julkisista palveluista, omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä menettelytavoista mahdollisten virheiden ja ongelmien sattuessa. Keskeinen vaatimus hallinnon avoimuuden kannalta on ymmärrettävän ja luotettavan tiedon tuottaminen ministeriöiden ja virastojen toiminnasta ja tuloksista. Tähän haasteeseen voidaan vastata kiinnittämällä huomiota hallinnon tuloksista kertovan tiedon tuottamiseen ja korostamalla erityisesti asiakasnäkökulmaa hallinnon ja palvelujen arvioinnissa sekä soveltamalla monipuolisesti erilaisia laatutyön menetelmiä. Ajankohtaisia syitä arvioinnille ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Strategisesti tärkeiksi havaittujen toimintojen ja hankkeiden seuranta edellyttää arviointitietoa. Hallinnonalarajojen yli menevät tehtäväkokonaisuudet, toimintapolitiikat ja ohjelmat vaativat monipuolista arviointia ja arviointiosaamista. Näkökulmiltaan monipuolisella arvioinnilla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja oikea kehityssuunta sekä toiminnan vaikuttavuus asiakkaiden, koko yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Hallinnon toimivuudesta kertovaa luotettavaa tietoa on mahdollista lisätä kehittämällä tulosohjausta niin, että perinteisten tulostavoitteiden lisäksi määritellään myös arvioitavissa olevia laatutavoitteita. Laatutavoitteet voivat koskea esimerkiksi palvelujen käyttäjien tyytyväisyyttä ministeriöiden ja virastojen toimintaan. Tulosohjauksen tulisi perustua ministeriön ja virastojen toimintaa monipuolisesti arvioivaan viitekehykseen. Sen tulisi olla myös toimiva pohja sisäisten ja ulkoisten arviointien tekemiselle. Ministeriöiden ja virastojen sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Laatupalkintomallin käyttö monipuolistaa virastojen tulosohjausta ja luo edellytykset virastojen toiminnan jatkuvalle kehittämiselle ja tulosten arvioinnille. Arviointikriteerien yhtenäisyys edistää organisaatioiden oppimista hyvistä käytännöistä ja mahdollistaa vertailukehittämisen hallinnonalan sisäisesti ja yli hallinnonalarajojen sekä myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vertailukehittämisen (benchmarking) avulla edistetään paitsi yhteistyötä myös oppimista ja parhaiden käytäntöjen omaksumista. Ministeriöiden tehtävänä on varmistaa oman hallinnonalansa ohjauksessa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Hallinnonalojen keskeiset lähivuosien tavoitteet laatupolitiikan toteuttamiseksi voivat liittyä esimerkiksi tarpeisiin parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia tehostaa keskeisten työ- tai palveluprosessien toimivuutta ja organisaation suorituskykyä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi, asettaa keskeisille palveluille arvioitavissa olevia laatutasotavoitteita kehittää organisaation toimintaperiaatteita ja toiminnan läpinäkyvyyttä siten, että toiminta ja saavutettu laatutaso on myös asiakkaan arvioitavissa, kehittää laadunhallintaa poikkihallinnollisissa ja sektorirajat ylittävissä toimintoketjuissa, sekä kehittää ja vakiinnuttaa laadun arvioinnin ja johtamisen menetelmiä.

6 6 SISÄLLYS 1 HYVIN TOIMIVAT JULKISET PALVELUT LUOVAT PERUSTAA HYVINVOINNILLE HAASTEENA TAVOITTEIDEN JA TULOSARVIOINNIN MONIPUOLISUUS HALLINNON TOIMIVUUDEN JA PALVELUJEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TUEKSI YHTEISIÄ LAATUKRITEEREJÄ JA VERTAILUKEHITTÄMISTÄ... 11

7 7 1 HYVIN TOIMIVAT JULKISET PALVELUT LUOVAT PERUSTAA HYVINVOIN- NILLE Hyvin toimivat julkiset palvelut luovat perustaa kansalaisten hyvinvoinnille ja yritystoiminnalle sekä tukevat osaltaan Suomen menestymistä ja kansainvälistä kilpailukykyämme. Kansalaisten ja yritysten palveluista saamat kokemukset antavat suunnan julkisten palvelujen laatutyölle ja laadun jatkuvalle parantamiselle. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa julkisen sektorin osalta hyvin, mutta kilpailukyvyn perustaa on jatkuvasti hoidettava ja kehitettävä tämän aseman säilyttämiseksi. Suomella on erityisesti kehitettävää hallinnon avoimuuden, kansalaisten ja asiakkaiden kuulemisen ja osallistumisen kohdalla. Muiden hyvin toimivan hallinnon periaatteiden osalta Suomi sijoittuu kansainvälisesti vertaillen arvioiden kärkijoukkoon (hallinnon puolueettomuus, korruption vähäisyys, lainsäädännön kehittyneisyys, koulutusjärjestelmän toimivuus jne.). Kansainvälisten tutkimusten johtopäätöksiä tukee myös keskushallintohankkeen osana toteutettu luottamuskysely. Sen mukaan suomalaisten luottamus keskushallintoon kaipaa vahvistamista ja yhtenä selittävänä tekijänä esiin nousee tiedon ja avoimuuden puute. Kansalaiset ja yritykset hallinnon asiakkaina odottavat avoimuutta ja oikeaa tietoa julkisista palveluista, omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä menettelytavoista mahdollisten virheiden ja ongelmien sattuessa. Julkisen sektorin kehittämisessä on yhä tarkemmin kuunneltava kansalaisten tarpeita ja oltava myös valmiita ottamaan tämä palaute huomioon hallinnon ja sen tuottamien palvelujen kehittämisessä. Tämä edellyttää palvelujen laadun ja saatavuuden jatkuvaa parantamista, asiakkaan äänen kuulemista ja palveluvalikoiman monipuolistamista, toiminnan avoimuutta ja demokratian vahvistamista. Haasteena on sekä tuotettavien palvelujen ylläpitäminen ja niiden saatavuudesta huolehtiminen että palvelujen suuntaaminen uudelleen yhteiskunnallisten muutosten ja kansalaisten vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Aivan erityisesti tämä koskee tietoyhteiskunnan kehittymistä ja julkisten verkkopalveluiden tarjontaa sekä kansalaisten mahdollisuutta hoitaa asioitaan myös sähköisesti. Valtioneuvoston periaatepäätökseen laadukkaista palveluista ja hyvästä hallinnosta sisältyy useita kohtia, joissa painotetaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kansalaiskeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa sekä asiakkaiden valinnanvapautta. Julkisia palveluja kehitettäessä on otettava huomioon kunkin palvelun erityispiirteet ja asiakkaiden tarpeet. Periaatepäätös nostaa esille mm. palvelusitoumukset ja asiakaspalautteen, joiden avulla voidaan parantaa palvelun laatua ja julkisten hyödykkeiden kuluttajansuojaa. Hallinnon ja palvelujen laatukysymyksiä on linjattu myös Julkisten palvelujen laatustrategiassa, joka valmistui Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisöjen sekä järjestöjen edustajia. Strategiaan sisältyy 12 -kohtainen suositusosa, jossa linjataan koko julkisen sektorin yhteistä laatupolitiikkaa ja laatutyötä. Suositusten mukaisesti eri toimialojen, hallintokuntien ja palveluntuottajien tulisi määritellä oman toimialansa palvelun laatutavoitteet, joissa otetaan huomioon kunkin toimialan julkisen palvelun erityispiirteet ja asiakkaiden tarpeet. Yhteisiin suosituksiin sisältyy myös kannanotto siitä, että laatutyöllä ja laatukriteerien käytöllä ei tavoitella uutta keskitettyä normijärjestelmää. Hallinnonalojen omia laatulinjauksia ja -suosituksia on tehty mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Valtakunnallinen laadunhallintasuositus 1999, Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001), työhallintoon (Työhallinnon laatustrategia ) sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle (Hallinnon toimintaohjelma Suomen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseksi 2001). Myös muilla hallinnonaloilla on vastaavia laatupolitiikan määrittelyhankkeita käynnissä.

8 8 2 HAASTEENA TAVOITTEIDEN JA TULOSARVIOINNIN MONIPUOLISUUS Ministeriöiden ja hallinnonalojen toimintaa ja onnistumista - tuloksellisuutta - tulee arvioida ja kehittää monesta eri näkökulmasta. Tämä edellyttää myös monipuolista tavoitteiden asettamista. Tavoitteet tulisi asettaa siten, että niiden toteutumista pystyvät seuraamaan paitsi virkamiehet, myös kansalaiset ja palvelujen käyttäjät. Julkisen sektorin ja sen toimintayksiköiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ovat keskeisiä tuloksellisuuden kriteerejä. Tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan perusta on hyvin ja tehokkaasti toimivissa prosesseissa ja hallinnon rakenteissa sekä henkilöstön osaamisessa. Keskeistä on tuloksellisuustarkastelun monipuolisuus ja eri näkökulmien ja kriteereiden välinen yhteys ja tasapaino. Tulosohjaus suomalaisessa julkishallinnossa on noussut kriittisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi. Tulosohjausmenettelyyn on vuosien varrella kohdistunut suuria odotuksia, mutta myös pettymyksiä. Toisaalta on yleisesti tunnustettu sen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset hallinnon ohjauksen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden vahvistumisena. Tulosohjauksen keskeinen kritiikki on kohdistunut lähinnä seurattavien ja mitattavien asioiden yksipuolisuuteen, ts. siihen, että ne eivät kerro riittävän monipuolisesti virastojen toiminnasta ja tuloksista. Tulosohjausta ja sen käytännön toimeenpanoa organisaatiotasolla (tulosjohtamista) onkin monissa virastoissa jo 90-luvun puolivälistä lähtien täydennetty ja monipuolistettu mm. laatujohtamiseen liittyvillä menetelmillä sekä strategista johtamista terävöittämällä. Organisaatioiden omista tarpeista, erityisesti toimintaympäristön voimakkaasta muuttumisesta johtuen, virallisen tulosohjausmenettelyn rinnalle on syntynyt rinnakkaisia ohjausjärjestelmiä. Ministeriöiden ohjausotteen terävöittämiseksi ja tulosohjauskäytäntöjen uudistamiseksi keskushallintohankkeessa on arvioitu tulosohjauksen kehittämistarpeita erityisesti ministeriöiden näkökulmasta. Tulostavoitteiden asettamiselle ja tulossopimusten keskeiselle sisällölle on ehdotettu yhteisiä periaatteita, joiden mukaan tulossopimusten tulisi aina sisältää 1) ulkoiset eli yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävät tavoitteet ja 2) sisäiset eli toiminnalliset tavoitteet, joiden tulee aina kattaa toiminnan laadulle ja tehokkuudelle asetetut tulostavoitteet sekä 3) voimavarat, joilla tulostavoitteisiin tähdätään. Tulosohjauksen kehittämisen haasteena on, miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida niin, että ne pystytään liittämään muuhun tuloksellisuuden seurantaan. Arvioinnin lähtökohtana tulisi olla eri näkökulmia painottava kokonaisarvioinnin viitekehys. Sen tulisi olla myös toimiva pohja virastojen ja laitosten itsearvioinneille sekä ulkoisten arviointien tekemiselle. Tulostavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen seurannassa on käytettävä tuloksellisuusindikaattoreita ja tunnuslukuja, jotka mahdollistavat muutoksen seurannan. Ne perustuvat joko mittaamiseen tai milloin se ei ole mahdollista, systemaattiseen vuosittain tehtävään arviointiin, jossa käytetään yhdenmukaisia arviointiperusteita. Lisäksi viraston toimintaa ja tuloksia on arvioitava myös ulkoisten asiantuntijoiden toimesta muutaman vuoden väliajoin. Toiminnan ulkoiselle vaikuttavuudelle voidaan asettaa tulostavoitteet myös pitemmälle aikavälille kuin vuodeksi. Raportointi tapahtuisi kuitenkin vuosittain osana tulosohjausta.

9 9 3 HALLINNON TOIMIVUUDEN JA PALVELUJEN ARVIOINTI Ajankohtaisia syitä arviointitoiminnan kehittämiselle ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Palvelujen monipuolinen arviointi vahvistaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimivuutta. Hallinnon ja julkisten palvelujen arviointi edellyttää eri osapuolten luottamusta ja yhteistyötä, arvioinnin yhteisten pelisääntöjen ja periaatteiden hyväksymistä sekä arvioinnin pätevää toteuttamista. Arviointi on aina sidoksissa arvoihin ja samaakin arviointikohdetta voidaan lähestyä eri näkökulmista ja painottaa hyvinkin erilaisia asioita. Suomen Kuntaliiton, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä laaditussa keskustelualoitteessa Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia linjataan julkisten palvelujen arvioinnin lähtökohtia ja arvopohjaa seuraavasti: Asiakaslähtöisyys; arviointitiedot palvelevat paikallisen ja kansallisen tason arvioinnin tarpeita. Jatkuva parantaminen, kehittäminen ja oppiminen. Arvioinnin avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus. Yhteistyö ja luottamus (yhteinen vastuu). Arvioijan asiantuntemus; osaaminen ja ammattitaito. Arvioinnilla on tärkeä merkitys tietoiselle ja muutoshaluiselle kehittämiselle. Jotta arviointi todella palvelisi myös organisaation oppimista, tulee tiedon hankinta ja käsittely kytkeä tiiviisti organisaatioiden työprosesseihin (yksiköiden sisäisiin ja hallinnolliset rajat ylittäviin prosesseihin). Tätä kautta on mahdollista saada säännöllisesti tietoja toiminnan sisällöstä ja työprosessien kehittämistarpeista. Arviointi on oleellinen osa julkisten palvelujen jatkuvaa kehittämistä sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Itsearviointi luo edellytyksiä oman toiminnan kehittämiselle ja sitä voidaan tukea ulkoisella arvioinnilla ja tulosohjauksella. Näkökulmiltaan monipuolisella arvioinnilla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja oikea kehityssuunta sekä toiminnan vaikuttavuus asiakkaiden, koko yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Peruskysymys julkisten palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin julkisessa palvelutehtävässä on onnistuttu ja millaisia puutteita ja kehittämistarpeita toiminnassa nähdään. Laajaan yhteistyöhön pohjautuvan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen avulla löydetään yhä paremmin palvelutoiminnasta kertovia keskeisiä tunnuslukuja poliittisten päätöksentekijöiden, palveluntuottajien sekä asiakkaiden ja rahoittajien käyttöön. Arviointi tuottaa näille sidosryhmille tietoja siitä, miten julkisessa palvelutehtävässä on onnistuttu ja edistytty suhteessa käytettyihin voimavaroihin ja toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Hallinnon toimivuuden ja palvelujen arviointi luo pohjaa tarkoituksenmukaiselle kehittämistyölle. Arviointi liittyy aina organisaation johtamiseen ja käytettävissä olevien voimavarojen riittävyyteen sekä niiden kohdentamiseen ja siten myös toimintaprosesseihin. Toiminnan ohjaus ja johtaminen vaativat tietoja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista eli siitä, missä määrin asetetut päämäärät ja tavoitteet toteutuvat. Toiminnan kehittämistä ja uudistamista koskevien päätösten tekeminen edellyttää tietoa toiminnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Keskeinen vaatimus hallinnon avoimuuden kannalta on ymmärrettävän ja luotettavan tiedon tuottaminen sen toiminnan sisällöstä ja tuloksellisuudesta. Tiedon puutteeseen voidaan vastata kiinnittämällä huomiota hallinnon tuloksista kertovan tiedon tuottamiseen sekä korostamalla asiakasnäkökulmaa hallinnon toimivuuden ja tulosten arvioinnissa. Näihin haasteisiin voidaan vastata erilaisilla laatutyön menetelmillä ja niiden systemaattisella käytöllä. Hallinnon toimivuudesta kertovaa luotettavaa tietoa on mahdollista saada kehittämällä tulosohjausta niin, että siihen perinteisten tu-

10 10 lostavoitteiden lisäksi määritellään myös arvioitavissa olevia laatutavoitteita. Nämä laadulliset tavoitteet voivat koskea esimerkiksi asiakkaiden tyytyväisyyttä saatuun palveluun. Arviointimenettelyjä kehittämällä hallinnonalat voivat säännöllisin välein arvioida, kuinka hyvin organisaation toimivuuden ja suorituskyvyn kehittämisessä ja laadun parantamisessa on onnistuttu. Arviointimenettelyt voivat perustua esimerkiksi laatupalkintomallien avulla tapahtuvaan itsearviointiin, vertailukehittämiseen, ulkopuolisten arviointien hyödyntämiseen tai vastaavien menettelyjen kehittämiseen, joiden avulla organisaation ja sen keskeisten prosessien toimivuutta voidaan luotettavasti arvioida.

11 11 4 ARVIOINNIN TUEKSI YHTEISIÄ LAATUKRITEEREJÄ JA VERTAILUKEHIT- TÄMISTÄ Sekä ulkoinen arviointi että itsearviointi tukevat toiminnan ohjausta ja johtamista. Monipuolisella arvioinnilla varmistetaan, ettei ainoastaan lisätä toiminnan tehokkuutta, vaan myös arvioidaan toiminnan suuntaa ja vaikuttavuutta asiakkaiden, palvelujärjestelmän ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Ulkoiset arvioinnit täydentävät itsearviointien ja tulosohjauskäytäntöjen perusteella muotoutunutta kuvaa organisaation toiminnasta. Virastojen ja laitosten sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Mallin soveltamisesta on valmistunut Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteinen soveltamisopas Euroopan laatupalkintomalli julkisella sektorilla ( ks. VM -kirje ). Mallin eri arviointialueiden kautta nousevat esiin organisaation vahvuudet ja parantamiskohteet. Laatupalkintomallin käyttö luo edellytyksiä tulosohjauksen monipuolistamiselle sekä virastojen toiminnan jatkuvalle ja systemaattiselle arvioinnille. Arviointikriteerien yhtenäisyys edistää organisaatioiden oppimista hyvistä käytännöistä ja mahdollistaa vertailukehittämisen paitsi hallinnonalan sisäisesti myös yli hallinnonalarajojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tulosjohtamisen ja strategisen johtamisen kehittäminen koetaan monissa organisaatioissa tämän hetken keskeiseksi haasteeksi. Haasteena nähdään nimenomaan tulosjohtamisen ja strategisen johtamisen mielekäs yhdistäminen. Organisaation johtamista ja toiminnan suunnittelua tukevana uutena ohjausmallina on viime vuosina myös julkisella sektorilla yleistynyt ns. Balanced Scorecard ajattelu ja sen erilaiset sovellukset, jotka voidaan nähdä virastojen ja laitosten johtamisen ja tulosohjausprosessin kehittämisen uutena innovaationa. Kysymys on paitsi johtamismallista ja viitekehyksestä myös prosessista, joka mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutukseen ja kommunikointiin perustuvien johtamis- ja raportointikäytäntöjen toteuttamisen. Johtamisen näkökulmien ja tulostavoitteiden tasapainottaminen antaa mahdollisuuden lähestyä strategiatyötä ja sitä käytäntöön vievää tulosohjausta moniulotteisena tekemisenä, joka yhdistää tarkastelun samanaikaisesti toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja asiakkaisiin, henkilöstöön, talouteen ja toimintaprosesseihin. Esimerkiksi poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta voidaan arvioida yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Hallinnon asiakkaan näkökulmasta vaikuttavuutta voi olla esimerkiksi se, kuinka hyvin palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita ja millaista lisäarvoa ne tuottavat asiakkaalle. Keskushallinnon toiminnan laatua edistää myös ministeriöiden ja virastojen verkostomainen toiminta ja vertailukehittäminen (benchmarking), joiden avulla edistetään paitsi yhteistyötä myös oppimista ja parhaiden käytäntöjen omaksumista. Vertailukehittämistä edistävät yhteiset arviointikriteerit, kuten esimerkiksi laatupalkintomalli. Vertailukehittämisen osalta on tarpeen selvittää siitä saatuja kokemuksia sekä millaisia tukitoimia ja pelisääntöjä virastojen ja hallinnonalojen välinen vertailukehittäminen edellyttää. Esimerkiksi arviointityön vaatima ajankäyttö siihen osallistuvilta virkamiehiltä edellyttää pelisääntöjen sopimista. Samalla on tarpeen selvittää niitä käytännön syitä ja esteitä, jotka ovat hidastaneet vertailukehittämisen käyttöä hallinnossa. Valtiovarainministeriön käynnistämän vertailukehittämishankkeen tavoitteena on vertailukehittämisen toimintatapojen soveltaminen valtionhallinnossa ja tätä koskevien yhteisten pelisääntöjen luominen.

12 12 LINKKEJÄ Kansallinen palvelu- ja laatuhanke Public Sector Benchmarking Service Julkisten palvelujen laatustrategia Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia keskustelualoite Kansallinen tuottavuusohjelma

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot