VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN JULKISEN HALLINNON TOIMIVUUDEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN

2 2 Tiedustelut: Helena Korhonen Puh. (09) Sähköposti: Taitto: Helena Korhonen ISBN Edita Oyj Helsinki 2001

3 3 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Matti Salminen, Virpi Einola-Pekkinen, Jukka Erkkilä ja Johanna Nurmi Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto Julkaisun laji: Muistio Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Julkisen hallinnon toimivuuden ja arvioinnin kehittäminen Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtiovarainministeriö asetti Julkinen sektori osana kansallista kilpailukykyä -hankkeen, jonka tavoitteena on 1) kehittää julkisten palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä (Palvelu- ja laatuhanke) sekä 2) tehostaa julkisten organisaatioiden strategista johtamista (BSC-forum). Hankkeen kotisivu on osoitteessa Osana keskushallinnon uudistamista Palvelu- ja laatuhankkeen tehtävänä on ollut selvittää hallinnon ja julkisten palvelujen laatuun ja arviointiin liittyviä linjakysymyksiä (keskushallinnon osahankkeet 3.2 ja 3.3). Valtioneuvoston periaatepäätökseen (1998) laadukkaista palveluista ja hyvästä hallinnosta sisältyy useita kohtia, joissa painotetaan julkisten palvelujen laatua, kansalaiskeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa. Julkisen sektorin laatupolitiikan keskeisiä kysymyksiä on linjattu myös Julkisten palvelujen laatustrategiassa, joka valmistui Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko valtion, kuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajia. Strategiaan sisältyy 12 -kohtainen suositusosa, jossa on linjattu koko julkisen sektorin yhteistä laatutyötä ja laatupolitiikkaa. Strategia nostaa esille mm. julkisten palvelujen laatukriteerit ja laadunarvioinnin, palvelusitoumukset, asiakaspalautteen ja henkilöstötilinpäätökset sekä asiakaskeskeisen palveluperiaatteen. Valtioneuvoston tasolla on tarpeen ottaa kantaa keskeisiin hallinnon laatupolitiikan sekä palvelujen laadun ja arviointitoiminnan linjakysymyksiin. Niiden avulla voidaan suunnata eri hallinnonalojen laatutyötä ja arviointitoimintaa valtioneuvoston yhteisten linjausten ja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi muistiossa on hahmoteltu yhteisiä linjauksia ja menettelytapoja keskushallinnon organisaatioiden vertailukehittämiselle ja käytännön arviointityölle. Ministeriöiden ja virastojen sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Tulosohjauksen kehittämisessä haasteena on toiminnan laatutavoitteiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden liittäminen osaksi tuloksellisuuden seurantaa. Ministeriöiden tehtävänä on varmistaa oman hallinnonalansa ohjauksessa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Avainsanat: asiakaskeskeisyys, arviointi, julkiset palvelut, laatupalkintokriteerit, laatutavoitteet, tulosohjaus, vertailukehittäminen Muut tiedot: Valtion keskushallinnon uudistaminen, osahankkeet 3.2 ja 3.3 Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Kokonaissivumäärä: 11 Jakaja: valtiovarainministeriö Kieli: Suomi Hinta: Kustantaja: valtiovarainministeriö Luottamuksellisuus: Julkinen

4 4 JOHDANTO Hallinnon laadun ja arvioinnin kehittäminen on osa Valtioneuvoston kesäkuussa 2000 asettamaa keskushallintohanketta (osahankkeet 3.2 ja 3.3). Ajankohtaisia syitä laadunhallinnan menetelmien ja arvioinnin kehittämiselle ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden kehittäminen. Strategisesti tärkeiksi havaittujen toimintojen ja hankkeiden seuranta edellyttää arviointitietoa. Toiminnan arviointi voidaan nähdä osana johtamisen ja tulosohjauksen uudistamista. Hallinnonalarajojen yli menevät tehtäväkokonaisuudet, toimintapolitiikat ja ohjelmat vaativat monipuolista arviointia ja arviointiosaamista. Samoin tarve kansainväliseen vertailuun mm. Euroopan unionissa on luonut lisääntyvää arviointitarvetta. Valtioneuvoston tasolla on tarpeen ottaa kantaa keskeisiin hallinnon laatupolitiikan ja palvelujen laadun sekä arviointitoiminnan linjakysymyksiin. Niiden avulla voidaan suunnata eri hallinnonalojen laatutyötä ja arviointitoimintaa valtioneuvoston yhteisten linjausten ja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi muistiossa on hahmoteltu yhteisiä linjauksia ja menettelytapoja keskushallinnon organisaatioiden vertailukehittämiselle ja käytännön arviointityölle. Tähän liittyy muun muassa yhteisen arvioinnin viitekehyksen käyttäminen, arviointiosaamisen vahvistaminen ja arvioitsijoiden edellytykset toimia hallinnon yhteisenä resurssina. Oleellisena osana linjauksia on myös vertailukehittämisen edistäminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ministeriöiden tehtävänä on oman hallinnonalansa ohjauksessa varmistaa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Hallitusten linjauksia julkisten palvelujen laadun parantamiseksi on tehty useissa OECD-maissa, kuten Englannissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Irlannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Kanadassa. Laatupolitiikan kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat kansalaisten hyväksyntä ja tuki julkisille palveluille sekä julkisten palvelujen tuottajien, kuten valtion ja kuntien kyky suoriutua palvelutehtävistään. Hallinnon ja palvelujen laatukysymykset ovat viime vuosina nousseet esiin myös EU -tasolla. Hallintoministerit ovat vuonna 1998 antaneet EU:n henkilöstö- ja hallintopääjohtajien tehtäväksi edistää laadunkehittämistä jäsenmaiden välillä. Konkreettisesti tämä työ on kanavoitunut pääjohtajakokouksen alaisen Innovative Public Services EU Groupin työn kautta. Ryhmän tuella järjestetään kahden vuoden välein toistuva EU:n julkisen sektorin laatukonferenssi (1. Lissabonissa, toukokuussa 2000 ja 2. Kööpenhaminassa, lokakuussa 2002). Ryhmässä on myös laadittu jäsenmaiden välinen julkisen sektorin organisaatioiden itsearviointimalli CAF (Common Assessment Framework), joka julkaistiin suomeksi kesäkuun 2001 alussa. Lisäksi ryhmä koordinoi keväällä 2001 perustetun European Benchmarking Networkin (EBN) toimintaa. Tämä verkosto keskittyy edistämään ja koordinoimaan jäsenmaiden julkisen sektorin organisaatioiden välistä vertailukehittämistä. Suomessa julkisen sektorin kehittämislinjaukset ovat viime vuosina noudatelleet näitä EU - yhteistyössäkin vakiinnutettuja kehittämissuuntauksia, kuten hallinnon ja julkisten palvelujen laadunarvioinnin ja vertailumenetelmien kehittäminen.

5 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Hyvin toimivat julkiset palvelut luovat perustaa kansalaisten hyvinvoinnille ja yritystoiminnalle sekä tukevat osaltaan Suomen menestymistä. Kansalaisten ja yritysten julkisista palveluista saamat kokemukset antavan suunnan julkisten palvelujen laatutyölle ja laadun jatkuvalle parantamiselle. Kansalaiset ja yritykset hallinnon asiakkaina odottavat avoimuutta ja oikeaa tietoa julkisista palveluista, omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä menettelytavoista mahdollisten virheiden ja ongelmien sattuessa. Keskeinen vaatimus hallinnon avoimuuden kannalta on ymmärrettävän ja luotettavan tiedon tuottaminen ministeriöiden ja virastojen toiminnasta ja tuloksista. Tähän haasteeseen voidaan vastata kiinnittämällä huomiota hallinnon tuloksista kertovan tiedon tuottamiseen ja korostamalla erityisesti asiakasnäkökulmaa hallinnon ja palvelujen arvioinnissa sekä soveltamalla monipuolisesti erilaisia laatutyön menetelmiä. Ajankohtaisia syitä arvioinnille ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Strategisesti tärkeiksi havaittujen toimintojen ja hankkeiden seuranta edellyttää arviointitietoa. Hallinnonalarajojen yli menevät tehtäväkokonaisuudet, toimintapolitiikat ja ohjelmat vaativat monipuolista arviointia ja arviointiosaamista. Näkökulmiltaan monipuolisella arvioinnilla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja oikea kehityssuunta sekä toiminnan vaikuttavuus asiakkaiden, koko yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Hallinnon toimivuudesta kertovaa luotettavaa tietoa on mahdollista lisätä kehittämällä tulosohjausta niin, että perinteisten tulostavoitteiden lisäksi määritellään myös arvioitavissa olevia laatutavoitteita. Laatutavoitteet voivat koskea esimerkiksi palvelujen käyttäjien tyytyväisyyttä ministeriöiden ja virastojen toimintaan. Tulosohjauksen tulisi perustua ministeriön ja virastojen toimintaa monipuolisesti arvioivaan viitekehykseen. Sen tulisi olla myös toimiva pohja sisäisten ja ulkoisten arviointien tekemiselle. Ministeriöiden ja virastojen sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Laatupalkintomallin käyttö monipuolistaa virastojen tulosohjausta ja luo edellytykset virastojen toiminnan jatkuvalle kehittämiselle ja tulosten arvioinnille. Arviointikriteerien yhtenäisyys edistää organisaatioiden oppimista hyvistä käytännöistä ja mahdollistaa vertailukehittämisen hallinnonalan sisäisesti ja yli hallinnonalarajojen sekä myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vertailukehittämisen (benchmarking) avulla edistetään paitsi yhteistyötä myös oppimista ja parhaiden käytäntöjen omaksumista. Ministeriöiden tehtävänä on varmistaa oman hallinnonalansa ohjauksessa palvelu- ja laatutavoitteiden sisältyminen tulosohjaukseen sekä määritellä tarvittaessa hallinnonalan keskeisten palvelujen laatupolitiikka ja palvelustrategia. Hallinnonalojen keskeiset lähivuosien tavoitteet laatupolitiikan toteuttamiseksi voivat liittyä esimerkiksi tarpeisiin parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia tehostaa keskeisten työ- tai palveluprosessien toimivuutta ja organisaation suorituskykyä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi, asettaa keskeisille palveluille arvioitavissa olevia laatutasotavoitteita kehittää organisaation toimintaperiaatteita ja toiminnan läpinäkyvyyttä siten, että toiminta ja saavutettu laatutaso on myös asiakkaan arvioitavissa, kehittää laadunhallintaa poikkihallinnollisissa ja sektorirajat ylittävissä toimintoketjuissa, sekä kehittää ja vakiinnuttaa laadun arvioinnin ja johtamisen menetelmiä.

6 6 SISÄLLYS 1 HYVIN TOIMIVAT JULKISET PALVELUT LUOVAT PERUSTAA HYVINVOINNILLE HAASTEENA TAVOITTEIDEN JA TULOSARVIOINNIN MONIPUOLISUUS HALLINNON TOIMIVUUDEN JA PALVELUJEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TUEKSI YHTEISIÄ LAATUKRITEEREJÄ JA VERTAILUKEHITTÄMISTÄ... 11

7 7 1 HYVIN TOIMIVAT JULKISET PALVELUT LUOVAT PERUSTAA HYVINVOIN- NILLE Hyvin toimivat julkiset palvelut luovat perustaa kansalaisten hyvinvoinnille ja yritystoiminnalle sekä tukevat osaltaan Suomen menestymistä ja kansainvälistä kilpailukykyämme. Kansalaisten ja yritysten palveluista saamat kokemukset antavat suunnan julkisten palvelujen laatutyölle ja laadun jatkuvalle parantamiselle. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa julkisen sektorin osalta hyvin, mutta kilpailukyvyn perustaa on jatkuvasti hoidettava ja kehitettävä tämän aseman säilyttämiseksi. Suomella on erityisesti kehitettävää hallinnon avoimuuden, kansalaisten ja asiakkaiden kuulemisen ja osallistumisen kohdalla. Muiden hyvin toimivan hallinnon periaatteiden osalta Suomi sijoittuu kansainvälisesti vertaillen arvioiden kärkijoukkoon (hallinnon puolueettomuus, korruption vähäisyys, lainsäädännön kehittyneisyys, koulutusjärjestelmän toimivuus jne.). Kansainvälisten tutkimusten johtopäätöksiä tukee myös keskushallintohankkeen osana toteutettu luottamuskysely. Sen mukaan suomalaisten luottamus keskushallintoon kaipaa vahvistamista ja yhtenä selittävänä tekijänä esiin nousee tiedon ja avoimuuden puute. Kansalaiset ja yritykset hallinnon asiakkaina odottavat avoimuutta ja oikeaa tietoa julkisista palveluista, omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä menettelytavoista mahdollisten virheiden ja ongelmien sattuessa. Julkisen sektorin kehittämisessä on yhä tarkemmin kuunneltava kansalaisten tarpeita ja oltava myös valmiita ottamaan tämä palaute huomioon hallinnon ja sen tuottamien palvelujen kehittämisessä. Tämä edellyttää palvelujen laadun ja saatavuuden jatkuvaa parantamista, asiakkaan äänen kuulemista ja palveluvalikoiman monipuolistamista, toiminnan avoimuutta ja demokratian vahvistamista. Haasteena on sekä tuotettavien palvelujen ylläpitäminen ja niiden saatavuudesta huolehtiminen että palvelujen suuntaaminen uudelleen yhteiskunnallisten muutosten ja kansalaisten vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Aivan erityisesti tämä koskee tietoyhteiskunnan kehittymistä ja julkisten verkkopalveluiden tarjontaa sekä kansalaisten mahdollisuutta hoitaa asioitaan myös sähköisesti. Valtioneuvoston periaatepäätökseen laadukkaista palveluista ja hyvästä hallinnosta sisältyy useita kohtia, joissa painotetaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kansalaiskeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa sekä asiakkaiden valinnanvapautta. Julkisia palveluja kehitettäessä on otettava huomioon kunkin palvelun erityispiirteet ja asiakkaiden tarpeet. Periaatepäätös nostaa esille mm. palvelusitoumukset ja asiakaspalautteen, joiden avulla voidaan parantaa palvelun laatua ja julkisten hyödykkeiden kuluttajansuojaa. Hallinnon ja palvelujen laatukysymyksiä on linjattu myös Julkisten palvelujen laatustrategiassa, joka valmistui Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisöjen sekä järjestöjen edustajia. Strategiaan sisältyy 12 -kohtainen suositusosa, jossa linjataan koko julkisen sektorin yhteistä laatupolitiikkaa ja laatutyötä. Suositusten mukaisesti eri toimialojen, hallintokuntien ja palveluntuottajien tulisi määritellä oman toimialansa palvelun laatutavoitteet, joissa otetaan huomioon kunkin toimialan julkisen palvelun erityispiirteet ja asiakkaiden tarpeet. Yhteisiin suosituksiin sisältyy myös kannanotto siitä, että laatutyöllä ja laatukriteerien käytöllä ei tavoitella uutta keskitettyä normijärjestelmää. Hallinnonalojen omia laatulinjauksia ja -suosituksia on tehty mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Valtakunnallinen laadunhallintasuositus 1999, Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001), työhallintoon (Työhallinnon laatustrategia ) sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle (Hallinnon toimintaohjelma Suomen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseksi 2001). Myös muilla hallinnonaloilla on vastaavia laatupolitiikan määrittelyhankkeita käynnissä.

8 8 2 HAASTEENA TAVOITTEIDEN JA TULOSARVIOINNIN MONIPUOLISUUS Ministeriöiden ja hallinnonalojen toimintaa ja onnistumista - tuloksellisuutta - tulee arvioida ja kehittää monesta eri näkökulmasta. Tämä edellyttää myös monipuolista tavoitteiden asettamista. Tavoitteet tulisi asettaa siten, että niiden toteutumista pystyvät seuraamaan paitsi virkamiehet, myös kansalaiset ja palvelujen käyttäjät. Julkisen sektorin ja sen toimintayksiköiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ovat keskeisiä tuloksellisuuden kriteerejä. Tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan perusta on hyvin ja tehokkaasti toimivissa prosesseissa ja hallinnon rakenteissa sekä henkilöstön osaamisessa. Keskeistä on tuloksellisuustarkastelun monipuolisuus ja eri näkökulmien ja kriteereiden välinen yhteys ja tasapaino. Tulosohjaus suomalaisessa julkishallinnossa on noussut kriittisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi. Tulosohjausmenettelyyn on vuosien varrella kohdistunut suuria odotuksia, mutta myös pettymyksiä. Toisaalta on yleisesti tunnustettu sen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset hallinnon ohjauksen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden vahvistumisena. Tulosohjauksen keskeinen kritiikki on kohdistunut lähinnä seurattavien ja mitattavien asioiden yksipuolisuuteen, ts. siihen, että ne eivät kerro riittävän monipuolisesti virastojen toiminnasta ja tuloksista. Tulosohjausta ja sen käytännön toimeenpanoa organisaatiotasolla (tulosjohtamista) onkin monissa virastoissa jo 90-luvun puolivälistä lähtien täydennetty ja monipuolistettu mm. laatujohtamiseen liittyvillä menetelmillä sekä strategista johtamista terävöittämällä. Organisaatioiden omista tarpeista, erityisesti toimintaympäristön voimakkaasta muuttumisesta johtuen, virallisen tulosohjausmenettelyn rinnalle on syntynyt rinnakkaisia ohjausjärjestelmiä. Ministeriöiden ohjausotteen terävöittämiseksi ja tulosohjauskäytäntöjen uudistamiseksi keskushallintohankkeessa on arvioitu tulosohjauksen kehittämistarpeita erityisesti ministeriöiden näkökulmasta. Tulostavoitteiden asettamiselle ja tulossopimusten keskeiselle sisällölle on ehdotettu yhteisiä periaatteita, joiden mukaan tulossopimusten tulisi aina sisältää 1) ulkoiset eli yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävät tavoitteet ja 2) sisäiset eli toiminnalliset tavoitteet, joiden tulee aina kattaa toiminnan laadulle ja tehokkuudelle asetetut tulostavoitteet sekä 3) voimavarat, joilla tulostavoitteisiin tähdätään. Tulosohjauksen kehittämisen haasteena on, miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida niin, että ne pystytään liittämään muuhun tuloksellisuuden seurantaan. Arvioinnin lähtökohtana tulisi olla eri näkökulmia painottava kokonaisarvioinnin viitekehys. Sen tulisi olla myös toimiva pohja virastojen ja laitosten itsearvioinneille sekä ulkoisten arviointien tekemiselle. Tulostavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen seurannassa on käytettävä tuloksellisuusindikaattoreita ja tunnuslukuja, jotka mahdollistavat muutoksen seurannan. Ne perustuvat joko mittaamiseen tai milloin se ei ole mahdollista, systemaattiseen vuosittain tehtävään arviointiin, jossa käytetään yhdenmukaisia arviointiperusteita. Lisäksi viraston toimintaa ja tuloksia on arvioitava myös ulkoisten asiantuntijoiden toimesta muutaman vuoden väliajoin. Toiminnan ulkoiselle vaikuttavuudelle voidaan asettaa tulostavoitteet myös pitemmälle aikavälille kuin vuodeksi. Raportointi tapahtuisi kuitenkin vuosittain osana tulosohjausta.

9 9 3 HALLINNON TOIMIVUUDEN JA PALVELUJEN ARVIOINTI Ajankohtaisia syitä arviointitoiminnan kehittämiselle ovat mm. ministeriöiden tarve vahvistaa hallinnonalansa strategista johtamista ja tähän liittyvien mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Palvelujen monipuolinen arviointi vahvistaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimivuutta. Hallinnon ja julkisten palvelujen arviointi edellyttää eri osapuolten luottamusta ja yhteistyötä, arvioinnin yhteisten pelisääntöjen ja periaatteiden hyväksymistä sekä arvioinnin pätevää toteuttamista. Arviointi on aina sidoksissa arvoihin ja samaakin arviointikohdetta voidaan lähestyä eri näkökulmista ja painottaa hyvinkin erilaisia asioita. Suomen Kuntaliiton, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä laaditussa keskustelualoitteessa Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia linjataan julkisten palvelujen arvioinnin lähtökohtia ja arvopohjaa seuraavasti: Asiakaslähtöisyys; arviointitiedot palvelevat paikallisen ja kansallisen tason arvioinnin tarpeita. Jatkuva parantaminen, kehittäminen ja oppiminen. Arvioinnin avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus. Yhteistyö ja luottamus (yhteinen vastuu). Arvioijan asiantuntemus; osaaminen ja ammattitaito. Arvioinnilla on tärkeä merkitys tietoiselle ja muutoshaluiselle kehittämiselle. Jotta arviointi todella palvelisi myös organisaation oppimista, tulee tiedon hankinta ja käsittely kytkeä tiiviisti organisaatioiden työprosesseihin (yksiköiden sisäisiin ja hallinnolliset rajat ylittäviin prosesseihin). Tätä kautta on mahdollista saada säännöllisesti tietoja toiminnan sisällöstä ja työprosessien kehittämistarpeista. Arviointi on oleellinen osa julkisten palvelujen jatkuvaa kehittämistä sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Itsearviointi luo edellytyksiä oman toiminnan kehittämiselle ja sitä voidaan tukea ulkoisella arvioinnilla ja tulosohjauksella. Näkökulmiltaan monipuolisella arvioinnilla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja oikea kehityssuunta sekä toiminnan vaikuttavuus asiakkaiden, koko yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Peruskysymys julkisten palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin julkisessa palvelutehtävässä on onnistuttu ja millaisia puutteita ja kehittämistarpeita toiminnassa nähdään. Laajaan yhteistyöhön pohjautuvan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen avulla löydetään yhä paremmin palvelutoiminnasta kertovia keskeisiä tunnuslukuja poliittisten päätöksentekijöiden, palveluntuottajien sekä asiakkaiden ja rahoittajien käyttöön. Arviointi tuottaa näille sidosryhmille tietoja siitä, miten julkisessa palvelutehtävässä on onnistuttu ja edistytty suhteessa käytettyihin voimavaroihin ja toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Hallinnon toimivuuden ja palvelujen arviointi luo pohjaa tarkoituksenmukaiselle kehittämistyölle. Arviointi liittyy aina organisaation johtamiseen ja käytettävissä olevien voimavarojen riittävyyteen sekä niiden kohdentamiseen ja siten myös toimintaprosesseihin. Toiminnan ohjaus ja johtaminen vaativat tietoja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista eli siitä, missä määrin asetetut päämäärät ja tavoitteet toteutuvat. Toiminnan kehittämistä ja uudistamista koskevien päätösten tekeminen edellyttää tietoa toiminnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Keskeinen vaatimus hallinnon avoimuuden kannalta on ymmärrettävän ja luotettavan tiedon tuottaminen sen toiminnan sisällöstä ja tuloksellisuudesta. Tiedon puutteeseen voidaan vastata kiinnittämällä huomiota hallinnon tuloksista kertovan tiedon tuottamiseen sekä korostamalla asiakasnäkökulmaa hallinnon toimivuuden ja tulosten arvioinnissa. Näihin haasteisiin voidaan vastata erilaisilla laatutyön menetelmillä ja niiden systemaattisella käytöllä. Hallinnon toimivuudesta kertovaa luotettavaa tietoa on mahdollista saada kehittämällä tulosohjausta niin, että siihen perinteisten tu-

10 10 lostavoitteiden lisäksi määritellään myös arvioitavissa olevia laatutavoitteita. Nämä laadulliset tavoitteet voivat koskea esimerkiksi asiakkaiden tyytyväisyyttä saatuun palveluun. Arviointimenettelyjä kehittämällä hallinnonalat voivat säännöllisin välein arvioida, kuinka hyvin organisaation toimivuuden ja suorituskyvyn kehittämisessä ja laadun parantamisessa on onnistuttu. Arviointimenettelyt voivat perustua esimerkiksi laatupalkintomallien avulla tapahtuvaan itsearviointiin, vertailukehittämiseen, ulkopuolisten arviointien hyödyntämiseen tai vastaavien menettelyjen kehittämiseen, joiden avulla organisaation ja sen keskeisten prosessien toimivuutta voidaan luotettavasti arvioida.

11 11 4 ARVIOINNIN TUEKSI YHTEISIÄ LAATUKRITEEREJÄ JA VERTAILUKEHIT- TÄMISTÄ Sekä ulkoinen arviointi että itsearviointi tukevat toiminnan ohjausta ja johtamista. Monipuolisella arvioinnilla varmistetaan, ettei ainoastaan lisätä toiminnan tehokkuutta, vaan myös arvioidaan toiminnan suuntaa ja vaikuttavuutta asiakkaiden, palvelujärjestelmän ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Ulkoiset arvioinnit täydentävät itsearviointien ja tulosohjauskäytäntöjen perusteella muotoutunutta kuvaa organisaation toiminnasta. Virastojen ja laitosten sisäiseen ja ulkoiseen laadunarviointiin on hallinnon yhteisenä viitekehyksenä suositeltu laatupalkintokriteeristön käyttöä. Mallin soveltamisesta on valmistunut Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteinen soveltamisopas Euroopan laatupalkintomalli julkisella sektorilla ( ks. VM -kirje ). Mallin eri arviointialueiden kautta nousevat esiin organisaation vahvuudet ja parantamiskohteet. Laatupalkintomallin käyttö luo edellytyksiä tulosohjauksen monipuolistamiselle sekä virastojen toiminnan jatkuvalle ja systemaattiselle arvioinnille. Arviointikriteerien yhtenäisyys edistää organisaatioiden oppimista hyvistä käytännöistä ja mahdollistaa vertailukehittämisen paitsi hallinnonalan sisäisesti myös yli hallinnonalarajojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tulosjohtamisen ja strategisen johtamisen kehittäminen koetaan monissa organisaatioissa tämän hetken keskeiseksi haasteeksi. Haasteena nähdään nimenomaan tulosjohtamisen ja strategisen johtamisen mielekäs yhdistäminen. Organisaation johtamista ja toiminnan suunnittelua tukevana uutena ohjausmallina on viime vuosina myös julkisella sektorilla yleistynyt ns. Balanced Scorecard ajattelu ja sen erilaiset sovellukset, jotka voidaan nähdä virastojen ja laitosten johtamisen ja tulosohjausprosessin kehittämisen uutena innovaationa. Kysymys on paitsi johtamismallista ja viitekehyksestä myös prosessista, joka mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutukseen ja kommunikointiin perustuvien johtamis- ja raportointikäytäntöjen toteuttamisen. Johtamisen näkökulmien ja tulostavoitteiden tasapainottaminen antaa mahdollisuuden lähestyä strategiatyötä ja sitä käytäntöön vievää tulosohjausta moniulotteisena tekemisenä, joka yhdistää tarkastelun samanaikaisesti toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja asiakkaisiin, henkilöstöön, talouteen ja toimintaprosesseihin. Esimerkiksi poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta voidaan arvioida yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Hallinnon asiakkaan näkökulmasta vaikuttavuutta voi olla esimerkiksi se, kuinka hyvin palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita ja millaista lisäarvoa ne tuottavat asiakkaalle. Keskushallinnon toiminnan laatua edistää myös ministeriöiden ja virastojen verkostomainen toiminta ja vertailukehittäminen (benchmarking), joiden avulla edistetään paitsi yhteistyötä myös oppimista ja parhaiden käytäntöjen omaksumista. Vertailukehittämistä edistävät yhteiset arviointikriteerit, kuten esimerkiksi laatupalkintomalli. Vertailukehittämisen osalta on tarpeen selvittää siitä saatuja kokemuksia sekä millaisia tukitoimia ja pelisääntöjä virastojen ja hallinnonalojen välinen vertailukehittäminen edellyttää. Esimerkiksi arviointityön vaatima ajankäyttö siihen osallistuvilta virkamiehiltä edellyttää pelisääntöjen sopimista. Samalla on tarpeen selvittää niitä käytännön syitä ja esteitä, jotka ovat hidastaneet vertailukehittämisen käyttöä hallinnossa. Valtiovarainministeriön käynnistämän vertailukehittämishankkeen tavoitteena on vertailukehittämisen toimintatapojen soveltaminen valtionhallinnossa ja tätä koskevien yhteisten pelisääntöjen luominen.

12 12 LINKKEJÄ Kansallinen palvelu- ja laatuhanke Public Sector Benchmarking Service Julkisten palvelujen laatustrategia Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia keskustelualoite Kansallinen tuottavuusohjelma

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatukriteerit

Yleisten kirjastojen laatukriteerit Yleisten kirjastojen laatukriteerit Opetusministeriön kirjastopäivä 25.11.2009 Hannu Sulin & Marjariitta Viiri OPETUSMINISTERIÖ /27.11.2009 /1. Työryhmä Hannu Sulin OPM Janne Puhakka OPM Kristiina Kontiainen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot