Olli-Pekka Ruuskanen: Yhteistyöllä globaaliksi suunnannäyttäjäksi. Ammattiidentiteetti. uusiutumassa vakuutusvirkailijasta. finanssialan myyjäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olli-Pekka Ruuskanen: Yhteistyöllä globaaliksi suunnannäyttäjäksi. Ammattiidentiteetti. uusiutumassa vakuutusvirkailijasta. finanssialan myyjäksi"

Transkriptio

1 Informo FINVAn asiakaslehti 2/2011 Olli-Pekka Ruuskanen: Yhteistyöllä globaaliksi suunnannäyttäjäksi Ammattiidentiteetti uusiutumassa vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi Suvipäivänä sanottua Koulutustarjontamme löytyy sivuilta Informo 2/2011 1

2 Sisältö Kuva Teppo Jokinen Suvipäivillä Pecha Kucha -tietoilotulitusta FINVAn Suvipäivillä 11 finanssialan ammattilaista kertoi Pecha Kucha -menetelmällä muun muassa työelämän ihanasta keveydestä ja vihaisista linnuista. Sivu 22. OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen OTTI-hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median välineiden soveltuvuutta työpaikkakouluttajien kouluttamiseen. Paikka- ja aikariippumattomuuden toivotaan helpottavan opiskelua. Sivu 8. Sukellus ETF-maailmaan Kuva Teppo Jokinen 3 Pääkirjoitus 4 Olli-Pekka Ruuskanen: Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on olla luomassa sitä 8 OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen 9 Lisää laatua oppisopimukseen! 10 Ammatti-identiteetti uusiutumassa vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi Tutustu monipuoliseen koulutustarjontaamme! S Petre Pomell kertoi Suvipäivillä yksityissijoittajista verkossa. Lehden sivuilla hän sukeltaa ETF-maailmaan. Sivu Kolumni: Pekka Killström 13 FINVAn koulutuskalenteri 22 Suvipäivänä sanottua 28 Sukellus ETF-maailmaan 30 Bulevardilla 2 Informo 2/2011

3 INFORMO 2/2011 Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen puh Toimitus Paula Hämäläinen puh Bulevardi Helsinki puh faksi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2011 Koulutuksella merkittävä rooli ammattiylpeyden kohottamisessa Jokainen haluaa kokea työnsä arvokkaaksi ja nähdä työnsä osana laajempaa kokonaisuutta. Ammatti-identiteetin kehittymisen edellytyksenä on, että työntekijät ovat selvillä työnsä vaatimuksista sekä omasta osaamisestaan. Finanssialalla työn sisältö on viime vuosina kovasti muuttunut. Jatkuva sääntely, uudet markkinointi- ja myyntikanavat, entistä moninaisemmat tuotteet ja asiakaspalvelun rinnalla myynnillisyyden korostuminen ovat osa uusista osaamisvaatimuksista. Turvallisuushakuisesta vakuutusalan tuotteet, säännöt ja vakuutustekniset asiat hallitsevasta asiakaspalvelijasta ei hetkessä muututa monimutkaisten finanssipalvelujen myyjäksi, käy ilmi KTT Marjo Kumpulan väitöskirjasta. Voit lukea väitöskirjasta lisää lehdestämme. Ammatin ja opiskelupaikan valinnasta alkaa oman ammatti-identiteetin muovaantuminen. Myöhemmin koulutuksella ja työelämällä on merkittävä rooli ammattiylpeyden kohottamisessa. Kun henkilöstöltä vaaditaan muutostilanteissa uudenlaista osaamista, on oppilaitoksen ja työelämän yhteistyö ensiarvoisen tärkeää. Tästä yksi hyvä esimerkki on Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto (Rava). Tutkintoa on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa, ja FINVA toteuttaa sitä tiiviissä yhteistyössä finanssialan yritysten kanssa. Tutkinnon suorittaminen näyttöineen omalla työpaikalla on erinomainen väline kehittää työtä ja luoda uusia toimintatapoja. Uskomme FINVAssa, että investointi koulutukseen tekee työstä tuloksellisempaa, tehokkaampaa ja hauskempaa. Hannele Ikonen Kuva Teppo Jokinen Kuva Teppo Jokinen Alan oma emba-koulutusohjelma alkaa jälleen Ota haaste vastaan ja tule kehittämään tulevaisuuden johtamistaitoja! Finanssialan johdolle ja erityisasiantuntijoille suunnattu emba-koulutusohjelma alkaa tammikuussa Ohjelmassa keskitytään finanssiliiketoiminnan johtamiseen, strategiseen johtamiseen sekä asiakkuuksien johtamiseen. Ohjelma antaa valmiuksia kehittää organisaation toimintaa ja auttaa ymmärtämään alan tulevaisuuden haasteita. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Infotilaisuus FINVAssa klo Ilmoittautumiset Koulutusohjelman tarkempi esittely sivulla 20. Informo 2/2011 3

4 4 Informo 2/2011

5 Teksti: Paula Hämäläinen Kuvat: Teppo Jokinen Olli-Pekka Ruuskanen: Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on olla luomassa sitä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen toivoo, että finanssiala ei jämähdä nykyhetkeen. Hänen mukaansa suomalaiset alan toimijat voivat olla globaaleja suunnannäyttäjiä: rohkeita, yhteistyökykyisiä ja innovatiivisia. Kehitysmaista oppia yksinkertaisiin tuotteisiin Ennen professuuria Olli-Pekka Ruuskanen toimi Ugandan vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtajana ja useassa ugandalaisessa finanssilaitoksen hallituksessa osana kansainvälisten rahoittajien tukemaa interventiota. Hän vei ugandalaisten avuksi parhaita johtamiskäytänteitä kehittyneistä maista, kehitti finanssilukutaitoa, valvoi Ugandan pörssin toimintaa ja oli mukana Itä-Afrikan vakuutusalan koulutusorganisaatioiden toiminnassa. 30 miljoonan asukkaan Ugandasta voi tulla mieleen Idi Aminin hirmuhallinto, alhainen elintaso ja korruptio. Köyhyys on kaikkialla: teiden varsilla ei ole Olli-Pekka Ruuskanen ehdottaa tuotekehitysinnovaatiolaboratoriota finanssialalle. Mahdollisuudet kehittää alaa uuteen suuntaan ovat vain meistä itses täm me kiinni. liikennevaloja eikä katulamppuja, ja liikkuminen on usein turvatonta. Uganda ja muut kehitysmaat ovat kuitenkin yksityisille yrityksille hyviä kokeilukenttiä. Ruuskasen mukaan kehittyneiden maiden yrityksillä on opittavaa kehitysmaista. Kehitysmaista puuttuu institutionaalisia rakenteita, ja väestö on köyhää. Haasteelliset olosuhteet johtavat muun muassa kustannustehokkuuteen. Kun tuotteet ovat edullisia ja yksinkertaisia, ne ovat myös kilpailukykyisiä kaikkialla, Ruuskanen muistuttaa. Yksi esimerkki tästä ovat kehitysmaissa yleistyneet mikrolainat. Ugandassa raha liikkuu kätevästi kännykän avulla. Tämä herättää Nokian kotimaassa ajatuksia: Miten Suomessa voitaisiin hyödyntää uutta teknologiaa finanssialalla? Mikä voisi olla yksinkertainen ja kustannustehokas vakuutustuote? Voisimmeko ottaa jotain opiksi kehitysmaiden tavoista toteuttaa mikrovakuutuksia? Katseet tulevaisuuteen, maailmalle Innovoinnin yksi haaste on olla urautumatta nykyhetkeen tai menneisyyteen. Finanssiala on käyttänyt kolme perustelua innovoinnin vähäisyyteen. On väitetty, että markkinat Suomessa ovat liian pienet, jotta kannattaisi tehdä epävarmaa innovointia. Lisäksi valvontaviranomaisten jäykkyyttä on käytetty esteenä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Kolmanneksi luullaan, että kilpailijat kopioivat heti Informo 2/2011 5

6 Monet asiat etenevät parhaiten yhdessä tekemällä. uuden finanssi-innovaation, ennen kuin tuotekehityskustannukset saadaan katettua. Liiketoimintaprosesseissa voi kuitenkin tulla minä hetkenä tahansa vastaan radikaaleja muutoksia, joista syntyy liiketoimintaetua kilpailijalle. Innovointi voi olla myös defensiivistä. Yhdysvalloissa on vuodesta 1998 lähtien myönnetty liiketoimintapatentteja. Vaikka Olli-Pekka Ruuskasen etappeja uralla 1997 tutkimuspäälliköksi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittoon 2001 tutkimusjohtajaksi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittoon 2002 opintovapaalle Ugandaan viimeistelemään väitöskirjaa 2004 kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 2004 tutkijaksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokseen 2007 toimitusjohtajaksi Uganda Insurers Associationiin 2007 hallituksen puheenjohtajaksi Uganda Reinsurance Company Ltd:iin 2008 varapuheenjohtajaksi Insurance Institute of Ugandaan 2008 hallituksen jäseneksi Capital Markets Authorityyn 2009 hallituksen jäseneksi Financial Literacy Foundationiin 2010 paluu Ugandasta vanhemmaksi tutkijaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun 2011 vakuutustieteen professoriksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun 2012 ohjelmajohtajaksi embassa Ruuskanen vaihtoi ajatuksiaan Suvipäivillä Henki-Fennian toimitusjohtaja Seppo Rinnan kanssa. Rinta toimii Vakuutustiedon Kehittämissäätiön puheenjohtajana. viimeaikainen oikeuskäytäntö onkin rajoittanut niiden soveltamisalaa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa patentoidaan paljon finanssialaa koskevia innovaatioita. Vakuutusalalla on lähes patenttia, ja niitä tulee lisää. Yksi uhka voi olla, että yhdysvaltalaisen yrityksen patentti johtaa myös patenttihaasteeseen EU:ssa. Ruuskasen mukaan kannattaisikin pohtia entistä aktiivisemmin koko finanssialalla, voiko jollekin suomalaiselle finanssituotteelle tai liiketoimintamallille hakea IPR-suojaa. Lisäksi on hyvin tärkeää panostaa strategiseen tuote- ja liiketoiminnan seurantaan ja tietää, mitä tapahtuu niin Suomessa kuin maailmalla. ja asiakkaaseen Ruuskanen luotaa tulevaisuuteen myös partneri-agenttimallin ja uusien toimijoiden pohjalta. Meillähän on S-tili, milloin tulee S-vakuutus? Uusia pelaajia on varmasti tulossa markkinoille kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. S-vakuutuksen ostaminen olisi vaivatonta. Kauppareissulla ostoskoriin voisi pujahtaa yhtä lailla maitopurkki kuin tapaturmavakuutus. Näin oltaisiin todella kiinni asiakkaan arjessa. Ruuskasen puheessa painottuukin asiakaslähtöisyys. Yleisesti ottaen tuotteiden ja palveluiden pitäisi puhuttaa asiakkaita. Suomalaisilla on osaamista vaikka kuinka, mutta teknisestä näkökulmasta pitäisi siirtyä lähemmäksi asiakasta. Vakuutusalalla tämä tuottaa jossain määrin haastetta, sillä asiakas voi muistaa vakuutuksensa vasta korvausta hakiessaan. Miten vakuutusyhtiö sitten voisi olla enemmän mukana asiakkaan arjessa? Miten muuttaa kerran vuodessa lähetetty ilmoitus vakuutusmaksun korotuksesta jokapäiväiseksi kanssakäymiseksi asiakkaan kanssa? Ruuskanen kertoo amerikkalaisesta State Farm -vakuutusyhtiöstä, joka 6 Informo 2/2011

7 lähettää autovakuutuksen ottajille säävaroituksia kännykkään. Tällä pienellä teolla vakuutusyhtiö osoittaa asiakkaalle tämän olevan tärkeä. Samalla muodostuu kosketuspinta päivittäiseen elämään. Toinen keino olisi tarjota tulevaisuudessa vakuutuksenottajille reaaliaikaista paikkatietoa riskeistä. Kun vakuutuksenottaja kävelee lauantai-iltana kaupungilla, hän voisi saada kännykkäänsä tietoa levottomuuksista lähibaarissa tai asuntomurtojen sarjasta kotinsa lähellä. Tai ehkä vakuutusyhtiö voisi seurata Google mapsia ja huolehtia, että asiakkaan asunto on ulkopuolelta katsottuna kunnossa. Ja jos jotain ikävää sattuisi näkymään kuvaruudulta, vakuutusyhtiö voisi ilmoittaa tästä mahdollisimman nopeasti asiakkaan älypuhelimeen. Tarvittaessa yhtiö voisi auttaa korvaushakemuksen esitäyttämisessä saman tien. Globaaliksi suunnannäyttäjäksi rohkeudella Finanssialan kehitys luo uusia osaamisvaatimuksia vanhojen rinnalle. Ruuskasen mukaan pitäisi ymmärtää alan liiketoiminnan erityispiirteitä, olla luova, pystyä löytämään parhaita käytäntöjä, osata arvioida ja hallita riskejä ja taitaa uutta teknologiaa. Vieläkin tärkeämpää on olla rohkea ja analysoida, miten asioita voitaisiin tehdä toisin. Alan toimijoiden tulisi miettiä, haluavatko ne olla globaaleja suunnannäyttäjiä vai hiipuvia haarakonttoreita. Tällä vertauksella Ruuskanen viittaa Tekesin toimeksiannosta vuonna 2009 tehtyyn ja Deloitten toteuttamaan selvitykseen. Selvityksen mukaan globaalin talouden vaatimukset tulisi huomioida entistä kattavammin finanssialan organisaatioiden strategisissa valinnoissa ja operatiivisissa toimintamalleissa. Haasteena tosin pidetään sitä, että finanssitoimialan kilpailutekijät mielletään kotimarkkinoihin rajoittuviksi. Ruuskanen tuokin esille esimerkiksi Solvenssi II:n positiivisena asiana. Monilla muilla mailla on vähemmän osaamista vakavaraisuuden hallinnasta kuin meillä ja prosessit ovat vähemmän valmiita. Suomessa voitaisiin hyödyntää Euroopan ongelmia ja lähteä rohkeammin luomaan eurooppalaista strategiaa. Ruuskanen uskoo, että suomalaisilla yhtiöillä olisi hyvät mahdollisuudet lähteä jopa globaaleiksi suunnannäyttäjiksi. ja yhteistyöllä Suomalaisilla finanssialan toimijoilla on hyvät lähtökohdat aktivoitua ja luoda itse tulevaisuuttaan. Tulevaisuutta on helpom - pi ennustaa, kun on itse mukana luomassa sitä. Ja mikä parasta, suomalaisella vakuutusalalla on pitkä yhdessä tekemisen perinne. Monet asiat etenevät parhaiten yhdessä. Yhdessä voidaan luoda ydin, josta jokainen voi räätälöidä itse eteenpäin, Ruuskanen kertoo. Millä tavoin yhteistyötä sitten voitaisiin organisoida? Ruuskasen mukaan finanssiala voisi tutkimus- ja tuotekehittelyssä käyttäytyä enemmän korkean teknologian yritysten mallin mukaisesti. Alan kehitystyöhön pitäisi saada mukaan yritykset, akateeminen maailma ja julkiset tahot. Eräs vaihtoehto olisi käynnistää alan yhteinen tuotekehitysinnovaatiolaboratorio. Laboratoriossa voisivat olla edustettuina kaikki alan keskeiset toimijat. Läpi yhteistyön olisi hyvä neuvotella valvojan kanssa ja pitää osapuolia matkan varrella ajan tasalla. Valvontaviranomainen toisi näkökulmansa siihen, onko innovaatio mahdollinen. Samalla valvojan rooli voisi muuttua pelkästään valvovasta työstä alaa kehittävään suuntaan samaan tapaan kuin esimerkiksi Intiassa Insurance Regulatory and Development Authorityssa. Yliopisto voisi henkilökuntansa lisäksi mobilisoida opiskelijoita innovointitalkoisiin. Tämä lisäisi gradun tekijöiden vuorovaikutusta yhtiöiden kanssa ja mahdollistaisi uuden luomista. Samalla yhtiöt pääsisivät yhteistyöhön mahdollisten tulevien työntekijöidensä kanssa. Mahdollisuudet kehittää alaa uuteen ja mielenkiintoiseen suuntaan ovat vain meistä itsestämme kiinni, rohkaisee Ruuskanen. Kolmas finanssialalle suunniteltu emba-ohjelma alkaa tammikuussa 2012 FINVA ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu (JKK) toteuttavat yhteistyössä finanssialan johtamisohjelman Executive MBA in Insurance and Financial Services (emba) vuosina Olli-Pekka Ruuskanen toimii emban ohjelmajohtajana ja vastaa Vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan johtamisen osiosta. Ruuskanen lupaa, että ohjelmassa huomioidaan kansainväliset finanssialan muutokset ja tutustutaan uusiin sääntöihin ja innovaatioihin. Opiskelijoita opettavat kansainväliset ja kotimaiset huippuasiantuntijat. Hakuaika on parhaillaan käynnissä. Katso tarkemmin s. 20. Informo 2/2011 7

8 Teksti: Salla Närhinen OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen Työkiireet ja lähiopetuksesta aiheutuvat poissaolot töistä ovat usein esteenä työpaikkakouluttajien kouluttautumiselle. OTTI-hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median välineiden soveltuvuutta työpaikkakouluttajien kouluttamiseen. Paikka- ja aikariippumattomuuden toivotaan helpottavan opiskelua. Viime lukuvuoden aikana FINVAssa järjestettiin kaksi peruskoulutusta finanssialan työpaikkakouluttajille, jotka vastaavat työpaikan sisäisestä koulutuksesta. Toinen koulutus oli kymmenen hengen avoin ryhmä ja toinen Tapiolan yrityskohtainen neljänkymmenen osallistujan ryhmä. Koulutukset järjestettiin peräjälkeen, joten Tapiolan ryhmässä voitiin hyödyntää edellisestä saatuja kokemuksia. Erityisesti interaktiivisuutta lisättiin myös lähipäivissä. Sosiaalinen media hankkeessa Peruskoulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää, ensimmäinen on koulutuksen alussa ja toinen lopussa. Välissä pidetään yhteyttä ja opiskellaan sosiaalisen median välityksellä. Osa yhteydenpidosta ja opiskelusta on ohjattua ja tapahtuu sovittuna ajankohtana, osa on itseopiskelua. Sosiaalisen median välineistä hankkeessa käytetään chatteja, keskustelupalstoja, wikejä, blogeja ja Live meeting -verkkoneuvotteluja. FINVAn projektipäällikkö Juha Martikainen kertoo, että työpaikkakoulutettavien aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on ollut erittäin hyvää. Tietoja on vaihdettu parhaiten ohjatuissa chateissa ja verkkoneuvotteluissa. Martikainen kertoo, että koulutettavien sosiaalisen median tuntemuksessa on eroja. Hän antaa teknistä opastusta välineiden käytössä sekä ohjeistaa käyttöä ennen koulutusta ja sen aikana. Jokainen opiskelija saa tarvitsemaansa apua. Avoimin mielin pilottikoulutukseen Eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara Eläke-Tapiolasta osallistui yrityskohtaiseen koulutukseen. Sosiaalisen median hyödyntäminen niin koulutuksessa kuin muutenkin kiinnostaa, ja ajattelin, että tässä olisi oiva tilaisuus päästä tutustumaan siihen paremmin, hän kertoo. Työpaikallamme koulutus keskittyy usein lajiosaamiseen ja lakimuutoksiin. OTTI-hankkeessa oli mahdollisuus toisenlaiseen koulutukseen sellaiseen, jossa pitäydytään kouluttajien koulutuksessa ja siinä, miten saada muut oppimaan. Sosiaalinen media oli Saulivaaralle entuudestaan tuttu. Verkkoneuvottelussa hän tosin oli ensikertalainen. Neuvottelu sujui kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen kaikilta 8 Informo 2/2011

9 mallikkaasti. Saulivaaran mielestä teknisiin vaikeuksiin ei pidäkään takertua, sillä ne kuuluvat sosiaalisen median ympyröihin. Saulivaara jatkaa, että koulutuksessa korostui lähipäivien merkityksellisyys. Henkilösuhteet voisivat jäädä etäisiksi, jos koulutus tapahtuisi vain sosiaalisessa mediassa. Lähipäivinä osallistujat saivat mukavasti aidot kasvot verkkokasvojen lisäksi. Lähipäivissä Saulivaara huomasi koulutusryhmän koostuvan varsin avoimista ihmisistä, jotka uskalsivat sanoa ajatuksensa ääneen ja tuoda omaa persoonallisuuttansa esiin. Oppia ja ajanhallintaa OTTI-hankkeen koulutus saa kiitosta Saulivaaralta. Hän kertoo saaneensa uutta oppia ja hyviä kokemuksia. Ajan järjestäminen opiskelulle oli haastavaa tässäkin koulutuksessa. Sain koulutuksesta käytännön avaimia työpaikkakouluttajana toimimiseen. Lisäksi keskustelimme kurssilaisten kanssa paljon mm. siitä, miten Tapiolassa toimitaan, miten samoja asioita hoidetaan eri tavoilla eri yksiköissä ja toisaalta mitkä asiat yhdistävät kaikkia meitä tapiolalaisia. Kaikesta tästä oppi paljon uutta ja samalla tutustui uusiin ihmisiin, mistä on hyötyä päivittäiseen työhön. Sosiaalisen median välineistä Saulivaara piti eniten chatista. Keskustelu chatissa ja muissa välineissä sujui hyvin. Koulutuksessa chattailyyn tai verkkoneuvotteluun varattu tunnin opiskeluhetki tuntui sopivan mittaiselta. Joskus keskustelu uhkasi karata sivuraiteille. Oli erittäin hyvä, että ohjaaja oli koko ajan paikalla pitämässä "kuria" ja keskustelua oikeissa aiheissa. Saulivaara kertoo ajan järjestämisen koulutukselle olleen haasteellisinta. Ongelma ei siis niinkään liittynyt sosiaalisen mediaan vaan omalla ajalla tehtäviin etätehtäviin. Näihin ei tahtonut löytyä aikaa, mikä on tuttu haaste monelle muullekin omaehtoiselle opiskelijalle. Hiljainen tieto välittyy Sosiaalisen median käyttö koulutuksessa auttaa kaikkia osallistujia olemaan aktiivisesti mukana koulutuksessa. Hankkeessa käytetty koulutusmuoto auttoi hiljaisen tiedon siirtämistä. Vanhemmilta konkareilta oppi paljon. Ryhmämme oli jaettu siten, että muodostui ns. sekajoukkueita, joissa oli mukana tuoreempia ja kokeneempia kouluttajia. Tuoreemmat saivat hyviä vinkkejä ja varmasti myös kokeneemmat vastavuoroisesti tuoreempia ajatuksia omaan työhönsä, kiittää Saulivaara uudenlaista koulutustapaa ja suosittelee koulutusta muillekin työpaikkakouluttajille. Tuloksia kokeillen ja tutkien OTTI-hankkeella on ohjausryhmä, joka seuraa hankkeen etenemistä suunnitellusti. Ohjausryhmän jäsen, opetusneuvos Lea Lakio Opetushallituksesta pitää OTTIhanketta hyvin tärkeänä ja ajankohtaisena. Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt, ja kouluttajien on otettava se hanskaan. Sosiaalista mediaa kokeillaan, jotta voidaan löytää ja kehittää hyviä toimintamalleja. Erityisen mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se, että sitä kokeillaan työpaikkakouluttajien koulutuksessa, sillä siihen on löydettävä uusia ratkaisuja, selvittää Lakio. OTTI-hankkeeseen liittyy Tampereen yliopistossa puolueettomasti tehtävä tutkimus, jota Lakio arvostaa erityisesti. Hänestä on hienoa, että sosiaalisen median käytettävyydestä saadaan tutkimuksellinen näkökulma. Tampereella informaatiotieteiden yksikön TRIM-tutkimuskeskuksessa tehdään tutkimusta sosiaalisen median hyödyntämisestä yritysmaailman asiantuntijoiden koulutuksessa. Tutkimus kuuluu osana F- Shape-tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään joustavaa oppimisen konseptia erityisesti työelämän ja aikuiskäyttäjien tarpeisiin. OTTI Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina OTTI on Euroopan unionin sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke, joka toteutetaan vuosina Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median työkalujen sopivuutta erityisesti työpaikkakouluttajien koulutukseen. Työpaikkakouluttajien oppimisen esteenä ovat useimmiten työkiireet ja lähiopetuksen aiheuttamat poissaolot töistä. Vuosittain järjestetään työpaikkakouluttajan peruskoulutus sekä vuosina 2011 ja 2012 työpaikkakouluttajan jatkokoulutus. Katso tiedot alkavista koulutuksista sivulta 18 tai verkosta Tutkimuksesta lisätietoa F-SHAPE-hankkeen viralliset sivut Teksti: Salla Närhinen Lisää laatua oppisopimukseen! Kuva Opetushallitus Työpaikkakouluttajilla on tärkeä osa oppisopimuksessa, toteaa opetusneuvos Lea Lakio. Opetus- ja kulttuuriministeriölle luovutettiin maaliskuussa jatkotoimenpiteitä varten loppuraportti oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisestä. Opetusneuvos Lea Lakio Opetushallituksesta kokee seuraavat seikat tärkeimmiksi muutoksiksi: 1) Oppisopimuskoulutuksen toimintatapojen yhtenäistäminen. Tänä syksynä aletaan laatia opasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi. 2) Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamistason kohottaminen. Oppisopimuskouluttajille järjestetään koulutusta yhteisen kielen ja toimintatapojen löytämiseksi. Lakio selventää, että laatuhankkeen toimenpiteiden myötä oppisopimuskoulutus ei muutu mitenkään radikaalisti. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuvan näkökulmasta hankkeen esittämät toimenpiteet lisäävät koulutuksen laatua. Kaiken kaikkiaan uudistukset tähtäävät käytäntöjen selkeyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen yhtäläisten pelisääntöjen saamiseksi oppisopimuskoulutuksessa koko Suomessa. Opetusministeriö käynnisti oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen joulukuussa Loppuraportti on luettavissa verkossa pdf?lang=fi Informo 2/2011 9

10 Teksti: Salla Närhinen Kuva: Turun yliopisto Ammatti-identiteetti uusiutumassa vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi Vakuutusalan työntekijöillä riittää nimikkeitä. On erilaisia neuvojia, käsittelijöitä, neuvottelijoita, asiantuntijoita, päälliköitä, assistentteja jne. Kauppatieteen tohtori Marjo Kumpula esittelee tuoreessa väitöksessään tälle joukolle tyypillisen vakuutustyöntekijän ammatti-identiteetin. Turun kauppakorkeakoulussa hyväksyttiin huhtikuussa kauppatieteen maisteri Marjo Kumpulan väitös Vakuutusalan työn sisältö ja työntekijöiden ammatti-identiteetin muovautuvuus Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Kumpula innostui aiheesta pohtiessaan vakuutusalan osaamistarpeita ja ammatti-identiteettiä koulutuspäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Tutkimus sai apurahaa Vakuutustiedon Kehittämissäätiöltä vuonna Tutkimuksen tavoite Tutkimus pyrkii esittämään ajantasaisen kuvan vakuutusalan ammatti-identiteetistä ja työstä. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan lisävalaistusta siihen, miten työyhteisöjä voitaisiin kehittää siten, että työntekijöiden jatkuva oppiminen ja ammatillisen identiteetin uusiutuminen edistyisivät myönteisesti. Kumpula selvittää, kuinka vakuutusalan työntekijät selviävät työtehtävien muutosten virrassa. Kumpulan tutkimusaineisto käsitti 23 kirjoitelmaa, 10 haastattelua ja 686 kyselyvastausta. Aineiston avulla muodostui kokonaisvaltainen kuva vakuutusalan työntekijän ammatti-identiteetistä ja työn muuttumisesta. Entiset vakuutusvirkailijat ovat nykyään asiakaspalvelijoita. Nyt asiakaspalvelijan Asiantuntija Neuvoja Myyjä Työkaveri Tunnetyöntekijä Kehittäjä Virkailija Asiakaspalvelijan ammatti-identiteetin ulottuvuudet vakuutusalalla. Lähde: Marjo Kumpula. identiteettiin kohdistuu uusia muutospaineita. Finanssialan murroksesta syntyneen myyntiosaamisen ja pankkialan tuntemuksen tarve on muuttamassa asiakaspalvelijat finanssipalveluiden myyjiksi. Muovautuva identiteetti Kumpula toteaa, että nykyään työntekijä joutuu usein muuttumaan uransa aikana joksikin muuksi. Vakuutusalan ja työtehtävien muutos edellyttää elinikäistä oppimista ja kouluttautumista. Työtehtävien muutostilanteissa työntekijältä vaadittava muuksi muuttuminen on haastavaa. Uutta ammatti-identiteettiä pitääkin rakentaa mahdollisimman paljon vanhan identiteetin pohjalle, vanhaa pohjaa arvostaen. Jos työntekijän työ muuttuu huomattavasti tai työntekijän rooliin kohdistuu merkittäviä muutospaineita, ammatti-identiteetti muotoutuu uudelleen. Muutostilanteissa vakaiksi oletetut ammatti-identiteetin tukipisteet kyseenalaistuvat ja aiheuttavat työntekijässä epävarmuutta ja hajoamisen kokemuksia. Mahdolliset odotukset uudesta roolista vaikuttavat tulevaan ammattiidentiteettiin. Osa muutoksista tiedetään etukäteen, osa tulee yllätyksenä. Kun ammatti-identiteetti muokkautuu, rakennusaineina ovat työntekijän käsitykset niin menneestä kuin tulevasta. Myös organisaatioon liittyvät tekijät vaikuttavat identiteettiin. Siksi ammatti-identiteetin omaksuminen kietoutuu myös samaistumiseen kulloiseenkin työpaikkaan. Identiteetti on monimutkainen ja monikerroksinen rakennelma siitä, miten ihminen havaitsee ja kokee itsensä suhteessa työhönsä ja toisiin. Ammatti-identiteetti rakentuu useista tekijöistä kuten persoonasta, 10 Informo 2/2011

11 Asiakaspalvelija on tyypillinen identiteetti Kumpula tarkasteli ammatillisia arvoja ja ammatti-identiteetin ulottuvuuksia. Vakuutusalan työntekijöiden arvoissa korostui turvallisuushakuisuus ja ihmiskeskeisyys. Painotus tosin saattoi vaihdella. Vakuutusalalla asiakkaan parasta korostettiin monessa vastauksessa. Ammatti-identiteetin ulottuvuuksia Kumpula tarkasteli rooliluonnehdinnoin. Eniten vastaajat kokivat itsensä työkaverina, tiimin jäsenenä ja asiakaspalvelijana. Vakuutustyöntekijöiden keskimääräinen identiteetti ja sen ulottuvuudet näkyvät kuviossa. Kumpulan tutkimuksen keskeinen tulos on, että tyypillisin vakuutusalan identiteetti on asiakaspalvelija. Identiteetissä on eri ulottuvuuksia. Niistä korostuu työkaveruus: töitä tehdään yhdessä, ja työkaverit ovat tärkeitä. Toinen keskeinen ulottuvuus on asiantuntijuus vakuutuksissa, myynnissä, asiakaspalvelussa ja tietojärjestelmissä. Identiteettiin liittyvät myös neuvonta ja työn kehittäminen. Nykyammatti-identiteetin tukijalat ovat myyjä ja virkailija. Lisäksi vakuutusalan ammatti-identiteettiin sisältyy tunnetyöntekijä. Marjo Kumpula toimii Turun ammattikorkeakoulussa koulutuspäälikkönä. kulttuurista, ammatinvalinnasta ja koulutuksesta, rooleista, roolimalleista sekä organisaatiosta. Identiteetti on merkittävä tekijä Kumpulan tutkimus vakuutusalan ammatti-identiteetistä on uraauurtava, sillä alan ammatti-identiteetistä ei juuri ole tutkimusta ja alalla on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Ammatti-identiteetin muutoksen tarkastelu on ollut vähäistä, vaikka ammattiidentiteettiin kohdistuu suuria muutospaineita nykyisessä työelämässä ja vaikka identiteetin joustavuus on merkittävä tekijä niin työntekijälle itselleen kuin organisaatiolle ja sen kilpailukyvylle, kirjoittaa Kumpula. Ammatti-identiteetin avainasioita on osaaminen. Vakuutusalalla osaaminen koostuu vakuutusteknisestä osaamisesta, vakuutusten, yleisohjeiden ja lain tuntemuksesta, asiakkaiden opastamisesta ja asiakaspalveluosaamisesta, hyvän vakuutustavan noudattamisesta, myyntitaidosta sekä tunneälystä. Kumpula kertoo erään haastatellun kiteyttäneen vakuutusalalla tarvittavan osaamisen ja ammatti-identiteetin näin: Meillä on Suomessa lakisääteinen liikennevakuutus ja tieliikennelait, eli olisi hyvä, jos olisi juristi. Sitten jos ajatellaan, että puhutaan autoista ja veneistä ja niiden teknisistä osista, niin olisi hyvä, jos olisi myös insinööri. Ja sitten taas kun puhelimessa pitäisi olla aina ystävällinen ja ymmärtää asiakasta ja ihmisen käyttäytymistä, niin olisi hyvä jos olisi psykologi. Ja sitten kaiken tämän lisäksi nopea kymmensormijärjestelmän osaaja eli merkonomi." Edessä muutoksia ja oppimista Vakuutusalan ammatti-identiteetin ja sen ulottuvuuksien uusiutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat työmäärän ja työn seurannan lisääntyminen, työtehtävien vaihtuminen, myynnillisyyden lisääntyminen, toimialaliukumien ja fuusioiden aiheuttamat muutospaineet sekä monikanavapalvelun muutoshaasteet. Vaikka yrityksissä tunnistetaan ammatti-identiteettiproblematiikka, Kumpulan mukaan sitä ei oteta riittävästi huomioon uudistuksissa. Muutostilanteissa työntekijöiden selviytymiskeinot vaihtelevat. Vakuutusalalla käytetyt keinot ovat sopeutuminen, koulutususko, sinnitteleminen ja vetäytyminen. Yleisimmät keinot ovat sopeutuminen ja koulutususko. Työn muutoksia ei aktiivisesti vastusteta, vaan työntekijät aloittavat sopeutumisen ja uuden oppimisen. Vain pieni osa työntekijöistä suunnittelee alan vaihtoa. Osa iäkkäämmistä aikoo sinnitellä eläkeikää odotellen. Vakuutustiedon Kehittämissäätiön vuoden 2011 apurahat ovat jaossa. Lisätietoja sivulla 31. Informo 2/

12 Kolumni Pekka Killström Miksi ajattelu on vaikeaa? Puhuessani strategiasta haastan kuulijat usein pohtimaan, mikä tekee strategisesta ajattelusta vaikeaa. Näissä tilaisuuksissa katsekontaktia vältellään. Apua! Mitä, jos joudun vastaamaan? Mitä tuohon osaa sanoa? Vaivautuneisuuden sakeus täyttää joka sopen. Haasteeseen ei tartuta. Onneksi. Tilillehän joutuisin, kun pitäisi itse osata vastata. Sitten tulikin puhelinsoitto, jossa vaadittiin vastausta! Enpä ollut ajatellut haastettani riittävän pitkälle. Oli katsottava tietosanakirjasta, mitä ajattelulla tarkoitetaan. Sen mukaan Ajattelu, eli cogitatio, on sielun toiminto, jossa havaitsemisen ja muistin antaman aineksen perusteella tavoitellaan tietyn tehtävän ratkaisemista, tavallisesti pääasiassa käsitteellisessä eli abstraktissa muodossa. Eikä sitä siksi ole eläimillä. Jopa helpotti. Ajattelu on siis vaikeaa, jos ei ole sielua, havaintokykyä tai jos henkisessä kovalevyssä on pahoja naarmuja. Ihan tätä en kuitenkaan tarkoita kuulijoitani haastaessani. Haastan heidät pohtimaan ratkaisuja käsitteiden ja mallien avulla. Sitä myös strategisen tahtotilan määrittäminen vaatii. En tarkoita toimenpidelistoja tai hihat käärittyinä huhkimista. Ihan ensiksi pitää olla jokin tolkku (malli) suunnasta ja dynamiikasta. Ehkäpä muutan haasteeni näkökulmaa: mikä ajattelemattomuudessa on niin helppoa? Kerronpa esimerkin. Nuori ystäväni Yoon-Hee esitti minulle yhden elämän suurista kysymyksistä: Mitä pitää tehdä ensin, jotta saa synnin anteeksi? En osannut heti vastata, mutta jäin pohtimaan asiaa. Esitin saman kysymyksen muutamalle kollegalleni. Vastaus oli aina sama: Tulee katua. Onkohan tämä vastaus opetettu meille? Sama asia tulee mieleeni pohtiessani strategiaa. Kysypä kollegoiltasi, mikä on tärkein edellytys strategian onnistumiselle. Veikkaanpa, että sinulle vastataan: jalkautetaan, maastoutetaan, sitoutetaan Onko tämä ajattelemattomuutta kauneimmillaan vai kauheimmillaan? Onkohan nämäkin vastaukset opetettu meille ulkoa opittaviksi kuten Pohjanmaan joet: Oulun Siika Pyhä Kala. kyllä osataan. On helppoa olla ajattelematta, sillä se ei vaadi ponnistelua. Ajattelemattomuuteen kehotetaan myös valmiilla vastauksilla. Viedäänköhän meitä valtavirtaan, jonka mukana kellumme läpi tyventen? Entäpä, kun koski yllättää? Pekka Killström (KTT) vastaa strategiaprosessista Tapiolaryhmän controllerina. Hän on Suomen Strategisen Johtamisen Seuran hallituksen jäsen, Radical Futures -yhteisön ohjausryhmän jäsen ja Aalto-yliopiston Research Fellow. Ihminen ajattelee. Silti monet yritykset ruokkivat reagoivaa strategiamenoa. Samalla lisätään toimenpiteitä, vaikka tolkusta ei ole tietoakaan. Sanotaan, että teoriaa ei tarvita. Kysyn itseltäni, kuka opettaa pois käsitteellisten ratkaisujen etsimisestä siis ajattelusta. Nekö, joiden mentaalimallit eivät tunne strategian teoriahedelmiä? Suomen kuuluisin filosofi Jaakko Hintikka väittää, että teoriat tuottavat parhaan inhimillisen tiedon. Jätämmekö ajattelemattomuudessamme parhaan tiedon käyttämättä? Miksi ajattelu on siis vaikeaa? Ajattelu tavoittelee ratkaisua tulevaisuuden kohtaamiseksi. Vain siihen voi päätyä, että ajattelu synnyttää ponnistelupaineita. Siksi se on vaikeaa. Olemmeko valmiit ottamaan selvää ja ponnistelemaan? Varmaan jo ratkaisitkin sen, että synnin anteeksi saamiseksi on ensin tehtävä syntiä. Samoin strategian läpivienti onnistuu vain, mikäli ajattelumme tuottaa ensin menestystä luovan strategian. 12 Informo 2/2011

13 löydät aina ajantasaiset tiedot! Hyödynnä monipuolinen Verkkosivuiltamme Koulutustarjonta FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalan osaamistaan FINVAn asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmen nuksissa. Kuva Teppo Jokinen Vaikuttava asiantuntijuutta aitoa kumppanuutta yli 40 vuotta asiantuntijuutta Informo 2/

14 Täydennys- ja jatkokoulutus APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksiin täydennyskoulutusta FINVA seuraa rahoitus- ja sijoitusalan muutoksia aktiivisesti, muun muassa arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta sekä APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksia. FINVA tarjoaa täydennyskoulutusta APV1:n ja APV2:n suorittaneille tai tutkintoihin valmistautuville. Tarjolla on seminaareja, jotka soveltuvat ensi kertaa APV-tutkintojen tenttiin meneville ja tietojaan päivittäville. APV-tutkintoja tukevat seminaarit on merkitty APVmerkinnöin koulutuskalenteriin. APV-tutkintojen vaatimukset on huomioitu erityisesti seuraavissa seminaareissa: IFRS ETF-sijoitustuotteet Strukturoidut sijoitustuotteet Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut Johdannaiset käytännössä Operatiivisten riskien hallinta Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset Valuutta-, luotto- ja korkojohdannaiset Perheen verosuunnittelu, v Sijoitustoiminnan verotus, v Yritykselle räätälöitävät koulutukset FINVA on johtava rahoitus- ja vakuutusalan kouluttaja, jolla on pitkä kokemus alalta. Laaja asiantuntijaverkostomme huomioi koulutuksessa viimeisimmät muutokset ja kehitystrendit. Löydämme yhdessä asiakkaidemme kanssa oikeat sisällöt ja asiantuntijat toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kysy työyhteisöllenne räätälöitävästä ratkaisusta! Lisätietoja: Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet sekä korvauskäsittelyprosessin koko laajuudessaan. Oikeudenmukaisesti ja ammattitaidolla laadittu korvauspäätös antaa yrityksestäsi hyvän kuvan asiakkaalle ja toimii parhaimmillaan asiakassuhdetta lujittavana tekijänä. Koulutusohjelman kaikki seminaaripäivät ovat itsenäisiä. Voit osallistua yhteen tai useampaan päivään. Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Vakuutusalan juridiikan perusteet Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari Korvaustoiminnan perusteet Koulutusjohtaja Kirsi Ivonen p Koulutussihteeri Tarja Riima p Koulutuspäällikkö Ville Räsänen p Koulutussuunnittelija Niina Kurronen p Informo 2/2011

15 Asiantuntijaseminaarit Seminaareihin on merkitty erikseen, mitkä soveltuvat Sijoituspalvelututkintoon (APV1). Syyskuu IFRS Ajankohtaista IFRS-standardien maailmassa. Seminaari tarjoaa tilannekatsauksen IFRS-standardeihin. Päivän keskeistä antia on rahoitusinstrumenttistandardin sisältö. Lisäksi pureudutaan tuoreeseen IFRS-vakuutussopimusstandardiin sekä yhtiön IFRS:n tilinpäätöksen ja finanssikonsernin IFRS-tilinpäätöksen rakenteeseen. Saat myös tuoretta tietoa IAS 17 -leasingstandardin sisällöstä. Seminaari on suunnattu vakuutus- ja rahoitusalan johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat päivittää tietonsa IFRSstandardien kehityksestä. APV ETF-sijoitustuotteet Kattavaa tietoa ETF-sijoitustuotteista instituutioiden käytössä. Seminaari keskittyy ETF-sijoitustuotteisiin (Exchange-tradedfunds) ja niiden ominaispiirteisiin. ETF-tuotteiden hyötyjä ja haittoja tarkastellaan erityisesti instituutioiden näkökulmasta. Seminaarissa kuullaan ETF-tuotteisiin liittyvistä prosesseista ja niiden käytöstä niin salkunsuojauksessa kuin markkinanäkemyksenkin ottamisessa. Lisäksi käydään läpi riskienhallintaa ETF:illä. Seminaarissa käsitellään myös ETF:ien läpinäkyvyyttä ja likviditeettiä erityisesti hallinnon näkökulmasta. Päivä tarjoaa kattavaa tietoa Euroopan ETF-markkinoista. APV Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja juridiikassa. Päivän aikana avataan eri lääketieteen erikoisalojen merkitystä henkilövahinkojen korvaamisessa. Vakuutuslääketieteen haasteena on kliinisen lääketieteen soveltaminen sosiaalivakuutuksen ja yksityisvakuutusten säädöksiin. Seminaarissa syvennytään erityisesti ortopediaan, kipulääketieteeseen, aivovammoihin ja neurologiaan. Päivän sisältö ei ole vakuutuslajisidonnainen, joten seminaari soveltuu niin lakisääteisten kuin vapaaehtoisten henkilövahinkojen kanssa työskenteleville. CobiT finanssisektorille Syvennä tietämystäsi ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan mallista. Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan malliin. CobiT antaa tietoa siitä, miten ICT-toimintaa voi johtaa, mitä kannattaa huomioida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Seminaari soveltuu johdolle (mm. talous ja riskienhallinta). Lisäksi seminaari sopii sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, Compliance-toiminnoista vastaaville ja kaikille ICT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Lokakuu Kehity finanssialan esimiehenä: Osaamisen johtaminen Esimies vaikuttajana ja kannustajana finanssialan työyhteisössä. Osaamisen johtaminen -seminaarissa pohditaan esimiestyössä tarvittavaa ryhmien johtamista ja innostamista. Päivä antaa osanottajille kokonaiskuvan osaamisen merkityksestä finanssialan organisaatioiden ja oman toiminnon menestymisessä. Seminaarista kumpuaa konkreettisia työkaluja lähijohtamiseen, jotka lisäävät yhteisön tehokkuutta. Seminaaripäivä soveltuu kaikille vakuutusja rahoitusalan esimiehille. Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2011, Päivitä tietojasi ja tule kommentoimaan ajankohtaisia vakuutus- ja kiinteistöalan aiheita. FINVA ja KIINKO järjestävät perinteisen kiinteistö- ja vakuutusalalle suunnatun ajankohtaispäivän. Seminaarissa syvennytään asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuisiin, korvauksiin sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseen eri asiantuntijoiden näkökulmista. Päivän aikana kuullaan myös tuoreimpia oikeustapauksia ja vakuutuslautakunnan ratkaisuja. Strukturoidut sijoitustuotteet Kattavaa tietoa eri sijoitusinstrumenteista. Seminaari keskittyy strukturoituihin sijoitustuotteisiin ja niiden rakenteisiin. Päivän aikana keskitytään tuotteiden hinnoitteluun ja arvonmääritykseen. Kuulet niin tuotteisiin liittyvistä riskeistä kuin pääomasuojan ja tuoton välisestä suhteesta. Strukturoituja sijoitustuotteita tarkastellaan käytännönläheisesti ja niitä havainnollistetaan esimerkkien avulla. Lisäksi syvennytään tuotteisiin liittyviin prosesseihin. Erityisesti käydään läpi dokumentaatio ja siihen liittyvä juridinen näkökulma sekä tuotteiden verotus. Seminaari on suunniteltu APV2-tutkinnon rahoitusinstrumenttiosion vaatimuksia silmällä pitäen. APV Informo 2/

16 Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuutustoiminnan keskeinen lainsäädäntö. Seminaarin aikana selvitetään, miten vakuutustoimintaan liittyviä juridisia asioita käsitellään ja mistä juridista tietoa on saatavilla. Juridisten erityiskysymysten lisäksi päivien aikana selvitetään oikeudenkäyntiin ja päätösten täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Seminaari on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat työssään juridiikan ja juridisen ajattelun perustietoja tai toimivat yhteistyössä juristien kanssa. Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat Ajankohtaista sijoitusrahastomarkkinoiden sääntelystä ja trendeistä. Seminaari keskittyy sijoitusrahastojen muuttuvaan toimintaympäristöön. Päivän aikana tarkastellaan niin lisääntyvää sääntelyä kuin ajankohtaisia trendejä. Seminaarissa syvennytään AIFMD- ja UCITS IV -direktiivien keskeisiin sisältöihin. Erityisesti keskitytään niiden käytännön vaikutuksiin sijoitusrahaston näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan sijoitusrahastojen ajankohtaisista trendeistä, kuten vastuullisesta sijoittamisesta ja monimutkaisista sijoitusinstrumenteista osana sijoitussalkkua, sekä niiden vaikutuksista sijoitusrahastojen toiminnalle. APV Basel III ja pankkien vakavaraisuus Basel III:n eteneminen ja sen vaikutukset. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Basel III -vakavaraisuuskehikon keskeisestä sisällöstä ja etenemisestä. Seminaarissa keskitytään pääoman hallintaan ja likviditeetin merkitykseen ja siihen, miten nämä muuttuvat Basel III:n myötä. Lisäksi Basel III -kehikon tuomia vaikutuksia tarkastellaan niin sääntelyn, riskienhallinnan, rahoituksen kuin it:n näkökulmasta. Seminaari on tarkoitettu kaikille finanssialan asiantuntijoille, jotka tarvitsevat päivitettyä tietoa Basel III:n etenemisestä. Marraskuu Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja korvaamisen perusasiat. Seminaarissa käydään läpi työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvää sääntelyä sekä käsitellään hyvän tavan mukaista korvauskäsittelyprosessia. Päivien aikana käsitellään pitkäaikaisia vahinkoja, tapaturmaeläkkeitä ja ammatillista kuntoutusta. Lisäksi perehdytään työtapaturmakorvauksien muutoksenhakuasteisiin sekä lääketieteelliseen korvattavuuteen. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen parissa työskenteleville korvauskäsittelijöille. Korvaustoiminnan perusteet Asiakkaalle annetut lupaukset lunastetaan korvaustoiminnassa! Seminaari esittelee korvaustoiminnan periaatteet ja prosessin korvauskäsittelijän kannalta. Päivien aikana selvitetään näyttökysymyksiä, kaikille lajeille yhteisiä vahinkotilanteita, muutoksenhakua sekä asiakaspalvelutilanteita. Laadukas korvaustoiminta mahdollistaa pitkät ja pysyvät asiakassuhteet. Koulutus soveltuu ensisijaisesti vähän aikaa alalla olleille korvauskäsittelijöille mutta myös kaikille vakuutusalalla toimiville, jotka tarvitsevat lisätietoja korvaamisesta. Johdannaiset käytännössä Kattava kuvaus johdannaisten perusteista ja niiden käytöstä. Päivän aikana tutustutaan johdannaismarkkinoiden ja johdannaisten taustalla olevien kohde-etuuksien ominaispiirteisiin. Seminaarissa pureudutaan eri johdannaisstrategioihin ja kuullaan niiden käytöstä salkunsuojauksessa ja riskienhallinnassa. Lisäksi perehdytään johdannaisten hinnoitteluun, kuullaan niihin liittyvistä riskeistä ja kreikkalaisten tunnuslukujen laskennasta. Johdannaisia tarkastellaan myös hallinnon ja prosessien näkökulmasta. Päivä on suunnattu finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka tarvitsevat työssään tietoa johdannaisista. APV Kehittyvät markkinat, Afrikka Perustietoutta Afrikan eri talousalueista. Seminaarissa keskitytään Afrikan ja sen talousalueiden tilaan. Erityisesti tarkastellaan tämän kehittyvän markkinan infrastruktuuria ja kuullaan sijoittamismahdollisuuksista. Tilaisuudessa käsitellään finanssimarkkinoiden ominaispiirteitä. Päivä on suunnattu finanssialalla työskenteleville johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat lisätä tietämystään Afrikan eri markkinoista. Operatiivisten riskien hallinta Tilannekatsaus operatiivisten riskien tunnistamisprosesseihin. Seminaari tarjoaa tilannekatsauksen operatiivisten riskien hallintaan sekä yrityksen että valvonnan näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan käytännön kokemuksia siitä, miten erityyppiset yritykset ovat ratkaisseet operatiivisten riskien hallinnan vaatimukset muun muassa Basel III -ympäristössä. Lisäksi käsitellään riskienhallintaan liittyvän sisäisen ja ulkoisen raportoinnin vaatimuksia, järjestämistä ja kehittämistä. Seminaaripäivä tarjoaa tuoretta tietoa operatiivisten riskien hallinnasta vastaaville henkilöille rahoitus-, sijoitus- ja vakuutusalalla toimivissa yrityksissä. APV Joulukuu Kehity finanssialan asiantuntijana/esimiehenä: Työn kehittäminen Mitä tarkoittaa rikastava vuorovaikutus? Me kaikki finanssialalla haluamme työskennellä arvostavassa ja rikastavassa työyhteisössä. Miten sellainen saavutetaan? Mikä merkitys itsensä ja muiden arvostamisella on finanssialan työyhteisön menestymisen kannalta? Pekka Himanen maalaa eteesi mahdollisuuksien maailman ja herättää sinut ajattelemaan uudella tavalla työympäristöstäsi. Seminaaripäivä soveltuu kaikille vakuutus- ja rahoitusalan esimiehille ja asiantuntijoille. 16 Informo 2/2011

17 Vakuuttava ja luonteva esiintyminen Lisää varmuutta esiintymiseen! Erityisesti finanssialalla asiakassuhteissa menestymisessä korostuvat henkilökohtaiset puheviestintätaidot. Seminaari auttaakin sinua vapauttamaan ilmaisuasi. Seminaarissa keskitytään mielenkiintoisen ja vakuuttavan puhe-esityksen rakentamiseen. Seminaari soveltuu kaikille vakuutus- ja rahoitusalalla toimiville henkilöille, jotka tarvitsevat lisää tehoa ja varmuutta omaan esiintymiseensä. Autovakuutuskorvaukset ja korvausten verotus Perustiedot autovahingoista ja niiden korvauksien verotuksesta. Seminaarissa käydään läpi autovakuutusta ja lisäturvia, vakuutusten yleisiä rajoituksia ja korvaustoiminnan keskeisiä säännöksiä. Lisäksi käsitellään korvaamisen verotusta käytännön esimerkkien avulla. Mitkä säädökset tulee ottaa huomioon korvauspäätöstä tehtäessä, miksi ja milloin? Seminaari on tarkoitettu kaikille autovakuutusten kanssa työskenteleville korvauskäsittelijöille ja asiantuntijoille. Kuljetusvakuuttamisen teemapäivä Riskienhallinta, vakuuttaminen ja korvaaminen. Teemapäivässä keskitytään kuljetusriskien hallintaan vakuuttamisen keinoin. Erityisesti tarkastellaan uudistuneita Incoterms-toimitusehtoja sekä Institute Cargo Clauses -vakuutusehtoja. Lisäksi seminaarissa käydään läpi sekä kuljetusvakuuttamista että vahinkojen hoitoa ja korvaamista. Päivä on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat saada ajantasaista tietoa kuljetusvakuuttamisesta. Oikeusturvapäivä Keskeiset oikeusturvaedun myöntämiseen liittyvät kysymykset. Seminaarissa perehdytään riidan syntymiseen ja perusteeseen, kahden vuoden sääntöön, keskeisiin rajoitusehtoihin sekä asiamiehen palkkion arvioimiseen liittyviin kysymyksiin. Seminaarissa kuullaan myös Suomen Asianajajaliiton ja FINEn näkökulma oikeusturvavakuutukseen. Päivä laajentaa oikeusturvavakuutukseen liittyvää osaamista ja auttaa käytännön korvauskysymysten ratkaisemisessa. Seminaari on tarkoitettu oikeusturvavakuutusten parissa työskenteleville käsittelijöille ja asiantuntijoille. Sijoitustoiminta Solvenssi II -maailmassa Ajankohtaista Solvenssi II:ta ja sijoitustoiminnasta. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Solvenssi II -vakavaraisuuskehikon etenemisestä ja erityisesti syvennytään Solvenssi II:n tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sijoitustoiminnassa. Solvenssi II -vakavaraisuuskehikkoa tarkastellaan myös liiketoiminnan ohjauksen välineenä. Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tuoretta tietoa Solvenssi II -kehikon etenemisestä. Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset Myyntiin ja markkinointiin vaikuttava myyjän vastuu. Seminaarissa keskitytään lisääntyvän sääntelyn vaikutuksiin ja pohditaan erityisesti sitä, miten EU-tason MiFID-päivitys ja PRIPS-kehikko vaikuttavat sijoittajille tarjottaviin palveluihin. Lisäksi kuullaan, miten sijoitustuotteiden markkinointia säännellään, valvotaan ja ongelmia ratkaistaan. Tilaisuudessa kuullaan Arvopaperilautakunnan ja Vakuutuslautakunnan kokemuksia, tulkintoja ja päätöksiä. Seminaaripäivä on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tuoretta tietoa sijoitustuotteiden myynnistä ja niihin liittyvistä vastuukysymyksistä. APV Yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) koulutustyöryhmän kanssa: Korvauspäätökset Ajankohtaispäivä Yhteistyössä Finanssialan Keskusliiton (FK) tietojenkäsittelytoimikunnan kanssa: Vakuutusalan tietojenkäsittelypäivä Tulossa keväällä 2012 Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut + case-päivä APV Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä APV Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot Kehity finanssialan asiantuntijana: Tulevaisuuden osaaminen Kehity finanssialan esimiehenä: Tulevaisuuden osaaminen Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari Liikennevakuutuksen korvausseminaari Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Perheen verosuunnittelu APV Riskienhallinta liikekiinteistöissä Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity edelleen esiintyjänä Vakuutusmatematiikan perusteet ja case-päivä Vakuutustoiminnan laskentapäivät Valuutta-, luotto- ja korkojohdannaiset APV Varainhoitopalvelut Vastuullinen luotonanto Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Informo 2/

18 Tutkinnot Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto on tarkoitettu finanssialan ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan, saada uusia näkökulmia työhönsä ja oppia ymmärtämään menestyvän liiketoiminnan avaintekijöitä. Voit suorittaa tutkinnon joustavasti työn ohessa. Tutkinto sopii Sinulle, jos toimit asiakaspalvelu-, asiantuntija- tai tukipalvelutehtävissä. Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto on työssä käyville aikuisille suunnattu näyttötutkinto. Näyttötutkinnossa ei ole tenttejä, vaan suoritat tutkinnon osoittamalla osaamisesi omissa työtehtävissäsi. Arvioijat tulevat työyhteisöstäsi ja oppilaitoksesta. Jos sinulla on jo tutkintoon vaadittavaa osaamista, tämä huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi. Yleensä tutkinnon suorittaminen kestää noin 14 kuukautta. Jos olet vankka ammattilainen, voit suorittaa tutkinnon näyttämällä suoraan osaamisesi. Tällöin tutkinnon suorittaminen kestää noin 3 4 kuukautta. Tutkinto sopii hyvin myös uusille työntekijöille perehdyttämiskoulutukseksi. Sisältö Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta. Pakollisia osia ovat Asiakkuuksien hoitaminen ja Rahoitus- ja vakuutusalan organisaatiossa toimiminen. Valinnaisia osia ovat Rahoituspalvelut, Maksamisen palvelut, Säästämisen ja sijoittamisen palvelut, Riskivakuuttamisen palvelut, Eläkevakuutuspalvelut ja Korvauspalvelut. Tutkintoon valitaan pakollisten osien lisäksi kaksi valinnaista osaa perustuen nykyisiin tai tuleviin työtehtäviisi. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti omalla työpaikalla, minkä vuoksi työnantajan tuki on tärkeää. Työssäoppimista täydennetään lähiopetuspäivillä. Lähiopetuspäiviä on henkilökohtaisesta suunnitelmasta riippuen yleensä noin Koulutus sisältää lisäksi etä- ja itseopiskelua. Lähijaksot toteutetaan Helsingissä Finanssija vakuutuskoulutus FINVAssa osoitteessa Bulevardi 28. Hinta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Se on laissa määriteltyä tutkintomaksua (58 euroa) lukuun ottamatta maksutonta. Oppisopimuskoulutus on joustava tapa syventää ammattitaitoa ja hankkia ammattitutkinto luontevasti työn ohessa. Koulutus alkaa tammikuussa 2012 Tammikuun koulutukseen hakuaikaa on asti. Ensimmäiset lähipäivät ovat Kiinnostuitko? Hakulomakkeen voit tulostaa osoitteesta Näyttötutkintoja toteutetaan myös yrityskohtaisesti. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää tästä mahdollisuudesta! Lisätietoja: Koulutuspäällikkö, oppisopimustarkastaja Tarja Arminen p Koulutussuunnittelija Teija Lämsä p Informo 2/2011

19 Vakuutustutkinto, VTS VTS on alan perustutkinto, joka antaa kattavan yleiskuvan vakuutusalasta ja eri vakuutuslajeista. Vakuutustutkinto suoritetaan itseopiskeluna omaan tahtiin työn ohessa. Tutkinto koostuu neljän yhteisen ja kuuden valinnaisen aineen suorituksesta eli kymmenestä tentistä. Yhteiset aineet ovat vakuutusoppi sosiaaliturva vakuutustalous vakuutusten markkinointi ja asiakaspalvelu. Valinnaiset aineet ovat vapaaehtoinen henkilövakuutus työeläkevakuutus lakisääteinen tapaturmavakuutus moottoriajoneuvovakuutukset omaisuuden vakuuttaminen kuljetusvakuutus vastuuvakuutus riskienhallinta liikeviestintä työelämän kehittäminen jälleenvakuutus (vain toukokuun suoritustilaisuudessa). Suoritusjärjestys on vapaa, ja yhdellä kertaa voi tenttiä useampia aineita. Tutkinnon laajuus on opintopistettä sen mukaan, mitkä valinnaiset aineet suorittaja tenttii. Suoritustilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa suoritustilaisuus järjestetään Ilmoittautumisaika päättyy suoritustilaisuus järjestetään Ilmoittautumisaika päättyy suoritustilaisuus järjestetään Ilmoittautumisaika päättyy Ylempi vakuutustutkinto, YVTS (25 op) Ylempi vakuutustutkinto on vakuutusalan syventävä tutkinto, joka tarjoaa laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa sekä käytännön valmiuksia vakuutusalan asiantuntijatehtävissä toimimiseen. Tutkinnon suorittaminen kestää noin kaksi vuotta, ja lähiopetus etätehtävineen keskittyy pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden ajalle. Tutkinto suoritetaan monimuoto-opiskeluna, jossa yhdistyvät muun muassa lähiopetus, etätehtävät, tentti ja verkko-oppiminen. Lisäksi laaditaan tutkielma. Tutkielman aihe voi tarkentua vielä opiskelun alkuvaiheessa. Koulutuksen aikana on lähipäiväopetusta noin päivää. Lisätietoja tutkinnosta löytyy FINVAn verkkosivuilta koulutusohjelmat/yvts.htm. Seuraava koulutus alkaa Hakuaika päättyy Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Rauni Happo p OTTI (Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina) on ESRhanke, jonka tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana työpaikkakouluttajien koulutusta. Hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2010 ja jatkuu kevääseen OTTI-hankkeen tavoitteena on kouluttaa 210 oppisopimuksen työpaikkakouluttajaa. OTTI Työpaikkakouluttajien koulutuksen avoin peruskoulutus Työssäoppija tarvitsee rinnalleen osaavan kouluttajan, joka osaa omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan ohjata oppijan oikeaan suuntaan. Hyviä työpaikkakouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää! OTTI Työpaikkakouluttajien koulutus antaa työpaikkakouluttajalle valmiudet laadukkaaseen kouluttamiseen. Maksuton koulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakouluttajiksi haluaville. Lähipäivät ovat ja Haku päättyy Lisätietoja: Tutkintokoordinaattori Birgitta Mölsä p Lisätietoja: Projektipäällikkö Juha Martikainen p Informo 2/

20 Johdon koulutus Executive MBA in Insurance and Financial Services on strategiseen johtamiseen painottuva vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan osaamisen ja johtamisen koulutusohjelma. emba-ohjelma koostuu kolmesta opintokokonaisuudesta, valinnaisista opinnoista, tutkielman laatimisesta sekä kahdesta opintomatkasta. Ohjelman laajuus on 90 opintopistettä, ja se kestää 3 vuotta. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 42,5. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA. Ohjelman johtajana toimii vakuutustieteen professori, KTT Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopistosta. emba-ohjelma tarjoaa erilaisia näkemyksiä kansainvälistyvästä vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan kentästä ja tulevaisuuden haasteista sekä valmiuksia vastata näihin haasteisiin valmiuksia strategiseen johtamiseen mahdollisuuksia hahmottaa liiketoimintaa laajemmin yhdessä muiden vakuutus- ja rahoitusalalla vaativissa tehtävissä työskentelevien ammattilaisten kanssa vankan pohjan henkilökohtaiselle urakehitykselle ja verkostoitumiselle alan vaikuttajien kanssa. Yhteiset opintokokonaisuudet ja niiden teemat: Finanssiliiketoiminnan johtaminen 25 op Vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan johtaminen Riskienhallinta Talousohjaus ja johdon laskentatoimi Strateginen johtaminen 20 op Strateginen johtaminen Asiantuntijaorganisaation ja osaamisen johtaminen Asiakkuuksien johtaminen 10 op Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen emba-ohjelma on suunniteltu vakuutus- ja rahoitusorganisaatioiden johtavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja erikoisasiantuntijoille. Hakijalta toivotaan akateemista tutkintoa ja yli viiden vuoden työkokemusta. Jo kolmas finanssialan oma emba-ohjelma alkaa Hakuaika päättyy Infotilaisuus FINVAssa klo Ilmoittautumiset 20 Informo 2/2011

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus MIKSI JA KENELLE FINANSSIALAN MERKONOMI ON TARKOITETTU? Kenelle? Eri alueosuuskauppojen asiakaspalvelupisteissä pankki- ja asiakasomistajatyötä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien.

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien. Mahdollista menestys koulutuksella! Kehitä itseäsi Kehitä yritystäsi Hanki kaupallinen tutkinto Pätevöidy esimiehenä Verkostoidu Menesty Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 38/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:34 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:34 ISBN 978-952-13-6122-7 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus MIKSI JA KENELLE FINANSSIALAN MERKONOMI ON TARKOITETTU? Kenelle? Eri alueosuuskauppojen pankkipisteissä pankkityötä jo tekeville tai ko. tehtäviin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Paula Hyytiäinen Kehitysjohtaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto paula.hyytiainen@businesscollege.fi Liiketalouden kehittämispäivä 30.1.2013 PERUSTEIDEN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa Minna Bálint

Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa Minna Bálint Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa 23.11.2016 Minna Bálint Tutkinnon perusteiden uudistamisen reunaehdot Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Miten tuotteistaa tutkinnon perusteiden henki ja sisältö?

Miten tuotteistaa tutkinnon perusteiden henki ja sisältö? Miten tuotteistaa tutkinnon perusteiden henki ja sisältö? Retail- päivä 4.11.2009 Kirsti Jokiranta MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kauppiaitten Kauppaoppilaitos MERCURIA paikkoja bisnesluokassa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan tukipalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot