EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2005

Transkriptio

1 Aulanko tutuksi Aulankokeskuksen kalustus, ympäristökasvatusvälineistö, näyttely ja pihapiiri Päivi Sieppi, Leena Thure ja Susanna Lappalainen (toim.) EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2005 Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus

2

3 Aulanko tutuksi Aulankokeskuksen kalustus, ympäristökasvatusvälineistö, näyttely ja pihapiiri EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2005 Hanke kuuluu Etelä-Suomen tavoite-2 ohjelmaan, toimintalinjaan 3. Matkailun ja kulttuurin kehittäminen ja toimenpidekokonaisuuteen 3.4. Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt alkuperäisen hankkeen sekä ja kustannusarvion muutokset EU-osarahoituksella toteutettavaksi. hakemuksen päiväys: projektipäätöksen saaja: Hämeenlinnan kaupunki projektin nimi ja numero: Aulanko tutuksi, HAM-2002-R-2652

4 Päivi Sieppi, Leena Thure ja Susanna Lappalainen (toim.) Aulanko tutuksi - Aulankokeskuksen kalustus, ympäristökasvatusvälineistö, näyttely ja pihapiiri. EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus Kuvat: Hämeenlinnan kaupunki: Sisko Hoikkala, Susanna Lappalainen Pirjo Järvinen Luontokoulu Ilves: Panu Villanen

5 SISÄLTÖ 1. Hankkeen tausta Aulankokeskukseen liittyvät muut projektit 2. Hankkeen tavoitteet Aulankokeskuksen sisustus ja kalusteet 2.2 Aulankokeskuksen varustaminen 2.3 Näyttelytoiminta 2.4 Pihaympäristö 3. Tavoitteiden toteutuminen ja saavutetut tulokset Luontokoulu Ilves 3.2 Näyttely 3.3 Opastus- ja neuvontapalvelut 3.4 Aulankokeskuksen markkinointi ja brändit 3.5 Yhteistyökumppanit 4. Hankeorganisaatio Ohjausryhmä 4.2 Muut vastuuhenkilöt ja toimijat 4.3 Päättoteuttajat 5. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin Sisustus ja kalusteet sekä varustaminen 5.2 Näyttelytoiminta 5.3 Pihaympäristö 6. Hankkeen talous Tulosten hyödyntäminen Aulankokeskuksessa toimijat 7.2 Jatkoprojektit 7.3 Kehittämisehdotukset 8. Hankkeesta tiedottaminen Aulankokeskus lehdistössä 9. Projektissa tuotettu aineisto KUVA: PIRJO JÄRVINEN - 5 -

6 1. Hankkeen tausta Hämeenlinnan kaupungin vuosina toteuttama Aulankokeskus -projekti oli Hämeen ympäristökeskuksen ja EU:n osarahoittama hanke. Projektissa kunnostettiin vanha kansakoulurakennus Aulangon luonnonsuojelu- ja matkailualueen sekä kansallisen kaupunkipuiston opastuspaikaksi ja Luontokoulu Ilveksen toimipaikaksi (Aulankokeskus, CC , loppuraportti marraskuussa 2003). Rakennus valmistui käyttöönottokuntoon helmikuun lopussa Aulankokeskus -projektille myönnettiin jatkorahoitusta vuosiksi Hämeen ympäristökeskuksesta EAKR -hankkeena (toimintalinja 3, toimenpidekokonaisuus 3.4.). Jatkoprojektin nimi oli Aulanko tutuksi. Hämeenlinnan kaupungin Tilapalvelulta rakennusta ovat valmistumisen jälkeen vuokranneet Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto/ Luontokoulu Ilves, Hämeenlinnan kaupungin luonnonhoitotoimisto ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Aulangon luonnonsuojelualueen opastuksesta vastaa Metsähallitus ja kansallisen kaupunkipuiston opastuksesta vastaa Hämeenlinnan kaupunki. Keskus ympäristöineen toimii koko Aulangon alueen käyntikorttina. 1.1 Aulankokeskukseen liittyvät muut projektit Hämeenlinnan seudun luontokoulu (päättyi ) oli Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoima hanke, johon saatiin osarahoitus Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävää kehitystä ympäristötietoisuutta lisäämällä. Tavoitteena oli luoda sisältöä Aulangon luonto- ja toimintakeskukseen ja sen palvelutarjontaan. Projektin pääasiallisina kohderyhminä olivat ammattikasvattajat ja opiskelijat, mutta luontokoulu kehitti palveluja kaiken ikäisille asukkaille ja matkailijoille. Hanke oli seudullinen, jossa olivat mukana Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko ja Janakkala. Luonto-Aulanko -hanke (vv ) pohjautuu Hämeenlinnan seudun luontokoulu- ja Aulankokeskus -hankkeisiin. Hankkeessa kehitetään seudullista luontokoulu- ja kaupunkiluontokeskustoimintaa Hämeessä. Tavoitteena on lisätä mm. asukkaiden, matkailijoiden ja seutukunnan ammattikasvattajien ympäristötietoi- suutta. Pyritään luomaan toimintamalli uudenlaiselle kaupunkiluontokeskukselle, Aulankokeskukselle yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Metsähallituksen, Kehittämiskeskus Häme Oy:n matkailuosaamisen ja Riihimäen seudun HÄMY-projektin kanssa. Kehitetään ja vakinaistetaan seudullisen luontokoulun toiminta pysyväksi osaksi Aulankokeskusta ja Kansallista kaupunkipuistoa. Luonto-Aulanko -hanke on myös ympäristöosaston hallinnoima ja siinä ovat mukana Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko ja Janakkala. Hanketta rahoittavat kuntien lisäksi Hämeen ympäristökeskus ja EU (EAKR). Aulanko verkko -hanke on Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoima, TE-keskuksen ESR-rahoitteinen kaksivuotinen (vv ) projekti, jonka tavoitteena on nostaa Aulangon kulttuurihistoriallinen alue maan johtavaksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi yhteistyössä yritysten ja toimijoiden kanssa. Siinä kannustetaan Aulangon alueella matkailualalla toimivia yrityksiä, yhdistyksiä ja nähtävyyskohtaita liiketoiminnalliseen yhteistoimintaan ja verkottumiseen. Alueelle luodaan mm. yhteisiä tuotepaketteja. Aulangolle luodaan yhteinen toimintakulttuuri, Aulanko -brändi, sekä tehdään yhteinen myynti- ja markkinointisuunnitelma. Koko Aulangon palvelutarjonta kootaan yhteisille -nettisivulle. Arvovaltaista puhuja- ja kutsuvierasjoukkoa Aulankokeskuksen avajaisissa Floran päivänä

7 2. Hankkeen tavoitteet Aulanko tutuksi -projektin tavoitteena oli kalustaa ja varustaa kunnostettu rakennus toimintakuntoon, toteuttaa mielenkiintoinen Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston aluetta käsittelevä näyttely, sekä kunnostaa rakennuksen lähiympäristö opastuskeskuksen palveluja varten. Aulankokeskuksesta oli tarkoitus muodostaa monitoimialue, joka tyydyttää Aulangolla vierailevien palvelutarpeita, edesauttaa alueen muiden palvelujen käyttöä ja luo edellytyksiä uusille toiminnoille ja kävijöille. Keskus tuli tukemaan Aulangon alueen matkailuopastoimintaa sekä kansallisen kaupunkipuiston ja Hämeenlinnan viheralueiden opastusta. Näyttelyn avulla syvennetään tietoa mielenkiintoisen ja vaiherikkaan alueen historiasta, luonnosta ja ympäristöstä. Luontokoulu Ilveksen myötä keskus muodostuu toiminnalliseksi oppimisympäristöksi niin ympäristökasvatuksen tueksi kuin asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Keskuksen tarkoituksena on myös tarjota toisentyyppistä tilaa kokous- ja koulutuspalvelujen järjestäjille tukeutuen alueen nykyisten toimijoiden lisätarpeisiin ja palveluihin. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle sijoittuvan Aulankokeskuksen mahdollisimman monipuolisella hyödyntämisellä katsottiin olevan verkottumisen myötä paitsi maakunnallisia myös valtakunnallisia vaikutuksia sekä toimijoidensa että toimintatapojensa kautta. 2.1 Aulankokeskuksen sisustus ja kalusteet Koska Aulankokeskuksen kunnostus tehtiin perinteitä kunnioittaen, myös sisustuksen tuli sopia vanhan rakennuksen tyyliin. Sisustus suunniteltiin tukemaan talon toiminnallisuutta. 2.2 Aulankokeskuksen varustaminen Kunnostushankkeeseen ei sisältynyt kiinteiksi laskettavien kalusteiden lisäksi rakennuksen ensikertaista kalustamista. Luontokoulutoiminnan edellyttämiä kaluste- ja välinehankintoja ei voitu myöskään tehdä luontokoulun ESR-rahoituksella. Aulanko tutuksi -hankkeen tarkoituksena oli varustaa opetustila ympäristötutkimukseen ja moderniin pedagogiikkaan soveltuvilla välineillä, joita ammattikasvattajat on koulutettu käyttämään. Näin koulut ja päiväkodit voivat varata opetustilaa myös itsenäisesti käyttöönsä. Välinehankinnoissa kiinnitettiin huomiota sekä peruskoulun että lukion uudistuksen alla oleviin opetussuunnitelmiin. Luontokoulun luokkatila suunniteltiin monikäyttötilaksi, jota voidaan vuokrata myös kokouskäyttöön. Sekin edellytti toimintaan sopivia kalusteita ja nykyaikaista av-välineistöä. 2.3 Näyttelytoiminta Näyttelystä haluttiin tärkeä osa Aulankokeskuksen ja koko Aulangon matkailupalvelutarjontaa. Tavoitteena oli pysyvä näyttely, joka herättäisi laajaa mielenkiintoa. Aulangon historiasta, kansallisesta kaupunkipuistosta ja Hämeenlinnan kaupungin merkittävistä viheralueista sekä Vanajaveden laakson maisemakokonaisuudesta tuotettavan näyttelyn vaikutusalueena pidettiin koko maakuntaa. Pysyvän näyttelyn lisäksi suunniteltiin vaihtuvien näyttelyiden tila, jotta Aulankokeskuksessa voisi olla esillä myös muita ajankohtaisia näyttelyitä. 2.4 Pihaympäristö Hankkeeseen kuului myös pihapiirin toteuttaminen sekä luontokoulutoimintaa että muita opastupalveluja varten. Ulos haluttiin perustoimintojen järjestelyjen lisäksi kokoontumistilaa ja saatavilla olevaa informaatiota myös keskuksen ollessa suljettuna. Hankkeessa rajoituttiin Aulankokeskuksen tontille. Kaupunki toteutti muita liittyviä pysäköintialueita tontin ulkopuolelle yhteistyössä Katajiston Kartanon kanssa. Koko ympäristö rakennustyömaana talvella

8 3. Tavoitteiden toteutuminen ja saavutetut tulokset 3.1 Luokkatilan kalusteet sekä tutkimus- ja opetusvälineistö Kalusteet ja varusteet ovat hankkeen ansiosta huippuluokkaa. Luokkatilan AV-välineistö sisältää tietokoneen keskusyksikön ja litteän näytän lisäksi VHS/DVDtallentavat videot, digitaalisen mikroskoopin ja kopiointikameran sekä piirtovoimaisen datatykin valkokankaineen. Luokkatilaan toteutettiin myös moderni äänentoistojärjestelmä laite- ja ohjelmistopaketteineen. Oppilaiden käyttöön hankittiin mm. stereo-, oppilas-, tutkimus- ja taskumikroskooppeja sekä ympäristötutkimusvälineistöä, kiikareita ja kirjallisuutta. Luokka-/ kokoustilan kalusteet ovat noin 40 henkilölle. Pöydät, tuolit ja jakkarat ovat laadukkaita ja pelkistettyjä sekä väreiltään ympäristöön sopivia. Monikäyttöisyys, uudelleenjärjesteltävyys ja pinottavuus olivat tärkeitä valintakriteerejä. Keittiöön hankittiin tarjoilukäyttöön soveltuva astiasto. 3.2 Näyttelytilat ja näyttelyt Näyttelytoteutuksen yleisilme on moderni; planssirakenteet eleettömiä ja helposti muunneltavia. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti materiaalit ovat riittävän laadukkaita säilytettäviksi ja ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn planssit voidaan hyödyntää uudestaan. Näyttelyn sisällön kiteyttäminen oli vaikeaa. Kohderyhmä oli väljä, koska toiminta oli uutta. Saadut suunnittelutarjoukset edustivat toteuttamismahdollisuuksien ääripäitä: perinteinen luontokeskusnäyttely eläinhahmoineen vs. täysin digitaalisesti toteutettava AV-show ja kaikkea siltä väliltä. Valituksi tuli realistinen ja erittäin toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, joka rakentui joustavasti ja ammattitaitoisesti. Perusnäyttelyä täydentämään rakennettiin modernin teknologian keinoin Private Radio äänimiljööjärjestelmä, joka antaa myös jatkossa lukemattomia mahdollisuuksia näyttelyn laajentamiseen. Monikielinen äänimaailma toimii näyttelyplanssien jatkumona: ääniaistimukset luovat muistijälkiä, emootioita ja rikastuttavat mielikuvitusta. Sisänäyttelytilan merkitystä Aulangon kannalta pidettiin alussa pienenä, koska varsinainen toiminta/ esittely tapahtuisi lähimaastossa. Sisällä olevan informaation oli tarkoitus ohjata kävijä ulos - herättää kiinnostus ja kertoa mistä mitäkin löytyy. Yksityiskohtaisempi esittely sisällöstä on kohdassa 5. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin. Vas. Luokkatilan välineiden esittelyä avajaistapahtumassa v Oik. Pysyvän näyttelyn tila näyttelykalusteineen

9 Pihan korkoero ratkaistiin tekemällä etupihalle vanhoilla graniittisokkelikivillä pengerretty laaja kokoontumispiha. Aukiolla ovat pollarivalaisimet ja penkit. Pihan kaakkoiskulmassa on pieni kivetty aukio ja kansallisen kaupunkipuiston pääopaste. Etupihan länsipuolelle suunniteltiin ulkoluokka ja -istuskelupaikka. Pihalle tehtiin toiminnallisesti tarvittavat yhteyskäytävät, etupuolelle leikattava nurmialue ja osa alueista jätettiin enemmän luonnontilaiseksi. Suunnitelman istutuksista toteutuivat Aulangontien reunan korvaavat lehmusistutukset. Eteisaulan infopalvelutiski 3.3 Opastus- ja neuvontapalvelutilat Aulatilaan järjestettiin toimiva työpiste opastuspalveluhenkilölle. Infotiski suunniteltiin yksilöllisesti näyttelykalusteisiin ja muuhun sisustukseen sekä asiakaspalvelutoimintaa sopivaksi. Pienen tilan kokonaisuutta täydennettiin esitetelineillä ja seinänvieren kirvesmiestyönä tehdyllä myyntitavarahyllyköllä. Kevyen liikenteen sisääntuloportiksi Katajistontieltä tehtiin pieni kivetty tasanne pollareineen ja kaareva käytävälinja kokoontumispihalle johtaville graniittiportaille. Julkinen kevyen liikenteen reitti linjattiin Aulangontien alikulkutunnelilta rakennuksen pohjoispuolelta Katajistontielle, koska sitä ei haluttu leventämään Katajistontien kylätiemaista maisemaa. Valaistu reitti jatkuu Katajiston halki rantakäytävälle. Katajistontien reunaan rakennuksen eteen tehtiin linja-autojen jättölevennys. Tontin pysäköintipaikka mitoitettiin yhdeksälle autopaikalle, joista yksi on invalidipaikka, ja kahdelle linja-autolle. 3.4 Lähipiha, kulkureitit ja pysäköinti KUVA: PIRJO JÄRVINEN Näkymä pihamaalta Aulangontielle kohti hotellia sysksyllä Vas. Kansallisen kaupunkipuiston pääopaste Aulankokeskuksen pihassa. Oik. Aulangon ratsutallin maastoretki alikulun kautta puistometsään

10 4. Hankeorganisaatio Hankkeen toteuttaja: Hämeenlinnan kaupunki Rahoittaja: Hämeen ympäristökeskus Muut osalliset: Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto/ Luontokoulu Ilves, Metsähallitus, Kehittämiskeskus Oy Häme 4.1 Ohjausryhmä Hämeen ympäristökeskus Irmeli Kaartokallio, hankkeen valvoja Mirja Lumiaho-Suomi, hankkeen talous Hämeenlinnan kaupunki Jorma Jääskeläinen, toimistoarkkitehti, talotsto Outi Mäenpää, projektihenkilö, luonnonhoitotoimisto ( ja ) (siht.) Leena Thure, suunnittelija, talous ja suunnittelu Timo Tuomola, kaupunginmetsänhoitaja, luonnonhoitotoimisto (pj.) Metsähallitus Carina Wennström, erikoissuunnittelija, luontopalvelut Etelä-Suomi Ari Väänänen, puistonhoitaja, Aulanko (vpj.) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosasto/ Luontokoulu Ilves Päivi Sieppi, projektipäällikkö Kehittämiskeskus Oy Häme Leena Pitkänen, matkailupäällikkö Muodostettu ohjausryhmä kokoontui 9 kertaa (2003: , , , , 2004: , , , ja 2005: 27.01). Loppuraportti hyväksyttiin tammikuussa Yhteyttä pidettiin väliaikoina sähköpostitse ja puhelimella. Lisäksi Aulankokeskuksessa oli Aulangon eri EU-hankkeiden ohjausryhmien yhteinen infotilaisuus huhtikuussa 2004 ja Katajiston Kartanoon kokoonnuttiin Aulanko Verkko -hankkeen kutsumana Hugon illallisille v Muut vastuuhenkilöt ja toimijat Työrukkasina toimivat pääasiallisesti kolme epävirallista työryhmää: Aulangon kehittämishanketyöryhmä, Aulangon alueen maankäyttö- ja liikennesuunnitteluryhmä sekä näyttelysta vastannut työryhmä. Hämeenlinnan kaupunki Hilkka Häkkinen, toimistosihteeri, tekninen virasto Helvi Kortessalmi, suunnittelurakennusmestari, tekninen virasto Inka-Maria Laitila, amanuenssi, Historiallinen Museo Susanna Lappalainen, suunnitteluhortonomi, luonnonhoitotoimisto Esko Loukasmäki, suunnitteluinsinööri, tekninen virasto Päivi Taskinen, palveluneuvoja, Palvelupiste Kastelli Kehittämiskeskus Oy Häme Minna Haikka, infopalveluhenkilö 2003 Pirjo Järvinen, infopalveluhenkilö 2004 Hannu Malkala, matkailusihteeri Marjo Salo, projektipäällikkö, Aulanko Verkko Hanna Väinölä, infopalveluhenkilö 2003 Luontokoulu Ilves Hanna Salminen, luontokoulunopettaja Panu Villanen, luontokoulunopettaja Katajiston Kartano Oy Harri Hokkanen, yrittäjä 4.3 Toteutus Näyttely Mainospalvelu Kristasta Oy, näyttelysuunnittelu ja toteutus, Krista Jännäri AD Spiraali Oy, näyttelyrakenteet, Risto Nurmi, suunnittelija Audio Raiders Oy, Private Radio -äänijärjestelmä, Arvo Laitinen, suunnittelija Muistojen ja mielikuvien Aulanko, Taneli Eskola, dosentti, Taideteollinen korkeakoulu Geotieteellis-maisematieteellinen näyttelyn osa, Osmo Kontturi, dosentti, maisemaekologia ja ympäristösuunnittelu Kivilajikokoelma, Pekka Lunnikivi Vanha koulurekvisiitta, Mikko Moisio, rehtori, Myllymäen koulun museo Sisustus Hämeen ammatti-instituutti Wetterhoff, Heidi Sandholm, sisustustekstiilit Riina Lehtinen, pajutyöt Pihaympäristö Hämeenlinnan kaupunki, Jarmo Palviainen, puistopuutarhuri, luonnonhoitotoimisto

11 5. Hankeen toiminta pääpiirteittäin Aulanko tutuksi EU:n tavoite 2-ohjelman EAKR-projektin loppuraportti Hankkeen projektihenkilöksi ohjausryhmän päätöksellä kutsuttiin Outi Mäenpää. Hän aloitti työnsä helmikuussa 2003 ja jatkoi aina avajaisiin asti, jonka jälkeen siirtyi kesäksi Aulangon alueen oppaaksi Metsähallitukselle. Toinen vastaava työjakso oli Jaettavaksi infomateriaaliksi valmistui vuonna 2004 kansallisen kaupunkipuiston nelikielinen taskuesite. 5.1 Sisustus ja kalusteet sekä varustaminen Luokka-/ kokoushuoneen ja aulan irtokalusteista saatiin tarjous kahdelta toimittajalta, joista Martela tuli valituksi. Pääosa kalusteista sekä sisustustekstiilit hankittiin vuoden 2003 aikana. Kesää 2004 varten seinille tilattiin pajusomisteita. Luontokoulu Ilveksen listaamasta opetusvälineistöstä saatiin tarjous kahdelta toimittajalta, joista Printel Oy tuli valituksi. Pääosa tutkimus- ja opetusvälineistöstä ostettiin vuoden 2003 aikana, kun taas AV-välineistön hankinta tehtiin vuonna Luontokoulun luokkatila, jota vuokrataan myös kokouskäyttöön. Puuttuvia kalusteita ja Luontokoulu Ilveksen opetusvälineistöä hankittiin jonkin verran lisää kaudella Luokkatilaan ja infoon saatiin puuttuvat tuolit ja aulaan rakennettiin lisää hyllytilaa sekä esitteille että pienimuotoiselle myyntitavaralle. 5.2 Näyttelytoiminta Näyttelyn hanke- ja esisuunnittelusta pyydettiin tarjous 11 toimijalta loppuvuodesta Tarjous pyydettiin kaksivaiheisena siten, että ensimmäinen osa sisälsi esisuunnittelun ja toinen näyttelyn toteutuksen. Apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä toteutettavaksi valittiin lopulta 8 saadusta tarjouksesta Mainospalvelu Kristasta Oy:n näyttelyn esisuunnittelu, I-vaiheen toteutus ja näyttelykalusteiden toimitus. Näyttelysuunnitteluun perustettiin oma työryhmä. Pysyvän näyttelyn teemoiksi valittiin: 1. Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, 2. Vanajaveden laakso, 3. Aulangon alue - luonto ja historia. Vaihtuvan näyttelytilan ensimmäisten planssien aiheiksi tulivat: 1. Rakennuksen/ koulun historia, 2. Rakennuksen uusi elämä, 3. Luontokoulu Ilves

12 Kaikki esittelyplanssit toteutettiin kaksikielisinä (suomi ja englanti). Hämeenlinnan Historialliselta museolta ja Myllymäen koulun kokoelmista saatiin näyttelyvitriineihin vanhaa koulunkäyntiin liittyvää esineistöä. KUVA: PIRJO JÄRVINEN Matkailukautta 2004 varten näyttelyn toisen vaiheen suunnittelun ja toteutuksen hoiti jatkotoimeksiantona Mainospalvelu Kristasta Oy yhteistyökumppaneineen. Pysyvään näyttelyyn lisättiin lyhyt geologiakatsaus karttoineen, pienimuotoinen kivilajikokoelma sekä pinnanmuotopienoismalli kansallisen kaupunkipuiston alueesta. Uusi Muistojen ja mielikuvien Aulanko -näyttely korvasi ensimmäiset vaihtuvan näyttelytilan planssit kaudelle Se esitteli Aulanko-aiheisia postikortteja ja matkailuun liittyvää materiaalia. Esillä oli myös postin erikoisleimoja. Kansalliselle kaupunkipuistolle laadittiin oma erikoisleima, jonka ensipäivä oli Kaikki keskuksen pihalla olevaan kirjelaatikkoon jätetyt postilähetykset leimataan KKP-erikoisleimalla, joka on myönnetty kolmeksi vuodeksi. Sekä pysyvään että vaihtuvaan näyttelyyn liitettiin modernilla tunnistustekniikalla toimiva äänimiljööjärjestelmä. Näyttelytilojen kaiuttimista kuuluu paitsi tunnelmallisia luontoääniä myös asiatekstiä ja aiheeseen liittyviä tarinoita. Osa kaiuttimista on yleiskaiuttimia, jotka kuuluvat koko huoneeseen. Osa on ns. äänisuihkuja, jotka kuuluvat vain tietyssä kohtaa huonetta ja aktivoituvat, kun henkilö tulee äänen vaikutusalueelle. Äänisisältö on nelikielinen (suomi, ruotsi, englanti, saksa). Aulan seinälle tehtiin ilmakuvakartta, johon on merkitty kansallisen kaupunkipuiston kohteita. Kun kohde valitaan nimiluettelosta, syttyy kartalla merkkilamppu osoittamaan kohteen sijaintia. Lisäksi kaiuttimesta kuuluva ääni kertoo kohteesta lyhyen infon neljällä kielellä. Myös ulkokuistille valmistui ääni-info. Aulankokeskuksen ollessa suljettuna asiakas saa nappia painamalla lyhyen tiedotteen valitsemallaan kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa). 5.3 Pihaympäristö Erillinen maankäyttöhanketyöryhmä alkoi työstää Aulankokeskuksen - Katajiston alueen - Luhtialan vanhan kylätontin liikenteellisiä järjestelyjä kokonaisuutena. Ratkaistavia asioita olivat projektiin kuuluvan tontille sijoittuvan pysäköintialueen sekä kevyen liiken- Tontin parkkipaikkatyömaa ja kierrätyskatoksen rakennus kesällä

13 teen järjestelyjen ja opastamisen lisäksi kevyen liikenteen ohjaus rannan valaistulta ulkoilureitiltä Aulangontien alikululle, bussipysäkkien ja -paikoituksen määrä/ sijainti, henkilöautopaikkojen tarve ja sijainti sekä Katajiston uusien toimintojen aiheuttama sisäinen liikennöinti ja lisäpysäköintipaikkojen tarve. Aulankokeskuksen tontille on paikallistettu tuhoutunut muinaisjäännös, joka on Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä rautakautinen kalmisto. Tarkasta sijaitipaikasta ei ole tietoa. Museoviraston arkeologian osastolta tutkija Tuula Heikkurinen-Montell kävi kevättalvella 2003 paikalla, jolloin sovittiin paikallisen arkeologin, tutkija Päivi Lupin käyttämisestä kaivuutöiden toteutusvaiheen valvojana. Pihasuunnittelun lähtökohdaksi otettiin toiminnallisuus ja alueen sopeuttaminen osaksi Aulangon muuttuvaa matkailu- ja puistoympäristöä. Entisestä koulunpihamiljööstä ei ollut säilynyt mainittavia dokumentteja. Ympäristöä suunniteltaessa kartoitettiin paitsi keskuksessa toimijoiden, myös kaupungin matkailupuolen ja talotoimiston, Katajiston Kartanon, Hämeenlinnan historiallisen museon amanuenssin, Hämeen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Museoviraston edustajien näkemyksiä. Avajaisiin mennessä ulkoalueen töistä oli suunnitelman mukaan toteutettu luoteiskulman pysäköintialue. Muu piha-alue ja puusto siistittiin talon korjaustöiden jäljiltä. Varsinaisesti pihanrakennukseen ryhdyttiin vasta avajaisten jälkeen ja kiveys- ja muurirakennetyöt jatkuivat läpi vuoden Yllä: Pihan rakennusta kesällä 2003: mullan levitys ja tukimuuri. Pihapiiri oli osittain työmaana lähes koko kesän 2003, mikä hankaloitti jonkin verran asiakasliikennettä

14 Suunnitelman mukaisia pihatöitä ei päästy viemään loppuun kaudella Istutukset ja osa kalusteista jäävät hankkeen päättymisen jälkeen kaupungin omalla kustannuksellaan toteutettaviksi. Ulkoluokan äänentoistovalmius tehtiin talon sisäisen laitteiston asennuksen yhteydessä. Kaiuttimet on hankittuna ja ne asennetaan tulevan ulkoistuskelupaikan rakenteisiin. Uutena elementtinä syntyi loppuvuodesta 2004 ajatus Aulankokeskuksen valotuikkupuusta - pihan talviajan pysyvästä erikoisvalaistuksesta. Idean pohjana oli keskustan valaistuksen yleisuunnitelmassa määritettyjen valaistusperiaatteiden toteuttaminen muualla kaupungissa sekä rantareitillä samanaikaisesti käynnissä oleva erikoisvalaistushanke. Asiaa esiteltiin viimeisessä varsinaisessa ohjausryhmän kokouksessa ja se hyväksyttiin toteutettavaksi. Pysyväksi rakennetun erikoisvalaistuksen katsottiin olevan uutta ja innovatiivista sekä sopivan hyvin hankkeen luonteeseen lisäämällä koko alueen mainos- ja huomioarvoa. Selvittelyn jälkeen valopuun toteutuskustannuksista sovittiin osa pihaympäristön jäljellä olevaan hankebudjettiin ja osasta otti vastatakseen Hämeenlinnan kaupunki. Puusta tuli runsaasti positiivista palautetta joulunaikaan Luontokoulun asiakkaina on vuosittain tuhansia seudun asukkaita ja matkailijoita, jotka ovat luontokoulun toimintaan osallistumalla myös tutustuneet Aulankokeskukseen KUVA: SISKO HOIKKALA Pimeän ajan maamerkki Aulankokeskuksen pihassa

15 6. Hankkeen talous Aulanko tutuksi -hankkeen rahoittajina ovat olleet Hämeen ympäristökeskus ja EU sekä Hämeenlinnan kaupunki. Hankkeelle hyväksytyt kokonaiskustannukset alittuivat vajaalla eurolla. Rahoitus jakaantui seuraavasti % Kansallinen rahoitus ,82 35,1 Eu-rahoitus ,82 35,1 Hämeenlinnan kaupunki ,86 29,8 YHTEENSÄ , Vuoden 2004 rahoituksesta sovittiin siirrettäväksi euroa etupainotteisesti vuoden 2003 puolella käytettäväksi. Kustannusjakauman ja rahoitussuunnitelman muutoksista toimitettiin korjattu hakemus Hämeen ympäristökeskukseen lokakuun alussa 2003 ja uudestaan tammikuussa 2005, jotka hyväksyttiin. Hankkeen kirjanpidon mukaiset kustannukset ( ) käyttökohteittain toteuttamiskaudella ovat olleet seuraavat Kirjanpidon Suunnitelma Käyttö Käyttö Käyttö Siirrot* tilanne yhteensä Näyttelytila , , , ,91 Muut kulut ,10 633, , ,61 Sisustustekstiilit ,00 0, , ,00 Tutkimus- ja opetusvälineistö AV-välineistö } Huonekalut ja astiat , , , ,30 Lähipiha Kulkureitit P-alueet } , , ,47 YHTEENSÄ , , ,50 *) Toteutuneet näyttelykustannukset nousivat alun perin arvioituja suuremmiksi osittain siksi, että äänentoistolaitteisto vaati lisätöitä rakennuksen perussähkötöissä. Kustannukset katsottiin kuitenkin olevan hankkeessa hyväksyttäviä. Ohjausryhmän kokouksessa hyväksyttiin näyttelytilan ylimeneviin kustannuksiin siirrettäviksi käyttämättä jääneet varaukset kohdista muut kulut ja sisustustekstiilit ja tarvittava loppukate siirrettiin kohdasta tutkimus- ja opetusvälineistö jne. Kustannusten jakauma menolajeittain, ( ) suunnitelma toteutunut toteutunut toteutunut yhteensä Aineet, tarvikkeet, toimistokulut , , ,99 Palkat ja muut henkilöstökulut , , ,96 Matkakulut ,23 761,9 962,13 Vuokrat Ostopalvelut , , ,42 Poistot Talkoomenot Muut menot YHTEENSÄ , , ,

16 Projektisuunnitelman menolajeittaista jakoa tarkistettiin hankkeen kuluessa ja sovitut muutokset hyväksytettiin rahoittajalla. Hakemusvaiheessa ajateltiin mm. eri työvaiheiden toteutuvan ostopalveluina. Projektiin palkattiin kuitenkin päätoiminen työntekijä yhteensä noin 7,5 kuukauden ajaksi. Myös pihan rakentamiseen liittyviä töitä tehtiin kaupungin omana työnä ja tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkakustannukset kirjattiin suoraan projektin menoksi. Taskuesitteen kustannuksista puolet osoitettiin hankkeelle ja toisesta puolesta vastasi Hämeelinnan kaupunki. Talouden toteutumista seurattiin kaikissa ohjausryhmän kokouksissa. Kaikkiin maksatushakemuksiin on liittynyt alkuperäinen tositeaineisto. Tarkempi erittely hankkeen taloudesta on esitetty kunkin maksatushakemuksen yhteydessä

17 7. Tulosten hyödyntäminen Aulankokeskus on usean toimijatahon laaja yhteishanke, jonka toteutuminen on edellyttänyt yhteisten tavoitteiden konkretisointia, mittavia investointeja paitsi rakennuksen korjaukseen myös sisältöön ja toimintaan sekä ylläpitoon. Tähän mennessä konseptiin käytetty rahallinen panostus on huomattava. Tontin lunastamiseen, talon kunnostukseen ja varustamiseen sekä lähiympäristöön on käytetty vuosina yhteensä noin Ylläpitokustannusarvio vuodelle 2005 on Siihen kuuluvat rakennuksen hoito ja kunnossapito, lämpö, sähkö, vesi, vartiointi, siivous, jätehuolto sekä ulkoalueiden kunnossapito. Vuokrakustannukset on tällä hetkellä jaettu talon käyttäjien kesken siten, että Luontokoulu Ilves maksaa kustannukset 112 m²:n ja Kehittämiskeskus Oy Häme 118 m²:n osalta (kokonaisala 230 m²). 7.1 Kohderyhmät ja toiminta Aulankokeskus palvelee hyvin erilaisia käyttäjäryhmiä. Se toimii neuvontapisteenä ja nähtävyytenä matkailijalle, pistäytymismispaikkana ulkoilijalle ja oppimisympäristönä luontokoululaiselle. Se on luonteva paikka paitsi ympäristöaiheisille myös muille tapahtumille ja ajankohtaisille te loille sekä kokouskäyttöön. Yleisölle avoimet tilaisuudet ja luontokoulun koulutustila ovat lisänneet asiakkaiden käyntejä koko Aulangolla. Luontokoulu Ilveksen toiminta käynnistyi rakennuksessa avajaisten jälkeen v Kunnostetusta rakennuksesta saatiin kauan kaivatut toimitilat ja jatkohankkeen ansiosta Luontokoulu pääsi varustamaan toimintaansa ja kehittämään palvelutarjontaansa. Hämeenlinnan seudun luontokoulu -projektin toimintaan osallistui v ennätykselliset henkilöä, kun alkuperäinen tavoite oli osallistujaa vuosittain. Näistä kävijöistä oli 68 % alle 25 -vuotiaita, 14 % vuotiaita ja 18 % 40-vuotiaita tai vanhempia. Suurin osa tuli seudun kunnista, mutta mukana oli myös mm. luokkaretkeläisiä eri puolilta Suomea. Toiminta on vakiintunutta ja luontokoulu käyttää taloa heinäkuuta lukuunottamatta ympärivuotisesti. Modernit opetusvälineet ja huipputeknologia sekä siihen liittyvä pedagogiikka on herättänyt myös kansallista kiinnostusta. Laitetoimittaja tulee käyttämään Aulankokeskusta välineistöineen oman myyntihenkilökuntansa kouluttamiseen. Aulankokeskus avattiin yleisölle juhlallisesti Floran päivänä , jolloin matkailupalveluhenkilöt aloittivat infopisteessä. Säännöllinen aukioloaika jatkui syyskuun loppuun, jonka jälkeen keskus suljettiin yleisöltä talvikaudeksi. Uuteen kauteen ovet avattiin jälleen Floran päivänä Uutta olivat ilta- ja viikonloppuaukiolot. Aukioloajat jatkuivat myös talvikaudella vuoden 2004 loppuun asti. Kesäkuussa 2004 aloitettiin infopisteessä kirjanpito kävijämääristä, kun ulkoportaisiin asennetun automaattilaskurin todettiin antavan virheellistä tietoa. Vuoden 2003 laskurimäärään käynnistä ei voida siis täysin luottaa. Kesäkuun 2004 laskettu kävijämäärä oli 638 henkilöä ja kesä-joulukuussa kävijöitä oli yhteensä henkilöä. Keskuksessa on käynyt kumpanakin kautena runsaasti myös ulkomaalaisia matkailijoita. Näkyväksi ja vakiintuneeksi tapahtumaksi on muodostunut luontokoulun järjestämät ympäristöviikko ja avoimet ovet toukokuussa sekä luontoillat. Luokkatilassa on ollut kesäisin kierrätysteemaan perustuva näyttely, joka on kehittynyt eri tahojen yhteistyömuodoksi. Luokkatilan vuokrausmahdollisuutta ovat käyttäneet pääasiassa Hämeenlinnan kaupungin eri hallintokunnat ja luonnonsuojelujärjestöt. Aulangon alueen muut toimijat eivät ole tilaa vuokranneet. 7.2 Toimijat ja verkottuminen Iso osa talon sisällöstä muodostuu Luontokoulu Ilveksen toiminnasta. Hankkeen myötä on luotu puitteet osaamisen lisäämiselle: modernit opetusvälineet tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa mm. vastaamaan uusien opetussuunnitelmien tavoitteita. Ammattikasvattajien kouluttaminen luo verkottumista ja innostaa uusia asiakkaita. Kehittämiskeskus Häme Oy:n koordinoiman Aulanko Verkko -hankkeen projektipäällikön toimipiste sijaitsi Aulankokeskuksessa. Mainonnan konseptia ja yhteistyötä pohtiva Aulanko Verkko -hanke pyrki osaltaan edistämään taloudellisesti kannattavan kokonaisuuden syntymistä Aulankokeskuksen ympärille. Hankkeen seuraajaksi perustettiin loppuvuodesta 2004 Aulanko

18 Hämeenlinna Matkailu ry, jonka myötä yrittäjäverkoston toimesta jatketaan alueen matkailullisen tulevaisuuden kehittämistä. Matkailusihteerin toimipiste siirrettiin v Aulankokeskukseen. Perusajatuksena on ollut säännöllinen aukioloaika yksittäisiä matkailijoita varten. Ryhmät palvellaan sopimuksen mukaan erikseen. Ryhmävaraukset on tarkoitus hoitaa keskitetysti Hämeen Matkailun kautta, josta on saatavissa niin Luontokoulu Ilveksen, Metsähallituksen kuin Kanta-Hämeen kohdeoppaat. Aulanko Verkko -hankkeen tuotteena on käynnistynyt Kanta-Hämeen oppaat ry:n ja näyttelijäosuuskunta Koitoksen yhteistyössä dramatisoidut kierrokset puistometsässä. Aulankokeskus on myös luonnonsuojelualueen opastuskeskus - hyvä paikka Metsähallitukselle informaation välittämiseen ja kävijäryhmien vastaanottamiseen. Opastettujen puistokierrosten kysyntä lisääntyi huomattavasti kesään 2002 nähden. Metsähallituksella ei ollut tarvetta saada toimitiloja Aulankokeskuksesta, mutta näyttelyiden ym. toiminnan toivottiin linkittyvän luonnonsuojelualueen kohteisiin. Metsähallituksen rooliksi hankkeessa jäi lähinnä laaja-alaisen kokemuspohjan tarjoaminen luontokeskuksista ja tietotaidon välittäminen. Metsähallitusta toivottiin mukaan aktiivisempana toimijana. Verkottuminen muiden luontokeskusten kanssa jäi vähäiseksi. 7.3 Kehittämisajatuksia Aulankokeskus on osoittanut tärkeytensä sekä nähtävyytenä että matkailun infopisteenä. Kokemukset kesäiltojen ja viikonloppujen aukioloista, muiden lähialueen infopisteiden ollessa suljettuina, olivat hyvät. Kysytyimpänä tietona maastokohteiden opastamisen lisäksi oli itse Aulangon tarina, josta ei ole riittävästi jaettavaa materiaalia. Ongelmallinen tilanne oli kesällä 2004 telttailijoille ja asuntovaunumatkailijoille, joille ei ollut opastaa leiriytymispaikkaa Hämeenlinnan alueelta. Aulankokeskuksen palvelut kuuluvat kaikille. Rakennuksen tiloja tulee käyttää yhteisvastuullisesti ja joustavasti tilanteen kulloinkin edellyttämällä tavalla. Keskuksessa toimivien yhteisen toimintasuunnitelman puuttuminen oli yksi ongelma. Eri kohderyhmien huomioiminen ja palvelujen räätälöinti vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita on haaste. Toimijoiden tulee hyödyntää alueen tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti; palvelutarjonta tulee olla vaihtelevaa ja joustavaa. Se vaatii kykyä muuttua ja uusiutua. Matkailullisesti mielenkiintoisten näyttelyjen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkossakin panostusta. Uudistamista löytyy paitsi vaihtuvasta näyttelystä myös perussisällöstä, esillepanosta ja näyttelytekniikasta. Vaihtuvan näyttelytilan pelisäännöt ovat vielä selkiytymättä. Yksi esille tullut teema jatkossa olisi Aulangon puiston ja puutarhan historia, puistokulttuuri ja -rakentaminen sekä puutarhataide. Aulankokeskukseen liittyvien peruspalveluiden mahdollista maksullisuutta on harkittava tarkkaan, jotta voidaan toisaalta taata riittävä palvelutaso kaikille kävijäryhmille ja toisaalta kattaa toimintakulut saatavilla tuloilla. Aulankokeskuksen vähäinen markkinointi herätti keskustelua koko hankkeen ajan. Markkinoinnissa lähdettiin hyvin varovasti liikkeelle. Toimintojen vakiinnuttua Aulankokeskusta ryhdyttiin tuomaan matkailukohteena enemmän esille. Puistojen kaupunki -teema on Hämeenlinnanalle kuitenkin tärkeä matkailu- ja imagotekijä. Myös kansallisen kaupunkipuiston halutaan muodostavan vahvan kehyksen ja toimintaympäristön sen sisään sijoittuville yksittäisille toimijoille. Aulankobrändiä toivottiin kehitetettävän suhteessa koko kansalliseen kaupunkipuistoon. Aulangon alueen yrittäjätoiminta on kuluneiden vuosien aikana vilkastunut. Hotelli Rantasipiin liittyvässä uudessa kylpylässä polskitaan ja uudella täysimittaisella Aulanko Golf -kentällä pelataan jo vuonna Aulangon ulkoilumajalla on uusi toimtakuvio ja Aulangon Heikkilän tilanne on selkiytymässä omistuksen siirryttyä Hämeenlinnan kaupungille. Kehittämisintoa ja tahtoa alueen ympärillä löytyy jälleen usean vuoden hiljaiselon jälkeen

19 8. Hankkeesta tiedottaminen Avajaistapahtuma Floran päivänä 2003 sai runsaasti julkisuutta maakunta- ja paikallislehdistä sekä radioista aina valtakunnan lehdistöön asti. Avajaistapahtumaa näytettiin myös TV 2:ssa Hämeen paikallisuutisissa. Mukana oli vaikutusvaltainen joukko kutsuvieraita, kuten ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander, Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja Rauno Väisänen ja kaupungin johtokaksikko Tapani Helstén ja Juha Isosuo. Aulankokeskuksen uusiutuneesta näyttelystä ja avaamisesta yleisölle jälleen pidettiin tiedotustilaisuus ja tiedotusvälineille toimitettiin erillinen lehdistötiedote. Loppuraportti toimitetaan hankeeseen osallistuneille sekä muille sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Aulankokeskus lehdistössä Liitteenä erillinen lehtiartikkelilista. 9. Projektissa tuotettu aineisto Luontokoulun toimitilan kalusteet ja varusteet Aulatilan ja infopisteen kalusteet ja varusteet Näyttelyn esisuunnitelma Näyttelyn 1. vaiheen suunnitelma ja toteutus; näyttelykalusteet ja -planssit Näyttelyn 2. vaiheen suunnitelma ja toteutus; näyttelykalusteet- ja planssit Aulankokeskuksen ympäristön yleissuunnitelma, luonnos 3B; korjattu Kansallinen kaupunkipuisto -taskuesite, 4-kielinen Esimerkki vaihtuvan tilan näyttelysuunnitelmasta kaudelle Vakuudeksi Hämeenlinnassa Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja Timo Tuomola, kaupunginmetsänhoitaja

20 Aulangon penkki Aulankokeskuksen pihalla, talvi 2005.