Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia. Valtionosuudet v Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen. Arvonlisäveron takaisinperinnän

Transkriptio

1 3/ Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia Verotus Valtionosuudet v Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistaminen

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kommunalekonomi Nro/nr 3/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Kuntatalous Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl 67,28 euroa. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Raija Haaja Sammanställt av Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia 3 Verotus 4 Keskusverolautakunnan julkaisemat ennakkoratkaisut Arvonlisäveroasioita Arvonlisäveron takaisinperintä vuonna 2001 ja tammi-maaliskuun maksuerien tarkistus kesäkuussa Tuloveroprosentin ilmoittaminen Yhteisöveron täydennysmaksut Yhteisöveron kunnittaisten jako-osuuksien määräytyminen muuttuu verovuodesta 2002 alkaen Kuntien tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteita paranee Markat muunnetaan euroiksi verolainsäädännössä Maksuunpanotilastot ja verotulojen ennustekehikko 7 Tulokehitystilasto: Ansiotulojen kehitys vuonna 2000 Valtionosuudet v Sailaksen työryhmän esitysten vaikutukset valtionosuuksiin Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Perustamishankkeiden valtionosuudet ja arvonlisävero Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen 14 Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistaminen 15 Kuntalakiin esitetyt muutokset 18 Peruskorko laskee 4,5 prosenttiin 20 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto 20 Ajankohtaista euroista 21 Kuntaliiton ja sen tytäryhtiöiden siirtyminen euroon 23 Liitteet: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2001 (liite 1) Vuoden 2002 toiminta - ja talousarviosuunnitelman määrärahat ja henkilöstö (liite 1a) Maksuunpanotilastot tilauslomake (liite 2) Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen vaikutukset kuntien menoihin ja tuloihin vuonna 2002 (liite 3) Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen (liite 4) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

3 Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia Yleistä taloudellista tilannetta on tarkasteltu mm. kuntatalous-tiedotteessa nro 2/2001. Viimeksi julkaistut valtiovarainministeriön ennusteet valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2001 ja valtiovarainministeriön arvio talouden kehitysnäkymistä lähivuosina (Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3/2001) ovat luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Liitteessä 1 on esitetty eräitä kansantalouden tunnuslukuja, joita kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tutkimuslaitokset ovat kuluneen vuoden aikana julkaisseet. Arvioita kunta-alan palkkasumman muutoksista vuosina sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina on esitetty kuntatalous-tiedotteessa nro 2/2001 liitteissä 2 ja 3. Esitettyihin lukuihin ei ole näillä näkymin odotettavissa olennaisia muutoksia. Kuntaliitto, Kuntatyö kunnossa -projektin ohjausryhmä sekä Työturvallisuuskeskuksen hallituksen kuntaryhmä kannustavat kuntia ja kuntayhtymiä varaamaan riittävät määrärahat työelämän kehittämiseen, koulutukseen ja työhyvinvointiin, Kuntaliiton kirje asiasta liitteenä 1a. Valtionosuuksia ja arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän uudistamista on käsitelty tässä tiedotteessa sivuilta 8 ja 14 alkaen. Kuntien verotulojen ennustekehikko päivitetään ja lähetetään kunnille kesäkuun aikana. Kehikossa esitetään tietoja, arvioita ja ennusteita koko maan verotulojen kehityksestä. Tämän avulla kunnat voivat arvioida oman kuntansa verotulojen kehitystä. Kehikko päivitetään myös Kuntaliiton Internetsivuille, osoitteeseen asiakohtaan Palvelut/ kuntatalous/ verotus. Tilastokeskus on julkaissut ennakkotiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä vuodelta Tiedote on luettavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Tilastouutisia. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 3

4 Verotus Keskusverolautakunnan julkaisemat ennakkoratkaisut Verohallituksen yhteydessä toimiva keskusverolautakunta antaa asiakkaiden hakemuksesta tulo- ja varallisuusverotusta ja arvonlisäverotusta koskevia ennakkoratkaisuja. Käsittely edellyttää kuitenkin, että asia on periaatteellisesti merkittävä tai että siinä annettava päätös edistää verotuskäytännön yhtenäisyyttä. Myös hakijan esittämä muu painava syy voi olla käsittelyn perusteena. Keskusverolautakunta julkaisee lyhennelminä sellaisia päätöksiään, joissa on uusi tai muutoin tärkeä kannanotto. Aikaisemmin nämä päätökset julkaistiin oikeusministeriön FINLEX-tietokannassa. Vuoden 2001 alusta menettely kuitenkin muuttui sillä tavoin, ettei FINLEX:issä julkaista enää muuta kuin oikeusministeriön omaan hallinnonalaan liittyvää materiaalia. Verohallinto on päättänyt tämän vuoksi julkaista omilla www-sivuillaan kaikki keskusverolautakunnan julkaisemat ratkaisut vuodesta Päätökset ovat näin maksutta kaikkien käyttäjien saatavissa. Ratkaisut on ryhmitelty vuosittain erikseen tulo- ja varallisuusverotusta ja arvonlisäverotusta koskeviin hakemistoihin. Vanhojen vuosien päätökset on säilytetty siinä muodossa, jossa ne ovat aikanaan julkaistu FINLEX:issä. Asettelua on uudistettu sen vuoksi vasta vuoden 2001 päätöksissä. Arvonlisäveroasioita Arvonlisäveron takaisinperintä vuonna 2001 ja tammi-maaliskuun maksuerien tarkistus kesäkuussa Verohallitukselta saatujen tietojen mukaan kunnat ja kuntayhtymät saivat arvonlisäveropalautuksia viime vuonna yhteensä euroa ( mk). Yksittäisen kunnan osuus takaisinperinnästä on tarkasti laskettuna (kunnan asukasmäärä vuoden vaihteessa/koko maan asukasmäärä eli ) x euroa ( mk). Palautusten takaisinperintä on noin 170,43 euroa (1 013,31 mk) asukasta kohti vuodessa ja noin 14,20 euroa (84,44 mk) asukasta kohti kuukaudessa. Tämän vuoden tammi-maaliskuun maksuosuudet, joita on maksettu maalis-toukokuussa ovat olleet saman suuruiset kuin viime vuoden maksuosuudet. Viime vuonna takaisinperintä oli noin 158,61 euroa (943,06 mk)/vuosi ja noin 13,22 euroa (78,60 mk)/kuukausi. Huhtikuun maksuerän yhteydessä eli kesäkuussa otetaan huomioon alkuvuoden maksuerien tarkistukset. Kesäkuussa on toisin sanoen maksettava täysimääräinen erä (noin 14,20 euroa (84,44 mk)/asukas) sekä alkuvuoden tarkistukset (3 x 0,98 euroa 5,84) eli yhteensä noin 17,15 euroa (101,96 mk) asukasta kohti. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

5 Verohallitus lähettää kunnille lähiaikoina kuntakohtaisen laskelman. Tuloveroprosentin ilmoittaminen Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Valtiovarainministeriöstä saadun tiedon mukaan tätä ajankohtaa tullaan noudattamaan myös vuoden 2002 veroprosenttien ilmoittamisessa. Koska 17. päivä marraskuuta on lauantai, vuoden 2002 veroprosentit ilmoitetaan Verohallitukselle viimeistään maanantaina 19. päivänä marraskuuta Valtiovarainministeriöstä saadun tiedon mukaan vuoden 2002 verokortit otetaan käyttöön maaliskuun 2002 alusta. Asiasta ei ole vielä tehty päätöstä. Yhteisöveron täydennysmaksut Vuoden 2000 huhti-toukokuussa yhteisöt maksoivat verovuoden 1999 yhteisöveron täydennysmaksuja noin 12 mrd. markkaa. Tästä määrästä tilitettiin kunnille touko-kesäkuussa reilu 4,3 mrd. markkaa. Verovuodelta 2000 yhteisöt ovat alustavan arvion mukaan maksaneet täydennysmaksuja huhtikuussa noin 4,4 mrd. markkaa ja toukokuussa noin 4 mrd. markkaa. Kunnille tilitettäneen edellä mainittuja täydennysmaksuja toukokuussa reilu 1,5 mrd. markkaa ja kesäkuussa noin 1,2 mrd. markkaa. Edellä esitetty arvio kunnille tilitettävistä määristä perustuu ennakkotietoon, minkä vuoksi arvoihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. Yhteisöveron kunnittaisten jako-osuuksien määräytyminen muuttuu verovuodesta 2002 alkaen Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi muuttaa yhteisöveron kunnittaisten jako-osuuksien määräytymisperusteita. Verovuodesta 2002 alkaen kunnittaiset jako-osuudet määritellään etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 jako-osuuksien keskiarvona. Jako-osuuksien laskennassa verovuosina 1999 ja 2000 sovelletut siirtymäsäännökset eivät vaikuta enää verovuoden 2002 jako-osuuksiin. Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksista johtuvat oikaisut tehdään viimeisen kerran tammikuussa 2003, jolloin vahvistetaan verovuoden 2001 lopulliset jakoosuudet verovuoden 2001 verotuksen valmistuttua. Verovuoden 2002 jakoosuuksia ei enää oikaista. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 5

6 Kuntien tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteista paranee Valtiovarainministeriössä on valmisteilla uusi säännös verontilityslakiin, jonka tarkoituksena on parantaa kuntien tiedonsaantia yritystoimintaerän laskentaperusteista. Uuden säännöksen mukaan yksittäisellä kunnalla on oikeus saada omaan käyttöönsä tietoja kunnan yritystoimintaerän laskennassa käytetyistä maksettavista yhteisöveroista ja toimipaikkakohtaisista yhteisöjen henkilöstömääristä. Maksettavan veron käsite otetaan muutettavaan verontilityslain 23 :ään. Maksettavalla yhteisöverolla tarkoitetaan maksuunpantua veroa, josta on vähennetty osingonsaajan hyväksi luettava yhtiöveron hyvitys. Yritystoimintaerän laskennassa maksettava yhteisövero kohdistetaan kunnille yhteisön toimipaikkojen perusteella. Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2002 alusta. Sitä tultaneen soveltamaan jo verovuoden 2002 jako-osuuksiin, jotka määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen pohjalta. Asiaan palataan tämän julkaisun myöhemmissä numeroissa, kun ehdotus on saatettu eduskuntaan hallituksen esityksenä. Markat muunnetaan euroiksi verolainsäädännössä Verolainsäädäntöön esitetään tehtäväksi euron käyttöönotosta aiheutuvat muutokset. Lainsäädäntöön sisältyvät markkamäärät esitetään muutettaviksi euroiksi ja senteiksi vuoden 2002 alusta, jolloin markka poistuu käytöstä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta Markkamääräiset veroperusteet muunnettaisiin lähimpään euromäärään siten, että laissa pyöreiksi tarkoitetut määrät pyöristettäisiin myös euroina. Muutosten kokonaisvaikutukset olisivat taloudellisesti mahdollisimman neutraalit. Useimmissa tapauksissa muutokset toteutettaisiin verovelvollisille edullisella tavalla. Mihinkään verolainsäädäntöön sisältyvään markkamäärään ei esitetä muusta kuin euron käyttöönotosta johtuvia muutoksia. Hallitus esittää myös, että euron käyttöönoton jälkeen verot ja maksut määrättäisiin ja kannettaisiin yleensä sentin tarkkuudella. Lisäksi esitetään, että veroäyrin käsitteestä luovuttaisiin. Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä ja presidentti antoi esityksen (HE 91/2001 vp) eduskunnalle perjantaina Muutokset alentaisivat verotuottoa vuosittain yhteensä miljoonaa markkaa, joka pääosin johtuisi verotulojen muutoksista. Vaikutuksesta noin 30 miljoonaa markkaa kohdistuisi kunnallisveroon. Vaikutus sekä kirkollisveron että sairausvakuutusmaksun tuottoon olisi noin kaksi miljoonaa markkaa. Yksittäisen kansalaisen verotus kevenisi hieman, suurimmalla osalla verovelvollisista noin 20 markkaa vuodessa. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

7 Huomattavin taloudellinen merkitys tuloverotuksessa on asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuuosuudella, tulonhankkimisvähennyksellä, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen raja-arvoilla ja valtionverotuksen invalidivähennyksellä. Näiltä osin pyöristys ehdotetaan tehtäväksi lähimpään verovelvolliselle edulliseen määrään. Vähennyksen saajien suuren määrän vuoksi näiden vähennysten taloudellinen yhteisvaikutus on suurempi kuin kaikkien muiden muutosten vaikutukset yhteensä. Verolainsäädännön euroistamiseen palataan yksityiskohtaisemmin tämän julkaisun loppuvuoden numeroissa. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Maksuunpanotilastot ja verotulojen ennustekehikko Verovuoden 1999 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Tilastot sisältävät 16 eri taulukkoa. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 42,05 euroa (250 mk) + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 84,09 euroa (500 mk) + arvonlisävero/kunta. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuosilta 1998 ja Tiedot on tallennettu 3,5" HD-disketille Excel 5-formaatissa. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) tai sähköpostilla osoitteella: mikael.enberg@kuntaliitto.fi. Tilauslomake on liitteenä (liite 2). Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) Tulokehitystilasto: Ansiotulojen kehitys vuonna 2000 Verovuoden 2000 ansiotulokehitystä kuvaava tilasto on valmistunut ja on Internetissä kaikkien halukkaiden saatavana ilmaiseksi. Tulokehitystilasto löytyy osoitteesta: Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 7

8 Aikaisempina vuosina tilasto oli maksullinen ja lähetettiin postitse. Sisällöltään tilasto on samankaltainen kuin aikaisemminkin ja perustuu työnantajien sekä eläke- ja vakuutuslaitosten verohallintoon toimittamiin vuosiilmoituksiin. Tilasto sisältää summatietoja Suomessa viime vuonna maksetuista palkka-, eläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvaetuuksista sekä vertailun edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Nyt käytettävissä olevat tiedot ovat ennakkotietoja verovuoden 2000 verotustiedoista. Tilastoa tulkittaessa on otettava huomioon, että tiedot perustuvat vain tulojen maksajilta saatuihin ilmoituksiin. Lopullisen verotuksen tiedot saattavat poiketa yksittäisissä tapauksissa vuosi-ilmoituksilta saatavista tiedoista. Tulotiedoissa on huomioitu ainoastaan ennakonpidätyksenalaiset tulot, ei esimerkiksi pääomatuloja. Verovähennyksiä ei ole vähennetty tuloista. Lopulliset tiedot verovuoden 2000 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Valtionosuudet v Sailaksen työryhmän esitysten vaikutukset valtionosuuksiin Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti puoltaa Sailaksen työryhmän esityksiä kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi ja kuntien välisten taloudellisten erojen tasaamiseksi. Valtionosuuksiin vaikuttavat toimenpiteet vuodeksi 2002 olisivat seuraavat: 1) arvonlisäveron takaisinperinnästä luovutaan kuittaamalla takaisinperintä pääosin yhteisöverosta ja osin valtionosuuksista, 2) verotulotasauksen tasausvähennyksen ns. 15 prosentin kattosäännöstä luovutaan, 3) tasausvähennyksen kattosäännön poistamisen valtion menoja vähentävä vaikutus ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäykseksi ja 4) yleisestä valtionosuudesta 100 miljoonaa ohjataan syrjäisille kunnille sisäisenä siirtona. Esitysten vaikutuksista on tehty kuntakohtaiset laskelmat vuoden 2002 ja vuoden 2004 tasolla, jotka löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Palvelut/Kuntatalous. Ero laskelmien välillä johtuu verotulotasauksesta. Kun verovuoden 2002 yhteisöverosta kuitataan 4,9 mrd. mk pienenevät kuntien verotulot ja tasausraja arviolta 950 mk/asukas. Tämä pienentää tasausta vuonna Tällöin myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin saatava lisäys kasvaa. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

9 Vuonna 2002 toteutettavien toimenpiteiden vaikutukset ovat seuraavat: 1) Arvonlisäveron takaisinperintä poistuu. Tämä vähentää kuntien menoja 5,5 mrd. mk (noin mk/asukas). 2) Kuntien yhteisöverosta vähennetään 4,7 mrd. mk ja lisäksi 200 mmk laskennallisen palautuksen käyttöönottamisesta. Kunnittainen vähennys saadaan, kun kunnan jako-osuudella kerrotaan 4,9 mrd. mk. Koelaskelmissa on käytetty vuoden 1999 verotuksen perusteella laskettua jako-osuutta. 3) Valtionosuuksista kuitattava osa arvonlisäveron takaisinperinnästä, 700 mmk, vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista (se osa arvonlisäverosta, joka sisältyy valtionosuuden pohjana oleviin kustannuksiin). 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin lisätään 472 mmk. Tämä vastaa verotulotasauksen 15 % kattosäännön poistamisen valtion menoja vähentävää vaikutusta vuonna Tasausvähennykset kasvavat vastaavasti niissä kunnissa, joissa kattosäännöllä on ollut merkitystä. 5) Yleisen valtionosuuden syrjäisyystekijän painoarvo nostetaan kaksinkertaiseksi alentamalla keskimääräistä markkamäärää noin 15 markalla asukasta kohti. Kunnat ja kuntayhtymät saavat verottoman toiminnan arvonlisäveron palautukset kuten ennenkin. Verotulotasauksessa vaikuttaa edelleen kahden vuoden viime. Verotulotasausta laskettaessa kaikki kuntien verot eli kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero ovat mukana. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen vaikutuksista kuntien vuoden 2002 menoihin ja tuloihin on laadittu päivätty laskelma ( liite 3). Laskelman luvut ovat täysin samat kuin päivätyssä vuoden 2002 tasolla olevassa laskelmassa, mutta ryhmittely on erilainen ja laskelma on pyritty laatimaan selkeämpään muotoon. Laskelma näyttää paljonko kunnan tulojen (valtionosuudet ja verotulojentasaus) ja menojen (arvonlisäveron takaisinperintä) muutoksen erotus markkoina on vuonna Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta Palvelut/ Kuntatalous. Vuonna 2004 toimenpiteiden vaikutukset ovat edellisten lisäksi: 1) Vuoden 2004 verotulotasaus tehdään vuoden 2002 verotuksen perusteella. Kun vuoden 2002 yhteisöverosta on kuitattu 4,9 mrd. mk, myös verotulotasaukset pienenevät. 2) Tasauksen muutoksen valtion menoja vähentävä vaikutus noin 390 mmk, otetaan huomioon lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 9

10 Verotulotasaus Vuoden 2002 verotulotasaus lasketaan Sailaksen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Ainoa muutos on tasausvähennyksen ns. 15 prosentin kattosäännön poistuminen. Kattosääntö koskee tämän hetken tietojen mukaan Helsinkiä, Espoota ja Kauniaista. Tasaussäännöksen poistumisesta arvioitu noin 472 miljoonan markan tasausvähennyksen lisääntyminen ohjataan sosiaalija terveydenhuollon valtionosuuksien lisäykseksi. Verotulotasauslaskelma-arvio Internet osoite: kohdassa Palvelut/Kuntatalous on muilta osin voimassa. Laskelma muuttuu, kun verotus vuodelta 2000 valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Muutokset päivättyyn laskelmaan ovat (1000 mk): Espoo Helsinki (korj JH/li) Kauniainen Yleinen valtionosuus Vuoden 2002 yleisen valtionosuuden syrjäisyyskertoimia korotetaan Sailaksen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Alustavien tietojen mukaan syrjäisyyslisän määrät olisivat seuraavat: - 6 x keskimääräinen markkamäärä kunnille, joilla syrjäisyysluku on 1,50 tai suurempi - 5 x keskimääräinen markkamäärä kunnille, joilla syrjäisyysluku 1,00-1,49-3 x keskimääräinen markkamäärä kunnille, joilla syrjäisyysluku on 0,50-0,99 Saaristo- tai syrjäisyyslisä maksetaan edullisemman vaihtoehdon mukaan. Tästä seuraa, että saaristolisä muuttuu syrjäisyyslisäksi syrjäisyyslisän korotuksen takia Houtskarin, Kustavin, Puumalan ja Sulkavan kunnissa. Keskimääräinen markkamäärä on 28,05 /asukas (166,80 mk/asukas), jos indeksitarkistus puolitetaan (lopullinen taso selviää myöhemmin). Keskimääräinen markkamäärä laskee aiemmin arvioidusta 30,64 eurosta/asukas (182,20 markasta) 2,59 euroa/asukas (15,40 markkaa/asukas). Kuntaliiton Internet -sivulla oleva laskelma muuttuu vastaavasti keskimääräisen markkamäärän ja syrjäisyyslisien osalta. Yleisen valtionosuuden määrä selviää elokuun alun budjettiriihen jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Vuoden 2002 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan Sailaksen työryhmän ehdotusten mukaisesti noin 79,38 miljoonaa eurolla (472 miljoonalla markalla). Korotus toteutettaneen alustavan tiedon mukaan valtionosuusprosenttia korottamalla, jolloin vaikutus Kuntaliiton arvion mukaan on alle prosenttiyksikön. Lisäksi valtionosuuden kustannuspohjista poistetaan arvonlisäveron vaikutuksena noin 2,5 prosenttia kustannuksiltaan noin 252,28 miljoonaa euroa 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

11 (1 500 mmk), valtionosuutena noin 61 miljoonaa euroa (noin 363 mmk). Aiemmin esitetyt korotusarviot asukaskohtaisiin markkamääriin ovat vielä voimassa. Indeksikorotukset on otettu huomioon puolitettuna (1,3 % lopullinen taso selviää myöhemmin). Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus laskee Kuntaliiton arvion mukaan aiemmin arvioidusta noin euroon asukasta kohti (noin markkaan asukasta kohti). Kuluvan vuoden asukaskohtainen rahoitusosuus noussee noin 3,5 prosenttia (aiempi arvio 4,5 + 0,8 %). Lopulliset luvut ja prosentit voidaan ilmoittaa vasta, kun ratkaisut valtionosuuden lisäyksen määrästä ja tavasta on selvinnyt. Tarkemmat tiedot saadaan elokuun alun budjettiriihen jälkeen (vrt. Kuntatalous-tiedote 2/2001 s.10). Tehtävämuutoksista ja niiden kustannusvaikutuksista tulee tarkemmat tiedot myös budjettiriihessä. Aiemmin aloitettuja tehtävämuutoksia jatketaan toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja hammashuollon osalta. Mielenterveystyön osalta asiaa hoidetaan köyhyyspaketin yhteydessä. Tiedossa olleiden tehtävämuutosten osalta kustannusvaikutusarviot ovat sisältyneet jo aiemmin esitettyihin arvioihin. Mahdollisesti budjettiriihessä ilmenevät asiat muuttavat näitä arvioita (ks. Kuntatalous-tiedote 2/2001 s. 10). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Vuoden 2002 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia alennetaan Sailaksen työryhmän ehdotusten mukaisesti arvonlisäveron takaisinperinnän poistumisen takia. Siirtymävaiheessa keskimääräiset markkamäärät vahvistettaneen arvonlisäverollisina, mutta arvonlisäveron vaikutus vähennettäneen maksettaessa kuntien valtionosuuksia. Tämä vaikuttaa alentavasti kuntien ja kuntayhtymien yksikköhintoihin sekä kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen (ja valtionosuuteen). Tämän hetken tarkennetun arvion mukaan keskimääräisissä markkamäärissä on arvonlisäveroa seuraavasti: - perusopetus 2,84 % - lukiot 2,09 % - kirjastot 3,45 % - ammatillinen koulutus 4,20 % - ammattikorkeakoulut 4,38 % - kansalaisopistot 1.92 % Asukaskohtainen rahoitusosuus laskee arviolta keskimäärin noin 3 prosenttia. Vuoden 2002 yksikköhintojen aikaisemmin esitetyt korotusarviot (esim. Kuntatalous-tiedote 2/2001 s. 11 ) ovat todennäköisesti liian matalat 1,5 2,5 prosenttia alasta riippuen. Vuoden 2002 yksikköhinnat lasketaan vuoden 1999 kustannuspohjista, joissa otetaan huomioon kolmen vuoden indeksitarkistukset, perusopetuksen ja lukion eläkemaksut sekä ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 11

12 vuokrat. Yksikköhintoja ei lasketa uudelleen, koska kustannuspohjavuosi ei muutu. Esim. perusopetuksen regressioanalyysin kaavat ja vakiot eivät muutu. Tästä johtuu myös, että perusopetuksen tasauskertoimen arvo tulee olemaan todennäköisesti lähempänä yhtä kuin kuluvana vuonna (arvo oli 0,956799). Myös lukion tasauskerroin lähestynee yhtä, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri. Indeksikorotukset on otettu huomioon puolitettuna (1,3 % lopullinen taso selviää myöhemmin). Kun edellä mainitut tekijät otetaan huomioon, saadaan yksikköhintojen korotusarvioksi prosentteina ilman arvonlisäveron vähennystä vuodesta 2001 vuoteen 2002 seuraavat: - perusopetus 10,2 % - lukio 10,2 % - musiikin perusopetus 10,5 % - kansalaisopistot 10,4 % - kirjastot 10,2 % - ammatillinen koulutus 10,3 % - ammattikorkeakoulu 10,0 % Tarkistuksen lähtökohtana olevat ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset tasatut yksikköhinnat v.2001 ovat: - luonnonvara-ala mk/opp 8 594,74 - tekniikka ja liikenne ,43 - kauppa- ja hallinto ,00 - matkailu, ravitsemis- ja talousala ,60 - sosiaali- ja terveysala ,71 - kulttuuri ,08 - vapaa-aika ja liikunta ,20 Tarkistuksen lähtökohtana olevat ammattikorkeakoulun tutkinnon tasatut yksikköhinnat v ovat: - maa- ja metsätalouden amk mk/opp 7 443,49 - tekniikan amk ,29 - merenkulun amk ,05 - liiketalouden amk ,78 - matkailu- ja ravitsemisalan amk ,23 - sosiaali- ja terveysalan amk ,88 - kauneudenhoitoalan amk ,36 - kulttuurialan amk ,46 - liikunnan amk ,22 - humanistisen alan amk ,34 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun toinen tasauskerroin mm. erillisten vuokrien, harkinnanvaraisten korotusten ja opiskelijamäärien kohdentumisen takia vaikuttaa lisäksi yksikköhintaan. Korotusarvioissa ei ole otettu huomioon mahdollisia porrastustekijöiden muutoksia vuodelle Lopulliset yksikköhinnat vuodelle 2002 vahvistetaan marraskuun loppuun mennessä syyskuun laskentapäivän oppi- 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

13 las/opiskelijatietojen muiden yksikköhintaan vaikuttavien tekijöiden kuten porrastusten yms. perusteella. Asukaskohtaista rahoitusosuutta pitää tämän arvion mukaan korottaa 2-2,5 prosenttia aiemmin esitettyä enemmän, joten rahoitusosuuden korotukseksi kuluvaan vuoteen verrattuna jäisi näin ollen 6,5-7 prosenttia (vrt. Kuntatalous-tiedote 2/2001 s. 11). Perustamishankkeiden valtionosuudet ja arvonlisävero Vuoden 2002 alusta lähtien arvonlisävero ei ole valtionosuuteen oikeuttava kustannus, kun arvonlisäveron takaisinperintä poistuu. Se koskee myös perustamishankkeiden valtionosuutta. Arvonlisäveron osuutta ei voida enää näin ollen sisällyttää perustamishankkeen kustannuksiin valtionosuuden saamiseksi. Periaatetta sovelletaan vuodesta 2002 lähtien tehtäviin perustamishankkeiden valtionosuuspäätöksiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna 2001 Vuoden 2001 harkinnanvaraista rahoitusavustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemus pyydetään toimittamaan jo kesäkuun loppuun mennessä sisäasiainministeriöön, osoite: Sisäasiainministeriö, Kuntaosasto, PL 26, VALTIONEUVOSTO. Kopio hakemuksesta tulisi toimittaa Kuntaliittoon, osoite: Suomen Kuntaliitto, kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä, PL 200, Helsinki. Hakemukseen tulee liittää sisäasiainministeriön kirjeen SM /Ha-43 liitteenä olevat kaksi lomaketta täytettynä. Lomakkeet (liite 1 ja liite 2) on saatavissa myös sisäasiainministeriön Internet-osoitteesta: Vuonna 2001 myönnettäviin harkinnanvaraisiin avustuksiin on käytettävissä 340 miljoonaa markkaa edellyttäen, että määrärahan 20 miljoonan markan korotus tulee hyväksytyksi. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) Jouko Heikkilä, p. (09) Sisäasiainministeriössä lisätietoja antavat: Rainer Alanen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Ville Salonen, p. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 13

14 Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen Kunnan liiketoiminannan eriyttämistä velvoittavia säännöksiä on kolmessa liiketoiminnan järjestämistä koskevassa laissa: sähkömarkkinalaissa (386/95), maakaasumarkkinalaissa (508/00) ja vesihuoltolaissa (119/01). Eriyttämisellä mainituissa laeissa tarkoitetaan liiketoiminnan tulojen ja menojen sekä varojen ja pääomien pitämistä erillään kunnan kirjanpidossa siten, että liiketoiminnalle voidaan laatia tuloslaskelma ja tase. Kunnan liiketoiminnan eriyttämistä kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on ohjeistettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston Yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston kirjanpidollista käsittelystä (1999). Liiketoiminnan eriyttämisestä kunnan talousarviossa on käsitelty Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman laatimisesta annetussa suosituksessa, luvussa 6 (Kuntaliitto, 2000). Maakaasu- ja vesihuoltoliiketoimintojen eriyttämisestä on annettu suosituksia Kuntaliiton kuntatalous-tiedotteissa 3/2000, 6/2000 ja 7/2000. Kuntaliitossa on valmisteilla suositus, jossa kootusti esitetään eri liiketoimintojen eriyttämisvelvoite, eriyttämisen tarve ja tavoitteet sekä eriyttämisvaihtoehdot ja niiden toteuttaminen kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja talousarviossa. Erityisesti kysymys siitä, milloin eriytys tulee tehdä kirjanpidollisesti ja milloin se voidaan vaihtoehtoisesti tehdä laskennallisesti kaipaa selventämistä. Eriytetyn liiketoiminnan käsitteleminen kunnan talousarviossa edellyttää myös lisäsuositusten antamista silloin kun eriyttämisessä sovelletaan muuta kuin kunnan liikelaitos -vaihtoehtoa. Suositusluonnoksesta pyydetään lausunnot elokuun loppuun mennessä ja suositus pyritään saattamaan kuntien ja kuntayhtymien käyttöön syyskuussa Suosituksen tavoitteena on, että liiketoiminnan eriytys voidaan tehdä liiketoiminnan laajuus, investointien rahoitus ja kunnan koko ja taajama-aste huomioon ottaen tarkoituksenmukaisella tavalla. Erityisesti pienille ja maaseutukunnille pyritään varaamaan mahdollisuus vesihuoltolaitosten eriyttämiseen laskennallisesti ja sen investointien rahoittamiseen kunnan talousarviossa. Liitteessä 4 on suositusluonnoksen eriyttämisvelvoitetta, eriyttämisen tarvetta ja tavoitteita, eriyttämisvaihtoehtoja sekä kirjanpidon järjestämistä koskevat tekstiosuudet. Suositusluonnos kokonaisuudessaan on luettavissa ja kommentoitavissa Kuntaliiton kuntatalouden Internet -sivulla viikolla 27. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

15 Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistaminen Nykyjärjestelmä Kuntien ja kuntayhtymien hankintoihin sisältyvä arvonlisäveron palautus otettiin käyttöön arvonlisäverotukseen siirtymisen yhteydessä kesäkuun alusta 1994 lukien. Suurin osa kunnan toiminnasta kuten sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja opetustoimi on verotonta. Ilman erityisjärjestelmää kuntien ja kuntayhtymien olisi ollut edullisempaa tuottaa esim. kuljetus-, rakentamis-, pesula-, siivous- ja atk-palvelut itse kuin hankkia ne ostopalveluina, koska kunnan ja kuntayhtymän ei tarvitse maksaa veroa sen tuottaessa nämä palvelut itse omaa verotonta toimintaansa varten. Palautusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa hankintaneutraalisuus kunnan itse tuotettujen verottomien palvelujen ja ostopalvelujen välillä siten, ettei ulkopuolisilta ostettuihin palveluihin sisältyvä arvonlisävero vaikuta päätöksentekoon valittaessa omaa palvelutuotantoa tai ostopalvelua. Palautusjärjestelmän käyttöönotto ei kuitenkaan saanut muuttaa valtion ja kuntasektorin välisen kustannustenjaon perusteita. Arvonlisäverotukseen siirryttäessä katsottiin, että arvonlisävero on tarkoitettu jäämään kuntasektorille lopulliseksi kustannukseksi. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle palautetut arvonlisäverot peritään kunnilta takaisin asukasluvun mukaan määräytyvinä osuuksina. Takaisinperinnästä on säädetty erillisellä lailla (laki arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta /79). Kuntayhtymiä ei liitetty takaisinperintäjärjestelmään hallinnollisen yksinkertaisuuden säilyttämiseksi. Takaisinperintä tapahtuu palautuksen maksamisvuotta seuraavana kalenterivuotena. Määräytymisperusteena käytetään palautusten maksamisvuoden ensimmäisen päivän asukaslukua. Kunakin kuukautena peritään 1/12 osa palautusten yhteismäärästä. Alkuvuodesta takaisinperittävä kuukausierä määräytyy arvion perusteella. Huhtikuusta lähtien takaisinperintä perustuu toteutuneeseen palautusten määrään. Alkuvuoden maksuerien tarkistukset suoritetaan huhtikuussa. Kunnan on suoritettava maksuosuutensa sen määräytymiskuukautta toiseksi seuraavan kuukauden aikana. Esimerkiksi vuoden 2001 ensimmäinen kuukausierä (tammikuulta) on maksettu siis maaliskuun aikana. Kirjanpidon suoriteperusteisuus koskee myös arvonlisäveron takaisinperintää, joten esimerkiksi vuoden 2001 marras-joulukuun kuukausierät (jotka maksetaan tammi-helmikuussa v. 2002) kirjataan tilikauden 2001 kuluksi ja siirtovelaksi. Kuntien hankintoihin sisältyvää arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmää sekä siihen liittyviä ongelmia ja kehittämisehdotuksia on selvitetty valtiovarainministeriön asettamassa arvonlisäverotyöryhmässä. Työryhmämuistio (valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 3/2001) löytyy valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 15

16 Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kuntien rahoituspohjan uudistamista koskevia selvitysmies Jukka Pekkarisen ja edellä mainitun kuntien hankintojen arvonlisäverotyöryhmän selvityksiä. Ministerivaliokunta asetti työryhmän selvittämään arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistamisen rahoitustapaa sekä kuntien välisen verotulopohjan tasausvaihtoehtoja sekä niiden rahoitusta. Tämä työryhmä (ns. Sailaksen työryhmä) antoi raporttinsa Raportti löytyy valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt mm., että arvonlisäveron takaisinperintä uudistetaan vuonna Uudistus koskee siis vain arvonlisäveron takaisinperintää kunnilta, itse palautusjärjestelmä ja sen kirjanpidollinen käsittely säilyy entisellään (lukuun ottamatta myöhempänä tässä tekstissä olevaa laskennallista palautusta). Takaisinperintä muuttuu vuoden 2002 alusta siten, että takaisinperittävä määrä kuitataan pääosin yhteisöverosta ja lisäksi valtionosuuksista siltä osin kuin arvonlisävero poistuu kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. Arvonlisäveroa ei pidetä enää valtionosuusjärjestelmässä valtionosuuteen oikeuttavana menona. Uudistuksen jälkeen kunnille ja kuntayhtymille maksettaisiin myös opetustoimen yksikköhintarahoitus arvonlisäverottomiin kustannuksiin perustuen. Arvonlisäveron palautusjärjestelmän soveltamisalaan kuulumattomille yksityisille oppilaitoksille maksettavaan yksikkö-hintarahoitukseen tulisi edelleen sisällyttää korvaus kustannuksiin sisältyvästä arvonlisäverosta. Vuoden 2002 alusta kunnan (ja kuntayhtymän) tuloslaskelmasta poistuu rivi Arvonlisäveron takaisinperintä. Vuoden 2001 marras- ja joulukuun arvonlisäveron takaisinperinnän kuukausierät (vuoden 2002 tammi- helmikuussa maksettavat) kirjataan aiempien ohjeiden mukaisesti tilikauden 2001 tilinpäätöksessä kuluksi ja menojäämäksi. Tässä yhteydessä korostetaan vielä sitä, että muutos koskee vain takaisinperintää, eli hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron kirjanpidollinen käsittely säilyy siis muuttumattomana. Kunnalla ja kuntayhtymällä on edelleen oikeus saada palautuksena verottoman toiminnan hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen edellyttää lainsäädännön muutosta. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun lain valmistelutyö etenee. Laskennallinen palautus Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lisäksi, että verotuksen neutraalisuuden vuoksi vuoden 2002 alusta otetaan käyttöön kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä laskennallinen palautus. Laskennallista palautusta vastaava summa, arviolta 200 milj. markkaa kuitataan kuntien yhteisöverosta. Em. summa perustuu arvonlisäverotyöryhmän laskelmiin, jonka mukaan palautukseen oikeuttaisivat veroton sosiaalihuolto sekä terveydenja sairaanhoitopalvelu sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

17 Laskennallinen palautus tarkoittaa lyhyesti seuraavaa: Palautusjärjestelmää sovelletaan vain kuntiin ja kuntayhtymiin. Kunnallista toimintaa harjoitetaan kuitenkin myös yksityisoikeudellisissa organisaatiomuodoissa, esimerkiksi kunta ostaa lasten päivähoitopalveluja yksityiseltä päiväkodilta. Yksityisoikeudellisella yhteisöllä ei ole oikeutta vähentää verottomaan toimintaan tehtyihin hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa, jolloin yhteisön toimintaan sisältyy arvonlisävero välittömänä kustannuksena. Kunnan ostamiin palveluihin esimerkiksi edellä mainitulta yksityiseltä päiväkodilta sisältyy tällöin piilevää arvonlisäveroa. Verottomiin hankintoihin liittyvä hankintaneutraalisuusongelma ratkaistaisiin siten, että kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin laskennallinen palautus siitä piilevästä verosta, joka sisältyy yksityiseltä sektorilta ostettuihin verottomiin toimintoihin. Kuntien hankintojen arvonlisäverotyöryhmän raportissa on käsitelty laskennallista palautusjärjestelmää. Hallinnollisen yksinkertaisuuden vuoksi palautus tulisi myöntää saman suuruisena kaikkien terveyden- ja sairaanhoitotoimintojen ja sosiaalihuoltotoimintojen ostosta. Kun palautus mitoitettaisiin vastaamaan yksityiseltä sektorilta ostettuun palveluun keskimäärin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa, palautus olisi n. 5 % ostohinnasta tai avustuksesta. Laskennallinen palautus olisi tällöin keskimääräinen korvaus. Arvonlisäverotyöryhmä on todennut, että neutraalisuussyistä tulisi harkita palautuksen myöntämistä myös kunnan avustaessa yksityisen harjoittamaa verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalihuoltoa. Jos palautusta ei myönnettäisi, yksityistä toimintaa rasittaisi piilevä vero. Vastaavan toiminnan järjestäminen itse muodostuisi tällöin verotuksellisesti edullisemmaksi kuin avustuksen antaminen. Koska yksityisistä ostopalveluista myönnettäisiin palautus, avustuksen antaminen olisi myös ostopalvelun käyttöön verrattuna epäedullisemmassa asemassa. Palautusjärjestelmän uudistaminen edellyttää arvonlisäverolain muutosta. Myös tästä tiedotetaan lisää sen jälkeen, kun lainsäädännön valmistelutyö etenee. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Christel von Martens, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 17

18 Kuntalakiin esitetyt muutokset Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kuntalain muuttamisesta (HE 46/2001 vp). Esitys löytyy eduskunnan Internet-sivuilta, osoitteesta kohdasta pääsivu/ asiat ja asiakirjat/ asioiden käsittelyvaiheet/ hallituksen esitys. Tässä yhteydessä selvitetään lyhyesti kuntien taloudenhoitoon liittyviä muutosehdotuksia. Tarkemmin asiaan palataan sen jälkeen, kun esitys on käsitelty eduskunnassa. Kunnan sijoitustoiminta Kuntalain 13 :n 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan valtuuston tulisi päättää sijoitustoiminnan perusteista. Kunta voi kuntalain 2 :ssä säädetyn yleistä toimialaa koskevan säännöksen nojalla tietyin rajoituksin harjoittaa sijoitustoimintaa. Toiminnan rajat on määritelty korkeimman hallinto-oikeuden käytännössä. Sijoituksilla tulisi yleensä edistää kunnan toimialaan kuuluvia päämääriä, esimerkiksi edistää elinkeinorakenteen muutosta ja tähän liittyen turvata työllisyyttä alueella ja paikkakunnalla. Pelkästään voiton tavoitteluun tähtäävä toiminta ei kuulu kunnan toimialaan. Ehdotetun säännöksen mukaan valtuuston tulisi päättää sijoitustoiminnan perusteista. Kunnan rahavarat on sijoitettava turvaavasti ja tuottavasti. Luottoriskin tulee olla rajattu siten, että vaara pääoman menettämisestä on vähäinen. Valtuuston tulisi määritellä enimmäismäärä, joka voidaan sijoittaa rahoitusomaisuusarvopapereihin, joissa luottoriski on olemassa. Näitä ovat muun muassa osakkeet, osakerahasto-osuudet ja yritystodistukset. Valtuuston tulisi päättää myös periaatteista, joilla kunnan rahavaroja sidotaan sijoitustoimintaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Periaatteisiin kuuluisi myös sijoitusten hajauttaminen, joka voisi koskea sijoitusaikaa, sijoitusvälinettä tai velallista. Toimivallan siirtämisestä sijoitustoiminnassa määrätään hallintotai johtosäännössä. Yksittäistä sijoitusta koskeva toimivalta on perusteltua siirtää kunnanhallitukselle tai sijoitustoiminnasta vastaavalle viranhaltijalle. Tilinpäätöksen valmistelu valtuustolle Kuntalain 68 :n 1 momenttiin ehdotetaan teknisluonteista muutosta, jonka tarkoituksena olisi selkeyttää kunnanhallituksen roolia tilinpäätöksen valmistelussa ja laatimisessa. Muutos ei asiallisesti muuttaisi nykyistä tilannetta. Voimassa olevan kuntalain 53 :n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä tai jotka 71 :ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunnan vastuulle kuuluvat siis hallinnon ja talouden tarkastamiseen liittyvien asioiden valmistelu valtuuston käsiteltäväksi. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

19 Tulkinnallisia tilanteita on aiheutunut tilinpäätöksen käsittelyn ja sen hyväksymisen valmistelusta valtuustolle. Ongelmia on osin ratkaissut korkeimman hallinto-oikeuden päätös /2129, jonka pohjalta kunnille on myös annettu menettelyohjeita tilinpäätöksen valmistelusta valtuustolle. Asiaa on kuitenkin tarpeen vielä täsmentää laissa. Tilinpäätös laaditaan kuntalain 68 :n mukaisesti. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajan tarkastettavaksi, jonka on tilintarkastuskertomuksessaan otettava kantaa, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomukseen liittyvien asioiden valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle eli myös tarkastuslautakunnan on otettava kantaa tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja asiaa tältä osin käsitellään valtuustossa tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta. Sen sijaan itse tilinpäätös on kunnanhallituksen laatima ja se käsitellään valtuustossa kunnanhallituksen valmistelun pohjalta. Kunnanhallitus toisin sanoen vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen Kuntalain 79 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vapaaehtoisuuteen perustuvissa kuntayhtymissä perussopimusta voitaisiin muuttaa kuten pakkokuntayhtymissä eli jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntalain 79 :n 2 momenttia muutettiin jo aiemmin siten, että pakkojäsenyyteen perustuvissa kuntayhtymissä perussopimuksen muutokseen riittää se, että kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa. Lisäksi edellytetään, että näiden jäsenkuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Muissa kuntayhtymissä perussopimuksen hyväksyminen ja muuttaminen edellyttää voimassa olevan kuntalain mukaan kuntayhtymässä mukana olevien kuntien yksimielisyyttä. Myös vapaaehtoisuuteen perustuvissa kuntayhtymissä yksimielisyyden vaatimus perussopimusta hyväksyttäessä tai muutettaessa on osoittautunut ongelmalliseksi. Vaikka vapaaehtoinen kuntayhtymä onkin periaatteessa joustavampi vaihtoehto kuin pakollinen kuntayhtymä, sellaisessakin saattaa muodostua vaikea ristiriitatilanne, jos esimerkiksi yksittäinen kunta estää toimintoja joustavoittavan hallinnon rakenteiden muuttamisen, koska ei katso tämän olevan omien etujen mukaista. Lisätiedot: Heikki Harjula, p.(09) , Christel von Martens, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 19

20 Peruskorko laskee 4,5 prosenttiin Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 4,5 prosenttia alkaen vuoden 2001 loppuun asti. Peruskorko on alkaen ollut 5,25 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain. Se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron (euriborkoron) keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella (Laki eräistä viitekoroista 996/1998). Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntatalouden vastuualueella ylläpidettävää kuntien taloutta kuvaavaa Excel -tiedostoa päivitetään kesä-/heinäkuussa vuoden 2000 tilinpäätöstiedoilla. Samalla korjataan uudessa tilinpäätösmallissa muuttuneiden tunnuslukujen vanhat vuodet vertailukelpoisiksi vuoden 2000 kanssa. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Perustaulukon lisäksi tiedosto sisältää kuvioina kuntien toimintakatteet, palkat, ansioäyrit, verotulot, käyttötalouden valtionosuudet, vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, investointien omahankintamenot, kassan riittävyyden, kassavarat, lainakannan, omavaraisuusasteen sekä rahoitusvarallisuuden. Tiedoston voi tilata sähköpostilla osoitteella Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Tiedoston hintaan 135 (802,67 mk ) + alv kuuluu myös siihen vuoden 2001 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01

21 Ajankohtaista euroista Kuntaliiton kyselyn tulokset Kuntaliitto kysyi kunnilta ja kuntayhtymiltä arvioita euroihin siirtymisen tilanteesta ja valmiudesta toukokuun 2001 alussa. Vastaukset saatiin 242 kunnasta ja 127 kuntayhtymästä. Yleisvaikutelmana kuntien ja kuntayhtymien euroihin siirtymisen valmius on hyvä. Yli puolet Kuntaliiton kyselyyn vastaajista arvioi, että eurovalmius saavutetaan hyvin mennessä. Vähintään tyydyttävästi valmius uskotaan saavutettavan lähes kaikissa kunnissa. Ehtona hyvälle valmistelulle on, että tietojärjestelmien toimittajien aikataulut pitävät ja kunnat ja kuntayhtymät saavat tietojärjestelmiensä päivitykset tehtyä ajoissa. Tietojärjestelmien päivitysten viivästymisiä pelätään. Tietojärjestelmien muutokset ovat viime kädessä kuntien ja kuntayhtymien omalla vastuulla. Noin puolet kunnista aikoo toteuttaa siirtymisen euroihin vaiheittain syksyn 2001 kuluessa. On ilmeistä, että kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä jonkinasteinen vaiheittaisuus on välttämättömyys. Seuraavassa joitakin vaiheittaiseen siirtymiseen liittyviä näkökohtia: Siirtyminen euroihin kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunto 1640/ juoksevan kirjanpidon valuutan vaihtamisesta euroon kesken tilikauden : Kirjanpitovelvollinen saa siirtyä euron käyttämiseen juoksevassa kirjanpidossa myös kesken tili-kauden. Tämä koskee myös kirjanpidon yksittäisiä osia. Siirtyminen euroon kesken tilikauden ei edellytä, että juokseva kirjanpito muunnetaan euromääräiseksi takautuvasti myös aikaisemmalta osalta tilikautta. Siirtyminen on kuitenkin varmennettava täsmäytyksin. Täsmäyttämisessä mahdollisesti ilmenevät vähäiset erot saadaan kirjata erilliselle pääkirjatilille, joka tilinpäätöksessä esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa myös silloin, kun erojen kokonaismäärä on positiivinen. Kirjanpitolautakunnan lausunto 1632/ kirjanpidon rahayksiköstä vuoden 2002 alussa : Kirjanpitovelvollinen saa pysyttää juoksevan kirjanpitonsa markkamääräisenä, kunnes vuonna 2002 on vahvistettu tilinpäätös tilikaudelta, joka on päättynyt viimeistään Tämä ei vaikuta tilinpäätöksen valuuttaan: tilinpäätös on aina laadittava euromääräisenä tilikausilta, jotka päättyvät myöhemmin kuin Menettelyn edellytyksenä on, että tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen juokseva kirjanpito muunnetaan euromääräiseksi kuluvalta tilikaudelta kokonaisuudessaan. Menettely ei myöskään saa estää kirjanpitoon perustuvien ilmoitusten tekemistä viranomaisille euromääräisenä alkaen. Niin ikään kirjanpitovelvollisen muille sidosryhmilleen, kuten asiakkaille ja työntekijöille, antamien laskujen ja muiden tositteiden tulee olla euromääräisiä alkaen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/01 21