Rohkeutta kasvuun. Toimitusjohtaja Jyri Häkämies

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rohkeutta kasvuun. Toimitusjohtaja Jyri Häkämies"

Maarit Tuominen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rohkeutta kasvuun Toimitusjohtaja Jyri Häkämies

2 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Kansainvälinen kilpailukyky heikentynyt Sumea talousnäkymä Kasvun edellytykset Kilpailukykyä lisäävät toimet Palkkamaltti Rahoitusmarkkinoiden kehittäminen Tulevaisuuden usko Rahoitusmarkkinat Yritysten rahoitus pankkikeskeistä Sääntelyn seurauksena rahoituksesta kasvun pullonkaula Listautumisten puute Vähän aikaisen vaiheen pääomasijoittajia JVK-markkinat kehittymättömät

Tulevaisuuden usko Rahoitusmarkkinat Yritysten rahoitus pankkikeskeistä Sääntelyn seurauksena rahoituksesta

3 Jyri Häkämies

4 Suomi on menettänyt vientimarkkinaosuuksia 2000-luvun alusta lähtien Vientimarkkinamenestyksen kehitys , indeksi (vuosi 2000 = 100) Lähteet: ETLA ja OECD

5 PK-yritysten osuus viennistä on vaatimaton Lähde: Eurostat, 2010

6 Kasvuyritysten osuus on pieni Bulgaria Italia Viro Brasilia USA Unkari Tanska Uusi Seelanti Espanja Ruotsi Luxemburg Suomi Norja Romania Lähde: OECD (2009, s. 29); TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, kuvio 1.4. Väh. 20 % vuotuinen kasvuvauhti, % yli 10 työntekijän yrityksistä

7 Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt työpaikkaa neljässä vuodessa Työllisten muutos tammi-joulukuu 2008 tammi-joulukuu 2012, % Palvelut 2,3 % Maa- ja metsätalous -8,2 % Rakentaminen -5,8 % Teollisuus -14,4 % Toimialat yhteensä -1,9 % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus -20% -15% -10% -5% 0% 5%

Maa- ja metsätalous -8,2 % Rakentaminen -5,8 % Teollisuus -14,4 % Toimialat

8 Ruotsin työlinja; reformit 2007 jälkeen - mallia Suomelle? Tyött.korv. alennus, kasvanut omavastuu ja jäsenmaksukorotukset; - Alemmat työkyvyttömyys-, vanhempainloma-, työttömyyskorvaukset; - Alemmat matkakorvaukset; - Varallisuusveron poisto; kiinteistöveron alennus Alemmat työkyvyttömyyskorvaukset; - Pidennetty karenssiperiodi työttömyyskorvauksessa ja heikennetty osa-aikainen työttömyyskorvaus Eläketulon perusvähennyksen nosto - Korkeampi nedre skiktgräns - Matalammat työttömyysvakuutusmaksut; - Matkakorvausten muutokset Eläketulon perusvähennyksen nosto - Korkeampi asumistuki työkyvyttömille Eläketulon perusvähennyksen nosto; - Monilapsilisän nosto; - Opintotuen nosto Ansiotulovähennyksen lisälaajennukset; - Alimman (nolla) veroluokan ylärajan nosto; - Eläketulon perusvähennyksen nosto Lähde: Ruotsin hallitus (2011) Työllisyysaste 2012 Suomi 69,0 Ruotsi 74,9

2008 - Alemmat työkyvyttömyyskorvaukset; - Pidennetty karenssiperiodi työttömyyskorvauksessa ja heikennetty osa-aikainen työttömyyskorvaus 2009 - Eläketulon perusvähennyksen nosto - Korkeampi nedre

9 Eläkeiät ja sovitut muutokset EU-15, Suomi? miehet/naiset nyt uusi voimaan Alankomaat (2020) Belgia 65 Britannia 65/60 67/68 (2028) / (2046) Espanja (2027) Irlanti (2028) Italia 65/ (2022) Itävalta 65/60 65 (2033) Kreikka 65/ (2021) Luxemburg 65 Portugali 65 Ranska 65 9kk 67 (2017) Ruotsi 65 Saksa (2029) Tanska 65/ (2022/2030)

(2028) / (2046) Espanja 65 67 (2027) Irlanti 65 68 (2028) Italia 65/60 67+ (2022) Itävalta

10 Hallituksen kehysriihen päätöksillä kasvua Yhteisövero 20 prosenttiin Samalla osinkoverotuksen uudistus Aikaistettu t&k-verokannustimen poistuminen Innovaatiotulojen verotuksen kilpailukykyisyys? Kasvurahoitusohjelman perustaminen Teollisuussijoitukselle kehyskaudella 30 ME/v uuden kasvurahastojen rahaston perustamista varten Tekesille 20 ME/v siemenvaiheen yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Pääomasijoitusten verokannustin Komissio hyväksynyt valtiontuen, voimaantulo arviolta huhtikuun lopulla Voitava varmistua tämän ns. bisnesenkelikannustimen toimivuudesta myös käytännössä

Kasvurahoitusohjelman perustaminen Teollisuussijoitukselle kehyskaudella 30 ME/v uuden kasvurahastojen rahaston perustamista varten Tekesille 20

11 Uusi osinkoveromalli Listattu Listaamaton Osingosta 100 % (nyt 70 %) veronalaista Osinko aina pääomatuloa Voitonjaon kokonaisverotaso 44 % (nyt 40,4 %) Voitonjaon kokonaisverotaso 45,6 % ylittävältä osalta (nyt 41,4 % e ylittävältä osalta) Saajan vero 30 % (nyt 21 %) Saajan vero 32 % ylittävältä osalta (nyt 22,4 % ylittävältä osalta) Osinko aina pääomatuloa -ansiotulo-osingon verottamisesta luovutaan :n verovapausalue poistetaan Nettovarallisuudelle laskettuun 8 % (nyt 9 %) tuottoon saakka veronalaista 25 % (kokonaisverorasitus 26 %) ylittävän osan kokonaisverorasitus 26,4 % Saajan vero 7,5 %, ylittävästä osasta 8 % Ylimenevä osa verotetaan kuten listayhtiöissä Kokonaisverorasitus vaihtelee 26 % - 45,6 % välillä (nyt 24,5 % -n. 58 %)

-ansiotulo-osingon verottamisesta luovutaan 60 000 :n verovapausalue poistetaan Nettovarallisuudelle laskettuun 8 % (nyt 9 %) tuottoon saakka veronalaista 25 % (kokonaisverorasitus 26 %) 40 000

12 Rohkeutta kasvuun miten tästä eteenpäin? Työntekoon, kasvuun ja investointeihin kannustava verojärjestelmä EK:n tavoitteet Toimivat ja työllisyyttä parantavat työmarkkinat Terve julkinen talous

13 Mitä jäi verotuksessa tekemättä? Verotuksen tulisi olla selkeää, ennustettavaa ja kannustavaa siihen ei vielä päästy Ansiotuloverotusta ei kevennetty eikä siihen tehty inflaatio- ja indeksitarkistuksia Innovaatioboksi jäi toteuttamatta (20 % yhteisöverokannallakin olisi ollut vielä perusteltua tehdä) Rikkikompensaatio: - raskaan liikenteen dieselveron palautus jäi tekemättä - energiaveroleikkuria ei edelleen kehitetty (tavoitteena energiaverotus EU:n minimiin) - Windfall verosta ei luovuttu Keskisuurten ja suurten listaamattomien yritysten osingonjaon kokonaisverorasitus joissain tapauksissa jopa kiristyy Pörssilistattujen yhtiöiden osinkoverotuksen nousu ei kannusta osakesäästämiseen eikä tue suomalaisia pääomamarkkinoita

Innovaatioboksi jäi toteuttamatta (20 % yhteisöverokannallakin olisi ollut vielä perusteltua tehdä) Rikkikompensaatio: - raskaan liikenteen dieselveron palautus jäi tekemättä -

14 Lisää työtä ja työpaikkoja - tulevaisuuden työmarkkinat Kohti yrityskohtaista sopimista Palkankorotuksista päätetään yritystasolla - Palkanmuodostus on kannustavaa ja joustavaa Joustavuutta työehtosopimuksiin Hyvä neuvottelukulttuuri Työn teettämisen ja tekemisen rajoituksista luovutaan. Joustavat työajat ja monimuotoiset työsuhteet turvataan Lisää reagointikykyä kriisilausekkeet EK koordinoin neuvotteluja Hyvää neuvottelukulttuuria kehitetään niin liitto- kuin yritystasolla Toimiva työrauhajärjestelmä Vakaat ja häiriöttömät työmarkkinat - Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava niin, että työmarkkinatoiminnan pelisääntöjä noudatetaan

Joustavat työajat ja monimuotoiset työsuhteet turvataan Lisää reagointikykyä kriisilausekkeet EK koordinoin neuvotteluja Hyvää neuvottelukulttuuria kehitetään

15 Terve julkinen sektori Puolet kuntien työntekijöistä eläkkeelle 2020 mennessä Kuntien veroprosentit kipurajoilla Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa Niukoilla resursseilla saatava aikaan enemmän Aidot kustannukset selvitettävä Julkiset tarjouskilpailut myös pk-yrityksille mahdollisiksi Julkinen ja yksityinen voivat kirittää toisiaan ja oppia toisiltaan - uusia toimintatapoja ja innovaatioita Kansalaisille valinnanvapautta -esim. palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit Julkinen ICT kuntoon Kuntien palvelustrategia Palvelualoitemalli

pk-yrityksille mahdollisiksi Julkinen ja yksityinen voivat kirittää toisiaan ja oppia toisiltaan - uusia toimintatapoja ja innovaatioita

16 Lupajärjestelmien ja hallinnon kehittämistarpeet Ympäristöön, infrastruktuuriin ja energiaan liittyvät lupajärjestelmät pirstaleisia ja hitaita, toimivaltaisia viranomaisia lukuisia Kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ja eri lakien mukaiset luvat toisistaan erillisiä järjestelmiä ja muutoksenhaku rajoitukseton korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka Keskimäärin luvan saaminen valituksineen kestää 4-5 vuotta ja ns. monilupatilanteissa jopa 10 vuotta -> investoinnit jumiutuneet ja resurssit hukkakäytössä Menettelyjä selkeytettävä ja tiivistettävä sekä päällekkäisyyksiä poistettava -> mentävä kohti yhden luukun periaatetta Selkeät määräajat, joissa päätökset tehtävä Muutoksenhaku luvanvaraiseksi Elinkeinoelämä ja hallinto yhdessä pohtimaan ratkaisuja tavoitteena lupajärjestelmistä kilpailuetua!

17 Aktiivisella politiikalla kasvua ja dynamiikkaa pääomamarkkinoille ja omistajuuteen Valtio liudentaa määrätietoisesti omistuksiaan (vrt. 90-l) Uusia panostuksia strategisiin toimialoihin esim. ICT, tieto, kaivokset, terveys Monenkeskiselle markkinapaikalle (esim. pörssin First North) hakeutuvan yhtiön osinkoverotus rinnastetaan listaamattomaan yhtiöön Pienet pörssiosingot vapautetaan osinkoverosta omistajien joukon laajentamiseksi Joukkovelkakirjamarkkinoiden toimivuutta parannetaan pienempien yritysten varainhankinnassa (esim. informaatiovaatimusten kevennettävä) Pörssi on kansainvälisesti merkittävä rahoituslähde listautumisten pitkäaikainen puute ja pörssin aktiviteetin heikkeneminen haittaavat kilpailukykyä

pörssin First North) hakeutuvan yhtiön osinkoverotus rinnastetaan listaamattomaan yhtiöön Pienet pörssiosingot vapautetaan osinkoverosta omistajien joukon laajentamiseksi

18 Maailmalla Suomi nähdään jo menestyjänä mutta me itse tiedämme parhaiten edessä olevat haasteet Suomalaisista yrityksistä tulevaisuuden menestystarinoita? 23 suomalaisyritystä 100 lupaavimman teknologiayrityksen joukossa Euroopassa vuonna 2012 (Red Herring Europe Top 100) Yrittäjyysbuumi valtaa kampuksia AaltoES, Start-up Sauna, Uusi Tehdas, Protomo jne. = avoimia alustoja, joissa opiskelijat, yritykset ja tulevat yrittäjät toimivat yhdessä

23 suomalaisyritystä 100 lupaavimman teknologiayrityksen joukossa Euroopassa vuonna 2012 (Red Herring Europe

19 tukiverkosto maailmanvalloitukseen Verkosto, joka edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Ytimessä TEM, UM ja OMP sekä näiden alaiset organisaatiot ja verkostot Ulkomailla yli 70 maa- tai aluekohtaista yhteyspistettä Yritysten odotukset korkealla: Siiloista kohti hyvin koordinoitua yhteistyötä Tehokkaat, asiakaslähtöiset ja tulokselliset kansainvälistymispalvelut Pk-yritysten tarpeet toiminnan ytimessä

Ytimessä TEM, UM ja OMP sekä näiden alaiset organisaatiot ja verkostot Ulkomailla yli 70 maa- tai aluekohtaista

20 Yritysten toimintaan vaikuttavia ilmiöitä Vaikuttaa koko elinkeinoelämään: Kestävyysvaje / huoltosuhde Julkisen sektorin koko ja tehtävät Miten ratkaistaan ilman kokonaisveroasteen nousua? Resurssiniukkuus / ilmastonmuutos Puhdas ympäristö Vaikuttaa selvästi osaan yrityksistä Rakennemuutos, arvoketjujen pilkkoutuminen Säilyttävästä Rahoituksen uudistavaan saatavuus Rahoituksen elinkeinopolitiikkaan saatavuus Digitalisaatio / rakennemuutos Regulaation nousu 80- ja 90-lukujen liberalisaation vastaliike? Tarvitaan selkeyttä ylisääntelyn sijaan Suomen kiinnostavuus yrityksille ja ihmisille? Päätöksentekokyky? Johtamisen puute Teknokratia & populismi Rahoituksen saatavuus Miten optimoida edelläkävijyys ja kustannushaasteet? Rahoituksen saatavuus Työvoiman saatavuus Maahanmuutto Kohtaanto-ongelmat

elinkeinopolitiikkaan saatavuus Digitalisaatio / rakennemuutos Regulaation nousu 80- ja 90-lukujen liberalisaation vastaliike?

21 KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät