Nina Niemenmaa ja Katri Toivonen

Transkriptio

1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai klo Kunnanhallituksen kokoushuone Törmä Tapani Pusa Leila Annala Tarmo Alkkiomäki Jari Koivistoinen Hannu Mäkinen Heikki Niemenmaa Nina Silvennoinen Erja Toivonen Katri puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Wiinamäki Petteri Mäkipää Lea Liukku Petri kvalt pj. kvalt II varapj. esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastajat: Nina Niemenmaa ja Katri Toivonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tapani Törmä Petri Liukku Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika: Niemenmaa Nina Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Kihniön kunnanvirasto Toivonen Katri Toimistosihteeri Tuula Kajuutti

2 Kunnanhallitus Sisällysluettelo: 96 KIHNIÖN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 97 UUDEN MUISTISAIRAIDEN ASUMISPALVELUYKSIKÖN HANKE JA KIINTEISTÖN VÄLIVUOKRAUS 98 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTALAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA 99 KIHNIÖN KUNNAN OSALLISTUMINEN LUKIOKOULUTUKSEN SELVITYSTYÖHÖN SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEELLA 100 TALOUSKATSAUS ja KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT 102 ILMOITUSASIAT 103 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 104 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN, ASEMAKAAVA NERKOON HÖYLÄÄMÖ OY:N TEHDASALUEELLE 105 KIHNIÖN KUNNAN JA PARKANON KAUPUNGIN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVISTÄ 106 SUUNNITELMA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI VUOSILLE 2014 JA 2015

3 Kunnanhallitus KIHNIÖN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS voimaan tullut terveydenhuoltolaki (12 ) edellyttää kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lain mukaan kunnan on myös arvioitava toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.terveydenhuoltolaki on velvoittanut kuntia nimeämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kihniössä on viranhaltijoiden toimesta organisoitu poikkihallinnollinen työryhmä edistämään suunnitelman toteutumista. Hyvinvointityöryhmän jäseniin kuuluvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, perusturvajohtaja, teknisen johtaja, nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja ja johtava hoitaja, vastaava hoitaja ja vastaava lääkäri. Kihniön kunnan hyvinvointikertomuksessa selvitetään ja analysoidaan kunnassa vallitsevan hyvinvoinnin tasoa ja palveluiden kykyä vastata olemassa oleviin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksessa on keskitytty kuvaamaan hyvinvointia erilaisten indikaattoreiden kautta. Hyvinvointia on haluttu tarkastella eri väestöryhmissä ja eri-ikäisten kohdalla. Esille on pyritty saamaan haastavimmat tarpeet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointikertomuksen laatimista varten on suunniteltu sähköinen hyvinvointikertomus ( joka siirtynyt Kuntaliiton omistukseen. Sitä on suunniteltu ja valmisteltu hankkeena. Valtaosa Pirkanmaan kunnista on kuulunut kesäkuussa päättyvään Terps2 -hankkeeseen, jossa kuntien terveys- ja hyvinvointiasioita ja hyvinvointikertomustyötä on tehty yhteistyössä. Hanketta koordinoi PSPH:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, jonka vastuualueeseen kuuluu terveyden edistäminen. Hankekuntiin on nimetty hyvinvointikoordinaattorit, jotka ovat kokoontuneet yhteisiin palavereihin. Kihniön hyvinvointikoordinaattoriksi on nimetty Leila Pusa. Kihniön hyvinvointityöryhmä on laatinut hyvinvointikertomuksen sähköisenä hyvinvointikertomuksena, liite nro 1. Se on tehty kuluvalle valtuustokaudelle.

4 Kunnanhallitus Vastaava hoitaja / hyvinvointikoordinaattori Leila Pusa esittelee sähköistä hyvinvointikertomusta työvälineenä tarkemmin kokouksessa. Perusturvalautakunta on hyväksynyt hyvinvointikertomuksen kokouksessaan , 45. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä nro 1 olevan Kihniön kunnan hyvinvointikertomuksen.

5 Kunnanhallitus UUDEN MUISTISAIRAIDEN ASUMISPALVELUYKSIKÖN HANKE JA KIINTEISTÖN VÄLIVUOKRAUS 97 Muistisairaiden asumispalveluyksikön suunnittelutyön käynnistämiseksi perusturvalautakunta valitsi työryhmän vastaamaan palveluasumisyksikön suunnittelun eri toteuttamisen vaihtoehdoista. Työryhmä aloitti toimintansa Työryhmä on tehnyt yhden tutustumiskäynnin Kankaanpäässä sijaitseviin asumispalveluyksiköihin. Työryhmä päätti käyttää suunnittelussa apuna yksityistä konsulttia, Teemu Björnistä Porista. Kokouksia on pidetty yhteensä kolme. Työryhmä päätti konsultin laatiman työpaperin ja selvityksen perusteella esittää kunnanhallitukselle, että kyseinen hanke on erittäin tarpeellinen ajatellen muistisairaiden asumispalveluiden tarvetta. Hanke on myös välttämätön aluehallintoviraston tekemien selvitys- ja ohjauskäyntien perusteella. Työryhmän ajatuksena on löytää yleishyödyllinen ja yhteiskuntavastuullinen asuntosijoitusyhtiö rakentamaan muistisairaiden asumispalveluyksikköä kunnan osoittamalle tontille. Kyseiselle rakennukselle olisi tarkoitus hakea ARA-rahoitusta, johon kunta antaisi lausunnon hankkeen tarpeellisuudesta ja teknisestä toteutuksesta. Kyseeseen tulisi välivuokraus, joka tarkoittaa, että kunta vuokraisi välivuokrausmenettelyllä rakennettavan yksikön tilat arvonlisäverollisella vuokralla omistajalta ja vuokraisi tilat edelleen joko yksityisille henkilöille tai palveluiden tuottajalle. Näin ollen palvelutalon rakentamiskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero voidaan vähentää, ja arvonlisäveron palautus kohdistuu täysimääräisesti asukkailta perittävään vuokratasoon sitä alentaen. Rakennukseen tulisi yhteensä asuntoa. Toimitilat soveltuvat erityisesti dementoituvien ja fyysisesti toimintarajoitteisten asukkaiden tarpeisiin täyttäen aluehallintoviraston asettamat toimitilavaatimukset. ARA:n tukemassa asuntokannassa vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta, jonka mukaan asukkailta perittävän vuokran tulee kattaa korkotukilainalla tuettujen asuntojen ja niihin liittyvien tilojen pääomameno- että ylläpitokustannukset. Näin arvonlisäveron palautuksesta saatava hyöty tulee kokonaisuudessaan talon asukkaille eikä esim. vuokranantajalle. Järjestelyn vaikutuksesta asukaskohtainen vuokra laskee selvästi alle paikkakuntakohtaisen Kela-rajan. Välivuokrausmallin käyttö ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia kunnalle. Kiinteistön täyttöasteriskin poistamisesta sovitaan erillisellä sopimuksella palveluntuottajan ja kunnan välillä, jonka vakuudeksi palveluntuottaja asettaa

6 Kunnanhallitus tarvittaessa pankki- tai emoyhtiötakauksen. Kyseessä oleva välivuokrausjärjestely on myös milloin tahansa irtisanottavissa. Kunnalle ei synny kustannuksia myöskään sellaisessa tilanteessa, jossa nykyinen palveluntuottaja ei tulevaisuudessa menestyisi palvelutuotannon tarjouskilpailussa ja palveluntuottaja vaihtuisi palvelutalossa. Mainittu asia huomioidaan palveluntuottajan ja kunnan välisessä sopimuksessa. Välivuokrausmallin käyttöä korkotukilainalla rakennettavissa palveluasuntokohteissa kannattaa myös ARA, ja se todetaan eräänä vaihtoehtona mm. tuoreessa Ympäristöministeriön työryhmän palveluasumisen julkista rahoitusta käsittelevässä raportissa. Myös Kuntaliiton syksyllä 2012 antamassa palveluasumisen hankintaoppaassa välivuokraus todetaan keinona alentaa asukasvuokria. Vastaavanlaista välivuokrausmallia Suomessa hyödyntää jo yli 30 kuntaa, mm. Forssa, Hämeenlinna, Kankaanpää ja Orivesi. Liitteenä nro 2 Kihniön kunnan muistisairaiden vanhusten palveluasumisyksikön suunnittelu / työryhmän työpaperi. Liitteenä nro 3 muistisairaiden asumispalveluyksikön suunnittelutyöryhmän 3. kokouksen muistio. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kunta tai rakennuttaja hakee ARA- rahoitusta paikkaisen asumispalveluyksikön rakentamiseksi. Toteutusmallina on esillä ollut ns. välivuokraus, jossa kiinteistösijoitusyhtiöillä olisi mahdollisuus tehdä tarjouksia kyseisen rakennuksen rakentamisesta kunnan osoittamalle tontille ja kunta sitoutuisi välivuokraamaan rakennuksen tilat ja joka edelleenvuokraisi tilat lopulliselle palveluntuottajalle. Mikäli valittava tontti ei kaavallisesti sovellu ko. käyttötarkoitukseen kunta aloittaa kaavamuutoksen laatimisen alueelle.

7 Kunnanhallitus LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTALAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA 98 Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa: toimielimet ja johtaminen-, demokratia-, talous- sekä kunnat ja markkinat -jaostot. Työvaliokunta on vastannut lainvalmistelusta ja koordinoinut valmistelujaostojen työtä. Jaostot ovat kartoittaneet syksyllä 2013 sähköisellä kyselyllä kuntien näkemyksiä ja kannanottoja valmisteltavasta kuntalaista. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu jaostojen työn pohjalta. Lakiluonnos kokonaisuudessaan laajuutensa vuoksi kunnan internet- sivuilla kohdassa ajankohtaista. Lisäksi aineistoon voi tutusta ennen kokousta talous- ja hallintotoimistossa. Lisäksi oheismateriaalina Kuntaliiton pitämän koulutuksen powerpointdiat kuntalain uudistuksen keskeisistä kohdista. Kihniön kunnanhallitus antaa asiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: 6 kunnan toiminta: Käsitettä on laajennettu koskemaan perinteisen peruskunnan ja konsernin lisäksi myös yhteistoimintaa, omistamista, rahoittamista ja sopimustoimintaa on perusteltua kunnan kokonaistoiminnan osata. 7-9 kunnan tehtävä, järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen Kuntien vapaus valita palvelujen tuotantotapa kuuluu mitä suuremmassa määrin kunnalliseen itsehallintoon. Mitään tuotantotapaa ( ml.yksityistäminen) ei tule sulkea pois myöskään erityislainsäädännössä. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot Suomi mukaan lukien ovat ratifioineet Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan.

8 Kunnanhallitus kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelmassa tulisi selkeästi rajata valtion mahdollisuudet rajata valtion mahdollisuudet antaa kunnille lisätehtäviä vain siinä tapauksessa, että valtio osallistuu t ä y s i m ä ä r ä i s e s t i uuden tehtävän kustannuksiin. Tämä johtuu siitä,että varsinkaan pienillä ja keskisuurilla kunnilla ei ole kantokykyä kustantaa huomattavaa osaa omarahoituksena. Laki valtionosuusrahoituksesta sisältää valtion rahoitusperiaatteen, mikä on jo nyt vaarannettu. Myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa valtion rahoitusperiaate on selkeästi esille tuotu. 15 kuntavaalit kuntavaalien aikaistaminen keväälle on oikeansuuntainen. Aikaistamisella halutaan antaa uudelle valtuustolle mahdollisuus vaikutta jo ensimmäiseen budjettiinsa. Tosin nähtäväksi jää millä tietotaidolla uudet valtuutetut kykenevät ottamaan haastavat talousasiat haltuunsa ensimmäisen puolen vuoden sisällä. 16 valtuutettujen määrä Esityksessä kunnalle annetaan harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Valtuutettujen vähimmäismäärä eri kuntakokoluokissa on hieman nykyistä pienempi, mutta kunta voi myös päättää valtuuston koon nykyisenä tai lisätä määrää nykyisestä. Ratkaisuehdotus on perusteltu ja antaa kunnalle joustavia mahdollisuuksia järjestää päätöksentekoa. 5. luku Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus Lakiesityksessä valtuustolle on annettu laaja harkintavalta suoran demokratian laajuuden ja muodon suhteen. esityksessä annetaan esimerkkiluettelo osallistumisja vaikuttamistavoista ja merkittävään asemaan nostetaan käyttäjälähtöinen osallistuminen ja vaikuttaminen. Ehdotuksen mukaan kunnan on mahdollista johtokunnan jäsenten tai osan jäsenistä valitsemiseen valtuuston määrittämien perusteiden mukaisesti kunnan asukkaiden, kunnan henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä tuo paremmin esille palveluiden käyttäjien näkökulman nykyisten poliittisesti valittujen johtokunnan jäsenten sijaan. Ehdotettu osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen käytännössä saattaa olla vaikeaa toteuttaa. Oletuksena on, että asia kiinnostaa vain harvoja ja tietyntyyppisiin asukasryhmiin rajoittuvia kuntalaisia ja silloin kunnan resurssien käyttäminen vuorovaikutteisien menetelmien käyttöön talouden suunnittelussa ei tuo toivottua tulosta. Kunnan vaikuttamistoimielimiä (vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto) koskevan sääntelyn kokoaminen kuntalakiin selkeyttää nykyistä käytäntöä. Nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän perustamisen velvoittavuuden lisääminen muiden vaikuttamistoimielimien joukkoon kuntalakiin on lasten ja nuorten

9 Kunnanhallitus osallistumismahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta perusteltua. Käytännön kannalta lain tulisi vanhus- ja vammaisneuvostojen tapaan mahdollistaa useamman kuin yhden kunnan yhteinen nuorisovaltuusto. Tällä olisi merkitystä erityisesti asukasmäärältään pienten kuntien kannalta ja niiden kuntien kannalta, joissa nuorten opiskelumahdollisuudet oman kunnan alueella ovat vähäiset 39 Kuntastrategia Kuntastrategian luominen esitetään pakolliseksi. Pakollisuudella halutaan ohjata kuntia pitkäjänteisempään talouden ja toiminnan suunnitteluun, huomioimaan kunnan taloudelliset realiteetit ja kehitysnäkymät. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana nimenomaan valtion omat toimenpiteet sekä rahoituksessa, laatuvaatimuksissa ja uusien tehtävien annossa ovat luoneet epävarmuuden kuntatalouteen ja sen toimintaan. Mikään kuntastrategia ei ole voinut vastata tähän. Mikäli kuntastrategia kirjoitetaan velvoittavaksi, tulee sektorikohtaisista strategioista ja suunnitelmista voida luopua. Organisaatioteorioita käsittelevässä tieteellisessä tutkimuksessa ( Norton&Kaplan) toteavat, että vain 10 % organisaatioista saa toteutettua strategiansa, jolloin vielä tärkeämpää olisi keskittyä organisaation suorituskyvyn kehittämiseen. 40, 41 kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kunnanhallituksen tehtävät pysyvät lakiesityksessä lähtökohtaisesti samoina. Lakiluonnokseen on tehty lisäys siitä, että kunnanhallitus edustaa työnantajaa ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta selkeyttää vakiintunutta käytäntöä, jossa kunnanhallituksen on katsottu olevan työnantajaa edustava taho. Kunnanhallituksen puheenjohtajan aseman ja tehtävien nostaminen säädökseen vastaa hyvin nykyajan kuntakentän tarpeita ja vaatimuksia. Lakiesitys antaa tässäkin kohdassa mahdollisuuden kunnille järjestää toimintaansa omista lähtökohdistaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 43 johtajasopimus On hyvä asia, että johtajasopimus kirjoitetaan lakiin, jolla voidaan sopia toisin KVTES:n pakottavista säännöksistä. Johtajasopimuksella kompensoidaan kunnanjohtajan muuta henkilöstöä huonompaa irtisanomissuojaa. Tämän vuoksi asian tarkoitusperä tulisi vieläkin selkeämmin tuoda lakitekstissä esille, jotta johtajasopimukset täyttäisivät tämän tavoitteen. Laki on pakottava, joten kyseessä lienee oikeusjärjestelmämme ainut sopimustyyppi, jossa sopimuspakko esiintyy ( sopimusvapauden periaate). Lisäksi lakia tulisi täsmentää miten toimitaan, jolleivät osapuolet pääse sopimukseen johtajasopimuksen sisällöstä.

10 Kunnanhallitus ja 74 omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevat ehdotukset Kuntakonsernin omistajaohjauksen merkittävyyden esiintuominen lakitasoisella sääntelyllä on tärkeää, koska kunnat tuottavat palveluita monin eri tavoin. Esityksen säännöksillä päästään hyvään alkuun omistajaohjauksen saattamiseksi nykyaikaa vastaavalle tasolle. Kysymystä herättää kuitenkin kunnanhallituksen mahdollisuus saada ensikäden tietoa konserniyhtiöiden toiminnasta ja taloudesta mikäli jäsenyydet näiden hallituksissa evätään kunnanhallituksen jäseniltä ja kuntajohdolta. Varsinkin elinkeinoyhtiöiden toiminta tuo näkökulman, että kunnanhallituksen jäsenten, johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tulisi voida muokata suoraan asianomaisen elimen tavoitteita ja päätöksentekoa, koska elinkeinopolitiikka iskee täydellä voimalla myös koko kunnan toimintaan ja strategiaan. Lisäksi tämä kielto voi evätä asiantuntemusta konserniyhtiön hallituksissa, mikäli ko. henkilö on konsernijohtoon kuuluvan rajoituksen piirissä Varsinkin pienissä ja keskikokoisissa kunnissa tämä tuottaa todellisia ongelmia. 74 vaalikelpoinen kunnanhallitukseen Nykyistä käytäntöä esitetään tiukennettavaksi erityisesti kunnan tai konserniyhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin. Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ei olisi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö. Samoin kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö ei olisi vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoisuuden rajoitukset saattavat osaltaan parantaa mahdollisia kunnanhallituksen toimintakykyyn liittyviä ongelmia. 111 ja 119 ja 120 alijäämän kattamisvelvollisuus määräajassa ja alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän kattaminen neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien velvoittaa kunnan entistä tavoitteellisemmin tasapainoisten tai ylijäämäisten toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaan. Mikäli alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa kunta voi joutua kriisikuntamenettelyyn. Kirjaus on selkeä kiristys voimassaolevaan lakiin ja edellyttää myös valtiolta vastuullista kuntatalouspolitiikkaa. Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin on välttämätön säännös vastuullisen taloudenhoidon varmistamiseksi.

11 Kunnanhallitus

12 Kunnanhallitus KIHNIÖN KUNNAN OSALLISTUMINEN LUKIOKOULUTUKSEN SELVITYSTYÖHÖN SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEELLA 99 Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt esittää koulutuskuntayhtymän jäsenkunnille, että ne nimeäisivät kukin mennessä 2-3 edustajaa työryhmään, jonka tehtävänä olisi selvittää koulutusyhteistyön tiivistämistä Saskyn toiminta-alueella. Kihniön kunnanhallitus nimesi omat edustajansa työryhmään kokouksessaan Työryhmän ensimmäinen neuvottelu oli perjantaina Neuvottelussa sovittiin, että tehdään selvitys siitä, onko Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten siirtäminen osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Taustalla on valtion toimeenpanema toisen asteen koulutusuudistus ja järjestämislupien uusjako uusien kriteerien mukaisesti. Pirkanmaan liiton kanssa on sovittu selvityksen euron kehittämisrahoituksesta, josta Pirkanmaan liiton osuus on euroa ja selvitystyöhön mukaan lähtevien toimijoiden osuus euroa. Selvitystyötä vetää Pirkanmaan liiton hallintojohtaja Petri Pikkuaho pidetyn kokouksen päätöksen mukaisesti. Neuvottelussa sovittiin, että selvitystyöhön mukaan lähtevät kunnat ilmoittautuvat nopealla aikataululla kuntayhtymäjohtaja Antti Lahdelle ja samalla sitoutuvat maksamaan osuutensa selvitystyön kustannuksista pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että selvitykseen lähtevät kunnat maksavat tasaosuuden kuntakustannuksista. Poikkeuksena lukiota omistamattomat Kihniö ja Juupajoki, jotka kumpikin maksavat puolen osuuden verran. Oheismateriaalina: Diaesitys toisen asteen koulutuksen rakenteellisesta uudistamisesta. Kunnanhallitus päättää osallistua lukiokoulutuksen selvitystyöhön Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella. Selvitystyöhön liittyy osana myös vapaa sivistystyö kokouksen mukaisesti Kihniön maksuosuus on puolet lukioita omistavien kuntien maksuosuudesta. Talousarviossa ei ole varauduttu kyseiseen hankkeeseen.

13 Kunnanhallitus TALOUSKATSAUS ja Kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee talouskatsauksen ajalta ja tietoonsa saatetuksi.

14 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT 101 Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen.

15 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Työllisyyskatsaus 6 /12 vuodelta Kihniö 12,7 % (edell. ). Luoteis- Pirkanmaan seutukunta 11,9 %. Pirkanmaan maakunta 14,7 % ja koko maa 12,7 %. Alhaisin prosentti Punkalaidun 9,3 % ja korkein Tampereella 17,3 %. Kiinteistönluovutusilmoituksia: - Ojanen Petri / Ojanen Katri ja Yli-Hollo Timo, Mäntyranta 47:6, Kihniö - Veikkola Eeva / Allén Maria ja Allén Markku, Mäkikylän Osuuskauppa 24:2 ja Mäkikylän Osuuskauppa ll 24:11, Kihniö - Kovesjärvi Piia / Katara Susanna, Hautamäki 23:47, Kihniö - Pajunen Julia ja Pajunen Ville kp / Yli-Kärkelä Sami, Heinonen 5:105, Kihniö - Renkonen Tuure / Toivanen Jaakko ja Kuuhimo Maria, Ajoluoto 15:37, Kihniö - Rautiainen Anja ja Rautiainen Kalevi / Rautiainen Jari, Metsälä 16:6, Nerkoo - Jytilä Juho / Säily Anu, Kuusiranta 6:79, Kihniö - Risberg Angelique / Yli-Lankoski Susanna, Tiinanmäki 23:32, Kihniö - Joki Leo ja Joki Kaija / Mäkiranta Harri ja Mäkiranta Elise, Sointuranta 16:94, Kihniö Lautakuntien pöytäkirjoja: - Tekninen lautakunta : Korjausavustusten myöntäminen : Rakennuslupa, omakotitalo ja talousrakennus, Heinisuo Emilia ja Joni 40 : Rakennuslupa, lääkehuone ja ympäröivät tilat, Kihniön kunta 41 : Teknisen johtajan informaatioasiat 42 : Ilmoitusasiat - Tekninen lautakunta : Urakoitsijan valinta, Koivikko A-talo, KVR-urakka 44 : Esitys Kihniön kunnan vuokra-asunnoista 45 : Teknisen johtajan informaatioasiat 46 : Ilmoitusasiat - Perusturvalautakunta : Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen 46 : Muistisairaiden palveluasumisyksikön suunnittelutyöryhmän muistiot 47 : Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusohjausseurannan toteutuma : Talousarvion toteutumaraportti per : Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijapäätökset 50 : Sosiaaliasiamiehen raportti 51 : Ilmoitusasiat Saapuneet kirjeet: - Kuntatyönantajat, yleiskirje 5/2014: Vuoden 2014 ammattiyhdistyskoulutukseen sovitut muutokset / lisäykset

16 Kunnanhallitus Suomen kuntaliitto, yleiskirje Dnro 7/80/2014: Laki hallintolain muuttamisesta Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Lautakuntien pöytäkirjojen osalta kunnanhallitus päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

17 Kunnanhallitus KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kihniön kunta on käynnistänyt Kirkonseudun asemakaavan muutoksen Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa on laatinut Kirkonseudun asemakaavan muutosluonnoksen koskien kortteleita 45 ja 69. Asemakaavan muutosluonnos lähetetään esityslistan liitteenä. Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka myös on esityslistan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttöja rakennuslain mukainen kaavan laadintaan liittyvä tehtävä (MRL 63 ), jossa selvitetään kaavoitustyön keskeiset lähtökohdat, tavoitteet, arvioitavat vaikutukset, osalliset, yhteistyö- ja tiedottamistavat ja kaavoitusmenettelyn vaiheet sekä vuorovaikutuksen tavat. Kunnanhallitus päättää Kirkonseudun asemakaavan muutoksen johdosta seuraavaa: 1. hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman 2. hyväksyy muutosta koskevat luonnosasiakirjat 3. asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 30 vuorokauden ajaksi MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 4. asettaa kaavaluonnosasiakirjat nähtäville samassa yhteydessä 30 vuorokauden ajaksi MRA 30 :n mukaisesti 5. päättää pyytää lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Tampereen maakuntamuseolta, Museovirastolta, Pirkanmaan liitolta ja Tiehallinnolta Lea Mäkipää esitti esteellisyytensä käsiteltävään asiaan ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyy kaavan laatijan antamat vastineet saapuneisiin mielipiteisiin liite nro 4. Kunnanhallitus asettaa asemakaava muutosehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Kihniön tekniseltä lautakunnalta. Merkitään, että keskustelun kuluessa Lea Mäkipää la Heikki Mäkinen esittivät esteellisyytensä käsiteltävään asiaan ja poistuivat keskustelun ja asian päätöksenteon ajaksi.

19 Kunnanhallitus ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN, ASEMAKAAVA NERKOON HÖYLÄÄMÖ OY:N TEHDASALUEELLE khall Kaavoituksen kohteena oleva alue on osoitteessa Kaunistontie 30, Kihniö. Alue rajoittuu VT-23, Järvi-Suomen tiehen. Etäisyyttä Kihniön keskustaan on noin 9 kilometriä. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 10,5 hehtaaria. Asemakaavoituksen kohteena on osa Kihniön kunnan neron kylässä seuraavat tilat ja tilanosat: Ripala 4:37, Ripala II 4:90, Purula 4:57, Lahdentaustan kansakoulu 4:26, Koulutie 4:56 ja osa tilasta Lahdentausta 4:83. Tilat Koulutie 4:56 ja tilan Lahdentausta 4:83 omistaa Kihniön kunta, yhteensä noin 1,0 ha. Alueen sijainti selviää liitteenä olevasta suunnitelmasta karttoineen (liite nro 6) sekä asemakaavaluonnoksesta joka nähtävänä ennen kokousta keskustoimistossa. Kaavoituskohteena olevan alueen omistaa pääosin Nerkoon Kiinteistöt Oy ja osin Kihniön kunta. Asian valmistelija on tekninen johtaja Pertti Jalonen. Kihniön kunnanhallitus hyväksyy Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy:n laatiman OAS:n esitetyssä laajuudessa ja asettaa sen nähtäville. Kihniön kunnanhallitus pyytää lausunnot Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy:n laatimasta asemakaavaluonnoksesta. Kunnanhallitus päättää ryhtyä Nerkoon Kiinteistöt Oy:n kanssa neuvotteluihin Kihniön kunnan omistamien maa-alueiden myymiseksi Nerkoon Kiinteistöt Oy:n omistukseen

20 Kunnanhallitus Asemakaavaehdotus sekä kaavaselostus liitteineen nähtävänä ennen kokousta keskustoimistossa. Asiakirjat nähtävänä myös kunnanhallituksen kokouksessa. Kihniön kunnanhallitus hyväksyy Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy:n laatiman kaavaehdotuksen liite nro 5 ja pyytää lausunnot ja asettaa sen nähtäville.

21 Kunnanhallitus KIHNIÖN KUNNAN JA PARKANON KAUPUNGIN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVISTÄ 105 Sopimuksen kohde: Tällä yhteistyösopimuksella sovitaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen YSL ja sitä seuraavien lakien ja määräysten mukaisista tehtävistä ja viranomaisneuvonnasta. YSL 21 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa. Viranhaltija hoitaa virkavastuulla, Kihniön kunnan ympäristönsuojelu asioita 20 % kuukausittaisesta työajastaan ja on tavattavissa Kihniön kunnan virastossa kerran viikossa tai asioiden niin vaatiessa, siten että sopimuksen mukainen 20 % työaika ei ylity. Kihniön kunta järjestää viranhaltijan käyttöön työtilan ja tietokoneen sekä antaa käyttöoikeudet tarvittaviin kunnan tietojärjestelmiin. Kustannusten korvaaminen Kihniön kunta maksaa 20 % Parkanon kaupungin ympäristötarkastajan kokonaispalkkakustannuksista sivukuluineen, Parkanon kaupungin 2 kertaa vuodessa toimittamaa laskua vastaan. Matkakustannukset korvataan suoraan viranhaltijalle, ajopäiväkirjan mukaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Viranhaltijan mahdolliset koulutuskustannukset jaetaan sopijakuntien kesken samalla perusteella kuin em. palkkakustannukset. Viranhaltijan tulevat eläkekustannukset (Kuel-maksut) jaetaan sopijakuntien kesken samalla perusteella kuin em. palkkakustannukset. Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, alkaen ja kun sopimuskunnat ovat sen yhtäpitävin päätöksin hyväksyneet. Sopimuksen voi irtisanoa kumpi tahansa sopijapuoli päättymään sen kalenterikuukauden alusta, joka ensiksi seuraa 1 vuoden kuluttua irtisanomisesta. Teknisen toimen talousarviossa on vuodelle 2014 varattu määrärahat 20 % (1 pv / vko.) Parkanon kaupungin ympäristötarkastajan kokonaispalkkakustannuksista sivukuluineen.

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyy liitteen nro 6 mukaisen sopimuksen Kihniön kunnan ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi kunnanhallitus antaa kunnanjohtajalle oikeuden tehdä sopimukseen pieniä teknisluontoisia muutoksia.

23 Kunnanhallitus SUUNNITELMA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI VUOSILLE 2014 JA Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Kihniön kunta tasapainottaa talouttaan jatkamalla kaikkiin hallintokuntiin perustettuja talouden tasapainottamisen työryhmiä, joiden tehtävänä on ennakkoluulottomasti hakea kustannussäästöjä ja tehostaa toimintaa. Vuodelle 2015 korotetaan tuloveroprosenttia vähintään 1 prosenttiyksiköllä ja myös mahdollisuus kiinteistöverotuksen korotuksiin tutkitaan. Maksujen, taksojen ja vuokrien tarkistukset lain edellyttämissä puitteissa. Vertailua tulee tehdä myös naapurikuntiin. Metsätaloussuunnitelman mukaisia hakkuita metsänhoidollisin toimenpitein noin eurolla vuodelle 2015 Henkilökuntaa suositellaan vaihtamaan lomarahoja lomarahavapaaksi ja laaditaan osastoittain eläkesuunnitelma, jota hyväksikäyttäen tavoitellaan kustannussäästöjä. Perusturvalautakunnan palvelutuotannon ulkoistamisen tutkiminen Kunnanhallitus hyväksyy esittelytekstissä olevat toimenpiteet suunnitelmaksi talouden tasapainottamisesta ja esittää asiaa edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi