Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011 Sivistystoimi

2 Sisältö Sivistystoimen toimiala...4 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 8 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue...16 Resultatområdet för svenskspråkig service...24 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue...28 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue...36 Talous- ja hallintopalveluiden tulosalue...38 Johdon tuki...40

3 Esipuhe Sivistystoimessa vuosi 2011 on ollut vilkas ja aktiivinen ajanjakso. Toimialalla on tehty omia lasten, nuorten ja kirjastossa myös aikuisten palveluihin liittyneitä uudistuksia. Viime vuonna on aikaa ja voimia vienyt myös valtuuston edellyttämän talous- ja velkaohjelman valmistelu vuodelle Toteutettujen säästöjen toimeenpano on sekin ollut haasteellista kuluneena vuonna. Vantaan varhaiskasvatus osallistui Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille -tutkimushankkeeseen, jonka toteuttajina ovat Työterveyslaitos sekä Aalto-yliopisto ja VTT. Tutkimuksessa tuli esiin se, että Vantaan varhaiskasvatuksen palvelustrateginen kokonaisuudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa. Kevyet palvelut toteuttavat perheiden kasvatuksellisia tarpeita, mutta vaihtoehtojen on oltava houkuttelevia ja kannusteitakin tarvitaan. Vaihtoehtoisten palvelujen läpimurto vaatii ketteriä johtamistekoja ja näistä teoista Vantaan varhaiskasvatus sai julkista tunnustusta hankkeen vuosiseminaarissa Otaniemessä keväällä 2012, kun se valittiin tärkeimmäksi esiteltäväksi caseksi. Hankkeesta laadittiin esittely YouTubiin. Vuonna 2011 perusopetuksessa otettiin käyttöön opetussuunnitelman osauudistuksen mukaisesti kolmiportaittainen tuki alkaen. Toisena keskeisenä asiana on toimenpideohjelmaprosessi ja toimenpideohjelman hyväksyminen marraskuussa 2011 ( ). Koulutustakuu toteutui vuonna 2011 Vantaalla varsin hyvin. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 360 nuorta, mutta elokuun lopussa ilman paikkaa tai tavoittamatta oli enää noin 50 nuorta eli 2 % peruskoulun päättäneiden määrästä. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2011 koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnista laaditun raportin perusteella koulutustakuun toteutumisessa ei ole suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä. Selkeimmät erot tyttöjen ja poikien välillä olivat peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Ruotsinkielinen tulosalue painotti vahvasti toiminnassaan ja tavoitteissaan kestävän kehityksen mukaista toimintaa, mikä mm. tuotti kahdelle koululle oikeuden käyttää Vihreä Lippu -tunnusta. Sen lisäksi daghemmet Linda sai kunniamaininnan kaupungin EkoTeko-kilpailussa. Kirjasto on yhteisönsä elävä keskus. Kirjasto on viime vuoden aikana erityisesti panostanut yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa ja markkinoinut kirjastoa paikkana, johon voi tuoda omia tapahtumia ja tilaisuuksia ja jossa tavoittaa hyvin asukkaat. Paljon on niukkenevienkin voimavarojen olosuhteissa kehitetty palveluja. Sivistystoimen henkilökunnalle lämmin kiitos tuloksellisesta toiminnasta. Elina Lehto-Häggroth 3

4 Sivistystoimen toimiala Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma Vuonna 2011 valmistui Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma vuosiksi Ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja se vietiin tiedoksi kaupunginvaltuustoon Ohjelma on jatkoa vuonna 2001 laaditulle Koulutuspoliittiselle ohjelmalle. Ohjelman tavoitteena on asukkaiden koulutuksen ja sivistyksen edistäminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Ohjelmassa määritellään kasvatuksen ja koulutuksen keskeiset tavoitteet ja suuntaviivat, tulevaisuuden kehityssuunnat sekä tärkeimmät toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma ohjaa ja kannustaa vantaalaisissa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä. Se myös tukee sivistystoimen pitkän tähtäimen päätöksentekoa. Sen valmistelua ohjasivat Vantaan kaupungin visio, arvot ja strategiat sekä valtakunnalliset kasvatus- ja koulutuspoliittiset linjaukset. Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman valmistelusta vastasi sivistystoimen virkamiestyöryhmä käyttäen työnsä tukena sivistystoimen ja muiden toimialojen asiantuntijoita. Ohjelman valmistumista seurasi ohjausryhmä, jossa oli edustettuna sivistystoimen johdon lisäksi muiden toimialojen, ammattijärjestöjen, oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien edustajia sekä luottamushenkilöitä. Kiinan kehittämispankin (China Development Bank) ja Vantaan kaupungin yhteistyönä vantaalainen opettaja on aloittanut vuonna 2010 kahden lukuvuoden mittaiset kiinan kielen opinnot kiinalaisessa yliopistossa. Tarkoituksena on, että opettaja toimii kiinan kielen opetuksen kehittäjänä ja kiinalaisen kulttuurin välittäjänä palattuaan takaisin Vantaalle kesällä Kiinan kielen opetusta on kokeiltu kerhotoimintana viidessä (5) peruskoulussa ja yhdessä lukiossa. Opettajat tulivat syksyllä Kiinasta lukuvuodeksi Vantaalle. Tavoitteena on tehdä opettajavaihdosta jatkuva toimintamalli. Perusopetuksessa sekä Lumon lukiossa toimii kaksi (2) kiinalaista opettajaan osana kiinan kielen opetuksen kehittämistä. Toimintaan osallistui 12 koulua. Opetusta järjestettiin erilaisina kerhoina sekä kinan kielen valinnaiskursseina. Yhteistyökumppanina toimi Heilongjiang Education Center. Vaskivuoren lukio toimii koordinaattorina Yanzu - kiinan kieltä lukiossa -hankkeessa. Yanzu on syksyllä 2011 alkanut Opetushallituksen rahoittama valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa kiinan kielen opiskelu Suomen lukioissa. Hankkeen tavoitteena on kiinan kieli suomalaisen ylioppilastutkinnon valinnaisena aineena. Yanzu-hankkeella on valtakunnallinen tehtävä ja niinpä se on organisoitunut verkoston muotoon. Verkoston jäsenet ovat lukioita, joissa opetetaan kiinan kieltä tai joita kiinan kielen opetuksen järjestäminen kiinnostaa. Kiina-yhteistyö Kiina-yhteistyössä ovat mukana Vantaalta Vaskivuoren lukio, Sotungin koulu, Sotungin lukio, ammattiopisto Varia, Jokivarren koulu sekä Helsinge gymnasium. Kiina-yhteistyön, Silta Vantaalta Jinaniin -verkoston tavoitteena on mm. edistää oppilaitosten opettajien ja opiskelijoiden tietämystä ja ymmärrystä kiinalaisesta kulttuurista ja toimintatavoista sekä luoda toimivat yhteistyösuhteet yhteistyötä Kiinan kanssa tekevien suomalaisten koulujen ja oppilaitosten kanssa. Keväällä 2011 jätettiin hakemus Helsingin yliopiston Konfutse-instituuttiin Konfutse -luokkien perustamiseksi Vantaalle. Konfutse-luokkien perustamisen tavoitteena on, että vantaalaisissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa käynnistetään pysyvä ja laaja kiinan kielen ja kiinalaisen kulttuurin opetus. Luottamuselintoiminta Vuoden 2011 alusta sivistystoimen luottamuselinkokoukset ryhdyttiin pitämään sähköisinä ilman paperisia asiakirjoja. Kaikille luottamuselinten varsinaisille jäsenille luovutettiin kannettavat tietokoneet ja heille järjestettiin tietokoneiden, sähköpostin ja extranetin käyttökoulutus. Luottamushenkilöille luotiin lh-sähköpostitunnukset (etunimi.sukunimi.lh@vantaa.fi). Opetuslautakunta Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. 4

5 Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden varhaiskasvatusja lasten päivähoitopalveluiden sekä opetus- ja kirjastopalveluiden järjestämisestä. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi. Sivistystoimi Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunta Ammatillisen koulutuksen jaosto Koulujen johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Johdon tuki Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Perusopetus Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Ruotsinkieliset palvelut Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström Nuoriso- ja aikuiskoulutus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjastopalveluiden johtaja Tuulikki Aho Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen 5

6 Lautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin: Lehmuskallio Paula (puheenjohtaja , 1/2), Hirvonen Reeta (jäsen ja puheenjohtaja , 9/11), Suvensalmi Kirsi (varapuheenjohtaja, 10/11), Huotari Juhani (8/11), Häggblom Laura (9/11), Kangasoja Mikko ( , 6/8), Kumlin Stig (11/11), Leppänen Janne (7/11), Liimatainen Reijo (6/11), Loikkanen Eva Maria (11/11), Pehkonen Tom (8/11), Puha Seija, , 9/9), Puukko Pauliina (5/11), Päärni Anja (5/11), Pääsukene Suve (9/11), Sajaniemi Ulla ( , 3/3), Sandström Tomi (10/11), Silventoinen Pekka (10/11) ja Stormbom Lars (10/11). Lisäksi lautakunnan kokouksiin osallistuivat Mari Niemi-Saari (5/11) ja Kaarlo Kähärä nuorisovaltuuston edustajana. Henkilökohtaisina varajäseninä kokouksiin osallistuivat: Mustafe Hagi Farah (1), Hannele Halonen (1),Soili Haverinen (1), Antti Honkonen (2), Marilla Kortesalmi (2), Joel Linnainmäki (2), Vaula Norrena (2), Tuomo Permikangas (2), Matias Sandström (1), Pekka Saastamoinen (3) ja Arja Niemelä (4, kh:n varaedustaja). Opetuslautakunnan edustajina kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat Tom Pehkonen ja Kirsi Suvensalmi. Opetuslautakunnan edustajaksi sivistystoimen turvallisuuspalkintoraatiin oli nimetty Suve Pääsukene. Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, lasten päivähoitoa tai opetustointa. Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin: Lars Stormbom (puheenjohtaja 6/6), Monica Friberg-Välimäki (varapuheenjohtaja 5/6), Eva Helaskoski (4/6), Hans Markelin (5/6), Matias Sandström (5/6), Susanne Siimelä (4/6). Lisäksi jaoston kokouksiin osallistui Matti Holopainen (kaupunginhallituksen edustaja 4/6). Sonja Gummerus (kaupunginhallituksen varaedustaja 1) Henkilökohtaisina varajäseninä kokouksiin osallistuivat Anna Gripenberg (2) ja Monica Jansson-Olenius (1). Ammatillisen koulutuksen jaosto Opetuslautakunnan ammatillisen koulutuksen jaosto huolehtii voimassa olevassa johtosäännössä jaostolle määrätyistä tehtävistä. Jaoston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin: Eeva Maria Loikkanen (puheenjohtaja, 4/4), Paula Lehmuskallio (puheenjohtaja /1), Seija Puha (puheenjohtaja , 2/3), Mustafe Hagi Farah (2/4), Hannele Halonen (2/4), Mikko Kangasoja ( , 2/2), Reijo Liimatainen (3/4), Vaula Norrena (4/4), Juha Nyberg (2/4), Anja Päärni (2/4), Ulla Sajaniemi ( , 1/2) ja Tomi Sandström (2/4). Lisäksi kokouksiin osallistuivat: Seija Puha (kaupunginhallituksen edustaja , 1/1), Paula Lehmuskallio (kaupunginhallituksen edustaja , 2/3), Kristiina Huhdanmäki (elinkeinoelämän edustaja (2/4), Juha Häkkinen (elinkeinoelämän edustaja, 0/4), Juha-Ville Mäkinen, opettajien edustaja (3/4) ja Sini Tähtelä (opiskelijoiden edustaja 0/4). Henkilökohtaisina varajäseninä kokouksiin osallistuivat Tuomo Permikangas (2) ja Leena Teittinen (opettajien edustaja, 1). Oppilaitoksen toimintaa ohjaavat ja valvovat - opetuslautakunnan 2-vuotistoimikaudeksi nimeämä ammattiosaamisen näyttöjen toimielin - ammattiosaamisen jaoston nimeämät opintoalakohtaiset neuvottelukunnat. Peruskoulujen johtokunnat Suomenkielisten ja rutsinkielisten peruskoulujen johtokuntien tehtävänä on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Jokaisella koululla on joko oma tai jonkin muun koulun kanssa yhteiseksi nimetty 5 10 jäseninen johtokunta. Opetuslautakunta nimeää suomenkielisten peruskoulujen ja ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten peruskoulujen johtokunnat. Johtokunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan vanhempainkokousten esitysten pohjalta oppilaiden huoltajien keskuudesta. Johtokunnan toimintakausi on kaksi (2) vuotta. Päätöksenteko ja esittely luottamuselimessä Valmistelu- ja järjestelyasioita lukuun ottamatta päätökset lautakunnassa, sen jaostoissa ja koulujen johtokunnissa tehdään viranhaltijan esittelystä. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja esittelee opetuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat toimialaa kokonaisuutena tai useampaa kuin yhtä tulosaluetta koskevat asiat. Tulosaluejohtajat esittelevät opetuslautakunnan käsittelyyn tulevat oman tulosalueensa asiat. Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja esittelee ruotsinkielisen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja esittelee ammatillisen koulutuksen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Koulujen ja oppilaitosten rehtori tai koulunjohtaja esittelee oman yksikkönsä asiat johtokunnalle. 6

7 Toimintavuoden 2011 aikana Opetuslautakunta kokoontui 11 kertaa (vuonna 2010 oli 11 kokousta). Lautakunnassa käsiteltiin yhteensä 244 pykälää (vuonna 2010 käsiteltiin 298 ). Käsitellyistä asioista oikaisuvaatimuksia oli 11 (vuonna 2010 oli 14). Lautakunta antoi KHO:lle 3 selitystä. Ruotsinkielinen jaosto kokoontui 6 kertaa (vuonna 2010 oli 6 kokousta). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 55 pykälää (vuonna 2010 käsiteltiin 54 ). Ammatillinen jaosto kokoontui neljä (4) kertaa (vuonna 2010 oli 5 kokousta). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 83 pykälää (vuonna 2010 käsiteltiin 191 ). 7

8 Varhaiskasvatuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatus on erilaisten palvelujen ja avustusten kokonaisuus, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyviä valintoja ja joilla tuetaan lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Pienimpien lasten vanhemmilla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tukea, joka oli vuonna 2011 alle 2-vuotiaista perheen nuorimmasta lapsesta maksettavan Vantaa-lisän kanssa vähintään 530 euroa kuukaudessa ja tulosidonnaisen hoitolisän kanssa enimmillään 700 euroa kuukaudessa. Kotona oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen on tarjolla avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Päivähoitovaihtoehtoina varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää suomenkielistä kunnallista päiväkoti-, ryhmäperhe- ja perhepäivähoitoa, ostaa vaihtoehtopedagogista ja suomalais-venäläistä päiväkotihoitoa sekä maksaa yksityisen hoidon tukea, kun lapsi on yksityisessä päivähoidossa tai perhe on palkannut työsopimussuhteisen hoitajan lapsia hoitamaan. Varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää myös perusopetuslain mukaisen suomenkielisen esiopetuksen ja valmistavan opetuksen 6-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatuspalveluja voi käyttää siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Varhaiskasvatuksen palvelustrategia uudistettiin vuoden 2010 alusta. Uudistamisen tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ja parantaa perheiden valintamahdollisuuksia sekä tukea lasten kotona hoitamista sekä taloudellisesti että lisäämällä varhaiskasvatuksen palveluja kotona oleville lapsille. Kerhotoimintaa laajennettiin merkittävästi ja uutena toimintana käynnistettiin hoitoapupalvelu, johon kotona hoidettavan lapsen voi tuoda päivähoitoon vanhemman asioinnin ajaksi. Lisäksi otettiin käyttöön päivähoitopaikkatakuu, jolla päivähoidosta pois jäävälle lapselle turvataan sama päivähoitopaikka, kun hän palaa päivähoitoon keskeytyksen jälkeen. Varhaiskasvatustoiminnan perustana ovat päivähoidon toimintayksiköiden varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelmat ja niihin sisältyvät esiopetuksen opetussuunnitelmat. Suunnitelmiin on kirjattu päivähoitoyksikön hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet sekä niiden toteuttaminen ja arviointi. Niissä kuvataan myös mm. vanhempien osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden toteuttaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2011 kotihoidon tuella olevien lasten määrä vakiintui vuoden 2010 tasolle. Kotihoidon tuella oli keskimäärin lasta, mikä oli 31 lasta enemmän kuin v Vantaa-lisän saajia oli keskimäärin 2 045, mikä oli 34 lasta edellisvuotta vähemmän. Kotihoidon tuella olevien lasten osuus päivähoitoikäisistä jäi alle tavoitteen. Vuoden 2011 lopussa kotihoidon tuella oli 25,4 prosenttia päivähoitoikäisistä, kun tavoite oli 28 prosenttia. Päivähoidon kysyntä lähti uudelleen kasvuun. Kunnan järjestämässä päivähoidossa oli keskimäärin lasta, mikä oli 240 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti jälleen päivähoitoikäisen (10kk 6v) väestön määrän ennakoitua suurempi kasvu. Päivähoitoikäisiä lapsia oli vuoden lopussa 289 enemmän kuin vuonna 2010, kun ennusteessa lasten määrän arvioitiin lisääntyvän 103 lapsella. Ennusteen ja toteuman välinen ero oli näin ollen 186 lasta. Päivähoidossa olevien lasten määrään sisältyvät esiopetukseen osallistuvat lapset alkaen suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu siirtyi kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Varhaiskasvatuksen palvelujen käyttäjämäärää tämä muutos kasvatti noin 100 lapsella. Lisäksi perusopetuksen opetusryhmäkokojen pieneneminen vähensi päivähoidon käyttämiä koulutiloja 10 koululla luoden päivähoitoon tilojen tiivistämistarvetta. Tavoite lisätä yksityisen hoidon tuen käyttöä toteutui kohtalaisesti. Yksityisen hoidon tuella oli keskimäärin 645 lasta, mikä oli 29 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokopäivähoidolle vaihtoehtoisten palvelujen käyttö kasvoi vuodesta Varhaiskasvatuksen 48 kerhossa oli keskimäärin 553 lasta, 69 lasta enemmän kuin vuonna Viidessä hoitoapupalvelupisteessä oli keski- 8

9 Varhaiskasvatus huolehtii varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen ja osaltaan esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. 9

10 määrin 101 kävijää kuukaudessa, 14 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Päivähoitopaikkatakuulla oli vuoden lopussa yhteensä 198 lasta, kasvu edellisestä vuodesta oli 61 lasta. Tavoitteena on vakiinnuttaa nämä vanhempien uudenlaista kasvatusvastuuta vahvistavat palvelut Vantaalla. Vantaalle avattiin vuoden aikana kolme uutta päiväkotia. Leinelän päiväkoti avattiin tammikuussa Koivukylän suuralueelle, Kannisto elokuussa Kivistön suuralueelle ja Tammistonranta syyskuussa Aviapoliksen suuralueelle. Vehnätien päiväkoti sai uudet tilat vuonna 2010 palaneen rakennuksen paikalle. Vallinojan koulutilat siirtyivät v kokonaisuudessaan päivähoidon käyttöön, kun osa tiloista oli siirtynyt jo vuoden 2010 syksyllä. Kerttusen ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakkautettiin kesällä ja sen toimitilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön. Kotonaan lapsia hoitavien perhepäivähoitajien määrä väheni edelleen. Vuoden lopussa työssä oli 97 perhepäivähoitajaa, kun vuoden 2010 lopussa heitä oli 110 eli vähenemä oli 13 hoitajaa. Perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain alaisuuteen Heidän viikoittainen työaikansa voi olla enintään 40 tuntia ja päivittäinen enintään 9 tuntia. Arvion mukaan lasten hoitopäivät lyhenivät aiemmasta, kun vanhemmat saivat järjesteltyä hoitoajat lyhyemmiksi. Toiminnan laatu Vuonna 2011 uudistettiin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus ja visio sekä avattiin Vantaan kaupungin arvot varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Työ tehtiin laaja-alaisena varhaiskasvatuksen kentän ja johdon prosessina, johon jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä toi oman osuutensa. Varhaiskasvatuksen visio ja slogan: Vantaan varhaiskasvatus on edelläkävijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. Vantaalla vekara viihtyy ja vaikuttaa. Vision, toiminta-ajatuksen ja arvojen uudistamisella käynnistettiin varhaiskasvatuksen kaupunkitasoisen ja yksikkötasoisten opetussuunnitelmien uudistamistyö. Kaupunkitasoinen opetussuunnitelma uudistetaan kokonaisuudessaan vuonna 2012 ja yksikkötasoiset vuoden 2013 loppuun mennessä. Lasten yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta edistettiin muun muassa sopimalla jokaisessa päivähoidon toimintayksikössä lasten hyvinvointityön käytänteistä sekä kiusaamisen ehkäisyn toimintatavoista. Varhaiserityiskasvatuksessa päivitettiin ja otettiin käyttöön Vantaa-tasoinen resurssierityislastentarhanopettaja (relto) -malli. Vantaan päiväkotiryhmissä työskentelee yhteensä 11 resurssierityislastentarhanopettajaa, joiden työ kohdentuu tukea tarvitsevien lasten tukemiseen. Myös tulosalueen tukiyksikön henkilöstössä vahvistettiin varhaiserityiskasvatuksen osaamista. Kunnan järjestämän päivähoidon lapsista 8 prosenttia (823 lasta) tarvitsi kasvuun ja oppimiseen tukea. Varhaiserityiskasvatusta kehitettiin edelleen vuoden 2009 lopulla valmistuneiden linjausten mukaisesti. Perusopetuslain muutosten myötä myös varhaiserityiskasvatuksen linjausten päivitystyö käynnistettiin syksystä Kunnallisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa oli vuoden lopussa noin lasta, joiden kotikieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Näiden lasten osuus päivähoidossa ja kerhotoiminnassa olevista lapsista kasvoi edellisestä vuodesta 1,4 prosenttiyksiköllä ollen 14,6 prosenttia. Monikulttuurisuustyön rakenteita kehitettiin edelleen, kun esiopetuksen siirron yhteydessä kolme perusopetuksen työntekijää aloitti työt kieli- ja kulttuurikoordinaattoritehtävässä alkaen. Koordinaattorit kehittävät omalla toimialueellaan monikulttuurisen varhaiskasvatustyön osaamista. Syksyllä heidän työpanoksestaan merkittävä osa käytettiin valmistavan opetuksen 6-vuotiaille käynnistämisen tukemiseen. Esiopetuksesta kouluun Esiopetuksen rakenteita selkeytettiin siirtämällä suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tulosalueelle elokuusta 2011 alkaen. Samalla varhaiskasvatuksen vastuulle tuli valmistavan opetuksen järjestäminen 6-vuotiaille lapsille. Perusopetuksen järjestämässä esiopetuksessa oli vielä keväällä 2011 noin 180 lasta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdessä valmistelemaa esiopetuksesta kouluun eli EsKo -tiedonsiirto prosessia on toteutettu Vantaalla syksystä 2009 alkaen. Jokaisesta vantaalaisesta lapsesta välitetään yhtenäisen tiedonsiirtomallin avulla tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä tämän siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata kaikkien lasten mahdollisimman hyvä koulunaloitus, tarvittavat tukitoimet 10

11 11

12 12

13 niitä tarvitseville lapsille sekä lahjakkaille ja osaaville lapsille heidän tasoaan vastaavaa opetusta heti koulun alettua. Esiopetuksen ja perusopetuksen opettajat ovat olleet tyytyväisiä koko Vantaalla käytössä olevaan yhtenäiseen tiedonsiirtomalliin. EsKo- tiedonsiirtoprosessin toteuttamista jatketaan ja kehitetään edelleen. Perusopetuslain vuonna 2010 voimaan tulleet muutokset vaikuttivat myös esiopetukseen. Muutokset koskivat erityisesti kasvun ja oppimisen tukea ja oppilashuoltoa, henkilötietojen salassapitoa ja tiedonsiirtoa. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten palvelujen tulosalueet toteuttivat yhteistyössä sekä esiopetuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmien osauudistuksen. Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman osauudistus hyväksyttiin Opetuslautakunnassa Näin varmistetaan, että Vantaalla toteutetaan sekä varhaiskasvatuksessa, siihen liittyvässä esiopetuksessa että perusopetuksessa yhtenäistä kasvun ja oppimisen tuen mallia, joka sisältää yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen. Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten tukeminen esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikilta lapsen kanssa työskenteleviltä. Vantaalla tässä siirtymävaiheessa on käytössä ns. Sujuvasti kouluun malli. Sujuvasti kouluun -prosessin tavoitteena on moniammatillisena yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa jokaiselle tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle mahdollisimman toimiva ratkaisu koulunkäynnin aloitukselle. Konkreettisena esimerkkinä mallista on muun muassa se, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiantuntijat valmistelevat tiiviissä yhteistyössä esiopetuksen erityistä tukea tarvitsevien sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtyvien lasten päätökset. Taloudellinen tulos Varhaiskasvatuksen tulosalueen toimintamenot ylittyivät eurolla. Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat luottotappiot, joita kertyi euroa, kun päivähoidon asiakasmaksutuloja jäi saamatta palvelun käyttäjiltä. Toisaalta kokonaisuudessaan asiakasmaksutuloja kertyi siten, että toimintatuottoja kertyi euroa arvioitua enemmän. Siten varhaiskasvatuksen toimintakate alittui euroa. Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Painopistetyöskentely keskittyi ympäristökysymyksiin Varhaiskasvatuksessa kasvatustoiminnan kehittämisessä on käytetty vuodesta 2006 alkaen ns. painopistetyöskentelyä. Liikuntaprojekti toteutettiin vuosina ja Innostu kielestä teema vuosina Vantaan uusittujen, vahvasti ympäristökysymyksiin ja yhteisöllisyyteen tarttuvien arvojen innoittamina painopisteteemaksi vuosille valittiin Luonto ja ympäristö. Painopistetyöskentely, jossa kehittäminen keskittyy yhden teeman ympärille kerrallaan, sai vahvaa tukea henkilöstöltä keväällä 2010 tehdyssä arviointikyselyssä. Ympäristö ja luonto teeman välikyselyssä keväällä 2011 vastaajista 88 prosenttia piti painopistetyöskentelyä hyvänä työtapana. Merkille pantavaa on, että kummassakaan kyselyssä kukaan ei halunnut luopua painopisteteemasta työtapana. Luonto- ja ympäristöteema on liittänyt varhaiskasvatuksen yhteistyöhön Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen, tilakeskuksen ja viheryksikön kanssa. Lisäksi kumppanina ovat olleet mm. Vantaan luontokoulu, Tiedekeskus Heureka ja 4V-hanke. Kumppanuuksien tuella on valmisteltu varhaiskasvatuksen käyttöön Kiuru ja koppakuoriainen ympäristökasvatusopas. Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin eli 4V-hankkeessa valmistettu opas Kestävä kehitys päiväkodissa otettiin käyttöön vantaalaisissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin kaksi kohdennettua ekotukihenkilökoulutusta ja niinpä 90 prosentissa päivähoitoyksiköistä on koulutettu ekotukihenkilö. Sivistystoimen 112 ekotukihenkilöstä 75 työskentelee varhaiskasvatuksen tulosalueella. Luontokoulun järjestämässä koulutuksessa on avattu luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja luontosuhteen kehittymiselle. Metsäretkillä leikit ovat tutkimusten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemusten mukaan mielikuvitusrikkaampia ja pitkäkestoisempia kuin sisätiloissa. Viheryksikölle kerättiin kaupunkisuunnittelua varten tiedot päiväkotien käyttämistä lähialueen metsäretkikohteista. 13

14 VKK-Metro pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro toimii Sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan yhteydessä. VKK-Metro sisältää sekä pysyvää, rakenteita luovaa kehittämistä että vaihtuvia teemoja kehittäviä hankkeita. Yhteistyössä ovat mukana Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa ja Helsingin yliopisto. VKK- Metron rahoitus koostuu hankerahoituksesta ja pääkaupunkiseudun kuntien rahoitusosuuksista. Vuosina VKK-Metro toimi osana Tukevasti alkuun -hanketta, mikä oli osa Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa. Kehittämisen pääkohde oli lapsen ja vanhempien osallisuus. VKK-Metron hankeosion keskeiset tavoitteet olivat lasten ja heidän vanhempiensa osallisuuden vahvistaminen, alueellisten moniammatillisten yhteistyömallien kehittäminen lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä tutkimuksen ja arvioinnin yhdistäminen osaksi arjen kehittämistyötä. Hankkeessa julkaistiin Löytöretkellä osallisuuteen raportti sekä lasten, lasten vanhempien ja henkilökunnan osallisuutta pääkaupunkiseudun päiväkodeissa käsittelevät raportit. Hankkeissa opittuja kehittämisen työtapoja on sovellettu muun muassa vantaalaisessa painopistetyöskentelyssä. Vuosina VKK-Metro toteuttaa yhdessä neuvoloiden kanssa Katse lapseen -hanketta. Katse lapseen on osa kasterahoitteista Etelä-Suomen Lapsen ääni2 -kehittämisohjelmaa. Hankkeessa tuotetaan moniammatillista, lapsia koskevaa hyvinvointitietoa päivähoidon ja neuvolan yhteistyönä. Lisäksi luodaan konkreettisia menetelmiä ja rakenteita, joilla hyödynnetään 4-vuotiaan lapsen hyvinvointitarkastuksissa syntyvää tietoa peruspalvelujen laajassa kehittämisessä. Yksittäistä lasta koskevan hyvinvointitiedon ohella kootaan myös hyvinvointi-indikaattoreita alue-, kaupunki- ja koko pääkaupunkiseudun yhteisten resurssien suuntaamisen ja päätöksenteon pohjaksi. Vaihtuvan tutkimuspäiväkotiverkoston avulla pyritään luomaan mahdollisimman moneen pääkaupunkiseudun päivähoitoyksikköön jatkuvan kehittämistoiminnan rakenne. Tutkimuspäiväkotien rinnalle kootaan tällä hankekaudella myös tutkimusneuvolaverkosto. Vantaalta verkostotyöhön osallistuu viisi päiväkotia ja neljä neuvolaa. Sähköisten palvelujen ja tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Kevään 2011 esiopetushaussa oli ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen esiopetushakemus. Asiakkaat käyttivät palvelua aktiivisesti, sillä yli 60 prosenttia esiopetushakemuksista tuli sähköisesti. Varhaiskasvatuksen tulosalue oli myös mukana valtionkonttorin asiointitilipilotissa, jossa päivähoitopäätös voidaan asiakkaan suostumuksella lähettää sähköisesti asiakkaan asiointitilille. Järjestely edellyttää, että asiakas on ottanut asiointitilin käyttöön Suomi.fi sivustoilla. Vuoden aikana neuvoteltiin myös perhepäivähoitajan työajan seurannan siirtämisestä mobiilipalveluksi, mikä helpottaisi merkittävästi perhepäivähoitajien työajan seurantaa sekä palkkojen maksua. Valmistelu jatkuu edelleen vuonna Varhaiskasvatus oli pilottina Vantaan kaupungin taloussuunnittelun ja Logican yhteistyönä toteuttamassa johdon strategia- ja raportointityövälineen testauksessa ja valmistautui kaupungin ensimmäisenä tulosalueena ottamaan käyttöön Asta-dokumentinhallintajärjestelmän johtoryhmätyöskentelyssään. Edu-verkkoa alettiin asentaa päiväkotien lapsiryhmiin ja ensimmäiset päivähoitoyksiköiden ATK-tukihenkilöt koulutettiin syksyn 2011 aikana. 14

15 Tunnuslukuja Varhaiskasvatus TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk-6 v) joista alle 3-vuotiaat 36,9 % 36,3 % 36,4 % Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : päivähoito 68,1 % 67,2 % 68,9 % kotihoidon tuki 26,2 % 28,0 % 25,4 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 95,2 % 94,3 % Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä 8,2 % 7,1 % 8,0 % (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) integroitujen erityisryhmien määrä kerhojen määrä \ kerholasten määrä /522 43/559 48/553 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / 42 % 40 % 41 % lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä lapsia kunnan järj. päivähoidossa/ konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi kotihoidon tuella 10kk alle 2 v. lapsista 73,3 % 71,1 % kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista 7,1 % 7,3 % päiväkotien käyttöaste 88 % 89 % 89,4 % Henkilöstö Henkilöstön määrä Toimitilat päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m2/ lapsi 9,9 9,3 9,9 Toimitilakustannukset / vuokrassa jyvitetty pinta-ala * Vuoden 2011 päivähoitoikäinen väestö muutettu uuden ennusteen mukaiseksi. 15

16 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia hyvää elämää ja elinikäistä oppimista varten. Useimmat lapset suorittavat oppivelvollisuutensa peruskoulussa, jossa opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Pohjan opetukselle luo opetussuunnitelma, johon on kirjattu koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Opetussuunnitelmaan on myös kirjattu, mitä aineita koulussa opiskellaan, miten koulussa työskennellään ja minkälaista tukea opiskeluun voi saada. Perusopetus on maksutonta ja se sisältää päivittäisen aterian. Vantaalaisissa peruskouluissa arvostetaan laadukkaan perusopetuksen lisäksi yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Perusopetuslain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida omaa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Vuonna 2010 tehtiin Oppimaan oppimisen arviointi 1.,3., 6. ja 9. luokkien oppilaille. Kyselyn toteutti Helsingin yliopiston arviointikeskus. Arvioinnin tulokset saatiin vuonna 2011 ja niiden perusteella kukin koulu sai palautetta siitä, mihin tulee kiinnittää huomiota ja mitä asioita tulisi erityisesti kehittää. Yleisenä tuloksena oli, että alueiden ja koulujen väliset erot ovat Vantaalla erittäin pienet. Lisäksi selvisi, että 9. luokan oppilaiden osaamisen taso on heikentynyt suhteessa edelliseen tulokseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Opetusryhmät Opetusministeriön myöntämä erillinen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen on käytetty uusien luokkien perustamiseen, resurssiopettajien palkkaamiseen ja jakotunteihin. Luokkakoot ja keskimääräiset opetusryhmäkoot ovat selkeästi pienentyneet. Esimerkiksi suurten yli 28 oppilaan luokkien määrä on 12 (vuonna 2009 oli 67 ja vuonna 2010 oli 31). Vuosiluokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli 20,8 oppilasta (vuonna 2010 oli 21,7 ja vuonna 2009 oli 23,3). Ensimmäisten luokkien keskikoko oli 19.4 oppilasta (vuonna 2010 oli 19,7 ja vuonna 2009 oli 21,9). Toimenpideohjelma Perusopetuksen tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyjen tarkastelu tuli ajankohtaiseksi, koska perusopetuksen tarpeet ovat muuttuneet ja perusopetuslakia sekä perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita muutettiin. Tavoitteena oli laatia toimenpideohjelma, jonka mukaan mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Näin edistyneet oppilaat saavat riittävästi haastetta ja tukea tarvitsevat riittävästi tukea. Toimenpideohjelman valmistelun 1. vaiheen aikana laadittiin Tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyjen tarkastelu Vantaan perusopetuksessa periaatteelliset linjaukset ja kehittämiskohteet (TURPO) -raportti noin 50 asiantuntijan voimin. Valmistelun toisessa vaiheessa perusopetuksen toimenpideohjelman luonnos kirjoitettiin lausuntokierroksella olleen raportin (TURPO) pohjalle. Toimenpideohjelman valmistelun 3. vaiheen aikana toimenpideohjelman luonnos oli lausuntokierroksella ja sitä esiteltiin mm. koulujen henkilökunnille, johtokunnille, huoltajille sekä ammattijärjestöjen edustajille yhteensä noin 20 eri tilaisuudessa. Opetuslautakunta hyväksyi toimenpideohjelman ohjeellisena noudatettavaksi. Strategiset painopisteet Perusopetuksen tulosalueen strategisina painopistealueina olivat keväällä 2011 verkkopedagogiikan hyödyntäminen ja pedagogisten tuen muotojen kehittäminen. Syksyllä 2011 jatkettiin pedagogisten tuen muotojen kehittämistä. Lisäksi uutena painopistealueena oli oppilaiden, koulun henkilökunnan ja kotien välinen laadukas yhteistyö. Kaikkien oppilaiden koteihin jaettiin esite Onnistutaan yhdessä - oppilaan, huoltajan ja koulun muistilista hyvään koulupäivään. Esite on käännetty kahdeksalle eri kielelle. Verkkopedagogiikan hyödyntämisessä keskeisenä kehittämiskohteena oli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen. Kouluja on tuettu interaktiivisten taulujen, av-laitteiden ja sähköisten oppimateriaalien hankinnassa. Lukuvuoden alussa perusopetuksessa käynnistyi myös verkkopedagogiikkaan liittyvä hanke, 16

17 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue huolehtii suomenkielisen perusopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tulosaluetta johtaa perusopetuksen johtaja, jonka alaisuudessa toimii viisi (5) aluerehtoria.peruskoulua johtaa rehtori tai koulunjohtaja, joka vastaa siitä, että koulu toimii tuloksellisesti asetettujen tavoitteiden mukaan. 17

18 18

19 johon osallistui seitsemän koulua. Hankkeen tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetuskäytäntöjä, jotka tukevat oppijoiden erilaisia oppimistyylejä ja -taitoja. Hankkeessa mukana oleville kouluille on hankittu minikannettavia oppilaiden käyttöön. Kannettavien tietokoneiden käyttö mahdollistaa sähköisten oppimateriaalien ja verkkoalustan hyödyntämisen osana jokapäiväistä opetusta. Pedagogisen tuen muotojen kehittäminen kohdentui oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukeen. Keskeisinä kehittämiskohteina olivat oppimaan oppimisen sekä eriyttämisen taitojen kehittäminen, koulujen osaamisen aktiivinen käyttöönotto sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Osana kehittämistyötä järjestettiin kuntakohtainen VESO-koulutuspäivä keväällä 2011 teemoista oppimaan oppiminen ja eriyttäminen. Syksyllä 2011 kuntakohtaisen VESO-koulutuspäivän teemoina oli kodin ja koulun yhteistyö, oppilaiden osallisuus, koulun henkilökunnan yhteistyö sekä tuen kolmiportaisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset laadittiin ja jalkautettiin kouluilla. Aluekoordinaattorit pitivät koulukohtaiset tilaisuudet tuen kolmiportaisuudesta ja lakiuudistuksesta. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä tätä vanhemmille erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille 64 toimipisteessä koulupäivinä klo Toimintapaikkoina ovat pääsääntöisesti koulujen tilat, mutta toimintaa järjestetään myös palveluntuottajien omissa tiloissa. Lukuvuonna toimintaan osallistuu noin 1850 lasta. Kaikista Vantaalla koulua käyvistä 1. vuosiluokan oppilaista 57 % ja 2. vuosiluokan oppilaista 18 % osallistuu toimintaan. Toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Lukuvuonna pystyttiin paikka tarjoamaan kaikille toimintaan hakeneille 1. vuosiluokan oppilaille. Vantaalla käynnistettiin lukuvuoden alussa kokeilu, jossa kouluissa työskentelevän avustavan henkilökunnan opetustuntien ulkopuolista työtä suunnattiin aamu- ja iltapäivätoimintaan. Järjestelyn toimivuutta arvioitiin lukuvuoden aikana ja hyvien kokemusten perusteella toimintamallin toteuttamista päätettiin jatkaa myös lukuvuonna Avustajatoiminta Perusopetuksessa työskentelee yhteensä n. 300 koulunkäyntiavustajaa ja oppilashoitajaa. Kolmannes näistä työntekijöistä tulee Seure Henkilöstöpalveluista lukuvuoden mittaiseen työsuhteeseen. Vantaan kaupungin palveluksessa olevat koulunkäyntiavustajat työllistyvät koulujen loma-aikoina vammaisten lasten lomatoimintaan. Vammaisten lasten päivä- ja lomatoimintaa järjestää perusopetuksen tulosalue kehitysvammahuollon kustantamana. Toiminnan sisältöä ja toimintamallia on kehitetty yhteistyössä kehitysvammahuollon kanssa. Lääkehoidon suunnitelma Perusopetuksessa valmistui ja otettiin käyttöön lääkehoidon suunnitelma koulupäivän aikaisen lääkehoidon toteuttamisesta. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kanssa. Osallisuus ja oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoimintaa on kaikissa Vantaan peruskouluissa. Syksyllä 2011 järjestettiin kolmatta kertaa oppilaskuntien hallitusten alueelliset tapaamiset. Iltapäivän ohjelmassa oppilaat tutustuivat toisiinsa ja eri koulujen oppilaskuntatoimintaan sekä ideoivat tulevaa oppilaskuntatoimintaa. Vantaan kaupungin neljäs Vaikuttajapäivä järjestettiin Päivän teemana oli Ympäristö ja arjen turvallisuus. Vantaan edustajiksi Suomen Lasten Parlamenttiin istuntokaudeksi 11/ /2013 nimettiin oppilaat Kytöpuiston ja Länsimäen koulusta. Valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamentti on kuntien asettamista, alakoulun 9 13-vuotiaista lapsista valittu edustajisto, joka ajaa lasten ja nuorten asioita Suomessa. Vantaan edustajaksi haluavaksi ilmoittautui 19 lasta. Kaikkien mukaan ilmoittautuneiden kesken arvottiin varsinainen edustajapaikka ja varaedustajapaikka. Vantaan edustajien tueksi koottiin yhteistyössä sivistysja nuorisotoimen kanssa Vantaan lasten asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmään kutsuttiin kaikki lapset, jotka ilmoittautuivat ehdokkaiksi parlamenttiin. Ryhmän tavoitteena on tukea Suomen Lasten Parlamentin Vantaan edustajia toiminnassaan sekä tuoda vantaalaisten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita. Kehittämishankkeet, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta TEHO -kehittämistoiminta Vuonna 2008 käynnistynyt Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta (TEHO) sai jatkorahoitusta euroa vuosille Painopisteitä ovat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki sekä tuen järjestäminen lähipalveluperiaatteen mukaisesti. 19

20 20

21 Vuoden 2011 aikana hankkeen puitteissa järjestettiin koulukohtaista, alueellista ja kuntakohtaista koulutusta, jolla tuettiin henkilöstön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia oppilaiden suunnitelmalliseen tukemiseen. Opettajien osaamisen jakamista tuettiin myös vierailukäyntien muodossa. Osana kehittämistoimintaa järjestetyillä Oppimisen tuki -messuilla vantaalaiset koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt jakoivat omia hyviä käytänteitään. Messuilla esitetyt käytänteet koottiin hankkeen nettisivuille. Pääkaupunkiseudun Kelpo-kehittämisverkosto Pääkaupunkiseudun tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa Opetushallituksen erityisavustuksella ( euroa). Kehittämisverkosto sai jatkorahoitusta euroa vuodelle 2011 ja toiminta jatkuu vuonna Kehittämisverkostoon kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus. Kehittämisverkoston tavoitteena on jakaa opetuksen osaamista ja kehittää oppimisen tukemiseen liittyviä toimintamalleja sekä käytänteitä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Vuonna 2011 noin 20 kehittämistoiminnassa mukana ollutta pilottikoulua tarjosi yli 100 vierailupäivää, joihin osallistui 507 opettajaa. Vierailupäivinä oli mahdollista tutustua kouluissa toteutettuihin pedagogisiin toimintamalleihin ja didaktisiin ratkaisuihin sekä rakenteisiin mm. samanaikaisopetus, oppiaineiden integrointi, tehostetun tuen erilaiset toteutusmuodot ja monikulttuurisuus. Kehitetyt mallit ja ratkaisut ovat olleet tukemassa uudistuneen perusopetuslain mukaisen toimintakulttuurin kehittämistä. Lisäksi verkosto järjesti joulukuussa 2011 Opi ja kasva -messut, jossa teemoina olivat yhteistyö oppimisen ja kasvun tukena sekä pedagogiset toimintamallit ja niiden kehittäminen oppimisen ja kasvun tukena. Kelpo Verkostohanke Reissuvihkosta dialogiin Vantaan koordinoima Kelpo Verkostohanke ( ) sai Opetushallituksen rahoituksen ( ) kodin ja koulun yhteistyöhön painottuvaan kehittämistoimintaan. Reissuvihkosta dialogiin -hankkeen kehittämisverkostossa ovat mukana Vantaan kaupunki, Nurmijärven kunta, Suomen Vanhempainliitto ja Turun Yliopiston Oppimisen tutkimuskeskus. Verkostohanke käynnistyi loppuvuodesta 2011 kehittämisverkoston rakentamisella, toimintasuunnitelman laatimisella sekä Vantaalla ja Nurmijärvellä olevien kodin ja koulun yhteistyömallien kartoittamisella. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittämishanke Oppilashuollon pääkaupunkiseudun yhteisessä hankkeessa kehitettiin koulujen ennaltaehkäiseviä oppilashuollon menetelmiä koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan kautta. Hankkeen teemoista tehtiin loppujulkaisu hyvien oppilashuollon käytänteiden levittämiseksi käytännön oppilashuoltotyöhön. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Oppilaanohjauksen kehittämistoimintaa on toteutettu vuosien aikana. Oppilaanohjauksen tilan arvioimiseksi laadittiin hankkeen aikana Vantaan kaupungin oppilaanohjauksen arviointiväline. Vantaan oppilaanohjaajien käsikirja laadittiin ja julkaistiin hankkeen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden ohjauspalveluiden kehittämiseksi julkaistiin Minne peruskoulun jälkeen? -opas. Opas on saatavilla suomenkielen lisäksi viron-, venäjän-, somalin-, arabian-, albanian- kiinan-, englannin-, turkin- ja thaikielillä. OPE-TET -kokeilua jatkettiin ja laajennettiin. OPE-TET on opettajille suunnattu mahdollisuus tutustua paikallisiin yrityksiin ja organisaatioihin ja sitä kautta päivittää tietouttansa nykypäivän työelämästä ja yritystoiminnasta. Toimintaan on osallistunut yli 80 vantaalaista opettajaa. Kerhotoiminnan kehittäminen Vantaan kaupunki on ollut mukana valtakunnallisessa koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa syksystä 2008 alkaen. Vuoden 2011 lopussa mukana hankkeessa oli jo 49 vantaalaista peruskoulua. Suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen koulussa ja kerhotoiminnassa (sumo) -hanke käynnistyi marraskuussa 2011 osana valtakunnallista koulun kerhotoiminnan kehittämishanketta. Toiminnan tavoitteena on suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla osallisuuden mahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustoista saapuville lapsille ja nuorille. Loppuvuodesta 2011 suunniteltiin toimintaa yhteistyöverkostojen ja kolmannen sektorin kanssa toimintavuodelle Perusopetuksen laatukriteerien käyttöönottaminen Perusopetuksen laatukriteeristön avulla kehitettiin perusopetuksen laatua niin hallinnon kuin opetuksenkin osalta. Osana kehittämistyötä jatkettiin rehtori- ja apulaisrehtorikoulutuksia. 21

22 Lisäksi koulujen laatuvastaavia koulutettiin. Laadukkaan koulun johtamisen sekä laadukkaan johtoryhmätyöskentelyn kuvaukset valmistuivat. Fronter-verkkoalustalle rakennetun laatujohtamisen käsikirjan kehittämistyötä jatkettiin. Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen -hankkeen puitteissa kielten opettajille tarjottiin mahdollisuus suullisen kielitaidon kohentamiseen natiivin opettajan vetämissä keskusteluryhmissä. Syksyllä järjestettiin koulutus vieraiden kielten opettajille ruotsin, saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielissä. Syksyllä käynnistyi pääkaupunkiseudun yhteinen Maailma koulussa -kielihanke, jossa keskiössä on kotikansainvälisyys, kieltenopetuksen kehittäminen ja kielivarannon rikastaminen. Romanilasten perusopetuksen tukeminen Romanilasten perusopetuksen tukemiseen saatiin hankerahoitusta lisää vuosiksi Vantaalla järjestettiin alueellisia romaniperheiden keskusteluiltoja ja tuotettiin oppilaiden elämäntarinoita digitaaliseen muotoon. Tarinoita voi hyödyntää vanhempainilloissa ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeessa toteutettiin tehostettua tukiopetusta ja järjestettiin romanikulttuurin tuntemusta edistäviä tapahtumia. Osallisena Suomessa -hanke Kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristön vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Vuonna 2011 hankkeessa järjestettiin koulutusta, jossa painopisteenä oli erityisesti suomi toisena kielenä, opetuksen käytäntöjen syventäminen sekä kulttuuritietoisuus kodin ja päiväkodin tai koulun välisessä yhteistyössä. Lisäksi vuonna 2011 valittiin kehittämisyksiköt, joissa syvennytään mm. suomi toisena kielenä -käytäntöihin ja oman äidinkielen tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksen kehittämisyksiköissä paneudutaan mm. inklusiivisen valmistavan opetuksen ja siirtymävaiheen tuen toimintamallien kehittämiseen. Tämän lisäksi vuonna 2011 järjestettiin vertais- ja vanhempainryhmiä, joissa vanhemmat saivat tietoa Suomen koulujärjestelmästä, koulun toimintakulttuurista, koulun oppilashuollosta ja muista tukitoimista sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön mahdollisuuksista. Lisäksi suunniteltiin vuonna 2012 toteutettavia malleja kerho- ja harrastustoimintaan, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksia osallistua. Yhteisiä asioita perusopetukselle ja lukioille Valtakunnallisesta opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelmasta (OSAAVA -ohjelma) saatua pääkaupunkiseudun kunnille yhteisesti myönnettyä avustusta on käytetty järjestämällä koulutusta opettajille ja rehtoreille. Vantaan järjestämiin Osaava-ohjelman eri koulutuksiin vuonna 2011 osallistui Vantaan perusopetuksesta ja lukioista yhteensä 2190 henkilöä. Koulutus on kohdentunut perusopetuksen laatukriteeristön jalkauttamiseen ja laatukriteereihin liittyvän osaamisen lisäämiseen sekä perusopetuksen ja lukioiden henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistamiseen. Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Keväällä 2011 perusopetuksen päätti Vantaalla kaikkiaan nuorta. Syksyllä 2011 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli varattu yhteensä 2119 aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 92 prosentille perusopetuksen päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville oli varattu yhteensä 282 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Kaiken kaikkiaan aloituspaikkoja oli laskennallisesti yhteensä 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 360 nuorta, joista heinä-elokuun aikana 60 sai peruutuspaikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 30 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa oli enää noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta tai heille pyrittiin järjestämään muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä ohjattiin ilman opiskelupaikkaa jääneitä tai opintonsa keskeyttäneitä nuoria. Vuoden 2011 aikana Kipinässä ohjattiin yhteensä 386 nuorta, joista 166 oli naisia ja 220 oli miehiä. Kipinän toiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi nuorisopalvelut sai vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä etsivän nuorisotyön avustuksen. Toimintaa kehitetään sivistystoimen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. 22