T A P I O L A. V e r s i o Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T A P I O L A. V e r s i o 2 0 1 3. Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry"

Transkriptio

1 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T T A P I O L A I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D O T A N I E M I K E I L A N I E M I O T S O L A H T I K A R H U S A A R I L Ä N S I K O R K E E S U V I K U M P U K Ä V E LY O P A S V e r s i o Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

2 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T T A P I O L A I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D O T A N I E M I K E I L A N I E M I O T S O L A H T I K A R H U S A A R I L Ä N S I K O R K E E S U V I K U M P U Versio kohdetta 7 tietolaatikkoa pääreittien pituus 25 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palveluorganisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistysten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. 2 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

3 J O H D A N T O Tapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuonna 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen. Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli kaupunki Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä kaupungin hoidettaviksi vasta Nykyinen asukkaan Tapiola muodostaa Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tekniikka ja talous. Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki rannoille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin. K I R J A L L I S U U T T A Espoo kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristökeskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta aluerakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja Kari Jormakka Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki. Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo. Westend Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym Espoon kaupungin kotiseutusarja 1. 3

4 It äkar t ano Hagalund 21 kohdetta 2 tietolaatikkoa noin 5 km 1 Keskustorni Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola. Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon. 2 Keskusallas Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu allas, jonka ympärille keskeisimmät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ja siellä on toiminut polkuveneiden vuokraamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin niin, että se voidaan jäädyttää talvella luistinradaksi. Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuksen vieressä altaan partaalla. Kulttuurikeskuksen puoleisella kulmalla on erittäin kaunis silokallio, jossa on vaaleaa graniittia, harmaata amfiboliittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniitti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, amfiboliitti muodostunut maankuoressa ja gneissi kovettunut merenpohjan sedimenteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa miljoonaa vuotta sitten noin 10 km: n syvyydessä 750 C:n lämpötilassa. Eroosio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan rantaveden aaltojen voimalla. 3 Espoon kulttuurikeskus Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitelmasta Alun perin se oli varattu teatterille. Kolme vuosikymmentä myöhemmin toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa on 812 paikkaa, Louhisalissa Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, 4 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

5 Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispalvelupiste sekä Espoon työväenopisto. Keskuksessa ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain pääkaupunkiseudun suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kansainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoofestivaali. 4 Garden-hotelli Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola Garden -hotellin paikalla oli aluksi matala liikerakennus. Ensimmäinen luonnos hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen rakennus Peruskorjaus ja laajennus länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapion raitin tasoon. Hotellin edustalla on kaivo, josta pumpataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesinä haihtuminen altaasta on voimakasta. Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Omavoimainen pumppu on sittemmin poistettu erinäisten nykynormien vastaisena. 5 Køgenpuisto on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyys- kaupunkia, joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen puiston paikan valintaan vaikutti se, että Tanskan kuningatar Margareeta on nuorena partiolaisena leireillyt edessä aukeavan Otsolahden rannoilla. Køgenpuisto on toiminut mm. veistosnäyttelyjen paikkana. Puiston vanhimmat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvupaikan valoisuus ja avoimuus on saanut Tapiolan urbaani kulttuurimaisema. 5

6 puut kehittymään leveiksi ja matalarunkoisiksi. Italialaisen Antonio da Cudanin pronssiveistos Luominen avaruudessa voitti Espoon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta ilmentämään Espoon kehitystä vuosina Vuonna 1980 paljastetun, 17- tonnisen veistoksen orgaaniset muodot ovat harkittu vastakohta ympäröivälle arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastettiin Tapiolan kirkko Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusuvuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuutensa ansiosta kutsuttu maailman luterilaisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hietasen ja valaistussuunnittelija Tarja Ervastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuoden kulkua. Tapiolan seurakuntayhdistys perustettiin 1955 ja seurakunta Nykyään siinä on jäsentä. Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautausmaalle sen tarvitseman rauhan ja yksityisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien rakenteiden ja puuston luonnollisen sattumanvaraisuuden suhde luo perustan uurnalehdon tunnelmalle. 7 Tapiolan uimahalli Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan alle sijoitettu laajennus valmistuivat Puutarhakaupungin synty Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirtopäätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua. Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen apunaan aikansa parhaat arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville ihmisille. Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle. Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu pohjoinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät eri vuosikymmenten kerrostumat. 6 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

7 2005. Rakennukseen liittyy laaja ulkoalue kaksine ulkoaltaineen ja aurinkoterasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää vasten, jonka heikentynyttä puustoa on parannettu harvennuksella ja näin lykätty uudistamisajankohtaa 20 vuodella. 8 Itäkartano Alkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiöstä itäinen rakennettiin ensimmäisenä, Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin täällä Itäkartanon itäpään pientaloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset uudet asukkaat jouluksi Mäntytorni valmistui 1954, suunnittelija Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksiöitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suunnittelema 350-paikkainen Kino Tapiola valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen Lasipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus, jossa oli mm. posti ja pankki. Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot valmistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa elementtitekniikan vaikutuksia rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmeeseen nauhaikkunoineen ja voimakkaine saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt uutuuksille vaan käytti taloista nimeä traktoritehdas. Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesialtaasta ja pergolasta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Jänneksen suunnittelema. Neulaspolun lämpökeskus vuodelta 1956 purettiin 2013 uusien asuinkerrostalojen tieltä. Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolantie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuodelta 1962 tavoittelee yleispätevää kauneutta eläimen hahmon kautta. Teos oli Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille. 9 As.oy Kontiontie Kontsarit. Valmistui 1955, suunnittelijat Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdollisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut varaa omakotitaloon. Kontsareissa kantavana runkona ovat tiiliset palomuurit. Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talojen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergoloin. Autotallit ja huoltorakennus suojaavat liikenteeltä. Kokeilukohteen toteutti Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamiestalopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalotyyppejä. Otsolahden polusta: 22 Leimuniitty 21 Otsolahti 10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Parvellisten ateljeetilojen suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan tasaisesti. 11 Kehä I Valmistui Suomen vilkkain maantie: vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa 7

8 ja tälläkin kohtaa lähes Kehätien vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja Otaniemen välillä on suunnitteilla meluja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään rakentamiseen kysytyllä alueella. 12 Otaniemen vesitorni Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12- kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Vesisäiliön tilavuus m 3, tornin korkeus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolella on toimistorakennus ja huippulämpökeskus. 13 Hagalundin kartano Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen sodan yhteydessä helmikuussa Talot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kartanon empirevaikutteisen mutta koristelultaan vaatimattoman päärakennuksen. Krimin sodan aikana valtio hakkautti tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaassa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. Näistä ja muista vahingoista maksettiin sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 hopearuplaa. Helsinkiläinen panimonomistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Hagalundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin kartanon. Päärakennusten välinen pitkä lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet ovat mallia Tapiola. Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puisto ja metsät kärsivät jälleen venäläisten linnoitustöistä Puisto uusittiin 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon talousrakennukset ja työväenkasarmit purettiin luvuilla uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käytössä. 14 Innopoli Yrityshautomon ensimmäinen vaihe valmistui 1991, toinen 2002, suunnittelija Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun nykyisin kuuluva Innopoli on 300 teknologia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät kehätien suuntaan voimakkaina ja massiivisina; kampuksen suuntaan pehmeämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä kokassa on maisemasauna. Tekniikantien toisella puolella on vanha Otaniemen teknologiakylä. 15 Vallit Vallarit. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen etulinjan ollessa 2 km lännempänä Tontunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäytymistien katkaisee meri. 16 Menninkäisentie Miellyttävästi kaartuileva katunäkymä on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kolmirinne valmistuivat 1954, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa ovat kaikki kooltaan 97 m 2. Pihat jatkuvat saumattomasti metsäiseen puistoon. 8 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

9 Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen kutsumanimeen Kanakopit. Viisikerroksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat m 2. Kokonaisuutta yhdistää visuaalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoiseksi rapattu ylin kerros. 17 Silkkiniitty Silkkari(t), Silkkis. Niitty näkyy kartoissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen vuonna Alkuperäisen luonnon muodot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut. Kahden metsäisen maastoharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialueena. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen. Palstat toivat puistoon elämää ja tunnelmaa, joskin niiden suojaksi istutettiin myös pensasaidanteita. Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto- Iivari Meurmanin puisto; länsipää on saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä valaisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka kaupunki asensi puistoon vahingossa. Silkkiniityn kautta kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin voi päästä Espoon Keskuspuistoon ja sieltä Oittaan kautta Nuuksion erämaahan. 18 Aarnivalkean koulu Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun rakennuksessa ilmeni uusi pedagoginen ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keskikäytävän ympärille kootut luokkasiipensä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300 oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuksessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyötaitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä. 19 Aarnivalkean omakotialue Valmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi. Kahdessa ryppäässä on 21 yksikerroksista pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m 2. Talojen sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen Helsingin maalinnoitus Kun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa , päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen. Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat. Linnoituksen ainoa taistelu käytiin Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25). Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat. 9

10 säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät erityisen miellyttävinä. 20 Partiomajat Asuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaalisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä sekä erilaisten toimintojen alkuunpanijana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden perustamista ja toimintaa tuettiin alusta lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Eräpojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Tellervoiset Toiminta vakiintui Opintien mäkeen Lions Clubin rakentamien partiomajojen alueelle. Poikien maja paloi jouluyönä vuonna 1974, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan ja 60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Punppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä tilaisuuksissa. Mäen eteläreunalle perustettiin 1996 Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistämä muistokivi. 21 Tapiolan koulu ja lukio Valmistui 1960, suunnittelija Jorma Järvi. Laajennus valmistui 1969, suunnittelija Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat edustivat uutta joustavaa kouluarkkitehtuuria ja myös symboloivat yksiköiden suurempaa erillisyyttä kuin neliskanttiset muodot. Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhallituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti toimintansa maailmankuulu Tapiolan kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiikkipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppilaita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkoulu on evakossa poliisiopiston tiloissa Otaniemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus vuosina Viereinen Tapionkenttä on odottanut kunnostusta vuodesta Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten harmiksi vuonna Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

11 O t aniemi Keilaniemi 18 kohdetta 4 tietolaatikkoa noin 7,5 km 1 Aalto-yliopiston päärakennus Valmistui Teknillisen korkeakoulun päärakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kampuksen keskeistä aluetta kukkulalta, jolla sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus 1700-luvulta alkaen. Auditorion katto laskeutuu terassipihalle amfiteatterina. Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat. Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa graniittia sekä arkkitehtiosastolla valkoista marmoria. Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK: n kirjasto valmistui Kokonaistaideteoksen hengessä myös yksityiskohdat ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja ja valaisimia myöten. Kampuksen puistokäytävien varsilla on niinikään Aallon valaisimet. 2 Kampuskeskus ja metroasema Yliopiston päärakennuksen maisematerassilta aukeaa näköala Korkeakouluaukiolle, jolle rakentuu uusi kampuskeskus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013 Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta modulista muodostuvalla ehdotuksella Väre. Uudisrakennuksiin muuttaa vuonna 2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Helsingin Arabianrannasta. Kampuskeskuksen yhteyteen Aalto-yliopisto Monitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on , professoreita 350, muuta henkilökuntaa Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten. Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon toimeksiannosta. Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kampuksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta kangerteli päättyen vasta

12 valmistuu 2015 metroasema, jonka nimeksi on tulossa Aalto-yliopisto. Sen rakenteissa tullaan näkemään tiilenpunaisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA ja Esa Piironen. 3 Alvarinaukio Kampuksen keskuspuiston reunassa on Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus, valmistui Vallitsevan trendin vastaisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti säilyneet Otaniemessä. Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010 Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnista. Se toimii jäsenensä edunvalvojana ja palveluorganisaationa sekä 150 alayhdistyksen kautta monien vapaa-ajan toimintojen järjestäjänä. 4 Dipoli Valmistui 1966 teekkarien ylioppilaskuntataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen yhteinen työ ja maailmankuulu orgaanisen arkkitehtuurin nähtävyys. Monimuotoinen rakennus istuu ympäristöönsä erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa, joiden pystykarmit kasvavat kuin puut luonnossa. Dipolin sivuoven edustalla on Reijo Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmistunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan pudottamalla markan automaattiin. Kävyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin kunniatalonmies, presidentti Urho Kekkonen. Dipoli on ollut suosittu kongressipaikka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinäkuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia valmistelevat epäviralliset keskustelut, joissa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin kokouksen asialistan kuuluisat korit. Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruotsinkielisen osakunnan TF:n talo valmistui 1966, suunnittelija Kurt Moberg. 5 Jämeräntaival Teekkareiden järjestämät tempaukset alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hietalahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924 tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toi- Länsimetro Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metrohanke valmistunee 2016 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin raiteineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Alun perin oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuniin, tavoitteena 2,5 minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo suunniteltu Saunalahteen saakka. 12 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

13 sensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaamaan kansakunnan yleisen hyvän eteen. Polyteekkarimuseo toimii Jämerantaival 3:ssa, jonka rakentamiseen on käytetty Helsingin ilmapommituksissa jatkosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja puhdistettuja tiiliä. Rakennuksen edessä on pronssikautinen röykkiöhauta, jolla on ikää vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudemmat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilaskuntien muistoksi. 6 Servinmökki Valmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sydän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen vappurieha. Opiskelijaravintolana ja monikäyttötilana toimivan rakennuksen sisätilojen konstailematon tunnelma syntyy höyläämättömästä laudasta ja rakenteiden jättämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella ovat ovien askelmina suuret luonnonkivet. Teekkariperinteen tallentama alkuperäinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti ollut muinaisten teekkareiden suosima huvittelutila Helsingin Alppilassa päin. 7 Otaniemen kappeli Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Teekkarien rakennuttama kappeli siirtyi Espoon seurakunnille Se tuhoutui tulipalossa 1976, mutta rakennettiin uudelleen samanlaisena ja vihittiin takaisin käyttöön Rakennus on maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu etupihalta matalan eteishallin kautta 140- paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alttariseinän kautta metsäluontoon, jonne on pystytetty risti suoraan peruskallioon. 8 Espoon rantaraitti on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Espoon kaupunki on painattanut raitista Teekkarikylä Otaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin korkeakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto. Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoituksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja ap-teekkarien haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui Nyt asukkaita kylässä on noin Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen. 13

14 Ki ilto ka lli e Riippak o iv untie L ouh e ntie alantie Kalev K a le n ge vä Nyyrikintie a l va tie tie 1 19 iv a 7 Kau 20 p 21. O 2 LÄNSIKORKEE SUVIKUMPU aari nk se Jou Puhuri n p. ngantie 7 ti ntulen Revo 6 5 v. ung - s pu j.e n- rle den Väs te atu nk di Golfp. n endi We s t Lä n Lak Ahvenkj. L st ik Mu t ie. Pohjakartan Kaupunkimittausyksikkö, 2013 at ka ervespoo nt. ve an ie it K rk Ah Sä sik ne Westendgatan n de Back l i s.k j s 14 Pohjoinent äe nr in Ha ka m jd lhö So 16 3 äe nti 13 v. v. e Ha gback s ie u nt m Suvi k um ie uulent 13 Itä- lent. tuu ät Etel ulentie ritu e M en äg v s Hav s v in d nt tuule 2 iläns tie n tie Ke lo o h Koivu-Mankkaa 3 1 kall.t. nv rio n väge No rd tie 5 tajan Aher tv. M ör sv 4 Op int ie nt. 8 ld Drake tie e an Aa rn j an a ja lk h Po k a at ni n Tuo him ä ki Näv erb. ntie Ka sk e n en äg a val NORRA HAGALUND aa re n - Koivusy rjä Ha g g ä Te rijo Se ilim tintie tie Valkjärviv. en ie nt v ns ka an rkm Koivuvii ta e Kal irmetsä p ärv L o u h i v äg iv Ko Mahlarinne nti e Ni maa itt N iitty N.m yt e ai ä enti va l en koj a nt Urheilupuistontie 10 Tomtekullav e Val kj IOLA POHJOIS-TAP Ta Bjö e untie Raud tie tie an n nti Etelä-Laajalahti Södra Bredvik. Masurbjörksv. unt ivv o i s ak k oiv sa unk Vi j. Yhteistyössä Espoon kaupunki uv iid Tapiolan Kilta a Koivunka nto sv utu Ra ont kirk den.t. Uu e onti Se il ik aa Julkaisija ri Espoon kaupunginosa i ne äk rinyhdistysten liitto S ei li ku ja nav rv nel jä aa kaanpuro kk an ha n -M Ve hk as a Ku ni ar.t. K

15 9 ie Kun in nie kaa 11 m n- OTSOLAHTI KARHUSAARI Ser rv. ntai v rä Otstranden Ota ra nt a Leh L 14 Keilaniemi Kägeludden 15 Keil a 18 ntie Åsby sk et a nden 21 e n g Kä n ta a r ila Ke 20 h ola Ots 8 isaa Kuus e l stranden ta Sa te O ta ka ar i ie Vu or im npolk u niem e de e nt i 10 n tie i ta Tap iola n 9 22 Lilj a en Österst r 7 ie iont ka ari t. 5 Tapiolantie 4 t Kon i Harjuviita ap. ut Po vi M tie 12 Tek n Ha gen 12 svä n ga m l e äg o l un arlav rnh dv M i e stentie K 13 ö j B äg gen It Tapiolavä är en 13 an Nalle 8 nty ä tie en r v. da Rå. ko p Kirk 15 ntie ika Gl im 11 m er vä g em kn inkäis ent ie Te n en ni ta he m m Ki l ga e Ha elti M 18 l amiehentie OTANIEMI KEILANIEMI un 13 di n i k tie v. ITÄKARTANO HAGALUND v ägen 16 O nt 3 Luo ie nt 4 usaa renti e a iik 2 Ke il a l ahde kn Te tie Tieto av at D e Jä m Ot ak aa ri Otnäsv ägen Maari Maren Karh t an O al B iste ja ku n ge än sv Ot OTNÄS aij M n i v a in rv Se OTANIEMI iementie n t Län Karhusaari Björnholm 23 siv äyl ä

16 kartan ja tuottanut myös kännykkäsovelluksen kaikkien käyttöön. 9 Laajalahden Natura-alue Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natura-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvokas. Matalan ja ruovikkoisen merenlahden lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin 1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin saatu käynnistettyä uudelleen osalla niittyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on monipuolistunut. Laajalahdella pesivät mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella levähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, uivelo ja sinisuohaukka. Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon maille. 10 Martti Levónin puisto Teknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT: n ylijohtaja, professori, tekniikan kunniatohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón ( ) nosti TKK:n yliopistotasoiseksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen siirtoon Otaniemeen. Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä legendaarisen johtajan, merkonomi, kunniateekkari Ossi Törrösen ( ) mukaan. Törrösen muistelmat, Ossin lässyt, on keskeinen otaniemeläisen teekkarikulttuurin dokumentti. Puiston laidalla toimi vuodesta 1962 Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä käytettiin tutkimukseen ja koulutukseen, isotooppituotantoon sekä viime vuosina syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina. Poikkitieteellinen kaupunkimehiläisten tutkimushanke Melliferopolis toi puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmisten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla äänipiknik kin, jossa DJ:t miksasivat pesien surinasta livenä rentouttavia äänimaisemia. Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013, suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimisen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä varten perustettu yhdistys jatkaen näin osaltaan Otnäsin kartanon maatalousperinteitä. Itäkartanon polusta: 13 Hagalundin kartano 12 Otaniemen vesitorni 11 Kehä I 11 VTT Päärakennus valmistui 1975, suunnittelija Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digitalo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan sotaponnistuksia mm. palosuojelun kehittämisellä sekä polttoaineita ja elintarvikkeita tarkastamalla. Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden menetelmien kehittämisestä erilaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitystehtäviin ja edelleen uusien teknologioiden tutkimiseen nykyisenä painotukse- 16 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

17 na pyrkimys saada innovaatioista aikaan kannattavaa liiketoimintaa. 12 Geologian tutkimuskeskus Keskus kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön, teollisuuden, maankäytön suunnittelun sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geologian tutkimuskeskuksella on myös jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm luvulla Maahan tuotu kuukivi. 13 Swing Swing Life Science Center oli ensimmäinen yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suomessa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing laajentui kuudennella toimitilayksiköllä Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna 2012 ja seitsemättä suunniteltiin. (Keilalahti) 14 Keilaniemi Keilaniemessä on ollut laituri, jossa Helsingistä Espoon rannikon huvila-alueille liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. Entisessä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa oli pitkään Tallink Siljan pääkonttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt 122-metrinen Suomen korkein toimistotorni, suunnittelija Helin&Co. 15 Otaranta Hotelli valmistui 1979, suunnittelija turkulainen arkkitehti ja Italian kunniakonsuli Benito Casagrande. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti hotellin tukemaan Dipolin kongressitoimintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omistuksessa. Täydellinen peruskorjaus valmistui Viereinen Aalto-yliopiston tutkijahotelli valmistui Metron vaikutus näkyy täälläkin kaavamuutosehdotuksena, joka mahdollistaisi lisärakentamisen alueella. Otasatamasta pääsee kesäisin vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. 16 Otahalli Valmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto. Maapohjainen halli oli aikanaan maan suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etukäteen teekkarien suuruudenhulluutena. Otaniemen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä, luistelualue, katukoris- ja tenniskentät sekä kuntorata. Viime aikoina paikan ovat löytäneet myös pilatesharrastajat ja lumilautailijat. Silja Line Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Englantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957 yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi. 17

18 L I S Ä K O H T E E T 17 Luontopolku Kolmen kilometrin mittaiset pitkospuut johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi reitillä tavata lehmiä laiduntamassa. 18 Koetaloalue Vaisalantie 1 3. VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön koetaloalueella testataan kenttäoloissa talotekniikkaa runkorakenteista tietojärjestelmiin. 18 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

19 Otsolahti Karhusaari 21 kohdetta 1 tietolaatikko noin 7 km Itäkartanon polusta: 1 Keskustorni 2 Tapiolan liikekeskus Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekeskus oli ensimmäinen moderni kävelykeskusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo Arkkitehtitoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan pohjaava asemakaava vahvistettiin Merituulentien yli ulottuva uusi liikekeskus asuintorneineen toteutui 1980-luvulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli sata liikettä ja palvelua. Tapiolan keskus oli pitkään suurin Espoossa. Muut neljä on päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola ottaa taas askeleen eteenpäin. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vilkastuu entisestään, kun Länsimetro aloittanee liikennöinnin vuonna Ks. tietolaatikko: Länsimetro 3 Tuulimäen IT-muistomerkki Puistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toimesta vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki m/31. Tällaisia neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilmatorjuntapatteriin Länsi, jolla oli Helsingin ilmapuolustuksen läntisimmät tuliasemat. Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä palveleva S6-luokan väestönsuoja johtokeskustiloineen. Se on normaaliaikana monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu, pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väestönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa käyttökuntoon 24 tunnissa. 4 Pellervo-instituutti Valmistui , suunnittelija Veikko Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ainoa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakaupunkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan. Opistossa koulutetaan pellervolaisten osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä. 5 Espoon kaupunginteatteri Perustettu Omia tuotantoja toteutetaan vuosittain 2 3 pääosin freelancevoimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosittain ja esityskertoja Katsojia niissä käy noin Vakituista henkilökuntaa on 12. Teatterin päänäyttämö Revontulihalli on vanhaan painotaloon rakennettu muunneltava näyttämö, jota katsomo reunustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pitkään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus rakennuksen omistajan MTK:n kanssa päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo tullaan purkamaan. 19

20 6 Täydennysrakentaminen Metron tulo Tapiolaan näkyy jo rakentamisen vilkastumisena ja tonttien käyttötarkoituksen muuttamisena asuntovaltaisemmaksi. Entisen Metsäliiton toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin ja osittain purettiin Tilalle nousi neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa. Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää tilaa energiatehokkaaseen uudisrakennukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto Helin & Co. Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivija puutyö Maan voima vuodelta 2004 on evakossa rakennustöiden ajan. Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuulentien toiselle puolelle 2005 valmistuneen Finnforestin pääkonttorin, joka oli aikanaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omistama rakennus on vuokrattuna konsulttiyritys Sitolle. 7 LähiTapiola-ryhmä Tapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857 alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuutustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Tapiola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pankkitoiminta aloitettiin Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähivakuutuksen kanssa Suomen suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi ja 2014 ryhmään liittyi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia. Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Etupihalla on Hannu Sirenin monumentaalinen teräsveistos Kehitys vuodelta Samalla paikalla oli Westendin tennishalli, joka paloi vuonna Länsiranta Tapiolan laajentuessa pohjoiseen ja etelään toteutti rakennustoimisto A. Puolimatka Länsirantaan pienen asuinalueen lähikauppoineen ja leikkipuistoineen. Ryhmään kuuluu kolme kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi kolmekerroksista lamellitaloa sekä kolme rivitaloa. Kokonaisuuden suunnitteli Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat 1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa, suunnittelija Sakari Nironen. 9 Länsirannan flada Otsolahden länsirannalla on flada eli maan kohoamisen takia merestä irralleen kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljiltä maankuori jäi lommolle, joka oikenee hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm vuodessa. Vielä vuotta sitten maanpinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fladasta tulee kluuvi. Fladaa reunustava rantalehto on jätetty kehittymään luonnontilaisena. Päälajina on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuotiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden. Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja on siksi uusmaalaisen rantamaiseman olennainen osa. Espoossakin on ollut ennen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke. Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää mahdollisimman paljon. 10 Länsiväylä Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilkkain osuus: sitä käyttää arkisin yli ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsi- 20 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

T A P I O L A versio 2.10.2013 76 kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km

T A P I O L A versio 2.10.2013 76 kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km ESPOON KOTIKAUPUNKIPOLUT T A P I O L A versio 2.10.2013 76 kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km Itäkartano Hagalund Otaniemi Keilaniemi Otsolahti Karhusaari Länsikorkee Suvikumpu Toimittanut

Lisätiedot

Espoon kaupunkipolut TAPIOLA

Espoon kaupunkipolut TAPIOLA Espoon kaupunkipolut TAPIOLA Tapiola o Eliel Saarisen modernissa Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuonna 1918 Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin.

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 Sisältö Esipuhe...2 Termejä...3 Espoon tornit...4 Tornit kartalla...6 Torni vertailu...8 Kaavioita...10 Espoon tornit...12 Tulevat tornit...50 Tornilista...70

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18.

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta Ilmakuva Arkkitehtitoimisto Markku Aalto Oy irkko ja seurakuntakeskus Itäkeskus 18.8.2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen Matinkylä-Seura ry Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km 1 Aluerakentaminen Matinkylää kaavoitettiin hiljakseen 1940 50- luvulla Rakennushallituksessa ja Helsingin seutukaavaliitossa. Rakennusliike

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää!

tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää! tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää! Tapiolassa kaikki! 2 on Laadukas elinympäristö syntyy entistä säilyttämällä ja uutta luomalla! Suur-Tapiolan kaupunginosat ovat vahvasti omaleimaisia.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ PIENVENESATAMA Huoltorakennus Vuokrattava sauna NÄKÖALATORNI Yleinen grillipaikka URHEILUKENTTÄ Liikuntaleirejä ja muuta aktiivista toimintaa AARNIMETSÄ Luontopolun kehittäminen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 2833/10.03.00/2014 98 Purkamislupa-asia, 2014-828, Länsituulentie 7 02100 ESPOO, Tapiolan Toimitalo Oy c/o Corbel Oy Päätöspäivämäärä 26.06.2014 Päätös annetaan

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot