Arvioituja vaikutuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvioituja vaikutuksia"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2001:5 Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS ja PLJ vaikutusarviointien taustaksi

2 Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS ja PLJ vaikutusarviointien taustaksi Julkaisusarja B 2001:5 ISSN ISBN X YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh. vaihde (09) fax (09) Lisätietoja: Suoma Sihto, puh (09) Tarmo Halonen, puh. (09) Kansikuva: Erika Ruonakoski Helsinki 2001

3 ARVIOITUJA VAIKUTUKSIA Kirjallisuusselvitys PKS ja PLJ vaikutusarviointien taustaksi Annamari Ruonakoski

4 KUVAILULEHTI Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Päivämäärä Rahoittaja/ Toimeksiantaja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Kehitystoimisto ja Liikenneosasto Tekijät Annamari Ruonakoski Julkaisun nimi Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS ja PLJ vaikutusarviointien taustaksi Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS Nro B 2001:5 Sivuja 80 ISSN ISBN X Kieli suomi Tiivistelmä Selvityksessä luodaan katsaus viime vuosina tehtyihin ohjelmatason vaikutusten arviointeihin ja kootaan yhteen yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtojen yleispiirteisiä vaikutuksia kirjallisen materiaalin pohjalta. Työn tarkoituksena on tuoda esiin Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä PLJ vaikutusarviointien valmistelun kannalta hyödyllisiä seikkoja jo valmistuneista vaikutusten arvioinneista ja muista selvityksistä. Työ on luonteeltaan kirjallisuusselvitys. Raportin alussa tarkastellaan ohjelmatason vaikutusarviointien kehitystä ja metodisia näkökohtia. Katsauksen perusteella vaikutusarviointien kehitys on ollut nopeampaa liikennejärjestelmien kuin maankäytön arvioinnin osalta. Tähän on vaikuttanut erityisesti tavoitemallin yleistynyt käyttö strategisia liikennesuunnitelmia arvioitaessa. Tämän hetken suuntauksena on hyvinvointivaikutusten entistä laajempi käsittely vaikutusten arvioinneissa. Vaikutusarviointien erilainen kehitystaso näkyi myös yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtojen vaikutuksia käsittelevässä materiaalissa, sillä liikennettä koskeva aineisto oli selvästi laajempi ja siinä käsitellyt vaikutukset yksityiskohtaisempia kuin maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevassa aineistossa. Työhön on koottu eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja siihen liittyvään liikennejärjestelmään sekä hajautuvaan yhdyskuntarakenteeseen ja vastaavaan liikennejärjestelmään liittyviä vaikutuksia. Niitä käsitellään maankäytön osalta aluekohtaisesti ja liikennejärjestelmän osalta liikennemuodoittain. Mukana on myös liikenteen hinnoittelun ja muutamien keskeisten liikennehankkeiden vaikutuksia. Sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty myös omina kokonaisuuksinaan. Vaikutukset on koottu yhteenvetotaulukoihin työn lopussa. Työssä käsitellyn materiaalin perusteella kehittämistarpeita olisi erityisesti maankäyttövalintojen vaikutusten arvioinnissa sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteistyön kehittämisessä. Avainsanat Jakelu Liikennejärjestelmä, vaihtoehdot, vaikutusten arviointi, yhdyskuntarakenne Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Kehitystoimisto ja Liikenneosasto Opastinsilta 6 A, Helsinki, puh. (09)15 611, fax (09)

5 PRESENTATIONSBLAD Publikationen har Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) getts ut av Finansiär/ Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Uppdragsgivare Utvecklingsbyrån och Trafikavdelningen Författare Annamari Ruonakoski Datum Publikationens titel Konsekvensbedömningar. Litteratursökning som bakgrund till konsekvensbedömningarna PKS 2025 och PLJ 2002 Publikationsserie Huvudstadsregionens publikationsserie PJS Nr B 2001:5 Sidantal 80 ISSN ISBN X Språk finska Sammandrag I litteratursökningen ges en översikt över de konsekvensbedömningar på programnivå som gjorts under de senaste åren och sammanställs på basis av det skriftliga materialet allmängiltiga konsekvenser av alternativen för samhällsstrukturen och trafiksystemet. Syftet med arbetet är att lyfta fram saker som är till nytta vid beredningen av konsekvensbedömningarna Vision 2025 för huvudstadsregionen PKS 2025 och Trafiksystemplanen för huvudstadsregionen PLJ 2002 ur färdiga konsekvensbedömningar och andra utredningar. Arbetet har karaktären av litteratursökning. I början av rapporten granskas utvecklingen och metodiska aspekter i konsekvensbedömningar på programnivå. Av översikten att döma har konsekvensbedömningarnas utveckling varit snabbare i fråga om bedömningen av trafiksystemet än bedömningen av markanvändningen. Till detta har i synnerhet bidragit den allt allmännare användningen av en målmodell vid bedömningen av strategiska trafikplaner. Den nuvarande trenden är att välfärdskonsekvenser behandlas i allt större omfattning vid konsekvensbedömningar. Varierande utvecklingsnivåer på konsekvensbedömningarna märktes även i materialet om konsekvenserna av alternativen för samhällsstrukturen och trafiksystemet. Materialet om trafiken var klart mera omfattande och de konsekvenser som behandlades där mera detaljerade än i materialet om markanvändningen och samhällsstrukturen. I arbetet har samlats konsekvenser dels i anslutning till en enhetligare samhällsstruktur och dess trafiksystem och dels en sönderfallande samhällsstruktur och motsvarande trafiksystem. De behandlas regionvis vad gäller markanvändningen och skilt för varje trafikform vad gäller trafiksystemet. Konsekvenserna av prissättningen inom trafiken och några centrala trafikprojekt behandlas också. Sociala, ekonomiska och miljörelaterade konsekvenser tas även upp som egna helheter. Konsekvenserna har sammanställts i sammandragstabeller i slutet av arbetet. På basis av det material som behandlats i arbetet finns det utvecklingsbehov i synnerhet vid bedömning av konsekvenserna av markanvändningsval samt vid utvecklande av planeringssamarbetet inom markanvändningen och trafiksystemet. Nyckelordt Distribution Trafiksystem, alternativ, konsekvensbedömning, samhällsstruktur Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Utvecklingsbyrån och Trafikavdelningen Semaforbron 6 A, Helsingfors, tfn , fax

6 DOCUMENTATION PAGE Published by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Date of publication Financed by / Commissioned by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Development Planning Unit and Transport Department Author(s) Annamari Ruonakoski Title of publication Impact estimates. A study of published material as a background for assessing the effects of PKS 2025 and PLJ 2002 Series The Helsinki Metropolitan Area Publication Series Number B 2000:5 Pages 80 ISSN ISBN X Language Finnish Abstract In this study a review is carried out of the assessments which have been made in recent years of programme-level effects. At the same time a summary is drawn up, based on published material, of the overall effects of the alternatives presented for urban community planning and the traffic system. The aim of this work is to highlight points from already-completed evaluations and other studies that can be useful in the preparation of impact estimates for the Helsinki Metropolitan Area Future Scenario (PKS 2025) and the Helsinki Metropolitan Area Transport System Plan (PLJ 2002). By its nature this work is a literature study. In the first part of the report, attention is focussed on the development of impact assessments at the programme level, as well as on methodological aspects. On the basis of the review, it appears that the development of impact assessment has been more rapid in the field of traffic systems than in that of land use. This has been particularly due to the increasingly common application of the objective-based model in weighing up strategic traffic plans. The present-day trend in impact assessment is for a wider treatment than before on effects upon the quality of living. The difference in the development levels of impact assessment also showed up in the material related to the effects of alternatives in urban community structure and traffic systems: material related to traffic was definitely broader in scope, and in it the effects were considered in greater detail than in the studies relating to land use and community structure. In this work effects that are related to a unifying community structuring and its related traffic system are grouped together, as are also those effects relating, on the other hand, to a dispersive community structuring and its corresponding traffic system. Under these groupings the material relating to land use is treated area-by-area, while that relating to the traffic system is treated according to transport mode. Effects of the pricing of transportation and the impact of certain major traffic projects have also been included in the survey. In addition, social, economic and environmentally critical effects have been handled as independent subjects in their own right. At the end of the work the various effects have been collected into summary tables. On the basis of the material used in this work, there would appear to be an especial need for further development in the field of assessing the effects of land use alternatives, as well as in improved cooperation between planning relating to land use and the traffic system. Keywords Distributed by traffic system, alternatives, impact assessment, urban community structure Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Development Planning Unit and Transport Department Opastinsilta 6 A, Helsinki, tel , fax

7 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI... 2 PRESENTATIONSBLAD... 3 DOCUMENTATION PAGE... 4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Työn tausta ja tarkoitus Rajaus ja aineisto Raportin rakenne KATSAUS UUSIMPIIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTEIHIN Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma Oulun seutuyleiskaava Rataverkko ohjelma Tienpidon linjaukset Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma TASE 2010 Tampereen seudun liikennejärjestelmä Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen Uudellamaalla Yhteenveto vaikutusten arvioinneista MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSIA Yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoja Hajautuva yhdyskuntarakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne Monikeskuksinen yhdyskuntarakenne PLJ 1998:n liikennejärjestelmävaihtoehdot Maankäyttö Maankäytön ja rakentamisen ohjaus Pääkaupunkiseudun kehitys Uudet alueet Täydennysrakentaminen Kantakaupunki ja aluekeskukset Kerrostaloalueet Pientaloalueet Viheralueet YTV-alueen kehyskunnat Liikennejärjestelmä Liikkumisvalintojen taloudellisia ja liikennepoliittisia ohjauskeinoja Henkilöautoliikenne Joukkoliikenne Kevyt liikenne

8 3.3.5 Tavaraliikenne Keskeisimpiä liikennehankkeita ja niiden vaikutuksia Välillisiä vaikutuksia: työpaikat ja kauppa Toimitilarakentaminen ja työpaikkojen sijoittuminen Kaupan sijoittuminen Pendelöinti ja etätyö VAIKUTUSTYYPIT JA YHTEENVETOTAULUKOT Sosiaaliset vaikutukset Tasa-arvo Terveysvaikutukset Turvallisuus Rakennettuun ympäristöön ja kulttuurimaisemaan kohdistuvat vaikutukset Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Yhteenvetotaulukot PÄÄTELMIÄ Aineistosta Työn tulokset Kehittämisnäkökohtia

9 1 Johdanto 1.1 Työn tausta ja tarkoitus Tämän kirjallisuusselvityksen taustana ovat Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistus PLJ Nämä ovat strategisen tason suunnitteluprojekteja, joiden avulla pyritään luomaan suuntaviivat pääkaupunkiseudun kehitykselle. Molemmista suunnitelmista on tarkoitus tehdä ympäristövaikutusten arviointi, joiden lähtötietojen kartoitusta tämä työ osaltaan palvelee. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa informaatiota tuotetaan useilla tahoilla eri konteksteissa. Työn tarkoituksena on koota tätä tietoa aiemmin tehdyistä selvityksistä PKS ja PLJ suunnitelmien vaikutusarviointien taustaksi ja varsinaisen vaikutusarviointityön helpottamiseksi. Olemassa olevan tiedon kartoituksen myötä tulee mm. helpommaksi arvioida tällä suunnittelukierroksella tarvittavien muiden selvitysten tarve. Työn tulokset ovat suhteellisen yleisluontoisia, joten niitä on mahdollista hyödyntää myös muita vastaavia vaikutusten arviointeja valmisteltaessa. Työssä käsitellään ympäristö-, sosiaalisia, liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Ainakin liikenteellisistä ja taloudellisista vaikutuksista tehdään myös muita selvityksiä. Työn pääasiallisina ohjaajina toimivat pääsuunnittelija Tarmo Halonen YTV:n kehitystoimistosta ja projektipäällikkö Suoma Sihto YTV:n liikenneosastolta. Lisäksi kommentteja ovat antaneet Marjatta Malkki (YTV:n ympäristötoimisto), Heli Siimes (YTV:n liikenneosasto) ja Raimo Valtanen (YTV:n liikenneosasto). 1.2 Rajaus ja aineisto Työtä aloitettaessa ajatuksena oli tehdä organisaation sisäinen selvitys, johon koottaisiin vaikutusten arvioinneille tärkeäksi arvioitua tietoa aiemmin tehdyistä vaikutusten arvioinneista ja muusta materiaalista. Ensin koottiin katsaus viimeaikaisiin vaikutusten arviointeihin. Vaikutusten tarkastelun osalta tarkoituksena oli muodostaa ensin vertailussa käytettävät vaihtoehdot ja kerätä niihin mahdollisimman täsmällisesti liittyvää tietoa. Suunnitelmia jouduttiin muuttamaan, sillä vaihtoehtojen muodostaminen lykkääntyi myöhempään ajankohtaan. Näin tässä työssä käsiteltävän aihepiirin rajaus muuttui ongelmallisemmaksi. Työn luonne muuttui yleisemmäksi. Vaikutusten tarkastelun lähtökohdaksi otettiin kuitenkin eheytyvän ja hajautuvan maankäytön ja niihin liittyvien liikennejärjestelmien vaikutusten tarkastelu, jotka oletettavasti ovat myös muodostettavien vaihtoehtojen lähtökohdat. Työn perusoletuksena on Helsingin seudun suhteellisen voimakas kasvu. Kasvun voimakkuuden vaihtelua ei käsitellä eikä myöskään kasvun rajoittamista. Rajaus perustuu vaikutusarviointien vaihtoehdoista käytyihin keskusteluihin. Kasvun variaatioita on jossain määrin tarkasteltu ainakin Uudenmaan liiton teettämässä selvityksessä ja liikennejärjestelmän yhteydessä (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutus 1999; Uudenmaan aluerakenteen vaihtoehtoja..., 2000). 7

10 Kirjallisuusmateriaalina on käytetty YTV:ssä aiemmin tehtyjä töitä sekä muualla maassa ja muissa organisaatiossa (esim. Uudenmaan liitto, Tielaitos, liikenneministeriö) tehtyjä suunnitelmia, niiden arviointeja ja muita selvityksiä sekä aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Pääpaino on ollut Helsingin seutua koskevassa materiaalissa. Vaikutusarviointikatsaukseen on koottu eri tyyppisiä viime vuosina tehtyjä seutu- tai yleisemmän tason vaikutusarviointeja. Ajallisesti kirjallinen materiaali keskittyy muutenkin edellisen suunnittelukierroksen (1998) yhteydessä ja sen jälkeen ilmestyneeseen materiaaliin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään liittyvien vaikutusten rajaus on jätetty varsin väljäksi ja fokus on vaikutusten kuvauksessa. Vaikutukset muodostavat tällä tasolla monimutkaisia vaikutusketjuja ja takaisinkytkentöjä, joiden pelkistetty esittäminen on hankalaa. Yleensä vaikutuksia tarkastellaan ilmiö tai toimenpide kerrallaan, ja usein tällöinkin vain muutaman vaikutustyypin osalta. 1.3 Raportin rakenne Raportti koostuu sisällöllisesti kahdesta kokonaisuudesta, joista toinen on luvun 2 katsaus tehtyihin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarviointeihin ja toinen työn loppuosan käsittävä katsaus kirjallisuudessa dokumentoituihin yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoihin liittyviin vaikutuksiin. Luvussa 2 tarkasteltavaksi valittuja vaikutusarviointeja on kuvattu yleispiirteisesti kiinnittäen huomiota raporteissa yleisimmin esiintyviin ongelmakohtiin. Painopiste on töissä tehtyjen metodisten ja muiden valintojen käsittelyssä. Luvun lopussa olevaan taulukkoon on koottu käsiteltyjen vaikutusarviointien keskeiset piirteet sekä onnistumiset ja ongelmat. Lukuihin 3-4 on koottu kirjallisten lähteiden pohjalta em. yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia. Luvussa 3 vaikutuksia on käsitelty maankäytön ja liikennejärjestelmän osa-alueiden mukaan ryhmiteltynä. Luvussa 4 vaikutuksia on käsitelty tyypeittäin ja samalla on vedetty yhteen myös edellisessä luvussa käsitellyt vaikutukset. Luvussa 5 on tehty päätelmiä kootusta aineistosta. 8

11 2 Katsaus uusimpiin vaikutusten arviointeihin Tätä katsausta varten on käyty läpi joukko viime vuosina tehtyjä suunnitelma- ja ohjelmatason vaikutusten arviointeja, joista kymmenen on esitelty lyhyesti. Kaikkiaan tämän tason arviointeja löytyi melko niukasti ja useat kiinnostavat työt ovat yhä kesken, esimerkiksi Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KEHYLI. Esiteltäväksi on valittu strategisen tason vaikutusten arviointeja sekä maankäytön että liikennejärjestelmäsuunnittelun aloilta. Kovin samantapaisten arviointien käsittelyä on pyritty välttämään. Kunkin arvioinnin pääpiirteet on kuvattu käsillä olleiden asiakirjojen perusteella ja lisäksi on tehty huomioita töiden hyvistä ja huonoista puolista. Näkökohtana on ollut tuoda esiin seikkoja, joiden tiedostaminen voi helpottaa arviointiohjelmien tekemistä PKS ja PLJ suunnitelmien vaikutusten arviointeja varten. Vaikutusarviointiraporteista käsitellyt ominaisuudet on valittu kirjallisuudessa esitettyjen kriteerien pohjalta siten, että ne on ollut suhteellisen helppo löytää raporteista (Hildén ym. 1997, 12-31; Alueellisten kehittämisohjelmien ympäristövaikutusten arviointi 1999, 18-36). Tällä perusteella keskeisiksi seikoiksi on nostettu suunnitelman tavoitteet, tarkasteltavat vaihtoehdot, arvioinnin menetelmät sikäli kun niitä on selostettu, epävarmuuksien käsittely sekä työn ongelmat ja ansiot. Nämä asiat on myös taulukoitu yhteenvetokappaleeseen. Huomiota on kiinnitetty enemmän arvioinnissa tehtyihin valintoihin ja rajauksiin kuin toteutuksen laatuun, jonka tarkastelu olisi jo paljon mittavampi urakka. Töiden keskinäistä paremmuutta ei ole lähdetty etsimään eikä se tämän materiaalin perusteella olisi ollut mahdollistakaan. Perusteellisesti raportoiduista töistä on ollut myös helpompi löytää ongelmakohtia mm. tehtyjen jälkikäteisarviointien johdosta. 2.1 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020 Tulevaisuuskuvatyölle vaikutusten arvioinnin välttämättömyys ei lain perusteella ole yksiselitteistä, mutta YVA-lain hengen todetaan edellyttävän työn arviointia (Maankäyttöarvion kunnallistaloudelliset vaikutukset 1998, 1).Vaikutusten arviointi voi myös parantaa tulevaisuuskuvan statusta. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan arvioinnin yhteydessä oltiin poikkeuksellisen runsaasti vuorovaikutuksessa kansalaisten ja muiden tahojen kanssa. Yhdessä PLJ projektin kanssa järjestettiin tulevaisuusverstaita, tehtiin kansalaiskysely seudun tulevaisuuden näkymistä ja käytiin Ajan merkit -keskustelua internetissä ja monistelehtien avulla. Suureen yleisöön oltiin yhteydessä myös radion ja lehdistön välityksellä, ja suunnittelulle keskeisistä aiheista tehtiin lehdistöanalyysi. Lisäksi tehtiin kysely vision suuntaamiseksi ja järjestettiin PLJ-sidosryhmäseminaareja. PKS työn taustalla on myös Uusimaa 2020 skenaariotyö (1997), jossa hahmoteltiin vaihtoehtoisia tulevaisuuskertomuksia pääkaupunkiseudulle ja koko maakunnalle. 9

12 Skenaarioiden vaihtoehtojen taustalla olivat erilaiset yhteiskunnalliset ohjausjärjestelmät ja yhdyskuntarakenteen kehityssuunnat. Ehkä skenaariotyöstä ja mittavista vuorovaikutusprosesseista johtuen itse tulevaisuuskuvan yhteydessä ei enää käsitelty vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Työssä on arvioitu PKS vision sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tulevaisuuskuvatyöhön sisältyvän maankäyttöarvion pohjalta käsitellään vaikutuksia elinympäristöön. Arviointiraporttiin sisältyy Kaupunkimaiseen elämäntapaan -muistio asiantuntijahaastatteluista ja -aivoriihestä sekä tyyppialueiden auditoinneista. Kolmantena osana arviointiraportissa on maankäyttöarvion kunnallistaloudellisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten osalta on kerrottu halutut vaikutukset, niitä puoltavat ja vastustavat näkemykset sekä toimenpide-ehdotukset haluttujen vaikutusten saavuttamiseksi. PKS 2020 maankäyttöarvion vaikutuksista elinympäristöön on tehty teemoittainen vaikutustaulukko, joka on luotu vuorovaikutusmateriaalin pohjalta. Kaupunkimaiseen elämäntapaan -muistio hahmottelee kaupunkielämän kehityskulkuja. Muistio antaa aineksia suunnittelun hyvinvointivaikutusten pohdiskelulle, mutta kokonaisvaltaista analyysiä tai yhteenvetoa aineistosta ei ole tehty. Kunnallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa on laskettu maankäytön ja liikennejärjestelmän muutoksista aiheutuvia kustannuksia pääasiassa absoluuttisina lukuina. Ansioita ja ongelmia: + Vuorovaikutus eri tahojen kanssa on ollut laajaa ja monipuolista. - PKS visiota koskevaa sosiaalisten ja ympäristövaikutusten käsittelyä on vaikea hahmottaa varsinaisesti vaikutusten arvioinniksi sanan yleisimmin ymmärretyssä merkityksessä, pikemminkin kyseessä on erilaisten tulevaisuusnäkemysten esittely. - PKS 2020 maankäyttöarvion vaikutuksista elinympäristöön tehty taulukko vaikuttaa sinänsä kattavalta ja ymmärrettävältä, mutta sen tarkempaa tekotapaa ei kerrota (esim. vallitsiko vaikutuksista yksimielisyys, mikä oli asiantuntijoiden ja taustamateriaalin rooli jne.). - Kunnallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa olisi voitu esittää enemmän suhteellisia lukuja. - Vaikutusarvioinnin rooli suunnittelussa jää hämäräksi, varsinkaan kun erilaisia vaihtoehtoja ei työssä käsitellä eikä tavoitteita määritellä. 2.2 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998 Työssä on kyse aiemmin tehdyn liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 1994) tarkistuksesta. Myös aiempien pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä on arvioitu ympäristövaikutuksia ja tehty tässä suhteessa uraauurtavaa työtä. Nyt tehty arvio oli kuitenkin ensimmäinen järjestelmällinen, eri osa-alueita yhdessä tarkasteleva analyysi (Kaljonen 2000, 28). Se oli myös osa Lyyli-tutkimus- ja kehitysohjelmaa (Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä), jota rahoittavat mm. liikenneministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikka liikennejärjestelmäarviointien menettelytavat eivät ole vielä vakiintuneet, asetettiin arvioinnille kunnianhimoisia tavoitteita useilla osa-alueilla. 10

13 Vaikutusarvioinnin alkupuolella käydään läpi aiemmin määriteltyjen tavoitteiden toteutumista eli suoritetaan seurantaa. Tämän jälkeen määritellään vaihtoehdot ja vaikutusarvioinnin rajaukset. Vaihtoehtoina ovat ajoneuvoliikennepainotteinen ja joukkoliikennepainotteinen toimintalinja sekä vertailuvaihtoehtona PLJ 1994:n mukainen kehitys. Eri vaihtoehtojen osalta tarkastellaan liikenteellisiä, taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja muita ympäristövaikutuksia sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutusta, joiden osalta on tehty erillisiä selvityksiä. Työssä on myös otettu huomioon eri osapuolten ja sidosryhmien näkökannat, jotka ovat tulleet esiin PLJ-luonnoksen laadintaan liittyvässä vuorovaikutuksessa. Raportti päättyy vaihtoehtojen vertailuun. Raportti painottuu vaikutusten laadulliseen kuvailuun, mutta työn taustalla on lukuisia sekä tietokonemalleihin perustuvia että muilla metodeilla tehtyjä selvityksiä, mm. Liikennejärjestelmän vaikutukset ilmanlaatuun (1997), sosiaalisten vaikutusten arviointi ja keskeisimpien hankkeiden vaikutusten tarkastelut. Ansioita ja ongelmia: + Vuorovaikutus eri tahojen kanssa oli runsasta (vrt. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva 2020). + Vaikutusten käsittely on monipuolista, ja työssä on otettu askel hyvinvointivaikutusten tarkastelun suuntaan. + Työstä on teetetty jälkikäteisarviointi (Kaljonen 2000), jossa on tarkemmin käyty läpi arvioinnin toimivuutta. - Vaihtoehtojen väliset erot jäivät pieniksi. Kaljosen mukaan toimintalinjat eivät tarjonneet selkeitä vaihtoehtoja tai välineitä, mihin perustaa päätöksiä (2000, 49). Tämä johtui pitkälti siitä, että liikkumavara vaihtoehtojen muodostamisessa rajattiin jo etukäteen varsin kapeaksi (Kaljonen 2000, 30-31). - Vertailu olisi voitu esittää selkeämmin taulukkona. Vaihtoehtoja olisi voitu arvioida vielä suhteessa tavoitteiden toteutumiseen. - Vaihtoehtojen yhteys valmiiseen suunnitelmaan ei käy ilmi. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden arviointi edustaa tässä katsauksessa yleisimmän eli valtakunnallisen tason arviointia. Alueidenkäyttötavoitteiden tarkoitus on ohjata alueiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä koko maassa (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle , 46). Tavoitteiden arvioinnissa on sovellettu ohjeita suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (Ympäristöministeriö 1998) ja työn tarkoituksena on tuottaa tietoa muotoiltavien alueidenkäyttötavoitteiden vaikutuksista (Diskurssi Oy 2000, 1). Työssä käsiteltävät vaihtoehdot ovat 0: tavoitteiden ilmaisema asiaintila ei toteudu ainakaan siinä mitassa kuin tavoitteiden toteutuessa ja 1: tavoitteet toteutuvat. Arviointi on laadullista ja kirjallisuuteen pohjautuvaa. Tarkasteltavina ovat ympäristövaikutukset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, vaikutusketjut, vaikutusten suunta ja yhteisvaikutukset. Lisäksi tarkastellaan vaikutusten merkittävyyttä, epävarmuuksia sekä tavoitteiden toteutumista edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. (Diskurssi Oy 2000, 2-3.) Vaikutukset ryhmiteltiin kohteen mukaan: 1. Alue- ja yhdyskuntarakenne, 2. Liikenne ja yhdyskuntahuolto, 3. Luonnonvarat ja luonto, 4. Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuripe- 11

14 rintö, 5. Ihmiset ja yhteisöt, 6. Talous ja elinkeinot sekä 7. Suunnittelu ja päätöksenteko. Arvioinnissa kerrotaan, millaista kehitystä tavoitteiden toteuttaminen tukee ottamatta kantaa siihen, millaista kehitys olisi ilman tavoitteita. 0-vaihtoehto toimii siis vain vertailun pohjana. Arviointityö on kytketty arviointiselostuksen mukaan tiiviisti vuorovaikutukseen ja tavoitteiden valmisteluprosessiin alusta lähtien. Vuorovaikutusmahdollisuudet suunnattiin lähinnä organisoituneille tahoille. Ansioita ja ongelmia: + Arvioinnin eri vaiheet ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. - Raportoinnin ongelmana on se, että arviointiraportissa kuvataan vain vaikutukset eikä kerrota, mitä tavoitteet ovat ja mihin tavoitteeseen kukin vaikutus liittyy. Tähän saattaa vaikuttaa tavoitteiden yleisluonteisuus sekä tavoitteiden muotoutuminen rinnan vaikutusarviointien kanssa. 2.4 Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma Uudenmaan kaupunkipoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään kestävää kehitystä ja hyvää elämänlaatua Uudellamaalla sekä valvotaan jäsenkuntien ja koko maakunnan etuja suhteessa valtiovaltaan ja Euroopan unioniin. Ohjelman tavoitteet on määritelty tältä pohjalta (Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma 2000, 18). Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman vaikutusten arviointi edustaa arvioinnin suppeaa muotoa. Ohjelmaraportin vaikutusten arviointia koskeva luku käsittää neljä sivua (Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma 2000, 44-47), eikä mahdollisen laajemman arviointiraportin olemassaoloa mainita. Arviointia koskevassa luvussa käsitellään ensin arvioinnin tarpeellisuutta ja tasoa. Samalla todetaan, ettei yksityiskohtaiseen arviointiin ole mahdollisuuksia ja arviointi tehdään samalla tarkkuudella kuin itse ohjelmateksti. Vaihtoehtojen tarkastelun todetaan tapahtuneen visiotarkasteluna ja ne on kuvattu Uusimaa 2020-skenaariot -raportissa (1997) (ks. luku 2.1 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020). Ohjelman taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia on kuvattu kahden sivun verran. 2.5 Oulun seutuyleiskaava 2020 Seutuyleiskaava on kuntien yhteinen yleiskaava, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jossa tutkitaan kaikkiin seudun kuntiin vaikuttavia maankäyttö- ja liikennekysymyksiä, seudullisten hankkeiden sijoitusvaihtoehtoja ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuja (Oulun seutuyleiskaava 2000, 2). Seutuyleiskaavan suunnittelutaso on tässä käsiteltävistä esimerkeistä lähinnä pääkaupunkiseudulla tehtävien PKS ja PLJ suunnitelmien tasoa. Oulun seutuyleiskaavatyöhön liittyvä vaikutusarviointi perustuu seudulla aiemmin tehdyillä selvityksillä kerättyyn tietoon. Arviointityössä on tätä kirjoitettaessa saatu vaihtoehtojen vertailu suoritettua. Oulun seutuyleiskaavan arvioinnissa on käsitelty kolme eri rakennemallivaihtoehtoa (keskusmalli, ketjumalli ja painopistemalli), joissa on samat työpaikka- ja asukasmäärät, mutta uuden asutuksen määrä ja painopiste, palveluverkko ja kuntakohtaiset asukasmää- 12

15 rät vaihtelevat (Oulun seutuyleiskaava 2000, 12). Rakennemallit sisältävät liikennejärjestelmäkuvaukset. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten kuvaamiseen. Liikenteessä tapahtuvia muutoksia kuvataan mm. suhteessa työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on suppeahko käsittäen kuvauksen rakennemallin toteuttamisen seurauksena syntyvistä ympäristöistä, liikkumisen turvallisuuden ja tasa-arvon sekä melun ja päästöjen kehityksen. Ihmisten toimintatapojen muutoksesta tai laajemmista syy-seurausketjuista tehdään vain vähän oletuksia. Syntyviä vaikutuksia tarkastellaan eri rakennemallien välisenä vertailuna sekä suhteessa työn alussa määriteltyihin tavoitteisiin, eli tarkastelu noudattaa tavoitemallin periaatteita. Mallien välille ei syntynyt kovin suuria eroja, joskin malli C eli painopistemalli mainitaan usein tavoitteet parhaiten täyttävänä vaihtoehtona. Rakennemallitarkastelusta on tarkoitus käydä kansalaiskeskustelua. Jatkoon on mahdollista valita joko yksi malleista tai luoda niitä yhdistelemällä uusi vaihtoehto. Ansioita ja ongelmia: + Mallien kuvaus on selkeää. - Vaikutusarvioinnit ovat suppeahkoja ja taitto haittaa luettavuutta. 2.6 Rataverkko ohjelma Rataverkko ohjelman tavoitteena on Ratahallintokeskuksen toimintastrategiana toimivan suunnitelman luominen. Työssä vaikutusten arviointi on nivottu kiinteäksi osaksi suunnitelman laatimista. Vaikutusten arviointi noudattaa tavoitemallin kulkua: ensin muodostetaan tavoitteet ja tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia, sitten muodostetaan vaihtoehdot, tehdään vaikutustarkastelut, yhdistetään vaihtoehdoista rataverkko ohjelma ja tehdään loppuraportti (Rataverkko ohjelman 2000, 17). Vaihtoehtoja on neljä ja ne ovat teoreettisia: niiden tarkoitus on tuoda esiin toimenpiteiden vaikutuksia, jotta oikean kombinaation valinta helpottuisi (mt. 29). Vaihtoehdoista arvioidaan taloudelliset vaikutukset eri osapuolten (kustannukset palvelun tuottajalle, liikennöitsijöille ja asiakkaille) kannalta, vaikutukset alueelliseen ja sosiaaliseen tasaarvoon sekä ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset. Epävarmuuksia ei käsitellä erikseen, mutta esim. laskentamallien lähtöoletuksia on lyhyesti selostettu. Tarkastelussa mukana olleiden hankkeiden rajausta ja siinä mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia on käsitelty sivuilla Ansioita ja ongelmia: + Raportti on selkeä ja vaikutusten arviointi on kytketty suunnitelman laatimiseen. 13

16 2.7 Tienpidon linjaukset 2015 Tielaitos on tehnyt Tienpidon linjaukset 2015 projektin yhteydessä strategisen tason vaikutusten arvioinnin, jota voidaan monessa suhteessa pitää onnistuneena. Tienpidon linjausten tavoitteet pohjautuvat liikennejärjestelmän yleistavoitteisiin ja ne on priorisoitu kolmeen luokkaan. Työssä käytetään tavoitemallia ja vaihtoehdot on muodostettu käyttäjäryhmittäin: 1. henkilöautoliikenne, 2. kevyt- ja joukkoliikenne sekä 3. elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Vaihtoehtojen muodostamiseen oli ehdolla myös muita tapoja, jotka on kerrottu raportissa (Tienpidon linjaukset 2015: Taustat 2000, 68). Vaikutuksia kuvataan suhteessa tavoitteiden toteutumiseen. Vaikutukset on ensin arvioitu eri vaihtoehtojen osalta ja sitten valitun linjauksen osalta. Arviointi sisältää aluekohtaisia ja käyttäjäryhmittäisiä taulukointeja vaikutusten suunnasta, mikä helpottaa informaation ymmärtämistä. Toisaalta pelkistäminen myös jättää osan informaatiosta huomiotta. Työssä käsitellään myös arviointiin liittyviä epävarmuuksia ja linjausten toteutumisen seurantaa. Ansioita ja ongelmia: + Ulkopuolisen auditointiryhmän arvio löytyy raportin lopusta. Työtä on kiitelty monessa suhteessa, mm. arvioinnin ja linjausten valmistelun kytkennästä. Myös puutteita on löytynyt (perustelujen esittäminen, sidosryhmien näkemysten käsittely ym.). Pääsääntöisesti työtä pidetään askeleena hyvään suuntaan. 2.8 Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma Savo-Karjalan tiepiirin pitkän tähtäyksen suunnitelmassa linjataan tienpidon periaatteita rajatulla alueella (vrt. luku 2.7) Työhön liittyvä vaikutusten arviointi on varsin saman tyyppinen kuin edellinen. Arviointi perustuu tavoitemallin käyttöön ja myös vaihtoehdot ovat pääpiirteittäin samat kuin edellisessä. Vaihtoehtoja vertailtiin osatehtävittäin, jotka oli johdettu tavoitteiden ryhmittelystä. Kustakin osatehtävästä laadittiin kaavio, joka sisälsi nykytilan, tavoitteiden, mittareiden, indikaattoreiden ja arvioinnin menetelmien kuvauksen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi perustui muissa osatehtävissä koottuun tietoon. Arvioinnissa rajattiin ulos ne mahdolliset vaikutukset, joihin tienpidolla ei kuitenkaan käytännössä vaikuteta. Esimerkiksi tienpidolla ei vaikuteta julkisen liikenteen järjestämiseen, mutta julkisen liikenteen turvallisuuteen ja mahdollisuuteen pysyä aikataulussa vaikutetaan. Vuorovaikutus järjestettiin edustuspohjaisena: sidosryhmäseminaareja (4 kpl), sidosryhmätapaamisia (10 kpl), ohjausryhmätyöskentelyä, lausuntomenettely. Tiedotus tapahtui joukkoviestinten kautta. Tienkäyttäjäryhmien liikkumisolosuhteiden kehitys verrattuna nykytilanteeseen on esitetty taulukkona (Savo-Karjalan tienpidon suunnitelma: Luonnos , 77; ks. myös 14

17 Tienpidon linjaukset 2015, 97). Esitystapa konkretisoi vaikutukset ja tekee selväksi myös sen, että linjaus voi vaikuttaa joidenkin liikkumiseen myös negatiivisesti (so. kaikkea ei voi saada ). Kunkin toimintalinjavaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on taulukoitu tienpidon osa-alueittain (hoito, ylläpito, investoinnit) (mt ). Tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa on ilmaistu asteikolla Mukana on myös arvio tavoitteen tärkeydestä. Valittu toimintalinja on perusteltu vaikutusarvioiden tuloksilla ja arvioitu samoin kuin tarkasteluvaihtoehdot. Ansioita ja ongelmia: + Arviointi on saman tapainen kuin edellinen. Vaikutusten perustelut ja arviointitapa on tuotu esiin selkeämmin. - Lausuntokierroksella huomautettiin kansalaisten suoran vaikutusmahdollisuuden puutteesta, minkä seurauksena avattiin palautekanava Tielaitoksen internet-sivuille. 2.9 TASE 2010 Tampereen seudun liikennejärjestelmä Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on tehty vuonna Liikennejärjestelmän tavoitteet on sovitettu kestävän kehityksen käsitteeseen. Arviointityön lähtökohtina ovat väestö- ja työpaikkaennusteet. Yleisen talouskehityksen tai autoistumiskehityksen vaikutuksia ei käsitellä. Vaihtoehtoina ovat A. väljä ja B. tiivis rakenne. Vaihtoehtoihin on sisällytetty päivittäistavarakaupan rakennevaihtoehdot. Sosiaalisten vaikutusten yhteydessä vaihtoehtoja kutsutaan nimillä A. nykyinen trendi ja B. kestävän kehityksen suunta. Arviointi ja vertailu on raportoitu hieman epäselvästi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi käsittää päättäjien, asukkaiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden vertailua, mutta ei varsinaisesti sosiaalisia vaikutuksia. Suunnitelman esitteessä todetaankin, että erityinen paino on arvostusten mittaamisella. Vaihtoehtojen vertailussa käytetään "kriteereitä", joiden muodostamista ei selosteta. Kriteerit muistuttavat PKS arvioinneissa käytettyjä teemoja. Epävarmuuksia on käsitelty selkeästi. Arvioinnin merkitystä suunnitelmalle ei selosteta. Valmiin suunnitelman kärkihankkeina on etupäässä muita kuin suuria rakennushankkeita, esim. asuntoalueiden liikenteellinen rauhoittaminen, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. Tästä päätellen arvostusten mittaamisen tulokset on otettu huomioon päätöksenteossa, mikä oli yksi tavoitteista (Liikennejärjestelmä yhteistyönä 1997, 5). Ansioita ja ongelmia: + Epävarmuuksia on käsitelty selkeästi. - Työstä tehdystä vaikutusten arvioinnista näkyy jossain määrin arviointimenettelyn kehittymättömyys. - Arvioinnin nivominen suunnitteluun on epäselvää. - Sosiaalisten vaikutusten arviointi käsittelee vaihtoehtojen kannatusta eikä niinkään vaikutuksia. 15

18 2.10 Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen Uudellamaalla Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen Uudellamaalla on sijoittumisselvitys, jonka tekemisessä on hyödynnetty vaikutusten arviointien yhteydessä käytettyä tapaa vertailla erilaisia kehityslinjoja. Raportin tehtävänä on tarjota informaatiota seutusuunnittelulle, joten tavoitteita kaupan sijoittumiselle ei ole määritelty. Työssä tarkastellaan kahta kehityslinjavaihtoehtoa eli trendin mukaisen kehityksen ja aktiivisen yhdyskuntasuunnittelun vaihtoehtoja, joita verrataan nollavaihtoehtoon. Tarkastelu keskittyy kaupan rakenteessa ja liikenteessä tapahtuvien muutosten arviointiin. Myös muita vaikutuksia käsitellään jonkin verran. (Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen Uudellamaalla 1997.) Ansioita ja ongelmia: + Positiivista huomiota raportissa herätti mallien luotettavuuden ja muiden epävarmuustekijöiden käsittely. Lisäksi kiinnostavaa on se, että vaikutusarviointityötä käytetään informaation tuottamisen välineenä muulloinkin kun lain edellyttämissä tapauksissa Yhteenveto vaikutusten arvioinneista Esimerkeiksi valitut arvioinnit ovat laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan hyvin vaihtelevia: toisissa töissä on pyritty tuottamaan tietoa vaikeastikin selvitettävistä asioista ja vaikuttamaan päätöksentekoon, toisissa töissä vaikutuksia on käsitelty vain siinä mittakaavassa kuin lain voidaan olettaa velvoittavan. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu keskeisiä piirteitä tämän työn yhteydessä käsitellyistä vaikutusten arvioinneista. 16

19 Taulukko 1. Suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnin esimerkkitapausten keskeisiä piirteitä Arvioinnin kohde (vuosi) Tavoitteet Vaihtoehdot Arviointitapa Epävarmuuksien käsittely Ansiot / ongelmat (+/-) Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020 (1998) Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998 (1998) 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2000) Vision mukaiset halutut vaikutukset voidaan käsittää tavoitteiksi. 9 kohtaa koskien maankäyttöä, liikennemuotoja, turvallisuutta, ympäristöä, taloutta ja suunnitelman toteuttamista. Samat kuin PLJ 1994:ssa. Muodostettu rinnan arvioinnin kanssa 1. Tarkasteltavana PKS 2020 maankäyttöarvion ja PKS 2020 vision toteutuminen, ei vaihtoehtoja. 1. Ajoneuvoliikennepainotteinen toimintalinja 2. oukkoliikennepainotteinen toimintalinja - näitä verrataan nykytilaan ja PLJ 1994:ään. 0. Tavoitteet eivät toteudu. 1. Tavoitteet toteutuvat. - Jää raportin perustella epäselväksi. - Perustuu vuorovaikutukseen, lehdistöanalyysiin ja PLJ-selvityksiin. - Kunnallistaloudellisia vaikutuksia laskettu. - Laadullista arviointia ja laskentamalleja. - Tehty runsaasti erillisselvityksiä, mm. sosiaalisista vaikutuksista. - Laadullinen, pohjautuu kirjallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Ei mainita, tosin erilaisia näkemyksiä tuodaan esiin. Ei omaa kappaletta, mutta epävarmuuksista kerrotaan tekstissä. Tuodaan esiin. + Runsas vuorovaikutus. - Metodit ja arvioinnin merkitys jäävät hämäriksi. + tehty jälkikäteisarviointi työn onnistumisesta. + tarkastelua laajennettu hyvinvointivaikutusten suuntaan. - Raportissa ei suoraa kytkentää toimintalinjan valintaan tai päätöksentekoon. + Arvioinnin vaiheet kuvattu selkeästi. - Yleisluontoiset tavoitteet. - Raportissa ei kuvata tavoitteita. 1 Ulla-Riitta Soveri (ympäristöministeriö): esitelmä Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi seminaarissa

20 Arvioinnin kohde (vuosi) 4. Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma (2000) 5. Oulun seutuyleiskaava (2000) 6. Rataverkko ohjelma (2000) Tavoitteet Vaihtoehdot Arviointitapa Epävarmuuksien käsittely Määritelty raportin alussa. Vaihtoehtoja käsitelty visiotarkasteluna Laadullinen, yleispiirtei- Ei mainita erikseen. Mm. kestävä kehitys on ennen nen, ei kuvata tarkemmin. yksi tavoitteiden perusteluistasimaa strategian laadintaa (Uu skenaariot), nyt tutkitaan valitun oh- Ylemmäntasoisis-ta suunnitelmista johdetut tavoitteet sekä seudulliset väestö- ja työpaikkatavoitteet. Tavoitteet muodostettu mm. liikennejärjestelmän ja rautatieliikenteen tavoitteiden sekä toimintaympäristön muutospaineiden ja käyttäjien tarpeiden pohjalta. jelman vaikutuksia. Kolme rakennevaihtoehtoa: Keskus-, ketju- ja painopistemalli. 0. Vertailu-ve 1. Henkilöliikenne 2. Tavaraliikenne 3. Yhdistelmä Tavoitemalli, vaikutusarvioinnit perustuvat kokonaan aiemmin tehtyihin selvityksiin 2. Tavoitemalli - liikennemääriä ja kustannuksia laskettu - muiden vaikutusten arviointi laadullista Epävarmuuksia ei käsitellä erikseen. Ei käsitellä erikseen, mutta mm. mallien laskentaperusteita on selitetty. Ansiot / ongelmat (+/-) - Arvioinnin tekotapaa ei kuvata, eikä kerrota onko jostain saatavissa laajempi selvitys. - Vaikutusarvioinnit vaikuttavat melko suppeilta, taitto haittaa luettavuutta. - Mallien väliset erot pieniä. + Rakennemallien kuvaus selkeää. + Selkeys + Vaikutusarvioinnin nivominen muuhun suunnitteluun 2 Ympäristötaito Oy:n saatekirjeen maininta. 18

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA

UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA LIITE 2A UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA TYÖOHJELMA 27.11.2006 1 TYÖN KUVAUS 3 1.1 Työn tausta 3 1.2 Työn tavoitteet 3 1.3 Suunnittelualue 4 1.4 Kehityskuvan liittyminen muuhun

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje / 29/12/2003 / 1 Yleisohjeen tarkoitus Yhteiset periaatteet tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden arviointiin Lisäksi tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja menetelmiä

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Maankäyttö ja liikenne. Matti Pallasvuo 7.10.2006

Maankäyttö ja liikenne. Matti Pallasvuo 7.10.2006 Maankäyttö ja liikenne Matti Pallasvuo 7.10.2006 220 200 180 160 140 Väestö, työpaikat sukkulointi indeksi 1996=100 YTV-alueen väestö YTV-alueen työpaikat Työmatkasukkulointi (kaikki) HS ulkopuolelta sukkuloivat

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen hyödyntäminen YVA- ja SOVA-arvioinneissa Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-koulutustilaisuus Suomen ympäristökeskus, 25.9.2015 Järjestelmällinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Urban Growth Boundary

Urban Growth Boundary Urban Growth Boundary mallin kehittäminen hajarakentamisen hallintaan Suomessa Taustoja ja luonnostelua hankkeen toteutuksesta 16.3.2011 Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kyse on palveluvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot