MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 MAALAHDEN KUNTA MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20392

2

3 KAAVASELOSTUS / I Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaavoituksen ja päätöksenteon vaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutus Selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Selvitykset Nykytila Kaavoitusalue ja sen lähialueen kuvaus Sijainti Asutus Maanomistus Liikenne Sähköverkko Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja päätökset Luonnonolot Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavesi Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Eläimistö Linnusto Suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kulttuuriympäristön tai maisemanhoidon kannalta valtakunnallisesti arvokkaat alueet (vma) Kulttuuriympäristön tai maisemanhoidon kannalta maakunnallisesti arvokkaat alueet (ma) UNESCO maailmanperintökohde... 19

4 KAAVASELOSTUS / II Salomaa Kristina Muinaismuistot Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Suunnittelilla olevat tuulivoimapuistot Granskog tuulivoimapuisto Muut tuulivoimapuistot Kaavoituksen tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa Kaavoituksen vaiheet Kaavoituksen vireilletulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksytty kaava Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueidenkäyttöä koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Muut merkinnät ja määräykset Yleiset määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Yleistä vaikutustenarvioinnista Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset Meluvaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Rakentamisen aikaiset vaikutukset Käytönaikaiset vaikutukset Varjostus- ja välkevaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Käytönaikaiset vaikutukset Vaikutukset kallio- ja maaperään Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin Kasvillisuus... 38

5 KAAVASELOSTUS / III Salomaa Kristina Eläimistö Suojelualueet Vaikutukset linnustolle Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Menetelmät ja vaikutusalueet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmavalvontaan sekä lentoesteluvat Vaikutukset tietoliikenneyhteyksiin Vaikutukset turvallisuuteen Yhteisvaikutukset Arvioidut yhteisvaikutukset Melu Varjostus Linnusto Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Ihmisten elinolot Maisema Liikenne OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN SEKÄ MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN SUHDE YHTEYSVIRANOMAISEN YVA-SELOSTUKSESTA ANTAMAAN LAUSUNTOON OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN KIRJALLISUUS... 64

6 KAAVASELOSTUS / IV Salomaa Kristina Liitteet: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 2. Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset. Liite 3. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. Liite 4. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta. Liite 5. ELY-keskuksen lausunto Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston Natura arvioinnista. Tuulivoimapuiston kaavoitusta on edeltänyt Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVAmenettely). YVA-menettelyyn liittyvä materiaali on saatavilla Ympäristöhallinnon verkkosivuilla

7 KAAVASELOSTUS / V Salomaa Kristina Yhteenveto Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston osayleiskaava koostuu kokonaisuudessaan 15 voimalasta, jotka ovat jakautuneet Maalahden ja Korsnäsin kuntien alueille niin, että Maalahdessa sijaitsee kolme voimalaa ja Korsnäsissä 12. Tuulivoimapuiston kaavoitusta on edeltänyt YVA-menettely, jossa tuulivoimapuiston vaikutuksia on selvitetty Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lain (468/1994) ja lain muutoksen (458/2006) mukaisesti. YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen) YVA-selostuksesta antamaan lausuntoon. Kaavoitusprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. OAS on ollut nähtävillä vuoden 2014 aikana. Tämä on kaavaluonnoksen selostus. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jona aikana osallisilla on mahdollisuus antaa suullinen tai kirjallinen mielipide kaavasta. Saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta osalliset voivat jättää muistutuksen. Mielipiteille ja muistutuksille laaditaan vastineet. Kaava hyväksytään Korsnäsin ja Maalahden kunnissa omien osa-alueiden osalta. Kunnanhallitukset hyväksyvät kaavat, jonka jälkeen kunnanvaltuustot hyväksyvät ne. Kaavaluonnos perustuu YVA-selostuksessa arvioidun vaihtoehto 3 perusteella. Alla esitetään yhteenveto YVA-menettelyn yhteydessä arvioiduista vaikutuksista. Melun osalta yhteenveto on muokattu sitten YVA-selostuksen, koska kaavaluonnoksen yhteydessä melumallinnus on laadittu matalemmalla voimaloiden lähtömelutasolla. Myönteisiä vaikutuksia Ei vaikutuksia Vähäisiä haitallisia vaikutuksia Kohtalaisia haitallisia vaikutuksia Merkittäviä haitallisia vaikutuksia VAIHTOEHTO 3 15 VOIMALAA Melu Varjostus ja välke Vaihtoehto on mallinnettu voimalalla, jonka lähtömelutaso on 105,9 db(a). Rakentamisen aikana asutus Molpen, Häggvikin ja Petolahden kylissä voivat altistua kohtalaisille vaikutuksille johtuen raskaiden kuljetusten määrästä. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle alittuvat kaikissa kohteissa tuulivoimapuiston ympärillä. Alueella, jossa tuulivoimaloiden ääni ylittää 35 db(a), sijoittuu 8 vakituista rakennusta, mutta ei yhtään vapaa-ajan asuntoa tai luonnonsuojelualuetta. Yhteismallinnuksessa, jossa huomioidaan Granskogin tuulivoimahanke, melualueelle 35 db(a) sijoittuu toiset 7 vakituista rakennusta. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot alittuvat kuitenkin reilusti. Matalataajuinen melutaso alittaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvot asumisterveydelle lähellä sijaitsevissa kohteissa. Varjostuksen osalta suositusarvo 8 tuntia vuodessa ylittyy kolmen vakituisen rakennuksen kohdalla, muttei vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Teoreettinen varjostusvaikutus on vähintään kohtalainen muutamalle lähirakennukselle. Rakennukset sijaitsevat eteläisessä Molpessa. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistosta syntyy arviolta pienet varjostusvaikutukset. Mallinnus vastaa tilannetta, jolloin alue puiston ympärillä on avohakkuuta. Todellisuudessa puistoa ympäröivä metsä vähentää vaikutuksia niin, että ne pääasiassa jäävät tuulivoimapuiston alueelle. Jos varjostusvaikutukset asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille koetaan häiritseviksi, voidaan vaikutuksia lieventää ajamalla voimaloita alas niin, että suositusohjearvot eivät ylity tai vaikutukset koetaan kohtuuttoman häiritseviksi.

8 KAAVASELOSTUS / VI Salomaa Kristina Ilmanlaatu ja ilmasto Kallio- ja maaperä Vaikutukset rakennusaikana eivät ole merkittävät. Hanke toteuttaa Suomen tavoitteita uusiutuvan energian tuotannon korottamisessa. Tuulivoimapuiston sähköntuotanto pienentää kasvihuonepäästöjä suhteessa nollavaihtoehtoon. Vaihtoehdossa 3 vuosittaiset hiilidioksidipäästöt pienentyvät noin tonnilla suhteessa nollavaihtoehtoon. Vaikutukset kohdistuvat rakennusalueille. Vaikutukset ovet pienimmät vaihtoehdossa 3, koska voimloiden määrä on pienin. Vaikutusalueella ei sijaitse geologisesti arvokkaita kohteita. GTK:n alustavan arvioinnin mukaan alueella esiintyy hyvin epätodennäköisesti happamia sulfaattimaita. Riskit maaperään kohdistuvista vaikutuksista on hyvin pieni käytön aikana, koska kemikaalien käyttö on pienimittakaavaista, niiden käyttö valvottua ja voimaloihin kohdistuu säännöllisiä huoltoja. Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus Linnusto Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheeseen, jolloin valuma ja sedimenttikuormitus voi tilapäisesti kasvaa rakennuspaikkojen lähellä. Tuulivoimaloiden perustusten tekniikka valitaan pohjamaan tutkimusten perusteella vaikutusten vähentämiseksi. Alueella ei sijaitse kalataloudellisesti arvokkaita tai suojeltuja järviä tai lampia. Hankealueella sijaitsee kaksi ojittamatonta suota, joiden arvioidaan olevan paikallisesti arvokkaita. Tuulivoimapuiston rakenteet eivät vaikuta kohteiden vesitasapainoon. Hankealueen sisällä sijoittuu kolme pohjavesialuetta. Näille alueille ei ole sijoitettu rakenteita. Hankealueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Långträskmossenin ja Dermossenin ojittamattomien soiden alueille. Metsäympäristöjen luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ovat lehtomaisilla kangasmetsäalueilla, jotka ovat säästyneet hakkuilta ja ovat kasvillisuuden kannalta monipuoliset. Hankealueen luonnon monipuolisuuden kannalta alueen ainoa lampi, Stenträsket, on arvokas. Lampi ylläpitää monipuolista lajikirjoa alueella. Arvokkaat alueet on huomioitu suunnittelussa eikä voimaloita ole sijoitettu näille. Uusi huoltotie ylittää Järpkärretin vanhan metsän ja aiheuttaa lieviä vaikutuksia kohteelle. Voimala nro 10 sijoittuu noin 75 metrin etäisyydelle Metsäkeskuksen ympäristötukikohteesta ja pystytysalue tarkoittaa että lievä reuna-alue voi syntyä kohteen kohdalla. Vaikutukset ovat pienet. Vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1, mutta ovat pienemmät koska voimalamäärä on pienempi ja näin ollen johtaa muutoksiin elinympäristössä pienemmällä alalla. Rakentamisaika on myös lyhyempi kuin suuremmissa vaihtoehdoissa. Suojelullisesti arvokkaat lintulajit, joita on havaittu rakennuspaikkojen välittömässä läheisyydessä, ovat: teeri (voimala 3), pyy (voimala 4), pikkusieppo (voimala 10) ja metso (voimalat 14 ja 15). Näiden lajien reviirit ovat melko suuret ja koostuvat talousmetsäalueesta. Näistä lajeista herkimmät ovat teeri ja metso koska lajit ovat silmälläpidettäviä. Vaikutukset suojelullisesti arvokkaille lajeille ovat merkityksettömät. Tuulivoimalat ovat törmäysriski linnuille. Lintujen liikkeet kaava-alueella huomioiden hanke voi toteutuessaan johtaa korkeintaan 30 linnun kuolemaan. Vaihtoehdossa 3 etäisyys Dermossenin ja voimaloiden välillä on pidempi, jolloin suoalueen lähellä sijaitseva monipuolisempi linnusto hyötyy. Linnusto, jatkuu Vaikutukset muuttavalle linnustolle ovat pienemmät vaihtoehdossa 3 kuin 1 ja 2, koska voimaloita on vähemmän. Tuulivoimapuisto muodostaa korkeintaan 3,5 x 3 kilometrin esteen lintujen muuttoreitillä ja sen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston muoto on rannikon suuntainen, joka tarkoittaa että se on helpommin ohitettavissa. Lounais-kaakko-suunnassa tuulivoimapuisto on vain 1,8 km leveä. Teoreettinen laskennallinen määrä lintujen törmäyksiä on 35 yksilöä vuosittain (Rydell ym. 2012). Vaikutusten arvioidaan olevan hyvin pienet ja todennäköisyys siihen, että ne johtaisivat merkittäviin vaikutuksiin millekään kaava-alueen läpi muuttavalle lajille, ovat hyvin pienet. Tuulivoimapuistosta aiheutuva estevaikutus ei arvion mukaan vaikuta millään merkittävällä tavalla lintujen muuttoon Pohjanmaalla.

9 KAAVASELOSTUS / VII Salomaa Kristina Muu eläimistö Suojelualueet Hanke muuttaa pienissä määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä eläimistölle. Suojelunarvoisiin lajeihin ei muodostu suoria vaikutuksia. Alueelle tavalliset eläimet ovat jo tottuneet metsätalouden mukanaan tuomiin vaikutuksiin ja häiriöihin. Vaikutukset vaihtoehdosta 3 ovat pienimmät pienimmän voimalamäärän takia. Vaikutukset Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston paikallisille lepakkopopulaatioille ovat arviolta pienet. Hankkeen ei myöskään arvioida aiheuttavan vaikutuksia tärkeälle ruokailualueelle kaavaalueen länsireunassa. Riittävä suoja-alue säästetään. Selvitysten perusteella Molpe-Petolahden alue on merkitykseltään korkeintaan kohtalainen muuttoreitti kansallisella tasolla, vaikka alue sijoittuu vain 2 km etäisyydellä rannikosta. Vaikutukset muuttaville lepakoille ovat merkitykseltään pienet tai paikallisesti korkeintaan kohtalaiset. Vaikutukset ovat pienimmät vaihtoehdossa 3, koska voimaloiden määrä korreloi teoreettisen törmäysriskin kanssa. Liito-oravaa ei tavattu alueella. Hankkeelle on laadittu Natura-arviointi luonnonsuojelulain 65 mukaisesti. ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan enemmän kuin pieniä vaikutuksia toteutuessaan vaihtoehdon 3 mukaisesti. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Elinkeinot Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteelle. Tuulivoimapuisto suunnitellaan toimintaan soveltuvalle alueelle ja se tukeutuu pitkälti olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hanke hyödyntää mm. uusiutuvia energialähteitä ja vaikutukset ovat myönteiset. Vaikutukset maankäytölle ovat pienet ja ne kohdistuvat pääasiassa voimaloiden rakennuspaikoille, huoltoteille ja sähköasemalle. Yhteensä nämä vievät alle 1% hankealueen pinta-alasta. Maakuntakaavassa hankealueelle on merkitty pohjavesialue ja mv-alue. Tuulivoimapuisto ei heikennä näitä merkintöjä. Alue on vaihemaakuntakaavassa merkitty seudullisen tuulivoimapuiston alueeksi. Vaihtoehdossa 3 kaikki voimalat sijoittuvat tv-1-alueen sisälle. Hankkeen ei arvioida tuottavan merkittäviä vaikutuksia alueen metsätaloudelle. Vaihtoehdossa 3 kaksi voimalaa sijoittuvat peltojen läheisyyteen ja hajauttavat näitä. Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1000 metrin etäisyydelle turkistarhoista. Tarhat sijoittuvat varjostusalueen 8 h/a ja melualueen 40 db(a) ulkopuolelle. Työllisyysvaikutus kunnassa on arvion mukaan noin 99 työvuotta. Tieliikenne, tutka ja visttintäyhteydet Liikenne kuljetusreiteille aiheutuu rakennusaikana. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät erikoiskuljetuksista, jotka voivat aiheuttaa lyhytaikaisia häiriöitä liikenteeseen. Rakennusaikana kuljetukset alueelle tapahtuvat valtatie 8 kautta Petolahdentielle, Korsbäckintielle ja Råbackantielle sekä Rantatien kautta. Alustavien suunnitelmien mukaan kaava-alueelle rakennetaan kaksi sisääntuloa; yksi kaava-alueen luoteisosista ja yksi kaava-alueen lounaisosista. Laskennallinen määrä raskaita kuljetuksia ovat 6000 ja erikoiskuljetuksia 195. Digita Oyn lausunnon mukaan tv-vastaanotto 140 asunnolle Korsbäckissä ja Långbackvägenin varrella voi häiriintyä. Koska voimaloiden määrä on pienempi kuin lausunnossa otetaan huomioon, on luultavaa että vaikutukset ovat pienemmät.

10 KAAVASELOSTUS / IIX Salomaa Kristina Maisema ja kulttuuriperintö Muinaismuistot Lähimmät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet ovat Petolahden kirkonseutu (RKY 1993) Molpen kalastajakylä ja kalasatama (RKY 2009 ja 1993) sekä Korsnäsin kirkko ja pappila (RKY 2009 ja 1993). Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Övermalax - Åminne, joka sijoittuu yli 12 km etäisyydelle. Asutus lähialueella sijoittuu pääasiassa Petolahden ja Molpem kylissä sekä olemassa oölevan tiestön yhteydessä. Tuulivoimalat näkyvät parhaiten laajoille viljelyalueille ja merelle. Maisemavaikutukset Petolahden kylään ovat kohtalaiset. Ympäröivä metsä lieventää maisemavaikutuksia Molpeen. Lähellä kaava-aluetta sijaitseville arvokohteille ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Uloimmat voimalat varustetaan kirkkaille vilkkuvilla lentoestevaloilla päivällä ja punaisella, jatkuvalla valolla yöllä. Lentoestevalot eivät aiheuta maisemavaikutuksia päiväsaikaan ja yöllä vaikutukset ovat pienet. Museoviraston mukaan alueella ei sijainnut ennestään muinaismuistoja. Muinaismuistoinventoinnin yhteydessä löydettiin kaksi kohdetta, joista toinen oli pitkälle tuhoutunut. Vaikutuksia ei kohdistu kohteelle Hultholm, koska sen läheisyyteen ei ole sijoitettu rakenteita. Lähimmillään voimala sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Yhteisvaikutukset Tuulivoimapuisto ei estä ihmisiä liikkumasta alueella tai käyttämästä aluetta virkistykseen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen ovat pääasiassa koettuja; voimaloiden näkyvyys ja ääni sekä liike voidaan kokea häiritsevinä. Asukaskyselyn mukaan (otanta 500 taloutta, 173 vastausta = vastausprosentti 35) 47 % arvioivat vaikutusten asuinviihtyvyyteen olevan hyvin tai melko kielteiset, 32 % olivat sitä mieltä, että hankkeella ei ole vaikutusta ja 15 % arvioivat vaikutusten olevan hyvin tai melko positiiviset. Asukaskyselyn perusteella tuulivoimapuistolla arvioitiin olevan kielteisimmät vaikutukset asuinalueen maineeseen, ympäristön laatuun ja virkistyskäyttöön. Lähellä sijaitsevat hankkeet, joilla voisi olla yhteisvaikutuksia Molpe-Petolahden kanssa on Granskogin, Poikelin ja Petolahden Ribäckenin ja Långmossan tuulivoimapuistot. Molpe-Petolahden ja Granskogin tuulivoimapuistoille on laadittu yhteismallinnukset ja niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu YVAssa. Suurimmat yhteisvaikutukset syntyvät linnustolle ja Natura 2000-alueille. Tuulivoimapuistot muodostavat toistuvan esteen muuttavalle linnustolle niiden muuttoreitillä. Nykytilanteessa muuttoreitit kulkevat kaava-alueen itä- ja länsipuolella. Hankkeet sijoittuvat toisiinsa nähden perättäin, mikä on muuttoreittien kannalta hyvä. Hankkeiden välille jää 5-8 km leveitä muuttoväyliä. Yhteisvaikutuksia suojelunarvoisille lajeille kyseisillä Natura-alueilla voi hankkeelle laaditun Naturaarvioinnin mukaan syntyä kurjelle ja metsähanhelle. Hankkeella ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden lajeille pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Hankkeiden ei myöskään arvioida uhkaavan Naturaverkoston eheyttä tai kokonaisuutta. Yhteisvaikutukset ovat vaihtoehdossa 3 pienimmät.

11 1 (68) MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 Johdanto VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Korsnäsin ja Maalahden kuntien rajalle, Molpe kylästä etelään ja Petolahden kylästä länteen. Tuulivoimapuisto koostuu kokonaisuudessaan 15 voimalasta, joista kolme sijoittuvat Maalahden kunnan alueelle ja 12 Korsnäsin kunnan alueelle. Koko kaava-alue on 1780 ha suuri, niin että 465 ha on Maalahden kunnan aluetta ja 1315 ha Korsnäsin kunnan aluetta. Tuulivoimapuistolle laaditaan yksi kaava Maalahden kunnan alueelle ja yksi kaava Korsnäsin kunnan alueelle. Tämä kaavaselostus koskee Maalahden kunnan aluetta. Suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset koostuvat noin 140 metriä korkeasta terästornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorinlapojen halkaisija on noin 130 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on noin 200 metriä. Tuulivoimapuistoon rakennetaan 110 kv:n sähköasema, joka muuntaa tuulivoimaloiden tuottaman tehon 110 kv:n siirtojännitteeksi. Sähköasemalta sähköä siirretään sähkönjakeluverkkoon. Ulkoinen sähkönsiirto selvitetään erillisessä hankelupamenettelyssä. Alustava suunnitelma on kytkeä puisto maakaapelilla Petolahden sähköasemaan. Puiston sisäinen sähkönsiirto tapahtuu maakaapeleilla, jotka sijoitetaan huoltoteiden yhteyteen. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimaloiden lisäksi tuulivoimapuisto muodostuu huoltoteistä sekä alueelle rakennettavasta sähköasemasta. Sähköaseman kautta sähköä siirretään sähkönjakeluverkkoon. Tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tavoitteena on ottaa ympäristön erityispiirteet huomioon. Osayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan MRL 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Korsnäsin ja Maalahden kunnanvaltuustot omien osa-alueidensa osalta. Osayleiskaava laaditaan Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyn perusteella. Tässä kaavaselostuksessa esitetään alueen nykytila, laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi tiivistetyssä muodossa. Koko YVA-menettelyn materiaali löytyy kokonaisuudessaan Ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteessa 2 Kaavoituksen ja päätöksenteon vaiheet Kaavoituksen vireilletulo (lokakuu huhtikuu 2015) VindIn Ab Oy on anonut kaavoituslupaa Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston alueelle. Maalahden kunta on hyväksynyt hakemuksen (KST ) ja Korsnäsin kunta (KST ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä molemmissa kunnissa ajalla OASin nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuus Petolahden yläasteella Viranomaisneuvottelu järjestettiin ja viranomaisten työneuvottelu

12 2 (68) Osayleiskaavan luonnosvaihe (toukokuu elokuu 2015) Kun kaavan valmisteluaineisto on valmistunut kaavaluonnos asetetaan nähtäville, josta kuulutetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavasta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Viranomaisten lausunnot pyydetään ja palaute kootaan. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (syyskuu lokakuu 2015) Kaavaluonnoksesta saadun palautteen koonnin jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kummassakin kunnassa 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus jättää muistutus kaavasta. Muistutukset jätetään kirjallisessa muodossa Maalahden tai Korsnäsin kunnanhallituksille ennen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta pyydetään. Osayleiskaava hyväksytään (marraskuu 2015) Jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastineet. Korsnäsin kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan oman osa-alueensa osalta ja Maalahden kunnanvaltuusto oman osa-alueensa osalta. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Alueella ja lähialueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt, kuten asukasyhdistykset tai kylätoimikunnat Tiettyä etua tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojelu- ja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, esim. energia- ja vesihuoltolaitokset (mm. EPV Regionalnät Ab, Molpe Vatten Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Meteorologiska institutet, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Corenet, paikalliset radioyrittäjät, Bothnia VTS, Cinia Oy).

13 3 (68) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kunnalliset hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten Korsnäsin kunnan valvontalautakunta, Maalahden kunnan rakennustarkastus ja ympäristöyksikkö sekä Länsirannikon ympäristöyksikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan liitto, naapurikunnat, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenneturvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan maakuntamuseo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Puolustusvoimat. 4 Selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi 4.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 4.2 Selvitykset Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on lisännyt YVA-asetuksen 6 :en hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 ja kokonaisteho yli 30 MW. Siten Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä Yhteysviranomainen on antanut oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta (Dnr EPOELY/71/07.04/2013). Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin perustutkimuksiin, muihin olemassa oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastotarkastuksiin, lähtötietoihin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä analyyseihin siitä, mistä kaavan ominaisuuksista aiheutuu vaikutuksia ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tutkitaan erityisesti projektin vaikutuksia luonto-, maisema-, melu- ja varjostusolosuhteisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettelyssä hankkeesta vastaava saa myös tarpeellista tietoa ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomainen saa enemmän tietoa hankkeen edellytyksistä sekä tietoa lupaehtojen määrittämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli virallisesti nähtävänä Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta ja näin ollen YVAmenettely on päättynyt. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeesta, vaan päätökset tehdään YVAmenettelyn päätyttyä kaavoituksen ja muiden lupamenettelyjen yhteydessä. Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset: Pesimälinnuston kartoitus (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2013) Muuttavan linnuston seuranta (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2012 & 2013)

14 4 (68) Biotooppi- ja liito-oravaselvitys (FCG / Nuottajärvi & Partanen 2014) Paikallisten ja muuttavien lepakoiden seuranta (Thomas Lilley & Jenni Prokkola 2013 och Thomas Lilley 2013) Arekologinen kartoitus (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu / Itäpalo 2013) Natura-arviointi (FCG / Pihlaja 2014) Suunnittelun ja YVA:n yhteydessä on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus. Yhteisvaikutukset Granskogin tuulivoimapuiston kanssa. Voimalatyyppi Vestas V126, lähtömelutaso 105,9 db(a) ja Nordex N117, lähtömelutaso 105 db(a) (FCG / Märsylä 2015) Varjostusmallinnus. Yhteisvaikutukset Granskogin tuulivoimapuiston kanssa. Voimalatyyppi Vestas V126, lähtömelutaso 105,9 db(a) ja Nordex N117, lähtömelutaso 105 db(a) (FCG / Märsylä 2014) Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. Voimalatyyppi Vestas V126 (FCG / Märsylä 2014) 15 voimalan layoutsuunnitelma (tuulivoimalaitosten, teiden ja sähkönsiirron alustavat sijoittelut). Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Pohjanmaan maakuntakaava II, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto). 5 Nykytila 5.1 Kaavoitusalue ja sen lähialueen kuvaus Sijainti Molpe-Petolahden tuulivoimapuisto sijoittuu läntisen Maalahden ja Pohjoisen Korsnäsin rajalle. Kaava-alue sijaitsee Merenkurkun rannikon lähellä ja on siksi maastoltaan matalaa. Kaava-alue on Maalahden kunnan alueella 465 hehtaaria ja Korsnäsin kunnan alueella 1315 hehtaaria. Kaava-alue on pääasiassa talousmetsäkäytössä.

15 5 (68) Asutus Kuva 1. Molpe-Petolahden kaava-alue sijaitsee Korsnäsin ja Maalahden rajalla. Molpe-Petolahden tuulivoimapuisto sijaitsee Molpen kylän eteläpuolella ja Petolahden kylän länsipuolella. Kaava-alueen etelä, ja länsipuolella sijaitsevat myös kylät Häggvik, Granskog, Korsbäck, Råbacken ja Långbacken. Kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee 44 vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. YKR-luokituksen mukaan voimalat sijoittuvat luokittelemattomille alueille, kun kaavaalue osittain sijoittuu maaseuduksi luokitelluilla alueilla.

16 6 (68) Maanomistus Liikenne Kuva 2. Kaava-alue suhteessa asutukseen ja YKR-luokitukseen. Kaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. VindIn Ab Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Molpe-Petolahden tuulivoimapuistoa ympäröi tiet. Liikennöidyinteistä on Rantatie (673), joka kulkee rannikon ja kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella. Vuorokausittaiset liikennemäärät ovat noin 1690 ajoneuvoa pohjoisella puolella ja 1300 ajoneuvoa länsipuolella. Norrvägen ja Petalaxvägen kulkevat kaava-alueen itäpuolella. Norrvägenin liikennemäärä on noin 1170 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 780 ajoneuvoa vuorokaudessa Petalaxvägenillä. Kaava-aluetta ympäröivät pienemmät tiet ovat Västervägen ja Korsbäckvägen (6781). Tiet ovat pienemmät ja yhdistävät liikenneverkon Petalaxvägeniin ja Rantatiehen. Vuorokausittainen liikenne Västervägenillä on noin 150 ajoneuvoa, Korsbäckvägenillä noin 90 ajoneuvoa ja Råbackvägenillä 50 ajoneuvoa. (Trafikverket, 2013a) Alueen lähellä liikkuva raskas liikenne kulkee pääasiassa Rantatien kautta, koostuen pohjoisessa 84 vuorokausittaisesta ajoneuvosta ja lännessä 70 ajoneuvosta. Raskas liikenne keskittyy Rantatielle ja valtatie 8:lle, joka kulkee 15 km etäisyydellä kaavaalueesta itään. Valtatiellä liikennemäärä oli 350 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

17 7 (68) Sähköverkko Sähkönsiirto Molpe-Petolahden tuulivoimapuistosta kansalliseen verkkoom suunnitellaan erillisessä Energiaviraston hankelupaprosessissa. Tätä varten VindIn tekee yhteistyötä seudullisen sähkönsiirtoyrityksen EPAn kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaan sähkönsiirto tapahtuisi Petolahden sähköasemalle kaava-alueen itäpuolella. Tällä hetkellä EPA ei vahvista liittymäpaikkaa tuulivoimapuistolle. Sähköverkon kapasiteetti voidaan vahvistaa vasta kuntien hyväksyttyä osayleiskaavan. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman ) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Molpe-Petolahdessa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

18 8 (68) Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavaan on merkitty kolme tuulivoimaloille osoitettua aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueille (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolelle) ja yksi mantereelle (Bergö). Vuonna 2014 maakuntahallitus on päättänyt aloittaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Hyväksytyn kaavan tavoite on vuosi Molpe-Petolahden hankealueen itäpuolella on maakuntakaavan jokilaaksojen kehittämismerkintä (mk). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Hankealueen lounaisosassa on maakuntakaavassa merkitty pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Hankealueen lounaisosat kuuluvat alueeseen joka on merkitty merkinnällä mv-13. Mvmerkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Alueella mv-13 merkintä koskee Hinjärven, soiden ja rannikon luontoarvoja sekä kyläasutuksen ja latomaisemien kulttuuriarvoja.

19 9 (68) Hankealueen länsiosien läpi on merkitty sininen viiva kirjaimilla tl, joka tarkoittaa tietoliikenneyhteyttä. Hankealueen länsiosien lähellä on myös merkintä kulttuurihistoriallisesta tieyhteydestä, jolla tarkoitetaan Rantatietä, sekä merkintä pyöräilyreitistä ja ohjeellisesta ulkoilureitistä. Hankealueen länsipuolella on myös merkitty päävesijohto, jolla osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Merkintä st ilmaisee seudullisen tien (Rantatie) ja merkintä jv ilmaisee seudullisen siirtoviemärin. Molpen ja Petolahden kylät on maakuntakaavassa merkitty rasterimerkinnällä joka ilmaisee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaan alueen. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Hankealueen läheisyydessä, lännessä ja luoteessa on osoitettu suojelualueita. Merkinnällä luo osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Hankealueen koillispuolelle on osoitettu Natura 2000-alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Samalle alueelle on osoitettu merkintä SL3, joka tarkoittaa lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettua tai perustettavaksi tarkoitettua luonnonsuojelualuetta. Hankealueen länsipuolelle on osoitettu kohde joka kuuluu UNESCO:n maailman perintökohteisiin. Merenkurkun saaristo on julistettu maailmanperintöalueeksi geologisin perustein. Arvokkaita geologisia muodostumia ovat DeGeer moreenit, drumliinit ja glojärvet. Alueella maankäyttöä suunniteltaessa tulee maailmanperinnön geologiset arvot sekä suojelualueiden suojeluarvot huomioida. Molpen kylä on merkitty merkinnällä at-2, jolla osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaa-ajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Petolahti on merkitty merkinnällä ca, jolla osoitetaan kaupunkien ja kuntien alakeskukset. Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alakeskuksen ja muun taajaman vaihettumisvyöhykkeeseen, alueelle sijoittuvien palveluiden ja toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä taajamakuvaan. Petolahden kylässä on osoitettu energiahuollon alue (en). Merkinnällä osoitetaan muuntajat ja sähköasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

20 10 (68) Kuva 3. Kaava-alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 merkitty sinisellä Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditaan myös uusia vaihemaakuntakaavoja. Nämä ovat vaihemaakuntakaava I (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) ja vaihemaakuntakaava II (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Kaava on vahvistettu Kaava-alueen itäpuolelle Petolahden kylä on merkitty keskustatoimintojen toissijaiseksi keskukseksi (ca). Vaihemaakuntakaava II:ssa painopiste on tuulivoimassa. Kaavan tavoitteena on osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävänä Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja suurista petolinnuista ja muuttolinnuista. Selvitykset valmistuivat alkukesällä Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja se oli julkisesti nähtävänä Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa , jonka jälkeen se asetettiin nähtäville Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereella. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui ) mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2014.

21 11 (68) Vaihekaava II:n mukaan kaava-alue sijoittuu niille maa-alueille, jotka tv-1 merkinnällä on osoitettu soveltuvan seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettu vaikutustenarviointi alueittain niiltä alueilta, jotka merkintöjen mukaan soveltuvat tuulivoimalle. Alueen pinta-ala on vaihemaakuntakaavan mukaan yhteensä noin hehtaaria, mikä tarjoaisi tilaa noin tuulivoimalaitokselle. Molpen alue on merkitty numerolla 24 kohdekorteille. (Pohjanmaan liitto, 2014b) Vaihekaavassa on myös merkitty sähköjohto ja energiahuollon alue kaava-alueen itäpuolelle Yleiskaavat Kuva 4. Kaava-alue suhteessa vaihemaakuntakaava II:seen. Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston lähellä voimassa olevia yleiskaavoja ovat Maalahden merenläheisen asumisen osayleiskaava, Nybyn osayleiskaava Petolahden kylässä, rantaosayleiskaavat Maalahdessa ja Korsnäsissa sekä Molpen kylän osayleiskaava. Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Maalahden rantayleiskaava, joka on vahvistettu ja muutettu Korsnäsin rantayleiskaava kulkee Korsnäsin kunnan rannikkoa myöten ja on vahvistettu

22 12 (68) Kuva 5. Kaava-alue suhteessa Korsnäsin ja Maalahden rantayleiskaavoihin. Molpen osayleiskaavassa hankealueen läheisyyteen on osoitettu alueita maatalousyksiköiden toimintakeskukselle (AM), pientalovaltaisille asuinalueille (AP) sekä maa- ja metsätalousvaltaisa alueita (M-2). Molpen kaava on tällä hetkellä muutettavana. Kuva 6. Kaava-alue suhteessa Molpen osayleiskaavaan. Nybyn osayleiskaava sijoittuu kaava-alueen itäpuolella Petolahden kylässä. Lähimpänä kaava-aluetta on merkitty maa- ja metsätalousalueita.

23 13 (68) Kuva 7. Kaava-alue suhteessa Nybyn kaavaan Petolahden kylässä Asemakaavat Molpe-Petolahden tuulivoimapuisto ei ole kaavoitettu, mutta kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee viisi asemakaavoitettua aluetta. Lähin asemakaava sijiatsee Petolahden kylässä noin 1,3 km etäisyydellä. Kaava-alueen länsipuolella on asemakaavoitettu alue Korsungfjärdenin rannikolla Rakennusjärjestys Maalahden kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040:ssa pyrkimyksenä on, että yksiselitteiset ja nopeat päätökset edesauttavat tuulivoima-alueiden ja tuulivoimalaitosten kaavoituksesta. Uskoa omaan teknologiseen osaamiseen Pohjanmaalla tulee täten vahvistaa. Maakuntaohjelman mukaan investointeja tuulivoimateknologian kuljetusten infrastruktuuriin, merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten asennuksiin sekä sähkönsiirtoon ja muuntoverkoihin tulee tukea. Tätä tukemaan Pohjanmaan liitto on työstänyt Vaihemaakuntakaava II:ta, joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi.

24 14 (68) 5.3 Luonnonolot Kallio- ja maaperä Kaava-alueen kallioperä koostuu kiillegneissistä, joka on metamorfoosi kalliolaji. Maaperä on suurimmilta osin erirakeista kiveä ja suoalueet ovat turvetta. Kaava-alue sijoittuu pääosin alueelle, jossa happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu olevan hyvin pieni Pinta- ja pohjavesi Kaava-alueen länsipuolella sijiatsee Stenträsket ja pohjois- ja eteläosissa ojittamattomat suot Långträskmossen ja Dermossen. Muilta osin suoalueet ovat ojitettuja. Kaikki kaava-alueen purot on jossain vaiheessa kaivettu eikä alueella sijaitsee luonnontilaisia puroja. Kaava-alueen lounaisosissa sijaitsee pohjavesialue Källorna. Pohjavesialue on vedenhankinnan osalta tärkeäksi luokiteltu. Pohjavesialue on noin 95 ha suuri ja sen muodostumisalue 47 ha. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee pohjavesialueet Molpe, Vägvik ja Strömsören Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Alueen metsät ovat nuoret ja kasvavat. Hallitseva metsätyyppi on tuore havukangas, jonka hallitseva puulaji on mänty ja kuusi. Korkeimmilla maastoalueilla metsätyyppi on puolukkatyypin kuiva havukangas. Alemmat alueet kaava-alueella ovat suomaisia. Melkein kaikki pienemmän soiset metsät on ojitettu. Maastokartoitusten yhteydessä ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasveja. Suomen ympäristökeskuksen tietokannassa ei ole havaintoja alueelta vuoden 1990 jälkeen. Kaava-alueen arvokkaat luontotyypit: Nimi Tyyppi ja luokitus Merkintä kaavassa Dermossen Paikallisesti arvokas suoalue, metsäl 10. Långträskmossen Paikallisesti arvokas suoalue, metsäl 10. Luo-1 Luo-1 Hultholmsskogenin metsä vanha Lehtomainen erilaiset puulaijt. kangas, Ei merkitä, on huomioitu suunnittelussa. Holmenin vanha metsä Lehtomainen kangas, erilaiset puulaijt. Järpkärretin vanha metsä Lehtomainen ja kuusivaltainen kangas. Ei merkitä, on huomioitu suunnittelussa. Ei merkitä, on huomioitu suunnittelussa. Kolmanåsskogenin metsä vanha Lehtomainen kuusivaltainen kangas. ja Ei merkitä, on huomioitu suunnittelussa. Kipprotin vanha metsä Lehtomainen ja Ei merkitä, on huomioitu

25 15 (68) kuusivaltainen kangas. suunnittelussa. Stenträsket Luonnontilainen lampi Ei merkitä, on huomioitu suunnittelussa. Metsäkeskuksen METSO- ja metsälaki 10 kohteet Metsäkohteita. Ei merkitä. Metsäkeskuksen kohteet on suojeltu henkilätietolain kautta Eläimistö Tavalliset lajit Koko Pohjanmaan tavallisia nisäkkäitä ovat hirvi, ilves, kettu, jänis, supikoira ja saukko. Arvion mukaan kaava-alueella elää noin 6-7 hirveä. Hirven esiintyminen vaihtelee suuresti vuosittain. Havaintojen mukaan peurat käyttävät aluetta kesäisin. Maastokartoitusten yhteydessä tehtiin näkö- ja jälkihavaintoja pienemmistä eläimistä kaava-alueella, kuten metsäkanalinnuista, ketusta, supikoirasta, oravasta ja jäniskestä. Habitattidirektiivin lajit Lepakko Kartoituksessa havaittiin pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa, mutta havaittujen yksilöiden määrä oli pieni. Kaava-alueen länsiosissa havaittiin ruokailulennoilla olevia yksilöitä ja kaava-alueen ulkopuolelta päiväpiilo. Kaava-alue ei kokonaisuudessaan ole sopivaa elinympäristöä lepakoille. Muuttavien lepakoiden kartoituksessa havaittiin ruokailevaa pohjanlepakkoa, viiksisiippaa ja pikkulepakkoa. Kaava-alue voi olla seudullisesti merkittävä muuttaville lepakoille. Pikkulepakon havaintojen määrä oli suuri, mutta ne esiintyivät suhteessa enemmän 1,5 metrin korkeudessa kuin 60 metrin korkeudessa. Passiividetektorin avulla ei voida määritellä havaittujen yksilöiden määrää, ja näin ollen kyseessä voi myös olla samojen yksilöiden ruokailulentoja. Liito-orava UHEX-tietokannan mukaan kaava-alueen ulkopuolella on merkintöjä liito-oravasta. Kartoituksen yhteydessä ei havaittu lajia. Alueen kuusimetsät ovat suhteellisen nuoret, ja eivät siksi ole lajille ominaista elinympäristöä. Alueen metsät ovat pääosin karuja männikköjä tai talousmetsiä. Liito-oravan mahdolliset elinympäristöt ovat hajautettuja ja eristettyjä. Viitasammakko Kaava-alueella voi mahdollisesti esiintyä viitasammakko, mutta lajin levinneisyyttä ei ole tutkittu erikseen. Mahdolliset sopivat elinympäristöt on tutkittu kartoitusten yhteydessä 2012 ja Kaava-alueella ei havaita viitasammakkoa, mutta on mahdollista, että laji leikkii avoimissa ojissa ja lammissa.

26 16 (68) Linnusto Pesimäinnusto Pesimälinnusto on Suomessa yleisesti havaittua metsälajistoa. Pesimälinnuston kartoituksissa ja muissa maastokartoituksissa havaittiin yhteensä 60 eri lajia, jotak tulkittiin pesiviksi alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. UHEX-rekisterissä ei ollut merkintöjä suojelunarvoisista lajeista. Alueella havaittiin joitakin lajeja, jotka ovat haavoittuvia (VU), silmällä pidettäviä (NT) tai kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Useimmat niistä ovat suoalueiden tai vanhojen metsien lajeja. Kuva 8. Suojelunarvoiset lajit Hankealueella linnustokartoituksissa. Kaava-alueen rajaus on pienempi kuin hankealue YVAssa. Helsingin yliopiston rengastustoimiston lintutietojen mukaan merikotka ei ole pesinyt kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lähin tunnettu merikotkan pesä sijaitsee Molpe-Petolahden tuulivoimaloista noin neljä kilometriä koilliseen Halsön saarella. Pesä on ollut aktiivinen vuonna km sisällä kaava-alueesta sijaitsee tunnettuja pesiä Halsööllä, kaava-alueen länsipuolella sekä Bockörenillä ja Öjnalla. Merikotkan satelliittiseurannan mukaan merikotkan liikkeet kohdistuvat lähemmäksi rannikkoa Raippaluodossa, josta linnut lentävät yli siirtyessään Pohjanlahden yli Ruotsiin. Kaava-alueella ei ole havaintoja satelliittiseurannassa olevista yksilöistä. Lähimmäksi merikotkat Junnu ja Ivar ovat tulleet maaliskuussa Lintujen lentoreitit kulkevat kaava-alueen pohjois-, etelä- ja itäpuolella. Lentojen korkeudet ovat olleet metriä. (Luomus 2014)

27 17 (68) Suojelualueet Pesimälinnustokartoituksessa kalasääksi havaittiin vain kerran. Yksilö lensi kaavaalueen yli kohti koillista. Lähin kalasääksen pesä on sijainnut 2010 Korsnäsissä noin 1,3 km etäisyydellä. Muut pesät sijaitsevat 6-7 km etäisyydellä. Muuttolinnusto Syysmuuton seurannan yhteydessä 2012 havaittiin muuttavaa lintua kolmesta eri havainnointipisteestä. Muutto oli vilkkainta syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun. Syysmuutolla havaittiin pääasiassa kurkia, lokkeja, kyyhkyjä, naakkoja ja hanhia. Pienten lintujen, kuten rastaiden, määrä oli myös suuri, mutta seuranta kohdistettiin isompiin lintulajeihin. Suojelunarvoisia lajeja olivat hiirihaukka (VU), sinisuohaukka (VU) ja merikotka (VU). Silmällä pidettävistä lajeista havaittiin metsähanhi ja isokoskeloa. Kevätmuuton aikana 2013 havaittiin noin muuttavaa lintua. Vilkkain kausi ajoittui ajalle maaliskuu-huhtikuu ja toukokuussa näkyvä muutto oli pientä. Herkistä lajeista uhanalaisiksi luokiteltuja olivat sinisuohaukka (VU), merikotka (VU) ja hiirihaukka (VU). Silmälläpidettävistä lajeista havaittiin metsähanhi, naurulokki, isokoskeloa, kalasääksi ja liro. Muuttolinnustoa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 14 Molpe-Petolahden YVAselostuksessa. Linnustolle tärkeät alueet 10 km sisällä kaava-alueesta sijaitsee kolme FINIBA-aluetta ja yksi IBA-alue. Nämä ovat Petolahden jokisuisto, Halsön matalikot, Merenkurkun saaristo ja Harrström. Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Alle 10 km etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee neljä Natura 2000-aluetta. Natura-arvioinnissa on arvioitu vaikutukset I planområdet finns inga Natura 2000-områden. På under tio kilometers avstånd från planområdet finns det fyra Natura 2000-områden. I Naturabedömningen har man bedömt konsekvenserna för de tre områden som har klassats som SPA- och SCIområden (Petalax åmynning, Kvarkens skärgård och Kackurmossen). På planområdet finns inga naturskyddsområden. Det finns 119 skyddsområden på privat mark inom 10 kilometer från planområdet Molpe-Petalax. De privata skyddsområdena är till största delen belägna i samband med Natura 2000-områden i Petalax åmynning, Halsön och Degermossen. I närheten av planområdet finns det två objekt som hör till skyddsprogram för fågelvatten, två objekt som hör till skyddsprogram för myrar och två objekt som hör till skyddsprogram för stränder (Petalax åmynning - Öfjärden, Halsö vikarna, Kackurmossen-Bläckmossen, Degermossen, Halsön-Rönnskären-Norrskär och Kaldonskär-Södra Björkön). På 6 km avstånd från kraftverken på Molpe-Petalax planområde finns gränsen för Kvarkens skärgård, som hör till UNESCO:s världsarvsobjekt. Kvarkens skärgård och Höga kusten i Sverige bildar ett gemensamt världsarvsobjekt för två stater och ger tillsammans en komplett bild av landhöjningsfenomenet.

28 18 (68) 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat valikoima parhaiten säilyneitä ja tyypillisimpiä maaseudun kulttuurimaisemia. Maankäytön suunnittelussa alueilla tulee ottaa huomioon vakiintuneen maisemakuvan säilyttäminen. Taulukko 1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 30 km etäisyydellä Molpe- Petolahden tuulivoimapuistosta. Kohde Övermalax Åminne (MAO100109) Solf-Söderfjärden (MAO100110) Etäisyys lähimpään voimalaan 14 km 17,5 km Vanha Vaasa (MAO100114) 30 km Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Taulukko 2. RKY 2009-kohteet 12 km etäisyydellä Molpe-Petolahden tuulivoimaloista. Kohde Molpen kalasatama Korsäsin kirkko ja pappila Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret Etäisyys lähimpään voimalaan 3,5 km 7,5 km 12 km Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Taulukko 3. RKY 1993-kohteet 12 km etäisyydellä Molpe-Petolahden tuulivoimaloista. Kohde Petolahden kirkkoseutu Molpen kalastajakylä Korsnäsin kirkonseutu Etäisyys lähimpään voimalaan 1,8 km 1,8 km 6,3 km

29 19 (68) Kulttuuriympäristön tai maisemanhoidon kannalta valtakunnallisesti arvokkaat alueet (vma) Taulukko 4. Vma-alueet Pohjanmaan maakuntakaavassa 12 km etäisyydellä Molpe- Petolahden tuulivoimaloista. Kohde Petolahden kylä Molpen kylä Etäisyys lähimpään voimalaan 1,8 km 1,8 km Korsnäsin kuntakeskus 6,3 km Kulttuuriympäristön tai maisemanhoidon kannalta maakunnallisesti arvokkaat alueet (ma) Taulukko 5. Lähialueella sijaitsee 4 aluetta, jotka on merkitty merkinnällä ma Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kohde Råbacken Korsbäckin kylä Vägviksfjärden Lolax Etäisyys lähimpään voimalaan 1,5 km 3 km 2,7 km 5 km UNESCO maailmanperintökohde Muinaismuistot Kuuden kilometrin etäisyydellä Molpe-Petolahden kaava-alueesta sijaitsee Merenkurkun saariston maailmanperintökohteen raja. Merenkurkun saariston ja Ruotsin Höga kusten muodostavat yhdessä kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen ja antavat yhdessä kokonaiskuvan maanpinnan nousuilmiöstä. Museoviraston (2013) tietojen mukaan kaava-alueella ei sijaitse muinaismuistoja. Alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä kaava-alueella rajattiin Dermossenin muinaismuistokohde. Tarkentavan tarkastelun jälkeen kohde on laajennettu hieman ja nimetty Hultholmiksi. Muinaismuiston jäännökset liittyvät alueen maatalouteen. 6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 6.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Bräckskäretin pohjoisosissa VS Tuulivoima Oyllä on kaksi voimalaa käynnissä, Korsnäs 1 ja 2. Voimaloiden teho on yhteensä 400 kw ja ne sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä Molpe-Petolahdesta.

30 20 (68) 6.2 Suunnittelilla olevat tuulivoimapuistot Granskog tuulivoimapuisto Tärkein hanke Molpe-Petolahden kannalta on Otsotuulen suunniteltu tuulivoimapuisto Granskog, joka rajoittuu kaava-alueeseen lännessä. Nykyisen suunnitelman mukaan hanke koostuu viidestä voimalasta Muut tuulivoimapuistot 20 km etäisyydellä hankkeesta sijaitsee seitsemän suunniteltua tuulivoimapuistoa. Taulukko 6. Lähellä sijaitsevat suunnitellut tuulivoimapuistot. Nimi Hankekehittäjä Voimalamää rä Teho (MW) Etäisyys lähimpään voimalaan Granskog UPM km Korsnäs Poikel VindIn Ab Oy, Edsvik 9 ~30 5,5 km Vindkraft Ab Sidlandet EPV Tuulivoima Oy ,5 km Ribäcken Långmossa Harrström Hedet Österbottens Miljöenergi Ab Långmossa Wind Park Ab Smålands Miljöenergi Ab Prokon Wind Energy Finland Oy km 9 ~30 9 km km km

31 21 (68) Kuva 9. Toiminnassa olevat ja suunnitellut tuulivoimapuistot Molpe-Petolahden lähellä. 7 Kaavoituksen tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston toteuttaminen. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot, kulttuurimaisema sekä Granskogin tuulivoimapuiston kanssa syntyvät yhteisvaikutukset. Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana.

32 22 (68) 8 Tuulivoimapuiston suunnitelma 8.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu tornista, joka ankkuroidaan perustuksiin, roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalaitoksen napakorkeus on noin 140 metriä ja roottorin halkaisija noin 130 metriä. Roottorinlapojen pituus olisi täten 65 metriä ja tuulivoimalaitoksen lakikorkeus 205 metriä. Kaavoituksen yhteydessä laadituissa mallinnuksissa on käytetty todennäköistä voimalatyyppiä Vestas V126, jonka yksikköteho on 3,3 MW. Torni pultataan kiinni perustuksiin. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa, ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Kaava-alueella voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava, ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä, jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Jokaisen tuulivoimalan perustuksen viereen rakennetaan pystytyskenttä. Tälle alueelle asetetaan nosturi sekä varastoidaan tuulivoimalan komponentit pystyttämistä varten. Valittu tuulivoimalatyyppi huomioon ottaen tulee tasaisen kovapintaisen nosturialueen olla noin 40 x 60 metriä. Sen lisäksi tulee nosturin pystytyskentän ulottua noin 20 x 150 metriä tulosuuntaan. Rakentamisvaiheessa raivataan puusto noin hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta perustus voidaan rakentaa ja tuulivoimala pystyttää. Raivatun pystytyskentän pinta-ala riippuu tuulivoimalan toimittajasta. Rakentamisvaiheessa vaaditaan lisäksi yksi noin 30 x 60 metriä suuri tasainen soralla päällystetty toimistoalue työmaaparakkeja ja työvälineiden säilytystä varten. Tuulivoimalaitosten osat säilytetään satamassa ennen kuin ne kuljetetaan tuulivoimaalueelle, tai nostoalueilla ennen nostoa. Hanke ei edellytä maamassojen kaatopaikkoja, sillä tuulivoimapuiston massalaskelmat suunnitellaan niin, ettei maamassoja tarvitse kuljettaa pois, eikä myöskään kasata erikseen tuulivoimapuiston alueella. Maamassoja käytetään tuulivoimapuiston rakentamisessa täytemaana nostoalueiden alla sekä rakennettavien ja parannettavien teiden varsilla. Tuulivoimapuiston rakennusaikana tarvitaan henkilökunnalle ja rakennuskalustolle toimistoalue. Alueen tulee olla noin 1 ha, tasainen ja sorapäällysteinen, ja se sijoitetaan huoltotien viereen, tuulivoimapuiston sisäänkäynnin läheisyyteen. Alueella sijaitsee ainoastaan tilapäisiä rakennuksia (kontteja ja telttoja). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Puiston sähköasemasta sähkö siirretään 110 kv maakaapelilla tuulivoimapuiston ulkopuolelle.

33 23 (68) Kuva 10. Esimerkki mahdollisen tuulivoimalan pystytyskentästä. 8.2 Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Luonnosvaiheen suunnitelman mukaan koko kaava-alueelle voidaan sijoittaa 15 voimalaa. Näistä 3 voimalaa sijoittuvat Maalahden kunnan alueelle. Tuulivoimapuisto tulee tuulivoimalaitosten lisäksi käsittämään rakentamis- ja huoltoteitä sekä kaikkia voimalaitoksia yhdistäviä maakaapeleita. Maakaapelit seuraavat tielinjauksia mahdollisuuksien mukaan. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaava-alueelle perustuu tuulimittaustietoihin, luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin sekä tietoihin rakennetusta ympäristöstä ja muinaisjäännöksistä. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoituksen tueksi tehtyjä tutkimuksia sekä myös muuta olemassa olevaa aineistoa. Kaava-alueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimalaitosten sijoittelussa on kiinnitetty huomiota melu- ja varjostusvaikutusten minimointiin. Kuva 11. Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma kaava-luonnosvaiheessa.

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava

Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY EDSVIK VINDKRAFTPARK AB Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY I (I) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA

NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄRPIÖN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 3 SUUNNITTELUALUE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot